Helsinki. Vapaaehtoiset maanpuolustusyhdistykset: Sotainvalidien Helsingin piirin majat:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsinki. Vapaaehtoiset maanpuolustusyhdistykset: Sotainvalidien Helsingin piirin majat:"

Transkriptio

1 Helsinki Vapaaehtoiset maanpuolustusyhdistykset: Helsingin Reserviläiset lahjoittivat majansa Helsingin Seudun Reserviläispiirille Helsingin Reserviupseeripiiri Sissikerho Tapiolan reserviupseerit Länsi-Vantaan reserviupseerit Reserviläispiirillä Oma maja. Oma toimitila Oma toimitila Oma maja Oma maja Sotainvalidien Helsingin piirin majat: Helsingin Sotainvalidit ry Malmin Sotainvalidit ry Pitäjämäen osasto ry 123

2 SOTAINVALIDIEN VELJESLIITON HELSINGIN SOTAINVALIDIT RY Otteita Irmeli hännikäisen teoksesta: Kesämaja meren äärellä Syksyinen sunnuntai syyskuun lopussa vuonna Sää suosi, joskaan ei täydellisesti. Sateenvarjon joutui avaamaan linja 20 bussista laskeuduttaessa. Mutta ei pitkäksi aikaa! Aurinko tunki esille jo Lauttasaaren Isokaarelta Takanimentietä merta kohden laskeuduttaessa. Tuttu reitti: oikealle Tiirasaarentietä, sen jälkeen vasemmalle Kyyluodontielle, jossa viitta SOTAIN- VALIDIT. Lähellä oltiin. Vielä käännös ja vähän matkaa metsätietä eteenpäin; maalaismaisemassa, Helsingin kaupungissa. Syksyn värit hehkuivat. Edellä taivaltavat kiersivät vesilätäköitä. Joku eteni hitaasti keppeineen, joku ajoi ohitse autollaan. Perille tultiin eri tahdissa. Helsingin Sotainvalidien Lauttasaaren kesäkodilla vietettiin kesäkauden päättäjäisiä. Ohjelman oli määrä alkaa kello 15 makkaran grillauksella. Jutusteltiin säästä ja muusta, seisoskeltiin ja naureskeltiin, oltiin iloisia. Makkara kärysi ja maistoi hyvälle. Vähitellen siirryttiin sisälle; olihan kuitenkin syksyisen viileää. Kesä näytti jättäneen merenkin. Harmaat laineet velloivat rantakalliota vasten saunan takana. Sisällä oli lämmintä ja väkeä tupa täynnä, noin 70 kesäkotilaista, sotainvalideja yksin ja vaimoineen, vaimoja yksin, jälkipolvia lapsineen. Pitkät pöydät olivat täyttyneet nopeasti ja kahvikuppien kilinä alkanut. Emännillä oli tarjolla herkullisesti tuoksuvia karjalanpiirakoita, pullaa, kakkua ja pikkuleipää. Maistuivat hyvälle ja juttu luisti! Hajanaisia katkelmia tulvi kuulolle eri tahoilta: Mitäs kuuluu? Eipä sen kummempaa! Ootko käyny kalassa? Se venejuttu Otetaan esille sitten kun Myytiin arpoja ja jaettiin voittoja. Yksi sai varsiluudan, toinen kirjan tai jonkin pikkuesineen, joku kipon, kapon tai kahvipaketin. Päävoitto taisi olla se sähköinen vuoteen lämmittäjä, jonka onnellinen voittaja oli lähtiessään vähällä unohtaa pöydän alle. Kello 16 alkoi varsinainen ohjelma. Gunnar Laatio: Me sotainvalidit olemme katoava luonnonvara Hän viittasi vuosiin, jolloin sotainvalidien ja sodan muiden veteraanien arvostus ei kaikkien, varsinkaan nuorison, silmissä ollut korkealla. Nyt elettiin toisenlaista aikaa. Ja vuosikymmenienkin jälkeen vielä jaksettiin, vielä kokoonnuttiin yhteen sankoin joukoin. Yhdessäolo oli tärkeää. Se näkyi kaikesta. Haitari soi, kaksi haitaria. Tuttuja kappaleita: Kostervalssi, Uralin pihlaja, Väliaikaista kaikki on vaan! Runolausuntaa myötäiltiin naurun 124

3 hörähdyksillä. Laulettiin yhdessä haitarimusiikin ja pianon säestyksellä. Kun päästiin Sillanpään marssilauluun, koko sali pauhui voimakkaista miesäänistä. Sinä tiedäthän veikko mun vierelläin, mikä retkemme tänne toi. Ilomielin me riensimme sinne päin, mistä yhteinen kutsu soi. Tapa tuttu jo taattojen, nyt on hoidossa poikasten: Kun vaaralle alttiina syntymämaa, kotiaskareet jäädä saa. Mitä lieneekin aarteita Suomessa, toki kallehin niistä on vapaus. Tääll on suorana seistä ja kaatua joka miehellä oikeus. Siis te lapset ja vanhukset ja te äidit ja morsiamet; Niin kauan on suojattu lies, kun on pystyssä ykskin mies. Mahtavaa, jylisevää ja vaikuttavaa. Sali täyttyi miesenergiasta. Ne miehet tiesivät, mistä lauloivat. Eikä sanoja tarvinnut etsiä laulukirjasta. Ne olivat elettyä elämää. Tästä lähdettiin Isänmaan ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen aseellisen puolustamisen velvollisuus on säädetty lailla (Asevelvollisuuslaki 452/1919, 1 ). Se merkitsee miespuoliselle väestölle pakollista alistumista henkilökohtaisen turvallisuuden, hengen ja terveyden, vaarantamiseen. Suomen vuosina käymiin sotiin osallistui Pääesikunnan yleiseen väestötilastoon perustuvien laskelmien mukaan miestä. Tämä on noin 70 prosenttia vuosina syntyneestä ja vuonna 1940 elossa olleesta miesväestöstä. (Kukkonen1972). Sotien tappiot olivat suuret. Ne merkitsivät kollektiivisella tasolla valtavia aineellisia ja taloudellisia menetyksiä. Sen lisäksi tulivat elämää järkyttävät yksilölliset paineet ja uhraukset. Miehet elivät rintamalla jatkuvassa kuolemanvaarassa. Naiset kävivät kotirintamalla omaa kamppailuaan pelon ja pulan ilmapiirissä. Lähiomaisia kaatui ja haavoittui. Aluemenetysten seurauksena siirtoväki joutui jättämään kotinsa ja omaisuutensa. Elämää oli ryhdyttävä jatkamaan tyhjästä, tulevaisuuden tukipilarit rakentamaan entisen raunioille. Sodassa terveytensä menettäneillä oli omat ongelmansa. Niiden raskautta ja luonnetta auttaa ymmärtämään se, että pysyvä vammautuminen tapahtui elämän rakentamisen merkittävimmässä vaiheessa. Sotainvalidien keski-ikä vammautumisvuonna oli 26 vuotta, syntymä vuoden mediaani (keskimmäinen lukuarvo) vuosi (Honkasalo 2001). Talvi-, jatko- ja Lapinsodassa menehtyi yli miestä. Lukuun sisältyy kaatuneiksi ilmoitettujen lisäksi kadonneina myöhemmin kuolleeksi julistetut sekä sodassa muutoin (taudit, tapaturmat, myrkytykset, tapot) kuolleet (Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen tilasto ). Rintamalla haavoittuneiden ja sairastuneiden kokonaismäärä on sotatapaturma-arkiston tilaston mukaan henkilöä. Laskelmissa mai- 125

4 nitaan, että tilastoituihin tapauksiin on luettu kaikki ne, joissa haavoittunut tai sairastunut oli joutunut hoitoon joukkosidontapaikkaa taaempaan kohteeseen (Sotatapaturma-arkiston päiväämätön, leimalla varustettu tilasto). Pysyvästi vammautuneiksi jäi yli miestä. Sodan aiheuttamien yhteiskunnallisten ja yksilöllisten uhrausten kokonaismäärää ei kukaan pysty täysin mittaamaan, ei edes arvioimaan. Vain osa menetyksistä on tallentunut summittaisina lukuina tilastoihin, vain osa kokemuksista kansakunnan muistiin. Olennaisen tapahtumista pystyvät kertomaan vain ne, joille menetykset ja uhraukset ovat olleet omaa elämää. Ne, joiden sota on seurannut mukana rauhaan. Sotainvalidit ovat tällainen joukko. Heillä on sodan seurauksista omat erilliskokemuksensa. Ne koskevat kohtalonyhteytenä saman eläneitä, samaan joutuneita, ulottuvat lähipiiriin, lähiyhteisöön ja laajemmin kaikkeen yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Rauhan aikaan siirtymisen realistinen lähtökohta on sotainvalideilla ollut pysyvä vammaisuus, sen kompensoiminen elämän keskeinen haaste. Omannäköinen elämä on pitänyt rakentaa itse omista aineksista, mutta sen tueksi on tarvittu myös paljon muuta; lainsäädäntöä, huolto- ja etujärjestöä, yhteisyyttä, keskinäistä yhteenkuuluvuutta, osallistumista, välittämistä, ymmärtämistä, arvostusta ja oman arvon tuntoa. Selviytymisen eväitä on jouduttu kasaamaan läpi vuosikymmenien; nuoruudessa nuoruuden ehdoilla, vanhuudessa vanhuuden tarpeilla. Heti talvisodan päätyttyä se alkoi, selviytyminen. Miehistö tappiota olivat olleet suuret, 20 prosenttia silloisesta puolustusvoimien vahvuudesta. Se tarkoitti kaatunutta, kadonnutta tai haavoittunutta sotilasta. Haavoittuneiden osuus kokonaistappioista oli miestä, joista pahoin haavoittuneita miestä. Oletettiin, että noin 5000:lle jää pysyvä invaliditeetti, mutta arvio oli liian optimistinen. Toteutunut määrä nousi yli nelinkertaiseksi. Pysyvän vamman saaneita talvisodan invalideja on ollut lähes (Honkasalo 2000). Lepo ja virkistys kuuluvat vammoista toipumisen perustaan. Sosiaalisen ja psyykkisen eheyden syntyminen edellyttää myös ehjää minäkuvaa ja ympäristön myönteistä suhtautumista vammaisuuteen. Positiiviseen minäkuvaan kuuluu vammaisen tietoisuus omista rajoituksistaan, riippuvuuksistaan, ulkonäöstään ja niiden merkityksestä toisille ihmisille. Muuttuneiden realiteettien hyväksyminen helpottaa sosiaalista sopeutumista. Selviytymiseen tarvitaan myös muiden ihmisten osoittamaan ymmärtämystä ja kykyä asettua vammaisen asemaan. (Määttä 1981). Vertaisryhmässä tämä toteutuu helpoimmin. Yhteinen kokemuspohja antaa henkistä voimaa traumojen hallintaan. 126

5 Pääkaupungin pienviljelijät Vaikka sodassa saatu vamma merkitsi terveydellisen hyvinvoinnin menetystä ja vaikka sen seuraukset vaihtelevassa määrin vähensivät toimintakykyä myös sosiaalisilla ja taloudellisilla elämänalueilla, se ei silti vienyt mahdollisuuksia täysipainoiseen elämään. Vaikeankin vamman kanssa voitiin elää, kunhan sen haittoja pystyttiin riittävästi kompensoimaan. Elämän normalisoitumisen tukipuina olivat tällöin lainsäädännölliset toimenpiteet, kohtalonyhteydestä nouseva veljesapu, läheisten tuki, levon ja virkistäytymisen mahdollisuudet, sinnikkyys sekä vahva usko omaan yrittämiseen ja onnistumiseen. Näistä aineksista rakentui paluu normaaliin arkeen. Paitsi omien henkilökohtaisten ongelmien voittamista, paluu arkeen tarkoitti myös sitä, että sotainvalidien ja heidän perheidensä ratkaistaviksi tulivat kaikki ne yleiset ongelmat, jotka sodan oloissa koskettivat kaikkea väestöä. Neuvojaa tarvittiin, mutta vielä enemmän käytännön apua. Sitä hätää poistettiin talkoilla. Talkoot ovat ikivanhoista ajoista periytyvä tapa antaa erilaista työapua ilman korvausta. Sotavuosiin tultaessa suomalainen talkooperinne oli kuitenkin jo laajassa mitassa ennättänyt hiipua rahatalouden vaatimusten tieltä. Sota-aikana se heräsi välttämättömyyden pakosta uudelleen henkiin. Näkyvimpänä esimerkkinä kaikkien kansalaisten heränneestä harrastuksesta kantaa yhteinen vastuu yhteisvoimin vaikeuksien voittamiseksi on talkootoiminta, jonka laajuus jo tunnetaan (Suomen Kuvalehti 2004, Uusiopainos N:o 7, Kotirintama). Talkoilla hakattiin halkoja, kerättiin lumppuja, romua, jätepaperia ja marjoja. Suuri määrä jälleenrakennustyötä suunnattiin talkoilla vähävaraisten, siirtoväen, sotaleskien ja orpojen sekä juuri sotainvalidien auttamiseksi. Talkootyön viralliseksi ohjaamiseksi perustettiin yhdistyksiä. Niitä olivat vuonna 1940 perustettu Suomen talkoot, jatkosodan aikana 1941 perustettu Nuorten talkoot ja Suurtalkoot vuodelta 1942, jotka kaikki yhdessä organisoivat laajojen kansalaispiirien toimintaa menetetyn työvoiman ja työkyvyn korvaamiseksi. Liikunnan merkitys terveydellisten voimavarojen ylläpitäjänä ja kohottajana oli itsestäänselvyys. Liikuntaterapia oli alusta alkaen kuulunut sotasairaaloiden hoito-ohjelmiin ja harrastustoimintana sitä jatkettiin sotainvalidien järjestötoiminnan perustamisesta lähtien. Helsingin alaosastossakin urheilun tärkeys ja merkitys puhuttivat. Toiminnan suunnittelusta ja järjestämisestä vastasi vuosina kerhotoimikunnan urheilu- ja retkeilyjaosto. Oma tupa, oma lupa Helsingin sotainvalidien järjestötoiminta eli 1940-luvulla haastavaa aikaa. Ensin oli kannettava huolta jäsenistön taloudellisen ja lääkinnällisen tuen tarpeista ja kerättävä varoja huollon toteuttamiseen. Toiseksi piti huolehtia kuntoutumista ja sopeutumista edistävästä monipuoli- 127

6 sesta lepo- ja virkistystoiminnasta. Oma järjestölehtikin siinä sivussa ehdittiin perustaa. Lääkäriin ja hoitoon pääsyn helpottamiseksi alaosastolle palkattiin vuonna 1945 oma luottamuslääkäri ja terveyssisar. Perheiden selviytymistä tuettiin kodinhoitajan avulla. Henkisen ja fyysisen kuntoutumisen tarpeisiin järjestettiin viihdytystilaisuuksia, yleisö juhlia ja erilaisia huvitapahtumia kuten laskiaisriehaa ja muuta sellaista, pantiin toimeen polkupyöräretkiä, suunnistustilaisuuksia ja muita urheilukilpailuja, kulttuuria edistettiin muun muassa pakina- ja valokuvauskilpailuilla (Huhtaniemi 2004). Kieliopintojakin harrastettiin; opiskeltiin ruotsia, englantia ja sodan jälkeen venäjääkin. Kaiken tämän ohella ponnisteltiin sellaisen virkistyspaikan saamiseksi, jossa omassa rauhassa voitiin rentoutua ja toimia yhdessä. Oman paikan saaminen oli siksikin tärkeää, että alaosaston jäsenmäärä oli nopeasti kasvanut. Vuonna 1945 se oli jo noussut 4330:een. Vuoden 1945 kesällä kesäkotitoimikunta oli aloittanut todellisen jahdin oman virkistäytymispaikan löytämiseksi. Kokouspöytäkirja ( ) kertoo, että herrat Kivikoski, Partanen ja Romi ovat käyneet kaupungin asemakaava-arkkitehtien puheilla, jolloin heille oli esitelty paikkaa Puodinkylässä, jossa kaupungilla on rantatonttialue. Reino Partanen selosti käyntiään paikalla, mutta ei katsonut sen soveltuvan alaosaston Viljo Korhonen, Lauttasaaren kesäkodin isäntä ja sielu vuosina käyttötarkoituksiin. Lisäksi olivat toimikunnan puolesta herrat Tirkkonen, Partanen ja Ketonummi tutustuneet ns. Rakkauskallioon Lauttasaaressa, jossa olisi myös mahdollista saada ainakin ns. leirintäalue. Partanen oli esittänyt asian arkkitehti Pajamiehelle, joka lupasi ottaa uudelleen esille asian kaupunginhallituksessa. Päätettiin jäädä asiassa odottavalle kannalle. Kesäkotitoimikunta kävi Viljo Korhosen vedättämänä kertomassa toiveistaan vielä apulaiskaupunginjohtaja Väinö W: Salovaaralle. Viimeistään sitä kautta saatiin asia suotuisaan päätökseen. Lauttasaaren Tiirakarilla sijaitseva tonttialue oli helsinkiläisten sotainvalidien käytössä! Veljesviesti (N:o 6/1946) saattoi kertoa iloisen uutisen: Kaupunki vuokrannut Helsin- 128

7 gin alaosastolle kesänviettoalueen Lauttasaaresta. Lehdessä selostettiin paikan sijaintia ja kulkuyhteyksiä; sinne oli Lauttasaaren sankarihaudan omnibussipysäkiltä matkaa noin metriä. Bussien kerrottiin lähtevän Erottajalta 5 minuutin välein. Oli saatu tietää, että Hangossa purettiin saksalaisten sotilaiden sodanaikaista lomakylää. Puolustusministeri Kallisen luvalla käytiin tarkistamassa Hangon rakennusten käyttökelpoisuutta sotainvalidien tarpeisiin. Hyviksi havaittiin! Kesäkuun 8. päivänä tehtiin kaupat. Johtokunnan valtuuttamina silloinen toiminnanjohtaja Aarne Ketonummi ja johtokunnan jäsen Viljo Korhonen ostivat yhden 6.6 x 28 metrin suuruisen pystyssä olevan parakin. Hangon varuskunnan sotilaat purkivat sen ja lastasivat tarvikkeet junaan. Junakyydissä rakennusmateriaali sitten rahdattiin ensin Helsingin Salmisaareen ja sieltä kuormaautoilla Tiirakarin nokkaan Lauttasaareen. Siinä olivat kesäkodin ainekset alkutekijöissään! Parakista pystytettiin kaksi erillistä rakennusta; toinen asuntolaksi 16 henkilölle ja toinen kerhotilaksi ruokailua ja viihtymistä varten. Työt suoritettiin Helsingin kaupungin hyväksymien piirustusten mukaan sotainvalidi, rakennusmestari Hjalmar Miettisen valvonnassa. Kaikki sujui niin ripeään, että heinäkuun 20. päivänä päästiin jo viettämään kerran peruttuja tupaantuliaisia (Korhonen 1971). Veljesviesti kertoi tapahtumasta ( ): Lauttasaareen oli lauantain, heinäkuun 20.:n päivän illaksi kertynyt runsaasti H:gin alaosaston jäseniä omaisineen. Avajaisia, jotka olosuhteiden pakosta olivat siirtyneet näin myöhäiseen ajankohtaan, suosi lämmin, kesäinen sää ja kesäkodin luonnon kaunis ympäristö meren hengessä puolestaan vaikutti siihen, että voidaan sanoa uuden vaiheen monia vaikeuksia kohdanneessa kesäkotiasiassa alkaneen suotuisissa merkeissä. Juhlan alkajaisiksi Sinipoikien yhtye, joka pitkin iltaa huolehti musiikista, esitti ajanvieteohjelmaa, minkä jälkeen illan kuuluttajatehtävistä huolehtinut Yrjö Rae lausui läsnäolijat tervetulleiksi. Kesäkodin avajaispuheen piti alaosaston varapuheenjohtaja Harri Kivikoski, joka puheessaan käsitteli kesäkodin tähänastisia vaiheita ja sitä merkitystä, joka tarkoituksenmukaisella kesänvietolla on sotainvalideille. Neiti Tuure esitti yksinlaulua, Hannes Häyrynen huvitti kuulijoitaan humoristisilla, joskin jo ennekin kuulluilla jutuillaan ja Väinö Anttonen esitti lausuntaa. Lisäksi saatiin nähdä taikatemppuja ja seurata Väinö Anttosen järjestämää tietokilpailua. Tilaisuus päättyi ulkoilmakarkeloon. Unelma omasta kesänviettopaikasta oli muuttunut todellisuudeksi. Tarkoitus oli, että alueesta muodostuisi leirintäalue, jolla alaosaston jäsenet perheineen voisivat oleskella koko kesän (Veljesviesti N: 8/1946). Majoitusparakin 16 paikkaa olivat sänkyineen ja paperipatjoineen nautintaoikeutena kaikkien käytettävissä. Pei- 129

8 Kesäkodin talkooporukkaa ansaitussa juhlahetkessä nauttimassa 1948 tehuopa ja muut tarvittavat vuodevaatteet ynnä eväät oli sentään tuotava omasta takaa. Kun vielä alueelle palkattiin vahtimestari, jonka mahdollisuuksien mukaan luvattiin huolehtivan virvoketarjoilusta ja kun rantaan saatiin vene sekä pihalle ajanvietekalustoon kuuluvat kenttäpelit, leiriytymisen unelma-ainekset olivat koossa. Ei sitä kaikkea tyhjästä polkaistu! Kaksi ensimmäistä kesäkautta tehtiin työtä vuorotta; talkoilla raivattiin risukkoa, tasoitettiin maata, täytettiin monttuja, lapioitiin tietä ja pystytettiin rakennuksia. Tehtävää riitti. Meri lainehti ämpärin ulottuvilla, mutta juomavettä piti hakea 400:n metrin päästä Isokaarelta. Ja vettä kului! Tarvittiin paljon syötävää ja juotavaa; hernerokkaa, piimää, leivänpuolta. Rokkaan eivät tietenkään pienet kattilat riittäneet. Siihen tarpeeseen ostettiin armeijalta kotiutettu soppakanuuna, sekin varmaan miesten mukana kovia kokenut. Oikeata kahviakin saatiin joskus. Mistä lienee tiukan säännöstelyn aikana löytynyt sellaista tavaraa! Veljeshovin sulkeminen poisti Lauttasaaren kesäkodin sisustusongelmat. Kaikenlaista tavaraa saatiin niin paljon, että sitä riitti jopa myytäväksi (Korhonen 1971). Veljeshovista ovat peräisin myös ne arvokkaat antiikkihuonekalut, jotka vieläkin koristavat sotainvalidien tiloja. Kun Suomen eduskunta vuonna 1931 muutti Heimolan talosta Arkadianmäelle, se palaututti Säätytalolle sieltä aiemmin lainaamansa kalusteet. Jotain Heimolan varastoihin kuitenkin jäi. Ne olivat puhujapönttö, neljä korkeaselkäistä puuleikkauksin koristeltua jugend-tyylistä nahkasohvaa ja perimätiedon mukaan seinäkello; 130

9 tai kaksi kelloa (Helsingin Sanomat ). Arvokas puhujapönttö koristaa nyt Helsingin sotainvalidien kokoushuonetta Korkeavuorenkadulla. Sohvat ovat saaneet sijansa Lauttasaaren kesäkodin juhlaparakista. Kellojen aitoudesta on erimielisyyttä. Kumpi on peräisin eduskunnasta, Lauttasaaren kesäkodin vai kokoushuoneen seinällä oleva? Vaiko molemmat? Lauttasaaren kesäkoti oli heti vilkkaassa käytössä. Majoitusrakennusten kaksi tilavaa lämmityslaitteilla varustettua huonetta, naisten kämppä ja miesten kämppä, tarjosi sängyt patjoineen, pöydät ja tuolit. Ruokailuparakista osa oli varattu huoneen ja keittiön asunnoksi vahtimestarille. Tilavassa saliosassa mahtui hyvin ruokailemaan ja tanssin tahdissa pyörähtelemään. Ensimmäisenä kesänä rakennettiin myös uimalaituri, vaja, käymälä ja kylmäkellari. Saunaa suunniteltiin. Mitäpä oli kesäkoti ilman saunaa! Sellainen oli tarkoitus saada aikaan seuraavaksi kesäksi. Viljo Korhonen mainitsee (Veljesviesti N:o 12/1946), että saunan kustantamiseen ovat eräät Tukholman taiteilijat jo puolittain lupautuneet myötävaikuttamaan. Sauna valmistui seuraavan talven aikana ja höyrysi vuoden 1947 kesällä ensimmäisiä löylyjään. Niistä ja muista tehtävistä huolehtimaan kuulutettiin yhdistyksen jäsenten piiristä vakituista, tehtävään pystyvää vahtimestaria. Toukokuun 18. päivänä pidettiin talkoot, johon 50-päinen joukko sotainvalideja kokoontui perheineen. Alue kunnostettiin perin pohjin, siivottiin ja raivattiin entistä ehommaksi. Naisjaosto huolehti siitä, että rokkaa ja muuta palanpainiketta riitti töiden vauhdittamiseksi. Kesäkotitoimikunnan puheenjohtaja Viljo Korhonen saattoi ylpeänä ja runollisin sanankääntein kutsua joukkoja kokoon lauantaina kesäkuun 14. päivä kello 19 pidettäviin kesäkodin avajaisiin. (Veljesviesti N:o 6/1947): Talvi on jälleen väistynyt ja kesä, tuo kauan odotettu pohjolan kaunis kesä on jälleen saapumassa nopein ja varmoin askelin. Helsingin alaosaston kesäkotitoimikuntakin on jälleen ryhtynyt nopein ottein saattamaan kesäkotia lopullisen kuntoon. Parhaillaan siellä suoritetaan runsaasti erilaisia korjaus- ja uudistustöitä. Niistä mainittakoon, että vahtimestarin asunto kunnostetaan talviasunnoksi, juhlasali on korjattu entistä ehommaksi, varastorakennus rakennettu. Ja asuntorakennukseen on parhaillaan tekeillä useita pieniä eristettyjä huoneita, joissa perheelliset voivat viikonloppuina yöpyä. Oman kaivon saamme vielä kevään kuluessa. Ja kerma lopuksi: sauna. Siitäkin muodostui lopulta todellisuus! Jäseniä ilahdutettiin vielä tiedolla, että käytettävissä oli kahden hengen kanootti ja kaksi venettä kalastusta varten. Kappale rantaa oli saatu eristetyksi omaan käyttöön ja siihen suunniteltiin rakennettavaksi laituri vaikeavammaisten uintimahdollisuuksien helpottamiseksi. Sauna oli kuumana torstai-, lauantai- ja pyhäiltaisin. Kyl- 131

10 vyn jälkeen voitiin nauttia vahtimestarin rouvan tarjoama ateria, joten omia eväitäkään ei tarvittu enää mukaan. Vähäisten yöpymistilojen vuoksi sänkypaikka oli kuitenkin ennakolta tilattava kesäkotitoimikunnalta. Kesäkoti alkoi saada yhä keskeisemmän sijan Helsingin sotainvalidien toiminnassa. Käyttäjien kantajoukko kasvoi. Vuonna 1948 alueella vieraili alaosaston 5152:sta jäsenestä, perheenjäsenet mukaan lukien, 3000 henkilöä (Toimintakertomus 1948). Aluetta paranneltiin, sitä raivattiin ja haravoitiin, hakattiin halkoja, saatiin lahjoituksia, lisättiin saunailtoja, perustettiin kirjasto ja hankittiin pikkuväelle keinuja ja hiekkalaatikko. Asuntola valmistui lopullisesti ja juhlasaliin rakennettiin erillinen naulakko-osasto. Tärkeä seikka oli yhden lisäkaivon ja puhelimen saaminen sekä ennen kaikkea se, että rakennukset sähköistettiin. (Veljeskoti N:o 12/1948). päässä kaupungista. Ja perillä on tilaisuus saada kuumaa mehua, teetä ja muitakin virvokkeita. Ja mikäpä estää vielä vähän pyörähtelemästäkin kesäkodin juhlasalin jo tutuksi tulleella lattialla. (Veljesviesti N:o 12/1948). Aivan mahtavan lisän kesäiseen virkistykseen toi lupa rakentaa oma mökki! Niitä kohosi niin tiheään tahtiin, että palstoitettu alue alkoi vuoden 1948 syksyllä loppua. Alaosaston johtokunta jou- Vahtimestari oli heinäkuussa 1946 palkattu tehtävään pystyvien Helsingin alaosaston jäsenten omasta piiristä. Hän asui perheineen Tiirakarin niemellä. Näin ollen kesäkotialueen käyttöä voitiin jatkaa syksyyn ja talvikuukausiinkin. Viljo Korhonen hehkuttaa: Mikäpä onkaan sen piristävämpää kuin sunnuntaiaamun kävely- tai hiihtolenkki kesäkodille, joka on sopivan matkankin Kesäkodin pitkäaikainen vahtimestari Leo Ketvell veistää lipputankoa Lauttasaaren maisemissa. 132

11 tui kääntymään lisämaan saamiseksi Helsingin kaupungin viranomaisten puoleen. Uutta aluetta saatiin 5000 neliömetriä. Vuoden 1949 lopussa Tiirakarilla hallittiin siten neliömetriä maata. Huviloita meren rannalla oli tällöin yhteensä 51 kappaletta. Se tarkoitti pientä tonttia, josta maksettiin vuokraa ja omalla kustannuksella pystytettyä pienen pientä rakennusta, jossa hyvä sopu antoi tilaa. Mökkiläisten lisäksi Lauttasaaren kesäkodilla vietti lomaansa 20 ilmaiseen täysihoitoon yleisten huoltoperiaatteiden mukaan valittua sotainvalidia perheineen. Valintakriteereinä olivat perheen taloudellinen asema, sotainvalidin vamman laatu ja haitta-aste sekä perhetilanne. (Toimintakertomus 1949). Lauttasaaren kesäkoti toimi myös erilaisten tapaamisten ja kokousten pitopaikkana. Esimerkkinä voi mainita elokuun 28. päivänä 1947 pidetyt Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin piirin kesäjuhlat, joissa 250 sotavammaista perheineen ja vieraineen nautti aurinkoisesta loppukesän päivästä monipuolisen ohjelman ja maittavan kenttäaterian myötävaikutuksella. Vieraiksi oli saatu muun muassa tamperelaisia sotainvalideja; epäviralliselle vastavierailulle helsinkiläisten aiemmin heidän luokseen tekemän matkan johdosta. (Toimintakertomus 1949). Ja juhlittiinhan kesämajalla monet Vuosisadan otteluidenkin päättäjäiset! Tähtivieraiden lista oli pitkä. Vieraskirjaan ovat piirtäneet nimensä sellaiset kuuluisuudet kuin Tauno Palo, Aku Korhonen, Uuno Montonen, Leif Wager, Olavi Virta, Harry Bergström, Kauko Käyhkö, Kullervo Kalske ja siitä löytyvät myös sellaiset glamouria edustavat nimet kuten Ansa Ikonen, Lea Joutseno, Regina Linnanheimo, Raakel Linnanheimo ja Kyllikki Väre. Yhdistyksen alkuajoilta säilyneet arvokkaat vieraskirjat ovat mielenkiintoinen kappale suomalaista kulttuurihistoriaa. Niiden sivuilta nousee esiin monenlaista tapahtumaa. Kirjaa selattaessa löytyy kiinalaista, hebreankielistä, ranskalaista, saksalaista ja ruotsalaista tekstiä. Zarah Leander on kirjoittanut siihen nimensä sotainvalidien viikolla Oma kokonaisuutensa on Vuosisadan ottelujen vieraslista. Esiintyville taiteilijoille julkisuus on tärkeää, mutta myös vilpittömät auttamisen motiivit veivät pääkaupungin näyttelijöitä sotainvalidityöhön. Ei tarvitse epäillä vieraskirjan lämpimien sanojen aitoutta tai vastavuoroisesti niiden lauseiden vilpittömyyttä, joilla sotainvalidit vuosikymmeniä myöhemmin muistelivat Tauno Paloa (Veljesviesti, Kesänumero 1982): Tauno palo on osannut olla suuri näyttelijä. Muta hän on osannut olla paljon muutakin. Hän on osannut olla ystävä, hän on osannut olla ihminen. Hän on osannut ja halunnut auttaa lähimmäisiään silloin kun apua ja tukea kipeimmin on tarvittu. Erityisesti hän aina on ollut sotavammaisten ystävä. Sotavammaiset eivät ole unohtaneet sitä auliutta, jolla Tauno Palo aina on ollut valmis tukemaan sotavammaisten asiaa. Tiirakarin niemellä ystävyyttä, yhteisyyttä, juh- 133

12 laa ja arkea rakennettiin tulevaisuuden uskon ja vaihtelevien voimien ehdoilla. Pahin takana, nykyisyys haastoi, edessä häämötti pitkä taival. Näissä merkeissä elettiin. Yhdistys tuki mahdollisuuksiensa mukaan jokapäiväistä selviytymistä. Paljon oli kuitenkin jokaisen itsensä varassa. Se tiedettiin. Omatoimisuus oli kesäisen virkistäytymisenkin avainsana. Muutamille onnellisille puuhastelu omalla mökillä, keskellä pääkaupungin elämänmenoa, antoi siihen oivallisen tilaisuuden. Elämää Lauttasaaren mökkialueella 1950-luvulla Muuttoliike näkyi selkeästi Helsingin Sotainvalidien jäsenmäärässäkin. Se kasvoi vuosittain. Myös kesäkodin kävijämäärät lisääntyivät. Kasvavasta jäsenjoukosta yhä useammat viettivät kesäisiä päiviään Tiirakarin kantaporukassa; toipuivat, viihtyivät ja paransivat elämänlaatuaan. Kaikkeen tähän tarjosi hyviä mahdollisuuksia yhdessäolo ja tekeminen: olipa se sitten yhteisten asioiden hoitamista, oman aktiviteetin ylläpitämistä, juhlia, talkoita, kilpailuja, kalastusta, kuntoilua tai vaikka mökkipuuhailua. Osallistumisen ja tekemisen toimittelussa erilaiset elämän vaiheet määräävät niiden sisällön, laadun ja intensiteetin. Alkuaikoina nuoruus muovasi kesäkodin elämisen kuvaa. Rannalla kaikuivat lasten äänet. Viljo Korhonen mainitsee Lauttasaaren kesäkodin 25-vuotisjuhlan puheessaan, että alueella peuhasi enimmillään Kesäinen kahvihetki Maire ja Arvi Rantalan mökillä. Harjun porukka naapurista vieraina. Isäntä itse oikealla. Kauko Sipola mökkinsä pihamaalla Lauttasaaressa. 134

13 158 lasta. Mökit saattoivat käydä ahtaiksi, mutta ulkona oli tilaa temmeltää! Mökkejä nousi sitä mukaa kuin aluetta saatiin lisää. Kesäkotitoimikunta käsitteli rakentamisanomukset saapumisjärjestyksessä. Niistä tuli ilmetä anojan vamman haitta-aste ja perhesuhteet. Yhdistyksen johtokunta päätti lopullisesti asiasta. Vuoteen 1952 mennessä käytössä oleva pinta-ala oli noussut 3.3 hehtaariin ja palstoitettu mökkialue tullut rakennetuksi täyteen. Se tarkoitti 80 omakustanteista majaa, joiden reviirejä koskivat yleiset määräykset. Niitä ei saanut aidata eikä niiltä ollut lupa hävittää yhteistä luontoa. Omissa oloissa niissä kuitenkin asuttiin, meren äärellä, ainutlaatuisissa luonnonoloissa keskellä pääkaupunkia. Myös asuntolarakennuksen kämpät olivat jatkuvassa käytössä. Ja sauna lämpesi! Eräänkin heinäkuisen lauantai-illan kylpijöiden määräksi Viljo Korhonen kertoo 156 aikuista ja 28 lasta. Oli siinä elämää ja vilskettä kolmella hehtaarilla! Sodanjälkeinen asutustoiminta vakiintui maanhankintalainsäännöstön kautta. Päälakina sovellettiin vuodesta 1945 lähtien maanhankintalakia (396/45). Sen nojalla voitiin siirtoväelle, sotaleskille, sotavammaisille ja perheellisille rintamamiehille antaa viljelys- ja asuntotiloja sekä asuntotontteja. Säännösten mukaan ne oli perustettava paikkakunnille, joissa oli mahdollisuus pysyvään ansiotulojen saantiin, asuntotontit lähinnä väestökeskusten läheisyyteen. Sotainvalidit olivat poikkeusasemassa sikäli, että heille voitiin myöntää asuntotila tai tontti, vaikka lain edellytykset ammatinharjoittamisen ja työkyvyn suhteen eivät täyttyneet. (Hännikäinen 1982, Honkasalo 2000). Vuoden 1951 kesäkauden asui mökeissään vakituisesti 65 perhettä. Seitsemän nuorinta perheiden muonavahvuudesta oli syntynyt samana vuonna (Toimintakertomus 1951). Majoissa aherrettiin. Niitä maalattiin ja kohennettiin, hankittiin multaa, istutettiin kukkia ja tasoitettiin Ryhmä vesipetoja uimakoulun märkäharjoittelussa 1960-luvulla. 135

14 maata. Alue muuttui silmissä. Risuläjät katosivat ympäristöstä ja korvautuivat siististi haravoiduilla piha-alueilla. Kesäkoti houkutteli yhä useampia sotainvalidivierailijoita viihtymään ja lepäämään. Veljesviesti mainosti alueen mahdollisuuksia (Veljesviesti N:o 6-8/1950). Kesän tilaisuuksien järjestämisvastuun lisäksi kesäkotitoimikunnalle kuului myös järjestyksen valvonta. Toimikunnan jäsenet toimivat 1950-luvulla vuoron perään järjestysmiehinä. Mökkiläisten vanhin, sheriffi, valittiin mökkiläisten kokouksessa. Ei tehtäne kenellekään vääryyttä, jos sanotaan, että Lauttasaaren kesäkodin sielu, lainlaatija ja promoottori oli vuodesta 1946 lähtien isäntänä ja toimikunnan puheenjohtajana toiminut Viljo Korhonen. Isännän ääni oli laki silloin kun sitä tarvittiin! Lentopalloverkko viritettiin ja palloa lätkittiin. Henkisiin harrastuksiin sopi etsiä luettavaa kirjastosta. Sen nideluku oli kasvanut jo 2000:een teokseen. Enemmänkin tarvittiin; sekä kaunokirjallisuutta että tietokirjoja: Monella on varmaan kotonaan ja ehkäpä ullakkokomerossakin sellaisia kirjoja, joista voi luopua. Samalla toimikunta vastaanottaa ilomielin Gramofonilevyjä. Kirja- ja gramofonilahjoitukset voi tuoda joko suoraan kesäkodille tai jättää alaosaston toimistoon Rikhardinkatu 4 B 17, II kerros. (Veljesviesti N:o 6-8/1954). Kirjaston hoidosta ja lainauksesta huolehti Annikki Korhonen, joka yhdessä Lyydia Viljasen kanssa toimi naisjaoston asettamana edustajana myös kesäkotitoimikunnassa. Rahan puutteessa jouduttiin turvautumaan vain rakennusten sisäkorjauksiin. Saunaan saatiin sentään suunnitellut uudistukset, asuntolan huoneet tapetoitiin ja maalattiin. Ranta-alueen raivaus ja ruoppaus paransi uimisen ja veneilyn mahdollisuuksia. Yhdistyksen yleiskäyttöön varaamien veneiden lisäksi valkamassa olikin jo lähes 30 mökkiläisten omaa venettä, joukossa useita moottoriveneitä. Parannusten jälkeen alue oli sellaisessa kunnossa, ettei Helsingin kaupungin valvovilla viranomaisilla ollut mitään huomauttamista. Vuonna 1957 Lauttasaaren sotainvalidialueesta tehtiin Helsingin kaupungin kanssa 25:n vuoden vuokrasopimus. Uusi isäntä todellakin osoittautui alaisilleen tiukaksi. Sen kokouspöytäkirjasta ajalta , pykälästä 193, on luettavissa tarkat säännökset Lauttasaaren loma-alueella olevien kesämökkien käytöstä. Mökkien käyttö on sallittu vuosittain vain välisenä aikana. Viimeksi mainitun päivämäärän jälkeen mökit pitää saattaa talvikuntoon eikä niitä sen jälkeen saa käyttää. Mökkiä saa käyttää vain sen omistaja eikä sen käyttöön sisälly oikeutta määrätyn maa-alueen käyttämiseen. Mökkien myynti ja vuokraus on kielletty. Niiden käytöstä on ns. yhteiselimien (esim. sotainvalidien osalta alaosaston/ih) kautta 136

15 maksettava urheilu- ja retkeilytoimiston määräämä korvaus. Nousihan sitä kalaa! Leo Ketvell pilkillä kesäkodin avannolla 1950-luvulla. Yhteiselimillä ei ole oikeutta myöntää lupia uusien mökkien rakentamiseen eikä muutoinkaan määrätä alueen käytöstä. Sen sijaan niiden velvollisuutena on suorittaa kaikki mökkien pidosta aiheutuvat kustannukset kuten valaistus- ja puhtaana pitokulut sekä vastata alueen järjestyksestä....joskus tarvittiin poikienkin, Karin ja Matin apua kalojen narraamisessa. Mökkien yksilöllistä hallintaa koskevat määräykset koettiin rajoittaviksi. Kesäkautta oli totuttu jatkamaan suotuisissa sääoloissa pidempäänkin, sauna oli hiihtoretkillä lämminnyt talvisinkin ja majan lähiympäristöä oli ruvettu pitämään yksityisalueena; sen rajaamiseksi oli pystytetty jopa aitoja. Kaiken lisäksi, vielä 1959, neljä mökkiläistä joutui huonon asuntotilanteen vuoksi asumaan mökissään talvellakin. Säännöksistä neuvoteltiin kaupungin kanssa ja sotainvalidialueen käytön rajoituksista joustettiin. Kun vamma nuortuu Oltiin jo siinä vaiheessa, että kesäkuun 11. päivänä 1961 vietetty Lauttasaaren kesäkodin 15-vuotisjuhlakin oli takanapäin. Mainitun vuoden toimintakertomuksesta löytyy selostus juhlan ohjelmasta. Se aloitettiin juhlallisesti Varuskuntasoittokunnan esittämällä marssilla Meidän poikamme. Tilaisuuden juhlapuheen piti 300:n henkilön yleisölle itseoikeutetusti kesäkodin sielu ja yhdistyksen varapuheenjohtaja Viljo Kor- 137

16 honen. Kodin historiikin esitti Reino Partanen. Hän muistutti mieliin Tiirakarin aikaa edeltäviä tapahtumia ja päätyi kertomuksessaan vallitseviin oloihin. Tämän jälkeen esiintyi laulaja Artturi Suuntala Veikko Virtasen säestyksellä ja olympiavoittaja Bernt Lindfors esitti taitovoimistelua. Toivo Alajärvi toimi tunnettuun ja reippaaseen tapaansa juhlan kuuluttajana ja esitti siinä lomassa Vaasan Jaakkoon juttuja. Juhla päättyi Varuskuntasoittokunnan puhaltamaan marssiin Vanhat toverit. (Toimintakertomus 1961). Vanhoja tovereita alkoikin jo parinkymmenen kesäkotivuoden jälkeen olla jäsenistössä yhä enemmän. Oli aika palkita Tiirakarin remmissä ansioituneita henkilöitä. Yhdistyksen johtokunta myönsi vuoden 1964 stipendin itse isännälle Viljo Korhoselle ja kesäkodin isännistön ehdotuksesta annettiin mökkiläinen Urho Frimanille pienoisstandaari. Lisäksi kesäkodin taloudenhoitaja Emil Vuori sai Veljesliiton liittohallituksen myöntämän hopeisen ansiomerkin. (Toimintakertomus 1964). Alueen käyttäjien ikääntyessä vanhenivat kesäkodin rakennuksetkin. Niinpä vuoden 1966 suunnitelmiin piti tavanomaisten vuosikorjausten lisäksi sijoittaa asuntolan täysremontti. Ikkunat olivat perin pohjin rapistuneet ja lämmitysmahdollisuudet kaipasivat tehostamista. Työt aloitettiin Reino Partasen johdolla. Koko sisusta purettiin ja rakennettiin uudelleen. Siihen tarvittiin paljon rahaa, työtä ja lahjoituksia. Jostain niitä aina saatiin. Talkoilla vähennettiin kustannuksia, yksityiset henkilöt ja yritykset lahjoittivat materiaalia ja rahatilannetta paikattiin, kuten aiemminkin, juhlasalin ja saunatilojen vuokraamisella. Osa mökkiläisistä asusti edelleen alueella koko kolmen - neljän kesäkuukauden ajan, mutta pelkkien päiväkäyttäjien määrä lisääntyi entisestään. Vuonna 1970 runsas neljännes asukkaista oli jo oloneuvoksia ja mökkejä hallitsi kolme leskeä. Kesäkodin 25-vuotisjuhliin valmistauduttaessa moni maja oli vaihtanut omistajaa. Syntymäpäivien juhlapuhuja Viljo Korhonen toteaa: joku voi luulla, että nuo mökin rakentajat ovat kaikki edelleen täällä. Näin ei ole asia, vain 26 alkuperäistä mökin rakentajaa on alueella. Mökkejä on vaihtunut tämän 25:n vuoden aikana 109 kertaa, joten voidaan todeta kuinka paljon onkaan perheitä täällä saanut viettää kesiään. Mökkien vaihtoon on ollut monia syitä. Omistajia on kuollut, näitä on 27 mökkiläistä, monet joutuivat myymän mökkinsä saadakseen asunto-osakkeeseen tarvittavan alkupääoman. (Korhonen 1971). Tiirakarin kesäparatiisin etuihin kuului, että se mahdollisti työn ja vapaa-ajan rinnakkaiskytkennän. Oltiin maalla, mutta samalla kaupungissa! Maire Rantala muistelee kaiholla niitä aurinkoisia kesäpäiviä, jotka alkoivat varhaisella aamu-uinnilla meressä. Vajaan tunnin päästä voi sitten olla jo töissä kaupungissa. Töistä palatessa 138

17 aurinko paistoi vielä täydeltä terältä! Rantakallio hehkui päivän mittaan varastoimaansa lämpöä. Kelpasi siinä paistatella päivää ja kuunnella laineiden liplatusta. Kaupungissa asuttaessa voi aamuisin tarkistaa kelin ja tehdä päätöksen mökille lähtemisestä. Hyvällä ilmalla nautittiin kesästä, pihan kukista, linnun laulusta ja muusta luonnosta. Huonolla säällä tarvitsi vain hypätä bussiin ja siirtyä kaupungin mukavuuksiin. Mökit sijaitsivat lähellä toisiaan, mutta se ei haitannut, kun yhteiselo ja yhteishenki pelasi. Sauna lämpesi vuoroiltoina naisille ja miehille. Siellä parannettiin maailmaa! Samanlaista terapiaa se oli miehille kuin naisillekin; juttujen aiheet vain olivat erilaiset! Terapiaa oli myös se, sanoo Maire Rantala, kun naisjoukolla istuttiin saunan jälkeen rantakalliolla auringonlaskua ihailemassa. Tai, kun pimeällä katseltiin meren yli Tapiolan Harakanpesää. Se oli valaistuna upea näky! Elämä Tiirakarin niemellä oli vuosikymmenien aikana hiljentynyt ja joutunut muuntumaan ikääntymisen ehtojen mukaan. Vuosikymmenien matka nuoruudesta vanhuuteen tarkoitti myös sitä, että tilaisuuksia monipuoliseen ja virkistävään toimintaan tarvittiin entistäkin enemmän. Yhdistyksen johtokunnan ja piirihallituksen jäsen Reino Pentikäinen korosti kesäkodin 25-vuotisjuhlien puheessaan vapaa-ajan käytön ja virkistyksen lisääntyvää merkitystä vanhenevalle sotainvalidille; tarvetta mielekkääseen kesänviettoon riitti vielä vuosikymmeniksi eteenpäin. Yhdistys kantoi vastuunsa asiassa. Se kääntyi kirjeellä Helsingin kaupungin kiinteistölautakunnan puoleen ja anoi lähinnä itähelsinkiläisten jäsentensä tarpeisiin kesänviettopaikkaa Vasikkaluodosta, joka aiemmin oli Kone Oy:llä vuokralla. Kun vanhenevien sotavammaisten ei ole mahdollista ja taloudellisista syistä vaikea matkustaa kauemmaksi ja heillä ei myöskään ole varaa kustantaa oleskeluaan yleisissä lomanviettopaikoissa, niin anomme Vasikkaluodon ja sen kiinteistöjen vuokraamista. Vuokraukseen suostuminen antaisi osalle sotainvalidien vapaa-ajan ja lomanvietto-ongelmien selvittämiselle myönteisen ratkaisun. Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin Sotainvalidit r.y. Olavi Kivelä ja Reino Partanen Vasikkaluoto kiinteistöineen vuokrattiin Helsingin sotainvalideille. Tammisalon ja Vartiosaaren välillä sijaitsevan Vasikkaluodon katsottiin soveltuvan ennen muita Itä-Helsingin ja Käpylän aluejaostojen jäsenille. Näiden edustajista koostuva kesäkotitoimikunta aloitti työnsä keväällä Sen puheenjohtajana toimi Eino Sorri Itä- Helsingin jaostosta. Kaksi kesäkotia Vuokrakausi Vasikkaluodolla alkoi maaliskuun 139

18 Vasikkaluodolla järjestettiin Helsingin sotainvalidipiirin hengellinen tilaisuus. Edessä istumassa Matti Stenberg, Usko Nikkilä ja Eivor Heistaro 1. päivänä Ensimmäisen jakson päätöspäiväksi määriteltiin 31. päivä joulukuuta Sen jälkeen vuokrasuhde kirjattiin jatkuvaksi vuoden kerrallaan, siihen saakka, kunnes jompikumpi osapuolista sanoo sopimuksen irti. Vuotuinen vuokra oli 650 markkaa. Sen lisäksi tulivat vuosittaiset toimintakustannukset, joihin Itä-Helsingin ja Käpylän aluejaostot sitoutuivat maksamaan 3000 markkaa. Yhdistykseltä saatiin 4000 markkaa ja loppuja kustannuksia suunniteltiin peitettävän satunnaisilla, esimerkiksi huoneiden ja saunan vuokrauksesta saaduilla tuloerillä. Vasikkaluodolla aherrettiin myös talkoilla. Töitä tehtiin sellaisella vauhdilla ja voimalla, että Vasikkaluodon kesäkotitoimikunnan pöytäkirjaan voitiin 11. päivänä kesäkuuta merkitä 80 prosenttia suunnitelluista töistä suoritetuiksi. Vuoden 1972 kesäkauden alkaessa Helsingin Sotainvalidien jäsenluku oli 5042 henkilöä. Siitä riitti kesänviettäjiä molempiin lomakohteisiin. Lauttasaaren toiminta oli alkanut tavanomaisilla kevättalkoilla 100 henkilön voimin. Kesän aikana sahattiin 28 kuutiota halkoja ja pinottiin 8 kuormaa jätepuuta. Kerhosalin katto laudoitettiin uudelleen ja käymällä sai peltikaton. Apuna sielläkin hääri riuskoja miehiä Kaartin Pataljoonasta. Viidentoista asevelvollisen joukolla neljä autolastia täytemaata levittyi käden käänteessä. Näihin aikoihin keski-iältään 58 vuotta vanhoille sotainvalideille siinä olisi ollut tekemistä! Ikä kun painoi ja vammat sitäkin enemmän! Vasikkaluodolla toiminta oli alkanut jo huhtikuussa heti jäiden lähdettyä. Se tarkoitti asuinhuoneiden kunnostamista, alueen siivousta, 140

19 Ohjelman päätteeksi järjestettiin virvoketarjoilua. vesijohdon vetämistä ns. Käpylän taloon ja rantahuvilaan, kahden keittopaikan rakentamista, jätteiden polttouunin asentamista, maalaamista, maalaamista, maalaamista Suurin osa maalaus- ja kunnostamistoimintaan tarvittavasta materiaalista saatiin taas Helsingin kaupungin ulkoiluvirastolta ja tekeminen hoitui talkoilla. Kulku Vasikkaluotoon tapahtui Tammisalon laiturista aikataulun mukaan lähtevällä kuljetusveneellä, omalla veneellä tai kutsumalla saaresta soutuvene laiturin päässä olevaa opastinta käyttäen. Huoneiden ja telttapaikkojen varaukset tehtiin päärakennuksessa sijaitsevan toimiston kautta. Viihtyvyys ja saarirauha haluttiin säilyttää tarkoin laadituilla järjestyssäännöillä. Oleskelua säätelivät tarkat määräykset. Yövyttäessä oli omat lakanat otettava mukaan, sillä...vuoteiden käyttö ilman akanoita on hyvien tapojen vastaista (Vasikkaluodon toimintaohje ). Paloturvallisuuden vuoksi tulen sai sytyttää vain sitä varten rakennettuihin tulisijoihin sekä öljyja priimuskeittimiin. Sähkölevyjen ja sähkölämmittimien käytöstä oli sovittava erikseen. Saunoa voi vain erikseen määriteltyinä aikoina. Muulloin saunassa ja pukuhuoneessa oleskelu oli kielletty. Saunojan toivotan noudattavan julkipantuja saunomisohjeita tunnuksenaan maassa maan tavalla, sanottiin toimintaohjeessa. Vasikkaluodon ja Tiirakarin lisäksi pääkaupunkiseudun sotainvalideilla oli mahdollisuus viihtyä ja virkistyä myös Malmin osaston Veljespirtillä Rengon Renkajärvellä. Siihen kuului päärakennuksen lisäksi kaksi pientä mökkiä, sauna ja kaksi venettä. Sinnekin riitti kävijöitä. Joka paikassa viihdyttiin ja tarpeen vaatiessa puskettiin töitä; tartuttiin pensseliin, lapioon ja haravanvarteen. Yhdessä hommat sujuivat. Sotainvalidiporukan yhteishenkeä kuvaa hyvin Pipon kuulumiset Lauttasaaren kesäkodin talkoista (Veljesviesti N:o 6-8/1973): 141

20 Aune Kaarlaksen laittamana ja Naisjaoston useiden emäntien tarjoilema koko iso kenttäkeittiöllinen hernekeittoa on pistetty parempaan talteen ja siinä sivussa hieman haravoitu ja nojailtu lapioihin ym. hauskaa. Mukana oli monta vanhaa tuttua vuosien takaa ja mukaan tuli myös monta uutta tuttua, joita toivoo taas uudelleen näkevänsä, mutta liian monta niistä, joita on totuttu pitämään kuin kalustoon kuuluvina, oli poissa. Muuripata saatiin hankittua kesän 1973 kasvaneilla saunakäyttötuloilla. Ennätysmäisesti lisääntynyt saunojien määrä johtui siitä, että naapurit, Tiirakarin toiset vuokralaiset, Liikennelaitoksen mökkiläiset, siirtyivät enenevästi käyttämään sotainvalidien saunaa. Myös kaupungissa asuvat sotainvalidijäsenet kävivät saunomassa entistä enemmän. Näin ollen Pipon lupaama talvisaunominen tuli uuden muuripadan myötä mahdolliseksi. Uskaliaimmille kylpijöille luvattiin vielä kylkiäisenä hyinen kierros avannossa. Isäntiä ja vieraita Vuonna 1975 nuorinkin sotapalveluun kutsuttu ikäluokka täytti 50 vuotta. Rintamamiesten yläikäraja puolestaan tavoitteli 80:ttä vuotta ja sotavammaisten keski-ikä 60:tä. Huolimatta vuokralaisten ikärakenteesta ja vammojen nuortumisesta Helsingin kaupungin viranomaisilla ei ollut muistuttamista kesäkotialueiden hoidosta ja järjestyksestä. Tiirakarin mökkiläiset saivat hyvän arvosanan mökkiensä kunnosta. Vain ani harvaa asukasta jouduttiin huomauttamaan asiasta. Hyvä mainesana koski myös tilannetta Vasikkaluodolla, missä kesänvietto 1970-luvun puoleen väliin mennessä oli saavuttanut vakiintuneen käytännön. Tiirakarilla oli silloin jo majailtu vähintäänkin sukupolven aika. Siellä valmisteltiin 30-vuotisjuhlallisuuksia. Ne pidettiin syyskuun 25. päivänä Lomanviettoa iän sanelemilla ehdoilla Vuoden 1975 kesäkuussa sosiaali- ja terveysministeriö perusti työryhmän pohtimaan kiireellisesti ikääntyvien sotainvalidien vanhuudenhuollon erityistarpeita. Samaan aikaan Käynnistettiin Sotavammaisten tuki- ja tutkimussäätiön toimesta Helsingin yliopistossa tutkimus (Hännikäinen 1982), jonka tehtävänä oli sotaveteraanien, erityisesti sotainvalidien terveydellisten ja taloudellisten ja sosiaalisten olojen kartoittaminen. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla noin 500 sotavammaista ja 500 saman ikäistä, samalla paikkakunnalla asuvaa sotaveteraania. Tutkimuksessa voitiin osittaa hyvinvoinnin eri osatekijöiden riippuvuus. Sotainvalidien ikääntyminen lisäsi sairastuvuutta; sotavammat olivat ajan myötä pahentuneet ja tuoneet mukanaan seuraus- ja liityntävammoja. Yhdessä siviilissä saatujen lisäsairauksien kanssa ne vähensivät miesten toimintakyvyn, toimeentulon ja muun yksilöllisen menestyvyyden edellytyksiä. Epä- 142

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 (5) LIIKUNTAVIRASTO. Liikuntajohtaja (.2015) Helsingin kaupungin liikuntavirasto

HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 (5) LIIKUNTAVIRASTO. Liikuntajohtaja (.2015) Helsingin kaupungin liikuntavirasto HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 (5) VUOKRASOPIMUS TMI MERCARTON KANSSA LAUTTASAAREN UIMARANNAN KIOSKI- JA VARASTOTILOISTA Sopimuksen numero Kaupungin päätös HEL 2015-000717 Liikuntajohtaja (.2015) Vuokra-alueen

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI MAANVUOKRASOPIMUS 1 Lammasluoto. 1.2 Vuokralainen Naantalin purjehdusseura ry, y-tunnus 0638337-2, PL 57, 21101 Naantali.

NAANTALIN KAUPUNKI MAANVUOKRASOPIMUS 1 Lammasluoto. 1.2 Vuokralainen Naantalin purjehdusseura ry, y-tunnus 0638337-2, PL 57, 21101 Naantali. NAANTALIN KAUPUNKI MAANVUOKRASOPIMUS 1 1 OSAPUOLET 1.1 Vuokranantaja Naantalin kaupunki, y-tunnus 0135457-2, Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali. 1.2 Vuokralainen Naantalin purjehdusseura ry, y-tunnus 0638337-2,

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 LIIKUNTAVIRASTO

HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 LIIKUNTAVIRASTO HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 TOIMISTOTILAN VUOKRAAMINEN LIIKUNTAMYLLYSTÄ SALIBANDYSEURA VIIKINGIT RY:LLE Vuokranantaja Vuokralainen Helsingin kaupungin liikuntavirasto PL 4800, Toivonkatu 2 A 00099

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 3 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkistaminen ja

Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 3 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkistaminen ja Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Pöytäkirja 1/2014 1 Veteraaniasiain neuvottelukunta Aika 21.01.2014 klo 09:30-11:30 Paikka Hallintokeskus, Vierimaantie 5, Ylivieska Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen

Lisätiedot

Millainen olo sinulle tulee saunassa?

Millainen olo sinulle tulee saunassa? Millainen olo sinulle tulee saunassa? hyvä rauhallinen rento nälkäinen lämmin virkeä huono kiireinen kireä janoinen viluinen väsynyt CC Kirsi Alastalo 2016 Sauna-tekstiin liittyviä kysymyksiä Jos keskustelua

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Kiteen Kotitalot Oy ja KOY Kesälahden Vuokratalot asiakastyytyväisyyskysely Yhteenvetoraportti N=124 Julkaistu: 24.4.2014 Vertailuryhmä: Kesälahden Vuokratalojen

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys:

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: 1/5 Vuosikokouksen 2013 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: Kokonaisohjelma:

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

VUOKRASOPIMUS Motonet-tavaratalon pysäköintialueen laajennusosa

VUOKRASOPIMUS Motonet-tavaratalon pysäköintialueen laajennusosa VUOKRASOPIMUS Motonet-tavaratalon pysäköintialueen laajennusosa Vuokranantaja Vuokralainen Savonlinnan kaupunki y 0166906-4 jäljempänä kaupunki Olavinkatu 27 57130 Savonlinna BG-liikekiinteistöt Oy y 2191695-8

Lisätiedot

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto,

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto, Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö Salon kaupunginvaltuusto, 20.5.2013 83 698/01.02.01/2013 2(6) Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala 3 2 Kokouspalkkiot 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset

Lisätiedot

Pykälä ry:n yleisvaliokunnan kokous 2/09

Pykälä ry:n yleisvaliokunnan kokous 2/09 Pykälä ry:n yleisvaliokunnan kokous 2/09 Aika: 22.2.2009 Paikka: Pykälä ry:n kerhotilat Läsnä: Sini Paajanen Mikko Rudanko Oona Järvenpää Maisa Cederström Iida Joutsenoja Elisa Koskinen Janne Valo Lotta

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33. Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33. Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1 6440/10.03.00/2011 33 Selityksen antaminen Korkeimmalle hallinto-oikeudelle vastaavan työnjohtajan hyväksymisen peruuttamista koskevasta valituksesta, lupatunnus

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA. Muistio. Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti. Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta

LAUKAAN KUNTA. Muistio. Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti. Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta LAUKAAN KUNTA Rakennusvalvontatoimi Sivu 1/2 Muistio Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta Lisäksi paikalle olivat läsnä:

Lisätiedot

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun

Lisätiedot

Ritva bingo-emäntänä VANA

Ritva bingo-emäntänä VANA VANA JOUNI TENTATTA- Ritva bingo-emäntänä Halusin haastatella Jounia siksi, että hän on ahkerasti kirjoittanut lehteemme vuosien aikana, mutta en muista onko häntä haastateltu lehdessä kertaakaan. Esitin

Lisätiedot

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 1 Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 2 Erilaisia asumismuotoja Vuokra-asumisessa vuokralainen maksaa joka kuukausi vuokraa vuokranantajalle. Asunnon voi vuokrata yksityisiltä omistajilta ja yleishyödyllisiltä

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Kymmenen vuotta Kauniala mopotapahtumia sotiemme veteraanien hyväksi. Papat parantaa maailmaa 2002-2011

Kymmenen vuotta Kauniala mopotapahtumia sotiemme veteraanien hyväksi. Papat parantaa maailmaa 2002-2011 Kymmenen vuotta Kauniala mopotapahtumia sotiemme veteraanien hyväksi. Papat parantaa maailmaa 2002-2011 2002 Ja tästä se kaikki alkoi 2002 Pappa-Tunturit on viime vuosina palautettu niille kuuluvalle kunniapaikalle.

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

ESITYS KAUPUNGINHALLITUKSELLE PITKÄAIKAISEN VUOKRASOPIMUKSEN TEKEMISEKSI MERISATAMAN KYLPYLÄ OY:N KANSSA

ESITYS KAUPUNGINHALLITUKSELLE PITKÄAIKAISEN VUOKRASOPIMUKSEN TEKEMISEKSI MERISATAMAN KYLPYLÄ OY:N KANSSA ESITYS KAUPUNGINHALLITUKSELLE PITKÄAIKAISEN VUOKRASOPIMUKSEN TEKEMISEKSI MERISATAMAN KYLPYLÄ OY:N KANSSA Lilk 1998-12/542, 1997/92-542L, 1997-60/614P Merisataman Kylpylä Oy toimitti liikuntavirastoon 14.1.1998

Lisätiedot

Luonnos 27.1.2016. Vuokrauskohde on osoitettu oheen liitetyllä kartalla (liite 1).

Luonnos 27.1.2016. Vuokrauskohde on osoitettu oheen liitetyllä kartalla (liite 1). Osapuolet. Vuokranantaja Naantalin kaupunki, y-tunnus 0557-.. Vuokralainen Raision kaupunki, y-tunnus 008-5. Vuokrauskohde Naantalin kaupungin 5. kaupunginosan 6. korttelin tontilla nro sijaitsevan Kiinteistö

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

IITIN LATU RY. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden lopussa. 304. Jäsenmäärä on pysynyt vakaana. Uusia jäseniä on tullut ja vanhoja jäänyt pois,

IITIN LATU RY. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden lopussa. 304. Jäsenmäärä on pysynyt vakaana. Uusia jäseniä on tullut ja vanhoja jäänyt pois, IITIN LATU RY TOIMINTAKERTOMUS 1.1.2009-31.12.2009 1. YLEISTÄ Vuosi 2009 oli yhdistyksen 22. toimintavuosi. Tänäkin vuonna liikuntaa harrastettiin monipuolisesti, ja perinteiset Muumihiihto- ja metsämörrikoulut

Lisätiedot

Taloyhtiön pihatalkoo opas

Taloyhtiön pihatalkoo opas Taloyhtiön pihatalkoo opas TALKOOT PAKKOPULLAA VAI MUKAVAA YHDESSÄ TEKEMISTÄ Jotta talkoot olisivat menestys, pitää osallistujien viihtyä! Parhaimmillaan talkoot on tilaisuus, jossa taloyhtiöin yhteishenki

Lisätiedot

Mikäli vastasit edes johonkin kysymykseen myöntävästi, Ventelän VPK saattaa olla paikka Sinulle! aina mielenkiinnon kohteena?

Mikäli vastasit edes johonkin kysymykseen myöntävästi, Ventelän VPK saattaa olla paikka Sinulle! aina mielenkiinnon kohteena? aina mielenkiinnon kohteena? Istut kotona kaikessa rauhassa sohvalla. Tv:stä alkaa juuri uutiset ja lapset leikkivät vauhdikkaasti huoneessaan. Piip-piip-piippiip! Äkkiä hakulaitteesi alkaa hälyttää ja

Lisätiedot

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 2/2012 7.5.2012 Asiat VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 VANH 10 KUULTO -KUNTIEN KULTTUURITOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE 10 VANH 11 VUODEN 2012 TOIMINTASUUNNITELMAN

Lisätiedot

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21 C 372/20 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 22.12.1999 KERTOMUS Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen (Luxemburg) tilinpäätöksestä 31. joulukuuta 1998 päättyneeltä varainhoitovuodelta sekä keskuksen

Lisätiedot

Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla

Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla Kiinnostaisiko oma yksiö palvelutalossa? facebook 19.11.2015 Haluatko Sinä olla mukana ainutlaatuisessa jutussa,

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

1) Helsingin kaupunki (jota edustaa kiinteistölautakunta, Y- tunnus ) seuraavien kiinteistöjen omistajana:

1) Helsingin kaupunki (jota edustaa kiinteistölautakunta, Y- tunnus ) seuraavien kiinteistöjen omistajana: RASITESOPIMUS Osapuolet Sopimuksen tausta ) Helsingin kaupunki (jota edustaa kiinteistölautakunta, Y- tunnus 0- ) seuraavien kiinteistöjen omistajana: a. Ohjeellinen tontti 90/, joka muodostuu kiinteistöstä

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2015 1

LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2015 1 LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2015 1 Vanhusneuvosto AIKA 13.05.2015 kello 09:00-11:06 PAIKKA Kartanonmäki ruokasalin kabinetti KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 8 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 31.1.2000 Yleistä 1 Koulun alue on kortteli 57-YO. Koulun piha-alue on koulukiinteistön, Rantatien sekä koulun kentän erottama alue. 2 Kouluajaksi katsotaan

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Vuosikokouspöytäkirja

Vuosikokouspöytäkirja Vuosikokouspöytäkirja RKL Naisten klubin vuosikokous 2012 Paikka: Aika: Läsnä: Hanasaaren kurssikeskus kokoustila Stig (2 krs.) lauantaina 17. marraskuuta 2012 klo 16.00 alkaen, Helena Railama, Marja Aaltonen,

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA)

VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 14.12.2011 VARAINHOITOASETUKSEN 179 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI LAADITTU LAUSUNTO (KIINTEISTÖPOLITIIKKA) Brysselissä sijaitsevaa MONTOYER 70 -rakennusta

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

Haapajärven kaupunki. Luottamushenkilöiden palkkiosääntö

Haapajärven kaupunki. Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Haapajärven kaupunki Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Kaupunginhallitus, Kaupunginvaltuusto 14.11.2011 66 1.11.2011 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 1 Soveltamisala Luottamushenkilölle suoritetaan

Lisätiedot

enttämestari Esko Mansikkaviita

enttämestari Esko Mansikkaviita enttämestari Esko Mansikkaviita Seppo Alakoski P arkanon tutkimusasema metsäntutkimusta 40 vuotta 147 Toimitilojen suunnittelu Harjannostajaiset Tutkimustoiminta laajenee Toimitilojen laajennus Kenttämestari

Lisätiedot

ASUMISPAKKI- koulutus Asukasdemokratia ja järjestysmääräykset

ASUMISPAKKI- koulutus Asukasdemokratia ja järjestysmääräykset ASUMISPAKKI- koulutus Asukasdemokratia ja järjestysmääräykset 1 Asukasdemokratia Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa 16.7.1990/649 eli Yhteishallintolaki : Laki antaa vuokralaisille oikeuden ottaa osaa

Lisätiedot

Kiviaineksen ottaminen rakentamisen yhteydessä. Tapaus Masku

Kiviaineksen ottaminen rakentamisen yhteydessä. Tapaus Masku Kiviaineksen ottaminen rakentamisen yhteydessä Tapaus Masku Varsinais-Suomen ELY-keskus, johtava lakimies Pauli Rajala 11.11.2016 Säännöstaustaa Maa-aineslaki ei koske rakentamisen yhteydessä irrotettujen

Lisätiedot

Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin. Marjatta Tuomisto

Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin. Marjatta Tuomisto Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin TAUSTAA Taloyhtiöömme kuuluu kaksi taloa joissa asuntoja on yhteensä 48. (kaksioita ja kolmioita.)

Lisätiedot

Alpo Kähkönen: Juhlien Jatkot Leirikari ja Petäjäselkä

Alpo Kähkönen: Juhlien Jatkot Leirikari ja Petäjäselkä Alpo Kähkönen: Juhlien Jatkot Ketosen tilausajobussi odotti pääjulan päätyttyä Jänkätien ammattioppilaitoksen pihalla piirikokoukseen lähteviä juhlijoita. Suuntana oli Rovaniemen kaupungin omistama leirikeskus

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Sukuseura valmistautuu vireään kesään 2007, jolloin järjestetään 6. sukujuhlat 30.6. 1.7. Kolarin Nuottavaarassa sekä julkaistaan uusi, täydennetty ja korjattu

Lisätiedot

Vuokranantaja NAANTALIN KAUPUNKI / TILALAITOS, y-tunnus Käsityöläiskatu 2, Naantali

Vuokranantaja NAANTALIN KAUPUNKI / TILALAITOS, y-tunnus Käsityöläiskatu 2, Naantali VUOKRASOPIMUS 1 1 OSAPUOLET 1.1 Vuokranantaja NAANTALIN KAUPUNKI / TILALAITOS, y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali 1.2 Vuokralainen NAANTALIN KAUPUNKI / SAARISTOLAUTAKUNTA Käsityöläiskatu

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Vuokranantaja LIVONSAAREN KYLÄYHDISTYS RY, y-tunnus Kyläkonttori, Velkuantie 988, Livonsaari

Vuokranantaja LIVONSAAREN KYLÄYHDISTYS RY, y-tunnus Kyläkonttori, Velkuantie 988, Livonsaari VUOKRASOPIMUS 1 1 OSAPUOLET 1.1 Vuokranantaja LIVONSAAREN KYLÄYHDISTYS RY, y-tunnus 1868028-6 Kyläkonttori, Velkuantie 988, 21180 Livonsaari 1.2 Vuokralainen NAANTALIN KAUPUNKI/TILALAITOS, y-tunnus 0135457-2

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 2684/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 2684/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2016 1 (1) 59 Asianro 2684/10.00.02.01/2016 Y-tontin 297-34-34-3 (Sipulikatu 4) vuokraaminen / Vaalijalan kuntayhtymä Vs. kiinteistöjohtaja Lauri Lytsy Maaomaisuuden hallintapalvelujen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 LIIKUNTAVIRASTO

HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 LIIKUNTAVIRASTO HELSINGIN KAUPUNKI VUOKRASOPIMUS 1 YRJÖNKADUN UIMAHALLIKIINTEISTÖSSÄ SIJAITSEVAN TYÖTILAN VUOKRAAMINEN ADALIA SALON & SOLARIUMILLE Sopijapuolet: Vuokranantaja Vuokralaiset Helsingin kaupungin liikuntavirasto

Lisätiedot

Vuokranantaja on Helsingin kaupunki, rakennusvirasto. Vuokralainen on xxxxxxxxxxxxxxx(y-tunnus ),xxxxxxxxxxxxxxx

Vuokranantaja on Helsingin kaupunki, rakennusvirasto. Vuokralainen on xxxxxxxxxxxxxxx(y-tunnus ),xxxxxxxxxxxxxxx VUOKRASOPIMUS 1 (5) LIIKEHUONEISTON VUOKRASOPIMUS Vuokranantaja on Helsingin kaupunki, rakennusvirasto. Yhteyshenkilö puhelin Vuokralainen on xxxxxxxxxxxxxxx(y-tunnus ),xxxxxxxxxxxxxxx Osoite Postinumero

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS v. 2013

TOIMINTAKERTOMUS v. 2013 TOIMINTAKERTOMUS v. 2013 33.toimintavuosi Niemisen kyläyhdistys Niemiskyläntie 1096 88900 KUHMO puh. 050-554 5873 SISÄLTÖ Yleistä, jäsenistö, johtokunta Kylätalo Tervakeskus Tietokeskus Kylällä järjestetyt

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys

Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Hyväksytty 9.3.2015 Ihmisoikeuskeskuksen valtuuskunta toimii perus- ja ihmisoikeusalan toimijoiden kansallisena yhteistyöelimenä, käsittelee laajakantoisia ja periaatteellisesti

Lisätiedot

Liite 7: Yh 17.6.2015 Liite Jr 16.6.2015 Asuntolatoiminta

Liite 7: Yh 17.6.2015 Liite Jr 16.6.2015 Asuntolatoiminta Asuntolatoiminta SISÄLLYSLUETTELO 1. Lähtökohdat... 3 2. Asuntolatoiminnan toimintasuunnitelma / vuosikello... 3 3. Asukasvalinnat... 3 4. Asuntolatoiminnan kehittäminen... 4 5. PKKY:n asuntoloiden toimintaohjeet...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65. 65 Asuntotontin vuokraaminen Leppävaarasta Avara Koti Oy:lle, korttelin 51038 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 65. 65 Asuntotontin vuokraaminen Leppävaarasta Avara Koti Oy:lle, korttelin 51038 tontti 1 02.06.2014 Sivu 1 / 1 4766/02.07.00/2012 122 3.12.2012 122 2.12.2013 65 Asuntotontin vuokraaminen Leppävaarasta Avara Koti Oy:lle, korttelin 51038 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Henry Laine, puh.

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 29.10.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Rakennuslautakunta 22.11.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Rakennuslautakunta 22.11.2012 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 22.11.2012 Sivu 1 / 1 4912/10.03.00/2012 209 Uhkasakolla tehostetun päävelvoitteen asettaminen kiinteistöllä varastoitavan merikontin poistamiseksi, 49-61-71-1, Viherkalliontie 8, 02710

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ. Ikä. Sukupuoli

Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ. Ikä. Sukupuoli Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ Elina Haavisto Kysely postitettiin joka talouteen Köyliössä Vastausaikaa oli noin 2 viikkoa Yttilässä 2 kotitaloutta palautuneita vastauksia 28 Vastausprosentti 14% Sukupuoli

Lisätiedot

BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013. Titta Lumiaho 25.07.2013

BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013. Titta Lumiaho 25.07.2013 BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013 Titta Lumiaho 25.07.2013 JOHDANTOA Minun yksi unelmista on ollut se, että pääsen ulkomaille työharjoitteluun. Tämä unelma toteutui, kun opettajani ilmoitti, että Espanjassa

Lisätiedot