Styrud Borealilla uudet toimitilat Nurmijärvellä

Transkriptio

1 Styrud-konsernin uutislehti nro 2, 2011 Styrud Borealilla uudet toimitilat Nurmijärvellä Lue lisää s. 8-9

2 nro 2, 2011 Styrud Styrud Boreal Oy satsaa Etelä-Suomeen Yleinen taloudellinen tilanne ei ole ainakaan helpottunut viime Iskussa-lehden julkaisun jälkeen. Näkymät ovat yleisesti edelleen heikentyneet ja epävarmuutta on ilmassa monien asioiden suhteen. Myöskään ei voida olla ajattelematta 2008 äkkipysähdystä. Nämä asiat vaikuttavat merkittävästi myös siihen, miten yleinen rakentaminen, teollisuuden investoinnit sekä infrarakennushankkeet etenevät lähitulevaisuudessa. Alalla oleva ylikapasiteetti kertoo myös siitä, että kova kilpailu on edelleen jatkunut. Suomessa Styrud Boreal on jatkanut kulkuaan tutulla konseptilla, suurporapaalut sekä alitusporaukset. Edellä mainituista huolimatta uskomme tulevaisuuteemme omalla alallamme. Tästä kertoo myös Styrud Boreal Oy:n merkittävät satsaukset toimitila- ja henkilöstöresursseihin Etelä- Suomessa. Uuteen toimitilaan Nurmijärven Karhukorpeen muutettiin lokakuun aikana. Toimitila sijaitsee logistisesti hyvällä paikalla ja jatkossa pystymmekin palvelemaan asiakkaitamme entistä nopeammin ja tehokkaammin. Myös konsernin Ruotsissa toimivat yhtiöt ovat investoineet tulevaisuuteen uusimalla suuntaporaus- ja porapaalutuskalustoa sekä rekrytoimalla henkilöitä projektijohtoon. Yhtiön pitkäaikaisen suunnitelman mukaisesti Tero Hynninen (esittely takasivulla) on aloittanut tehtävänsä Styrud Borealin toimitusjohtajana Teron vankka kokemus maa- ja kalliorakennusalalta täydentää edelleen yhtiön osaamista ja jatkuvaa toimintojen kehittämistä. Tulen jatkamaan Styrud Boreal Oy:n johtotehtävissä ensi vuoden syksyyn, jonka jälkeen siirryn kokonaan kalustopuolen yrittäjäksi. Syysterveisin, 2 Kimmo Juvani Styrudin työkalustoon on tullut uutena lisänä kaksi ohjattavaa porauslaitetta: DW4020AT ja hieman pienempi DW 3020JT on todellinen monitoimikone, joka tarjoaa kolme porausmahdollisuutta: JT-poraukset pehmeille maalajeille, SBR-poraukset sekamateriaalille, sekä näiden lisäksi StyroRockporaukset. StyroRock on Styrudin kehittämä menetelmä kallion ohjattuun poraukseen. Kaksinkertaisen porausputken avulla, joka toisaalta siirtää paino- ja vetovoimaa ja toisaalta ohjaa ja ajaa poran päätä eteenpäin, porataan 165 mm pilottireikä, joka sitten suurennetaan läpimitaltaan halutun kokoiseksi. Jos haluat lisätietoja kaivamattoman tekniikan menetelmistä, ota yhteyttä: Tom Stålfors, Suomi Puh S-posti: tom.stalfors@styrudboreal.com Anders Jacobsson, Lounais-Ruotsi Puh S-posti: anders.jacobsson@styrud.se Joacim Kullinger, Koillis-Ruotsi Puh S-posti: joacim.kullinger@styrud.se DW3020JT 3020 on hieman pienempi monitoimikone, joka on hyvin joustava ja nopeasti asennettavissa. Se sopii erityisen hyvin sähkö-/kaapeliprojekteihin, joissa joudutaan poraamaan useassa vaiheessa esim. teiden alle. Toimintalaajuus on parisataa metriä ja se voi vetää jopa 300 mm putken. Meiltä kysytään enenevässä määrin muun muassa StyroRock-porauksia kallioon ja nyt voimme vastata paremmin asiakkaiden tarpeisiin, sanoo Anders Jacobsson, joka vastaa Styrudin kaivamattoman tekniikan toiminnasta Lounais-Ruotsissa. Kasvaneen kapasiteetin ansiosta on entistä helpompaa saada oikea kone oikeaan tehtävään.

3 avaa syyskauden uusin konein Kaksinkertainen ilonaihe Uuden porauslaitteiston saapuminen luo erityisen, melkeinpä juhlallisen tunteen. Syksyllä kaksi Ditch Witchin suuntaporauslaitetta siirtyi Styrudin konekantaan. Projektijohto ja porarit ottivat hankinnan mieluusti vastaan. Ainakin laitteiston osalta töiden pitäisi hoitua mallikkaasti. DW4020AT 3

4 Alitusporaus avuksi Olemme tottuneet näkemään alitusporauksia ajellessamme maanteillä, mutta taajamissa alitusporalaitteita näkee vieläkin harvoin. Usein ehkä ajatellaan, että porauskalusto ei mahdu kaduille, tai että mahdollisesti saavutettava hyöty on pieni tai olematon. Usein kuulee sanonnan: Ainahan kun kaupungeissa rakennetaan, niin ainakin jalkakäytävällä on rakennustelineitä ja työmaatarvikkeita, niin eihän yksi kaapelityö seuraavalla kadulla tästä mitenkään poikkea tai pakko porata, kun ei saada kaivaakaan. Tämä näkemys ei kuitenkaan läheskään aina pidä paikkaansa. Isoilla laitteilla ei aina mahdukaan kaupunkien usein aika kapeille ja ahtaille alueille rakennusten ja liikenneväylien sekaan. Mutta porauskaluston ei välttämättä tarvitse olla isokokoinen, ja porausmenetelmästä riippuen kaivutöitä ei välttämättä tarvita juuri lainkaan. Oikea työ tehtynä oikeilla laitteilla voi säästää paljonkin aikaa ja rahaa. Kaivetaanko vai porataanko? Aina kun mietitään, kannattaako jokin tietty kohde kaivaa auki vai voisiko vaihtoehtona käyttää alitusporausta, täytyy tietenkin punnita molempien vaihtoehtojen hyöty- että haittapuolia. Jotta tämän voi tehdä, täytyy ensin tiedostaa, että kaivamiselle löytyy usein varteenotettava vaihtoehto. Kaikki työmaat eroavat toisistaan. Kun olosuhteet ja edellytykset ovat erilaisia ja muuttujia on paljon, niin ei myöskään ole yksiselitteistä vastausta, joka suosisi jompaakumpaa vaihtoehtoa. Usein ratkaisu, että osa kaivetaan ja osa porataan, on loppupeleissä se kustannustehokkain vaihtoehto. Tähän päästäksemme, meidän on kuitenkin ymmärrettävä ja tiedostettava alitusporausten potentiaali, sen mahdollisuudet, ja tietenkin rajoitukset. Kysymyksiä on tietenkin paljon, mutta onneksi löytyy asiantuntija, jonka puoleen voi kääntyä. 4 Perinteiseen kaivamiseen verrattuna poraustekniikalla saavutetaan yleensä useita etuja. Poraus on paljon nopeampaa kuin kaivaminen, tämä vähentää päästöjä, meluhaittoja ja alueen asukkaiden ja käyttäjien ärtymystä. Ei porauskaan äänetöntä ole, mutta se kestää huomattavasti lyhyemmän ajan. Nopeuden vuoksi poraus on myös usein halvempaa kuin perinteinen kaivaminen. Liikennejärjestelyistä voidaan päästä kokonaan eroon, kaikkihan tietävät mitä tapahtuu kun yksi ajokaista katkaistaan kaupungissa. Entä kun kokonainen katu tai risteys katkaistaan? Porauksen puolesta puhuu myös kaivumassojen säilytys tai pois- ja takaisinkuljetus maansiirtoautoilla. Massojen määrä kasvaa mitä syvemmälle virtausputket/ kaapelit asennetaan. Tänä päivänä kaupunkien kadut tahtovat olla niin täynnä putkistoja ja kaapeleita, että syvyyttä on pakostakin lisättävä, jotta uusia putkilinjoja ylipäätään saa asennettua. Pahimmassa tapauksessa putkistojen nykyinen asettelu ja määrä voivat johtaa siihen että on kaivettava iso alue auki uusien putkistojen asennukselle, kun poraamalla samat putket voidaan vaivattomasti asentaa risteävien putkien alapuolelle. Asennussyvyydestä riippumatta maa-ainesta kertyy ainoastaan se määrä jonka suojaputken tilavuus vaatii. Menetelmällä säästytään suurilta osin myös jälkisiivouksesta, kivetysten asentamisesta, asfaltoinnista, painaumien korjauksista, viheralueiden entisöinnistä jne. Kaikki tämä säästää rakennuttajan rahaa ja lisää asukkaiden viihtymistä ja autoilijoiden hermoja. Porausmenetelmän valinta riippuu maaperäolosuhteista. Hiekassa, savessa ja siltissä, suuntaporaus voi olla paras ratkaisu, kun taas kivisessä maassa vasaraporaus on yleensä hyvä vaihtoehto. Vasaraporauskin voidaan suorittaa jopa 1,5 m elementtipituuksilla, jolloin kaivannon pituudeksi riittää alle 4 metriä. Suuntaporallekaan ei tarvita kuin korkeintaan aloitus- ja lopetuskaivanto ja asennuspituus voi olla satojakin metrejä. Ehjään kallioon poraus onnistuu myös, kun taas räjäytetyn kallion maisemointi on vaikeampaa. Vaikeissa ja vaihtelevissa maaperäolosuhteissa eri menetelmiä voidaan yhdistää, jotta jokaisella työmaalla saavutettaisiin paras mahdollinen kustannustehokkuus ja toimiva järjestelmä. Aina kun on kyse alitusporauksesta, sen suunnittelusta tai mahdollisuuksien selvittämisestä, ota yhteyttä, niin katsotaan ja mietitään eri vaihtoehtoja yhdessä. Asiantuntemuksemme on käytettävissänne. Tom Stålfors puh

5 taajamarakentamisessa Kaukojäähdytysputken 630 mm asennusta Göteborgin keskustassa. Kuva oikealla: Vasaraporausta Helsingissä. Poraus 406 mm suoritettiin 1,5 metrin elementtipituuksilla jolloin kaivannon pituudeksi riitti 3,5 metriä. Alitusporaus soveltuu niin vesi- ja viemärijohdoille, sähkö-/telekaapeleille, kaukolämmölle, kaasulle jne. Kuva alla: Pienempien putkien asennus suuntaporalla ei häiritse vilkasta liikennettä keskellä kaupunkia. Kuvassa piloottireiän porausta. 5

6 Styrud Boreal Oy mukana Länsimetro-hankkeessa Otaniemessä 6 Yleistä: Länsimetro jatkaa metrolinjaa länteen Helsingin Ruoholahdesta Espoon Matinkylään, helpottaen pääkaupunkiseudun päivittäistä liikennettä. Valmistuessaan se kuljettaa n matkustajaa päivässä. Suomen suurin infrahanke käsittää kaksi n. 14 km:n pituista tunnelia ja seitsemän uutta asemaa Ruoholahden ja Matinkylän välillä. Länsimetro valmistuu vuoden 2015 loppupuolella. Rakennuttaja (Länsimetro Oy) oli valinnut järjestämällään tarjouskilpailun perusteella SRV Rakennus Oy:n toteuttamaan louhintaurakka 5 Otaniemen ratatunnelit ja asemahankkeet. LU5 tunneliurakkaan sisältyy pääsisäänkäyntien ja kuilujen maanpäällisten töiden sekä tukikohtatöiden maan päällä suoritettavat esirakentamis-, maanrakentamis-, tukiseinä, louhinta ja kallion lujitustyöt. Styrud Borel Oy on aliurakoimassa SRV Rakennus Oy:lle kohteella Tietotien teknisen- ja tiedonkuilun tukiseinätöitä. Urakkaan sisältyy työnaikaisen settitukiseinien pystyporapaalut sekä ankkurointi-, juuritapitus- ja tukiseinän vaakapalkitustöitä. Kireä aikataulu, tilanahtaus sekä runsas liikenne tuovat haasteita työn suorittamiselle. Tähän asti projekti on kuitenkin sujunut moitteettomasti.

7 7

8 Styrud Boreal Oy:lle Nurmijärvelle Yhtiön toiminnalle sopivaa toimitilaa etsittiin pitkään Etelä- Suomesta. Kesällä 2011 sellainen vihdoinkin löytyi Nurmijärveltä, Karhunkorven teollisuusalueelta. Paikka sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien päässä, kolmostien välittömässä läheisyydessä. Uusi toimitila sisältää toimisto ja sosiaalitiloja noin 120 m2 ja halli- ja tuotantotilaa noin 400 m2. Toimistotiloja voidaan myös laajentaa tulevaisuuden tarpeiden mukaan. Edellinen vuokralainen tyhjensi toimitilan heinäkuun loppuun mennessä, jonka jälkeen tiloissa aloitettiin mittava remontti. Tuotantotila saatettiin lämpimäksi ja toimistotiloja laajennettiin. Myös sisäänkäynti uusittiin luhtikäytävän muodossa. Hallissa voidaan remontin jälkeen tehdä erilaisia tuotannon valmistelevia töitä sekä koneiden huolto- ja korjaustöitä. Tuotannon toiminnat sekä Etelä-Suomen putkivarasto siirrettiin Nallekujalle elokuun aikana ja toimistotiloihin päästiin muuttamaan lokakuun aikana. Kaikki Etelä-Suomen toiminnot saatiin näin saman katon alle. Näin pystymme entistä paremmin, nopeammin ja tehokkaammin vastaamaan asiakkaidemme tarpeisiin. Ylitornion toimipiste jatkaa vanhaan malliin, palvellen pääasiassa Pohjois-Suomessa tehtäviä projekteja. Konsernin kalustohankinnat palvelevat myös Suomen toimintoja Tukholmasta Nurmijärvelle vain 200 km Konserni hankki kesän aikana uutta kalustoa suuntaporaukseen: DW4020AT ja hieman pienemmän DW 3020JT (katso tarkemmin sivut 2 3), sekä porapaalutukseen/ankkurointiin (katso tarkemmin sivut 10 11) Hankitut koneet tukevat vahvasti jatkossa myös Suomen toimintoja. Tukholmasta Nurmijärven konttorille on matkaa vain reilut 200 km, joten koneet ovat nopeasti käytettävissä myös Suomessa tehtävissä projekteissa. 8

9 uusi toimipiste Nurmijärven toimipisteen yhteystiedot: Styrud Boreal Oy Nallekuja NURMIJÄRVI Alituspalvelut: Tom Stålfors p tai tom.stalfors@styrudboreal.com Porapaalutukset: Mika Inkerö p tai mika.inkero@styruboreal.com Talous ja markkinointi: Riitta Borgman p tai riitta.borgman@styrudboreal.com Toimitusjohtaja: Tero Hynninen p tai tero.hynninen@styrudboreal.com Tervetuloa tutustumaan uusiin tiloihimme ja henkilökuntaamme! 9

10 Jännitystä pien Kesän saapuessa Ruotsiin, italialainen Global Drilling -yhtiö toimitti uuden porauslaitteiston Styrud TGB:lle. Kyseessä on MDT230B Multipurpose Drill, erittäin monipuolinen kone, joka otettiin käyttöön Fageredissa lähellä Göteborgia. 10 Arkaluontoinen tehtävä Ensimmäinen projekti uudella koneella tehtiin Västkustens Mark & Asfalt AB:lle, jolle Mölndalin kaupunki oli antanut tehtäväksi rakentaa uuden vesi- ja viemärijärjestelmän parillekymmennelle uudelle ja joillekin, jo olemassa oleville kiinteistöille. Styrudin tehtävänä oli porata 36 kulmassa reikä maan pinnasta ja liittää se jo olemassa olevaan jätevesitunneliin. Tunnelin katossa kulkee paljon kaapeleita ja suurena haasteena olikin välttää kaapelit ja osua läpimenokohtaan korkeintaan 1 % poikkeamalla. Aluksi porattiin 273 mm teräsputki maan pinnan tasolta alas kiinteään kallioon. Tämän jatkeeksi porattiin 254 mm kallioreikä ja reikään asennettiin vielä PE-putki. Reiän kokonaispituudeksi tuli 63 metriä. Poraustyön yhteydessä suoritettiin neljä tarkistusmittausta oikean poraussuunnan varmistamiseksi. Styrudin Tomas Nordqvist suoritti mittaukset ja hänen otsallaan saattoi kenties aavistaa pienen hikipisaran, kun läpimenon aika vihdoin koitti. Uuden laitteiston ohjaimissa olevien Jan Ståhlin ja Mikael Anderssonin avulla asetetut tavoitteet kuitenkin täyttyivät. Morgan Eriksson työskentelee työnjohtajana Västkustens Mark & Asfalt:issa ja on aiemminkin tehnyt eri yhteyksissä yhteistyötä Styrud-konsernin yhtiöiden kanssa. Kun yhteistyö sujuu, on mukava työskennellä samojen ihmisten kanssa, toteaa Morgan ja jatkaa: Fageredin projektissa juuri kaapelien sijainti tunnelissa aiheutti tiettyä huolta, jonka johdosta yhteistyökumppani oli tärkeää valita huolella. Styrud TGB:llä oli projektiin parhaiten soveltuva kalusto sekä hyviä referenssejä vastaavista kohteista. Projekti onnistuikin kaikin puolin suunnitelmien mukaisesti.

11 ellä pelivaralla Erityisvahva monitoimikone MDT230B on vahva kone, jonka toiminta-alue on erittäin laaja. Koneella porattavat dimensiot ovat , porattavan putken elementtipituus voi olla max. 10 m. Christer Carlsson toimii projektipäällikkönä Göteborgissa ja on tyytyväinen uuteen koneeseen. Yhteystiedot: Jos haluat lisää tietoja, ota yhteyttä: Kimmo Juvani - Suomi /kimmo.juvani@styrudboreal.com Andreas Olsson - Ruotsi Itä/Pohjoinen /andreas.olsson@styrud.se Christer Carslsson - Ruotsi Länsi/Etelä /christer.carlsson@styrud.se Erittäin tervetullut kone, sanoo Christer. Se on meille suureksi avuksi porapaalutuksissa, suuremmissa kallioporauksissa, sekä ankkuriporauksissa. Koneen ensimmäinen projekti sujui odotuksien mukaisesti, joten toivottavasti kone on tulevaisuudessa ahkerasti käytössä. 11

12 Tänä kesänä tehtiin myös siiviläkaivoja! Kokkolan GTK (Geologian tutkimuskeskus) tilasi meiltä 4 kappaletta siiviläkaivoja Lohtajan Karhinkankaalle tämän vuoden alkukesästä. GTK:n puolesta valvojana toimi geologi Miikka Paalijärvi ja yhteistyö sujui erittäin hyvin. Paalutuskoneemme Hitachi teki 324 mm:n putkella reiät soraharjuun, joihin sitten asennettiin muovisia siiviläputkia. Työputkea, siis 324:sta, käytettiin vain apuputkena ja se nostettiin varovaisesti pois, kun siiviläputket oli asennettu määräsyvyyteen. Reikäsyvyydet vaihtelivat 15 ja 23 metrin välillä. Siiviläputket olivat yhden ja kahden metrin elementeissä, joissa oli koiras- ja naaraskierteet. Putken ulko- /sisäkoot olivat 220/200 mm. Siivilän aukot vaihtelivat 0,5 0,75 mm räätälöitynä soraharjun muodostaman raekoon vaihtelun mukaan. Jokainen kaivo varustettiin noin kymmenen metrin siiviläosuudella. Tarkoitus oli ottaa kuutiota vettä kaivoa kohden vuorokaudessa. Muistan hyvin ykköskaivon vedentulon. Mahtava vesi/vesisorapatsas nousi jo poratessamme reikää. Ykköskaivo painui myös muistiin siitä syystä, että se oli noin 150 metriä huoltotieltä. Onneksi oli jonkinlainen polku ja ainoastaan pieni taimikko, josta etenimme kohti haluttua kaivonpaikkaa. Jokaisen kaivon lähistöllä oli pieni havaintoputki, josta joskus oli todettu, että tässä olisi mahdollisesti hyvä kaivonpaikka. Osa putkista oli vesipiirin laittamia ja uudemmat suuret putket (noin 90 mm halkaisija) olivat GTK:n asentamia ja tutkimia. Näissä oli mittalaitteet, joista voi nähdä pohjaveden pinnanlaskun porauksen aikana ja myös koepumppauksen vaikutuksen kahden tunnin aikana, kun kaivoa rasitettiin hienovaraisesti. Työ sujui hyvin pitkistä siirtomatkoista huolimatta. Teimme kaivon päivässä. Koepumppaukset teimme noin kuusi viikkoa myöhemmin hitaammalla nopeudella eli kaksi kaivoa per päivä. Koepumppaus vaati enemmän ruumiillista raatamista pumpun, putkien, letkujen, kolmiojalan, vinssin ja generaattorin kanssa. Ykköskaivo oli täälläkin vaikein ja aiheutti eniten hikipisaroita, mutta työ saatiin tehdyksi. Terveisin, Roy Klemets 12

13 Tuulivoimalan perustusten tekoa Gabrielsbergetissä Keväällä 2011 Styrud Boreal Oy oli mukana rakentamassa tuulivoimalan perustuksia Gabrielsbergetiin Pohjois-Ruotsiin. Porasimme sadevesien poistoviemärit kallioon. Pisimmät reiät olivat jopa 90 metriä. Aikataulusta johtuen poraustöitä tehtiin kahdessa vuorossa. Projektin kokonaisaika oli noin 2 kuukautta. Reikiä porattiin yhteensä 17 kappaletta, eli 1 kpl jokaiseen tuulimyllyperustukseen. Perustukset tehtiin alueella, joka sijaitsee luonnonsuojelualueella. Tämän johdosta tilaaja halusi ratkaisun, jossa luontoa ja maaperää vahingoitetaan mahdollisimman vähän. Tilaaja oli ratkaisuun erittäin tyytyväinen ja ratkaisu todettiin kaikin puolin toimivaksi. YT-Messuilla Turussa Styrud Boreal Oy oli mukana toukokuussa Turussa järjestettävillä YT-messuilla. Yhdyskuntatekniikka näyttely keräsi lähes kävijää kolmen päivän aikana Turun Messu- ja Kongressikeskukseen. Näytteilleasettajia oli 200. Joka toinen vuosi järjestettävä tapahtuma järjestettiin nyt 15. kerran. Kuvassa toimitusjohtaja Kimmo Juvani, hallituksen puheenjohtaja Sten-Anders Eriksson, alitusporauksista vastaava Tom Stålfors sekä porapaaluista vastaava Mika Inkerö. 13

14 Porapaaluja Kiirunassa Asiakas: BDX Företagen AB Kohde: Uusi toimintakeskus Kiirunassa Paalut: RD 140/10 42 kpl, keskimitta noin 20 m. Projekti oli erittäin kiirellinen, mutta pystyimme järjestelemään niin, että Hitatchi vapautui käyttöömme nopeasti. Olimme jo täydessä työn touhussa viikon sisällä tilauksen saamisesta. Kun mitat oli tarkistettu, työt aloitettiin ja projekti sujui aikataulun mukaisesti. Miehemme tekivät pitkiä päiviä ja poraukset sujuivat mallikkaasti. Tilaaja oli erittäin tyytyväinen työn toteutukseen sekä aikataulun pitävyyteen. 14

15 Paperisesta työaikaraportoinnista sähköiseen ilmoittamiseen Styrud Boreal Oy otti kesäkuun alussa käyttöön järjestelmän, jossa työntekijöiden työajat ilmoitetaan kännykällä. Yhtiössä oli jo pitkään pohdittu, miten työaikojen raportointia ja seurantaa saataisiin helpotettua sekä työntekijän että työnantajan kannalta. Ohjelman toimitti Movenium Oy, joka toimittaa erilaisia ohjelmia työaikojen syöttöön tietokoneella, matkapuhelimella tai leimauslaitteilla. Käytännössä ilmoittaminen tehdään seuraavasti: aamulla työntekijä kuittaa työn alkaneeksi kännykkään. Kirjaus nähdään konttorilla. työpäivän päätyttyä työntekijä lopettaa työn, ilmoittaa projektinumeron sekä muita sovittuja tietoja ja lopettaa työn. Toimenpiteeseen tarvitaan siis kännykkä sekä internet-yhteys. Tiedot siirtyvät Moveniumjärjestelmään, josta projektijohto voi seurata tietoja reaaliaikaisesti. Työaikaraportit saadaan kuukausittain ulos järjestelmästä PDF-, CSV-, tai Excel-tiedostoina. Tiedot on myös mahdollista viedä palkanlaskentaohjelmaan. Järjestelmän käyttöönotto oli vaivaton ja työntekijät omaksuivat järjestelmän käytön puolen päivän koulutuksella. Kouluttajana toimi Jukka Lohi Movenium Oy:stä. Suurin haaste oli työntekijöiden erilaiset kännykät ja niiden asetukset. Tällä hetkellä järjestelmä toimii kuitenkin hyvin ja on helpottanut ja nopeuttanut työaikojen ilmoittamista merkittävästi. Myös työntekijät ovat omaksuneet uuden käytännön hyvin, jopa niin hyvin, että ovat myyneet sitä eteenpäin yhteistyökumppaneillemme! Lisätietoja Movenium-järjestelmästä: Myyntiedustaja: Jukka Lohi p tai 15

16 TERO HYNNISESTÄ STYRUD BOREAL OY:N TOIMITUSJOHTAJA Tero Hynninen aloitti Styrud Boreal Oy:n toimitusjohtajana Hän on kotoisin Kuopiosta ja asuu nykyisin Tuusulassa. Tero on koulutukseltaan diplomi-insinööri syvennyttyään kalliorakennus- ja tietekniikan opintoihin Teknillisessä korkeakoulussa, josta hän valmistui vuonna Aiemmin hän on valmistunut Kuopion Teknillisestä opistosta yhdyskuntatekniikan insinööriksi vuonna Terolla on pitkä maa- ja kalliorakennusalan työkokemus. Aluksi hän toimi maarakennusalalla erilaisissa tehtävissä, painottuen urakoinnin työmaatehtäviin. Korkeakouluopintojen jälkeen Tero siirtyi YIT Rakennus Oy:n palvelukseen toimien työmaainsinöörinä, työmaapäällikkönä, kehitysinsinöörinä ja työpäällikkönä. YIT:llä ura keskittyi louhinta-alaan Infrapalveluiden Kalliorakennusyksikössä. Kaksi ensimmäistä vuotta hän toimi työmaainsinöörinä maanalaisissa kaivoshankkeissa, kunnes siirtyi pääkaupunkiseudun kalliorakennustyömaille. Viimeisten viiden vuoden aikana hän oli työpäällikkö, joka vastasi projektien taloudellisesta tuloksista, aikatauluista, työturvallisuudesta sekä henkilöstö- ja kalustoresursseista. Teron vastuulla olivat mm. Kehäradan Aviapoliksen louhintaurakka. Lisäksi vastuualueeseen sisältyivät kaluston kehitys, työmaiden tekninen tuki, ulkomaiset aliurakoitsijat sekä henkilöstön koulutus. YIT vuosien jälkeen Tero siirtyi Orica Finland Oy:öön teknisen johtajan tehtäviin.yhtiö kuuluu louhintaräjähteitä valmistavaan ja toimittavaan Orica Mining Services konserniin. Työtehtävät liittyivät yrityksen liiketoiminnan aloittamiseen ja kasvattamiseen. Terolla on perhe, johon kuuluu vaimo ja kolme lasta. Harrastuksiin sisältyy metsästys, laskettelu, Ford Mustang 289 (vm.-66), lukeminen ja maraton-juoksu. Odotan suuresti uusia haasteita Styrud Boreal Oy:n palveluksessa ja olen varma yrityksen menestyksestä tulevina vuosina. Yrityksen viime vuosien suunnitelmallinen henkilö- ja toimitilaresurssien sekä konekapasiteetin kasvattaminen on osoitus omistajien sitoutumisesta ja luottamuksesta osaamiseemme. Nykyiset resurssit ja konsernin sisäisen yhteistyön lisääminen luo asiakkaillemme ja Styrud Boreal Oy:lle uusia mahdollisuuksia. Terveisin Tero 16 Styrud Boreal Oy oli mukana FEM 2011 tapahtumassa. Kahdeksas Fennoscandian Exploration and Mining - FEM 2011 järjestettiin Levillä, Kittilässä. FEM on vuosien aikana kasvanut kansainvälisesti tunnetuksi tapahtumaksi, joka yhdistetään Suomen Lappiin. Joka toinen vuosi järjestettävä FEM konferenssi on yksi Euroopan tärkeimmistä malminetsintäja kaivannaisteollisuusalan tapahtumista. Geotekniikan päivä marraskuussa Styrud Boreal Oy oli mukana Geotekniikan päivässä Finlandia-talolla Koko päivän aikana kävijöitä oli noin 300. Uusi toimitusjohtaja Tero Hynninen esitteli yrityksen toimintaa kuulijoille (kts. kuva). Styrud Boreal Oy Nallekuja NURMIJÄRVI Styrud Boreal Oy Teollisuustie YLITORNIO puh fax Porapaalut Mika Inkerö puh Alituspalvelut Tom Stålfors puh etunimi.sukunimi@styrudboreal.com Graafinen toteutus: