Helsinki. Vapaaehtoiset maanpuolustusyhdistykset: Sotainvalidien Helsingin piirin majat:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsinki. Vapaaehtoiset maanpuolustusyhdistykset: Sotainvalidien Helsingin piirin majat:"

Transkriptio

1 Helsinki Vapaaehtoiset maanpuolustusyhdistykset: Helsingin Reserviläiset lahjoittivat majansa Helsingin Seudun Reserviläispiirille Helsingin Reserviupseeripiiri Sissikerho Tapiolan reserviupseerit Länsi-Vantaan reserviupseerit Reserviläispiirillä Oma maja. Oma toimitila Oma toimitila Oma maja Oma maja Sotainvalidien Helsingin piirin majat: Helsingin Sotainvalidit ry Malmin Sotainvalidit ry Pitäjämäen osasto ry 123

2 SOTAINVALIDIEN VELJESLIITON HELSINGIN SOTAINVALIDIT RY Otteita Irmeli hännikäisen teoksesta: Kesämaja meren äärellä Syksyinen sunnuntai syyskuun lopussa vuonna Sää suosi, joskaan ei täydellisesti. Sateenvarjon joutui avaamaan linja 20 bussista laskeuduttaessa. Mutta ei pitkäksi aikaa! Aurinko tunki esille jo Lauttasaaren Isokaarelta Takanimentietä merta kohden laskeuduttaessa. Tuttu reitti: oikealle Tiirasaarentietä, sen jälkeen vasemmalle Kyyluodontielle, jossa viitta SOTAIN- VALIDIT. Lähellä oltiin. Vielä käännös ja vähän matkaa metsätietä eteenpäin; maalaismaisemassa, Helsingin kaupungissa. Syksyn värit hehkuivat. Edellä taivaltavat kiersivät vesilätäköitä. Joku eteni hitaasti keppeineen, joku ajoi ohitse autollaan. Perille tultiin eri tahdissa. Helsingin Sotainvalidien Lauttasaaren kesäkodilla vietettiin kesäkauden päättäjäisiä. Ohjelman oli määrä alkaa kello 15 makkaran grillauksella. Jutusteltiin säästä ja muusta, seisoskeltiin ja naureskeltiin, oltiin iloisia. Makkara kärysi ja maistoi hyvälle. Vähitellen siirryttiin sisälle; olihan kuitenkin syksyisen viileää. Kesä näytti jättäneen merenkin. Harmaat laineet velloivat rantakalliota vasten saunan takana. Sisällä oli lämmintä ja väkeä tupa täynnä, noin 70 kesäkotilaista, sotainvalideja yksin ja vaimoineen, vaimoja yksin, jälkipolvia lapsineen. Pitkät pöydät olivat täyttyneet nopeasti ja kahvikuppien kilinä alkanut. Emännillä oli tarjolla herkullisesti tuoksuvia karjalanpiirakoita, pullaa, kakkua ja pikkuleipää. Maistuivat hyvälle ja juttu luisti! Hajanaisia katkelmia tulvi kuulolle eri tahoilta: Mitäs kuuluu? Eipä sen kummempaa! Ootko käyny kalassa? Se venejuttu Otetaan esille sitten kun Myytiin arpoja ja jaettiin voittoja. Yksi sai varsiluudan, toinen kirjan tai jonkin pikkuesineen, joku kipon, kapon tai kahvipaketin. Päävoitto taisi olla se sähköinen vuoteen lämmittäjä, jonka onnellinen voittaja oli lähtiessään vähällä unohtaa pöydän alle. Kello 16 alkoi varsinainen ohjelma. Gunnar Laatio: Me sotainvalidit olemme katoava luonnonvara Hän viittasi vuosiin, jolloin sotainvalidien ja sodan muiden veteraanien arvostus ei kaikkien, varsinkaan nuorison, silmissä ollut korkealla. Nyt elettiin toisenlaista aikaa. Ja vuosikymmenienkin jälkeen vielä jaksettiin, vielä kokoonnuttiin yhteen sankoin joukoin. Yhdessäolo oli tärkeää. Se näkyi kaikesta. Haitari soi, kaksi haitaria. Tuttuja kappaleita: Kostervalssi, Uralin pihlaja, Väliaikaista kaikki on vaan! Runolausuntaa myötäiltiin naurun 124

3 hörähdyksillä. Laulettiin yhdessä haitarimusiikin ja pianon säestyksellä. Kun päästiin Sillanpään marssilauluun, koko sali pauhui voimakkaista miesäänistä. Sinä tiedäthän veikko mun vierelläin, mikä retkemme tänne toi. Ilomielin me riensimme sinne päin, mistä yhteinen kutsu soi. Tapa tuttu jo taattojen, nyt on hoidossa poikasten: Kun vaaralle alttiina syntymämaa, kotiaskareet jäädä saa. Mitä lieneekin aarteita Suomessa, toki kallehin niistä on vapaus. Tääll on suorana seistä ja kaatua joka miehellä oikeus. Siis te lapset ja vanhukset ja te äidit ja morsiamet; Niin kauan on suojattu lies, kun on pystyssä ykskin mies. Mahtavaa, jylisevää ja vaikuttavaa. Sali täyttyi miesenergiasta. Ne miehet tiesivät, mistä lauloivat. Eikä sanoja tarvinnut etsiä laulukirjasta. Ne olivat elettyä elämää. Tästä lähdettiin Isänmaan ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen aseellisen puolustamisen velvollisuus on säädetty lailla (Asevelvollisuuslaki 452/1919, 1 ). Se merkitsee miespuoliselle väestölle pakollista alistumista henkilökohtaisen turvallisuuden, hengen ja terveyden, vaarantamiseen. Suomen vuosina käymiin sotiin osallistui Pääesikunnan yleiseen väestötilastoon perustuvien laskelmien mukaan miestä. Tämä on noin 70 prosenttia vuosina syntyneestä ja vuonna 1940 elossa olleesta miesväestöstä. (Kukkonen1972). Sotien tappiot olivat suuret. Ne merkitsivät kollektiivisella tasolla valtavia aineellisia ja taloudellisia menetyksiä. Sen lisäksi tulivat elämää järkyttävät yksilölliset paineet ja uhraukset. Miehet elivät rintamalla jatkuvassa kuolemanvaarassa. Naiset kävivät kotirintamalla omaa kamppailuaan pelon ja pulan ilmapiirissä. Lähiomaisia kaatui ja haavoittui. Aluemenetysten seurauksena siirtoväki joutui jättämään kotinsa ja omaisuutensa. Elämää oli ryhdyttävä jatkamaan tyhjästä, tulevaisuuden tukipilarit rakentamaan entisen raunioille. Sodassa terveytensä menettäneillä oli omat ongelmansa. Niiden raskautta ja luonnetta auttaa ymmärtämään se, että pysyvä vammautuminen tapahtui elämän rakentamisen merkittävimmässä vaiheessa. Sotainvalidien keski-ikä vammautumisvuonna oli 26 vuotta, syntymä vuoden mediaani (keskimmäinen lukuarvo) vuosi (Honkasalo 2001). Talvi-, jatko- ja Lapinsodassa menehtyi yli miestä. Lukuun sisältyy kaatuneiksi ilmoitettujen lisäksi kadonneina myöhemmin kuolleeksi julistetut sekä sodassa muutoin (taudit, tapaturmat, myrkytykset, tapot) kuolleet (Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen tilasto ). Rintamalla haavoittuneiden ja sairastuneiden kokonaismäärä on sotatapaturma-arkiston tilaston mukaan henkilöä. Laskelmissa mai- 125

4 nitaan, että tilastoituihin tapauksiin on luettu kaikki ne, joissa haavoittunut tai sairastunut oli joutunut hoitoon joukkosidontapaikkaa taaempaan kohteeseen (Sotatapaturma-arkiston päiväämätön, leimalla varustettu tilasto). Pysyvästi vammautuneiksi jäi yli miestä. Sodan aiheuttamien yhteiskunnallisten ja yksilöllisten uhrausten kokonaismäärää ei kukaan pysty täysin mittaamaan, ei edes arvioimaan. Vain osa menetyksistä on tallentunut summittaisina lukuina tilastoihin, vain osa kokemuksista kansakunnan muistiin. Olennaisen tapahtumista pystyvät kertomaan vain ne, joille menetykset ja uhraukset ovat olleet omaa elämää. Ne, joiden sota on seurannut mukana rauhaan. Sotainvalidit ovat tällainen joukko. Heillä on sodan seurauksista omat erilliskokemuksensa. Ne koskevat kohtalonyhteytenä saman eläneitä, samaan joutuneita, ulottuvat lähipiiriin, lähiyhteisöön ja laajemmin kaikkeen yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Rauhan aikaan siirtymisen realistinen lähtökohta on sotainvalideilla ollut pysyvä vammaisuus, sen kompensoiminen elämän keskeinen haaste. Omannäköinen elämä on pitänyt rakentaa itse omista aineksista, mutta sen tueksi on tarvittu myös paljon muuta; lainsäädäntöä, huolto- ja etujärjestöä, yhteisyyttä, keskinäistä yhteenkuuluvuutta, osallistumista, välittämistä, ymmärtämistä, arvostusta ja oman arvon tuntoa. Selviytymisen eväitä on jouduttu kasaamaan läpi vuosikymmenien; nuoruudessa nuoruuden ehdoilla, vanhuudessa vanhuuden tarpeilla. Heti talvisodan päätyttyä se alkoi, selviytyminen. Miehistö tappiota olivat olleet suuret, 20 prosenttia silloisesta puolustusvoimien vahvuudesta. Se tarkoitti kaatunutta, kadonnutta tai haavoittunutta sotilasta. Haavoittuneiden osuus kokonaistappioista oli miestä, joista pahoin haavoittuneita miestä. Oletettiin, että noin 5000:lle jää pysyvä invaliditeetti, mutta arvio oli liian optimistinen. Toteutunut määrä nousi yli nelinkertaiseksi. Pysyvän vamman saaneita talvisodan invalideja on ollut lähes (Honkasalo 2000). Lepo ja virkistys kuuluvat vammoista toipumisen perustaan. Sosiaalisen ja psyykkisen eheyden syntyminen edellyttää myös ehjää minäkuvaa ja ympäristön myönteistä suhtautumista vammaisuuteen. Positiiviseen minäkuvaan kuuluu vammaisen tietoisuus omista rajoituksistaan, riippuvuuksistaan, ulkonäöstään ja niiden merkityksestä toisille ihmisille. Muuttuneiden realiteettien hyväksyminen helpottaa sosiaalista sopeutumista. Selviytymiseen tarvitaan myös muiden ihmisten osoittamaan ymmärtämystä ja kykyä asettua vammaisen asemaan. (Määttä 1981). Vertaisryhmässä tämä toteutuu helpoimmin. Yhteinen kokemuspohja antaa henkistä voimaa traumojen hallintaan. 126

5 Pääkaupungin pienviljelijät Vaikka sodassa saatu vamma merkitsi terveydellisen hyvinvoinnin menetystä ja vaikka sen seuraukset vaihtelevassa määrin vähensivät toimintakykyä myös sosiaalisilla ja taloudellisilla elämänalueilla, se ei silti vienyt mahdollisuuksia täysipainoiseen elämään. Vaikeankin vamman kanssa voitiin elää, kunhan sen haittoja pystyttiin riittävästi kompensoimaan. Elämän normalisoitumisen tukipuina olivat tällöin lainsäädännölliset toimenpiteet, kohtalonyhteydestä nouseva veljesapu, läheisten tuki, levon ja virkistäytymisen mahdollisuudet, sinnikkyys sekä vahva usko omaan yrittämiseen ja onnistumiseen. Näistä aineksista rakentui paluu normaaliin arkeen. Paitsi omien henkilökohtaisten ongelmien voittamista, paluu arkeen tarkoitti myös sitä, että sotainvalidien ja heidän perheidensä ratkaistaviksi tulivat kaikki ne yleiset ongelmat, jotka sodan oloissa koskettivat kaikkea väestöä. Neuvojaa tarvittiin, mutta vielä enemmän käytännön apua. Sitä hätää poistettiin talkoilla. Talkoot ovat ikivanhoista ajoista periytyvä tapa antaa erilaista työapua ilman korvausta. Sotavuosiin tultaessa suomalainen talkooperinne oli kuitenkin jo laajassa mitassa ennättänyt hiipua rahatalouden vaatimusten tieltä. Sota-aikana se heräsi välttämättömyyden pakosta uudelleen henkiin. Näkyvimpänä esimerkkinä kaikkien kansalaisten heränneestä harrastuksesta kantaa yhteinen vastuu yhteisvoimin vaikeuksien voittamiseksi on talkootoiminta, jonka laajuus jo tunnetaan (Suomen Kuvalehti 2004, Uusiopainos N:o 7, Kotirintama). Talkoilla hakattiin halkoja, kerättiin lumppuja, romua, jätepaperia ja marjoja. Suuri määrä jälleenrakennustyötä suunnattiin talkoilla vähävaraisten, siirtoväen, sotaleskien ja orpojen sekä juuri sotainvalidien auttamiseksi. Talkootyön viralliseksi ohjaamiseksi perustettiin yhdistyksiä. Niitä olivat vuonna 1940 perustettu Suomen talkoot, jatkosodan aikana 1941 perustettu Nuorten talkoot ja Suurtalkoot vuodelta 1942, jotka kaikki yhdessä organisoivat laajojen kansalaispiirien toimintaa menetetyn työvoiman ja työkyvyn korvaamiseksi. Liikunnan merkitys terveydellisten voimavarojen ylläpitäjänä ja kohottajana oli itsestäänselvyys. Liikuntaterapia oli alusta alkaen kuulunut sotasairaaloiden hoito-ohjelmiin ja harrastustoimintana sitä jatkettiin sotainvalidien järjestötoiminnan perustamisesta lähtien. Helsingin alaosastossakin urheilun tärkeys ja merkitys puhuttivat. Toiminnan suunnittelusta ja järjestämisestä vastasi vuosina kerhotoimikunnan urheilu- ja retkeilyjaosto. Oma tupa, oma lupa Helsingin sotainvalidien järjestötoiminta eli 1940-luvulla haastavaa aikaa. Ensin oli kannettava huolta jäsenistön taloudellisen ja lääkinnällisen tuen tarpeista ja kerättävä varoja huollon toteuttamiseen. Toiseksi piti huolehtia kuntoutumista ja sopeutumista edistävästä monipuoli- 127

6 sesta lepo- ja virkistystoiminnasta. Oma järjestölehtikin siinä sivussa ehdittiin perustaa. Lääkäriin ja hoitoon pääsyn helpottamiseksi alaosastolle palkattiin vuonna 1945 oma luottamuslääkäri ja terveyssisar. Perheiden selviytymistä tuettiin kodinhoitajan avulla. Henkisen ja fyysisen kuntoutumisen tarpeisiin järjestettiin viihdytystilaisuuksia, yleisö juhlia ja erilaisia huvitapahtumia kuten laskiaisriehaa ja muuta sellaista, pantiin toimeen polkupyöräretkiä, suunnistustilaisuuksia ja muita urheilukilpailuja, kulttuuria edistettiin muun muassa pakina- ja valokuvauskilpailuilla (Huhtaniemi 2004). Kieliopintojakin harrastettiin; opiskeltiin ruotsia, englantia ja sodan jälkeen venäjääkin. Kaiken tämän ohella ponnisteltiin sellaisen virkistyspaikan saamiseksi, jossa omassa rauhassa voitiin rentoutua ja toimia yhdessä. Oman paikan saaminen oli siksikin tärkeää, että alaosaston jäsenmäärä oli nopeasti kasvanut. Vuonna 1945 se oli jo noussut 4330:een. Vuoden 1945 kesällä kesäkotitoimikunta oli aloittanut todellisen jahdin oman virkistäytymispaikan löytämiseksi. Kokouspöytäkirja ( ) kertoo, että herrat Kivikoski, Partanen ja Romi ovat käyneet kaupungin asemakaava-arkkitehtien puheilla, jolloin heille oli esitelty paikkaa Puodinkylässä, jossa kaupungilla on rantatonttialue. Reino Partanen selosti käyntiään paikalla, mutta ei katsonut sen soveltuvan alaosaston Viljo Korhonen, Lauttasaaren kesäkodin isäntä ja sielu vuosina käyttötarkoituksiin. Lisäksi olivat toimikunnan puolesta herrat Tirkkonen, Partanen ja Ketonummi tutustuneet ns. Rakkauskallioon Lauttasaaressa, jossa olisi myös mahdollista saada ainakin ns. leirintäalue. Partanen oli esittänyt asian arkkitehti Pajamiehelle, joka lupasi ottaa uudelleen esille asian kaupunginhallituksessa. Päätettiin jäädä asiassa odottavalle kannalle. Kesäkotitoimikunta kävi Viljo Korhosen vedättämänä kertomassa toiveistaan vielä apulaiskaupunginjohtaja Väinö W: Salovaaralle. Viimeistään sitä kautta saatiin asia suotuisaan päätökseen. Lauttasaaren Tiirakarilla sijaitseva tonttialue oli helsinkiläisten sotainvalidien käytössä! Veljesviesti (N:o 6/1946) saattoi kertoa iloisen uutisen: Kaupunki vuokrannut Helsin- 128

7 gin alaosastolle kesänviettoalueen Lauttasaaresta. Lehdessä selostettiin paikan sijaintia ja kulkuyhteyksiä; sinne oli Lauttasaaren sankarihaudan omnibussipysäkiltä matkaa noin metriä. Bussien kerrottiin lähtevän Erottajalta 5 minuutin välein. Oli saatu tietää, että Hangossa purettiin saksalaisten sotilaiden sodanaikaista lomakylää. Puolustusministeri Kallisen luvalla käytiin tarkistamassa Hangon rakennusten käyttökelpoisuutta sotainvalidien tarpeisiin. Hyviksi havaittiin! Kesäkuun 8. päivänä tehtiin kaupat. Johtokunnan valtuuttamina silloinen toiminnanjohtaja Aarne Ketonummi ja johtokunnan jäsen Viljo Korhonen ostivat yhden 6.6 x 28 metrin suuruisen pystyssä olevan parakin. Hangon varuskunnan sotilaat purkivat sen ja lastasivat tarvikkeet junaan. Junakyydissä rakennusmateriaali sitten rahdattiin ensin Helsingin Salmisaareen ja sieltä kuormaautoilla Tiirakarin nokkaan Lauttasaareen. Siinä olivat kesäkodin ainekset alkutekijöissään! Parakista pystytettiin kaksi erillistä rakennusta; toinen asuntolaksi 16 henkilölle ja toinen kerhotilaksi ruokailua ja viihtymistä varten. Työt suoritettiin Helsingin kaupungin hyväksymien piirustusten mukaan sotainvalidi, rakennusmestari Hjalmar Miettisen valvonnassa. Kaikki sujui niin ripeään, että heinäkuun 20. päivänä päästiin jo viettämään kerran peruttuja tupaantuliaisia (Korhonen 1971). Veljesviesti kertoi tapahtumasta ( ): Lauttasaareen oli lauantain, heinäkuun 20.:n päivän illaksi kertynyt runsaasti H:gin alaosaston jäseniä omaisineen. Avajaisia, jotka olosuhteiden pakosta olivat siirtyneet näin myöhäiseen ajankohtaan, suosi lämmin, kesäinen sää ja kesäkodin luonnon kaunis ympäristö meren hengessä puolestaan vaikutti siihen, että voidaan sanoa uuden vaiheen monia vaikeuksia kohdanneessa kesäkotiasiassa alkaneen suotuisissa merkeissä. Juhlan alkajaisiksi Sinipoikien yhtye, joka pitkin iltaa huolehti musiikista, esitti ajanvieteohjelmaa, minkä jälkeen illan kuuluttajatehtävistä huolehtinut Yrjö Rae lausui läsnäolijat tervetulleiksi. Kesäkodin avajaispuheen piti alaosaston varapuheenjohtaja Harri Kivikoski, joka puheessaan käsitteli kesäkodin tähänastisia vaiheita ja sitä merkitystä, joka tarkoituksenmukaisella kesänvietolla on sotainvalideille. Neiti Tuure esitti yksinlaulua, Hannes Häyrynen huvitti kuulijoitaan humoristisilla, joskin jo ennekin kuulluilla jutuillaan ja Väinö Anttonen esitti lausuntaa. Lisäksi saatiin nähdä taikatemppuja ja seurata Väinö Anttosen järjestämää tietokilpailua. Tilaisuus päättyi ulkoilmakarkeloon. Unelma omasta kesänviettopaikasta oli muuttunut todellisuudeksi. Tarkoitus oli, että alueesta muodostuisi leirintäalue, jolla alaosaston jäsenet perheineen voisivat oleskella koko kesän (Veljesviesti N: 8/1946). Majoitusparakin 16 paikkaa olivat sänkyineen ja paperipatjoineen nautintaoikeutena kaikkien käytettävissä. Pei- 129

8 Kesäkodin talkooporukkaa ansaitussa juhlahetkessä nauttimassa 1948 tehuopa ja muut tarvittavat vuodevaatteet ynnä eväät oli sentään tuotava omasta takaa. Kun vielä alueelle palkattiin vahtimestari, jonka mahdollisuuksien mukaan luvattiin huolehtivan virvoketarjoilusta ja kun rantaan saatiin vene sekä pihalle ajanvietekalustoon kuuluvat kenttäpelit, leiriytymisen unelma-ainekset olivat koossa. Ei sitä kaikkea tyhjästä polkaistu! Kaksi ensimmäistä kesäkautta tehtiin työtä vuorotta; talkoilla raivattiin risukkoa, tasoitettiin maata, täytettiin monttuja, lapioitiin tietä ja pystytettiin rakennuksia. Tehtävää riitti. Meri lainehti ämpärin ulottuvilla, mutta juomavettä piti hakea 400:n metrin päästä Isokaarelta. Ja vettä kului! Tarvittiin paljon syötävää ja juotavaa; hernerokkaa, piimää, leivänpuolta. Rokkaan eivät tietenkään pienet kattilat riittäneet. Siihen tarpeeseen ostettiin armeijalta kotiutettu soppakanuuna, sekin varmaan miesten mukana kovia kokenut. Oikeata kahviakin saatiin joskus. Mistä lienee tiukan säännöstelyn aikana löytynyt sellaista tavaraa! Veljeshovin sulkeminen poisti Lauttasaaren kesäkodin sisustusongelmat. Kaikenlaista tavaraa saatiin niin paljon, että sitä riitti jopa myytäväksi (Korhonen 1971). Veljeshovista ovat peräisin myös ne arvokkaat antiikkihuonekalut, jotka vieläkin koristavat sotainvalidien tiloja. Kun Suomen eduskunta vuonna 1931 muutti Heimolan talosta Arkadianmäelle, se palaututti Säätytalolle sieltä aiemmin lainaamansa kalusteet. Jotain Heimolan varastoihin kuitenkin jäi. Ne olivat puhujapönttö, neljä korkeaselkäistä puuleikkauksin koristeltua jugend-tyylistä nahkasohvaa ja perimätiedon mukaan seinäkello; 130

9 tai kaksi kelloa (Helsingin Sanomat ). Arvokas puhujapönttö koristaa nyt Helsingin sotainvalidien kokoushuonetta Korkeavuorenkadulla. Sohvat ovat saaneet sijansa Lauttasaaren kesäkodin juhlaparakista. Kellojen aitoudesta on erimielisyyttä. Kumpi on peräisin eduskunnasta, Lauttasaaren kesäkodin vai kokoushuoneen seinällä oleva? Vaiko molemmat? Lauttasaaren kesäkoti oli heti vilkkaassa käytössä. Majoitusrakennusten kaksi tilavaa lämmityslaitteilla varustettua huonetta, naisten kämppä ja miesten kämppä, tarjosi sängyt patjoineen, pöydät ja tuolit. Ruokailuparakista osa oli varattu huoneen ja keittiön asunnoksi vahtimestarille. Tilavassa saliosassa mahtui hyvin ruokailemaan ja tanssin tahdissa pyörähtelemään. Ensimmäisenä kesänä rakennettiin myös uimalaituri, vaja, käymälä ja kylmäkellari. Saunaa suunniteltiin. Mitäpä oli kesäkoti ilman saunaa! Sellainen oli tarkoitus saada aikaan seuraavaksi kesäksi. Viljo Korhonen mainitsee (Veljesviesti N:o 12/1946), että saunan kustantamiseen ovat eräät Tukholman taiteilijat jo puolittain lupautuneet myötävaikuttamaan. Sauna valmistui seuraavan talven aikana ja höyrysi vuoden 1947 kesällä ensimmäisiä löylyjään. Niistä ja muista tehtävistä huolehtimaan kuulutettiin yhdistyksen jäsenten piiristä vakituista, tehtävään pystyvää vahtimestaria. Toukokuun 18. päivänä pidettiin talkoot, johon 50-päinen joukko sotainvalideja kokoontui perheineen. Alue kunnostettiin perin pohjin, siivottiin ja raivattiin entistä ehommaksi. Naisjaosto huolehti siitä, että rokkaa ja muuta palanpainiketta riitti töiden vauhdittamiseksi. Kesäkotitoimikunnan puheenjohtaja Viljo Korhonen saattoi ylpeänä ja runollisin sanankääntein kutsua joukkoja kokoon lauantaina kesäkuun 14. päivä kello 19 pidettäviin kesäkodin avajaisiin. (Veljesviesti N:o 6/1947): Talvi on jälleen väistynyt ja kesä, tuo kauan odotettu pohjolan kaunis kesä on jälleen saapumassa nopein ja varmoin askelin. Helsingin alaosaston kesäkotitoimikuntakin on jälleen ryhtynyt nopein ottein saattamaan kesäkotia lopullisen kuntoon. Parhaillaan siellä suoritetaan runsaasti erilaisia korjaus- ja uudistustöitä. Niistä mainittakoon, että vahtimestarin asunto kunnostetaan talviasunnoksi, juhlasali on korjattu entistä ehommaksi, varastorakennus rakennettu. Ja asuntorakennukseen on parhaillaan tekeillä useita pieniä eristettyjä huoneita, joissa perheelliset voivat viikonloppuina yöpyä. Oman kaivon saamme vielä kevään kuluessa. Ja kerma lopuksi: sauna. Siitäkin muodostui lopulta todellisuus! Jäseniä ilahdutettiin vielä tiedolla, että käytettävissä oli kahden hengen kanootti ja kaksi venettä kalastusta varten. Kappale rantaa oli saatu eristetyksi omaan käyttöön ja siihen suunniteltiin rakennettavaksi laituri vaikeavammaisten uintimahdollisuuksien helpottamiseksi. Sauna oli kuumana torstai-, lauantai- ja pyhäiltaisin. Kyl- 131

10 vyn jälkeen voitiin nauttia vahtimestarin rouvan tarjoama ateria, joten omia eväitäkään ei tarvittu enää mukaan. Vähäisten yöpymistilojen vuoksi sänkypaikka oli kuitenkin ennakolta tilattava kesäkotitoimikunnalta. Kesäkoti alkoi saada yhä keskeisemmän sijan Helsingin sotainvalidien toiminnassa. Käyttäjien kantajoukko kasvoi. Vuonna 1948 alueella vieraili alaosaston 5152:sta jäsenestä, perheenjäsenet mukaan lukien, 3000 henkilöä (Toimintakertomus 1948). Aluetta paranneltiin, sitä raivattiin ja haravoitiin, hakattiin halkoja, saatiin lahjoituksia, lisättiin saunailtoja, perustettiin kirjasto ja hankittiin pikkuväelle keinuja ja hiekkalaatikko. Asuntola valmistui lopullisesti ja juhlasaliin rakennettiin erillinen naulakko-osasto. Tärkeä seikka oli yhden lisäkaivon ja puhelimen saaminen sekä ennen kaikkea se, että rakennukset sähköistettiin. (Veljeskoti N:o 12/1948). päässä kaupungista. Ja perillä on tilaisuus saada kuumaa mehua, teetä ja muitakin virvokkeita. Ja mikäpä estää vielä vähän pyörähtelemästäkin kesäkodin juhlasalin jo tutuksi tulleella lattialla. (Veljesviesti N:o 12/1948). Aivan mahtavan lisän kesäiseen virkistykseen toi lupa rakentaa oma mökki! Niitä kohosi niin tiheään tahtiin, että palstoitettu alue alkoi vuoden 1948 syksyllä loppua. Alaosaston johtokunta jou- Vahtimestari oli heinäkuussa 1946 palkattu tehtävään pystyvien Helsingin alaosaston jäsenten omasta piiristä. Hän asui perheineen Tiirakarin niemellä. Näin ollen kesäkotialueen käyttöä voitiin jatkaa syksyyn ja talvikuukausiinkin. Viljo Korhonen hehkuttaa: Mikäpä onkaan sen piristävämpää kuin sunnuntaiaamun kävely- tai hiihtolenkki kesäkodille, joka on sopivan matkankin Kesäkodin pitkäaikainen vahtimestari Leo Ketvell veistää lipputankoa Lauttasaaren maisemissa. 132

11 tui kääntymään lisämaan saamiseksi Helsingin kaupungin viranomaisten puoleen. Uutta aluetta saatiin 5000 neliömetriä. Vuoden 1949 lopussa Tiirakarilla hallittiin siten neliömetriä maata. Huviloita meren rannalla oli tällöin yhteensä 51 kappaletta. Se tarkoitti pientä tonttia, josta maksettiin vuokraa ja omalla kustannuksella pystytettyä pienen pientä rakennusta, jossa hyvä sopu antoi tilaa. Mökkiläisten lisäksi Lauttasaaren kesäkodilla vietti lomaansa 20 ilmaiseen täysihoitoon yleisten huoltoperiaatteiden mukaan valittua sotainvalidia perheineen. Valintakriteereinä olivat perheen taloudellinen asema, sotainvalidin vamman laatu ja haitta-aste sekä perhetilanne. (Toimintakertomus 1949). Lauttasaaren kesäkoti toimi myös erilaisten tapaamisten ja kokousten pitopaikkana. Esimerkkinä voi mainita elokuun 28. päivänä 1947 pidetyt Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin piirin kesäjuhlat, joissa 250 sotavammaista perheineen ja vieraineen nautti aurinkoisesta loppukesän päivästä monipuolisen ohjelman ja maittavan kenttäaterian myötävaikutuksella. Vieraiksi oli saatu muun muassa tamperelaisia sotainvalideja; epäviralliselle vastavierailulle helsinkiläisten aiemmin heidän luokseen tekemän matkan johdosta. (Toimintakertomus 1949). Ja juhlittiinhan kesämajalla monet Vuosisadan otteluidenkin päättäjäiset! Tähtivieraiden lista oli pitkä. Vieraskirjaan ovat piirtäneet nimensä sellaiset kuuluisuudet kuin Tauno Palo, Aku Korhonen, Uuno Montonen, Leif Wager, Olavi Virta, Harry Bergström, Kauko Käyhkö, Kullervo Kalske ja siitä löytyvät myös sellaiset glamouria edustavat nimet kuten Ansa Ikonen, Lea Joutseno, Regina Linnanheimo, Raakel Linnanheimo ja Kyllikki Väre. Yhdistyksen alkuajoilta säilyneet arvokkaat vieraskirjat ovat mielenkiintoinen kappale suomalaista kulttuurihistoriaa. Niiden sivuilta nousee esiin monenlaista tapahtumaa. Kirjaa selattaessa löytyy kiinalaista, hebreankielistä, ranskalaista, saksalaista ja ruotsalaista tekstiä. Zarah Leander on kirjoittanut siihen nimensä sotainvalidien viikolla Oma kokonaisuutensa on Vuosisadan ottelujen vieraslista. Esiintyville taiteilijoille julkisuus on tärkeää, mutta myös vilpittömät auttamisen motiivit veivät pääkaupungin näyttelijöitä sotainvalidityöhön. Ei tarvitse epäillä vieraskirjan lämpimien sanojen aitoutta tai vastavuoroisesti niiden lauseiden vilpittömyyttä, joilla sotainvalidit vuosikymmeniä myöhemmin muistelivat Tauno Paloa (Veljesviesti, Kesänumero 1982): Tauno palo on osannut olla suuri näyttelijä. Muta hän on osannut olla paljon muutakin. Hän on osannut olla ystävä, hän on osannut olla ihminen. Hän on osannut ja halunnut auttaa lähimmäisiään silloin kun apua ja tukea kipeimmin on tarvittu. Erityisesti hän aina on ollut sotavammaisten ystävä. Sotavammaiset eivät ole unohtaneet sitä auliutta, jolla Tauno Palo aina on ollut valmis tukemaan sotavammaisten asiaa. Tiirakarin niemellä ystävyyttä, yhteisyyttä, juh- 133

12 laa ja arkea rakennettiin tulevaisuuden uskon ja vaihtelevien voimien ehdoilla. Pahin takana, nykyisyys haastoi, edessä häämötti pitkä taival. Näissä merkeissä elettiin. Yhdistys tuki mahdollisuuksiensa mukaan jokapäiväistä selviytymistä. Paljon oli kuitenkin jokaisen itsensä varassa. Se tiedettiin. Omatoimisuus oli kesäisen virkistäytymisenkin avainsana. Muutamille onnellisille puuhastelu omalla mökillä, keskellä pääkaupungin elämänmenoa, antoi siihen oivallisen tilaisuuden. Elämää Lauttasaaren mökkialueella 1950-luvulla Muuttoliike näkyi selkeästi Helsingin Sotainvalidien jäsenmäärässäkin. Se kasvoi vuosittain. Myös kesäkodin kävijämäärät lisääntyivät. Kasvavasta jäsenjoukosta yhä useammat viettivät kesäisiä päiviään Tiirakarin kantaporukassa; toipuivat, viihtyivät ja paransivat elämänlaatuaan. Kaikkeen tähän tarjosi hyviä mahdollisuuksia yhdessäolo ja tekeminen: olipa se sitten yhteisten asioiden hoitamista, oman aktiviteetin ylläpitämistä, juhlia, talkoita, kilpailuja, kalastusta, kuntoilua tai vaikka mökkipuuhailua. Osallistumisen ja tekemisen toimittelussa erilaiset elämän vaiheet määräävät niiden sisällön, laadun ja intensiteetin. Alkuaikoina nuoruus muovasi kesäkodin elämisen kuvaa. Rannalla kaikuivat lasten äänet. Viljo Korhonen mainitsee Lauttasaaren kesäkodin 25-vuotisjuhlan puheessaan, että alueella peuhasi enimmillään Kesäinen kahvihetki Maire ja Arvi Rantalan mökillä. Harjun porukka naapurista vieraina. Isäntä itse oikealla. Kauko Sipola mökkinsä pihamaalla Lauttasaaressa. 134

13 158 lasta. Mökit saattoivat käydä ahtaiksi, mutta ulkona oli tilaa temmeltää! Mökkejä nousi sitä mukaa kuin aluetta saatiin lisää. Kesäkotitoimikunta käsitteli rakentamisanomukset saapumisjärjestyksessä. Niistä tuli ilmetä anojan vamman haitta-aste ja perhesuhteet. Yhdistyksen johtokunta päätti lopullisesti asiasta. Vuoteen 1952 mennessä käytössä oleva pinta-ala oli noussut 3.3 hehtaariin ja palstoitettu mökkialue tullut rakennetuksi täyteen. Se tarkoitti 80 omakustanteista majaa, joiden reviirejä koskivat yleiset määräykset. Niitä ei saanut aidata eikä niiltä ollut lupa hävittää yhteistä luontoa. Omissa oloissa niissä kuitenkin asuttiin, meren äärellä, ainutlaatuisissa luonnonoloissa keskellä pääkaupunkia. Myös asuntolarakennuksen kämpät olivat jatkuvassa käytössä. Ja sauna lämpesi! Eräänkin heinäkuisen lauantai-illan kylpijöiden määräksi Viljo Korhonen kertoo 156 aikuista ja 28 lasta. Oli siinä elämää ja vilskettä kolmella hehtaarilla! Sodanjälkeinen asutustoiminta vakiintui maanhankintalainsäännöstön kautta. Päälakina sovellettiin vuodesta 1945 lähtien maanhankintalakia (396/45). Sen nojalla voitiin siirtoväelle, sotaleskille, sotavammaisille ja perheellisille rintamamiehille antaa viljelys- ja asuntotiloja sekä asuntotontteja. Säännösten mukaan ne oli perustettava paikkakunnille, joissa oli mahdollisuus pysyvään ansiotulojen saantiin, asuntotontit lähinnä väestökeskusten läheisyyteen. Sotainvalidit olivat poikkeusasemassa sikäli, että heille voitiin myöntää asuntotila tai tontti, vaikka lain edellytykset ammatinharjoittamisen ja työkyvyn suhteen eivät täyttyneet. (Hännikäinen 1982, Honkasalo 2000). Vuoden 1951 kesäkauden asui mökeissään vakituisesti 65 perhettä. Seitsemän nuorinta perheiden muonavahvuudesta oli syntynyt samana vuonna (Toimintakertomus 1951). Majoissa aherrettiin. Niitä maalattiin ja kohennettiin, hankittiin multaa, istutettiin kukkia ja tasoitettiin Ryhmä vesipetoja uimakoulun märkäharjoittelussa 1960-luvulla. 135

14 maata. Alue muuttui silmissä. Risuläjät katosivat ympäristöstä ja korvautuivat siististi haravoiduilla piha-alueilla. Kesäkoti houkutteli yhä useampia sotainvalidivierailijoita viihtymään ja lepäämään. Veljesviesti mainosti alueen mahdollisuuksia (Veljesviesti N:o 6-8/1950). Kesän tilaisuuksien järjestämisvastuun lisäksi kesäkotitoimikunnalle kuului myös järjestyksen valvonta. Toimikunnan jäsenet toimivat 1950-luvulla vuoron perään järjestysmiehinä. Mökkiläisten vanhin, sheriffi, valittiin mökkiläisten kokouksessa. Ei tehtäne kenellekään vääryyttä, jos sanotaan, että Lauttasaaren kesäkodin sielu, lainlaatija ja promoottori oli vuodesta 1946 lähtien isäntänä ja toimikunnan puheenjohtajana toiminut Viljo Korhonen. Isännän ääni oli laki silloin kun sitä tarvittiin! Lentopalloverkko viritettiin ja palloa lätkittiin. Henkisiin harrastuksiin sopi etsiä luettavaa kirjastosta. Sen nideluku oli kasvanut jo 2000:een teokseen. Enemmänkin tarvittiin; sekä kaunokirjallisuutta että tietokirjoja: Monella on varmaan kotonaan ja ehkäpä ullakkokomerossakin sellaisia kirjoja, joista voi luopua. Samalla toimikunta vastaanottaa ilomielin Gramofonilevyjä. Kirja- ja gramofonilahjoitukset voi tuoda joko suoraan kesäkodille tai jättää alaosaston toimistoon Rikhardinkatu 4 B 17, II kerros. (Veljesviesti N:o 6-8/1954). Kirjaston hoidosta ja lainauksesta huolehti Annikki Korhonen, joka yhdessä Lyydia Viljasen kanssa toimi naisjaoston asettamana edustajana myös kesäkotitoimikunnassa. Rahan puutteessa jouduttiin turvautumaan vain rakennusten sisäkorjauksiin. Saunaan saatiin sentään suunnitellut uudistukset, asuntolan huoneet tapetoitiin ja maalattiin. Ranta-alueen raivaus ja ruoppaus paransi uimisen ja veneilyn mahdollisuuksia. Yhdistyksen yleiskäyttöön varaamien veneiden lisäksi valkamassa olikin jo lähes 30 mökkiläisten omaa venettä, joukossa useita moottoriveneitä. Parannusten jälkeen alue oli sellaisessa kunnossa, ettei Helsingin kaupungin valvovilla viranomaisilla ollut mitään huomauttamista. Vuonna 1957 Lauttasaaren sotainvalidialueesta tehtiin Helsingin kaupungin kanssa 25:n vuoden vuokrasopimus. Uusi isäntä todellakin osoittautui alaisilleen tiukaksi. Sen kokouspöytäkirjasta ajalta , pykälästä 193, on luettavissa tarkat säännökset Lauttasaaren loma-alueella olevien kesämökkien käytöstä. Mökkien käyttö on sallittu vuosittain vain välisenä aikana. Viimeksi mainitun päivämäärän jälkeen mökit pitää saattaa talvikuntoon eikä niitä sen jälkeen saa käyttää. Mökkiä saa käyttää vain sen omistaja eikä sen käyttöön sisälly oikeutta määrätyn maa-alueen käyttämiseen. Mökkien myynti ja vuokraus on kielletty. Niiden käytöstä on ns. yhteiselimien (esim. sotainvalidien osalta alaosaston/ih) kautta 136

15 maksettava urheilu- ja retkeilytoimiston määräämä korvaus. Nousihan sitä kalaa! Leo Ketvell pilkillä kesäkodin avannolla 1950-luvulla. Yhteiselimillä ei ole oikeutta myöntää lupia uusien mökkien rakentamiseen eikä muutoinkaan määrätä alueen käytöstä. Sen sijaan niiden velvollisuutena on suorittaa kaikki mökkien pidosta aiheutuvat kustannukset kuten valaistus- ja puhtaana pitokulut sekä vastata alueen järjestyksestä....joskus tarvittiin poikienkin, Karin ja Matin apua kalojen narraamisessa. Mökkien yksilöllistä hallintaa koskevat määräykset koettiin rajoittaviksi. Kesäkautta oli totuttu jatkamaan suotuisissa sääoloissa pidempäänkin, sauna oli hiihtoretkillä lämminnyt talvisinkin ja majan lähiympäristöä oli ruvettu pitämään yksityisalueena; sen rajaamiseksi oli pystytetty jopa aitoja. Kaiken lisäksi, vielä 1959, neljä mökkiläistä joutui huonon asuntotilanteen vuoksi asumaan mökissään talvellakin. Säännöksistä neuvoteltiin kaupungin kanssa ja sotainvalidialueen käytön rajoituksista joustettiin. Kun vamma nuortuu Oltiin jo siinä vaiheessa, että kesäkuun 11. päivänä 1961 vietetty Lauttasaaren kesäkodin 15-vuotisjuhlakin oli takanapäin. Mainitun vuoden toimintakertomuksesta löytyy selostus juhlan ohjelmasta. Se aloitettiin juhlallisesti Varuskuntasoittokunnan esittämällä marssilla Meidän poikamme. Tilaisuuden juhlapuheen piti 300:n henkilön yleisölle itseoikeutetusti kesäkodin sielu ja yhdistyksen varapuheenjohtaja Viljo Kor- 137

16 honen. Kodin historiikin esitti Reino Partanen. Hän muistutti mieliin Tiirakarin aikaa edeltäviä tapahtumia ja päätyi kertomuksessaan vallitseviin oloihin. Tämän jälkeen esiintyi laulaja Artturi Suuntala Veikko Virtasen säestyksellä ja olympiavoittaja Bernt Lindfors esitti taitovoimistelua. Toivo Alajärvi toimi tunnettuun ja reippaaseen tapaansa juhlan kuuluttajana ja esitti siinä lomassa Vaasan Jaakkoon juttuja. Juhla päättyi Varuskuntasoittokunnan puhaltamaan marssiin Vanhat toverit. (Toimintakertomus 1961). Vanhoja tovereita alkoikin jo parinkymmenen kesäkotivuoden jälkeen olla jäsenistössä yhä enemmän. Oli aika palkita Tiirakarin remmissä ansioituneita henkilöitä. Yhdistyksen johtokunta myönsi vuoden 1964 stipendin itse isännälle Viljo Korhoselle ja kesäkodin isännistön ehdotuksesta annettiin mökkiläinen Urho Frimanille pienoisstandaari. Lisäksi kesäkodin taloudenhoitaja Emil Vuori sai Veljesliiton liittohallituksen myöntämän hopeisen ansiomerkin. (Toimintakertomus 1964). Alueen käyttäjien ikääntyessä vanhenivat kesäkodin rakennuksetkin. Niinpä vuoden 1966 suunnitelmiin piti tavanomaisten vuosikorjausten lisäksi sijoittaa asuntolan täysremontti. Ikkunat olivat perin pohjin rapistuneet ja lämmitysmahdollisuudet kaipasivat tehostamista. Työt aloitettiin Reino Partasen johdolla. Koko sisusta purettiin ja rakennettiin uudelleen. Siihen tarvittiin paljon rahaa, työtä ja lahjoituksia. Jostain niitä aina saatiin. Talkoilla vähennettiin kustannuksia, yksityiset henkilöt ja yritykset lahjoittivat materiaalia ja rahatilannetta paikattiin, kuten aiemminkin, juhlasalin ja saunatilojen vuokraamisella. Osa mökkiläisistä asusti edelleen alueella koko kolmen - neljän kesäkuukauden ajan, mutta pelkkien päiväkäyttäjien määrä lisääntyi entisestään. Vuonna 1970 runsas neljännes asukkaista oli jo oloneuvoksia ja mökkejä hallitsi kolme leskeä. Kesäkodin 25-vuotisjuhliin valmistauduttaessa moni maja oli vaihtanut omistajaa. Syntymäpäivien juhlapuhuja Viljo Korhonen toteaa: joku voi luulla, että nuo mökin rakentajat ovat kaikki edelleen täällä. Näin ei ole asia, vain 26 alkuperäistä mökin rakentajaa on alueella. Mökkejä on vaihtunut tämän 25:n vuoden aikana 109 kertaa, joten voidaan todeta kuinka paljon onkaan perheitä täällä saanut viettää kesiään. Mökkien vaihtoon on ollut monia syitä. Omistajia on kuollut, näitä on 27 mökkiläistä, monet joutuivat myymän mökkinsä saadakseen asunto-osakkeeseen tarvittavan alkupääoman. (Korhonen 1971). Tiirakarin kesäparatiisin etuihin kuului, että se mahdollisti työn ja vapaa-ajan rinnakkaiskytkennän. Oltiin maalla, mutta samalla kaupungissa! Maire Rantala muistelee kaiholla niitä aurinkoisia kesäpäiviä, jotka alkoivat varhaisella aamu-uinnilla meressä. Vajaan tunnin päästä voi sitten olla jo töissä kaupungissa. Töistä palatessa 138

17 aurinko paistoi vielä täydeltä terältä! Rantakallio hehkui päivän mittaan varastoimaansa lämpöä. Kelpasi siinä paistatella päivää ja kuunnella laineiden liplatusta. Kaupungissa asuttaessa voi aamuisin tarkistaa kelin ja tehdä päätöksen mökille lähtemisestä. Hyvällä ilmalla nautittiin kesästä, pihan kukista, linnun laulusta ja muusta luonnosta. Huonolla säällä tarvitsi vain hypätä bussiin ja siirtyä kaupungin mukavuuksiin. Mökit sijaitsivat lähellä toisiaan, mutta se ei haitannut, kun yhteiselo ja yhteishenki pelasi. Sauna lämpesi vuoroiltoina naisille ja miehille. Siellä parannettiin maailmaa! Samanlaista terapiaa se oli miehille kuin naisillekin; juttujen aiheet vain olivat erilaiset! Terapiaa oli myös se, sanoo Maire Rantala, kun naisjoukolla istuttiin saunan jälkeen rantakalliolla auringonlaskua ihailemassa. Tai, kun pimeällä katseltiin meren yli Tapiolan Harakanpesää. Se oli valaistuna upea näky! Elämä Tiirakarin niemellä oli vuosikymmenien aikana hiljentynyt ja joutunut muuntumaan ikääntymisen ehtojen mukaan. Vuosikymmenien matka nuoruudesta vanhuuteen tarkoitti myös sitä, että tilaisuuksia monipuoliseen ja virkistävään toimintaan tarvittiin entistäkin enemmän. Yhdistyksen johtokunnan ja piirihallituksen jäsen Reino Pentikäinen korosti kesäkodin 25-vuotisjuhlien puheessaan vapaa-ajan käytön ja virkistyksen lisääntyvää merkitystä vanhenevalle sotainvalidille; tarvetta mielekkääseen kesänviettoon riitti vielä vuosikymmeniksi eteenpäin. Yhdistys kantoi vastuunsa asiassa. Se kääntyi kirjeellä Helsingin kaupungin kiinteistölautakunnan puoleen ja anoi lähinnä itähelsinkiläisten jäsentensä tarpeisiin kesänviettopaikkaa Vasikkaluodosta, joka aiemmin oli Kone Oy:llä vuokralla. Kun vanhenevien sotavammaisten ei ole mahdollista ja taloudellisista syistä vaikea matkustaa kauemmaksi ja heillä ei myöskään ole varaa kustantaa oleskeluaan yleisissä lomanviettopaikoissa, niin anomme Vasikkaluodon ja sen kiinteistöjen vuokraamista. Vuokraukseen suostuminen antaisi osalle sotainvalidien vapaa-ajan ja lomanvietto-ongelmien selvittämiselle myönteisen ratkaisun. Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin Sotainvalidit r.y. Olavi Kivelä ja Reino Partanen Vasikkaluoto kiinteistöineen vuokrattiin Helsingin sotainvalideille. Tammisalon ja Vartiosaaren välillä sijaitsevan Vasikkaluodon katsottiin soveltuvan ennen muita Itä-Helsingin ja Käpylän aluejaostojen jäsenille. Näiden edustajista koostuva kesäkotitoimikunta aloitti työnsä keväällä Sen puheenjohtajana toimi Eino Sorri Itä- Helsingin jaostosta. Kaksi kesäkotia Vuokrakausi Vasikkaluodolla alkoi maaliskuun 139

18 Vasikkaluodolla järjestettiin Helsingin sotainvalidipiirin hengellinen tilaisuus. Edessä istumassa Matti Stenberg, Usko Nikkilä ja Eivor Heistaro 1. päivänä Ensimmäisen jakson päätöspäiväksi määriteltiin 31. päivä joulukuuta Sen jälkeen vuokrasuhde kirjattiin jatkuvaksi vuoden kerrallaan, siihen saakka, kunnes jompikumpi osapuolista sanoo sopimuksen irti. Vuotuinen vuokra oli 650 markkaa. Sen lisäksi tulivat vuosittaiset toimintakustannukset, joihin Itä-Helsingin ja Käpylän aluejaostot sitoutuivat maksamaan 3000 markkaa. Yhdistykseltä saatiin 4000 markkaa ja loppuja kustannuksia suunniteltiin peitettävän satunnaisilla, esimerkiksi huoneiden ja saunan vuokrauksesta saaduilla tuloerillä. Vasikkaluodolla aherrettiin myös talkoilla. Töitä tehtiin sellaisella vauhdilla ja voimalla, että Vasikkaluodon kesäkotitoimikunnan pöytäkirjaan voitiin 11. päivänä kesäkuuta merkitä 80 prosenttia suunnitelluista töistä suoritetuiksi. Vuoden 1972 kesäkauden alkaessa Helsingin Sotainvalidien jäsenluku oli 5042 henkilöä. Siitä riitti kesänviettäjiä molempiin lomakohteisiin. Lauttasaaren toiminta oli alkanut tavanomaisilla kevättalkoilla 100 henkilön voimin. Kesän aikana sahattiin 28 kuutiota halkoja ja pinottiin 8 kuormaa jätepuuta. Kerhosalin katto laudoitettiin uudelleen ja käymällä sai peltikaton. Apuna sielläkin hääri riuskoja miehiä Kaartin Pataljoonasta. Viidentoista asevelvollisen joukolla neljä autolastia täytemaata levittyi käden käänteessä. Näihin aikoihin keski-iältään 58 vuotta vanhoille sotainvalideille siinä olisi ollut tekemistä! Ikä kun painoi ja vammat sitäkin enemmän! Vasikkaluodolla toiminta oli alkanut jo huhtikuussa heti jäiden lähdettyä. Se tarkoitti asuinhuoneiden kunnostamista, alueen siivousta, 140

19 Ohjelman päätteeksi järjestettiin virvoketarjoilua. vesijohdon vetämistä ns. Käpylän taloon ja rantahuvilaan, kahden keittopaikan rakentamista, jätteiden polttouunin asentamista, maalaamista, maalaamista, maalaamista Suurin osa maalaus- ja kunnostamistoimintaan tarvittavasta materiaalista saatiin taas Helsingin kaupungin ulkoiluvirastolta ja tekeminen hoitui talkoilla. Kulku Vasikkaluotoon tapahtui Tammisalon laiturista aikataulun mukaan lähtevällä kuljetusveneellä, omalla veneellä tai kutsumalla saaresta soutuvene laiturin päässä olevaa opastinta käyttäen. Huoneiden ja telttapaikkojen varaukset tehtiin päärakennuksessa sijaitsevan toimiston kautta. Viihtyvyys ja saarirauha haluttiin säilyttää tarkoin laadituilla järjestyssäännöillä. Oleskelua säätelivät tarkat määräykset. Yövyttäessä oli omat lakanat otettava mukaan, sillä...vuoteiden käyttö ilman akanoita on hyvien tapojen vastaista (Vasikkaluodon toimintaohje ). Paloturvallisuuden vuoksi tulen sai sytyttää vain sitä varten rakennettuihin tulisijoihin sekä öljyja priimuskeittimiin. Sähkölevyjen ja sähkölämmittimien käytöstä oli sovittava erikseen. Saunoa voi vain erikseen määriteltyinä aikoina. Muulloin saunassa ja pukuhuoneessa oleskelu oli kielletty. Saunojan toivotan noudattavan julkipantuja saunomisohjeita tunnuksenaan maassa maan tavalla, sanottiin toimintaohjeessa. Vasikkaluodon ja Tiirakarin lisäksi pääkaupunkiseudun sotainvalideilla oli mahdollisuus viihtyä ja virkistyä myös Malmin osaston Veljespirtillä Rengon Renkajärvellä. Siihen kuului päärakennuksen lisäksi kaksi pientä mökkiä, sauna ja kaksi venettä. Sinnekin riitti kävijöitä. Joka paikassa viihdyttiin ja tarpeen vaatiessa puskettiin töitä; tartuttiin pensseliin, lapioon ja haravanvarteen. Yhdessä hommat sujuivat. Sotainvalidiporukan yhteishenkeä kuvaa hyvin Pipon kuulumiset Lauttasaaren kesäkodin talkoista (Veljesviesti N:o 6-8/1973): 141

20 Aune Kaarlaksen laittamana ja Naisjaoston useiden emäntien tarjoilema koko iso kenttäkeittiöllinen hernekeittoa on pistetty parempaan talteen ja siinä sivussa hieman haravoitu ja nojailtu lapioihin ym. hauskaa. Mukana oli monta vanhaa tuttua vuosien takaa ja mukaan tuli myös monta uutta tuttua, joita toivoo taas uudelleen näkevänsä, mutta liian monta niistä, joita on totuttu pitämään kuin kalustoon kuuluvina, oli poissa. Muuripata saatiin hankittua kesän 1973 kasvaneilla saunakäyttötuloilla. Ennätysmäisesti lisääntynyt saunojien määrä johtui siitä, että naapurit, Tiirakarin toiset vuokralaiset, Liikennelaitoksen mökkiläiset, siirtyivät enenevästi käyttämään sotainvalidien saunaa. Myös kaupungissa asuvat sotainvalidijäsenet kävivät saunomassa entistä enemmän. Näin ollen Pipon lupaama talvisaunominen tuli uuden muuripadan myötä mahdolliseksi. Uskaliaimmille kylpijöille luvattiin vielä kylkiäisenä hyinen kierros avannossa. Isäntiä ja vieraita Vuonna 1975 nuorinkin sotapalveluun kutsuttu ikäluokka täytti 50 vuotta. Rintamamiesten yläikäraja puolestaan tavoitteli 80:ttä vuotta ja sotavammaisten keski-ikä 60:tä. Huolimatta vuokralaisten ikärakenteesta ja vammojen nuortumisesta Helsingin kaupungin viranomaisilla ei ollut muistuttamista kesäkotialueiden hoidosta ja järjestyksestä. Tiirakarin mökkiläiset saivat hyvän arvosanan mökkiensä kunnosta. Vain ani harvaa asukasta jouduttiin huomauttamaan asiasta. Hyvä mainesana koski myös tilannetta Vasikkaluodolla, missä kesänvietto 1970-luvun puoleen väliin mennessä oli saavuttanut vakiintuneen käytännön. Tiirakarilla oli silloin jo majailtu vähintäänkin sukupolven aika. Siellä valmisteltiin 30-vuotisjuhlallisuuksia. Ne pidettiin syyskuun 25. päivänä Lomanviettoa iän sanelemilla ehdoilla Vuoden 1975 kesäkuussa sosiaali- ja terveysministeriö perusti työryhmän pohtimaan kiireellisesti ikääntyvien sotainvalidien vanhuudenhuollon erityistarpeita. Samaan aikaan Käynnistettiin Sotavammaisten tuki- ja tutkimussäätiön toimesta Helsingin yliopistossa tutkimus (Hännikäinen 1982), jonka tehtävänä oli sotaveteraanien, erityisesti sotainvalidien terveydellisten ja taloudellisten ja sosiaalisten olojen kartoittaminen. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla noin 500 sotavammaista ja 500 saman ikäistä, samalla paikkakunnalla asuvaa sotaveteraania. Tutkimuksessa voitiin osittaa hyvinvoinnin eri osatekijöiden riippuvuus. Sotainvalidien ikääntyminen lisäsi sairastuvuutta; sotavammat olivat ajan myötä pahentuneet ja tuoneet mukanaan seuraus- ja liityntävammoja. Yhdessä siviilissä saatujen lisäsairauksien kanssa ne vähensivät miesten toimintakyvyn, toimeentulon ja muun yksilöllisen menestyvyyden edellytyksiä. Epä- 142

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ.

18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ. 18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ. PARAS PALVELU 2007 GOLF DIGEST -LEHTI PAY & PLAY PREMIUM Minämäki Aura Masku Naantali Kultaranta Golf Turku Sauvo

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 (5) LIIKUNTAVIRASTO. Liikuntajohtaja (.2015) Helsingin kaupungin liikuntavirasto

HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 (5) LIIKUNTAVIRASTO. Liikuntajohtaja (.2015) Helsingin kaupungin liikuntavirasto HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 (5) VUOKRASOPIMUS TMI MERCARTON KANSSA LAUTTASAAREN UIMARANNAN KIOSKI- JA VARASTOTILOISTA Sopimuksen numero Kaupungin päätös HEL 2015-000717 Liikuntajohtaja (.2015) Vuokra-alueen

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI MAANVUOKRASOPIMUS 1 Lammasluoto. 1.2 Vuokralainen Naantalin purjehdusseura ry, y-tunnus 0638337-2, PL 57, 21101 Naantali.

NAANTALIN KAUPUNKI MAANVUOKRASOPIMUS 1 Lammasluoto. 1.2 Vuokralainen Naantalin purjehdusseura ry, y-tunnus 0638337-2, PL 57, 21101 Naantali. NAANTALIN KAUPUNKI MAANVUOKRASOPIMUS 1 1 OSAPUOLET 1.1 Vuokranantaja Naantalin kaupunki, y-tunnus 0135457-2, Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali. 1.2 Vuokralainen Naantalin purjehdusseura ry, y-tunnus 0638337-2,

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Onnistuneet talkoot. Asukastoimikuntien 11.3.2011 pidetyn seminaariin osallistuneiden asukkaiden ryhmätöissä kehitetyt ideat ja ehdotukset

Onnistuneet talkoot. Asukastoimikuntien 11.3.2011 pidetyn seminaariin osallistuneiden asukkaiden ryhmätöissä kehitetyt ideat ja ehdotukset 1 Asukastoimikuntien 11.3.2011 pidetyn seminaariin osallistuneiden asukkaiden ryhmätöissä kehitetyt ideat ja ehdotukset RYHMÄTÖIDEN OTSIKOT Mitä talkoilla voi tehdä? Talkoiden suunnittelu, valmistelu ja

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

rakennusviraston palveluosaston alueidenkäyttö

rakennusviraston palveluosaston alueidenkäyttö MALLI 1 Särkiniemi- Veijarivuori siirtyvät kesämajat KESÄMAJA-ALUEEN MAANVUOKRASOPIMUS 1 VUOKRANANTAJA 2VUOKRAMIES 3 VUOKRAUSKOHDE 4 KÄYTTÖTARKOITUS 5 VUOKRA-AIKA 6 VUOKRA Helsingin kaupungin rakennusviraston

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 2/2011

SR ry. Jäsentiedote 2/2011 Jäsentiedote 2/2011 Tervehdys, Sipoon ressu! Syksy on alkanut, niin myös aktiivinen reserviläistoiminta yhdistyksessämme. Tiedossa onkin paljon erilaista reserviläistoimintaa hyvässä porukassa. Tässä tiedotteessa

Lisätiedot

SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO Edellä käyden vammoista huolimatta 1940-2015

SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO Edellä käyden vammoista huolimatta 1940-2015 SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO Edellä käyden vammoista huolimatta 1940-2015 Oma järjestö avuksi Sotien jälkeen lähes 100 000 vammautuneen piti opetella uudenlainen elämä ilman kättä, näköä tai kipujen kanssa.

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

OTAVAN ERÄMIEHET ry 60 VUOTTA 4.11.2011

OTAVAN ERÄMIEHET ry 60 VUOTTA 4.11.2011 OTAVAN ERÄMIEHET ry 60 VUOTTA 4.11.2011 KATSAUS OTAVAN ERÄMIESTEN TOIMINTAAN LÄHTÖKOHDAT: Pitkät ja ansiokkaat perinteet metsästyskulttuurin saralla. Seura on perustettu v.1951 ja toiminut aktiivisesti

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Sotiemme Veteraanit -varainhankinta Selvitys 5.11.2015

Sotiemme Veteraanit -varainhankinta Selvitys 5.11.2015 Sotiemme Veteraanit -varainhankinta Selvitys 5.11.2015 Sotiemme Veteraanien määrä Heitä on elossa tällä hetkellä 24 000. Vuonna 2017 heitä on jäljellä vielä 17 000. Veteraaneja Vuosi Sotiemme Veteraanit

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/10 17.06.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/10 17.06.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (5) 167 Lainan myöntäminen Planmeca Golf Areena Helsinki Oy:lle Päätös Käsittely päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti oikeuttaa kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Projektin perustelu ja tavoitteet

Projektin perustelu ja tavoitteet P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Kymmenen vuotta Kauniala mopotapahtumia sotiemme veteraanien hyväksi. Papat parantaa maailmaa 2002-2011

Kymmenen vuotta Kauniala mopotapahtumia sotiemme veteraanien hyväksi. Papat parantaa maailmaa 2002-2011 Kymmenen vuotta Kauniala mopotapahtumia sotiemme veteraanien hyväksi. Papat parantaa maailmaa 2002-2011 2002 Ja tästä se kaikki alkoi 2002 Pappa-Tunturit on viime vuosina palautettu niille kuuluvalle kunniapaikalle.

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Kiteen Kotitalot Oy ja KOY Kesälahden Vuokratalot asiakastyytyväisyyskysely Yhteenvetoraportti N=124 Julkaistu: 24.4.2014 Vertailuryhmä: Kesälahden Vuokratalojen

Lisätiedot

liite 1/8.2.2007 Varkauden Sotainvalidien TOIMINTASUUNNITELMA V. 2007

liite 1/8.2.2007 Varkauden Sotainvalidien TOIMINTASUUNNITELMA V. 2007 1 liite 1/8.2.2007 Varkauden Sotainvalidien TOIMINTASUUNNITELMA V. 2007 Neuvontapalvelu: Huolehditaan yhdessä Kyyhkylän kuntoutussairaalan palveluneuvojan kanssa siitä, että jokainen osaston jäsen, puoliso

Lisätiedot

Jouluaaton kunniavartion Ohjeistus Ylöjärven Reserviupseerit ry Ylöjärven Reservinaliupseerit ry

Jouluaaton kunniavartion Ohjeistus Ylöjärven Reserviupseerit ry Ylöjärven Reservinaliupseerit ry Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu ajoissa. Joulukuun alussa saat vielä valita itsellesi sopivimman vartiovuoron. Varustus ja vartioaika: Yhdistykset tarjoavat kunniavartiohenkilöstölle käyttöön: lumipuvun

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

IITIN LATU RY. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden lopussa. 304. Jäsenmäärä on pysynyt vakaana. Uusia jäseniä on tullut ja vanhoja jäänyt pois,

IITIN LATU RY. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden lopussa. 304. Jäsenmäärä on pysynyt vakaana. Uusia jäseniä on tullut ja vanhoja jäänyt pois, IITIN LATU RY TOIMINTAKERTOMUS 1.1.2009-31.12.2009 1. YLEISTÄ Vuosi 2009 oli yhdistyksen 22. toimintavuosi. Tänäkin vuonna liikuntaa harrastettiin monipuolisesti, ja perinteiset Muumihiihto- ja metsämörrikoulut

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012 ILIMATAR Lauantai 4.8.2012 3/2012 Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! SISÄLTÖ: 2 Terveiset Ajankohtaista ja uutiset 3 Valmiusliiton Lotalta 4 Tunnelmia avajaisista Maastossa majoitutaan mukavasti 5

Lisätiedot

3 /17./.1.2008. Varkauden Sotainvalidien TOIMINTASUUNNITELMA V. 2008

3 /17./.1.2008. Varkauden Sotainvalidien TOIMINTASUUNNITELMA V. 2008 1 3 /17./.1.2008 Varkauden Sotainvalidien TOIMINTASUUNNITELMA V. 2008 Neuvontapalvelu: Huolehditaan yhdessä Kyyhkylän kuntoutussairaalan palveluneuvojan kanssa siitä, että jokainen osaston jäsen, puoliso

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 2/2012 Rakennuslautakunta sivu 20. Kunnanhallituksen kokoushuone kunnanvirastolla, Kolari

KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 2/2012 Rakennuslautakunta sivu 20. Kunnanhallituksen kokoushuone kunnanvirastolla, Kolari KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 2/2012 Rakennuslautakunta sivu 20 Kokousaika 21.03.2012 klo 15.00-15.21 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Kunnanhallituksen kokoushuone kunnanvirastolla,

Lisätiedot

Sotilasvammakorvaukset ja Veljesliiton tuki sotainvalidien kotihoitoon

Sotilasvammakorvaukset ja Veljesliiton tuki sotainvalidien kotihoitoon Sotilasvammakorvaukset ja Veljesliiton tuki sotainvalidien kotihoitoon lakimies Seppo Savolainen 10.5.2012 Jyväskylä Käsitteet sotainvalidi ja veteraani sotainvalidi on henkilö, jolla on Valtiokonttorin

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (7) Kiinteistölautakunta Tila/2 21.03.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (7) Kiinteistölautakunta Tila/2 21.03.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (7) 128 Virastotalo K31:n uuden panimoravintolan hankehinnan korotuksen hyväksyminen HEL 2012-012430 T 10 06 00 Päätös päätti myöntää Panimoravintolan toteuttamisen

Lisätiedot

Luonnos 22.5.2015. 1.2 Vuokralainen Merimaskun Metsästäjät r.y., yhdistyksen rekisterinumero 123.918.

Luonnos 22.5.2015. 1.2 Vuokralainen Merimaskun Metsästäjät r.y., yhdistyksen rekisterinumero 123.918. 1 Osapuolet 1 1.1 Vuokranantaja Naantalin kaupunki, y-tunnus 0135457-2. 1.2 Vuokralainen Merimaskun Metsästäjät r.y., yhdistyksen rekisterinumero 123.918. 2 Vuokran kohde 2.1 Vuokra-alue Naantalin kaupungin

Lisätiedot

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö

KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö KYLIEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU Miten se tehdään? Mitä se vaatii onnistuakseen? TAATUSTI TURVASSA huolehtiva kyläyhteisö Arjen turva? Läheisistä huolehtiminen vähentynyt yhteiskunta erottanut sukupolvet

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS. Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu.

RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS. Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu. RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu. Talossa oli vain yksi ränni alun perin. Turun yliopisto

Lisätiedot

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena

Lisätiedot

HERTTONIEMEN SIIRTOLAPUUTARHAYHDISTYS RY PÖYTÄKIRJA 7/ 2012. Hallituksen kokous 7/2012. Aika: 18.7.2012, klo 15.00 Paikka: Riihi

HERTTONIEMEN SIIRTOLAPUUTARHAYHDISTYS RY PÖYTÄKIRJA 7/ 2012. Hallituksen kokous 7/2012. Aika: 18.7.2012, klo 15.00 Paikka: Riihi HERTTONIEMEN SIIRTOLAPUUTARHAYHDISTYS RY PÖYTÄKIRJA 7/ 2012 Hallituksen kokous 7/2012 Aika: 18.7.2012, klo 15.00 Paikka: Riihi Läsnä: Olavi Alanen, puheenjohtaja Vuokko Hänninen Veikko Isomäki Kaija Kumpukallio

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Luonnos 27.1.2016. Vuokrauskohde on osoitettu oheen liitetyllä kartalla (liite 1).

Luonnos 27.1.2016. Vuokrauskohde on osoitettu oheen liitetyllä kartalla (liite 1). Osapuolet. Vuokranantaja Naantalin kaupunki, y-tunnus 0557-.. Vuokralainen Raision kaupunki, y-tunnus 008-5. Vuokrauskohde Naantalin kaupungin 5. kaupunginosan 6. korttelin tontilla nro sijaitsevan Kiinteistö

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä

Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä 1 Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä 2 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ 3 2. HALLITUS 4 3. JÄSENET 4 4. TALOUS 4 5. TOIMINTA 5 5.1 SYYSJUHLA 5 5.2 LASKIAISRIEHA 5 5.3 KEVÄTKIRPPIS

Lisätiedot

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2013 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2013 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry 1 AVUSTUKSET 2014 toiminta-avustukset Lieksan Kuuloyhdistys ry jäs. 147 Yhdistys toimii alueensa kuulonhuollon hyväksi jakaen tietoutta apuvälineistä ja niiden käytöstä sekä ohjaten jäseniään hakemaan

Lisätiedot

VUOKRASOPIMUS Motonet-tavaratalon pysäköintialueen laajennusosa

VUOKRASOPIMUS Motonet-tavaratalon pysäköintialueen laajennusosa VUOKRASOPIMUS Motonet-tavaratalon pysäköintialueen laajennusosa Vuokranantaja Vuokralainen Savonlinnan kaupunki y 0166906-4 jäljempänä kaupunki Olavinkatu 27 57130 Savonlinna BG-liikekiinteistöt Oy y 2191695-8

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Toimintakertomus vuodelta 2013 Nykytila: Yhdistyksemme jäsenmäärä kasvoi 14.11.1013 lähes kaksinkertaiseksi, kun Helsingin sosiaaliviraston henkilöstö

Lisätiedot

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys:

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: 1/5 Vuosikokouksen 2013 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: Kokonaisohjelma:

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

MATKARAPORTTI Kummikylien puutarhaopintoretki 6.7.2013, Oulun seutu

MATKARAPORTTI Kummikylien puutarhaopintoretki 6.7.2013, Oulun seutu MATKARAPORTTI Kummikylien puutarhaopintoretki 6.7.2013, Oulun seutu Yhteisöhautomo KUMMIKYLIEN PUUTARHAOPINTORETKI 6.7.2013 Pihatutustuminen Pirkko ja Jaakko Kuusjärven pihaan Pirkko ja Jaakko Kuusjärvi

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

ASKOLAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 15

ASKOLAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 15 ASKOLAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 15 Vanhusneuvosto 26.08.2015 AIKA 12:00-13:30 PAIKKA Palvelukeskus Mäntyrinne KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 11 VANHUSNEUVOSTON TÄRKEÄNÄ PITÄMIÄ PAINOPISTEALUEITA JA ASIOITA

Lisätiedot

ESITYS KAUPUNGINHALLITUKSELLE PITKÄAIKAISEN VUOKRASOPIMUKSEN TEKEMISEKSI MERISATAMAN KYLPYLÄ OY:N KANSSA

ESITYS KAUPUNGINHALLITUKSELLE PITKÄAIKAISEN VUOKRASOPIMUKSEN TEKEMISEKSI MERISATAMAN KYLPYLÄ OY:N KANSSA ESITYS KAUPUNGINHALLITUKSELLE PITKÄAIKAISEN VUOKRASOPIMUKSEN TEKEMISEKSI MERISATAMAN KYLPYLÄ OY:N KANSSA Lilk 1998-12/542, 1997/92-542L, 1997-60/614P Merisataman Kylpylä Oy toimitti liikuntavirastoon 14.1.1998

Lisätiedot

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2005 HALLITUKSEN KOKOUS 11.5.2005

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2005 HALLITUKSEN KOKOUS 11.5.2005 1(5) Aika 11.5.2005 Paikka Läsnä Poissa Asianajotoimisto Auhto Laitinen Tuominen Oy:n toimitilat, Helsinki Janne Nyman, hallituksen puheenjohtaja Salla Tuominen, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 31.1.2000 Yleistä 1 Koulun alue on kortteli 57-YO. Koulun piha-alue on koulukiinteistön, Rantatien sekä koulun kentän erottama alue. 2 Kouluajaksi katsotaan

Lisätiedot

Ritva bingo-emäntänä VANA

Ritva bingo-emäntänä VANA VANA JOUNI TENTATTA- Ritva bingo-emäntänä Halusin haastatella Jounia siksi, että hän on ahkerasti kirjoittanut lehteemme vuosien aikana, mutta en muista onko häntä haastateltu lehdessä kertaakaan. Esitin

Lisätiedot

enttämestari Esko Mansikkaviita

enttämestari Esko Mansikkaviita enttämestari Esko Mansikkaviita Seppo Alakoski P arkanon tutkimusasema metsäntutkimusta 40 vuotta 147 Toimitilojen suunnittelu Harjannostajaiset Tutkimustoiminta laajenee Toimitilojen laajennus Kenttämestari

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 26/2012 1 (6) Kaupunginhallitus Kaj/12 06.08.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 26/2012 1 (6) Kaupunginhallitus Kaj/12 06.08.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 26/2012 1 (6) 811 V Viikinmäen asuntotontin (tontti 36110/12) vuokrausperusteet HEL 2012-007240 T 10 01 01 02 Päätös päätti ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se päättäisi

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus Liikuntaviraston liikuntalautakunnalle

Oikaisuvaatimus Liikuntaviraston liikuntalautakunnalle Oikaisuvaatimus Liikuntaviraston liikuntalautakunnalle Paavo Nurmen kuja 1 C PL 4800 00099 HELSINGIN KAUPUNKI ASIA: Oikaisuvaatimus koskee kahta liikuntaviraston päätöstä, jotka liittyvät olennaisesti

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS v. 2013

TOIMINTAKERTOMUS v. 2013 TOIMINTAKERTOMUS v. 2013 33.toimintavuosi Niemisen kyläyhdistys Niemiskyläntie 1096 88900 KUHMO puh. 050-554 5873 SISÄLTÖ Yleistä, jäsenistö, johtokunta Kylätalo Tervakeskus Tietokeskus Kylällä järjestetyt

Lisätiedot

Lepoa hoivaamisesta loma omaishoitajalle 5vrk

Lepoa hoivaamisesta loma omaishoitajalle 5vrk Lepoa hoivaamisesta loma omaishoitajalle 5vrk Kaikille löytyy sopivia reittejä patikoida ja samalla antautua luonnon rauhoittavaan syleilyyn. Nuotiopaikat, laavut ja kahvilat toivottavat kulkijan virkistävälle

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Jalankulkijoiden liukastumiset

Jalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva

Lisätiedot