TILIPOSTI & Palkka. Puhtia yritysten omistusjärjestelyihin Tilinpäätösraportti joka kuukausi Työsopimukset on tehtävä tulevaisuutta varten

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TILIPOSTI & Palkka. Puhtia yritysten omistusjärjestelyihin Tilinpäätösraportti joka kuukausi Työsopimukset on tehtävä tulevaisuutta varten"

Transkriptio

1 TILIPOSTI & Palkka Rantalaisen asiakas- ja sidosryhmälehti Puhtia yritysten omistusjärjestelyihin Tilinpäätösraportti joka kuukausi Työsopimukset on tehtävä tulevaisuutta varten 8 Vene tekee kesän! Terhitecin Sami Kuivalainen iloitsee uusien venemallien menestyksestä.

2 Tapasimme asiakkaan Anitta Bergbom johtaa hotellia Lars Sonckin suunnittelemassa jugendtalossa, joka valmistui hotellikäyttöön vuonna Korjaus- ja muutostöissä pahoin turmeltu rakennus palautettiin loistoonsa vuonna 2012 valmistuneessa entisöinnissä. Kuva: Vidar Lindqvist Hanko elähdyttää ympäri vuoden Hotelli Regattan johtaja Anitta Bergbom uskoo kylpylän tuovan Hankoon hyvinvointimatkailijoita ympäri vuoden. Regatta-hotellin alaisuuteen tulevan kylpylän rakentamisen piti alkaa Hangon Tehtaanniemelle jo viime syksynä. Milloin rakennustyöt käynnistyvät, ja millaisesta hankkeesta on kysymys? Rakennusluvan muutoksesta on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. Olemme valmiita aloittamaan rakennustyöt heti, kun valitukset on ratkaistu. Hotel Regatta Oy on kylpyläyhtiö Regatta Span perustajaosakas ja vastaa kylpylän toiminnasta. Kylpylä rakennetaan luonnon ehdoilla Tehtaanniemen koruksi. Siellä voi niemen nokassa ihastella tähtitaivasta lämpimässä kylvyssä. Kylpylästä tulee hemmottelu- ja hyvinvointikylpylä, jonka osakkeet ovat tarjolla myös yksityishenkilöille. Kyse on siis Hjallis Harkimolta kesken jääneestä lomakeskusprojektista, joka jatkuu suomalaisen sijoittajaryhmän voimin. Mitä muuta alueelle tulee? Kylpylän rinnalla Tehtaanniemelle alkaa 43 vapaa-ajan asunnon rakentaminen. Sen jälkeen ryhdytään suunnittelemaan lomarakentamista viereiselle Kuningatarvuorelle. Lisäksi Hotel Regatalla on optio Tehtaanniemen kaavassa viidenkymmenen hotellihuoneen lisäosan rakentamiselle. Millaisen hotelliympäristön tarjoatte vieraillenne? Regatta-hotelli sijaitsee vuonna 1900 valmistuneessa jugendrakennuksessa, jonka Lars Sonck suunnitteli venäläisten kylpylävieraiden suosimaksi hotelliksi. Rakennus entisöitiin täysin vuosikymmenen alussa. Yksilöllisiä hotellihuoneita on 49, ja kokoustilat palveluineen järjestyvät sadalle hengelle. Viime vuonna hotellissa yöpyi reilut matkailijaa. Olet työskennellyt matkailualla Suomessa koko työurasi kaikkien tunnetuimpien majoitusbrändien parissa monissa eri tehtävissä. Miten pienen yksityisen hotellin johtaminen eroaa isossa hotelliketjussa työskentelystä? Pienessä yhtiössä organisaatio on kevyt ja ketterä, pystyn vaikuttamaan asioihin suoraan ja nopeasti ja hallitus on aina lähellä, jos tarvitsen sparrausta tai nopean päätöksen jostakin asiasta. Isossa ketjussa asiakaskin tuntui jäävän koko ajan kauemmaksi. Millaista Hangossa on pyörittää matkailuyritystä? Haasteina ovat kesäkaupungin maine ja suuret kausivaihtelut. Hotellimme käyttöaste vaihtelee sesongin mukaan prosenttiin. Matkailun kehittäminen Hangossa kehittää koko seutukuntaa. Mielestäni hyvinvointi on luonteva ja vahva ympärivuotinen matkailuteema Hangolle, jossa on upea luonto. Kylpylän tarkoitus on tasoittaa kaikkien hankolaisten yrittäjien kausivaihtelua. Kuinka sinusta tuli Hangon Lions-klubin ensimmäinen naisjäsen? Harrastin aikaisemmin Turun seudulla aktiivisesti rotarytoimintaa, mutta Hangossa rotarit eivät hyväksy naisia jäsenikseen. Sen sijaan paikallinen Lions-klubi teki uraa uurtavan päätöksen ja otti minut alkuvuodesta ensimmäiseksi naisjäsenekseen. TILIPOSTI & Palkka

3 TILIPOSTI & Palkka Rantalaisen asiakas- ja sidosryhmälehti Sääntö-Suomi muutoksen edessä Kuva: Rami Nummelin Tässä numerossa Hanko elähdyttää ympäri vuoden Pääkirjoitus: Sääntö-Suomi muutoksen edessä Lisää puhtia yritysten omistusjärjestelyihin Vuoden lopussa brändi on Rantalainen Rantalainen osti Mikkelin johtavat tilitoimistot Kuluttaja määrää sähköisten palvelujen verotuspaikan Palkan ja työkorvauksen rajanveto selkiytyy Rantalainen laajeni Länsi-Suomeen Vieraskynä: Pöytäkirjat kuntoon Rajoitus pitkiin maksuaikoihin Kansijuttu: Venevalmistajan unelma on lämmin alkukesä - Yli kolmasosa Suomessa myydyistä jokamiehen pikkuveneistä valmistetaan TerhiTecin Rymättylän tehtailla, kertoo toimitusjohtaja Sami Kuivalainen. Yrityskauppa Rantalaisen kanssa oli kelpo ratkaisu Tilaajan selvitysvelvoite laajenee Pienyritysten tilinpäätösbyrokratia vähenee Tuotannollisten investointien korotetut poistot, Osinkoverotuksen pelisäännöt ja Romualan käännetty alv Osinkojen nosto, Rakentamisen raportointi ja Yrittäjän veromuutokset Kolumni Työsopimukset on laadittava tulevaisuutta varten Kirjoitan pääkirjoitusta kanavan varren kahvilassa opiskelukaupunkini Utrechtin keskustassa. Osa kahvilan pöydistä on vaaksan päässä kanavasta eikä välissä ole holhoavaa aitaa. Miten on voinut seitsemäntoistamiljoonainen kansa pysyä hengissä? Sitäkin kiinnostavampaa on, miten EU:n perustajavaltiossa samat säännöt voivat mahdollistaa paljon semmoista, mihin yritysholhousviranomaiset Suomessa puuttuisivat. Täällä tunnutaan ainakin luottavan siihen, että ihmiset eivät syöksy suin päin kanavaan, vaikka sitä ei olisikaan teknisesti estetty. Eduskuntavaalit 2015 ovat vedenjakaja. Uusi hallituksemme joko pelastaa kilpailukykymme tai näivettää meidät syvälle pahan kaiun saaneen sääntö-suomen suohon. Meillä on lukemattomia järjettömiä sääntöjä ja turhan byrokraattiseksi askarreltuja määräyksiä. Esimerkiksi työsuhdematkalippu esiteltiin aikoinaan ilmaston pelastajana, kun työmatkalaiset alkavat kulkea sankoin joukoin julkisilla kulkuneuvoilla oman auton sijaan. Työsuhdematkalippu on saajalleen verovapaata etua 300 euroon asti. Tämän jälkeen matkalipusta muodostuu 750 euroon asti verotettavaa työsuhde-etua, ja verovapaata se on jälleen 750 euron ylittävältä osalta aina euroon asti. Paljon helpompaa olisi, jos työnantaja saisi yksinkertaisesti maksaa työntekijöidensä matkat työpaikalle julkisissa kulkuneuvoissa. Alkuun voisi kokeilla myös miltä tuntuisi, jos olisi vain yksi raja, johon asti etu olisi verovapaata. Toinen turhuuden huipentuma on koko työmarkkinajärjestelmämme kyseenalaistava koulutuskustannusten verovähennysoikeus. Tämän koulutuspäiväasian takia työmarkkinajärjestöt olivat valmiita lyömään Suomen yleislakkoon. Lopullinen kompromissiratkaisu johti tilanteeseen, jossa esimerkiksi Rantalaisen kokoinen keskimäärin viisi päivää Kuva: Tarmo Valmela vuodessa jokaista työntekijäänsä kouluttava yritys saa verotuksessa merkityksettömän noin kahdenkymmenen euron suuruisen edun työntekijää kohden. Yritykset joutuvat koulutusvähennyksen saadakseen laatimaan erillisen, vuosittain päivitettävän koulutussuunnitelman ja lisäksi seuraaman koulutuspäiviä - tai itse asiassa koulutustunteja - työntekijöittäin. Moni asiakkaistamme on todennut, että ei maksa vaivaa, ja näin tämäkin kynnyskysymys on jäämässä kuolleeksi kirjaimeksi. Höllentämällä säännöstöämme ja niiden tsaarinaikaista tulkintaa voisimme luoda tilaa kasvulle, joka teknisesti edistyneessä maassa saattaisi johtaa meidät takaisin mobiiliteknologian huippumaaksi. Paikalle, jossa olimme viisitoista vuotta sitten. Kasvua ei synny tukemalla yksinomaan teknologiasektoria. Koko yhteiskuntaan tarvitaan positiivista tekemisen meininkiä. Siksi säännöstöä pitää purkaa rajulla kädellä rakentamisesta ja elintarviketuotannosta sekä ravintoloilta ja ylipäätään koko palvelusektorilta. Uusi hallituksemme on vastuussa paljosta. Kimmo Martikainen Päätoimittaja Toimitusjohtaja, Rantalainen Lahti Julkaisija Rantalainen Yhtiöt/Tilipalvelu Rantalainen Oy Päätoimittaja Kimmo Martikainen Ulkoasu Futuuri Oy Kannen kuva Rami Nummelin Paino Kirjapaino Markprint Oy ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Osoitelähde Tilipalvelu Rantalainen Oy:n asiakasrekisteri. Osoitteenmuutokset Lue lehti verkossa rantalainen. fi Anna palautetta ja juttutoiveita Lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa Lehden paperi on valmistettu energiaa, vettä ja luontoa säästäen. Lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman julkaisijan kirjallista lupaa. 3 TILIPOSTI & Palkka

4 Lisää puhtia yritysten omistusjärjestelyihin Kuva: Paula Lehto Rantalainen laajentaa palvelujaan yritysten omistusjärjestelyissä ostamalla osuuden niihin erikoistuneesta Aronia Group Oy:stä. Yhteistyö Aronian kanssa luo Rantalaiselle yhä paremmat mahdollisuudet auttaa asiakkaitaan sekä liiketoiminnan laajentamisessa että siitä luopumisessa. Rantalainen Yhtiöt on ostanut huomattavan osuuden helsinkiläisestä Aronia Group Oy:stä. Osakkuudellaan Rantalainen vahvistaa yritysten omistusjärjestelyihin liittyviä asiantuntijaresurssejaan. Aronian palveluihin kuuluvat yritysten arvonmääritykset, yritysten osto- ja myyntitoimeksiannot ja sukupolvenvaihdokset. Vuonna 2000 perustettu Aronia on tehnyt yli 500 yritysjärjestelyä pääasiassa pk-yrityksissä. Rantalaisen konsernijohtaja Antti Rantalainen sanoo, että Aronia-yhteistyö antaa Rantalaiselle yhä paremmat mahdollisuudet auttaa asiakkaitaan sekä liiketoiminnan laajentamisessa että siitä luopumisessa. Hänen mukaansa se, että asiakkaisiin pidetään yhteyttä myytävinä olevista yrityksista, tukee myös asiakkaiden liiketoiminnan kehittämistä. - Asiakkaamme odottavat meiltä aloitteellisuutta. Hän sanoo Rantalaista kiinnostavan paitsi myyjän onnistuminen myös ostajan menestyminen uuden yrityksen kanssa. - Haluamme olla mahdollisimman lähellä asiakkaitamme silloinkin, kun yrityksen omistajat ja muut päätöksentekijät vaihtuvat. Säilyttää ja uudistaa Rantalaisen ja Aronian yhteistyö sai alkunsa molempien tarpeesta auttaa yrittäjiä löytämään helpommin jatkaja yritykselleen. - Suuri osa pk-yrittäjistä on ikääntyneitä ja vain harvalla on omasta takaa jatkaja yritykselleen. Yhteiskunnan kannalta olisi kuitenkin tärkeää säilyttää olemassa oleva liiketoiminta ja saada yritykset myös uudistumaan yritysjärjestelyillä, sanoo Aronian perustaja ja osakas Lars Lindholm. Hän sanoo, että Aronialla on myös halu kasvaa. - Tarvitsimme tehokkaamman jakelukanavan yritysjärjestelyihin kehittämillemme hyville analyysituotteille ja toimintamalleille. Rantalainen Yhtiöiden kokemus kymmenestätuhannesta tilitoimistoasiakkaasta osoittaa, että usein yrittäjät lykkäävät turhaan sukupolvenvaihdosta perheen sisällä. Yrittäjän voi olla vaikea edes puhua luopumisestaan kellekään. - Ulkopuolinen asiantuntija voi auttaa avaamaan lukkiutunutta tilannetta, jotta nuoret pääsevät nopeammin kiinni yrittämiseen, Antti Rantalainen sanoo. Yhteiskunnan kannalta olisi tärkeää säilyttää olemassa oleva liiketoiminta ja saada yritykset myös uusiutumaan yritysjärjestelyillä. Lisää toimipaikkoja - Aroniasta Rantalaisen omat asiantuntijat saavat tuekseen kymmenkunta uutta asiantuntijaa, joilla on syvällinen ja laaja kokemus pk-yritysten omistusjärjestelyistä, kertoo Leif Backman. Hän aloitti huhtikuussa Aronian toimitusjohtajana ja uutena osakkaana. Backman on sarjayrittäjä, jolla on yli 23 vuoden kokemus pk-yritysten myynnin ja liiketoiminnan kehittämisestä ja kasvattamisesta. Aronia on kuudes yritys, jossa hän on mukana omistajana. Aronialla on toimitilat Helsingin Kalevankadulla. Yhteistyö Rantalaisen kanssa laajentaa Aronian toimipaikkaverkoston neljälletoista muulle paikkakunnalle Etelä-Suomessa. Lisätietoja: aronia.fi - Meille omistusjärjestelyt eivät ole pelkkää tekniikkaa. Välitämme myös ihmisistä niiden takana, vakuuttavat Aronian perustajaosakas Lars Lindholm (oik.) ja toimitusjohtaja Leif Backman. Aronia Group Oy Pk-yritysten omistusjärjestelyihin, yrityskauppoihin ja sukupolvenvaihdoksiin, erikoistunut asiantuntijayritys. Perustettu v Omistajat Lars ja Sammy Lindholm, Jarkko Saukkola ja Jyrki Kiuru sekä uudet osakkaat Leif Backman ja Rantalainen Yhtiöt. Kahdeksan työntekijää. Toimii 15 paikkakunnalla Etelä-Suomessa. TILIPOSTI & Palkka

5 Ensi vuoden alusta brändi on Rantalainen Kaikkien Rantalainen-konserniin kuuluvien tilitoimistojen ulkoinen ilme ja markkinointinimi muuttuvat Rantalaisen brändin mukaiseksi vuoden loppuun mennessä. Hallituksen jäsen Elna Kyllönen Rantalainen Yhtiöistä sanoo, että kaikki Rantalaisen yksiköt halutaan yhtenäisen brändin alle, jotta ne tunnistettaisiin paremmin samaksi laadukkaaksi taloushallinnon kumppaniksi. - Yritysostojen kautta meille on tullut vahvoja paikallisia brändejä, jotka ovat olleet arvokkaita kotiseudullaan. Nyt konserni on kuitenkin kasvanut jo niin suureksi, että koemme tärkeäksi liittää eri yksiköt Rantalaisen palvelutuotantoon, hän sanoo. Samanlaista yhtenäistämistä Rantalainen on tehnyt muun muassa palvelun laadussa, kun se on yhdenmukaistanut työvälineitä ja -tapoja eri yksiköissä. Rantalainen Yhtiöt on viime vuosina kasvanut voimakkaasti yritysostoin ja on nyt Suomen kolmanneksi suurin tilitoimistoketju. Sillä on 37 toimipaikkaa 28 paikkakunnalla Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomessa, ja sen palveluksessa on 450 henkeä. Kyllönen sanoo, että konsernin sisällä myös henkilökunta eri paikkakunnilla opettelee puhumaan itsestään Rantalaisina. - Tähän saakka erinimisten yhtiöiden suuri määrä on hämmentänyt ja sekoittanut ihmisiä konsernin sisällä ja ulkopuolella. Vastedes henkilöstö esittäytyy Rantalainen Lahden, Hyvinkään, Kouvolan tai Hangon jne. työntekijöinä. Brändimuutos ei vaikuta toimitilojen sijaintiin eikä puhelinnumeroihin. Myös asiakkaiden yhteyshenkilöt pysyvät entisellään. Sen sijaan toimitilat, verkkosivut, kirjekuoret, ulkomainokset ja muu markkinointimateriaali saavat yhtenäisen visuaalisen ilmeen koko konsernissa. Kaikkien Rantalaisen työntekijöiden säh- Kuva: Rantalainen Yhtiöt Ajankohtaista Rantalainen Yhtiöiden nykyinen visuaalinen ilme luotiin pari vuotta sitten. EU:ssa tapahtuvan sähköisten palvelujen kuluttajakaupan arvonlisäverotus muuttui vuoden alusta. Kun EU-maassa toimiva yritys myy tele-, lähetys- ja sähköisiä palveluita EU-kuluttajille, arvonlisävero on maksettava siihen maahan, jossa asiakas asuu. Muutos koskee kaikkia yrityksiä, jotka toimittavat asiakkailleen sähköisiä palveluita verkon kautta toisten EU-maiden kuluttajille. Palvelut voivat olla esimerkiksi musiikkia, tiedostoja, ohjelmistoja tai verkkosivustojen toimittamista ja isännöintiä (hosting). Muuköpostiosoitteet muuttuvat vuoden loppuun mennessä muotoon Kirjanpidon ja palkkahallinnon yhteyshenkilöt tiedottavat muutoksista erikseen omille asiakkailleen. Kuluttaja määrää sähköisten palvelujen verotuspaikan tos ei vaikuta myyntiin sovelluskauppojen kautta, koska silloin myynti tapahtuu veroteknisesti yhtiölle. Muutos ei koske tavaran myyntiä, jossa sähköisiä järjestelmiä käytetään tilauksen suorittamiseen ja käsittelyyn. Muutos ei koske myöskään verkossa varattavaa majoitusta, autonvuokrausta, ravintolapalveluita tai matkustajakuljetusta eikä erilaisten tapahtumien pääsylipun tilausta. Yritysten kannattaa varmistaa, onko muissa EU-maissa asuvien kuluttajien mahdollista hankkia sähköisiä palveluita yrityksen verkkosivujen tai muiden myyntikanavien kautta. Myös suomalaisia kuluttajia asuu ulkomailla. Myyjän on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi kaikkiin niihin EU-maihin, joissa se myy kuluttajille sähköisiä palveluita. Vaihtoehtoisesti myyjä voi rekisteröityä arvonlisäveron erityisjärjestelmän käyttäjäksi. Palvelu hoitaa maksut keskitetysti Suomesta eri EU-maihin. Lisätietoja: vero.fi Tele-, lähetys- ja sähköisten palvelujen arvonlisäverotus Rantalainen osti Mikkelin johtavat tilitoimistot Rantalainen Yhtiöt on ostanut Mikkelissä toimivat Tilisavotta Oy:n ja Saimaan Tilitalo Oy:n. Yrittäjä, KLT Juha Heikkisen myymät yritykset muodostavat yhdessä Mikkelin seudun markkinajohtajan taloushallintopalveluissa. Yritykset työllistävät yhteensä 17 työntekijää ja niillä on 300 asiakasta. Mikkelin Ristiinassa sijaitseva Saimaan Tilitalo tarjoaa myös isännöintipalveluita, joissa sillä on lähes sadan prosentin markkinaosuus Ristiinassa. Rantalaisen konsernijohtaja Antti Rantalainen sanoo, että Mikkelin seutu on vahva talousalue ja luontainen kasvusuunta Rantalaiselle Lahdesta pohjoiseen. - Tilisavotta ja Saimaan Tilitalo ovat hyvin hoidettuja, moderneja tilitoimistoja, joilla on hyvin menestyvä asiakaskunta, hän sanoo. Juha Heikkinen päätti lopulta myydä yritykset toiselle perheyritykselle, koska lapset eivät halunneet jatkaa yritystoimintaa. - Täytän tänä vuonna 62 vuotta ja tunsin puhtini jo hieman hiipuvan yli 35 vuoden yrittäjyyden jälkeen. Vastuu asiakkaista ja työntekijöistä on tässä kuitenkin kova. Rantalaisella yritykseni pääsevät jatkamaan hyvää kehitystään samanhenkisellä kasvollisella omistajalla. Heikkinen sanoo, että tilitoimiston pitää tukea asiakasyritystensä kannattavuuden ja maksukyvyn parantamista sekä kasvua, jos niillä on siihen halua. - Me olemme aina tehneet asiakkaillemme paljon muutakin kuin peruskirjanpitoa. Esimerkiksi asiakkaiden maksuliikennettä olemme hoitaneet jo parikymmentä vuotta. Asiakas odottaa tilitoimistoltaan myös sparrausta ja keskustelukumppania liiketoimintansa kehittämisessä, hän sanoo. Heikkinen kertoo palkanneensa jo muutama vuosi sitten nuoremmat vetäjät toimitusjohtajiksi yrityksiinsä. Itse hän jää Rantalaisen palvelukseen asiantuntijatehtäviin. Lisäksi hän jatkaa jäsenenä molempien yhtiöiden hallituksessa. Asiakkaiden yhteyshenkilöt säilyvät entisellään kummassakin yrityksessä. 5 TILIPOSTI & Palkka

6 Ajankohtaista Palkan ja työkorvauksen rajanveto verotuksessa selkiytyy Verohallinto on selkeyttänyt ja täsmentänyt palkan ja työkorvauksen rajanvetoa koskevaa ohjeistustaan. Uudella ohjeella verottaja haluaa helpottaa pienten ja aloittavien yritysten toimintaa siten, että yksittäisistä toimeksiannoista maksettavia suorituksia voitaisiin yhä useammin pitää työkorvauksena. Ylitarkastaja Janne Myllymäki Verohallinnosta, miten uudistettu ohje helpottaa aloittavien yrittäjien toimintaa? Verohallinto ei edellytä aloittavilta yrityksiltä enää niin laajoja yritystoiminnan tunnusmerkkejä kuin aiemmin. Esimerkiksi aloittavalle yrittäjälle riittää yksikin toimeksiantaja, jos hän on muutoin järjestänyt toimintansa yritystoiminnaksi. Toisaalta yritystoiminnan vakiinnuttamiseen saattaa mennä vuosia. Yrittämisen tavat ovat monipuolistuneet niin, että palkan ja työkorvauksen rajanvedossa kokonaisarviointi puoltaa entistä useammin toimeksiantosuhdetta kuin työsuhdetta. Ohjeessa on kuvattu tunnusmerkit, joiden perusteella ratkaistaan, onko työstä, tehtävästä tai palveluksesta maksettava suoritus palkkaa vai työkorvausta. Miten uudistettua ohjetta on selkiytetty? Olemme selittäneet ja konkretisoineet asioita, kuten tunnusmerkistöä aiempaa enemmän. Esimerkiksi mitä tarkoitetaan johto ja valvontaoikeudella, joka on tärkeä tunnusmerkki, ja miten se ilmenee. Tunnusmerkit on jaoteltu työsuhteelle ja toimeksiantosuhteelle tyypillisiin tunnusmerkkeihin. Olemme luopuneet toimiala- ja ammattikohtaisesta ohjeistuksesta. Enää ei puhuta puhelinmyyjistä eikä muusikoista, koska samat säännökset ovat voimassa kaikilla toimialoilla. Olemme parantaneet myös ohjeen käytettävyyttä muuttamalla ohjeen rakennetta ja lisäämällä otsikoita. Mitkä ovat merkittävimmät muutokset aiempaan, kymmenen vuoden takaiseen ohjeeseen verrattuna? Ohjeessa painotetaan aiempaa enemmän sitä, että veroratkaisu tehdään suorituksen maksajan havaittavissa olevien työ- ja toimeksiantosuhteen tunnusmerkkien perusteella. Näitä ovat esimerkiksi työn johto- ja valvontaoikeus sekä työntekemispaikka ja työvälineet. Elinkeinotoiminnan tunnusmerkit, kuten toiminnan laajuus tai taloudellinen riski, huomioidaan veroratkaisua tehtäessä vain silloin, kun ne ovat maksajalle edullisia. Maksajahan ei voi välttämättä tietää, onko alihankkijalla toimitiloja tai palkattua henkilökuntaa. Kuinka iso ongelma palkan ja työkorvauksen välinen rajanveto on ylipäänsä? Suuri osa yritystoiminnan arjen laskutuksesta on selviä tapauksia. Jos työtä ruvetaan kuitenkin tekemään esimerkiksi maksajan tiloissa ja hän antaa jatkuvasti ohjeita työn suorittajalle, voi syntyä tulkinnanvaraisuutta siitä, tehdäänkö työtä enää yrittäjän roolissa. Ero työntekijän ja yrittäjän roolien välillä on joskus hyvin pieni. Ratkaisu suorituksen luonteesta tehdään yksittäistapauksessa aina tunnusmerkkien kokonaisarvioinnin perusteella. Lisätietoja: vero.fi Palkka ja työkorvaus verotuksessa Rantalainen laajeni Länsi-Suomeen Rantalainen ja alueelliset osuuspankit ryhtyivät yhteistyöhön taloushallintopalveluissa, kun Rantalainen Yhtiöt osti alkuvuodesta tilipalveluyksiköt neljältä Lounaisja Länsi-Suomessa toimivalta alueelliselta osuuspankilta. Rantalaisen ostamat tilipalveluyksiköt kuuluivat Lounaismaan, Raaseporin, Lounaisrannikon ja Länsi-Suomen Osuuspankkien pankkikonserneihin. Palveluyksiköiden liikevaihto on yhteensä 4,4 miljoonaa euroa, ja niiden palveluksessa on 75 työntekijää. Asiakkaita tilipalveluyksiköillä on yli Yksiköt toimivat kymmenellä paikkakunnalla Hangosta Raumalle. Yritysjärjestelyjä varten Rantalaisen brändin alle perustettiin kaksi uutta yhtiötä, Rantalainen Oy Lounais-Suomi ja Rantalainen Oy Länsi-Suomi, joihin osuuspankit tulivat vähemmistöosakkaiksi neljänkymmenen prosentin osuudella. Lounaismaan Osuuspankin toimitusjohtaja Jukka Hulkkonen sanoo, että tilitoimistopalvelut eivät ole pankkien ydinliiketoimintaa. - Tarvitsimme kyvykkään yhteistyökumppanin kehittämään ja tarjoamaan nykyisille ja uusille asiakkaillemme entistä laajempia ja asiantuntevampia taloushallintopalveluita. Kasvollinen kumppani Osuuspankit luottavat Rantalaisen kykyyn vastata sähköisten taloushallintopalveluiden ja vaativien asiantuntijapalveluiden kasvavaan kysyntään. Rantalaisen konsernijohtaja Antti Rantalaisen mukaan iso tilitoimisto pystyy hyödyntämään teknisen kehityksen ja investoimaan sähköisiin järjestelmiin huomattavasti paremmin kuin pieni toimisto ja tarjoamaan siten pienillekin asiakkailleen kustannustehokkaat sähköiset palvelut. Länsi-Suomen Osuuspankin toimitusjohtaja Simo Kauppi sanoo, että pankit kartoittivat yhdessä eri vaihtoehtoja kumppaniksi ja päätyivät Rantalainen Yhtiöihin, koska sen paikallisuutta ja kasvollista kumppanuutta korostava toimintamalli sopii hyvin yhteen osuuspankkien arvomaailman kanssa. Kauppi korostaa, että yritysjärjestely tarjoaa myös henkilöstölle paremmat mahdollisuudet kehittyä ammatillisesti. Henkilökunta siirtyy uusien yhtiöiden palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Asiakkaiden yhteyshenkilöt säilyvät entisellään. Rantalainen-konsernille yrityskauppa on suurin kautta aikojen. Rantalainen nousee kaupan johdosta Suomen kolmanneksi suurimmaksi tilitoimistoketjuksi. Se on myös alan suurin perheyritys. Yhtiö tavoittelee yli kymmenen prosentin vuosikasvua pääasiassa yritysostoin. TILIPOSTI & Palkka

7 Pöytäkirjat kuntoon Vieraskynä Pöytäkirjojen sisältöön kannattaa panostaa, koska niihin liittyvän arkistointivelvollisuuden johdosta pöytäkirjat ovat usein ainoita lähteitä silloin, kun yrityksen omistajien tai hallituksen päätöksenteon perusteita ja motiiveja joudutaan jälkikäteen arvioimaan kriittisesti, kirjoittaa asianajaja Mikael Salmi Asianajotoimisto Ylikraka Oy:stä Osakeyhtiölaki on päätöksenteon suhteen joustava ja mahdollistaa sen, että yksimieliset osakkeenomistajat voivat tehdä päätöksiä varsinaista kokousta pitämättä. Edellytyksenä on vain, että päätökset kirjataan, päivätään, numeroidaan ja allekirjoitetaan. Etenkin pienemmissä yrittäjävetoisissa yrityksissä omistajien päätökset dokumentoidaan usein tällaisilla yksimielisten osakkeenomistajien päätöksillä. Vastaavalla tavalla voidaan dokumentoida hallituksen päätökset. Osakeyhtiölaki edellyttää päätöksen asiasisällöltä pääsääntöisesti vain, että tehty päätös kirjataan. Suositeltavaa kuitenkin on, että ainakin yhtiön kannalta kriittisistä päätöksistä merkitään pöytäkirjaan tai sen liitteisiin myös päätöksenteon perusteet ja jossain määrin myös taustatiedot. Kirjoittaja Mikael Salmi on sopimus-, yhtiö- ja rahoitusoikeuteen erikoistunut asianajaja: Pöytäkirjamerkinnöillä on merkitystä riskienhallinnan kannalta, jos jälkeenpäin joudutaan näyttämään toteen jokin asia tai todistelemaan päätöksenteon yhteydessä tehtyjä tai tekemättä jätettyjä riskianalyyseja. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi osingonjakoa koskevan päätöksenteon yhteydessä, jolloin hallitus joutuu tekemään osakeyhtiölain 13 luvun 2 :n mukaisen maksukykytestin eli arvioimaan, aiheuttaako osingonjako yhtiölle maksukyvyttömyyden. Useimmiten hallituksen päätöspöytäkirjassa ja yhtiökokouksen pöytäkirjassa todetaan vain arvioinnin lopputulos eli se, että osingonjako ei vaaranna yhtiön maksukykyä. Varmempaa olisi kuitenkin kertoa pöytäkirjassa myös perusteet sille, miten yhtiön maksukyvyn arviointi on tehty ja liittää pöytäkirjaan arviointia koskeva laskelma. Perusteluiden merkitys korostuu erityisesti silloin, jos yhtiö kaikesta huolimatta ajautuu maksukyvyttömyyteen pian osingonmaksun jälkeen. Tällöin hallituksen on syytä pystyä näyttämään toteen, että se on tehnyt asianmukaiset riskianalyysit ja että arvio yrityksen maksukyvystä on ollut päätöksentekohetken tietämyksen valossa perusteltu. J oskus joudutaan jälkikäteen tarkastelemaan myös sitä, onko tehty päätös ollut yhtiön edun mukainen. Osakeyhtiö on itsenäinen juridinen oikeussubjekti eikä yhtiön etu ole läheskään aina sama asia kuin yhtiön omistajan etu. Tehdyt päätökset voivat pelkkien pöytäkirjamerkintöjen perusteella näyttää siltä, että ne eivät ole olleet yhtiön edun mukaisia. Päätöksen taustalla on voinut silti olla täysin perusteltu liiketaloudellinen syy. Kun päätöksenteon taustalla olevat perusteet kirjataan selkeästi pöytäkirjaan, myös ulkopuolinen tarkastelija pystyy jälkikäteen paremmin arvioimaan tehdyn päätöksen lainmukaisuuden. Tällaisia ovat tyypillisesti päätökset yhtiön ja sen omistajien ja heidän lähipiirinsä kanssa tehdyistä oikeustoimista, kuten lainan antamisesta lähipiiriin kuuluvalle tai vakuuksien antamisesta lähipiiriin kuuluvan vastuista riippumatta siitä, tehdäänkö päätös hallituksessa vai yhtiökokouksessa. Joskus on myös syytä kirjata perusteet sille, miksi jotain päätöstä ei tehdä. Tällainen tilanne syntyy, kun hallituksella olisi toimintavelvollisuus, mutta syystä tai toisesta hallitus päättää olla ryhtymättä toimenpiteisiin. Esimerkiksi jos yhtiön oma pääoma on negatiivinen, ja hallituksen pitäisi tehdä osakeyhtiölain 20 luvun 23 :n mukainen osakepääoman menettämistä koskeva rekisteri-ilmoitus, mutta hallitus päättää jättää sen tekemättä. Osakkeenomistaja voi myös vaatia osakeyhtiölain 5 luvun 5 :n nojalla jonkun asian saattamista yhtiökokouksen käsiteltäväksi, mutta hallitus päättää, ettei asiaa oteta esityslistalle. Rajoitus epätavallisen pitkiin maksuaikoihin Kuva: Sirpa Pöllänen Maksuaika saa yritysten välisissä sopimuksissa ylittää kolmekymmentä päivää vastedes vain, jos siitä on erikseen sovittu. Tähän saakka raja on ollut kuusikymmentä päivää. Yli kolmekymmentä päivää ylittäviin maksuaikoihin liittyvää sopimusvelvoitetta lukuun ottamatta maksuaikaa ei ole laissa rajoitettu. Muuten yritykset voivat sopia saataviensa maksuajoista vapaasti. Eduskunta hyväksyi maaliskuun alussa maksuaikaa koskevan muutoksen maksuehtolain viidenteen pykälään. Lainmuutos tulee voimaan vielä kevään aikana heti, kun presidentti on sen ensin vahvistanut. Uudistus helpottaa keskisuuria ja pieniä yrityksiä, joiden kassavirtaan pidentyneet maksuajat yritysten välillä ovat vaikuttaneet vahingollisesti. Syksyn 2013 pk-yritysbarometriin vastanneista yrityksistä lähes puolet oli joutunut hyväksymään yli 30 päivän maksuaikoja. Yleisimpiä ne olivat teollisuudessa. Maksuajan venyttämistä on pidetty suurten yritysten keinona tehostaa kassanhallintaansa. Maksun viivyttely toimii yrityksille ilmaisena rahoituksena. Käytännön sanotaan levinneen Suomeen Keski- ja Etelä-Euroopasta. Suomen Yrittäjät tähdentää, että sopimisen yli 30 päivää ylittävistä maksuajoista täytyy olla nimenomaista. Toisen osapuolen yksipuolinen ilmoitus tai esimerkiksi vakiomuotoisissa ostoehdoissa oleva kirjaus maksuehdoista ei täytä lain edellyttämää nimenomaisen sopimisen vaatimusta. 7 TILIPOSTI & Palkka

8 Venevalmistajan unelma on lämmin kesän alku Asiakkuus TerhiTecillä iloitaan, kun sen uudet venemallit vetävät. Isojen investointikustannusten takia uutuusmallien kehityksessä ei ole varaa epäonnistua. Venekauppa käy kiivaimmillaan keväällä ja alkukesästä. Parhaiten sitä edistää lämmin ja aurinkoinen sää. Kuva: Oy Brandt Ab Terhitecin uusin Silver-malli myi hyvin Helsingin venemessuilla alkuvuodesta. Siitä odotetaan kesän myyntisuosikkia keskikokoisissa alumiiniveneissä. TILIPOSTI & Palkka

9 Venevalmistaja TerhiTecissä oltiin hyvillään, kun sen uusin Silver-malli Shark BR 580 myi hyvin Helsingin venemessuilla helmikuussa. Kovaa myyntiä odotetaan myös firman uudelta Terhi-mallilta, jokamiesluokan veneisiin kuuluvalta 445 C:ltä. Uutuusmallit ovat tärkeitä venevalmistajille, koska ne myyvät parhaiten. Soutu- ja moottoriveneitä kolmella eri brändillä valmistava TerhiTec tuo uusia malleja markkinoille 2 3 vuoden välein. TerhiTecin toimitusjohtaja Sami Kuivalainen sanoo, että isojen investointikustannusten takia uutuusmalleissa ei ole varaa epäonnistua. - Esimerkiksi uuden Terhi-mallin muotti-investointi maksoi euroa. Panostukset uusiin malleihin on siis mietittävä tarkkaan. Otto Brandt -konserniin kuuluva TerhiTec valmisti viime vuonna Rymättylän ja Ähtärin tehtaillaan yhteensä noin venettä. Niistä 85 prosenttia oli Rymättylässä ABS-muovista valmistettuja Terhi-soutu- ja perämoottoriveneitä. Rymättylän tehdas on volyymiltaan iso venevalmistaja koko Pohjois-Euroopassa. Sen pitkälle koneellistettu ja huippuunsa kehitetty tuotantoprosessi pystyisi suoltamaan jopa venettä vuodessa. Veneteollisuus on kuitenkin edelleen yli kolmekymmentä prosenttia jäljessä huippuvuoden 2008 myyntimääristä. - Toivottavasti veneilijöiden patoutunut ostotarve alkaa pikkuhiljaa purkautua. Veneilykausien pidentyessä myös käyttötunteja on tullut lisää, ja veneen hankinta on entistä paremmin perusteltavissa. Lisäksi polttoaine on nyt halvempaa kuin vuosiin, Kuivalainen sanoo. Kuluttaja luottaa kotimaiseen Venebisneksen erityisluonteeseen kuuluu, että veneiden valmistus on vahvasti leiriytynyttä ja eri merkkejä on Suomenkin markkinoilla kymmeniä. Suurin osa maailman veneistä tehdään USA:ssa. Suomalaiset luottavat kuitenkin Kuva: Rami Nummelin kotimaisiin valmistajiin. Parhaiten Suomessa myynyt tuontivene sijoittui viime vuoden rekisteritilastoissa vasta neljänneksitoista. Viime vuoden eniten rekisteröidyin yksittäinen malli oli TerhiTecin kaksipulpettinen Terhi 475 Twin C. TerhiTec valmistaa Ähtärissä lujitemuovista Sea Star -venettä ja alumiinirunkoista Silveria, jonka sisäkuori on lasikuitua. Molemmat venemerkit ovat yhtä kokoluokkaa suurempia kuin suurimmat Rymättylässä tehdyt veneet eli runkopituudeltaan vajaasta viidestä metristä kahdeksaan metriin. Ähtärissä kappalemäärät ovat pieniä ja tuotanto huomattavasti käsityövaltaisempaa kuin Rymättylässä, jossa veneet syntyvät enimmäkseen koneiden avulla. - Kun yksi ihminen viimeistelee Rymättylässä viisi venettä päivässä, Ähtärissä viiden veneen kokoonpanoon ja viimeistelyyn tarvitaan neljätoista henkilöä, Kuivalainen havainnollistaa. Urakoista tulospalkkioon TerhiTec kouluttaa työntekijänsä pääasiassa itse. Työnhakijoilta edellytetään ennen kaikkea hyvää asennetta ja yhteistyötaitoja. TerhiTec Oy Kuuluu Otto Brandt -konserniin, jonka omistaa Stefan Brandt perheineen. Valmistaa soutu- ja moottoriveneitä 8,0 metrin runkopituuteen saakka. Tekee veneitä kolmesta eri materiaalista: ABS- ja lujitemuovista sekä alumiinista. Tehtaat Rymättylässä vuodesta 1972 ja Ähtärissä vuodesta Tuotemerkit Terhi, Silver ja Sea Star. Kotimaassa markkinaosuus pikkuveneissä n. 35 prosenttia. Liikevaihto v ,5 milj. euroa, josta viennin osuus 44 prosenttia. Vientiä 15 maahan, joista tärkeimmät Ruotsi ja Norja. Työntekijöitä 68, joista 23 Rymättylässä. Terhitecin toimitusjohtaja Sami Kuivalainen kertoo, että Terhi-veneitä on tehty Rymättylässä samalla menetelmällä jo yli kappaletta. Uppoamaton rakenne syntyy kahdesta ABS-muovikuoresta, joiden väliin vaahdotetaan polyuretaania. - Viime syksynä toteutetun palkkajärjestelmän uudistuksen ansiosta pystymme siirtämään työntekijöitä aiempaa joustavammin osastolta toiselle. Työntekijät myös auttavat toisiaan entistä hanakammin, kun kyse ei ole enää omasta urakasta, vaan koko porukan tuloksesta, Kuivalainen sanoo. TerhiTec ulkoisti palkkahallintonsa Rantalaisen Palkkapalveluille Lahteen keväällä Sitä ennen kirjanpito, reskontrat ja palkkahallinto olivat kaikki yhden ihmisen vastuulla. - Päätimme riskien vähentämiseksi ulkoistaa palkkahallinnon. Kirjanpitäjämme jää eläkkeelle jonkun vuoden sisällä, jolloin hänen tehtäviänsä on helpompi ulkoistaa tai siirtää konserniin tehtäväksi, kun niitä on yksi osakokonaisuus vähemmän, Kuivalainen sanoo. Hänen mielestään yhteistyö Rantalaisen kanssa on sujunut hyvin. - Palveluntuottaja on kehittynyt asiakkaan mukana. Rantalaiselta on myös tehty oma-aloitteisesti ehdotuksia siitä, miten palkkahallinnon kustannuksia voitaisiin vähentää palvelua tehostamalla. Malttia ensiveneen hankintaan Sami Kuivalainen kehottaa ensiveneen ostajaa varomaan liian ison veneen hankintaa. Turvallisuuden vuoksi veneily kannattaa aloittaa alkeista. Soutuveneitä lukuun ottamatta vene ostetaan yleensä moottorin kanssa. Terhitecin veneet myydään pääsääntöisesti Hondan moottoreilla. - Varustelussa veneteollisuus on vielä paljon autoteollisuutta jäljessä. Asiakkaiden vaatimustaso kuitenkin nousee koko ajan. Esimerkiksi pulpettiveneiden tuulilasiin vaaditaan jo aitoa lasia ja pyyhkimet, Kuivalainen sanoo. 9 TILIPOSTI & Palkka

10 Yrityskauppa Rantalaisen kanssa oli kelpo ratkaisu Irja Malinin mielestä yksinyrittäminen taloushallintoalalla on käynyt vaativaksi. Aloitit toukokuussa konsulttina Rantalaisella Orimattilassa, kun Rantalainen Oy Orimattila osti viime vuoden lopussa yrityksesi Tilipalvelu Irja Malinin. Mitä teet Rantalaisella? Varmistan asiakkailleni sujuvan siirron Rantalaiselle muun muassa perehdyttämällä heille uutta kirjanpitäjää. Uusia asiakkaita en ota enää hoitaakseni. Jään eläkkeelle lokakuun alusta. Miksi luovuit yrityksestäsi? Olin jo vuosia sitten päättänyt jäädä vanhuuseläkkeelle heti, kun se on mahdollista. Olin päättänyt lopettaa siinäkin tapauksessa, etten löydä ostajaa yritykselleni. Yksinyrittäminen ja etenkin taloushallintoalalla on nykyään hyvin vaativaa. Sähköinen taloushallinto lisääntyy. Samalla yritykset ulkoistavat tilitoimistoille paljon muitakin taloushallinnon tehtäviä kuin kirjanpito. Pienessä yrityksessä yrittäjä joutuu yksin kehittämään ja toteuttamaan kaikki muutokset normaalitöiden ohella. Oliko vaikea löytää ostajaa yrityksellesi? Minulla oli pari ostajaehdokasta, jotka eivät sitten kuitenkaan rohjenneet ryhtyä yrittäjiksi. En ehtinyt vielä ilmoittaa yritystäni myyntiin missään, kun Rantalaiselta Lahdesta otettiin yhteyttä ostotarjouksen merkeissä. Liiketoiminnan myyminen Rantalaiselle oli sekä minulle että asiakkailleni helppo ja turvallinen ratkaisu. Mitä tekisit nyt toisin aloittavana yrittäjänä? Olen vuosien varrella kaivannut laajempaa ja syvempää tietopohjaa taloushallintoalalta. Kun olen yksinyrittäjänä joutunut selvittämään paljon itselleni uusia asioita, olen ajatellut, että jokin merkonomia korkeampi koulutus olisi ollut tarpeellinen. Millaisia suunnitelmia sinulla on eläkepäiville? Vaihdan tietokoneen puikkoihin ja ompelukoneeseen. Liikun ahkerammin ja vietän enemmän aikaa 3-vuotiaan pojanpoikani kanssa. Kuva: Tomi Kallio IRJA MALIN, 63 TYÖ Konsultti Rantalaisella Orimattilassa. URA Tilitoimisto Toini Saharinen Ky, kirjanpitoa ja muita toimistotöitä pienessä teollisuusyrityksessä Orimattilassa, Tilipalvelu Irja Malin. KOULUTUS Merkonomi. PERHE Leski, yksi aikuinen poika ja 3-vuotias pojanpoika. KOTI Orimattilassa. HARRASTAA Liikuntaa ja käsitöitä. Irja Malinista tuli tilitoimistoyrittäjä 28 vuotta sitten, kun hän osti itselleen mieluisan työpaikan. Lokakuussa Malin jää vanhuuseläkkeelle. Tilaajan selvitysvelvollisuus laajenee Tilaajan selvitysvelvollisuus laajenee työnterveyshuoltoon. Lisäksi muutoksia tulee sopimuskumppanin verotusta ja eläkevakuutusta koskevien tietojen selvittämiseen. Laiminlyöntimaksut nousevat ja myös korotettu laiminlyöntimaksu otetaan käyttöön kaikilla toimialoilla. Eduskunnan maaliskuussa tilaajavastuulakiin hyväksymien muutosten on tarkoitus tulla voimaan syyskuun alusta. Tilaajavastuulaki antaa tilaajille mahdollisuuden varmistaa, että heidän kanssa vuokratyöstä tai alihankinnoista sopineet yritykset noudattavat lakia. Selvitysvelvollisuus koskee tilaajia silloin, kun työ tehdään tilaajan toimitiloissa tai työkohteessa ja alihankkijalla on työntekijöitä. Poikkeuksena on rakentaminen, joka kuuluu kokonaisuudessaan tilaajavastuulain piiriin. Lakia sovelletaan myös ulkomaisiin yrityksiin, kun työ tehdään Suomessa. Nyt tehtyjen muutosten jälkeen tilaajavastuulakia sovelletaan alihankintasopimuksiin, joiden arvonlisäveroton hinta on euroa tai enemmän. Raja oli aiemmin euroa. Lakia sovelletaan myös työvoiman vuokraamiseen, kun se kestää vähintään kymmenen päivää. Työterveyshuoltokin selvitettävä Tilaajan on uutena asiana selvitettävä, että sopimuskumppani on järjestänyt työntekijöilleen työterveyshuollon. Selvitykseksi riittää tilaajalle esitetty työterveyshuoltosopimus tai alihankkijan laatima kirjallinen selvitys, josta ilmenee vähintään se, missä työntekijöiden työterveyshuolto aiotaan järjestää. Tilaajan selvitysvelvollisuutta on myös kevennetty, kun hän voi nyt itse tarkistaa sopimuskumppanin verotustiedot julkisesta verovelkarekisteristä. Verovelkatodistusta tarvitaan vain, jos alihankkijalla on rekisteriin merkittyä verovelkaa. Tilaajan on varmistauduttava myös siitä, että sopimuskumppanin Suomeen tilapäisesti tuomilla lähetetyillä työntekijöille on lähtömaan myöntämä A1-todistus työntekijän kuulumisesta lähtömaan sosiaaliturvan piiriin. Neuvotteleva virkamies Jan Hjelt työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo, että tilaajavastuulain mukaiset selvitykset on tehtävä ennen sopimuksen tekemistä. A1-todistukset voidaan kuitenkin hankkia viimeistään ennen sopimuksen mukaisen työn aloittamista. - Rakentamistoiminnassa lähetettyjen työntekijöiden A1-todistukset on toimitettava tilaajalle kuitenkin myös sopimuskauden aikana aina, kun työntekijät vaihtuvat, hän sanoo. Lisäksi tilaajan pitää kertoa ulkomaiselle sopimuskumppanilleen kirjallisesti ja tämän edelleen lähetetyille työntekijöilleen, kuka Suomessa neuvoo ja valvoo lähetettyjen työntekijöiden lakia. Seuraamuksia tilaajavastuulain rikkomisesta on kiristetty ja yhdenmukaistettu. Tietojen hankkimatta tai toimittamatta jättämisestä voidaan määrätä laiminlyöntimaksua euroa. Korotettu laiminlyöntimaksu, joka on vähintään euroa ja enintään euroa, koskee rakentamisen lisäksi nyt muitakin aloja. TILIPOSTI & Palkka

11 Pienyritysten tilinpäätösbyrokratia vähenee Kirjanpitolain uudistus karsii kaikkein pienimpien yritysten tilinpäätösvelvoitteita. Liikkeenharjoittajat voivat luopua kokonaan tilinpäätöksestä ensi vuoden alusta, jos muutostyöryhmän esitykset toteutuvat. Kirjanpitolain uudistusta selvittänyt työryhmä esittää helpotuksia tilinpäätöksen tekemiseen erityisesti pien- ja mikroyrityksille. Työryhmän esitysten takana on EU:n tilinpäätösdirektiivi, joka pitäisi saada jäsenmaissa voimaan ensi vuoden alusta lukien. Huojennukset koskisivat siten vuonna 2016 alkavia tilikausia. Pien- ja mikroyrityksille annettujen tilinpäätöshelpotusten lisäksi työryhmä vapauttaisi liikkeenharjoittajat toiminnan laajuudesta riippumatta kokonaan tilinpäätöksen laatimisesta. Ammatinharjoittajilta ei edellytetä tilinpäätöstä nykyisenkään lain perusteella. Mikrokokoiset järjestöt voisivat halutessaan valita myös kirjanpitoteknisesti yksinkertaisemman maksuperusteisen tilinpäätöksen ammattiharjoittajien tapaan. Työryhmän jäsen, Senior Fellow Anders Tallberg Hanken & SSE Executive Educationista sanoo, että muutos pienyritysten tilinpäätössäännöstössä ei ole ihan niin raju kuin äkkiseltään näyttää. - Pienyritykset ovat voineet jo nykyisen kirjanpitoasetuksen perusteella julkaista tilinpäätöksensä lyhennetyssä muodossa. Tätä mahdollisuutta on kuitenkin käytetty hyvin vähän, hän sanoo. Tallberg uskoo lyhennettyjen tilinpäätöskaavojen kuitenkin yleistyvän, kun pien- ja mikroyritysten oma tilinpäätösasetus tuo ne tulevaisuudessa paremmin esille. Kaikki turha pois Anders Tallberg sanoo, että merkittävimmät pienyrityshelpotukset koskevat tilinpäätöksen liitetietovaatimuksia, joita on karsittu pienyrityksillä kahdeksaan ja mikroyrityksillä neljään liitetietoon. - Pien- ja mikroyritysten ei esimerkiksi tarvitse enää liittää tase-erittelyjä tilinpäätökseen. Niiden ei myöskään tarvitse eritellä liitetietona jaksotus- ja arvostusperiaatteitaan, jos ne eivät poikkea tavanomaisesti noudatetuista. Mikroyritykset ovat lisäksi saamassa niin sanotun suojasataman. Se tarkoittaa sitä, ettei mikroyritykseltä voi vaatia lisäinformaatiota edes oikean ja riittävän kuvan varmistamiseksi, jos se on jo antanut asetuksen edellyttämät liitetiedot. Tallberg pitää olennaisuuden lisäämistä tilinpäätösperiaatteisiin merkittävänä helpotuksena kaikenkokoisille yrityksille. - Olennaisuuden perusteella tilinpäätöksessä voidaan jättää tekemättä kaikki se, millä ei ole merkitystä informaation vastaanottajalle oikean kuvan luomiseksi yrityksestä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kustannusten jaksotus eri tilikausien välillä tai varaston inventointi ja arvostus tilinpäätöstä varten, hän sanoo. Pienyritysten kokorajoja ollaan Suomessa nostamassa direktiivin sallimiin enimmäismääriin, joiden sisälle mahtuu prosenttia Suomen yrityksistä. Näin tilinpäätöstaakka kevenee Liikkeenharjoittajat vapautettaisiin tilinpäätöksen laatimisesta. Mikroluokan yhdistyksille ja säätiöille sallittaisiin yksinkertaisempi maksuperusteinen tilinpäätös. Pien- ja mikroyritysten tilinpäätössäännökset on koottu omaksi asetukseksi, josta tilinpäätösvaatimukset löytyvät helposti. Pienet ja mikroyritykset saavat käyttää lyhennettyjä tilinpäätöskaavoja ja niiden liitetietovaatimuksia on karsittu. Mikroyritykset¹ saavat ns. suojasataman². Se tarkoittaa sitä, että mikroyritykseltä ei voi vaatia lisäinformaatiota edes oikean kuvan varmistamiseksi silloin, kun se on antanut asetuksessa edellytetyt tilinpäätöstiedot. Pienyrityskonsernin ei tarvitse tehdä konsernitilinpäätöstä. Tasekirjaa ei vaadita enää paperisena. ¹ Taseen loppusumman enintään euroa, liikevaihto enintään euroa ja työntekijöitä enintään 10. ² Suojasataman piiriin eivät kuulu henkilöyhtiöt, joissa yhtiömiehinä on ainoastaan luonnollisia henkilöitä. Direktiivin määrittelemiin mikroyrityksiin, joiden taseen loppusumma on enintään euroa, liikevaihto enintään euroa ja työntekijöitä enintään 10, kuuluu neljä viidestä suomalaisyrityksestä. Asiakas ansaitsee yhden tilinpäätöksen sijasta kaksitoista tilinpäätöstasoista kuukausiraporttia vuodessa. Tilinpäätös joka kuukausi Lakiuudistuksen jatkovalmistelussa mietitään vielä, missä laajuudessa liikkeenharjoittajien tilinpäätöshelpotukset tulisi lopulta toteuttaa. Rantalainen Oy Helsingin toimitusjohtaja Risto Iivonen pitää työryhmän esityksiä tervetulleina, koska ne pakottavat tilitoimistot kehittämään kuukausiraportointiaan. - Tähän saakka yleinen käytäntö tilitoimistoalalla on ollut tehdä kuukausikirjanpito ja sitten kerran vuodessa isolla vaivalla tilinpäätös, joka vasta paljastaa, miten yrityksellä menee, hän sanoo. Iivosen mukaan kyse on isosta ajattelutavan muutoksesta koko tilitoimistoalalla, jonka toimintaa - raportointi mukaan lukien - ovat ohjanneet enemmän muotoseikat ja viranomaistarpeet kuin asiakkaiden tarpeet. - Monien asioiden, kuten poistojen, lomapalkkavarausten, palkkojen jaksotuksen ja puutteellisen dokumentaation, selvittelyä on perinteisesti lykätty tilinpäätökseen, mikä on saattanut aiheuttaa voimakkaitakin heilahteluja pienen yrityksen tulokseen, hän sanoo. Iivosen mielestä asiakkaat ansaitsevat yhden tilinpäätöksen sijasta kaksitoista tilinpäätöstasoista kuukausiraporttia vuodessa. Raportoinnin ajantasaisuuden ohella Rantalainen kehittää toimialakohtaista raportointia, jossa huomioidaan yrityksen toimialan erityispiirteet. Asiakkaalle reaaliaikaisen kirjanpidon edut tulevat parhaiten esille sähköisessä kirjanpidossa. Jatkuva tilipäätöstasoinen kuukausiraportointi helpottaa myös kirjanpidon automatisointia, kun yhä useammat asiat saadaan toistumaan säännöllisesti. Lisätietoja: tem.fi Kirjanpitolain muutokset -työryhmä 11 TILIPOSTI & Palkka

12 Tuotannollisten investointien korotetuille poistoille lisäaikaa Hallitus päätti loppuvuodesta, että tuotannollisten investointien korotettuja poistoja jatketaan vielä vuosina Huojennetut poistot koskevat kalenterivuosina käyttöön otettuja uusia tehdas- ja työpajarakennuksia sekä tehtaassa ja työpajassa käytettäviä uusia koneita ja laitteita. Rakennuksia ja koneita on käytettävä verovelvollisen omassa tuotannollisessa toiminnassa. Kaksinkertaisen poiston voi tehdä samoista hyödykkeistä enintään kahtena peräkkäisenä verovuonna. Poistojen suuruus Rakennuksen poistamattomasta hankintamenosta tehtävä poisto saa olla enintään 14 %. Koneiden ja laitteiden hankintamenosta tehtävä poisto voi olla enintään 50 %. Edellytyksenä huojennuspoistojen vähentämiselle verotuksessa on, että hankintamenosta tehtävä poisto on vähennetty kuluna myös kirjanpidossa. Osinkoverotuksen pelisäännöt Julkisesti noteeratut yhtiöt Yritysten osingoista 85 % on yksityishenkilöille veronalaista pääomatuloa. Listaamattomat yhtiöt Kun osinko on enintään 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta, siitä 25 % on verolaista pääomatuloa euroon saakka ja loput ovat verovapaata tuloa euron ylittävästä osasta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja loput verovapaata tuloa. Kun osinko ylittää 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta, siitä 75 % on veronalaista ansiotuloa ja loput verovapaata tuloa. Huomionarvoista on, että nyt osingonsaajalle syntyy helposti pääomatuloa. Ennen yhdeksän prosentin osuus nettovarallisuudesta oli verotonta tuloa. Tällä voi olla merkitystä pääomatulosta tehtävien vähennysten hyödyntämisessä. Jos esim. kirjanpitäjä puhuu 7,5 8,3 %:n osinkoverosta, se tarkoittaa nettovarallisuuden puitteissa nostetun osingon veroa brutto-osingosta. Johtaja Juha Sundberg Rantalaiselta Lahdesta tähdentää, että poistojen teko-oikeudessa täytyy olla tarkkana, jos yhtiöllä on murrettu tilikausi eli tilikausi päättyy muulloin kuin joulukuun lopussa. - Jos esimerkiksi rakennus otettaisiin käyttöön kalenterivuoden 2016 lopulla, mutta meneillään oleva yhtiön verovuosi (so. se vuosi jolloin yhtiön tilikausi päättyy) loppuisi kalenterivuoden 2017 puolella, korotettua poistoa ei saa. Hän sanoo, että yrityksen kannalta poisto-oikeuden tuplaantuminen tekee investoinnit kannattavammaksi lyhyellä aikavälillä. Tuloksen pienentyessä yhteisöverotkin laskevat. - Huomioitava on, että samalla pienenee yrityksen nettovarallisuus ja tätä kautta kiristyy henkilöosakkaan osingon verotus. Lisätietoja: vero.fi Laki tuotannollisten investointien korotetuista poistoista verovuosina Romualalle käännetty arvonlisäverollisuus Romualalla otettiin vuoden alusta käyttöön käännetty arvonlisäverovelvollisuus. Käännettyä verovelvollisuutta sovellettaessa verovelvollinen on myyjän sijasta ostaja. Lain muutos koskee kaikkia niitä yrityksiä, jotka myyvät ja ostavat romua satunnaisestikin. Tarkkaa määritelmää romun ja jätteen määritelmästä ei löydy laista, mutta käytännössä rajaus perustuu tullin käyttämään CN-nimikkeistöön. Alalla käytetään paljon itselaskutusta (so. ostaja tekee laskun myyjälle), mutta myyjällä on aina laskutusvastuu. Laskussa tulee siis olla merkintä Käännetty verovelvollisuus. Lisäksi laskuun voidaan merkitä viittaus AVL 8d :ään. Jos lasku on ostajan laatima, laskussa tulee olla merkintä Itselaskutus. Käännetty arvonlisävero ei koske romuihin ja jätteisiin liittyvien palvelujen myyntiä, kuten kuljetusta ja punnitusta. Näistä pitäisi laatia oma laskunsa. Verohallituksen julkaisemassa ohjeessa on lisäksi otettu kantaa tilanteisiin, joissa ostaja saa purkutyötä vastaan romua tai jätettä. Kausiveroilmoituksessa käännetyn arvonlisäveron myyntejä ja ostoja raportoidaan kuten rakennusalan käännettyä arvonlisävero: kohdat 318, 319 ja 320. Esim. osinko ,00 euroa kaikki 8 %:n sisällä. -> 2 500,00 euroa pääomatuloa, vero 30 % -> verot 750 euroa = 7,5 %:a ,00 eurosta Lisätietoja: vero.fi Metalliromun ja -jätteen myynnin käännetty arvonlisäverovelvollisuus SEURAA KOULUTUSTARJONTAAMME NETISTÄ! rantalainen.fi/koulutukset TILIPOSTI & Palkka

13 Osinkojen nostopäivällä on väliä Viime vuoden alusta lukien ennakot on jouduttu pidättämään myös noteeraamattomien yhtiöiden osingoista. Yritysten kannattaa miettiä osinkojen nostopäivä etukäteen, koska se määrää ennakonpidätyksen ajankohdan. Ennakonpidätys on maksettava ja ilmoitettava verotilimenettelyssä osinkojen nostopäivää seuraavan kuukauden 12 päivään mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että osinkojen ennakonpidätys on toimitettava yhtiökokouksen osingonjakopäätöstä seuraavan kuukauden 12. päivään mennessä, jollei yhtiökokous ole erikseen määritellyt osinkojen nostopäivää. Osinkoa ei ole edelleenkään pakko nostaa, vaikka päätös osingon jakamisesta olisi tehtykin, jos yhtiöllä ei ole varaa. Ennakonpidätys on silti suoritettava ajallaan osinkojen koko määrästä, vaikka ne maksettaisiin osaksi tai kokonaankin vasta myöhemmin. Vuonna 2015 ennakonpidätys muista kuin pörssiyhtiön osingoista on 7,5 prosenttia euroon saakka. Yli euron osingoista ennakoita pidätetään 28 prosenttia (aiemmin 27 %). Pörssiyhtiöiden osingoista pidätysprosentti on 25,5. Noteeraamattomissa yhtiöissä osinkoja on käytetty usein saamisten kuittaamisen osakkaalta. Jatkossa osakaslainoja voi kuitata enää netto-osingon määrällä. Osingoista on toimitettava ennakonpidätys, vaikka ne käytettäisiin osakkaan velan maksuun. Ennakonpidätys tehdään vain luonnolliselle henkilölle tai kotimaiselle kuolinpesälle maksettavasta osingosta. Esimerkiksi osakeyhtiölle maksettavasta osingosta ei toimiteta ennakonpidätystä. Rajoitetusti verovelvolliselle maksettavasta osingosta peritään lähdevero sitä koskevien säännösten mukaan. Kuva: Pixmac Rakentamisesta vain täydellistä raportointia Rakentamista koskeva tiedonantovelvollisuus tuli voimaan heinäkuussa Verohallinto hyväksyi alkuvaiheessa myös puutteelliset ilmoitustiedot. Tämän vuoden alusta ilmoitusvelvollisuuden alaiset tiedot on kuitenkin pitänyt antaa täydellisinä. Käytännössä urakkailmoituksia vuodenvaihteen jälkeen tehdystä työstä ei voi antaa enää ilman ulkomaisen urakoitsijan yhteystietoja, vuokratyöntekijän työskentelyaikaa koskevia tietoja tai kaikkia pakollisia urakan arvoa koskevia tietoja. Myöskään työntekijäilmoituksia ei voi antaa enää vuodenvaihteen jälkeen tehdystä työstä ilman työnantajan yhteystietoja, vuokratyön teettäjän tunnistetietoja tai työntekijän tunnistetietoja. Lisätietoja: vero.fi Rakentamiseen liittyvä tiedonantovelvollisuus Tärkeimmät veromuutokset yrittäjille 2015 Yhteisövero säilyy 20 prosentissa. Vero pääomatulosta 30 % euroon (aiemmin euroa) asti ja sen ylittävältä osalta 33 % (aiemmin 32 %). Pääomatuloja ovat tyypillisesti vuokratulot, myyntivoitot ja osinkotulot. Perintö- ja lahjaveroasteikkojen kaikkia rajaveroprosentteja on nostettu yhdellä prosenttiyksiköllä. Muutoksen jälkeen perintöja lahjaveroa maksetaan I veroluokassa korkeintaan 20 prosenttia ja II veroluokassa 36 prosenttia. Edustuskulujen osittainen 50 prosentin vähennysoikeus palautettiin vuoden 2015 alusta. Vuosi 2015 on viimeinen vuosi, kun sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta (SVOP) voi saada poikkeussäännön pohjalta pääoman palautuksia. 13 TILIPOSTI & Palkka

14 Kolumni Työmiehen kannustava veromalli Vaalit on käyty. Suomi kuntoon -slogan voitti. Uskaltaudun hiukan toivomaan, että siihen ihan oikeasti halutaan löytää positiivisia ratkaisuja. Ajatuksiani saa vapaasti lainata hallitusneuvottelijoille toivoen todella, että meillä olisi rohkeutta uudistua. Uudessa eduskunnassa on enemmän yrittäjäkansanedustajia kuin vasemmistolla on yhteensä kansanedustajia. Suomen Yrittäjien laskelman mukaan yrittäjiä on 47 ja SDP:llä ja Vasemmistoliitolla on yhteensä 46 edustajaa! Kyllä kansa tietää keneen voi luottaa: vain innostuneet yrittäjät luovat uutta työtä. Talouden kasvattaminen edellyttää lisää työtä, työn tekeminen edellyttää lisää työnantajia. Työnantajaksi ryhtymistä kannattaa kannustaa! Jos rohkeus ei vieläkään riitä työsuhteen ehtojen uudelleenarviointiin, veroedut ovat aina toimineet. Voisimme esimerkiksi säätää työnantajayrityksille työllistämisvarauksen, jolla yritys voisi siirtää veronmaksuaan palkkiona työllistämisestä. Varauksen saisi muodostaa yhtä suureksi kuin yrityksen maksamat palkat. Varauksen määrä voisi olla esimerkiksi enintään euroa tilikaudessa, siis etu nykyisellä yhteisöverokannalla olisi euroa. Näin loisimme työnantajayrityksille pienen edun, joka vastaisi esitettyä Viron nollaveromallia. Varauksen enimmäismäärä voisi olla esimerkiksi miljoona euroa, joka kertyisi kymmenessä vuodessa. Varausta ei luettai- si nettovarallisuuteen, jolloin se ei kasvattaisi pelättyä osingonmaksua. Kuitenkin se olisi oman pääoman luonteinen erä taseessa, joka tukisi yrityksen kykyä ylläpitää työllisyyttä. Asettaisimme siis työllistävät yritykset edes jossain muita yrityksiä parempaan asemaan. Toinen ajatushautomoni tuote vapauttaisi tuotannolliset investoinnit nykyisestä poistomallista, eli tuotannolliset investoinnit Suomeen pitäisi saada poistaa kertapoistona verovelvollisen niin tahtoessa. Jokainen investointi lisää tuottavuutta ja sitouttaa yritystä ylläpitämään työllisyyttä Suomessa. Vaikka investointi nostaisi automaation 100 prosenttiin, se ei toimi ilman huoltoa ja logistiikkaa. Automatisoitu tuotanto Suomessa on yhtä tehokas kuin sama Intiassa, tai missä halpatyömaassa tahansa. Vapaa poisto-oikeuskin siis vain jaksottaisi veronmaksua nykyisestä, mutta voisi hyvin olla juuri se ratkaiseva tekijä, joka saisi investoimaan. Molemmat aloitteeni vähentävät ensin verotuottoja, mutta kerryttävät niitä varmasti enemmän tulevina vuosina, siis ovat elvyttäviä toimia toimeliaisuuden lisäämiseksi. Yrittäjien kannustaminen niin työllistämiseen kuin investointeihin on parasta lääkettä taantuvaan talouteemme. Työmarkkinajärjestöjen muodostama ylähuone tuskin estäisi tällaisia toimia, kun ne eivät uhkaisi niiden valta-asemaa. Työ on parasta huumetta hyvinvointiimme. Kun keskustelen porukassa kuin porukassa, kukaan ei ole kieltänyt olevansa etuoikeutettu, kun saa tehdä omaa hommaansa. Oma työ on meille kaikille iso osa omaa hyvinvointiamme. Miksi emme sallisi sitä kaikille muillekin? Eli kaikin keinoin kannustamaan työn antamista. Hyvinvointimme on suoraan verrannollinen tekemämme työn määrään. Mitä useampi siitä saa nauttia, sen paremmin sen kanssa voimme, ja lapsillemme jää parempi maailma. Antti Rantalainen Työmies, joka puhuu mielellään työstä Siirry sähköiseen taloushallintoon kerralla oikein! Visma on julkaissut maksuttoman oppaan, joka on kirjoitettu sähköiseen taloushallintoon siirtymistä harkitseville yrityksille. Lataa maksuton opas: Taloushallintojärjestelmän yhteiskäyttö tilitoimiston kanssa Oppaassa käydään läpi sähköisen taloushallinnon, sekä erityisesti tilitoimiston kanssa yhdessä käytettävän taloushallintojärjestelmän tuomia hyötyjä. Lataa opas visma.fi/yhteiskayttoopas TILIPOSTI & Palkka

15 Kuva: Pixmac Työsopimukset on laadittava tulevaisuutta varten Työsopimuksia tehtäessä näkökulman pitää olla tulevaisuudessa, yrityksen muuttuvissa tarpeissa. Työsuhteen ehdoista sovitaan yhä useammin paikallisesti työpaikoilla. Se velvoittaa työnantajia kiinnittämään enemmän huomiota myös yksittäisten työsopimusten sisältöön. Toteuttavatko työsopimukset yrityksen tulevaisuuden tarpeita ja mahdollistavatko ne yritykselle nopean reagoinnin muuttuvissa olosuhteissa? Työsuhteen ehtojen muuttaminen Työnantajan oikeus muuttaa työntekijän työsopimusta yksipuolisesti ilman irtisanomisperustetta riippuu siitä, miten yksityiskohtaisesti työsuhteen ehdoista on sovittu työsopimuksessa tai sen osana olevassa työehtosopimuksessa. Mitä yksityiskohtaisemmin työsopimuksen sisällöstä on sovittu, sitä suppeammaksi muodostuu työnantajan oikeus määrätä muun työn sisällöstä ja ehdoista, ja päinvastoin. Mitä väljemmin asioista on sovittu työsopimuksessa, sitä laajempi on työnantajan määräysvalta. Työnantaja ei voi pelkän työnjohtovaltansa perusteella muuttaa olennaisia työsopimuksen ehtoja tai muutoin vakiintuneita työsuhteen ehtoja. Työnantaja ei voi tehdä yksipuolisesti olennaisia muutoksia työsuhteen ehtoihin ilman irtisanomisperustetta. Irtisanomismenettelyä voidaan kuitenkin käyttää vain toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden muuttamiseen. Paikallisen sopimisen yleistyminen pakottaa työnantajat terävöitymään yksittäisten työsopimusten solmimisessa. Se tarkoittaa sitä, että yritykset joutuvat työsopimuksissaan kiinnittämään enemmän huomiota siihen, miten sopimukset toimivat tulevaisuuden muuttuvissa olosuhteissa. Yritykselle voi syntyä esimerkiksi yritysjärjestelyjen tai toiminnan laajentumisen takia tarve muuttaa työntekijöiden työntekopaikkoja ja työtehtäviä. - Mitä pienempi yritys, sitä tärkeämpää on, että työsopimukset mahdollistavat nopean reagoinnin tällaisissa muutoksissa eikä työnantajan tarvitse aina aloittaa irtisanomisperusteisia tai muita työläitä menettelyjä työsuhteen ehtojen muuttamiseksi, sanoo työoikeuden professori Seppo Koskinen Turun yliopistosta. Koskisen mielestä väite, että työsopimukset eivät jousta, on puppua. - Työsopimukset ovat juuri niin joustavia kuin millaisiksi ne tehdään. Yritystoiminnan näkökulmasta esimerkiksi työsopimuksen sisällön tarkistaminen vuosittain voi olla hyödyllistä, jos siitä rehellisesti sovitaan työntekijän kanssa työsopimusta tehtäessä ja molemmat ymmärtävä mistä on kyse. - Tarkistamisoikeus voi koskea myös palkkaa, mikä voi tarkoittaa myös palkan alentamista. Sitä ei tulla Suomessa aina ajatelleeksi, koska palkan alentamista on meillä perinteisesti vältetty, Koskinen sanoo. Kyse isoista rahoista Työsuhde on yritykselle iso investointi, ja työsopimuksessa molemmilla osapuolilla on kyse niin suurista taloudellisista eduista, että Koskisen mielestä on järkyttävää, kuinka vähän työsopimusten tekemiseen yleensä käytetään aikaa. - Kolmeen neljästä työsopimuksesta ei käytetä kahta minuuttia enempää, hän arvioi. Työsopimus sisältää työsuhteen keskeiset ehdot. Sen lisäksi työsopimuksissa viitataan usein muihin asiakirjoihin, joihin työntekijä kuitenkin perehdytetään yleensä vasta sopimuksen solmimisen jälkeen. - Tälle yleisistä sopimusperiaatteista poikkeavalle menettelylle ei ole mitään perusteita varsinkaan, kun yksilötason sopimisesta on tulossa yrityksille yhä tärkeämpää, Koskinen sanoo ja kehottaa lisäämään liitteet myös työsopimuksiin. Hän varoittaa yrityksiä turvautumasta mallisopimuksiin, koska ne ovat hyvin yksinkertaistettuja ja laadittu muuttumattomia tilanteita varten. Koskisen mielestä huolellinen työnantaja tutustuu monenlaisiin työsopimuksiin ja hakee tietoa eri lähteistä sekä keskustelee tarvittaessa linjavedoista ja periaatteista ulkopuolisen asiantuntijan kanssa. - Yrityksen pitää itse ratkaista, kuinka joustavia tai jäykkiä sen työsopimukset ovat. Kyse on kuitenkin yrityksille isoista asioista. Niiltä odotetaan nopeaa reagointia toimintaympäristön muutoksiin, mikä pitäisi huomioida myös työsopimuksia tehtäessä, hän sanoo. Työsopimuksiin voidaan tuoda joustoa yleislausekkeella, jossa työnantaja varaa mahdollisuuden tarkistaa työsuhteen ehtoja vuosittain. Vaihtoehtoisesti joustolausekkeita voidaan ottaa yksittäisiin työsopimuksen kohtiin. Tällaisia ovat esimerkiksi työntekijän velvoite tehdä muitakin töitä ja siirtyä työskentelemään pysyvästi muihinkin työpisteisiin jopa ulkomaita myöten. 15 TILIPOSTI & Palkka

16 TOIMIPAIKAT FORSSA Kutomonkuja 2 A 3, Forssa Puhelin HAMINA Rantalainen & Talsi Oy Tili Talsi, Hamina Isoympyräkatu 32, Hamina Puhelin HANKO Vuorikatu 21, Hanko Puhelin HELSINKI, KAMPPI Rantalainen Oy Helsinki Salomonkatu 17 A, 6. krs, Helsinki Puhelin HELSINKI, PASILA Rantalainen Oy Helsinki Rantalainen Liikunta Radiokatu 20, 6. krs, Helsinki Puhelin HYVINKÄÄ Sahakuja 4, Hyvinkää Puhelin Hyvinkään Tilitieto Hämeenkatu krs, Hyvinkää Puhelin HÄMEENLINNA Kaivokatu 9, Hämeenlinna Puhelin JÄRVENPÄÄ Rantalainen & Rekola-Nieminen Oy Postikatu 10 A, Järvenpää Puhelin KARJAA Kauppiaankatu 6, 2. krs, Karjaa Puhelin KEMIÖ Arkadiantie 5, Kemiö Puhelin KERAVA Rantalainen & Vänttinen Oy Paasikivenkatu 13,04200 Kerava Puhelin KOTKA Rantalainen & Talsi Oy Tiliaktiiva, Kotka Kirkkokatu 1, Kotka Puhelin KOUVOLA Rantalainen & Talsi Oy Tili Talsi, Kouvola Kauppalankatu Kouvola Puhelin LAITILA Keskuskatu 20, Laitila Puhelin LAHTI Rantalainen Oy Lahti Askonkatu 9 B, Lahti Puhelin Palkkapalvelu Rantalainen Aleksanterinkatu 15, Lahti Puhelin MIKKELI Tilisavotta Oy Vuorikatu 11, Mikkeli Puhelin MÄNTSÄLÄ Mäntsälän Tilitieto Osuustie 1 C 7, Mäntsälä Puhelin NURMIJÄRVI Keskustie 6, Nurmijärvi Puhelin ORIMATTILA Niementie 2, Orimattila Puhelin PERNIÖ Salontie 4, Perniö Puhelin PORVOO Rantalainen & Rekola-Nieminen Oy Mannerheiminkatu 20, Porvoo Puhelin RAUMA Metallitie 14, Rauma Puhelin Nortamonkatu 18, Rauma Puhelin RIIHIMÄKI Riihimäen Tilitieto Tehtaankatu 13, Riihimäki Puhelin RISTIINA Saimaan Tilitalo Oy Brahentie 34, Ristiina Puhelin SALO Helenankatu 8, Salo Puhelin SOMERO Joensuuntie 13, Somero Puhelin TAALINTEHDAS Kolapakantie 4, Taalintehdas Puhelin TAMMISAARI Asematie 1, K-krs, Tammisaari Puhelin TUUSULA Rantalainen & Rosling Oy Morokiventie 3, Tuusula Puhelin URJALA Kisatie 2, Urjala Puhelin kimmo UUSIKAUPUNKI Koulukatu 1, Uusikaupunki Puhelin VANTAA, MYYRMÄKI Rantalainen Oy Helsinki Myyrmäenraitti 2, Vantaa Puhelin jussi VANTAA, TIKKURILA Rantalainen Oy Helsinki Ratatie 11, 8. krs, Vantaa Puhelin VIROJOKI Rantalainen & Talsi Oy Tili Talsi, Virojoki Louhelantie 2, Virojoki Puhelin KHT-YHTEISÖ Tilintarkastus Rantalainen Oy Sahakuja 4, Hyvinkää Puhelin

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 %

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % TIEDOTE 2016 Mitä muuttuu yrittäjän elämässä vuoden 2016 alusta 1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % 2. Osinkojen verotus - julkisesti

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 33 %

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 33 % TIEDOTE 2015 Mitä muuttuu yrittäjän elämässä vuoden 2015 alusta 1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 33 % 2. Osinkojen verotus - julkisesti

Lisätiedot

Muutokset osinkojen kausi- ja vuosi-ilmoittamismenettelyyn vuoden 2014 alusta. Eteran palkkahallintopäivä

Muutokset osinkojen kausi- ja vuosi-ilmoittamismenettelyyn vuoden 2014 alusta. Eteran palkkahallintopäivä Muutokset osinkojen kausi- ja vuosi-ilmoittamismenettelyyn vuoden 2014 alusta Eteran palkkahallintopäivä Verohallinto Sisältö: Osinkoverouudistus Vuosi-ilmoituksen täyttämisen ongelmakohdat Mitä löydän

Lisätiedot

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015 Eteran palkkahallintopäivä Sisältö: Verolait keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2015 verokorttien voimaantulo ja ulkoasu suorasiirrot Vuosi-ilmoitukset

Lisätiedot

Kansainvälinen tavarakauppa. 6.5.2015 Kati Tamminen

Kansainvälinen tavarakauppa. 6.5.2015 Kati Tamminen Kansainvälinen tavarakauppa 6.5.2015 Kati Tamminen Tavaran käsite Arvonlisäverotuksessa sovelletaan eri säännöksiä riippuen siitä, onko kyse tavarakaupasta vai palvelukaupasta. Tavaralla tarkoitetaan (AVL

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Yrittäjät ovat parhaita asiantuntijoita

Lisätiedot

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Eri yritysmuotojen verotus ja oman pääoman merkitys Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Yritysmuodot Ammatinharjoittaja Yksityisyritys eli toiminimi (T:mi) Elinkeinoyhtymä

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA

OMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA OMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA PIRKANMAAN YRITYSVÄLITYS OY Yli sata toteutettua yrityskauppaa Useita yritysoston konsultointeja Lukuisia sukupolvenvaihdoskonsultointeja Rauno Toikka, yritysvälittäjä, tilitoimistoyrittäjä

Lisätiedot

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA Oheisissa taulukoissa ja kuvioissa kuvataan osinkoverotuksen muutosta hallituksen korjatun kehyspäätöksen mukaisesti. Nykyisessä osinkoverotuksessa erotetaan toisistaan pörssiyhtiöiden

Lisätiedot

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen Uusi yritys ja rekisteröityminen Sanna Koivisto Pirkanmaan verotoimisto Mikä on YTJ? Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä Verohallituksen ja Patentti- ja rekisterihallituksen yhdessä ylläpitämä tietojärjestelmä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

Aloita omistajanvaihdos ajoissa Loppi 28.4.2011

Aloita omistajanvaihdos ajoissa Loppi 28.4.2011 Aloita omistajanvaihdos ajoissa Loppi 28.4.2011 Luopujan pohdintaa JATKAJA? OSTAJAN LÖYTÄMINEN? YEL? RAHOITUS? VEROTUS? LAKIASIAT? LIIKETOIMINTAKAUPPA? SOPIMUKSET? LAHJAVEROT? Paljon kysymyksiä, jotka

Lisätiedot

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS ARVONMÄÄRITYSTILANTEITA 1. Luovutushinnan määrittäminen kauppa ulkopuolisen kanssa kauppa läheisten kanssa lahjan luonteiset kaupan lahjoitukset omien osakkeiden lunastus avioero-ositukset

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Tilaajavastuulaki. Tilaajan vastuu ulkopuolista työvoimaa käytettäessä

Tilaajavastuulaki. Tilaajan vastuu ulkopuolista työvoimaa käytettäessä Tilaajavastuulaki Tilaajan vastuu ulkopuolista työvoimaa käytettäessä Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (1233/2006) velvoittaa työn tilaajan selvittämään,

Lisätiedot

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Sisältö Vuoden 2013 veroilmoituksesta Lakimuutokset vuodelle 2014 esim. osinkojen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.

Vuokratyöntekijän palkka verotetaan Suomessa myös, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta. Ulkomaisen vuokratyövoiman verotusta koskeva uudistus 2007: tyypillisiä kysymyksiä vastauksineen Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset 2. Enintään kuusi kuukautta Suomessa olevat 3. Yli kuusi kuukautta

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitus yrityskaupoissa Yrityskaupan

Lisätiedot

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5)

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2003 Konsernin liikevaihto oli 56,1 milj., jossa kasvua edelliseen vuoteen 7,1 milj. (14,4 %).

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Freelancer verottajan silmin

Freelancer verottajan silmin Sopimus olennainen: Työsopimus -> työsuhde -> palkka ja työlainsäädäntö Ei työsuhdetta -> työkorvaus (poikkeuksena tietyt henkilökohtaiset palkkiot) Työsuhteessa lait ja TES määrittelevät tarkkaan useita

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Johtamiskorkeakoulu Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Sijoitusmessut Tampere 25.3.2014 Kenen saamat tulot verotetaan Suomessa? Suomessa verotetaan Verovelvolliset Yleisesti verovelvollinen

Lisätiedot

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Tampere 19.-20.5.2015 ASENNE, MENESTYS JA KANSAINVÄLISYYS AMK-PÄIVÄT 2015

Tampere 19.-20.5.2015 ASENNE, MENESTYS JA KANSAINVÄLISYYS AMK-PÄIVÄT 2015 Maritta Virtanen Maritta Virtanen (Executive Director, EY) on työskennellyt arvonlisäveroasiantuntijana Ernst & Youngilla vuodesta 2004 alkaen. Tätä ennen hän toimi arvonlisävero- ja liikevaihtoveroasiantuntijana

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010

PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010 PALVELUKAUPAN ALV JA VEROTILI 2010 Leena Juusela Palvelujen arvonlisäverotuksen muutokset Elinkeinonharjoittajille myytävien palvelujen yleissääntö päinvastainen nykyiseen verrattuna: Palvelut l verotetaan

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Käytä kuivana! Sisäkäymälä hankinnasta käyttöön suomenkielinen seminaari 23.8.2012 21.8.2012 Carita Tuli 1 TULI-SÄHKÖ OY EKOKÄYMÄLÖIDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

KONEYHTEISTYÖ VIRRAT. ProAgria Pirkanmaa Simo Solala

KONEYHTEISTYÖ VIRRAT. ProAgria Pirkanmaa Simo Solala KONEYHTEISTYÖ VIRRAT ProAgria Pirkanmaa Simo Solala Yhteistyön tavoitteet Kustannussäästöjen mahdollisuus Uusilla koneilla on suuri konekapasiteetti Koneiden yksikkökustannukset pienentyvät käytön lisääntyessä.

Lisätiedot

Tilaajavastuulain muutokset 1.9.2015. Ylitarkastaja Noora Haapa-alho Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Tilaajavastuulain muutokset 1.9.2015. Ylitarkastaja Noora Haapa-alho Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Tilaajavastuulain muutokset 1.9.2015 Ylitarkastaja Noora Haapa-alho Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Tilaajavastuulaki Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista

Lisätiedot

TILAAJAVASTUULAKI MIKÄ MUUTTUU UUDISTUKSEN MYÖTÄ?

TILAAJAVASTUULAKI MIKÄ MUUTTUU UUDISTUKSEN MYÖTÄ? TILAAJAVASTUULAKI MIKÄ MUUTTUU UUDISTUKSEN MYÖTÄ? Tavoitteet ja aikataulu Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 4.10.2012 työryhmän selvittämään uudistustarpeita Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2015.

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013

YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013 YHTEISKUNNALLISTEN YRITYSTEN SUPERPÄIVÄ TAMPERE 28.5.2013 Yhteiskunnallinen yritys ja muut yritysmuodot Henkilöyhtiöt Toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiöt Normaali osakeyhtiö Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.

MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria. MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.fi Yksityinen maatalouden harjoittaja Harjoittaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15

3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15 LTKK/TUTA Lehtori Osmo Hauta-aho 1(3) + liitteet 1-2 3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15 (Tentissii ei saa olla mukana kirjallisuutta) Tehtava 1 Oheisena on annettu SyysTek Oy:n

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA Sopimustyypit ja niiden valinta Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti (liiketoimintakauppa) ja yrityksen itsensä, eli ns. oikeushenkilön, myynti (osuus

Lisätiedot

LAATUA ELINTARVIKKEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke POROTALOUDEN VEROTUS. Mika Kavakka

LAATUA ELINTARVIKKEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke POROTALOUDEN VEROTUS. Mika Kavakka LAATUA ELINTARVIKKEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke POROTALOUDEN VEROTUS Mika Kavakka Porotalouden verotus Paliskunta laskentayksikkönä (poikkeus Kiiminki-Kollaja) Porotalouden

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma

Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Miten valmistautua rahoitusneuvotteluihin? - Pankinjohtajan näkökulma Visma Services Oy Pormestarinrinne 8, 00160 Helsinki Puh. 010 756 4955 visma.fi/taloushallintopalvelut 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto...

Lisätiedot

Tilaajavastuulain vaatimusten toteuttaminen

Tilaajavastuulain vaatimusten toteuttaminen Tilaajavastuulain vaatimusten toteuttaminen Työsuojelupäivät 25.-26.9.2014 Oulu Reima Lehtola 11.9.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue 1 Tilaajavastuulain tavoite on edistää: -

Lisätiedot

Tilitoimisto- ja tilintarkastuspalvelut

Tilitoimisto- ja tilintarkastuspalvelut Tilitoimisto- ja tilintarkastuspalvelut Rantalainen Rantalainen on kotimainen tilitoimistokonserni ja alan suurin perheyritys. Perinteikäs, vuonna 1972 perustettu perheyritys tuottaa asiakkailleen taloushallinnon

Lisätiedot

Omistajanvaihdoksia koskevat sopimukset

Omistajanvaihdoksia koskevat sopimukset Omistajanvaihdoksia koskevat sopimukset Christel Finne 4.3.2015 Omistajanvaihdoksen eri lähtökohdat Uusi omistaja Perheenjäsen tai lähisukulainen jatkaa yritystoimintaa (sukupolvenvaihdos) Työntekijä jatkaa

Lisätiedot

Omistajanvaihdos Mitä yrityskaupan jälkeen?

Omistajanvaihdos Mitä yrityskaupan jälkeen? Omistajanvaihdos Mitä yrityskaupan jälkeen? 18.03.2015 Leena Rekola Nieminen Rantalainen & Rekola Nieminen Oy Luennoitsija Leena Rekola Nieminen, ekonomi KLT Rantalainen & Rekola Nieminen Oy:n kirjanpidon

Lisätiedot

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Eteran palkkahallintopäivä Verohallinto Sisältö: Verolait - keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2014 - muutokset verokorteissa ja työnantajamenettelyssä

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Maaliskuu 2013, Varatuomari Joachim Reimers Kansainvälisessä kaupankäynnissä myydään usein useampaan kertaan peräkkäin

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

TILAAJAJAN VASTUUT. Tilaajavastuulalain muutokset ja ilmoitusmenettelyn viimeisimmät lisäykset. Kirkkonummen huolto 10.2.2016

TILAAJAJAN VASTUUT. Tilaajavastuulalain muutokset ja ilmoitusmenettelyn viimeisimmät lisäykset. Kirkkonummen huolto 10.2.2016 TILAAJAJAN VASTUUT Tilaajavastuulalain muutokset ja ilmoitusmenettelyn viimeisimmät lisäykset Kirkkonummen huolto 10.2.2016 Lars Albäck toimitusjohtaja Suomen Tilaajavastuu Oy +358 40 503 3672 Lars.alback@tilaajavastuu.fi

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOSILTAPÄIVÄ KALAJOELLA

OMISTAJANVAIHDOSILTAPÄIVÄ KALAJOELLA OMISTAJANVAIHDOSILTAPÄIVÄ KALAJOELLA Omistajanvaihdoksen eri toimenpiteet Sukupolvenvaihdoksen huojennukset 16.6.2015 OMISTAJANVAIHDOKSEN ERI TOIMENPITEET Suunnittelu Aloitus riittävän ajoissa Asiantuntijan

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät ut iv es yt Nä 4 HALLITUS 4.1 Hallituksen tehtävät Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallinnon lisäksi yhtiön hallituksen tulee huolehtia yhtiön rakennusten

Lisätiedot

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön nimi on Vapo Oy ja kotipaikka Jyväskylän kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on harjoittaa turveteollisuutta, mekaanista metsäteollisuutta, energian, kasvualustojen ja turvejalosteiden

Lisätiedot

Työkorvaus ja matkakustannusten korvaaminen

Työkorvaus ja matkakustannusten korvaaminen Työkorvaus ja matkakustannusten korvaaminen Ylitarkastaja Sari Wulff / Verohallinto Sari Wulff 1 Palkan ja työkorvauksen eroja Työstä maksettu korvaus voi olla palkkaa muuta työstä maksettua korvausta

Lisätiedot

Rakentamisen uudet velvoitteet. Rakennuttajapäivät 2015 Ylitarkastaja Pirkko Vuori

Rakentamisen uudet velvoitteet. Rakennuttajapäivät 2015 Ylitarkastaja Pirkko Vuori Rakentamisen uudet velvoitteet Rakennuttajapäivät 2015 Ylitarkastaja Pirkko Vuori Käsiteltävät aiheet 1. Taustaa 2. Rakentamista koskeva tiedonantovelvollisuus Tilaajan velvollisuudet / urakkatiedot Päätoteuttajan

Lisätiedot

LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT

LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT Veroilmoituksen täyttöopas 5 LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT verovuosi 2014 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet vero.fi/lomakkeet/5 SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA 3 VEROILMOITUS JA LIITELOMAKKEET

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o 126 127 SISÄLLYS N:o Sivu 126 Laki Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 1.4.2014

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 1.4.2014 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Juha Ketola 1.4.2014 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnvera lyhyesti Finnveran rahoitus yrityskaupoissa

Lisätiedot

Uusi laskutusdirektiivi & uudet verokannat Lakimuutos 1.1.2013

Uusi laskutusdirektiivi & uudet verokannat Lakimuutos 1.1.2013 Uusi laskutusdirektiivi & uudet verokannat Lakimuutos 1.1.2013 1 1 Millainen on lasku? Laskun sisältövaatimukset - Päiväys (ei tarkemmin määritelty; tulostus, lähetys ym.) - Juokseva tunniste - Myyjän

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA Tämä Varallisuusviesti käsittelee ulkomaisista yhtiöistä saatujen osinkojen verotukseen liittyviä käytännön seikkoja. Sampo Pankki on kansainvälisen osakesijoittamisen

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n hallitukselle JÄSENYYSHAKEMUS. Pyydämme, että allekirjoittanut toiminimi otettaisiin Teknologiateollisuus ry:n jäseneksi.

Teknologiateollisuus ry:n hallitukselle JÄSENYYSHAKEMUS. Pyydämme, että allekirjoittanut toiminimi otettaisiin Teknologiateollisuus ry:n jäseneksi. Teknologiateollisuus ry:n hallitukselle JÄSENYYSHAKEMUS Pyydämme, että allekirjoittanut toiminimi otettaisiin Teknologiateollisuus ry:n jäseneksi. Sitoudumme noudattamaan Teknologiateollisuuden sääntöjä

Lisätiedot

Osakas Lumi Ukko omistaa 6 kpl Lumi Oy:n osakkeita, laske osakkaan osingosta maksettavaksi tulevat verot. Kuntavero 20 %.

Osakas Lumi Ukko omistaa 6 kpl Lumi Oy:n osakkeita, laske osakkaan osingosta maksettavaksi tulevat verot. Kuntavero 20 %. Tilinpäätössuunnittelu luentoharjoitukset 2015 1 (11) Luentoharjoitus 1 Lumi Oy:n tase 31.12.200X Pysyvät vastaavat Pitkävaikutteiset menot 1 000 Maa-alueet 60 000 Rakennus 200 000 Kalusto 50 000 Osakkeet

Lisätiedot

Apurahojen verotuksesta

Apurahojen verotuksesta Apurahojen verotuksesta Jukka Puolakanaho Veroasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan verotoimisto Esityksen sisältö apurahoja koskeva verolainsäädäntö verovapaat ja veronalaiset apurahat / suoritukset vähennykset

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014 Ajankohtaista verotuksesta Terhi Järvikare KHO:2014:119 A Oy sai luxemburgilaiselta pääomistajayhtiöltä 15 milj. euron lainan 2009 ja vaati korkoja vähennettäväksi v. 2009 1,337 milj. euroa Hybridilaina:

Lisätiedot

SuLVI:n puheenjohtajapäivät 5.2.2016 Rav. Arthur, Helsinki

SuLVI:n puheenjohtajapäivät 5.2.2016 Rav. Arthur, Helsinki Yhdistyksen hallintoon vaikuttavia lakeja, sääntöjä ja näkökohtia. Kokemuksia ja mielipiteiden vaihtoa, toivoo Yrjö Määttänen 1 Yhdistyksen hallintoon vaikuttavia lakeja, sääntöjä ja näkökohtia. Kokemuksia

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Työsuojeluvalvonnoissa esille tullutta parannettavaa marjatiloilla

Työsuojeluvalvonnoissa esille tullutta parannettavaa marjatiloilla Työsuojeluvalvonnoissa esille tullutta parannettavaa marjatiloilla 28.1.2014 Marjanviljelijän työvoima- ja palkkapäivä, Suonenjoki Itä-Suomen aluehallintovirasto, Merja Laakkonen 28.1.2014 1 Työnteko-oikeudesta

Lisätiedot

Palkkioiden maksaminen & yhdistyksen verotus. Taloudenhoitajakoulutus 6.2.2015/ RS Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry

Palkkioiden maksaminen & yhdistyksen verotus. Taloudenhoitajakoulutus 6.2.2015/ RS Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry Palkkioiden maksaminen & yhdistyksen verotus Taloudenhoitajakoulutus 6.2.2015/ RS Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry 1. ENNAKONPIDÄTYS Yhdistys on velvollinen toimittamaan suorittamastaan palkasta

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA (Luonnos 30.10.2014)

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA (Luonnos 30.10.2014) APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA (Luonnos 30.10.2014) Raahen kaupungin ja Raahen Satama Oy:n välillä KH 4.11.2014 KV 10.11.2014 2 SISÄLLYS APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA...3 OSAPUOLET...3 TAUSTA JA TARKOITUS...3

Lisätiedot

MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT

MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU 23.9.2010 DELOITTE ANNE ROININEN, KHT 1 LÄHTÖKOHTA VERONSAAJAN RAHANTARVE KASVUSSA KANSAINVÄLINEN VEROKILPAILU KIRISTYY LUONNOLLISEN HENKILÖN KOKONAISVERORASITE KASVAA

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

Erotuomaripalkkiot ja kustannustenkorvaukset yleishyödylliseltä yhteisöltä. Lentopalloliitto/ETR Varala 26.9.2015

Erotuomaripalkkiot ja kustannustenkorvaukset yleishyödylliseltä yhteisöltä. Lentopalloliitto/ETR Varala 26.9.2015 Erotuomaripalkkiot ja kustannustenkorvaukset yleishyödylliseltä yhteisöltä Lentopalloliitto/ETR Varala 26.9.2015 Erotuomarin palkkioprosessin vaiheet 1. Erotuomari saa verohallinnolta sivutuloverokortin

Lisätiedot

Kauppakodassa myynnissä yli 90 yritystä ympäri Keski-Suomea YHTEYSHENKILÖIHIMME! www.kauppakota.fi

Kauppakodassa myynnissä yli 90 yritystä ympäri Keski-Suomea YHTEYSHENKILÖIHIMME! www.kauppakota.fi Kauppakodassa myynnissä yli 90 yritystä ympäri Keski-Suomea OTA YHTEYTTÄ YHTEYSHENKILÖIHIMME! www.kauppakota.fi Myynnissä Kauppakodassa Myyntikohde: Liiketoiminta + 3 tasokasta liikehuoneistoa Kuvaus:

Lisätiedot

Verottajan työntekijä- ja urakkailmoitusten tekeminen Movenium TimeTracker-palvelussa

Verottajan työntekijä- ja urakkailmoitusten tekeminen Movenium TimeTracker-palvelussa Verottajan työntekijä- ja urakkailmoitusten tekeminen Movenium TimeTracker-palvelussa 4. heinäuuta 2014 Tämän materiaalin tarkoitus Tässä ohjeessa opastetaan vaiheittain kuinka veroviranomaisen 1.7.2014

Lisätiedot

Kirjanpito-osaajan valmennuskokonaisuus

Kirjanpito-osaajan valmennuskokonaisuus Kirjanpito-osaajan valmennuskokonaisuus Jaksot: 22. 23.9. Kirjanpidon ajokortti 29. 30.10. Kirjanpidon jatkokurssi Käytännönläheisessä valmennuskokonaisuudessa käydään läpi kirjanpidon keskeisimmät asiat:

Lisätiedot

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Hallitusseminaari 2011 Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN VALINTA Milloin taloyhtiössä on oltava isännöitsijä?

Lisätiedot

Yrityskaupan muistilista

Yrityskaupan muistilista Yrityskaupan muistilista Aloita ajoissa * Yleisemmin yrityksen myyntiprosessi kestää noin 10 kuukautta, mutta hyvin usein se venyy yli vuoden mittaiseksi. Valitettavasti kaikkein yleisintä on, että yrityskauppa

Lisätiedot

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa 2 toiminta ja sen suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa Yhtiökokous valitsee hallituksen. Vaaleissa valituksi tulevat eniten ääniä saaneet ehdokkaat, ellei yhtiöjärjestys määrää toisin. Yhtiöjärjestyksessä

Lisätiedot

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : -

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : - PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisterijärjestelmä Sivu 1 31.07.2013 : - SÄÄNNÖT Yritys- ja yhteisötunnus: 2555471-2 Yhtiö: Luoteis-Kuhmon kyläverkko-osuuskunta Käsittelevä toimisto: Jäljennöksen

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Vuodenvaihteen veromuutokset Helsingin Yrittäjien aamukahvitilaisuus 19.1.2010 Satu Grekin, Suomen Yrittäjien veroasiantuntija

Vuodenvaihteen veromuutokset Helsingin Yrittäjien aamukahvitilaisuus 19.1.2010 Satu Grekin, Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Vuodenvaihteen veromuutokset Helsingin Yrittäjien aamukahvitilaisuus 19.1.2010 Satu Grekin, Suomen Yrittäjien veroasiantuntija 28.1.2010 1 Muutoksia Verotili, ja siihen tarvittavat tunnukset ALV: verokantojen

Lisätiedot