RAKENTAMISTALOUDEN SEMINAARITYÖT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAKENTAMISTALOUDEN SEMINAARITYÖT 2001-2002"

Transkriptio

1 Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion selvityksiä 44 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Papers 44 Espoo 2002 TKK-RTA-S44 RAKENTAMISTALOUDEN SEMINAARITYÖT (toim.) Satu Heinimäki TEKNILLINEN KORKEAKOULU TEKNISKA HÖGSKOLAN HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY TECHNISCHE UNIVERSITÄT HELSINKI UNIVERSITE DE TECHNOLOGIE D HELSINKI

2 Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion selvityksiä 44 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Papers 44 Espoo 2002 TKK-RTA-S44 RAKENTAMISTALOUDEN SEMINAARIT (toim.) Satu Heinimäki TEKNILLINEN KORKEAKOULU TEKNISKA HÖGSKOLAN HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY TECHNISCHE UNIVERSITÄT HELSINKI UNIVERSITE DE TECHNOLOGIE D HELSINKI 2

3 Jakelu: Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalous PL TKK Puh. (09) Fax (09) TKK Rakentamistalous ISBN (PDF) ISSN painos Espoo

4 ESIPUHE Teknillisen korkeakoulun rakennus- ja ympäristötekniikan osaston rakentamistalouden laboratoriossa on perinteisesti käsitelty rakennuttamisen, rakennushankkeen ja rakennustuotannon suunnittelun, toteuttamisen ja valvonnan organisatorisia, hallinnollisia, tuotantoteknisiä, taloudellisia ja juridisia kysymyksiä. Viime vuosina painopiste on siirtynyt yhä enemmän myös kiinteistöjohtamiseen ja toimitilapalveluihin. Rakentamistalouden laboratoriossa järjestetään vuosittain Rak Rakentamistalouden seminaari kurssi. Kurssin tavoitteena on, että seminaariesityksen laadittuaan opiskelija tietää kirjallisen ja suullisen esityksen vaatimukset sekä osaa kriittisesti suhtautua toisten esityksiin. Kurssin sisältö muodostuu kirjallisen esityksen laadinnasta ja sitä täydentävästä suullisen esityksen suunnittelusta ja pidosta seminaaritilaisuudessa sekä toisen opiskelijan esityksen opponoinnista. Lukuvuoden seminaari -kurssin aihealueena oli kiinteistöt ja toimitilapalvelut, mitä tarkasteltiin useasta eri näkökulmasta. Tähän selvitykseen on koottu opiskelijoiden kirjalliset esitykset. Espoo Toimittaja 3

5 4

6 SISÄLLYSLUETTELO Rakentamistalouden seminaarityöt Tatu Silventoinen: KIINTEISTÖT JA KANSANTALOUS... 6 Henri Mämmi: TOIMITILOJEN KYSYNTÄÄN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Jarmo Lempinen: KIINTEISTÖKAUPPA Tuomas Palolahti: RISKIENHALLINTA KIINTEISTÖISSÄ Pasi Jaskari: KIINTEISTÖSIJOITUSSALKUN RAKENTAMINEN JA HALLINTA Juuso Hietanen: KIINTEISTÖSIJOITUSYHTIÖN TUNNUSLUVUT Tomi Tiainen: CRE -ORGANISAATION TOIMENKUVA Jussi Nurminen: YRITYKSEN SISÄISTEN MUUTTOJEN HALLINTA

7 KIINTEISTÖT JA KANSANTALOUS Tatu Silventoinen Sisältö: 1. Johdanto 2. Kiinteistö- ja rakennusklusteri 2.1. Rakennettu ympäristö kaksi kolmannesta varallisuudestamme 2.2. Klusterin toiminnan arvo ja työllisyys 3. Suhdannevaihtelut 3.1. Kiinteistömarkkinat sidoksissa talouden kehitykseen 3.2. Kiinteistömarkkinoiden dynamiikka ja suhdannevaihtelut 3.3. Rakennusalan suhdannevaihtelut 4. Suhdanteiden tasauskeinot 4.1. Talonrakentamisen määrän ohjaus 4.2. Kustannusten ohjaus Lähdeluettelo 6

8 1 Johdanto Kiinteistöt toimivat kansantaloudessa tuotannon tekijöinä. Ilman kiinteistöjä ei olisi muutakaan tuotantoa. Kiinteistöt ovat myös itsessään merkittävä osa kansantaloutta. Kiinteistö- ja rakennusklusteri muodostaa kaksi kolmasosaa kansallisvarallisuudestamme ja työllistää yli 20 % työvoimasta. Koska klusterin merkitys on näin suuri kansantaloudellemme niin suhdannevaihtelut eivät pelkästään vaikuta kiinteistö- ja rakennusklusteriin vaan vaikutus on molemmin suuntainen. Tässä seminaariesitelmässä on tarkasteltu kiinteistö- ja rakennusklusterin suuruutta sekä merkitystä kansantalouden suhdanteisiin ja keinoja vaikuttaa suhdanteiden tasaamiseen. 2 Kiinteistö- ja rakennusklusteri 2.1 Rakennettu ympäristö kaksi kolmannesta varallisuudestamme Rakennettu ympäristö muodostaa kaksi kolmannesta Suomen kansallisvarallisuudesta. Suomessa asuin- ja toimitilarakennusten yhteenlaskettu tilavuus oli noin 1450 milj. m³ ja pinta-ala noin 375 milj. m² vuonna Asuinrakennusten osuus oli noin 60 prosenttia ko. rakennuskannan pinta-alasta ja puolet tilavuudesta. Lisäksi rakennuskantaamme kuuluu kesämökkejä, talous- ym. rakennuksia ja maatalousrakennuksia, jotka mukaan lukien kannan kokonaistilavuus oli luokkaa 1770 milj. m³ vuonna Rakennuskannan arvo (ilman tonttia) oli noin 1460 mrd. mk vuonna 2000 markkinahinnoin arvioituna. Asuinrakennuskannan arvo oli suuruusluokkaa 800 mrd. mk (asuntovarallisuus noin mk/asukas ja kokonaisrakennusvarallisuus reilut mk/asukas). Muun talorakennuskannan arvo oli noin 660 mrd. mk. Maa- ja vesirakennuskannan arvo oli suuruusluokkaa 330 mrd. mk. Maa- ja vesirakenteisiin luetaan kuuluvaksi liikenneverkko (tie-, katu-, vesi-, lentoliikenne-, tieto- ja raideliikenneverkko), vesihuoltoverkko, energiahuoltoverkko sekä erilaiset ympäristörakenteet (puistot, urheilukentät, laskettelurinteet jne.). Maa- ja vesirakennuskannan arvo on suhteellisen alhainen verrattuna rakennuskantaan. Tämä aiheutuu maa- ja vesirakenteiden arvon laskemisessa käytetystä nopeammasta ikäalenemisesta verrattuna talonrakennuksiin. Kolme neljäsosaa Suomen asuin- ja toimitilarakennuskannasta on rakennettu vuoden 1960 jälkeen ja yli 40 prosenttia vuoden 1980 jälkeen. Kannan ikääntymisen, määrän kasvun, laatu- ja varustetason lisäämistarpeen sekä käytön muutosten johdosta korjausrakentamisen tarpeen arvioidaan rakennuskannassamme kasvavan noin viiden prosentin vuosivauhdilla pitkälle tulevaisuuteen. Myös uudisrakentamisen tarve on jatkuvaa, vaikkakin sen tarpeen nähdään olevan pienempää kuin aikaisemmin teollistumisen ja kaupungistumisen yhteydessä. Tarvetta pitää yllä muun muassa väestön muuttoliike kasvukeskuksiin, asuntokuntien keskikoon edelleen pieneneminen, vanhusväestön lisääntyminen, yritysten hakeutuminen toimintansa kannalta edullisimmille paikoille ja rakennuskannan poistuma. 7

9 Suomen kansallisvarallisuus 2000 Yhteensä n mrd. mk, % (mk) Vesi ja maaalueet 3 % Koneet, laitteet ym. 16 % Asuin-rakennukset 27 % Metsä 10 % Rakennettu maa 11 % Maa- ja vesirakennukset 11 % Muut talorakennukset 22 % Kuva 1. Suomen kansallisvarallisuus vuonna 2000 (Rakli, Kiinteistö- ja Rakennusklusteri Visio 2010, s. 28.) 2.2 Klusterin toiminnan arvo ja työllisyys Kiinteistö- ja rakennusklusterin toiminnan arvo (kotimaa, vienti ja ulkomaalaiset tytäryhtiöt) vuonna 2000 oli suuruusluokkaa 230 mrd. mk ja kokonaistyömenekki (kotimainen) noin henkilötyövuotta. Työmenekkiin on tällöin laskettu mukaan ns. tuotannon kerrannaisvaikutukset eli työ varsinaisessa toiminnassa, tuoteteollisuudessa ja palveluelinkeinoissa. Vuoden 2000 talonrakennustoiminnan (uudis- ja korjaustoiminta, muu kuin kunnossapito) arvo oli noin 69 mrd. mk vastaten noin henkilötyövuoden työpanosta tuotannon kerrannaisvaikutukset huomioituna. Uudisrakentamisen arvo oli noin 52 mrd. mk (yhteensä noin htv) ja korjausrakentamisen noin 17 mrd. Mk ( htv). Maa ja vesirakennustoiminnan arvo vuonna 2000 oli noin 22 mrd. mk ( htv). Kiinteistöjen ylläpidon kokonaiskustannukset oli noin 85 mrd. mk vuonna 2000, mikä on kannan pinta-alaa kohti laskettuna lähes 200 mk/m². Kustannusten on todettu vaihtelevan myös talotyyppien sisällä muun muassa ikäjakaumasta ja taloteknisistä ratkaisuista sekä käyttötottumuksista riippuen. 8

10 Kiinteistöjen ylläpito on jaoteltu seuraavasti: - hallinto ja yhteistehtävät käsittäen tyypilliset ns. isännöintitehtävät ja muun hallinnoinnin - yleishoito ja valvonta käsittäen tyypilliset ns. talon- tai huoltomiestehtävät ilman ulkoalueiden hoitoa, vartiointia ja päivystyksen sekä erityislaitehuollon - lämpöhuollon käsittäen jakeluyhtiöille maksetut korvaukset ja jakelulaitteiden korjaustyöt - sähköhuolto käsittäen jakeluyhtiöille maksetut korvaukset ja jakelulaitteiden korjaustyöt - vesihuolto käsittäen jakeluyhtiöille maksetut korvaukset ja jakelulaitteiden korjaustyöt - siivous ja jätehuolto käsittäen tilojen siivoamisen, ikkunanpesun ja siivouskaluston ym. tarveaineet sekä jätteiden kokoamisen ja jätehuoltomaksut - ulkoalueiden hoito käsittäen piha-alueen ja ulkovarusteiden hoidon, lumityöt sekä ulkovarusteista huolehtimisen - kunnossapito käsittäen rakenteiden sekä kalusteiden, varusteiden ja laitteiden jatkuvan vuosikorjauksen - muut palvelut käsittäen mm. kiinteistöjen käyttöä ja liiketoimintaa edistävät asiantuntijapalvelut (mm. kuntokartoituksen ja sisustuksen, markkinointipalveluja ym.). Ylläpitokustannusten osalta isoja kustannuseriä ovat siivous ja jätehuolto (14 mrd. mk), kunnossapito (15 mrd. mk) sekä lämpö-, sähkö- ja vesihuolto (yhteensä 30 mrd. mk). Työllistävyyden osalta merkittävimpiä ovat siivous ja jätehuolto ( htv), kunnossapito ( htv) sekä yleishoito ja valvonta ( htv). Kiinteistöalan töistä tehdään omistajaorganisaatioissa yhä vähemmän, mikä avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia alan palveluyrityksille. 1 3 Suhdannevaihtelut 3.1 Kiinteistömarkkinat sidoksissa talouden kehitykseen Kiinteistömarkkinat elävät muun talouskehityksen ehdoin ja reagoi muutosten mukana. Suomen kansantalouden lähiajan kehityskuvassa voidaan nähdä ainakin seuraavia tärkeitä kiinteistömarkkinoihin vaikuttavia tekijöitä: 1. Yhdysvaltojen talous. Suomen talous on monella tavalla integroitunut maailman talouteen. Suunnannäyttäjänä on tällä hetkellä USA. Sen talouden vaikeudet heijastuvat voimakkaasti myös Suomen talouselämään. Tämän johdosta myös kiinteistömarkkinat seuraavat tarkkaan Yhdysvaltojen talouden kehitystä. 2. Korot. Korkotaso on ennätyksellisen alhaalla ja sen on ennakoitu vieläkin alenevan. Kiinteistömarkkinoille tällä on kahdella tavalla positiivinen vaikutus. Ensinnäkin edullinen rahoitus parantaa investointien kannattavuutta. Toiseksi korkoinstrumentit eivät juurikaan ole tällä hetkellä kilpailukykyisiä kiinteistösijoitusten kanssa. 1 Rakli, Kiinteistö- ja Rakennusklusteri Visio 2010, s

11 3. Inflaatio. Inflaation ollessa nykyisellään 2-3 %:n tasolla jää korkosijoitusten reaalituotto todella pieneksi. Vastaavasti indeksisidonnaiset vuokrasopimukset varmistavat kiinteistösijoituksille inflaatiosuojatun tuoton. 4. Työllisyys. Talouden voimakas heikentyminen ei toistaiseksi ole kohdistunut suuressa määrin työvoimavaltaisille aloille. Lisäksi vaikutukset yleensäkin työllisyyteen tulevat usein viiveellä, mikä antaa kiinteistömarkkinoille sopeutumisaikaa. Toisaalta työllisyyden heikentyminen merkitsee tyhjien toimitilojen lisääntymistä ja sen myötä uhkaa laskevista vuokratasoista. 5. Syklisyys. Talouden syklisyys integroi kiinteistömarkkinat toimimaan yhä kiinteämmin osana kokonaistaloutta. Toisaalta paremman läpinäkyvyyden ja ennustettavuuden sekä vakaamman tuottonsa vuoksi kiinteistöjen kilpailukyky sijoituskohteena näyttäisi nykytilanteessa paranevan. 2 Kuva 2. Syklikello (www.catella.fi) 3.2 Kiinteistömarkkinoiden dynamiikka ja suhdannevaihtelut Tarjonnan kyvyttömyys lyhyellä aikavälillä seurata kysynnän muutoksia johtaa kiinteistömarkkinoiden voimakkaisiin suhdannevaihteluihin. Tarjonnan ollessa kiinteä kaikki muutokset kiinteistöjen kysyntään vaikuttavissa tekijöissä näkyvät hintatason muutoksena eli hinta tasapainottaa markkinat. Kysynnän kasvaessa kiinteistöjen hinta nousee niin paljon, että kysyntä palaa aikaisemmalleen tasolle. Kuva 3. Kysynnän kasvun vaikutus lyhyellä aikavälillä 2 10

12 Kiinteistöjen hintojen nousu lisää tuotantoa ja kasvattaa siten vähitellen tarjontaa. Tarjonnan kasvaessa hinnat laskevat jälleen, kunnes hinnat ovat laskeneet niin paljon, että ne vastaavat rakennuskustannuksia, jolloin lisärakentaminen ei kannata. Kuva 4. Kysynnän kasvun vaikutus kiinteistömarkkinoiden tasapainoon pitkällä aikavälillä. Uustuotannon vähäinen osuus kiinteistöjen tarjonnasta aiheuttaa myös sen, että suhteellisen pieni kysynnän muutos johtaa voimakkaaseen tuotannon vaihteluun. 3.3 Rakennusalan suhdannevaihtelut Rakentamisen volyymin heilahtelut ovat olleet erittäin suuria niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. On selvää, että kansantalouden suhdannekehityksellä ja rakentamisella on läheinen riippuvuus. Rakentamisen suhdannevaihtelut heijastavat moninkertaisina häiriöinä koko kansantaloudessa, kuten kuvassa 5 ilmenee. Koska rakentamisen osuus bruttokansantuotteessa on verrattain suuri, on selvää, että vaikutus käy molempiin suuntiin. Talonrakentamisen heilahtelut vaikuttavat myös koko kansantalouden kehitykseen % Vuosi BKT Rakentaminen Kuva 5. Bruttokansantuotteen ja talonrakentamisen volyymin muutokset (Wessman R., Rakentamisen Suhdannevaihtelut, s. 13.) 1 Wessman R., Rakentamisen Suhdannevaihtelut, s

13 4 Suhdanteiden tasauskeinot 4.1 Talonrakentamisen määrän ohjaus Rakentamisen osuus suhdannepolitiikasta on pääomavaltaisuuden takia varsin keskeinen. Rakentamiseen on helppo vaikuttaa suhdannepoliittisin keinoin, koska julkinen valta säätelee rakentamista muutenkin suurelta osin. Rakennusyritysten edun mukaista on tuotannon tasaisuus ja suhdanneherkkyyden pienentäminen. Yksittäinen yritys suunnittelee toimintaansa kaukonäköisesti ja pyrkii voimavarojen käytön tasaisuuteen. Näin toimiessaan jokainen yritys vaikuttaa koko rakennusmarkkinoiden suhdanteiden tasaisuuteen. Suhdanteiden tasauskeinoilla pyritään vaikuttamaan etupäässä rakentamisen kysyntään, koska kysyntään vaikuttaminen on tarkoituksen mukaisinta ja tehokkainta. Välittömästi rakentamisen kysyntään ja rakennusyrityksen toimintaedellytyksiin vaikuttavia suhdannetasauskeinoja ovat 1. rahoituspoliittiset toimenpiteet - suhdannetalletukset - asuntolainoihin kanavoitu rahamäärä - Suomen pankin luottopolitiikka 2. veropoliittiset toimenpiteet - verohuojennuslaki - investointiverot 3. työvoimapoliittiset toimenpiteet - rakennustöiden aloitussäännökset yhdistettynä kesä- ja talvikauden työvoiman käyttöön - työllisyysmäärärahojen ohjaaminen rakentamiseen 4. julkisen investointipolitiikan keinot - julkisen sektorin rakennustoiminnan ajoittaminen - valtion avustuksia tai lainatukea saavan rakennustoiminnan ajoittaminen - valtionjohtoisen teollisuuden investointien ajoittaminen. Suhdannepoliittisilla toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan kahdella eri tavalla. Suhdannepolitiikan tavoitteena on korkeasuhdanteessa investointien kasvun hillitseminen, kun taas matalasuhdanteessa kannustetaan investointeja. Investointien kasvun hillitseviä toimenpiteitä ovat investointivero ja investointivarausten kannustimet. Valtio siis vaikuttaa yritysten suhdannesuunnitteluun kantamalla veroa ja hyväksymällä ylimääräisiä varauksia tulevaisuuden varalle. Edellä mainittujen välittömien toimenpiteiden lisäksi voi valtio vaikuttaa yrityksiin myös välillisesti suhdanne- ja vientitalletusten avulla. Investointeja kannustavina toimenpiteinä voidaan pitää väliaikaisia poistoja, väliaikaista hankintavarausta ja investointivarausten oikea-aikaista käyttöä kannustavina toimenpiteinä. 12

14 Investointikannustimina valtio voi tarjota yrityksille verohelpotuksia. Näiden helpotusten avulla yritys voi ajoittaa investointinsa suhdanteita tasaavasti. Toimenpiteiden teho riippuu suhdannetaantuman luonteesta ja yrityksen taloudellisesta tilanteesta laman kynnyksellä. Kannustimien vaikutus riippuu myös suhdanteen käännepisteen riittävän tarkasta ennakoimisesta ja tarvittavien toimenpiteiden oikeasta ajoituksesta. Investointivaraus antaa yritykselle mahdollisuuden siirtää varoja käytettäväksi matalasuhdanteen aikana. Varausten avulla yritys voi myös pienentää verotettavaa tulostaan. Investointirajoittimena toimivan investointiveron eli rakennusveron tarkoituksena on vaikuttaa taloudellisen kasvun kannalta vähemmän tärkeiden rakennusinvestointien ajoitukseen. Vähemmän tärkeitä rakennusinvestointeja ovat esimerkiksi eräät palveluelinkeinojen ja kuntien talonrakennushankkeet. Verolla pyritään estämään tiettyjen rakennuskohteiden rakentamiseen korkeasuhdanteessa ja siirtämään veron kohteena olevien investointien aloittaminen matalasuhdanteeseen. Investointivero on tehokas suhdanteiden tasaaja. Verotuksen teho riippuu liikerakentamiseen ja julkisen rakentamisen määrien muutosten ennakoimisesta ja nopeasta investointiveron asettamisesta. Investointiveron asteittainen voimaan asettaminen tasoittaa rakennushankkeiden aloitusten määrää niin, että niitä on tasaisesti sekä ennen veropäätöstä että sen jälkeen. Kaikkien suhdanteita tasaavien toimenpiteiden ongelmana on niiden oikea ajoittaminen. Väärin ajoitettuina toimenpiteet saattavat paitsi jäädä tehottomiksi myös edelleen jyrkentää investointien suhdannevaihteluita. Suhdanteiden tasausten onnistumisen keskeisiä edellytyksiä ovat suhdannepolitiikan pitkäjänteisyys ja suhdannekehityksen oikea ennakointi. Tässä suhteessa maamme suhdannepolitiikka ei ole vastannut sille asetettavia vaatimuksia. 4.2 Kustannusten ohjaus Julkinen säätely asuntotuotannossa on osa taloudellista ympäristöä, johon yritysten kilpailukäyttäytyminen sopeutuu. Säätelyn tavoitteena on tuloeroista johtuvien hyvinvointierojen tasoittaminen tai yhteiskunnallisesti hyväksyttävien vaatimusten esittäminen elinkeinotoiminnalle. Valtion osuus asuntojen uudistuotannon rahoituksesta on vaihdellut suhdanteiden mukaan. Valtion tukeman aravatuotannon osuus asuntotuotannosta on ollut korkeimmillaan 1970-luvun loppupuolella ja alhaisimmillaan 1980-luvun loppupuolella. Vapaarahoitteisten asuntojen tuotanto lisääntyi huomattavasti 1980-luvun nousukauden aikana luvun alussa toteutettiin asuntopoliittisia uudistuksia, joiden myötä valtion säätelemän sektorin osuus kasvoi asuntotuotannon rahoituksesta. Valtion asuntorahoitustoiminnalla on jatkuvia uudistuspyrkimyksiä 1990-luvulla. 13

15 Valtio myöntää lainaa osakehuoneistojen ostamiseen ainoastaan aravarahoituksen piiriin hyväksytystä asunto-osakeyhtiöstä. Sosiaali- ja terveysministeriö valvoo valtion lainoittamien asuntojen laatua ja hintaa. Asuntotuotantolain säännökset tukevat voimakkaasti kuntien ja rakennuttajayhteisöjen pääomanmuodostusta. Valtio tukee näiden yhteisöjen toimintaa lainoittamalla aravavuokratalon rakennuskustannuksista osan. Tämä osuus voi suurimmillaan olla 95 %; sen suuruus riippuu tontin omistajasta. Kunnat ja rakennuttajayhteisöt voivat valtion halpakorkoisen lainoituksen avulla kerätä tulevina vuosikymmeninä huomattavan reaalipääoman. Valtion avustukset mahdollistavat näiden yhteisöjen oman pääoman hankinnan ilman riskiä. Valtion tukeman asuntotuotannon toimeenpanosta vastaa asuntorahasto. 1 1 Vuorela, Urpola & Kankainen, Johdatus Rakentamistalouteen, s

16 Lähdeluettelo: Kirjallisuus: Hillebrandt P. Economic Theory and the Construction Industry. 2 nd Edition. London, England. The MacMillan Press LTD, s. ISBN Pohjola M. Tehoton pääoma. Porvoo. WSOY, s. ISBN Rakli. Kiinteistö- ja rakennusklusteri Visio Raporti Shutt R.C. Economics for the Construction Industry. 3 rd Edition. Harlow, England. Longman Group, s. ISBN X. Virtanen P. Kiinteistömarkkinoiden ominaisuuksia ja erityispiirteitä. 2. painos. Espoo. TKK, s. ISBN Vuorela, Urpola & Kankainen. Johdatus rakentamistalouteen. Libella Painopalvelu Oy, s. ISBN Vuorinen J. Kiinteistöliiketoiminta Suomessa. Helsinki. Helsingin Kauppakorkeakoulu, s. ISBN Wessman R. Rakentamisen suhdannevaihtelut. Tammer-Paino 0y. Rakennustieto 0y, s. ISBN Muut lähteet: Tietokanta: TEEMU Hakusanat: kiinteistömarkkinat*, kiinteistöliiketoiminta*, suhdanteet*, economic* AND construction* 15

17 TOIMITILOJEN KYSYNTÄÄN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Henri Mämmi Sisältö: 1. Johdanto 2. Kysyntä toimitilamarkkinoilla 2.1. Yleistä 2.2. Johdettu kysyntä 2.3. Osamarkkinoihin rajoittunut kysyntä 2.4. Toimitilojen duaaliluonne: Käyttöönotto- ja sijoituskysyntä 3. Toimitilamarkkinoiden erityispiirteet 3.1. Täydelliset markkinat 3.2. Fyysiset erityispiirteet 3.3. Taloudelliset erityispiirteet 3.4. Erityispiirteet sijoittamisen kannalta 3.5. Osapuolet 4. Toimitilojen kysyntään vaikuttavat tekijät 4.1. Yleistä 4.2. Hinta 4.3. Sijainti 4.4. Fyysiset laatuominaisuudet 4.5. Ikä ja kunto 4.6. Taustatekijät 4.7. Sijoituskysyntään vaikuttavat tekijät 5. Suhdanteiden ja syklien vaikutus kysyntätekijöiden merkitykseen 5.1. Yleistä 5.2. Tämän hetkinen tilanne Suomessa 6. Kysynnän mittaaminen ja ennustaminen 6.1. Tunnusluvut 6.2. Menetelmät 7. Yhteenveto Lähdeluettelo 16

18 1 Johdanto Tässä seminaarityössä on kuvattu toimitilamarkkinoita kysynnän näkökulmasta ja etenkin kysyntään vaikuttavia tekijöitä kirjallisuustutkimuksen avulla. Tekstissä on käsitelty hiukan myös Suomen tämän hetkisiä toimitilamarkkinoita ja tulevaisuuden kehityssuuntia ko. näkökulmasta. Kiinteistöt edustavat suurinta osaa kansallisvarallisuudestamme (n. 70 %), joka kokonaisuudessaan on yli 3000 miljardia markkaa eli noin 500 miljardia euroa. Kiinteistöihin liittyy niin taloudellisia ja poliittisia motiiveja ja intressejä kuin myös kulttuurillisia ja sosiaalisia arvoja ja näkökulmia. Osaa kiinteistöistä käytetään tuotannon tekijöinä, toimitiloina. Niiden osuus on n. 22 % kansallisvarallisuudestamme. Toimitilamarkkinat ovat monessakin suhteessa hyvin poikkeukselliset markkinat. Pääasiassa toimitilojen suuren yksikkökoon ja sijaintisidonnaisuuden vuoksi. Toimitilojen kysyntä on kehittynyt, koska yritysten toimintaympäristöt ovat muuttuneet viime vuosina voimakkaasti. Viime vuosikymmenen rajut suhdannevaihtelut ja Euroopan yhdentyminen, kaupan ja työvoiman vapautumisen muodossa, ovat kiristäneet kilpailua ja pakottaneet yritykset tarkistamaan kustannusrakennettaan, tehostamaan toimintaa ja parantamaan kannattavuutta. Näiden syiden takia toimitilojen omistaminen on joutunut uudelleen arvioitavaksi ja johtanut monissa tapauksissa toimitilojen ulkoistamiseen ja ydinliiketoimintaan keskittymiseen. Taloudellisten muutosten lisäksi tekniikan, erityisesti informaatio- ja kommunikaatiotekniikan, kehittyminen yhdessä organisaatioiden muutosten kanssa ovat asettaneet myös toimitilat uusien haasteiden eteen. Toimitilajohtamiselta on vaadittu ja tullaan vaatimaan enemmän reagointi- ja sopeutumiskykyä. Sijoituskysyntäkin on muuttumassa alhaisen inflaation ja kansainvälistyvien pääomamarkkinoiden vuoksi. Lisäksi euron myötä valuuttariski pienenee ja Suomen kiinteistömarkkinat muodostunevat kiinnostavammaksi ulkomaalaisten sijoittajien silmissä. Sen sijaan suomalaisten sijoittajien mielissä saattaa vieläkin kummitella viime laman aikana käteen jääneet kiinteistöt. 2 Kysyntä toimitilamarkkinoilla 2.1 Yleistä Kysynnän synnyttää tarve ja tarpeen tyydyttävän hyödykkeiden niukkuus. Tarpeen lisäksi kysyntään tarvitaan kyky ja halu maksaa hyödykkeestä (efektiivinen kysyntä); tässä tapauksessa toimitilan käytöstä tai toimitilapalvelusta. Läntisissä markkinatalousmaissa tilojen tarjonta on huomattavasti keskittyneempää kuin kysyntä. Tarjoajien ja suurten muuttokustannusten markkinoilla ei halukkuuden merkitykseen ole ehkä riittävästi kiinnitetty huomiota. Toimitilojen kysynnän aiheuttava tarve voi syntyä joko sisäisestä tai ulkoisesta muutospaineesta. Useimmiten kyseessä on sisäisten muutosten, kuten liiketoiminnan laajentumisen tai toiminnan tehostamisen, luoma tarve. 1 1 Törnroos, M. Toimitilojen hankintaprosessi, s

19 2.2 Johdettu kysyntä Koska toimitilat ovat tuotannontekijöitä, niiden kysyntä muodostuu niissä tuotettavan lopputuotteen kysynnän myötä, ja siksi niiden kysyntää kutsutaan johdetuksi kysynnäksi. Kiinteistöt ovat hyödykkeitä, joiden käyttö- tai kestoikä on huomattavan pitkä. Toisaalta uuden tarjonnan määrä ja merkitys suhteessa olemassa olevaan tarjontaan on pieni. Edellä mainittujen asioiden johdosta tarjonnan kasvaminen markkinoilla on kumulatiivista. 1 Tästä syystä toimitilojen kysynnällä on taipumus ylireagoida suhteessa lopputuotteiden kysyntään. 2.3 Osamarkkinoihin rajoittunut kysyntä Toimitilamarkkinat ovat jakautuneet hyvin selvästi osamarkkinoihin, koon, sijainnin ja käyttötarkoituksen eli toimitilatyypin mukaan. Toimitilat voidaan karkeasti jakaa liiketiloihin, toimistotiloihin sekä tuotanto- ja varastotiloihin. On olemassa tietyn kaupungin tai kaupunginosan toimitilamarkkinat eri tyyppisille toimitiloille koon ja käyttötarkoituksen mukaan. Eli esimerkiksi, jos Itä-Helsingissä toimiva varastotilaa tarvitseva yritys tarvitsee suuremman varaston, ei sitä kiinnosta varastorakennukset Espoossa eikä toimistotilat Itä-Helsingissä. Suomessa toimitilojen kysyntää ei ole osattu segmentoida riittävästi markkinointi mielessä, vaan markkinointi on ollut kaikkea kaikille markkinointia Toimitilojen duaaliluonne: Käyttöönotto- ja sijoituskysyntä Toimitilamarkkinoilla kysyntä kohdistuu tilaan käyttömahdollisuutensa takia (käyttöönottokysyntä) tai siitä saatavien säännöllisten tuottojen ja mahdollisen arvonnousun takia (sijoituskysyntä). 3 Toimitilamarkkinoiden käyntiin panevana voimana on siis toimitilojen tarve tuotannontekijänä. Tämän vuoksi tilamarkkinoita kutsutaan primäärimarkkinoiksi. PÄÄOMAMARKKINAT: sijoitusmarkkinat Vuokra (EUR) TILAMARKKINAT: vuokramarkkinat P= R/i Hinta (EUR/m 2 ) D(R,talous) = S Tilat (m2) D =kysyntä P =hinta R =vuokra S =tilan määrä f(c)=uudelleen rak.hinta C =rakentaminen i =pääomittamiskerroin δ =poistumakerroin P= f(c) S = C / δ S = C- δs PÄÄOMAMARKKINAT: rakennusmarkkinat Uustuotanto (m 2 ) TILAMARKKINAT: tilakanta Kuva 1. Toimitilamarkkinoiden kahdet markkinat vuorovaikutuksineen (DiPasqualen ja Wheatonin nelikenttämalli) (Lähde: DiPasquale, D. Urban economics and real estate markets, s. 8.) 1 Harvey, J. Urban Land Economics s Huttunen, P. Myytävien toimitilojen markkinoinnin tehostaminen, s Tuomenoja, T. Kysynnän mittaaminen toimitilamarkkinoilla, s

20 Kun tiloilla on riittävä kysyntä ja tuotto-odotukset sekä riski ovat sopivalla tasolla, alkavat ne kiinnostaa myös sijoittajia pääomamarkkinoilla eli sekundäärimarkkinoilla. Sijoittajan näkökulmasta toimitilojen arvo on laskettavissa odotettavissa olevista kassavirroista. Sijoittajan on siis tärkeää diskontata tuleva kassavirta ja arvioida riskitekijät kuten esim. vuokralaisen toimiala ja taloudellinen tilanne. Lisäksi tuotto-odotuksiin vaikuttavat pitkän aikavälin korkotaso, odotettu vuokrien kasvu sekä verotuskohtelu. Spekulatiiviset sijoittajat ovat valmiita ottamaan suuremman riskin arvonnousua tavoitellen. 3 Toimitilamarkkinoiden erityispiirteet 3.1 Täydelliset markkinat Toimitilamarkkinat ovat kaukana täydellisistä markkinoista. Toisaalta aivan täydellisiä markkinoita ei esiinnykään millään alalla. Täydellisillä markkinoilla 1 - tuotteet ovat homogeenisiä ja kuluttajat identtisiä, - ostajia ja myyjiä on paljon ja jokaisen ostot ja myynnit ovat niin vähäisiä, ettei yksittäinen taho pysty vaikuttamaan hintaan, - kaikilla on saatavilla täydellinen tieto markkinoista ja - kaikilla on vapaa pääsy markkinoille ja niiltä pois. 3.2 Fyysiset erityispiirteet - Paikkaan sidonnaisuus: Kiinteistöt ovat sidottu paikkaan. Niitä ei voi siirtää. - Sijainnin ainutlaatuisuus: Jopa jokainen kiinteistön osa on sijainniltaan uniikki. - Hävittämättömyys: Toimitilalle jää yleensä huomattava arvo vaikka toiminta ja siten kassavirta siinä vähäksi aikaa loppuisikin. Vaikka rakennus hävitettäisiin jää tontille yleensä aina joku arvo. 3.3 Taloudelliset erityispiirteet - Niukkuus on tässä tapauksessa erittäin paljon sidoksissa sijaintiin ja siten myös fyysinen erityispiirre. Vaikkei Suomessa olekaan pulaa tonttimaasta asukaslukuun nähden on keskeisillä paikoilla puutetta liiketoimintatonteista. - Pitkäikäisyys: toimitilat ovat pitkäikäisempiä kuin muiden tuotannontekijöiden investoinnit. Maata voidaan pitää lähestulkoon ikuisena. - Muunneltavuus/kehitettävyys: Kiinteistön arvoa voi mahdollisuuksien mukaan lisätä joko lisärakentamisella, korjaamalla tai käyttö tarkoituksen muutoksella. - Sijainnillisuus tarkoittaa ympäristön, esim. alueen imagon tai ympäristön tilan, vaikutusta kiinteistön arvoon. Ympäristön saasteet voivat vaikuttaa kiinteistön arvoon ja kiinteistön toiminta voi vaikuttaa alueen arvostukseen. 1 Seppälä, T. Toimitilojen ominaisuuksien vaikutus niiden kysyntään, s

21 3.4 Erityispiirteet sijoittamisen kannalta - Suuri yksikkökoko: Rakennukset ovat kalliita sijoituskohteita, toisaalta niillä on suuri vakuusarvo. - Epälikvidisyys: Sijoituksen rahaksi muuttaminen ei ole helppoa/nopeaa. Syy tähän on kehittymättömissä omistusmuodoissa, kuten suorassa omistuksessa. Epälikvidisyys ja suuri yksikkökoko rajoittaa potentiaalisten sijoittajien määrää. - Informaation puutteellisuus: Markkinainformaatiota ei ole riittävästi kaikkien saatavilla. - Julkisen markkinapaikan puuttuminen: Epätäydellisen informaatio, epälikvidisyyden ja heterogeenisuuden vuoksi toimitilamarkkinoilla ei ole arvopaperipörssin kaltaista markkinapaikkaa, joka taas osaltaan lisäisi markkinainformaation määrää ja luotettavuutta. - Markkinamuutosten ennustaminen vaikeaa: Ominaispiirteitä mm. suuret muutokset, yhteisten tunnuslukujen puute ja huono tuntemus. - Henkinen tulo (psychic income): Toimitiloihin ei aseteta välttämättä samoja tuottoodotuksia, vaan toimitilalla saattaa olla kysyntää sen antaman status-arvon tai omistamisen ylpeyden takia. - Tarjonta puolen oligopoli: Tarjontapuoli on kysynnän kannalta pahoin keskittynyttä. - Korkeat transaktiokustannukset: Kysyntää rajoittaa kiinteistökaupan tekemisen kalleus arviointi- ja välityspalkkioineen, markkinointi- ja neuvottelukustannuksineen ja leimaveroineen. - Julkisen sektorin interventiot: Varsinkin Suomen kaltaisissa sekatalousmaissa julkinen valta vaikuttaa toimitilamarkkinoiden toimintaan monin suorin (kaavoitus ja kiinteistöverotus) ja epäsuorin keinoin (talouspolitiikka ja verotus). Julkinen valta voi toisaalta helpottaa toimitilasijoituksia korkotukien ja verohelpotusten avulla (insentiivit). 1 - Monipuolisten hallinnointiresurssien tarve: Toimitilan hallintaan kuuluu markkinointia, juridiikkaa, kustannusseurantaa, tilan kehittämistä, jne. Sijoittajalta vaaditaan siis paljon panoksia, ostettuja tai oman organisaation, hallinnoimaan toimitilasijoitustaan. Arvopapereita on helpompi hallita. 3.5 Osapuolet Kiinteistöjen suuren koon ja hinnan sekä yhteiskunnallisen merkittävyyden takia ne kiinnostavat monia eri osapuolia. Käyttäjän ja omistajan lisäksi markkinoilla on paikkansa rakennuttajille, kiinteistöjen kehittäjille, välittäjille, rakentajille, rahoittajille ja julkisen sektorin edustajille. Kokonaan oman huomattavan ryhmän muodostavat ne käyttäjä-omistajat, jotka omistavat kiinteistöjä omaa käyttötarvetta palvelemaan. Nykyisen kehityksen mukaan myös toimitilapalveluita (facility management) tarjoavat yritykset lisäävät osuuttaan markkinoista, koska ostopalveluiden käyttö lisääntyy suomalaisissa organisaatioissa. 2 1 Olkkonen, O. Toimitilasijoittaminen, markkinat, strategia, analyysi, s Heinimäki, S. Kiinteistöjohtamispalveluiden kehittämistarpeet Suomessa, s

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad Kansi: Lauri

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Matti Kasso Kansi: Lauri Karmila Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1455-8 Kariston

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus talousjohtaja Jarkko Raatikainen Strategian mukainen toteutus- ja rahoitusmalli Tulevaisuuden sairaala

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Pellon myynti. Marica Twerin/Maatalouslinja

Pellon myynti. Marica Twerin/Maatalouslinja Pellon myynti Marica Twerin/Maatalouslinja Muotovaatimukset / kauppa Kirjallisesti Osapuolten on allekirjoitettava kauppakirja ja kaupanvahvistajan vahvistettava kauppa kaikkien allekirjoittajien ollessa

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Matti Kasso ISBN 978-952-14-2157-0 ISBN 978-952-14-2158-7

Lisätiedot

KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA

KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA ESITE 2015 Yritys Toimitalo on Suomessa toimiva toimitilakiinteistöjen markkinointiin, ylläpitoon, johtamiseen sekä kehittämiseen erikoistunut palveluyritys. Toimitalon

Lisätiedot

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 2 (5) 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä Kannuksen kaupunki (Y-tunnus: 0178455-6 ) 1.2 Ostaja Kokkolan kaupunki (Y-tunnus 0179377-8 ) 2 SOPIMUKSEN

Lisätiedot

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa

Lisätiedot

RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset

RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset Lakisääteinen kysely, tiedot luottamuksellisia Tilastolaki 280/2004 ( 12, 14 ja 15) Tiedustelu koskee tilikautta, joka päättyi

Lisätiedot

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan.

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. TILINPÄÄTÖS 2013 Suomen johtava asuntovuokrausyritys VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. Tilinpäätös 27.2.2014 Meitä on VVO:laista (keskimäärin v. 2013) Toimintaympäristö

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2015 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö arvonluonti

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Maa-20.2334 Korvausarviointi

Maa-20.2334 Korvausarviointi Uusjaon hyötylaskelmien Raakamaan Halkominen arviointi uudistaminen Maa-20.2334 Korvausarviointi 1 The effect Uusjaon of financial hyötylaskelmien Raakamaan Halkominen crisis arviointi to uudistaminen

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Sinimäentie 10 Sinimäentie 10, 02630 Espoo

Kiinteistö Oy Sinimäentie 10 Sinimäentie 10, 02630 Espoo Kiinteistö Oy Sinimäentie 10 Sinimäentie 10, 02630 Espoo Arkkitehtuuriltaan näyttävä Sinimäentie 10 sijaitsee Sinimäen alueella Espoossa näkyvällä paikalla Turun moottoritien vieressä, Kehä I:n ja Kehä

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011. Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011. Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1 SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-6/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi

Kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi SVING-hankkeen seminaari, Tartto Kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi Kimmo Virtanen KTI Kiinteistötieto Oy 23.11.2006 KTI:n osaprojekti: kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Nimi: Kiinteistö Oy Rauhan Ranta 6 Y-tunnus: 2145043-0 Osoite: c/o Holiday Club Resorts Oy, Hitsaajankatu 22, 00810 Helsinki

Nimi: Kiinteistö Oy Rauhan Ranta 6 Y-tunnus: 2145043-0 Osoite: c/o Holiday Club Resorts Oy, Hitsaajankatu 22, 00810 Helsinki KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä Nimi: Kiinteistö Oy Rauhan Ranta 6 Y-tunnus: 2145043-0 Osoite: c/o Holiday Club Resorts Oy, Hitsaajankatu 22, 00810 Helsinki ("Myyjä") 1.2 Ostaja Nimi: Eläkevakuutusosakeyhtiö

Lisätiedot

K A U P P A K I R J A Myyjä: Vesilahden kunta (y-tunnus: 0157711-9) Lindinkuja 1 37470 VESILAHTI Ostaja: KAUPAN KOHDE: KAUPPAHINTA: Liisa Kristiina Kuusela (090745-536B) Tapolantie 10 37470 Vesilahti Noin

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ TONTTI JA SEN LUOVU- TUSEHDOT HAKUAIKA: 10.10.-26.10.2012 KLO 15.00 MENNESSÄ.

TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ TONTTI JA SEN LUOVU- TUSEHDOT HAKUAIKA: 10.10.-26.10.2012 KLO 15.00 MENNESSÄ. TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ TONTTI JA SEN LUOVU- TUSEHDOT HAKUAIKA: 10.10.-26.10.2012 KLO 15.00 MENNESSÄ. 1 Yleisehdot ja -tiedot: ostaja maksaa kaupungille kauppahinnan lisäksi kauppakirjan laatimiskustannuksena

Lisätiedot

Me allekirjoittaneet sopijapuolet olemme tänään tällä asiakirjalla tehneet seuraavan osakekaupan:

Me allekirjoittaneet sopijapuolet olemme tänään tällä asiakirjalla tehneet seuraavan osakekaupan: KAUPPAKIRJA Me allekirjoittaneet sopijapuolet olemme tänään tällä asiakirjalla tehneet seuraavan osakekaupan: OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Ylöjärven kaupunki Y-tunnus: 0158221-7 Kutuntie 14 33470 Ylöjärvi (jäljempänä

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys OSTOT KASVATTIVAT VUOKRA-ASUNTO- INVESTOINTEJA. Liikevaihto 1.1. 30.6.2014 miljoonaa euroa +9,9% (Q2 2013)

Lisätiedot

Sponda Oyj Pörssisäätiö 5.3.2013. Kari Inkinen toimitusjohtaja

Sponda Oyj Pörssisäätiö 5.3.2013. Kari Inkinen toimitusjohtaja Sponda Oyj Pörssisäätiö 5.3.2013 Kari Inkinen toimitusjohtaja Sponda lyhyesti 2 Spondan strategia Spondan strategisena tavoitteena on hakea kasvua ja kannattavuutta asiakaslähtöisellä toimintatavalla,

Lisätiedot

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Fingrid välittää. Varmasti. Asiakkaat jayhteiskunta Turvaamme yhteiskunnalle varman

Lisätiedot

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011 Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 1

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011 Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 1 SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-3/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa KTI Kiinteistötieto Oy Kimmo Virtanen 14.11.2007 14.11.2007 Tallinna 1 Agenda Ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa Kulujen ryhmittely

Lisätiedot

HAKEMUS 16.1 0.2007. Tarvittaessa lisätietoja asiassa antaa Jouni Puhakka, gsm 040-50 6363 8 tai jouni.puhakka@lindstro~ninvest.fi.

HAKEMUS 16.1 0.2007. Tarvittaessa lisätietoja asiassa antaa Jouni Puhakka, gsm 040-50 6363 8 tai jouni.puhakka@lindstro~ninvest.fi. * Lindström v HAKEMUS C-?,!. "Q-$:j.,.c*,.g./ew- 16.1 0.2007 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Lindström Oy suunnittelee Konalassa osoitteessa Ristipellontie 14, Helsinki sijaitsevan palvelukeskuskiinteistönsä

Lisätiedot

Työeläkelaitosten kiinteistösijoitusselvityksen havainnot

Työeläkelaitosten kiinteistösijoitusselvityksen havainnot 1 (6) Työeläkelaitosten kiinteistösijoitusselvityksen havainnot 1 Taustaa 2 Selvityksen kuvaus ja tulokset 2.1 Selvityksen kuvaus 2.2 Selvityksen tulokset Finanssivalvonta teki maaliskuu-elokuu 2012 välisenä

Lisätiedot

KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS LUONNOS kh 23.3.2015 kv 30.3.2015

KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS LUONNOS kh 23.3.2015 kv 30.3.2015 KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS LUONNOS kh 23.3.2015 kv 30.3.2015 1(5) KAUPAN OSAPUOLET Myyjä: Ostaja: Vihdin kunta (jäljempänä kunta) PL 13 03101 Nummela Y-tunnus: 0131905-6 Pohjola Rakennus Oy Uusimaa /

Lisätiedot

RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011

RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011 RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011 Pirkanmaan rakennuspäivä 2.11.2009, Tampere Markku Riihimäki VTT Rakentamisen markkinat ja vaikuttavuus 3.11.2010 2 BAROMETRIN RAHOITTAJAT Talonrakennusteollisuus

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2013 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 pienien vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, varsinkin pääkaupunkiseudulla uusien vuokra-asuntojen rakentaminen ollut pitkään

Lisätiedot

K A U P P A K I R J A

K A U P P A K I R J A K A U P P A K I R J A MYYJÄ OSTAJA Porin kaupunki Y-tunnus: 0137323 9. KAUPAN KOHDE Porin kaupungissa sijaitseva tontti KAUPPAHINTA kaupunginosa kortteli tontti Karjaranta 21. Tontin pinta-ala:.. m 2 Tontin

Lisätiedot

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät?

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja VTT, Kiinteistöt ja rakentaminen 13.12.21 12.12.21 2 Rakennuskoneala ja sen ennakointi - mitä haluttiin Määritellä markkina

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2013

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/2013 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-6/213 Erkka Valkila Toimintaympäristö 2 pienien vuokra-asuntojen kysyntä ylittää tarjonnan, varsinkin pääkaupunkiseudulla uusien vuokra-asuntojen rakentaminen ollut pitkään

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannekatsaus

Rakentamisen suhdannekatsaus Rakentamisen suhdannekatsaus Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Tilastokeskus 29.5.28 Tilastopäällikkö Jukka Oikarinen Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta, 1976 26* Construction as

Lisätiedot

MÄÄRÄALAN KAUPPAKIRJA

MÄÄRÄALAN KAUPPAKIRJA Sivu 1 / 5 MÄÄRÄALAN KAUPPAKIRJA KAUPAN OSAPUOLET MYYJÄT 1/5 Marja-Leena Airio 1/5 Merja Hannele Meronen 1/5 Jarkko Pekka Nurminen 1/5 Jarmo Tapio Nurminen 1/5 Jorma Tapani Nurminen yhteyshenkilö: Jarkko

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Tontin myynti perustuu kaupunginhallituksen lainvoimaiseen päätökseen x.x.2014 x.

Tontin myynti perustuu kaupunginhallituksen lainvoimaiseen päätökseen x.x.2014 x. 1 KIINTEISTÖNKAUPPAKIRJA Tontin myynti perustuu kaupunginhallituksen lainvoimaiseen päätökseen x.x.2014 x. SOPIJAOSAPUOLET Myyjä: Kauniaisten kaupunki (Y-tunnus 0203026-2) Kauniaistentie 10 02700 Kauniainen

Lisätiedot

Asuntosijoittaminen Suomessa mistä on tultu ja minne ollaan menossa?

Asuntosijoittaminen Suomessa mistä on tultu ja minne ollaan menossa? Asuntosijoittaminen Suomessa mistä on tultu ja minne ollaan menossa? Investors House Oyj Toimitusjohtaja Petri Roininen Taustaksi - Investors House Oyj sijoituskohteena Pörssin päälistalla noteerattu asuntosijoitusyhtiö,

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Nousiaisten kunta, Y-tunnus 0135821-5 (jäljempänä Myyjä ) Nukki Jonna Marita, (xxxxxx-xxxx), 21270 Nousiainen. (jäljempänä Ostaja )

Nousiaisten kunta, Y-tunnus 0135821-5 (jäljempänä Myyjä ) Nukki Jonna Marita, (xxxxxx-xxxx), 21270 Nousiainen. (jäljempänä Ostaja ) 1/5 KAUPPAKIRJA MYYJÄ Nousiaisten kunta, Y-tunnus 0135821-5 (jäljempänä Myyjä ) OSTAJA Nukki Jonna Marita, (xxxxxx-xxxx), 21270 Nousiainen (jäljempänä Ostaja ) KAUPAN KOHDE Nousiaisten kunnassa sijaitsevien

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2013

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2013 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2013 Erkka Valkila Sisältö 2 Osavuosikatsausinfo 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-9/2013 1. SATO lyhyesti 3 SATO 4 6 kasvukeskusta

Lisätiedot

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä 10. Muut verot 03. Autovero Momentille arvioidaan kertyvän 997 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu autoverolakiin (1482/1994). Vuoden 2008 alusta sekä uusien että käytettyjen henkilöautojen

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2013

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2013 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2013 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2013 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa.

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki (0157568-2), jäljempänä myyjä. Osoite: PL 20, 37601 Valkeakoski.

Valkeakosken kaupunki (0157568-2), jäljempänä myyjä. Osoite: PL 20, 37601 Valkeakoski. KAUPPAKIRJA MYYJÄ OSTAJAT Valkeakosken kaupunki (0157568-2), jäljempänä myyjä. Osoite: PL 20, 37601 Valkeakoski. KAUPAN KOHDE KAUPPAHINTA, jäljempänä ostaja(t). Valkeakosken kaupungin tila-nnn kiinteistötunnus

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen

Lisätiedot

Ostaja Raision seudun Koulutuskuntayhtymä y-tunnus 0204427-7 Eeronkuja 3 21200 Raisio

Ostaja Raision seudun Koulutuskuntayhtymä y-tunnus 0204427-7 Eeronkuja 3 21200 Raisio KAUPPAKIRJA Myyjä Raision kaupunki y-tunnus 0204428-5 PL 100 21201 Raisio Ostaja Raision seudun Koulutuskuntayhtymä y-tunnus 0204427-7 Eeronkuja 3 21200 Raisio Kaupan kohde Kiinteistö 680-1-156-2 rakennuksineen.

Lisätiedot

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small

Lisätiedot

Rakentamisen suhdanne lokakuu 2015

Rakentamisen suhdanne lokakuu 2015 Rakentamisen suhdanne lokakuu 2015 Rakennustuotannon arvo vuonna 2014 Yhteensä 28,8 mrd. Talonrakentaminen 22,5 mrd. Korjausrakentaminen 11,7 mrd. Asuinrakennukset 6,8 mrd. Muut rakennukset 4,9 mrd. Maa

Lisätiedot

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 2010 Minkälaista Suomea haluamme luoda? Juha Hetemäki 1 Rakennustuotannon arvo vuonna 2008 Talonrakentaminen

Lisätiedot

ARVIOKIRJA. Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015

ARVIOKIRJA. Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015 1 (11) ARVIOKIRJA Raahe, 5. kaupunginosa, kortteli 20 Rakennusoikeuden arvo 30.6.2015 CATELLA PROPERTY OY, HELSINKI, Y-TUNNUS 2214835-6 2 (11) Oulu 30.6.2015 ARVIOKIRJA ARVION KOHDE ARVION TILAAJA Arvion

Lisätiedot

KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS

KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS Sopimusosapuolet Myyjä Saarijärven kaupunki (0176975-1) Sivulantie 11 Ostajat Timo Leppäaho ( ), omistusosuus ½ Hanna Leppäaho ( ), omistusosuus ½ Kolsantie 91 Kaupan kohde

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa. KTI Kiinteistötieto Oy 26.05.2008

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa. KTI Kiinteistötieto Oy 26.05.2008 Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa KTI Kiinteistötieto Oy 26.05.2008 Agenda KTI:n osaprojekti: kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi Kulujen ryhmittely

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

Kaupan kohde on asemakaavan mukaista sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta YS sekä lähivirkistysaluetta VL.

Kaupan kohde on asemakaavan mukaista sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta YS sekä lähivirkistysaluetta VL. KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS alustava luonnos Sopimusosapuolet Myyjä Saarijärven kaupunki (0176975-1) Sivulantie 11 43100 Saarijärvi Ostaja Rakennus Kujala Oy (0843888-3) Soijinmäentie 2 43220 Mahlu Kaupan

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015 Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen MAAILMAN JA SUOMEN TALOUS Halventuneet öljy ja euro vauhdittavat taloutta Rakennusteollisuus RT 5.5.2015 3 Euroalueen

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Myyjä 1/2 Laitakangas Väinö Nestori, (Sotu) k. 5.9.1980 jakamattoman kuolinpesän osakkaat:

Myyjä 1/2 Laitakangas Väinö Nestori, (Sotu) k. 5.9.1980 jakamattoman kuolinpesän osakkaat: 1 (5) KAUPPAKIRJA (Luonnos) Kiinteistön osto perustuu kaupunginhallituksen lainvoimaiseen päätökseen xx.xx.2014 X Myyjä 1/2 Laitakangas Väinö Nestori, (Sotu) k. 5.9.1980 jakamattoman kuolinpesän osakkaat:

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset

Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset toimialakyselyn 18.-24.11.2008 tuloksia Juha Tiuraniemi toiminnanjohtaja Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Suomen Kauppakeskusyhdistys ry ry Suomen Kauppakeskusyhdistys

Lisätiedot

Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset

Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry KTI Kiinteistötieto Oy Ylläpitokustannusten kehitys kerrostalokiinteistöissä Kaikki kuluerät (ml. korjaukset)

Lisätiedot

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan

Lisätiedot

Kauppahinta on yhdeksänkymmentäseitsemäntuhatta viisisataaneljäkymmentäyhdeksän (97 549) euroa.

Kauppahinta on yhdeksänkymmentäseitsemäntuhatta viisisataaneljäkymmentäyhdeksän (97 549) euroa. K A U P P A K I R J A MYYJÄ OSTAJA Asunto Oy Kirkkonummen Ainola, 0878287-9 c/o YIT Rakennus Oy, PL 36, 00621 Helsinki (jäljempänä Myyjä) Kirkkonummen kunta, 0203107-0 PL 20, 02401 Kirkkonummi (jäljempänä

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Matti Kasso Kansi: Lauri Karmila Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1409-1 Kariston Kirjapaino Oy Hämeenlinna

Lisätiedot

LUONNOS 1. Huittisten kaupunki (Y-tunnus 0203762-4), jäljempänä Myyjä

LUONNOS 1. Huittisten kaupunki (Y-tunnus 0203762-4), jäljempänä Myyjä 1 / 6 LUONNOS 1 KAUPPAKIRJA (19.3.2012/UO) KAUPAN OSAPUOLET MYYJÄ Huittisten kaupunki (Y-tunnus 0203762-4), jäljempänä Myyjä Risto Rytin katu 36 32700 Huittinen OSTAJA (he- / Y-tunnus), jäljempänä Ostaja

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA

KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA MYYJÄ: Kauhavan kaupunki, y-tunnus 0208852-8 Kauppatie 109, 62200 KAUHAVA. OSTAJA: Eepee-Kiinteistöt Oy, y-tunnus 2285106-8 Osoite: PL 70, 60101 SEINÄJOKI. KAUPAN KOHDE: Kauhavan

Lisätiedot

3 Kaupan kohde Naantalin kaupungin 12. kaupunginosan (Pirttiluoto) 39. korttelin tontti nro 3, osoitteessa Luodontie, 21110 Naantali.

3 Kaupan kohde Naantalin kaupungin 12. kaupunginosan (Pirttiluoto) 39. korttelin tontti nro 3, osoitteessa Luodontie, 21110 Naantali. 1 1 Myyjä Naantalin kaupunki, y-tunnus 0135457-2. 2 Ostaja Rakennustoimisto Laamo Oy (Y- 0829611-7) Huuhkajantie 2 21210 Raisio 3 Kaupan kohde Naantalin kaupungin 12. kaupunginosan (Pirttiluoto) 39. korttelin

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 17.8.2015 liite nro 7 (1/5)

Kaupunginhallitus 17.8.2015 liite nro 7 (1/5) Kaupunginhallitus 17.8.2015 liite nro 7 (1/5) KIINTEISTÖREKISTERIN KARTTAOTE 10.8.2015 Rekisteriyksikkö 992-454-1-98 Hirvaskankaan Liikekeskus Sivu 1 (1) Kiinteistötunnus: 992-454-1-98 Nimi: Hirvaskankaan

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Markkinakommentti Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Jos perheasuntojen kauppalukumäärät ovat loppukesän ja alkusyksyn aikana kasvaneet voimakkaasti verrattuna

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2014 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2014 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa.

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA

KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA Sivu 1 / 5 KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA KAUPAN OSAPUOLET (Veturin yritysalue / tontti 2308-1) MYYJÄ OSTAJA Mäntsälän kunta y-tunnus: 0129261-5 osoite: Heikinkuja 4, 04600 Mäntsälä puhelin: 019-264 5000 päätös:

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on jokseenkin tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Kiinteistöpalvelujen tuottavuus ja vaikuttavuus 2010

Kiinteistöpalvelujen tuottavuus ja vaikuttavuus 2010 Kiinteistöpalvelujen tuottavuus ja vaikuttavuus 2010 Kiinteistö- ja rakennusala Kiinteistöala Kiinteistöjen ylläja kunnossapito Vuokraus Omistaminen Kiinteistö- ja asuntokauppa vuorovaikutus asiakkuus

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSOPIMUS ASEMAKAAVAN LAATIMISES- TA / KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS

MAANKÄYTTÖSOPIMUS ASEMAKAAVAN LAATIMISES- TA / KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS Luonnos 16.10.2014 MAANKÄYTTÖSOPIMUS ASEMAKAAVAN LAATIMISES- TA / KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS Sopijapuolet Sastamalan kaupunki, 0144411-3 PL 23 38201 Sastamala (kaupunki) Sopimuksen kohde Asemakaavan laatiminen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) 4 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi ja tonttien myymiseksi (Kaartinkaupunki, Kasarmitori, tontit

Lisätiedot

Kiinteistöalan kehitysnäkymiä Suomessa

Kiinteistöalan kehitysnäkymiä Suomessa Kiinteistöalan kehitysnäkymiä Suomessa Eesti Kinnisvara Haldajate ja Hooldajate Liit EKHHL 20a juubeli foorum 20.11. 2015, Tallinnas Harri Hiltunen Suomen Kiinteistöliitto ry (Soome Kinnisvaraliidu) Harri.hiltunen@kiinteistoliitto.fi

Lisätiedot

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja VVO-yhtymä Oyj Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta

Lisätiedot

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006 Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 Arvopaperien omistaminen 2006 ( suomalaisista talouksista) (kohderyhmä 18-69 vuotiaat yks.hlöt) (n=1002) Omistaa arvopapereita

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot