Lainat ovat edelleen paisuneet
|
|
- Maija Rantanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lauantai 25. lokakuuta 2014 uusisuomi.fi Lainat ovat edelleen paisuneet Entistä useampi velallinen varautuu korkojen nousuun säästämällä ja muilla keinoilla. Tutkimus, s. 4 6 Päättäjät purkaisivat liiallista sääntelyä Neljän suuren puolueen päättäjät kannattavat asuntotuotannon ja muun rakentamisen joustavoittamista. s. 6-7 Sivut 4 6 Katri Hyväkkä / Keskustan kuvapankki Hypon Pauna: Asuntomarkkinoiden isojako syvenee Kasvukeskuksiin tarvitaan nyt selvästi enemmän ja monipuolisemmin uusia asuntoja, sanoo Hypon toimitusjohtaja Ari Pauna. Susa Junnola Asuntosäästäminen on taas muodissa Lainanannossa on palattu takaisin juurille, ja ennen asunnon hankintaa säästetään. Nuorten kannattaa hyödyntää ASP-säästämisen mahdollisuus, sanoo Hypon Petteri Bollmann. Susa Junnola Susa Junnola Kiinteistöliitto: rahoitukselle on vaihtoehtoja Taloyhtiön hyvä hoito on yleensä myös osakkaan etu. Remontin voi rahoittaa joko taloyhtiön tai asukkaan omalla lainalla, muistuttaa Kiinteistöliitto Uusimaan johtava lakimies Mia Pujals. Sivu 8 Sivu 14 Sivu 15
2 ILMOITUSLIITE EI NIIN MONIMUTKAISTA ONGELMAA, ETTEIKÖ RATKAISU LÖYTYISI. KIINTEISTÖLIITTO Uusimaa Asunto Oy Helsingin Emmy Helsinki ETU-TÖÖLÖ Mechelininkatu 3b Emmy on 8-kerroksinen, muuttovalmis kerrostalokaunotar. Emmystä löydät monipuolisilla pohjaratkaisuilla toteutettuja ainutlaatuisia koteja hyvien palveluiden ja liikenneyhteyksien ääreltä. Emmyn tontti on valinnainen vuokratontti. Emmyn ostajille tarjoamme turvatun asuntokaupan. Turvattu asuntokauppa on elämäsi kotoisin päätös! Vanhan asunnon myynti on nyt helppoa ja vaivatonta; yhteistyökumppanimme Hypon kanssa tarjoamme varman tavan päästä muuttamaan uuteen asuntoon ilman nykyisen asunnon myyntiriskiä. Haluatko ottaa tuntumaa tulevaan kotiisi? Kuulostella, katsella ja tunnustella kaikessa rauhassa. Koeajaa kotisi. Nyt se on mahdollista Emmyssä. Kysy lisää asuntomyynnistä. huoneistot m2 mh. alk. 1-2h+kt+s 3h+k/kt+s 1 4h+k/kt+s 5h+k+s 47,0 76,0 120,5 89,5 120,0 173, vh. alk. tonttiosuus alk Hypon 1%:n* Talletustili Tuottoisa ja turvallinen talletustili 154-vuotiaassa Hypossa. Talletusten määrää ja varojen nostamista ei ole rajoitettu, eikä tilistä peritä kuluja. Lue lisää ja avaa tili: Huom! Velaton hinta ei sisällä tontin lunastusosuutta. * Hypo Prime 0,8 % ( ) + 0,20 %. Tarjous koskee yksityishenkilöitä. Ota yhteyttä ja sovi oma esittelyaikasi! Asuntomyynti puh , asuntomyynti@srv.fi
3 Pääkirjoitus 25. lokakuuta 2014 Näin me suomalaiset olemme viisastuneet Tässä lehdessä avataan perusteelliseti asuntomarkkinoiden näkymiä ja sitä, miten suomalaiset oman asumisensa nykyisyyden ja tulevaisuuden näkevät. Keskeisenä materiaalina on asuntoluottoihin erikoistuneen Hypon Taloustutkimuksella teettämä laaja kansalaiskysely (sivut 4 7), jota täydentämään on haastateltu myös suomalaisia johtavia poliitikkoja sekä asuntoasiantuntijoita pankki- ja rakennussektorilta sekä Kiinteistöliitosta. Neljän suurimman puolueen kärkinimiä on jututettu siksi, että puolen vuoden kuluttua järjestetään eduskuntavaalit, joiden yhdeksi teemaksi on noussut perinteisesti asuminen, siihen liittyvä verotus sekä muu lainsäädäntö. Kansalaiskysely tuo esille kiinnostavalla tavalla muutoksen suomalaisen asuntovelallisen suhtautaumisessa lainaansa. Velalliset ovat alkaneet varautua korkojen nousuun tavalla, jota ei aiemmin ole nähty: kun vuosi sitten 47 prosenttia vastasi, ettei ole varautunut mitenkään, oli tuo kenties turhankin huolettomien osuus nyt enää 32 prosenttia. Kansalaiset ovat ostaneet pankkien korkokattotuotteita, mutta myös useamman vuoden kiinteisiin korkoihin näyttäisi olleen siirtymää. Perinteisin tapa varautua vaikeampiin aikoihin eli säästäminen on kuitenkin näitä yhä merkittävämpi yksittäinen varautumismuoto. Se kertoo siitä, että vanhat suomalaiset perushyveet ovat edelleen kunniassa. Korkojen kovalta nousulta suojaava korkokatto sopii varmaan joillekin laina-asiakkaille, mutta voi tulla myös suhteellisen kalliiksi. Erään kotimaisen esimerkin mukaan euron kymmenen vuoden lainalle ostettu vajaan kolmen prosentin korkokatto vuonna 2010 maksoi noin euroa. Taloudellista hyötyä siitä ei ole ainakaan tähän mennessä ollut, mutta kenties tuollaisen suojan ostanut on nukkunut yönsä paremmin. Korot ovat ylipäätään arvaamattomia. Vielä neljä vuotta sitten pankkien asiantuntijat arvelivat, että kolmen kuukauden euriborissa olisi jopa 5,0 prosentin taso mahdollinen vuoden 2015 alussa, eli tästä hetkestä parin kuukauden päästä. Todellisuudessa euribor on lokakuussa 2014 ihan muuta, vain noin 0,1 prosenttia, koska koko Eurooppaa on jouduttu korkoelvyttämään jo vuosia. Kuka tämänkin olisi veikannut? Silti korkojen nousuun kannattaa varautua varsinkin säästämällä. Kiinteän koron valitseminen on näissä poikkeuksellisissa korko-oloissa Suomen valtion viiden vuoden korko on vain pari prosentin kymmenystä ihan fiksun näköinen ratkaisu, vaikka se ei aina takavuosina olekaan ollut yhtä kannattavaa. Yksi havainto Hypon kyselystä on, että pankkien viesti stressitestien välttämättömyydestä on mennyt suomalaisille hyvin läpi: 5,0 prosentin kokonaiskorolla testaaminen saa kannatuksen joka toiselta vastaajalta ja korkeampaankin testiprosenttiin oli valmis joka kuudes. Asuntolainan maksukyvyn jättäisi testaamatta vain alle kymmenesosa suomalaisista. Korkojen ennustamista helpompaa Suomessa on ollut viime vuosina asuntojen hintojen ennustaminen. Edelleen kansalaiset odottavat, että hinnat nousevat, mutta lähinnä kasvukeskuksissa. Sinnekin on tosin tullut säröjä, kun kasvukeskuksetkin poikkeavat toisistaan ja myös niiden sisällä on merkittäviä alueellisia eroja. Painetta hinnannousuun on yhä varsinkin pienissä asunnoissa, joiden kysyntä korostuu, koska opiskeluvaihe, työuran alkaminen ja perheen perustaminen ovat myöhentyneet, ja sinkkuvaihe on entistä pitempi. Toisaalta myös varttuneiden yhden kahden hengen talouksien määrä kasvaa, muistuttaa sivulla 13 haastateltu NCC:n maajohtaja Juha Korkiamäki. Varsinkin pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoita kannattelee muuttovoittoisuus, mutta oltiin sitten Helsingissä, Tampereella, Oulussa, Turussa tai muualla, kolme asiaa on kyselyn pohjalta päivänselvää: suomalainen haluaa asua omistusasunnossa (90%), pitää ihanteenaan omakotitaloa (71%) ja toivoo verohelpotuksia omistusasuntojen kysyntää lisäämään (69%). Kiinnostavaa on, että samaan aikaan suurin osa vastaajista (61 %) näkee vuokra-asuntojen lisäämiselle suuren tarpeen. Ehkä se nähdään lähinnä elämäntilanneratkaisuna, kun omistusasunto on useimmille päämäärä. Tämän asumisen erikoislehden ovat toteuttaneet yhteistyössä Hypo, Uusi Suomi ja HeadOffice Finland. Antoisia lukuhetkiä! Markku Huusko päätoimittaja Kolumni Muutetaanko kauppaan? Hämis Aina kaikkia kiinteistöjä ei tarvita. Joskus kiinteistöjen käyttötarkoitusta voidaan muuttaa. Esimerkiksi eri puolilla Eurooppaa on erityisiä linnoja, jotka on alun perin tehty yksityisasunnoiksi, maatalouselinkeinon keskittymiksi sekä puolustuksellisiin tarkoituksiin. Myöhemmin näistä on tehty ainakin museoita, hotelleja sekä oopperajuhlien näyttämöjä (Haloo, Savonlinna!). Varsinkin pääkaupunkiseudulla, tai Helsingin eteläisissä kaupunginosissa on vanhoja, hienoja kivitaloja, jotka on rakennusajankohtanaan suunniteltu yksityisasunnoiksi. Vuosien varrella Suomessa huomattiin, että moni näistä kiinteistöistä on jopa tarpeellisempi yhtiön konttorina tai edustustilana kuin asuntona. Niinpä vanhoja asuntoja muutettiin yrityskäyttöön. Ja nyt päivä on tehnyt kierroksensa. Näistä vanhoista konttoreiksi muutetuista yksityisasunnoista tehdään pirun kalliita yksityisasuntoja. Tiedän mistä puhun, eräskin edustamani yhtiö on tekemisissä juuri tämän asian kanssa. Firmalla on muutto edessä. Teollisuuskiinteistön muuttaminen asuin- tai kauppakiinteistöksi on, jos olen oikein ymmärtänyt, amerikkalainen keksintö. New Yorkin Brooklyn on kai klassikko. Nuoruuteni Bostonin satamamakasiineista tuli upeita kauppa- ja ravintolakeskuksia. Kun perusrakentaminen oli laadukasta, ei niitä turkulaisina purettu, ne vaan muutettiin ajalle sopiviksi. Ja kun turkulaisista tuli vitsailtua, niin terveisiä Tampereelle. En tätä hämäläiskaupunkia niin hyvin tunne, mutta teollisuuskorttelinne ovat huippukäytössä. Kiitos siitä! Suomessa ja varsinkin täällä pääkaupunkiseudulla on kaksi pientä ongelmaa. Asunnot tai asumiskulut ovat sikamaisen hintaisia. Samaan aikaan kaupan ala muuttuu. Keskikokoiset kaupat jäävät tyhjiksi; asiakkaat käyvät isoissa keskuksissa ja hoitavat täydennysostoksia pienessä lähipisteessä. Erikoistavarakauppaa käydään netissä. Jos pääkaupunkiseudulla tai muulla kasvavalla alueella on mahdollisesti tyhjäksi jäävä keskikokoinen kaupparakennus, voisiko joku muuttaa sen asunnoiksi? Siis alueella, jossa tarvitaan enemmän asuntoja ja vähemmän kauppoja kuin ennen? Jos se rakennus on valmiiksi hyvä? Kaupassa on jo sähköt, lämpö, vesi ja ilmastointi sekä parkkipaikat. Tiedän, että ajatuskin on järjetön. Ensimmäisenä sen tuomitsevat kiinteistösuunnittelijat, kaupunkisuunnittelijat, arkkitehdit sekä sisustajat. Tuomionsa antavia muuten yhdistää se, etteivät he ole elämässään yrittäneet mitään uutta. En minä kauppaan juuri nyt haluaisi muuttaa, mutta monelle se sopisi. Tai ehkä minullekin, kunhan joku taitavampi hoitaisi homman. Eiköhän lähdetä, kauppaan. Niklas Herlin Uuden Suomen kustantaja ja Uusi Suomi Oy:n hallituksen puheenjohtaja
4 4 Lauantai 25. lokakuuta 2014 tutkimus Istock Suurten asuntolainojen osuus on jatkanut kasvuaan, mutta samaan aikaan suomalaiset varautuvat lainojensa korkomenojen nousuun aikaisempaa paremmin. Asuntomarkkinat ovat jakautuneet jyrkästi kahtia, kun väki pakkautuu kasvukeskuksiin. Suomalaisten asumishaaveet ovat sitkeästi ristiriidassa asuntopolitiikan ja -rakentamisen kanssa: halutuin koti on omakotitalo väljällä asuinalueella. Hasse Härkönen Asuntolainat ovat nyt isoja Lue koko tutkimus: hypo.fi Tiedot käyvät ilmi Uuden Suomen ja Hypon teettämästä kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten asumista ja asumiseen liittyviä asenteita. Taloustutkimus teki kyselyn elokuun lopussa, ja tutkimukseen osallistui tuhat suomalaista eri puolilta maata. Tutkimus on neljäs laatuaan: edelliset kyselyt tehtiin vuosina 2010, 2012 ja Tuloksista piirtyy kuva asuntomarkkinoiden suhteen kahtia jakautuneesta, suurten asuntolainojen maasta. Väkeä imevissä kasvukeskuksissa asuntojen hintojen ja vuokrien odotetaan nousevan edelleen, muualla maassa laskevan tai pysyvän ennallaan. Taloustutkimuksen tutkimusjohtajan Kari Roosen mukaan suomalaiset ovat tässä suhteessa hyvin perillä asuntomarkkinoiden toiminnasta. Asumisen kalleudesta on puhuttu viime vuosina paljon etenkin pääkaupunkiseudulla. Asumiskulujen sopiva osuus nettotuloista jakaa vastaajat eri ryhmiin iän mukaan. Mitä nuorempi vastaaja, sitä suuremman osan asuminen saa hänen mielestään tuloista viedä. Näkemysero syntyy myös lapsiperheiden ja aikuistalouksien välille. Ilmeisesti suomalaiset asuntovelalliset ovat ottaneet eri suunnasta tulevat taloustilannetta koskevat varoitukset vakavasti, sillä velallisten varautuminen asuntolainojen korkojen nousuun on selvästi kohentunut edellisvuoteen verrattuna. Tutkimuksen vastaajien näkemys unelma-asunnosta pysyy vuodesta toiseen samana. Suurin osa suomalaisista haluaa oman omakotitalon. Velallisia vähemmän, lainasummat kasvaneet Onko kotitaloudellanne asuntolainaa? Kyllä Ei Asuntovelallisten kotitalouksien määrä on ollut pari viime vuotta loivassa laskussa. Nyt lainaa on 36 prosentilla vastaajista, kun kaksi vuotta sitten luku oli 41 prosenttia. Yksi selittävä tekijä saattaa olla se, että pieniä lainoja on ehditty maksaa pois. Alle euron asuntolainojen osuus lainoista on laskenut pariin viime vuoteen verrattuna euron asuntolainojen osuus lainoista on sen sijaan kasvanut jatkuvasti vuodesta 2010 lähtien, minkä voi nähdä merkkinä kasvukeskusten asuntojen kalleudesta. Lapsiperheistä asuntovelkaa on lähes kahdella kolmesta eli huomattavasti useammalla kuin vastaajilla keskimäärin. Lapsiperheiden osuus korostuu lisäksi suurissa sekä euron että yli euron asuntolainoissa. Useammalla kuin joka toisella suurituloisen vastaajan kotitaloudella on asuntolainaa. Heidän osuutensa on keskimääräistä suurempi myös suurten lainojen kohdalla, mikä on luontevaa. Suurilla tuloilla on varaa lyhentää suurta lainaa. Maan eri osien välillä asuntovelallisten määrä pysyy melko samalla tasolla. Velkaa otetaan sekä etelän kasvukeskuksissa että pohjoisen harvemmin asutuilla seuduilla. Lainojen keskimääräinen koko on kuitenkin Helsingissä ja Uudellamaalla muuta maata suurempi. Kaikki Ikä, vuotta Aikuistalous Ruokakunta Lapsiperhe Alle Bruttotulot eur/vuosi Yli Helsinki, Uusimaa Etelä-Suomi Suuralue Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Paljonko Paljonko kotitaloudellanne kotitaloudellanne on on asuntolainaa? asuntolainaa? 0% 20% 40% 60% 80% 100% Alle euroa euroa euroa Yli euroa /vastata
5 Lauantai 25. lokakuuta 2014 tutkimus 5 Säästäminen suosituin varautumiskeino Asuntolainan korkojen nousuun varautuminen on lisääntynyt huomattavasti vuoden aikana. Lähes kaksi kolmasosaa velallisista kertoo varautuneensa korkojen kohoamiseen jollain tavalla, kun viime vuonna varautuneiden osuus oli hieman alle puolet. Asuntovelalliset tietävät nopeidenkin muutosten olevan mahdollisia, ja tietoisuus riskeistä on kasvanut. Myös lainojen suuri koko vaikuttanee varautumiseen, koska korkojen heilahtelu tuntuu ison lainan hoitokuluissa. Selvästi suosituin varautumiskeino on edelleen säästäminen. Kiinteä korko ja korkokatto ovat lisänneet suosiotaan. Se kertoo sekä pankkien tällä hetkellä tarjoamista erittäin edullisista kiinteistä koroista että velallisten varautumisesta tulevien vuosien yleiseen talouskehitykseen. Jos talous lähtee nousuun, se näkyy myös korkojen nousuna. Hieman useampi kuin joka toinen velallinen kertoo arvioineensa lainanhoitomenojaan nykyistä korkeammalla korkotasolla. Vastaajien mukaan viiden prosentin kokonaiskorko on sopivin asuntolainan maksukyvyn stressitestaamiseen. Nykyisen hyvin matalan korkotason valossa näin isoon nousuun varautuminen merkitsee katseen olevan melko pitkällä tulevaisuudessa. Oletteko arvioinut lainanhoitomenojanne nykyistä korkeammilla korkotasoilla (ns. stressitesti)? Kyllä Ei Miten olette varautunut mahdolliseen asuntolainan korkojen nousuun? En mitenkään Jollain tavalla* *Valittu varautumiskeino Kiinteällä korolla Korkokatolla Säästämällä Lyhyellä laina-ajalla Ylimääräisillä lyhennyksillä % 5% 10% 15% 20% 25% Entä mikä on käsityksenne mukaan sopiva kokonaiskorko, jolla asuntolainan maksukykyä tulisi stressitestata? Ei tarvitse stressitestata 3% 5% 7% 0% 10% 20% 30% 40% 50% Kasvukeskuksissa hintojen nousu jatkuu Asuntomarkkinoiden kahtiajakautuminen näkyy odotuksissa hintojen kehityksestä seuraavan vuoden aikana. Kasvukeskuksissa kysyntä on kovaa ja hintojen odotetaan edelleen nousevan, muun Suomen kohdalla hintojen uskotaan laskevan. Eniten kasvukeskusten asuntohintojen nousuun luottavat nuoret aikuiset. Kasvukeskusten ulkopuolisten alueiden hintojen laskun uskovat olevan rajuinta Helsingissä ja Uudellamaalla asuvat. Sama keskittymiskehitys näkyy vuokria koskevissa vastauksissa. Kasvukeskuksissa vuokrien odotetaan nousevan eikä vuokrien laskuun usko käytännössä kukaan. Muualla Suomessa vuokratason ennakoidaan pysyvän pitkälti nykyisellään. Nousuun uskovia on reilu neljännes vastaajista, ja laskua taas odottaa alle kuudesosa. Valtion roolista kasvukeskusten asuntotuotannon vauhdittamisessa ei ole yksimielisyyttä. Puolet vastaajista haluaa, että valtio pakottaisi kunnat kaavoittamaan lisää tontteja asuinrakentamiseen, puolet vastustaa ajatusta. Sama erimielisyys toistuu näkemyksissä siitä, pitäisikö omistusasuntojen tarjontaa lisätä valtion tuella. Eniten ajatusta kannattavat pienituloiset. Miten uskotte asuntojen hintojen kehittyvän kasvukeskuksissa Asuntojen hintojen tulevien kehitys 12 kasvukeskuksissa kuukauden aikana? Kaikki Nousevat Ikä, vuotta Pysyvät ennallaan Helsinki, Uusimaa Laskevat Suuralue Etelä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi 0% 20% 40% 60% 80% 100% Pitäisikö mielestänne valtion pakottaa kasvukeskusten Pitäisikö mielestänne kunnat valtion kaavoittamaan pakottaa lisää kasvukeskusten tontteja asuinrakentamiseen? kunnat kaavoittamaan lisää tontteja asuinrakentamiseen? Kyllä Ei Pitäisikö mielestänne omistusasuntojen tarjontaa lisätä valtion tuella? Bruttotulot alle eur/v Bruttotulot eur/v Bruttotulot yli eur/v Kyllä Ei 0% 20% 40% 60% Nuoret hyväksyvät suuret asumiskulut Tänä vuonna tutkimuksessa kysyttiin ensimmäistä kertaa asumiskulujen sopivaa suhdetta nettotuloihin. Kaksi kolmasosaa vastaajista on sitä mieltä, että asumiskulut saavat haukata enintään 40 prosenttia tuloista. Neljäsosan mielestä asumiseen saa mennä korkeintaan puolet tuloista. Eri ikäisten näkemykset poikkeavat paljon toisistaan. Alle 35-vuotiaat vastaajat sallivat tuloihin nähden selvästi suuremmat asumiskulut kuin vanhemmat vastaajat. Kaikkein jyrkimmin pienten kulujen puolella ovat yli 50-vuotiaat vastaajat. Tulos heijastaa eri ikäryhmien asumisen, sen kulujen ja omien tulojen todellista tilannetta. Kolmasosa vastaajista kertoo, että oman talouden asumismenot ylittävät 40 prosentin osuuden käytettävissä olevista tuloista. Nuorimpien, vuotiaiden vastaajien ryhmässä lähes puolella asumiskulut ylittävät 40 prosentin rajan. Naisten kohdalla asumisen suhteellinen kalleus on yleisempää kuin miehillä. Saman ilmiön voi arvioida näkyvän lapsiperheiden kohdalla. Lapsiperheet sallivat aikuistalouksia isomman osan tuloista menevän asumiseen. Omistusasumisen kysynnän helpottaminen ja uudisrakentamisen vauhdittaminen saavat kyselyssä kannatusta. Asuntorahoituksen sääntelyä halutaan vähentää ja varsinkin uudisrakentamista koskevia säännöksiä keventää kustannusten laskemiseksi. Tulosten voi tulkita kertovan ainakin siitä, että suomalaiset kokevat omistusasumiseen liittyvän liian paljon rajoituksia ja menoeriä. Paljonko asumisen kustannukset saisivat käsityksenne mukaan enintään olla nettotuloista? Ikä, vuotta Ruokakunta Ylittävätkö taloutenne asumismenot 40 % taloutenne käytettävissä olevista nettotuloista? Ikä, vuotta Ruokakunta Aikuistalous Lapsiperhe 0% 20% 40% 60% 80% 100% Aikuistalous Lapsiperhe 0% 20% 40% 60% 80% 100% Enintään 40% Enintään 50% Enintään 60% Enintään 70% Kyllä Ei En halua vastata
6 6 tutkimus Lauantai 25. lokakuuta 2014 Missä seuraavista haluaisitte ensisijaisesti asua? 0% 20% 40% 60% 80% 100% Missä seuraavista asutte tällä hetkellä? 0% 20% 40% 60% 80% 100% Mikä seuraavista on mielestänne ihanteellisin asumismuoto? 0% 20% 40% 60% 80% 100% Omakotitalo Mikä seuraavista on nykyinen asumismuotonne? Rivi-/paritalo Kerrostalo 0% 20% 40% 60% 80% 100% Toiveet ja todellisuus eivät kohtaa Palvelut ja väljyys tärkeitä Uutena asiana selvitettiin asuinpaikan valinnan kriteerejä. Kolmesta vaihtoehdosta palveluiden välitön läheisyys nousi tärkeimmäksi tekijäksi, mutta hieman yllättäen asuinalueen väljyys seuraa perässä vain muutaman prosenttiyksikön pienemmällä osuudella. Hyviä julkisia liikenneyhteyksiä taas ei pidetä niin tärkeinä paitsi nuorimpien vastaajien keskuudessa, jossa ne nousivat ykköstekijäksi. Palveluiden läheisyyden merkitys korostuu iän myötä, asuinalueen väljyyden merkitys taas vaihtelee enemmän eri ikäryhmiä vertailtaessa. Tärkeimmäksi Omassa asunnossa Osaomistusasunnossa Asumisoikeusasunnossa Vuokra-asunnossa Omistus- ja omakotiasumisen suosio pysyy vankkumattomana vuodesta toiseen. Enemmistö suomalaisista pitää omaa omakotitaloa ihanteellisena asumismuotona. Asumishaaveet ja -todellisuus kohtaavat siltä osin melko huonosti, koska omakoti- ja omistusasujien osuus vastaajissa on selvästi pienempi kuin niitä ykkösvaihtoehtona pitävien. Omistusasuminen koetaan myös taloudellisesti edullisimmaksi asumismuodoksi. Näkemys korostuu Helsingissä ja Uudellamaalla. Omistusasuntojen kysyntää halutaan vauhdittaa omistusasumiseen liittyvillä verohelpotuksilla. Tuloksen voi tulkita myös vastareaktioksi asuntolainan korkovähennysoikeuden rajoituksiin. Vuokra-asuntopulan suurimpana syynä pidetään valtion ja kuntien haluttomuutta rakennuttaa uusia vuokra-asuntoja. Näkemys korostuu vasemmistopuolueiden ja perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Asumisen uudet muodot eli osaomistus- ja asumisoikeusasuminen eivät juuri ole saaneet jalansijaa. Yhteensä vaivaiset kaksi prosenttia vastaajista pitää näitä asumismuotoja ensisijaisina valintoina, ja vain kolme prosenttia asuu osaomistus- tai asumisoikeusasunnossa. Mikä seuraavista kolmesta tekijästä on mielestänne tärkein asuinpaikkaa valitessanne? Vastaukset: Äänestäisi eduskuntavaaleissa nyt VASL SDP KESK KOK VIHR RKP KD PS Palvelujen välitön läheisyys Hyvät julkiset liikenneyhteydet Asuinalueen väljyys väljyyden kokevat vuotiaat vastaajat, ja vähiten sillä on merkitystä nuorille aikuisille. Väljyys korostuu myös pienissä kunnissa ja Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä keskustan, kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten kannattajien joukossa. Mielenkiintoinen kysymys on se, miten suomalaisten asumistoiveet ja nykyinen sekä tuleva asuntopolitiikka ja -rakentaminen saadaan sovitettua yhteen. Kasvukeskuksissa uudisrakentaminen on tiivistä ja keskusten vanhoja alueita täydennysrakennetaan. Suurten Johanna Paasikangas-Tella Neljän suurimman puolueen päättäjät kommentoivat asumisen ja rakentamisen ongelmia ja ehdottivat ratkaisuja. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen: Kaavoituksen pitää kestää aikaa Asuntojen hintojen nousu on iso ongelma. Ratkaisut riippuvat pitkälti talouden yleisestä kehityksestä, kuten siitä, minne suomalainen teollisuus tulevaisuudessa investoi. Alueita pitää kehittää niiden omien vahvuuksien ympärille, joita ovat esimerkiksi Lapissa matkailu ja Lappeenrannan seudulla Venäjän läheisyys. Kasvukeskuksissa toimiva joukkoliikenne vaikuttaa ratkaisevasti hintakehitykseen: miten kaukaa voi kohtuullisessa ajassa käydä töissä? Asuntoja tulee myös rakentaa hyvien liikenneyhteyksien, kuten metroradan varteen. Valtion pitää ottaa vahva rooli kasvukeskusten asuntotuotannon vauhdittamisessa ja niin on jo tehtykin. Alkusyksystä Helsingin seudun kunnat sitoutuivat kasvattamaan asuntotonttien kaavoitusta vuosina noin 25 prosentilla verrattuna voimassa olevaan aiesopimukseen. Se merkitsee alueelle tuhansia uusia asuntoja. Omistusasumiseen kannustetaan asuntolainojen korkovähennysoikeudella, jota kokoomus on pitänyt tärkeänä. Se tukee asumisen omatoimista järjestämistä. Vaikean taloustilanteen vuoksi vähennysoikeutta on kuitenkin jouduttu kaventamaan. Erilaisten vähennysten haasteena on usein se, että ne valuvat hintoihin. Kokoomus kannattaa niin sanottua 20-vuotista korkotukimallia, joka houkuttelisi rakentajia vuokra-asuntotuotantoon. Nykyisillä ehdoilla rakennetut kohteet ovat tiukkojen rajoitusten alaisia 40 vuotta. Esimerkiksi viime eduskuntakaudella käytössä olleen välimallin myötä saatiin merkittävä määrä uusia vuokra-asuntoja. Toimijoista ei siis ole pulaa, kunhan lainsäätäjä tekee myös vuokra-asuntorakentamisesta kannustavaa. Uudisrakentamista koskevaa sääntelyä pitäisi keventää. Esimerkiksi esteettömyyssäännöksiä ei välttämättä tarvitsisi soveltaa kaikkiin rakennettaviin asuntoihin, kunhan huolehditaan siitä, että liikuntarajoitteisille on tarjolla riittävästi asuntoja. Riittävä kaavoitus on lähtökohta tonttien hinnan nousun hillitsemiseksi, ja sen avulla esimerkiksi Oulussa onkin pidetty tonttihinnat kurissa. Kaavoitus pitää suunnitella pitkällä aikajänteellä ja isolla volyymillä. Myöskään kuntarakenne ei saisi estää järkevää maankäyttöä. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne: Asuntotuotannon tulee seurata työpaikkoja On pyrittävä hyvään työllisyyskehitykseen koko maassa. Työpaikkoja syntyy eri alueille kuin mistä niitä katoaa. Siksi työn perässä muuttamisen on oltava houkuttelevampaa. On myös tuettava paremmin ihmisiä, joiden työ on toisella paikkakunnalla kuin perheen koti. Helsingin seudulla on juuri sovittu kuntien ja valtion välillä, että kunnat lisäävät tonttitarjontaansa 25 prosenttia. Vastapainoksi valtio osallistuu alueen isojen infrahankkeiden kuten Pisara-radan ja Länsimetron rahoitukseen. Samaan pyritään myös Tampereen seudulla uuden kaupunkiraitiotien kohdalla. Omistusasumisen verotuet ovat jo nyt mittavat. Niiden lisääminen johtaisi hintojen nousuun ja hankaloittaisi osaltaan työn perässä muuttamista. Vuokra-asuntorakennuttajat saavat lainaa edullisesti, kun valtio maksaa niihin korkotukea ja antaa lainalle täytetakauksen. Vuoden 2015 loppuun saakka lainojen omavastuukorko on pitkän korkotukimallin sekä nuoriso- ja opiskelija-asuntojen osalta yksi prosentti. Valtio on lisäksi perustanut A-Kruunu-yhtiön vuokra-asuntojen rakennuttamista varten. Sen on tarkoitus rakennuttaa jopa kohtuuhintaista vuokra-asuntoa muutaman vuoden kuluessa. Kuntien tulisi lisätä kaavoitustaan tarvetta vastaavasti, jotta myös kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon riittää tontteja. Tukiviidakossa on varmasti perkaamista. Säätelyä kuitenkin tarvitaan muun muassa siksi, että vuokrat pysyvät kohtuullisina niissä kohteissa, joiden rahoittamiseen käytetään veronmaksajien rahaa.
7 Lauantai 25. lokakuuta 2014 päättäjät 7 puolueiden lääkkeitä Näitä kysyttiin: 1. Asuntojen hintojen ja vuokrien odotetaan edelleen nousevan kasvukeskuksissa ja laskevan muualla maassa. Moni muuttaisi työn perässä toiselle paikkakunnalle, mutta ei pysty hankkimaan sieltä asuntoa. Löytyisikö tähän lääkkeitä esimerkiksi elinkeino-, alue- tai työvoimapolitiikan keinoin? 2. Pitäisikö valtion vauhdittaa kasvukeskusten asuntotuotantoa esimerkiksi pakottamalla kunnat kaavoittamaan lisää tontteja asuinrakentamiseen tai lisäämällä omistusasuntojen tarjontaa valtion tuella? 3. Voisiko omistusasumisen kysyntää vauhdittaa verohelpotuksilla? 4. Vuokra-asuntopulan suurimpina syinä pidetään valtion ja kuntien haluttomuutta rakennuttaa uusia vuokraasuntoja. Miten tilannetta voisi helpottaa? 5. Pitäisikö asuntorahoituksen sääntelyä vähentää, ja jos pitäisi, niin miten? 6. Voisiko uudisrakentamista koskevia säännöksiä keventää? Miten? 7. Miten voitaisiin hillitä tonttien hinnan nousua? Pitäisikö kuntien paitsi kaavoittaa lisää, myös ostaa lisää raakamaata ja kaavoittaa lähinnä vain omia maitaan? Tämän hallituksen aikana sosiaalidemokraattiset asuntoministerit ovat huolehtineet maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarvioinnista. Kaikki rakentamismääräykset käydään läpi ja uudistetaan vuoden 2017 loppuun mennessä. Kuntien tulisi tehdä osuutensa muun muassa autopaikkaja julkisivunormien suhteen. Sisäasiainministeriön käsissä on harkita voitaisiinko pakollisista väestönsuojasta luopua. Kaikki nämä lisäävät rakentamisen kustannuksia. Paras keino hintojen hillitsemiseksi on tonttien tarjonnan lisääminen. Se vaatii kunnilta raakamaan hankintaa, kysyntää vastaavaa kaavoitusta, yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja muun muassa rakentamiskehotusten käyttöä. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä: Rakentamiseen byrokratiatalkoot Etenkin kasvukeskuksissa monilla pieni- ja keskituloisilla asumisen kustannuksista selviämisestä on tullut elämäntehtävä. Näin ei pitäisi olla. Kasvukeskuksissa on saatava asumiskustannukset ripeästi kuriin, mutta samalla pitää turvata elämisen edellytykset myös muualla maassa. Esimerkiksi biotaloudella voitaisiin luoda työpaikkoja koko Suomeen. Asuntotuotantoa pitäisi kehittää malleilla, jotka eivät vaadi valtiolta suoraan rahaa. Esimerkiksi seinäjokelainen kuntien omistama yleishyödyllinen yhtiö rakennuttaa asuntoja, joissa asukas maksaa kohtuullista vuokraa, joka lyhentää taloyhtiön velkaa asukkaan hyväksi. Tonttien ja rakennuskannan käyttötarkoituksia on voitava muuttaa helpommin. Esimerkiksi tyhjien toimistotilojen muuttamista asunnoiksi on joustavoitettava. Omistusasuntojen kysyntään vaikuttaa ennen kaikkea ihmisten usko siihen, että heillä on riittävä toimeentulo kustannusten maksamiseksi. Korkotason painuttua matalaksi verohelpotuksilla ei enää ole merkittävää vaikutusta. Vanhaan vuokra-asuntokantaan sidottu pääoma on hitaasti liikkuvaa ja huonosti tuottavaa. Siksi omistajilla ei ole intressiä nykymääräysten oloissa tehdä juuri mitään. Valtion rahaa tarvitaan etenkin erityisryhmien asuntotuotantoon koko maassa. Vammaisten, pitkäaikaisasunnottomien ja vanhusten asumiseen panostaminen vähentää laitoshoidon menoja ja maksaa itsensä takaisin. Kaavoituksella säädellään uusien asuntojen keskikokoa, mikä luo epätasapainoa kysynnän ja tarjonnan välille. Autopaikkavaatimuksia on kevennettävä ja autottomat asukkaat on vapautettava autopaikkojen kustannuksista. Byrokratian purkutalkoissaan keskusta esittää kaavoituksen käsittelyaikojen lyhentämistä ja kaavan käynnistysvaiheen tiedotusvelvoitteen täsmentämistä. Maaseutuasumisen helpottamiseksi kaavajärjestelmään on luotava uusi kaavatyyppi, kevyt kyläkaava. Vapaa-ajan asunnon muuttamista vakituiseksi asunnoksi on helpotettava. Asunto- ja mökkitonteille pitää saada oikeus rakentaa yksi enintään 25 neliön rakennus ilmoitusmenettelyllä. Suomessa on kaupunkeja kuten Oulu, joka on pitkäjänteisesti hankkinut riittävästi raakamaata ja kaavoittanut sitä asuntokäyttöön. Tonttien hinnat saadaan näin pysymään kohtuullisina. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini: Säätelemme itsemme hengiltä Avain asumisongelman helpottamiseen on, että työtä on joka puolella maata. Osin ongelmat johtuvat kaavoituksen rajoituksista, ja erityisesti haja-asutusalueiden kaavasäätelyyn tarvittaisiin lievennystä. Kasvukeskusten kasvun pitäisi olla hallittua, nyt sijainti vaikuttaa liikaa asunnon hintaan. On myös tapahtunut filosofian muutos. Kun aiemmin maksettiin koti ajan mittaan omaksi, nyt monen tavoitteena on myydä se muutaman vuoden kuluttua voitolla. Osin tätä ruokkii vapautus myyntivoittoverosta oman kodin myynnistä kahden asumisvuoden jälkeen. Nuoret ajattelevat jo eri tavalla, ja esimerkiksi asumisoikeusasunnot sopivat hyvin yliopistokaupunkeihin. Toisaalta asumisoikeusasunnot sopivat hyvin myös eläkeläisille, joiden osuus asumisoikeusasujista onkin noussut 30 prosenttiin. Verotus voisi myös joustaa todellisen asumisen suhteen esimerkiksi siten, että kesäisin voisi maksaa verot kuukauden verran lomapaikkakunnalle. Tämä voisi kannustaa haja-asutusalueita lisäämään palveluja ja houkuttelevuuttaan. On oikein, että omistamalleen asunnolle on mahdollista saada vuokratuottoa. Kuntien pitää myös kannustaa yksityiseen vuokraamiseen. Vuokrat ovat kuitenkin korkeat ja samalla rahalla maksat nopeasti omaa. Esimerkiksi metroratkaisuilla valtio voi ohjata rakentamista: jos kaavoitus ei ole tehokasta, ei saada tukiakaan. Radan varteen syntyvät uudet asunnot ovat kyllä kalliita, ja joissakin paikoissa rakennuttaja ottaa ison riskin. Asuntopolitiikan pitäisi olla ennakoitavaa. Pelisäännöt eivät saisi muuttua kesken matkan, jotta esimerkiksi lapsiperheiden talous voidaan suunnitella. EU:n aikana on tullut uutta säännöstä, ja esimerkiksi omakotitalon rakentaminen on tehty tosi vaikeaksi. Sääntelyä pitäisi ehdottomasti keventää tästä on esimerkkinä älytön jätevesiasetus. Kasvukeskuksissa tulotaso on parempi, mutta siitä huolimatta maaseudulla on monesti suhteellisesti parempi elintaso. Asuntojen hintakehityksestä voidaan todeta, että jokainen lakkautettu kyläkoulu tai -kauppa romahduttaa asunnon arvoa. Katri Hyväkkä / Keskustan kuvapankki
8 8 Lauantai 25. lokakuuta 2014 hypo Missä työtä, siellä asunto Martti Ristimäki Asuntomarkkinoiden murros kasvukeskuksissa ja muuttotappioalueilla syvenee, kun työmarkkinoiden voimakas muutos jatkuu ja asuntojen todelliset korjaustarpeet valkenevat kaikille. Kasvukeskuksiin tarvitaan selvästi nykyistä enemmän ja monipuolisemmin uusia asuntoja, varsinkin jos maahanmuutto kasvaa ennakoidusta, korostaa Hypon toimitusjohtaja Ari Pauna. Ari Paunan neuvot: Ennakkosäästämistä on edistettävä. ASP-säästämisen alaikäraja on laskettava 15 vuoteen. Valtiontakausmaksu on puolitettava. Asuntolainojen korkovähennysoikeuden leikkaus on pysäytettävä. Varainsiirtovero olisi yhdenmukaistettava ja sitä pitäisi alentaa. Lainanmaksukyvyn stressitestikorkoa pitää alentaa. RS-lainojen riskipaino on puolitettava. Koko Suomen taloudelle on tärkeää, että asuntovelalliset lyhentävät tulevaisuudessakin lainojaan säntillisesti. Luototusasteen lähestyessä prosenttia voidaan lyhennystahtia Suomessakin jo hidastaa. Vuokra-asuntoja, osaomistusasuntoja ja asumisoikeusasuntoja tarvitaan lisää. Yksityiset vuokranantajat ovat suuri mahdollisuus vuokra-asuntopulan helpottamiseksi. Kaavoitus- ja lupaprosesseja pitää nopeuttaa ja rakentamisen säädösviidakkoa harventaa. Pitää rakentaa nykyistä halvempia asuntoja ja ennen kaikkea eritasoisia asuntoja ja erilaisilla konsepteilla. Markkinat näyttäkööt, mitkä menevät kaupaksi. Parasta on tukea tai olla tukematta kaikenlaisia asumismuotoja tasapuolisesti. Pankkien ja kiinteistövälittäjien väliset kytkökset on katkaistava lainsäädännöllä. Korjausrakentaminen: on valittava entistä tarkemmin, mikä kohde kannattaa korjata ja mikä ei. Isännöintialalle pitäisi saada voimaan korkeampia osaamisvaatimuksia ja alalle soveltuvia toimilupakäytäntöjä. Työpaikkojen määrä kasvaa lähinnä vain Suomen suurimmissa kaupungeissa. Niihin muuttaa runsaasti väkeä työn perässä muualta maasta ja ulkomailta. Hypon toimitusjohtajan Ari Paunan mukaan uusien asuntojen tuotannon pitää kasvukeskuksissa nousta selvästi ennakoituakin suuremmaksi. Muuten asuntopula kärjistyy ja myös vanhojen asuntojen hinnat ja kotitalouksien velkamäärät karkaavat pilviin erityisesti pääkaupunkiseudulla. Jos asuntotuotanto ei kasva tuntuvasti, pääkaupunkiseutua uhkaa Tukholman tauti. Muissa kasvukeskuksissa uhkana on puolestaan Helsingin syndrooma, Pauna sanoo. Tukholma on varoittava esimerkki siitä miten käy, kun pitkään on rakennettu asuntoja liian vähän tarpeeseen nähden: asuntopula on jo sietämätön, ja opiskelijat asuvat jopa telttamajoituksessa. Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun heikkoutena on ollut puolestaan se, että tontteja asuinrakennuksille kaavoitetaan tarpeeseen nähden aivan liian hitaasti ja asuntojen hinnat nousevat voimakkaasti. Suomi on kaupungistumisessa 20 vuotta Ruotsia jäljessä. Meillä on siis vielä mahdollisuus välttää samanlaisten ongelmien kärjistyminen, Pauna korostaa. Vuoteen 2030 mennessä kaupunkeihin on rakennettava vähintään asuntoa lisää. Suurin osa lisäyksestä kohdistuu noin kymmeneen kuntaan. Ennusteen mukaan pääkaupunkiseudulla uusien asuntojen tarve kasvaa :lla ja Tampereella :lla. Muita merkittäviä kasvukeskuksia ovat Turku, Lahti, Jyväskylä, Kuopio, Vaasan ja Seinäjoen alue sekä Oulu. Asukasmäärän muutokset ovat todella mittavia. Pääkaupunkiseudun asukasmäärä kasvaa vuoteen 2030 mennessä vähintään nyky-tampereen verran. Tampereen lisäys on keskisuuren suomalaiskaupungin luokkaa. Ennusteita on korjattava selvästi ylöspäin, jos maahanmuutto ja vanhojen asuntojen poistuma kasvavat ennusteita enemmän. Lisää taloyhtiölainoja Lyhyellä tähtäimellä asuntomarkkinoilla on luvassa hiljenevää. Tuleva talvi ratkaisee asuntomarkkinoiden suunnan. Uusia asuntolainoja nostetaan nyt vähiten kymmeneen vuoteen. Asunnonostajaa ilahduttaa, että lainojen korkomarginaalit ovat kääntyneet laskuun. Kasvukeskuksissa asuntotuotannon tuntuvan lisäämisen ohella iso kysymys on rahoituksen järjestäminen tulevaisuudessa. Asuntojen hinnat ovat monien kotitalouksien maksukyvyn ylärajoilla. Pauna arvioi, että tulevaisuudessa asunto-osakeyhtiöt ottavat entistä suuremman osan uudisrakennuksen lainataakasta, koska monien palkansaajien lainanottomahdollisuudet heikkenevät. Tällöin laina on huoneistokohtainen, ja jäljellä oleva lainapääoma siirtyy asuntokaupan yhteydessä seuraavalle osakkaalle. Luonnollisesti hyvätuloiset omistusasujat ottavat koko asuntolainan omiin nimiinsä, koska saavat pankkilainaa edullisemmin ehdoin kuin taloyhtiö. Asuntomarkkinoiden ohella lainamarkkinoilla asiakkaat jakautuvat entistä selkeämmin kahteen ryhmään, Pauna toteaa. Sama ilmiö koskettaa myös kasvavan korjausrakentamisen rahoittamista. Rahat eivät riitä haja-asutukseen Asuntojen hintojen eriytyminen jatkuu Suomessa. Hajaasutusalueilla ja rakennemuutospaikkakunnilla omakotitalon myyminen vaikeutuu ja pitkittyy, eikä talosta saa kovin hyvää hintaa. Uudenmaan maakunnan kokoisessa Tanskassa asuntopoliittinen ykkösongelma on maaseudulla sijaitsevien uusien ja vanhojen omakotitalojen vangeiksi joutuneiden kotitalouksien asema, Pauna varoittaa. Nuoret muuttavat kaupunkeihin, ja maaseudun ikääntyvien asukkaiden pitäisi päästä muuttamaan syrjäkylältä vähintään kuntakeskukseen palveluiden lähelle. Suurin osa Suomesta on jo muuttotappioaluetta. Syrjäseutujen pulmat kärjistyvät, kun haja-asutusalueiden asuntokauppa jumiutuu. Kauppamäärät ovat niin pienet, että osa alueista putoaa pois toimivilta asuntomarkkinoilta. Paunan mielestä maan kattavan hajautetun yhdyskuntarakenteen pitkä kausi Suomessa on omalla painollaan päättymässä. Jokainen saa asua missä haluaa, mutta yhteiskunnalla ei ole enää varaa tukea entiseen malliin asumista haja-asutusalueilla, syrjäseuduista puhumattakaan. Hän muistuttaa, että meitä vauraammassa Ruotsissa 10-miljoonainen kansa asuu Tukholmasta etelään ja sielläkin pääasiassa rannikoilla. Puolet pienempi ja selvästi köyhempi Suomen kansa ei pysty jatkossa asuttamaan koko Suomea Hangosta Nuorgamiin. Kasvukeskusten asuntotuotantoa ei Paunan mielestä pidä nyt taantumassakaan päästä hiipumaan. Asuntojen tarve on niin suuri vuosiksi eteenpäin, että rakentamisen määrää on lisättävä reippaasti ja tasaisesti kuin Lasse Virén vauhtiaan Münchenin kultakympillä. Rakentaminen ja asuntokauppa ovat tärkeitä talouskasvulle ja myös julkiselle sektorille onhan arvioiden mukaan 40 prosenttia rakentamisen kokonaishinnasta veroja. Asuntorakentamisen määrä on tärkeä myös valtiovallan kannalta. Meillä on edessä yli 100 miljardin euron asuntotuotantoprojektit, Pauna muistuttaa.
9 1, 2, 3! Syksyn Superetu! Westhouse myy nykyisen asuntosi 2,22 % välityspalkkiolla (1,79 % + alv. 24 %). Samalla saat asiantuntija-apua myös tulevan asuntosi hankinnassa. Asunnon myyminen ja uuden hankkiminen on helpompaa, kun sen hoitaa asiantuntijan kanssa. Meillä on kokemusta kaikenkokoisten ja tyyppisten asuntokauppojen läpiviennistä. Anna meidän auttaa! Pakettiin sisältyy kattavien välityspalveluidemme lisäksi tuhti tunti konsultaatiota uuden asunnon hankintaan. Saat siis asiantuntijan apua esimerkiksi tarpeiden kartoittamiseen, kiinnostavien kortteleiden markkinoista ja eritoten alueella toteutuneiden kauppojen eli hintojen selvittämiseen. Etu on voimassa Helsingin, Espoon ja Vantaan alueella sijaitsevissa kerrostaloasunnoissa (1-3h), joille solmitaan välityssopimus mennessä. Toimeksiantokohtainen palkkio 2,22 % toteutuneesta kauppahinnasta, minimissään 2345 (hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %). Etu koskee vain uusia toimeksiantoja. Helsinki, Bulevardi 3 p. (09) Espoo, Haukilahdenkatu 25 p. (09) to klo INFORMAATIO- JA ESITTELYTILAISUUS ma klo Scandic Patria -hotellissa, Kauppak.21, Lappeenranta
10 10 hypo Lauantai 25. lokakuuta 2014 Yksilöllinen asunto yksilöllinen laina Marianna Salin Moni asunnonostaja kaipaa lainan ohella ulkopuolisen näkemystä kohteesta ja sen hinnasta. Siksi Hypossa varmistetaan, että asuntorahoituksen asiantuntijat tuntevat myös asuntomarkkinat. Pitkä kokemus asuntomarkkinoilta. Hypon asuntorahoituspäällikkö vertaa asunnon hintapyyntöä alueen tasoon ja ostajan maksukykyyn. Hän pyöräyttää tulevat remontit euroiksi ja alleviivaa isännöitsijäntodistuksesta sen, mitä ihastunut asunnonostaja ei halua nähdä. Pankinjohtaja Tom Lönnroth korostaa, että jokaisen asunnonostajan tilanne on ainutlaatuinen niin asunnon kuin elämänkin suhteen. Räätälöimme aina henkilökohtaisen asuntolainan, oli kyse sitten ensiasunnon ostajasta, asunnon vaihtajasta tai asuntosijoittajasta, Lönnroth sanoo. Hän pitää erittäin tärkeänä, että Hypon asuntorahoituksen asiantuntijoilla on näkemystä sekä rahoituksesta että asuntomarkkinoista. Yksi osoitus kiinnostuksesta ja asiantuntemuksesta on se, että Hypon asiakaspalvelussa on LKV-tutkintoja kuin kiinteistönvälitystoimistossa ikään. Hypolaiset osallistuvat myös julkiseen keskusteluun jakamalla kokemuksiaan ja tarjoamalla tutkimustietoa. Esimerkiksi Hypon asuntomarkkina-analyysi valottaa neljästi vuodessa tilannetta pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa, ja kerran vuodessa julkaistava asumistutkimus syventyy kuluttajien näkemyksiin asumisesta. Varatoimitusjohtaja Elli Reunasen mukaan vain harva lainanottaja kohtaa maksuvaikeuksia, koska riskit kartoitetaan huolella jo alussa. Lainaneuvotteluissa tehdään aina stressitesti eli selvitetään, miten lainanottaja selviäisi korkojen noususta. Susa Junnola Huomio asuntokauppaan eikä muihin pankkiasioihin Olemme itsenäinen, muista pankeista riippumaton vaihtoehto lainanottajalle, tiivistää varatoimitusjohtaja Elli Reunanen. Hänen mukaansa riippumattomuus tulee ilmi muun muassa siinä, että Hypo ei vaadi lainan ottajaa keskittämään muuta pankkiasiointia eikä sido lainan hintaa muiden Olemme eläneet jo pitkään erittäin matalalla korkotasolla, mikä voi hämätä etenkin niitä, jotka tulevat ensimmäistä kertaa asuntomarkkinoille. Elli Reunanen pankkipalvelujen hankintaan. Lainaneuvotteluissa keskitytään laina-asiaan, eikä lainanhakijalle esitellä rahastosijoittamista tai vakuutuksia. Kannattaakin aina verrata lainatarjousten kokonaiskustannuksia eikä pelkkää marginaalia, Reunanen toteaa. Hän muistuttaa, että myös ASP-lainan voi ottaa mistä haluaa riippumatta siitä, missä pankissa ASP-tilin on aikanaan avannut. Turvaa ja tuottoa tallettajalle sekä sijoittajalle 154-vuotias Hypo kasvaa jatkuvasti ja houkuttelee yhä enemmän myös tallettajia. Se hankkii lainattavia varoja laskemalla liikkeelle joukkovelkakirjalainoja ja tarjoamalla talletustilejä omassa talletuspankissaan, Suomen AsuntoHypoPankki Oy:ssä. Talletustilin voi avata kuka tahansa. Sekä tallettajalle että sijoittajalle on oleellista, että kaikki lainananto tapahtuu turvaavaa asuntovakuutta vastaan. Vakuudettomia luottoja emme myönnä. Näin yleisöltä ja tukkumarkkinoilta hankitut varat käytetään vastuullisesti suomalaisten asuntovarallisuuden kasvattamiseen ja asumisunelmien toteuttamiseen, Reunanen sanoo. Hypoteekkiyhdistys on keskinäinen yhtiö, mikä tarkoittaa, että vuosien saatossa kertyneitä voittovaroja ei ole jaettu ulos omistajille. Reunasen mukaan voittovaroista ovat hyötyneet ennen kaikkea asiakkaat ja hyötyvät vastakin. Tällä toimintamallilla voimme panostaa sujuvaan palveluun ja tarjota pitkäaikaista ja turvallista kumppanuutta niin lainanottajille kuin tallettajillekin.
11 Lauantai 25. lokakuuta 2014 hypo 11 Taloyhtiön etu on myös osakkaan etu Yksi isännöitsijän ja hallituksen tärkeistä tehtävistä on järjestää taloyhtiölle edullisia remonttilainoja. Osa pyytää tarjouksia laajalti, mutta osa pitäytyy tutuissa pankeissa. Hypon pankinjohtaja Sanna Pälsi myöntää, että pankkien tarjoamat marginaalit eroavat vain vähän toisistaan. Hänen mukaansa merkittäviä eroja löytyy kuitenkin lainojen ehdoista. Yhä useampi rahoittaja sitoutuu sovittuun korkoon vain kolmeksi tai viideksi vuodeksi, minkä jälkeen pitkänkin lainan hinta on neuvoteltava uudestaan. Me emme käytä hinnoittelukatkoa, vaan tarjouksemme koskee lähtökohtaisesti koko laina-aikaa, Pälsi kertoo. Hän pitää tärkeänä myös sitä, että taloyhtiö voi ottaa lainan Hyposta siirtämättä sinne muita pankkiasioita. Käänteinen asuntolaina yhä suositumpi Taloyhtiön remonttilaina voi edullisimmillaankin osoittautua liian tuhdiksi osakkaalle, jonka eläke riittää kenties vain vastikkeeseen, eikä muutto pienempään kotiin houkuta. Silloin käänteinen asuntolaina voi olla hyvä vaihtoehto. Siitä maksetaan vain korot, kun taas rahoitusvastikkeena lainaa täytyy myös lyhentää, Pälsi toteaa. Hänen mukaansa käänteinen asuntolaina houkuttelee pienituloisia eläkeläisiä myös silloin, kun tulossa on terveydenhoitokuluja tai mielessä matkailu. Jotkut pelkäävät tilannetta, jossa koko lainasumma makaa käyttötilillä ja hupenee vähitellen lainan korkoihin. Pälsin mukaan näin ei käy Hypon asiakkaille. Hypossa kertaluonteinen laina, kuten remonttilaina, erotetaan selvästi kulutuslainasta. Kun ottaa käänteisen asuntolainan kulutusta varten, sitä voi nostaa tarpeen mukaan, ja korkoa maksetaan vain nostetusta osasta. Moni lainanhakija tulee Hypoon saatuaan suosituksia tyytyväiseltä asiakkaalta. Pankinjohtaja Sanna Pälsi uskoo, että lainan hinnan ohella asiakkaat arvostavat asiantuntemusta niin asunto- kuin vuokramarkkinoiltakin. Susa Junnola Hypo on erikoistunut asuntolainoihin, mutta yhä suurempi osa asiakkaista tulee taloon myös tallettajina. Tarjoamme määräaikaistalletuksia, talletustilejä sekä Master Card -korttia erittäin kilpailukykyisillä koroilla, kertovat pankinjohtajat Tom Lönnroth ja Sanna Pälsi. Tilin voi avata Hypon tiloissa Helsingin Bulevardilla tai Hypon verkkosivuilla Tuottoa asuntosijoituksesta Asuntosijoittajan lähtökohta on yksinkertainen verrattuna oman kodin ostajaan. Sijoittaja tekee kauppoja järjellä eikä tunteella, Sanna Pälsi kärjistää. Siihen yksinkertaisuus sitten jääkin. Tarjolla on toki faktaa, mutta sitä on tulkittava. On tutkittava asunnon arvoa, mahdollista arvonnousua sekä alueen vuokratasoa. On myös otettava huomioon, mitä tapahtuu, jos asunto on tyhjillään muutaman kuukauden. Pälsin mukaan moni sijoittaja punnitsee valintoja yhdessä Hypon asiantuntijoiden kanssa samalla, kun he vertaavat asunnon tuottoa lainan hintaan. Ihan kokonaan omalla pääomalla ei kannata välttämättä sijoittaa, koska asuntosijoittaja saa vähentää tulonhankkimislainansa korot verotuksessa, Pälsi huomauttaa. Hänen mukaansa on varsin tavallista ottaa lainaa puolet tai jopa 70 prosenttia asunnon hinnasta.
12 -Onnistuneet asuntokaupat alkavat meiltä. KIRKKONUMMI, VITTRÄSK Upea, edustuskelpoinen 2007 valmistunut omakotitalo järvinäkymin ½ ha tontilla. Ruotsalaisarkkitehdin suunnittelema moderni, 1-tasoinen 4h, k, parvi, 2wc, s, khh (181/255m²) Maalämpö, 2 auton lämmin talli/ työtila. Vh Sommarbontie. HELSINKI, ETELÄ-HAAGA Omakotitalo Etelä-Haagassa! Kerran elämässä -tilaisuus hankkia tältä sijainnilta 3-kerroksinen betoni/ tiilitalo omalla 639 m² tontilla. 9h, k, s-os, 3wc, 2 kph, uima-allas, 2 parveketta, at. (224m²). Varainsiirtovero 2%. Vh Steniuksentie 13 HELSINKI Ullanlinna KT 137m² Uusi 2-kerroksinen ateljee-asunto, oma sisäänkäynti kuin rivitalossa. Täysin remontoitu 3h, k, s, ph, 2wc, eteisaula, korkeat huoneet, suuret ikkunat, putkiremontti valmis. Vh Tarkk ampujankatu 1 HELSINKI Etelä-Haaga KT 54m² Loistosijainnilla valoisa 2h, k, kph. Tilava keittiö ja kylpyhuone sekä todella iso lasitettu parveke 2 sisäänkäynnillä. Sopii kimppa-asumiseen ja sijoitukseen. Es. su klo: Vh ,66 Artturi Kannistont.7 HELSINKI Punavuori LH 23m² Katutason liiketila/myymälä, 1h, wc. Oma sisäänkäynti kadulta, iso näyteikkuna, tehokkaat neliöt. Hyvä kunto, putkiremontti tehty. Vuokratuotto jopa 7%. Vh Merimiehenkatu 26 Tomi Sarlin p HELSINKI Etu-Töölö KT 39,1m² Tyylikäs tehoneliöinen citykoti 2h, k, kph. Lautalattiat, kaakeliuuni, tilava keittiö. Putkiremontti juuri alkanut (sis. hintaan). Hyvä sijoitukseen. Vh Es. su klo: Hietaniemenkatu 3 HELSINKI Etu-Töölö KT 123m² Rauhallisessa pihasiivessä 4h, k asunto. Muuntelukelpoinen pohja ja korkeat huoneet. Remontoi tästä hulppea arvoasunto. Ei yhtiövastikkeita. Sopii myös sijoitukseen. Vh Runeberginkatu 15 HELSINKI Länsi-Pakila RT 94m² Yksitasoinen, remontoitu rivitalon päätyhuoneisto Länsi-Pakilan huippupaikalla. Kodikas ja avara 3h, k, s, iso piha, katettu terassi ja autokatospaikka. Sovi oma esittely! Vh Lepolantie 52 A HELSINKI Vuosaari KT 58m² Luksustason 2h, k, s upealla paikalla Aurinkolahden rannan tuntumassa, 2007 valm. talossa. Uudenveroinen asunto, laadukkaat materiaalit, lasitettu terassiparveke, parkkihalli. Vh Urheilukalastajankuja 2 ESPOO Mikkelä PT 101/110m² Yksitasoinen paritalohuoneisto palvelujen äärellä. Remontoitu, tilava 4h, k, rt, kph, wc, s, 2 var, at. Avara pohja, takka, iso aidattu eteläpiha ja autotalli. Edullinen asua. Vh Sovi oma esittely! Mikkeläntie 15. Tomi Sarlin p VANTAA Tikkurila 118/166m² Täysin remontoitu, 1-tasoinen 4h, k, s-os, var. omalla tontilla. Laadukas sisustus, iso piha, edullinen asua, palvelut vieressä. Kuntotarkastettu ja piilovirhevakuutettu. Es. su klo: Vh Lustetie 15 HELSINKI Kamppi LH 67m² Katutason liiketila 500m Kampin ostoskeskuksesta. 2h, k, var, wc. Kulmahuoneisto. Sopii monenlaiseen liiketoimintaan. Järkiostos. Vh Lastenkodinkatu 7 ESPOO Koskelo LT m² Uudet monikäyttöiset toimitilat, valm. 02/2015 Kehä III varteen. 6,5m korkeat hallit + tstot ja sostilat ja vielä voit vaikuttaa. Osta/ vuokraa, sijoittajille myös! Vh. alk Koskelontie 18 C Tomi Sarlin p ESPOO Koskelo LT 123m² SIJOITTAJAT HUOM: VUOK- RALAISET VALMIINA! Uusi toimitila, valm. 02/2015 Kehä III varteen. Nosto-ovinen halli, tsto, sos-tilat. Vh Koskelontie 18 C Tomi Sarlin p Ylinkerros Oy Topfloor Runeberginkatu 61, Hki Kauppalantie 42, Hki Lauttasaaressa elämäsi koti! helsinki Lauttasaari Pian valmistuu upeita koteja merelliseen Lauttasaareen! Jungmanniin pääset pienellä pääomalla: maksat kaupanteon yhteydessä vain ja loput, kun kotisi on valmis. Ylimmistä kerroksista näkymiä merelle asti, rantapolut vain muutaman korttelin päässä. Monipuolinen asuntovalikoima viihtyisistä kaksioista avariin neljän huoneen asuntoihin. Hyvä ja laadukas varustelu. Tarjolla valoa, tilaa ja tyyliä. Hyvät lähipalvelut. Oma tontti. Energialuokka A Valmistuminen ncc.fi/jungmanni JungMAnni Nahkahousuntie 1 Huoneistoesimerkkejä: krs mh vh 52,5 m 2 B60 2h+kt+s m 2 A7 3h+kt+s ,5 m 2 A3 3h+kt+s m 2 A29 4h+kt+s m 2 A11 4h+kt+s NCC ASUNTOMYYNTI, ma to klo 9 17 ja pe klo 9 16 puh , Mannerheimintie 103a, Helsinki
13 Lauantai 25. lokakuuta 2014 rakentaminen 13 Asuntoja asukkaiden tarpeiden mukaan Jouni Suolanen NCC:n maajohtaja Juha Korkiamäki peräänkuuluttaa entistä sopivampia asuntoja kaikille asunnon tarvitsijoille kuten pieniä asuntoja kasvavalle joukolle yksinasujia. Näihin talkoisiin tarvitaan uutta asennoitumista kaikilta alan toimijoilta. Susa Junnola Asuntojen kysynnässä ja tarjonnassa vallitsee epätasapaino. Pienet asunnot kerrostaloissa hyvien palveluiden äärellä kasvukeskuksissa käyvät kaupaksi. Isoille omakotitaloille syrjäisillä paikoilla ei juuri ole kysyntää. Ketjuuntuminen on tämän päivän ilmiö. Markkinoilla on pitkiä ketjuja, joissa on monia eri vaiheita, ja ne ovat hitaita purkaa. Vaikka asiakas on olemassa, asuntokaupan neuvottelut kestävät tällä hetkellä entistä kauemmin, NCC:n maajohtaja Juha Korkiamäki korostaa. Taloudellinen tilanne ja Venäjän talouspakotteet lisäävät epävarmuutta, ja vaikuttavat ihmisten halukkuuteen tehdä isoja asuntokauppapäätöksiä. Rakennusliikkeet eivät aina pysty vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin ja toiveisiin. Viranomaisten määräykset vaikuttavat merkittävästi asuntotarjontaan. Sääntely näkyy erityisesti vaatimuksina asuntojen koossa sekä autopaikkojen rakentamisessa. On kornia ajatella, että autopaikat määrittelevät paljolti sen, minkälaisia asuntoja voidaan rakentaa. Jos vaatimuksena on kategorisesti tehdä yksi autopaikka kutakin asuntoa kohden, niin pienten asuntojen kustannukset nousevat kohtuuttomasti. Meidän tulisi tässäkin asiassa lähteä liikkeelle asiakastarpeista. Onneksi Helsinki on ottanut huomioon määräyksissään julkisen liikenteen saavutettavuuden ja asemien etäisyyden. Myös Espoo ja Vantaa ovat jo huomioineet saman, ja alentaneet autopaikkavaatimuksiaan asemien läheisyydessä, Korkiamäki kertoo. Sääntelyä monella eri tasolla Sääntelyä tapahtuu monella eri tasolla. Sitä on yritetty purkaa muun muassa normitalkoilla, tosin aika heikoin tuloksin. On paljon hyviä ja sinänsä kannatettavia asioita, mutta jos kaikki toteutettaisiin sellaisenaan, kohtuuhintaisten asuntojen tekeminen ei olisi enää mahdollista, Korkiamäki toteaa. Poliittinen ja viranomaisohjaus määrittelee, minkälaisia ja minkä laatuisia asuntoja alueille tehdään. Kalliiden omistusasuntojen rakentamisen vuokratalovaltaisille alueille uskotaan estävän eriytymistä. Tämä tavoite onnistuu harvoin käytännössä, koska uudistuotannon ja alueen vallitsevan hintatason ero on liian suuri. Sen sijaan meillä on hyviä kokemuksia kohtuuhintaisesta asuntotuotannosta yhteistyössä viranomaisten kanssa, jolla mahdollistetaan muuttaminen vuokralta omistusasuntoon. Silloin kaikilla toimijoilla on oltava realistinen käsitys siitä, kuinka kallista ja monimuotoista rakentaminen voi olla. Tämä ei tietenkään tarkoita asumisen laadusta tinkimistä. Verrattuna esimerkiksi kaupan alaan rakentamisessa on kilpailua. Isoja ja keskisuuria toimijoita on yli kymmenen, ja lisäksi paljon pienempiä rakentajia. Kuntien maapolitiikka on tosiasiallinen kilpailun este Kilpailuvirastonkin tutkimuksen mukaan. Suomessa on maata riittävästi, mutta rakennuskelpoisesta maasta on pulaa. Kyse on tahtotilasta, paljonko maata halutaan kaavoittaa rakentamiseen, Korkiamäki korostaa. Koko asuntomarkkinasta vain noin 15 prosenttia on uudistuotantoa. Kun markkinoilla on jo runsaasti tarjontaa isoista asunnoista, tulisi uudistuotantoa painottaa rohkeammin asiakkaiden toivomiin pienasuntoihin, maajohtaja Juha Korkiamäki toteaa. Tiukat kaavat sitovat rakentamista Korkiamäki pitää nykyisiä rakentamisen kaavoja liian tiukkoina. Niissä sidotaan asioita jopa kymmenen vuoden päähän, mutta sinä aikana paljon ehtii muuttua. Hän ehdottaa, että asioita ratkottaisiin jatkossa enemmän rakennuslupavaiheessa. Esimerkiksi Saksassa kaavat ovat väljempiä, ja asiat ratkaistaan rakentamisen loppuvaiheessa. Myös rakentamiskustannukset ovat siellä huomattavasti Suomea edullisemmat. Asemakaavoja pitäisi tuottaa niin paljon, että niitä riittäisi suurelle määrälle toteuttajia. Tällöin voitaisiin kilpailla lopputuloksella eikä sillä, kuka saa tontin haltuunsa. Silloin olisi tarjolla vaihtoehtoja asiakkaille. Tämän tyyppisen kilpailun lisääminen olisi alan kehittymisen kannalta erinomainen asia. Se vaatii luottamusta markkinan toimimiseen. Asiakashan äänestää lompakollaan. Varainsiirtovero jäykistää asuntomarkkinoita Varainsiirtovero jäykistää Korkiamäen mielestä asuntomarkkinoita. Veron poistolla saataisiin markkina likvidimmäksi, pitkät ketjut purettua ja asunnon vaihtamisen esteitä pienennettyä. Olen vakuuttunut siitä, että siitä saataisiin nopeasti positiivisia vaikutuksia. Esimerkiksi jos eläkeläispariskunta haluaa vaihtaa päittäin omakotitalonsa lapsensa kerrostalohuoneistoon, vero nousee helposti yhteensä euroon. Veron poistolla olisi myös yhteiskunnallisesti positiivinen vaikutus, kun työn perässä muuttaminen helpottuisi. Menetetyn verokertymän kanto voitaisiin hoitaa muilla, vähemmän negatiivisia seurannaisvaikutuksia aiheuttavilla veroilla. Asunnon kunto ratkaisee Isojen asuntojen hinnat polkevat paikallaan, mutta pienten nousevat erityisesti keskeisillä paikoilla. Nyt on otollinen aika siirtyä pienestä asunnosta isompaan. Toisaalta ensiasunnon ostajalle tilanne voi olla haastava. Hyväkuntoinen käytetty asunto käy kaupaksi yhtä hyvin kuin uusi. Halukkuus lähteä remontoimaan asuntoa on vähentynyt. Nyt halutaan ostaa vaivaton asunto, jossa ei ole odotettavissa yllätyksiä, Korkiamäki sanoo. Pienten asuntojen kysyntä korostuu, koska opiskeluvaihe, työuran alkaminen ja perheen perustaminen ovat myöhentyneet, ja sinkkuvaihe on entistä pitempi. Toisaalta myös varttuneiden yhden kahden hengen talouksien määrä kasvaa.
14 14 Lauantai 25. lokakuuta 2014 neuvot Asuntosäästäminen tuli taas muotiin Jouni Suolanen Hypon treasury- ja varainhankintajohtaja Petteri Bollmann on huomannut asuntosäästämisen lisääntyneen suosion. Erityisen lämpimästi hän suosittelee nuorille ensiasunnon ostajille ASP-säästämistä. Pankeille on säädetty lainakatto, jonka mukaan ne eivät saa lainoittaa asunnon hankintaa sataprosenttisesti. Siksikin asuntosäästämisestä on taas tullut muodikasta. Asuntosäästäminen oli pois muodista hulluina vuosina, jolloin pankit antoivat lainaa asunnon hankintaan sata prosenttia ja vähän ylikin. Asunnon ostoon ei tarvinnut mitään säästöjä. Elettiin valheeellisessa huumatilassa. Nyt on palattu takaisin juurille lainanannossa, Hypon treasury- ja varainhankintajohtaja Petteri Bollmann katsoo. Vanhemmilla ihmisillä on jo usein varallisuutta, ja asunnon vaihto isompaan onnistuu tarvittaessa ilman säästöjäkin. Säästöt helpottavat elämää. Nuorille suosittelen ehdottomasti säästämistä, koska se tasoittaa tietä ensimmäisen asunnon ostamiseen. Asuntosäästämisen ASP-talletukset eivät heti saaneet suosiota niiden tultua markkinoille. Nyt niistä on tullut pankeille hittituote. Nuorille ihmisille ASP-tili on todella hyvä sijoitusmuoto säästää ensimmäiseen asuntoon, koska siinä kertyy hyvää tuottoa säästetylle rahalle. Etenkin tässä korkoympäristössä se on todella hyvä tuote, Bollmann korostaa. Laita rahat säästötilille Nollakorkoisilla käyttelytileillä makaa nyt kymmeniä miljoonia ihmisten rahoja. En ymmärrä, mikseivät ihmiset näe sen verran vaivaa, että siirtäisivät käyttelytileillä makaavan rahan säästötilille. Säästötili tuottaa enemmän kuin nolla prosenttia, jonka käyttelytili antaa. Korkomiehenä prosenttikin on ihan valtavasti enemmän. Säästötili on oikea paikka ylimääräisille rahoille. Sieltä voi nostaa ja käyttää rahaa ihan samalla tavalla kuin käyttelytililtä ilman mitään nostorajoitteita. Ja rahat liikkuvat kätevästi sähköisesti, oli tallettaja missä päin Suomea vain, kun talletussopimukset pystyy tekemään suoraan netissä. Korot ovat nyt matalalla. Jos kuitenkin pelkää korkojen nousevan, yksi vaihtoehto on ostaa pankilta korkokatto. Korkokatto suojaa silloin, jos korko nousee yli tietyn, ennalta valitun rajan. Saman asian pystyy toteuttamaan niin, että laittaa joka kuukausi vähän rahaa syrjään siltä varalta, että korot nousevat. Sillä rahalla pystyy sitten maksamaan nousseen korkokustannuksen. Ja jos korot eivät nousekaan, raha pysyy tililläsi eikä häviä sieltä mihinkään. Ilmaista lounasta ei ole Bollmannia sapettaa monien pankkien talletustarjoukset, joissa ne lupaavat jopa kolmen prosentin tuottoa talletuksille. Se on sellainen summa, jota yksikään pankki ei pysty tällä hetkellä kannattavasti maksaman. Ilmaista lounasta ei ole olemassa. Pankit panevat puolet säästöistä rahasto-osuuteen tai vastaavaan. Asiakas laittaa toisen puolikkaan kasinopyörään. Pankit ottavat omansa takaisin rahaston hoitokustannuksina. Me maksamme talletuksista tietyn koron, eikä siinä ole mitään ylimääräistä. Henkilökohtainen sijoitusstrategiani on se, etten sijoita mihinkään, mitä en oikeasti ymmärrä. Jos joku näyttää liian hyvältä ollakseen totta, niin lähes aina se sitä myös on, Bollmann korostaa. Selvitä vastuusi ja oikeutesi kiinteistökaupassa Johanna Paasikangas-Tella Kiinteistökaupassa tulee aina säilyttää maltti ja harkinta, vaikka kohde tuntuisi kuinka omalta. Varatuomari Petri Keskitalo Juridia Bützowilta tietää, miten monenlaisia ongelmia voi tulla esille vielä kaupanteon jälkeen. Tällä hetkellä suurin ongelma on ikääntyvä rakennuskanta. Eri rakennuksen osilla on oma käyttöikänsä ja rakennus edustaa aina oman aikansa rakennustapaa hyvässä ja pahassa. Aikaisemmin asianmukaisena pidetty rakennustapa saattaa olla muuttunut nykytietämyksen valossa vaurioalttiiksi puhutaan eri aikakausille tyypillisistä riskirakenteista, varatuomari Petri Keskitalo Juridia Bützowilta sanoo. Ostajan oikeus korvaukseen kaupanteon jälkeen havaituissa virheissä on määritelty maakaaressa ja asuntokauppalaissa. Korvauksen määrässä otetaan huomioon muun muassa uusittavan rakenteen käyttöikä ja mahdollinen muu arvonnousu sekä tietenkin se, onko ostaja tiennyt korjaustarpeesta ennen kauppaa. Ostaja ei voi vaatia korvausta sellaisista korjaustarpeista, jotka hänen olisi pitänyt havaita jo ennen kaupantekoa. Myyjän etu on kertoa mahdollisista korjaustarpeista mahdollisimman laajasti ostajalle ennen kaupantekoa ja laatia tästä dokumentti, Keskitalo muistuttaa. Moni ongelma on taklattavissa käyttämällä kiinteistökaupoissa apuna ammattitaitoista kiinteistönvälittäjää. Hyvä välittäjä kantaa osan vastuusta ja huolehtii, että olennaiset asiat tarkistetaan. Myyjä kuitenkin viime kädessä vastaa myös edustajansa tekemistä virheistä suhteessa ostajaan, mutta myyjällä on oikeus saada korvaus välittäjän tekemästä virheestä välitysliikkeeltä. Lähtökohtaisesti välittäjä ei vastaa rakenteiden virheistä ja tutkimuksista. Tarkemmin rakenteiden kuntoa arvioi kuntotarkastaja. Kuntotarkastukset ovat erittäin suositeltavia. Ongelma tosin on kuntotarkastusraporttien tason vaihtelu. Vaikka itse en kannata sääntelyn lisäämistä yleisellä tasolla, kuntotarkastajien pätevyys ja raporttien vaatimukset pitäisi mielestäni säädellä lailla. Minimivaatimus raportin sisällölle on mielestäni se, että raportin laadinnassa noudatetaan voimassa olevan KH-kortin suoritusohjetta kuntotarkastusraportin sisällön suhteen, Keskitalo sanoo. Tyypillisimmät kaupanteon jälkeen ilmenevät ongelmat ovat alapohjan home- ja kosteusvauriot sekä katto- ja seinärakenteiden ongelmat. Tämä johtuu pitkälti kaupanteon kohteena olevien kiinteistöjen iästä ja rakennusvaiheen aikaisista määräyksistä. Tyypillinen riita koskee alapohjan kosteusvaurioita, joissa piilosokkelirakenteen riskit ovat realisoituneet korjaustarpeeksi, Keskitalo sanoo. Keskitalo antaa kiinteistönostajalle muutaman ohjeen: Ymmärrä, että vanha todellakin on vanhaa ja korjauksia tulee. Käytä apunasi oikeita asiantuntijoita ja varmista, että erityisesti riskirakenteet tutkitaan huolellisesti. Kiinteistökaupat ulkomailla ovatkin sitten kokonaan oma lukunsa. Jos hankit asuntoa kotimaan ulkopuolelta, tutustu paikalliseen lainsäädäntöympäristöön ja käytäntöihin. Ja ennen kaikkea: käytä apunasi luotettavaa asiantuntijaa, joka ei ole kytköksissä kohteen myyjään, Keskitalo sanoo.
15 Lauantai 25. lokakuuta 2014 Asuminen 15 Remontin rahoitusvaihtoehdot puntariin Hasse Härkönen Taloyhtiöllä on kaksi päävaihtoehtoa korjausten rahoittamiseen: lainan ottaminen ja yhtiön omaisuuden myyminen. Osakkaan kannattaa rahoitusta mietittäessä muistaa, että yhtiön etu on yleensä myös osakkaan etu. Kiinteistöliitto Uusimaan johtava lakimies Mia Pujalsin mielestä taloyhtiössä kannattaa miettiä, miten remonttien kustannukset saadaan osakkaille kohtuullisiksi. Taloyhtiön hyvä hoitaminen merkitsee väistämättä remonttien tekemistä jossain vaiheessa. Asunto-osakeyhtiön tarkoitus ei ole tehdä voittoa vaan tyydyttää osakkaidensa asumistarve ja siihen liittyen pitää rakennus tai rakennukset kunnossa. Taloyhtiöllä on harvoin muita tuloja kuin osakkailta perittävät vastikkeet sekä mahdolliset vuokratulot yhtiön tiloista. Loppujen lopuksi osakkaat siis maksavat talossa tehtävät korjaukset. Taloyhtiön ja osakkaan näkökulma korjauksiin on oikeastaan yksi ja sama. Yleensä yhtiön etu on myös osakkaan etu, Kiinteistöliitto Uusimaan johtava lakimies Mia Pujals painottaa. Mitä paremmin yhtiö pystyy järjestämään korjaushankkeidensa rahoituksen, sitä paremmin se palvelee osakkaita. Riittävän pitkälle tulevaisuuteen ulottuva suunnitelmallisuus on tärkeää remontteja ja niiden rahoitusta pohdittaessa. Kaikki korjauskulut eivät saa kaatua kerralla osakkaiden niskaan. Yhtiössä kannattaa miettiä, miten korjauskustannukset saadaan kohtuullisiksi osakkaiden kannalta. Taloyhtiön ottaman lainan takaisinmaksuajan on hyvä olla riittävän pitkä, Pujals sanoo. Taloyhtiöiden kohdalla voi puhua taloudellisesta hankesuunnittelusta, jossa eri rahoitusvaihtoehdot kartoitetaan ja päätökset tehdään kartoituksen perusteella. Rahoituksen suunnittelu tulisi olla korjaushankkeissa mukana aivan alusta asti. Yhtiön vai oma laina? Pujalsin mukaan korjausten rahoittamisen vaihtoehdot voi jakaa kahteen: joko taloyhtiö ottaa lainaa tai myy omaisuuttaan. Kaikkien remonttien kohdalla taloyhtiön kannattaa selvittää hankkeeseen mahdollisesti haettavissa olevat valtion ja kuntien avustukset. Lainan kohdalla kilpailuttaminen kannattaa, koska sitä kautta löydetään yhtiön ja osakkaiden kannalta edullisin vaihtoehto. Osakkaan kohdalla harkittavaksi jää se, käyttääkö hän yleensä tarjolla olevaa mahdollisuutta hankeosuussuoritukseen eli maksaako hän etukäteen osuutensa yhtiön hankkeen kustannuksista. Poismaksuoikeus on yleinen taloyhtiöissä, koska se pienentää yhtiön lainanottotarvetta. On tärkeä kiinnittää huomiota vastikeperusteisiin, joiden tulee olla samat osuuden etukäteen maksamisessa ja rahoitusvastikkeen maksamisessa. Vastikeperusteet tulevat yhtiöjärjestyksestä, Pujals sanoo. Osakas voi myös harkita mahdollisuutta ottaa oma laina, jolla hän voi maksaa hankeosuussuorituksen tai osuutensa yhtiölainasta. Oman lainan edullisuus suhteessa yhtiölainaan riippuu siitä, millaisin ehdoin osakas saa rahaa omasta pankistaan. Pujalsin mukaan yksi huomionarvoinen seikka on se, että oman lainansa kohdalla osakas voi itse neuvotella lainan ehdoista ja mahdollisista maksuaikataulun muutoksista, yhtiölainan kohdalla sitä mahdollisuutta ei ole. Osakas voi myös vähentää oman lainansa korkokuluja verotuksessa normaalin asuntolainan tapaan. Verotuksen muutoksen myötä yhtiölaina otetaan nykyään huomioon varainsiirtoveron määrittelyssä, kun asunto-osake myydään. Yhtiölainojen korkomarginaalit ennallaan Taloyhtiöiden ottamien korjauslainojen korkomarginaalin nousu on pysähtynyt ja taloyhtiöissä koetaan, että rahoituksen saaminen on pysynyt ennallaan. Yhtiöiden hallitusten edustajat kuitenkin odottavat, että jatkossa lainaolosuhteet heikentyvät nykyisestä. Tiedot selviävät Kiinteistöliiton toukokuussa julkaisemasta Korjausrakentamisbarometrista. Omaisuuden myyminen vaikuttaa pysyvästi Taloyhtiön omaisuuden myymisessä on erilaisia vaihtoehtoja. Tavallisin ratkaisu on myydä talonmiehen vanha asunto, yhtiön omistama muu asuinhuoneisto tai liiketila. Näissä tapauksissa on juridisesti kyse osakeannista, joka vaatii yhtiökokouksen päätöksen ja sen taakse kahden kolmasosan enemmistön. Taloyhtiön osakeannista saama tulo on verovapaata, Pujals kertoo. Toinen vaihtoehto on yhtiön rakennusoikeuden myyminen esimerkiksi ullakkorakentamiseen. Mia Pujalsin mielestä taloyhtiöiden ei pitäisi itse lähteä rakennuttamaan uusia tiloja, koska rakennustoiminta riskeineen ei sovi taloyhtiön toiminnan luonteeseen. Yhtiön oma rakennuttamishanke vaatii kaikkien osakkaiden suostumuksen. Odotukset heikentyvistä rahoitusehdoista vaikuttavat heijastavan taloustunnelmia, mutta toisaalta myös keskusteluja lainaneuvotteluissa, Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero sanoo. Korjausrakentamisen odotetaan joka tapauksessa jatkuvan vilkkaana. Syynä on kaupunkien rakennuskanta, jossa on runsaasti peruskorjausikään tulevia ja 1970-lukujen taloja. Rakennusoikeuden myyminen on juridisesti omaisuuden myymistä monimutkaisempi prosessi, jossa ulkopuolinen konsulttiapu on yleensä tarpeen. Mahdollinen yhtiölle saatava veronalainen tulo voi kuitenkin olla merkittävä. Harvemmin käytetty vaihtoehto on myydä osa taloyhtiön tontista ja siihen kuuluva rakennusoikeus. Osakkaan näkökulmasta yhtiön omaisuuden tai rakennusoikeuden myyminen on merkittävä muutos, joka tulee vaikuttamaan asukkaiden elämään jatkossa, Pujals sanoo. Esimerkiksi uusien asuntojen rakentaminen ullakolle tuo yhtiöön uusia osakkaita ja uutta vastiketuloa, mutta samalla uutta kunnossapitovastuuta, eikä yhtiön myymistä liike- tai asuinhuoneistoista enää saada vuokratuottoa. Päätoimittaja Markku Huusko uusisuomi.fi Toimitus Head Office Finland Oy headofficefinland.fi Tuottaja Johanna Paasikangas-Tella Graafikot Riina Paakkinen ja Peter Sade Painosmäärä Paino Sanomapaino, Vantaa
16 Mitäpä jos kysyisit asuntolainaa ensin meiltä? Olemme Suomen ainoa asuntorahoitukseen erikoistunut luottolaitos. Asuntolaina Hyposta onnistuu vaivattomasti ilman pankin vaihtoa ja pankkiasioinnin keskittämistä. Keskitymme vain olennaiseen Sinun asumiseesi! Kiinnostuitko? Ota yhteyttä ja pyydä lainatarjous asiantuntijalta, puh. (09) Kuulet, miksi asiakkuus Hypossa kannattaa. Tiesitkö? Tarjoamme tuotteita myös sijoittamiseen. Kysy lisää talletuksista ja asuntosijoittamisesta. Lisätietoja saat kotisivuiltamme osoitteesta: Asuntolaina Käänteinen Asuntolaina Taloyhtiölaina Sijoitusasuntolaina Suomen Hypoteekkiyhdistys Suomen AsuntoHypoPankki Oy Hypo Talo Yrjönkatu 9 A (2. krs) HELSINKI Puhelin (09) PAREMPAAN ASUMISEEN. TURVALLISESTI.
Asumisen odotukset ja huolet Huomioita Nordean kyselytutkimuksesta
Asumisen odotukset ja huolet Huomioita Nordean kyselytutkimuksesta Olli Kärkkäinen, yksityistalouden ekonomisti 30.5.2017 Asumisen unelmia Yli puolet vastaajista asuu omistusasunnossa Mikä näistä asumismuodoista
LisätiedotASUMINEN 2014. Tutkimusraportti / Hypo / elokuu 2014
ASUMINEN 2014 Tutkimusraportti / Hypo / elokuu 2014 SISÄLLYS 1. Päähavainnot tutkimustuloksista 3 2. Asuminen yleisesti 8 3. Omistusasuminen 14 4. Vuokra-asuminen 24 5. Oman talouden hallinta asumiskustannusten
LisätiedotVeromessut 2014 Asunto- ja asuntolainamarkkinat 2014. Toimitusjohtaja Ari Pauna 12-13.04.2014
Veromessut 2014 Asunto- ja asuntolainamarkkinat 2014 Toimitusjohtaja Ari Pauna 12-13.04.2014 13.3.20142 Kaikki asunnot ovat hallintamuodosta riippuma;a velalla rahoite;uja. Vain omistusasuntonsa vela;omaksi
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotAsumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013
Asumismenot 2013 Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Esityksen rakenne 1. Kotitalouksien asumismenojen mennyt ja tuleva kehitys 2. Verojen merkitys hoitokuluissa, pois lukien pääomakulut 3. Kotitalouksien tyyppiremontit
LisätiedotAsumismenot 2012. Tiedotustilaisuus 12.6.2012
Asumismenot 2012 Tiedotustilaisuus 12.6.2012 Tutkimuskysymys Mitä asuminen maksaa eri kotitalouksille, eri asumismuodoissa ja eri kaupungeissa nyt ja viiden vuoden päästä? Yhteenveto Keskimääräinen asumismenojen
LisätiedotRatkaisuja asuntopulaan: Pieniä asuntoja saatava rakentaa vapaasti ja toimistoista asuntoja
Ratkaisuja asuntopulaan: Pieniä asuntoja saatava rakentaa vapaasti ja toimistoista asuntoja Kaksi kolmesta ( %) yhtyy väittämään pieniä asuntoja tulisi voida rakentaa vapaasti kysynnän mukaan ilman rajoituksia.
LisätiedotASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA?
ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA? Kari Puustinen 26.11.2014 Keravan Omakotiyhdistys Maailma muuttuu Talouksien koko pienentynyt ja yksin asuvia on entistä enemmän. 1-hengen
LisätiedotNokia, Keskusta Kohdenumero h,k,s, 65,0 m² Kov Energialuokka C Mh ,65 Vh ,00 Tontin lunastushinta ,00
Kerrostalo Nokia, Keskusta Kohdenumero 607569 3h,k,s, 65,0 m² Kov. 2019 Energialuokka C Mh. 66 408,65 Vh. 221 500,00 Tontin lunastushinta 21 255,00 Kauppakatu 8. Uusi, upea kerrostalo Nokian keskustaan!
LisätiedotEnsimmäiseen omaan kotiin
Ensimmäiseen omaan kotiin Tarja Lehtonen 18.11.2014 Ensimmäiseen omaan kotiin Aihealueet Huomioitavaa ennen asunnon ostoa ASP lyhyesti Asuntolaina Korkovaihtoehdot Vakuudet OmaTakaus Vakuutukset Verotus
LisätiedotAsuntosijoittamisen alueelliset tuotot
Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot 2018-2022 20.6.2018 Lähestymistapa Laskelmat on tehty vuosittain vuodesta 2013 lähtien. Vuokratuotto lasketaan vanhoille kerrostaloasunnoille. Asuntosijoittamisen
LisätiedotAsumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara
Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit
Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat
LisätiedotVarkaus, Hertunranta Kohdenumero h,tupak,s, 80,7 m² Kov Energialuokka C 2013 Mh ,00 Vh ,00
Kerrostalo Varkaus, Hertunranta Kohdenumero 601717 4h,tupak,s, 80,7 m² Kov. 2017 Energialuokka C 2013 Mh. 118 200,00 Vh. 289 200,00 Hertunranta 4. UUDESSA Asunto Oy Hertun Purjeessa ensimmäisen kerroksen
LisätiedotSäästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00
Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin
LisätiedotAsuntotuotantokysely 2/2018
Asuntotuotantokysely 2/ Sami Pakarinen Kesäkuu Kesäkuun asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti vuodessa. Kyselyn
LisätiedotKuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko
Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien
LisätiedotMillainen on Osuuspankin asuntopalvelu?
Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? 1 Mistä asuntopalvelumme koostuu? Olitpa sitten hankkimassa ensimmäistä omaa kotia tai vaihtamassa nykyistä, saat meiltä juuri sinulle sopivan asuntolainan. Hoidamme
LisätiedotAsuntotuotantokysely 2/2015
Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti
LisätiedotTunnetko asuntolainariskisi?
Tunnetko asuntolainariskisi? Studia Monetaria 12.10.2010 Peter Palmroos, tutkija Esityksen sisältö Asuntoluottojen riskit lainanottajalle Vakuuksien hinnan kehitys Maksukyvyn säilyminen Pankkien asuntoluottoriskit
LisätiedotTaloyhtiö 2015-15.4.2015. Taloyhtiön rahoitusratkaisut
Taloyhtiö 2015-15.4.2015 Taloyhtiön rahoitusratkaisut Tom Lönnroth 13.4.2015 Sisältö Hypo - Asuntorahoittamisen erikoisliike Suuret korjaushankkeet ja niiden taloudelliset vaikutukset Remonttirahoituksen
LisätiedotREMAX Balloon Perspective Ammattilaisten näkemys alkuvuoden 2018 asuntomarkkinoista
REMAX Balloon Perspective Ammattilaisten näkemys alkuvuoden 2018 asuntomarkkinoista Pekka Ronkainen / kehitysjohtaja 30.1.2018 FINLAND Balloon Perspective - ennuste Miltä alkuvuoden 2018 asuntomarkkinat
LisätiedotKOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012
KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012 KOLME SUKUPOLVEA Munkkivuori 1960 Tapiola 1979 Taka-Töölö 2011 12.3.2012 2 ENSIASUNNON HANKINTA KOLMESSA SUKUPOLVESSA
LisätiedotKuopio, Saaristokaupunki Kohdenumero h, kt, 32,0 m² Kov Energialuokka Ei e-tod. Mh ,00 Vh ,00
Kerrostalo Kuopio, Saaristokaupunki Kohdenumero 595791 2h, kt, 32,0 m² Kov. 2018 Energialuokka Ei e-tod. Mh. 38 370,00 Vh. 127 900,00 Keilanrinteenkatu 5. Asunto Oy Kuopion Keilantori. Rakentaja Pohjola
LisätiedotEsityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa. Tutkimustulokset. Yhteenveto
Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa Tutkimustulokset Yhteenveto KVKL pähkinänkuoressa Perustettu: 18.3.2008 Perustajat: Realia Group Oy Kiinteistömaailma Oy OP-Keskus
LisätiedotKerava, Sampola Kohdenumero h,k, parvi, 40,0 m² Kov Energialuokka B 2018 Mh ,00 Vh ,00
Kerrostalo Kerava, Sampola Kohdenumero 627695 2h,k, parvi, 40,0 m² Kov. 2019 Energialuokka B 2018 Mh. 86 420,00 Vh. 216 800,00 Kuparisepänkatu 1. As Oy Keravan Kuparilinna nyt myynnissä! Moderneja, ekologisia,
LisätiedotENSIASUNNON OSTAJAN ABC
Unelmien koti kiikarissa? ENSIASUNNON OSTAJAN ABC Ensimmäisen oman asunnon ostaminen saattaa tuntua henkisesti ja rahallisesti isolta päätökseltä, johon liittyy paljon uutta ja tuntematonta. Tämä opas
LisätiedotKerrostalo. Joensuu, Keskusta Kohdenumero h,kt,kirjasto,s, 78,5 m² Kov Energialuokka B Mh ,00 Vh ,00
Kerrostalo Joensuu, Keskusta Kohdenumero 599964 3h,kt,kirjasto,s, 78,5 m² Kov. 2014 Energialuokka B Mh. 350 000,00 Vh. 350 000,00 Torikatu 33. Tasokas kalustettu huoneisto joko omaan käyttöön tai sijoitukseen!
Lisätiedot41,0 m². Kerrostalo, 2h,k. Kuparisepänkatu 1, Kerava, Sampola
Kuparisepänkatu 1, 41,0 m² Kohdenumero 627671 Kerrostalo, 2h,k As Oy Keravan Kuparilinna nyt myynnissä! Moderneja, ekologisia, kustannustehokkaita ja ennen kaikkea tyylikkäitä uusia koteja valmistuu Keravan
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015
Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat
LisätiedotKorkokatto taloyhtiön lainoille Suojaudu korkoriskiltä asettamalla katto korkomenoille
Korkokatto taloyhtiön lainoille Suojaudu korkoriskiltä asettamalla katto korkomenoille Korkoriski asunto-osakeyhtiössä Yleistyneiden remonttien takia taloyhtiöt ovat joutuneet nostamaan merkittäviä lainapääomia
LisätiedotRakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely. Syksy
Asuntotuotantokysely Syksy 15.10. 1. Yleiskuva positiivinen Arviot vapaarahoitteisen omistusasuntojen ja vuokra-asuntojen tämänvuotisista aloituksista ovat laskeneet hieman viime kyselyistä. Aloitusten
LisätiedotHakunilan asuntotuotanto
Hakunilan asuntotuotanto Kormuniityn suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu 15.8.2017 Tomi Henriksson asumisasioiden päällikkö Hakunilan suuralueen väestö 1.1.1971-1.1.2014 ja ennuste vuoteen 2024 35 000
LisätiedotSeminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista
Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista 11.11.2015 Mika Kuismanen Kansantalousosasto Miksi valtiovarainministeriö on kiinnostunut Araasuntojen asukasvalinnoista
LisätiedotOmaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa
Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Kansalaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksiä omaehtoisesta varautumisesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta Scandic Simonkenttä 21.1.2015
LisätiedotMikä asumisessa maksaa?
Mikä asumisessa maksaa? Taloyhtiö 2017 tapahtuma Helsinki, 26.4.2017 Jukka Kero Pääekonomisti, Suomen Kiinteistöliitto Esityksen sisältö 1) Asumismenojen taso ja kehitys 2) Hoitokulujen taso ja kehitys
LisätiedotNäytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista
18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti
LisätiedotTaloyhtiön korjaushankkeen rahoitus
Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus Taloyhtiölaina / Osakaslaina Saavatko taloyhtiöt lainaa Nordeasta? Millaisia muutoksia on tapahtunut uusien säädösten myötä? Suomen talous edelleen alavireessä, mutta
LisätiedotYlivieska Kohdenumero h,k,s, 69,0 m² Kov Energialuokka Ei e-tod. Mh ,56 Vh ,00
Kerrostalo Ylivieska Kohdenumero 680141 3h,k,s, 69,0 m² Kov. 2014 Energialuokka Ei e-tod. Mh. 87 851,56 Vh. 195 270,00 Savisilta 8. Huom! rahoitusvastike laskee: 1.7.2017 alkaen 690,00 euroa/kk. Etsitkö
LisätiedotAsuntotuotantokysely 3/2015
Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti
LisätiedotIisalmi, keskusta Kohdenumero h,k,s, 60,0 m² Kov Energialuokka Ei e-tod. Mh ,00 Vh ,00
Kerrostalo Iisalmi, keskusta Kohdenumero 641473 2h,k,s, 60,0 m² Kov. 2020 Energialuokka Ei e-tod. Mh. 100 500,00 Vh. 201 000,00 Virrankatu 8b. ASUNTO OY IISALMEN VIRRANLOISTE! Virranpuiston alueen seuraavan
LisätiedotTaloyhtiötapahtuma Tuomas Viljamaa Suomen Vuokranantajat vuokranantajat.fi
Taloyhtiötapahtuma 26.4.2017 Tuomas Viljamaa Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen vuokranantajien etujärjestö. Edistämme vuokranantajien asiaa ja tarjoamme
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2014
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.
LisätiedotKYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT
KYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikäihmisten tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Jyväskylässä
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 9/2003 Marja-Leena Ikonen 25.9.2003 Tyhjät arava- ja korkotukivuokra-asunnot kasvukeskusten suurissa kaupungeissa syksyllä 2003 Valtion asuntorahasto
LisätiedotTuottavatko markkinat kohtuuhintaisia asuntoja?
Tuottavatko markkinat kohtuuhintaisia asuntoja? Maanmittauspäivät 2019 Tuukka Saarimaa Kaupunkitaloustieteen apulaisprofessori Aalto-yliopisto ja Helsinki GSE Ymmärretäänkö markkinoiden toimintaa? HS 25.3.2019
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000
LisätiedotHelsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat
Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun
LisätiedotMitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa?
Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Kiinteistö 2013 14.11.2013 Jukka Kero, Pääekonomisti Suomen Kiinteistöliitto ry Sisältö Taloustilanne ja lähiaikojen näkymät Taloyhtiöiden hoitokulujen kehitys
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;
LisätiedotUniikkihuoneistojen tarjouskauppa
RANTA-TAMPELLA Tampereen Näsinkeula Uniikkihuoneistojen tarjouskauppa Uusi koti rannalla. Lepoa silmille ja sielulle. Koti, jossa taivas, vesi ja maa kohtaavat Ranta-Tampellan uuden asuinalueen rakentaminen
LisätiedotVVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014
VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys OSTOT KASVATTIVAT VUOKRA-ASUNTO- INVESTOINTEJA. Liikevaihto 1.1. 30.6.2014 miljoonaa euroa +9,9% (Q2 2013)
LisätiedotSeinäjoki, Kertunlaakso Kohdenumero h+k+s, 61,0 m² Kov Energialuokka E 2013 Mh ,00 Vh ,00
Rivitalo Seinäjoki, Kertunlaakso Kohdenumero 635245 3h+k+s, 61,0 m² Kov. 2008 Energialuokka E 2013 Mh. 145 000,00 Vh. 145 000,00 Juhaninkatu 3. Etsitkö tehokkaalla pohjalla olevaa siistiä rivitalokolmiota,
LisätiedotMarkkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA
Markkinakommentti Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Jos perheasuntojen kauppalukumäärät ovat loppukesän ja alkusyksyn aikana kasvaneet voimakkaasti verrattuna
LisätiedotARA-tuotanto Selvitys 3/2010. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ISSN
ISSN 1237-1288 Lisätiedot/More information: Ari Laine Puh./tel +358 40 519 2054 Selvitys 3/2010 ARA-tuotanto 2009 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 14.3.2010 ARA-tuotanto kääntyi kasvuun Asuntorakentaminen
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus OPn Ekonomistit
Asuntomarkkinakatsaus 8.11.2016 OPn Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat ja vuokrat 3. Asuntolainojen korot ja lainakannan kehitys 4. Asuntotuotanto
LisätiedotAsunto Oy Vantaan Kaneli Tikkurilantie 35,01370 Vantaa Asunto Oy Vantaan Kaneli sijaitsee omalla tontilla.
Asunto Oy Vantaan Kaneli Tikkurilantie 35,01370 Vantaa Asunto Oy Vantaan Kaneli sijaitsee omalla tontilla. MYYNTIHINTALUETTELO pvm 26.1.2015 Hinnat voimassa toistaiseksi Päivitetty 4.1.2016 Huoneisto tyyppi
LisätiedotAsuntotuotantokysely 2/2017
Asuntotuotantokysely 2/2017 Sami Pakarinen Kesäkuu 2017 1 (2) Kesäkuun 2017 asuntokatsaus Asuntotuotantokyselyn tulokset: Asuntotuotannossa ennätys, omistusasuntojen kysyntä paikkaa kovan rahan vuokra-asuntojen
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2015
Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.
LisätiedotRaasepori, Tammisaari Kohdenumero h, k, kph/s, 57,0 m² Kov Energialuokka C 2013 Mh ,73 Vh ,00
Kerrostalo Raasepori, Tammisaari Kohdenumero 526227 2h, k, kph/s, 57,0 m² Kov. 2017 Energialuokka C 2013 Mh. 109 502,73 Vh. 249 000,00 Pohjoinen Rantakatu 14. AINUTLAATUISTA ASUMISTA MEREN ÄÄRELLÄ! Muuttovalmiita
LisätiedotAsuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10
Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018 Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Lähestymistapa Tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2013. Asuntosijoittamisen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät:
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2012
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.
LisätiedotAsuntotuotantokysely kesäkuu 2019
Asuntotuotantokysely kesäkuu 2019 28.6.2019 Asuntotuotantokysely 2/2019 2 (3) Asuntotuotantokysely Rakennusteollisuus RT:n asuntotuotantokysely lähetetään Talonrakennusteollisuus ry:n jäsenille. Kysely
LisätiedotAsumisen toiveet -tutkimus. Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta
Asumisen toiveet -tutkimus Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta 1 KodinOnni palvelukokemukset 2013 Yhteenveto Tutkimus toteutettiin Kotipaneelissa yhteistyössä Aller Media Oy:n kanssa. Kysely lähettiin
LisätiedotKYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT
KYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikääntyvien tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Järvenpäässä
LisätiedotLAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.
LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen
LisätiedotNÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen
NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen 13.12.2017 tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan
LisätiedotRaasepori, Tammisaari Kohdenumero Liiketila, 58,5 m² Kov Energialuokka C 2013 Mh ,49 Vh ,00
Kerrostalo Raasepori, Tammisaari Kohdenumero 526364 Liiketila, 58,5 m² Kov. 2017 Energialuokka C 2013 Mh. 105 048,49 Vh. 249 000,00 Pohjoinen Rantakatu 14. AINUTLAATUISTA ASUMISTA MEREN ÄÄRELLÄ! Muuttovalmiita
LisätiedotOP-Pohjola. Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille 04.11.2014 Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki
Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille 04.11.2014 Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki 2 Taloyhtiön valmistautuminen remonttiin Tee korjaussuunnitelma ja noudata sitä Aloita ennakkosäästäminen
LisätiedotKuopio, Saaristokaupunki Kohdenumero h,k,s (yht.jär. 4h,k,s), 100,0 m² Kov Energialuokka C 2013 Mh ,47 Vh.
Rivitalo Kuopio, Saaristokaupunki Kohdenumero 648745 3h,k,s (yht.jär. 4h,k,s), 100,0 m² Kov. 2017 Energialuokka C 2013 Mh. 188 769,47 Vh. 289 000,00 Niilontie 13. Uudenveroinen, moderni perheasunto rauhallisella
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/6 4.5.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) 6 Lausunto ympäristöministeriölle Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus -raportista HEL 2014-001484 T 00 01 06 Päätösehdotus Verotus päättää antaa
LisätiedotKasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit. Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015
Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015 Asuntotuotanto kappalemääräisesti kasvussa Rakennusteollisuus RT 6.10.2015 2 Omakotitalojen aloitukset
LisätiedotSeniorin koti kansan osakkeessa. Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman päätösjuhla Harri Hiltunen
Seniorin koti kansan osakkeessa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 päätösjuhla 24.11.2017 Harri Hiltunen Asuntokanta ja henkilöt rakennustyypeittäin (31.12.2016) Asuntokanta rakennustyypeittäin
LisätiedotVarkaus, Hertunranta Kohdenumero h,tupak,s, 80,8 m² Kov Energialuokka C Mh ,00 Vh ,00
Kerrostalo Varkaus, Hertunranta Kohdenumero 601556 3h,tupak,s, 80,8 m² Kov. 2017 Energialuokka C Mh. 198 090,00 Vh. 376 450,00 Hertunranta 4. UUSI hulppea hissitalon neljännen kerroksen huoneisto. Valoisa
LisätiedotKuopio, Keskusta Kohdenumero h,k,s, 59,5 m² Kov Energialuokka C 2018 Mh ,00 Vh ,00
Kerrostalo Kuopio, Keskusta Kohdenumero 638063 2h,k,s, 59,5 m² Kov. 2016 Energialuokka C 2018 Mh. 93 556,00 Vh. 239 400,00 Sammonkatu 20. Upealla paikalla, omalla Kallaveden rantatontilla valmis huoneisto
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014
Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat
LisätiedotOulu, Höyhtyä Kohdenumero kpl 39m2 kaksioita, 312,0 m² Kov Energialuokka Ei e-tod. Mh ,00 Vh ,00
Kerrostalo Oulu, Höyhtyä Kohdenumero 641448 8 kpl 39m2 kaksioita, 312,0 m² Kov. 1961 Energialuokka e-tod. Mh. 195 000,00 Vh. 195 000,00 Hanhitie 22. Sijoittajat hox! Nyt myynnissä monien mahdollisuuksien
LisätiedotLepola III asuntokortteli OMASSA KODISSA. Yhteisöllisyyttä ja lämpöä keskellä kulttuurimiljöötä. Oman kodin löydät meiltä.
Lepola III asuntokortteli OMASSA KODISSA Yhteisöllisyyttä ja lämpöä keskellä kulttuurimiljöötä Oman kodin löydät meiltä. www.masterkodit.fi LEPOLA III Kristillinen asuinyhteisö Järvenpään Lepolassa Järvenpäähän
LisätiedotOpiskelijat yleisen asumistuen piiriin
Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin Kuulemistilaisuus Ympäristövaliokunta 16.11.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten
LisätiedotTalous- ja suunnittelukeskus
Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina
LisätiedotSuomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista
Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Ympäristövaliokunta 29.9.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten
LisätiedotKangasala, Lentola Kohdenumero h, k, kph, s, khh, wc, 73,0 m² Kov Energialuokka B 2007 Mh ,94 Vh ,00
Paritalo Kangasala, Lentola Kohdenumero 607951 3h, k, kph, s, khh, wc, 73,0 m² Kov. 2016 Energialuokka B 2007 Mh. 49 196,94 Vh. 207 000,00 Kangasalantie 700. Laadukkaasti toteutettu uusi paritalokoti loistavalla
LisätiedotPOHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta)
Jukka Malila Toimitusjohtaja KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN KESKUSLIITTO RY POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Helsinki 6.9.2011 ESITYKSEN
LisätiedotVaasa, Pukinjärvi Kohdenumero h,k,s, 100,0 m² Kov Energialuokka B Mh ,00 Vh ,00
Rivitalo Vaasa, Pukinjärvi Kohdenumero 591053 4h,k,s, 100,0 m² Kov. 2009 Energialuokka B Mh. 235 000,00 Vh. 235 000,00 Kaviotie 3. Moderni ja viihtyisä, uuden veroinen rivitalokoti Pukinjärven suositulla
LisätiedotVVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI
VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa
LisätiedotAsuntotuotantokysely 2/2016
Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti
LisätiedotMyyntihinnasto 1.9.2011 asunnot, asuntojen autopaikat, moottoripyöräpaikka. Osakkeiden. Myyntihin- lkm
Asunto Oy Helsingin Lieska Suvannontie 2a, 00510 Helsinki Myyntihinnasto 1.9.2011 asunnot, asuntojen autopaikat, moottoripyöräpaikka Voimassa toistaiseksi Osakkeiden lkm Päivitetty 10.12.2012 Tontin vuokravastike
LisätiedotTilastokatsaus 11:2012
Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa
LisätiedotVarkaus, Taulumäki Kohdenumero h,k,psh,s, 55,0 m² Kov Energialuokka E Mh ,00 Vh ,00
Kerrostalo Varkaus, Taulumäki Kohdenumero 606239 2h,k,psh,s, 55,0 m² Kov. 2007 Energialuokka E Mh. 148 318,00 Vh. 159 000,00 Hertunranta 10. HERTUNRANTA kympissä hissitalon toisen kerroksen vapaana oleva
LisätiedotSATO StudioKoti, Raikukuja - Lisäselvityksiä lautakunnalle. 25.8.2015 StudioKoti, Raikukuja
SATO StudioKoti, Raikukuja - Lisäselvityksiä lautakunnalle Lisäselvityksiä esitetyt kysymykset Lautakunnan esittämät lisäkysymykset: Yleisten tilojen hoito, kuka hoitaa? Keitä talossa tulee asumaan (ulkolaisia
LisätiedotRajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot
ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1/2004 Ari Laine 11.2.2004 ARA-tuotanto vuonna 2003 Ennakkoarvioiden mukaan vuonna 2003 aloitettiin yhteensä 30 600 uuden asunnon rakentaminen. Koko asuntotuotanto
LisätiedotKunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli
Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta
LisätiedotAsukaskysely Tulokset
Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...
LisätiedotHoitovastike + erillisveloitukset. Rahoitusvastike. Myyntihinta. Lainaosuus. Velaton hinta. lyhennysvapaan. Osakkeiden numerot lkm
MYYNTIHINNASTO 1 (7) asunnot, autopaikat, pienajoneuvopaikat 27.12.2011 Asunto Oy Keravan Akatemia voimassa toistaiseksi Keskikatu 1, 04200 KERAVA Päivitetty 30.11.2012 Krs. Huoneistotyyppi Pinta-ala m
LisätiedotRakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely
Rakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely Kesä 2019 1. Yleiskuva Arviot vapaarahoitteisen asuntotuotannon tämänvuotisista aloituksista ovat nousseet viime kyselyistä. Syynä tähän on sijoittajakysynnän
LisätiedotKerava, Alikerava Kohdenumero h,kt,s, 55,5 m² Kov Energialuokka C 2013 Mh ,00 Vh ,00
Kerrostalo Kerava, Alikerava Kohdenumero 627016 2h,kt,s, 55,5 m² Kov. 2018 Energialuokka C 2013 Mh. 68 300,00 Vh. 216 500,00 Santaniitynkatu 19. Makua asumiseen! Uudessa As Oy Keravan Korianterissa huolella
LisätiedotASUNTOMARKKINAT KASVUKESKUKSISSA 10-12/2003
ASUNTOMARKKINAT KASVUKESKUKSISSA 10-12/2003 HYPON asuntomarkkinoiden tilanneanalyysi Analyysi kuvaa kasvukeskusten asuntomarkkinatilannetta niihin keskeisesti vaikuttavien tekijöiden avulla Hypo julkistaa
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI 1 / 5 Kaupunkiympäristö Asuntopalvelut
HELSINGIN KAUPUNKI 1 / 5 MIKÄ HITAS ON? Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hintaja laatutason sääntelyjärjestelmä. Hitasin tarkoituksena on tarjota asunnon ostajille
LisätiedotToimiiko lainakatto? Veli-Matti Mattila Pääekonomisti
Toimiiko lainakatto? Veli-Matti Mattila Pääekonomisti 19.4.2017 Mikä on lainakatto? Lainakatto eli enimmäisluototussuhde kertoo, miten paljon asuntolainaa pankki saa myöntää suhteessa vakuuksien käypään
Lisätiedot