LÄNSI-SUOMEN LUPAPÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 54/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-50 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN LUPAPÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 54/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-50 Helsinki Annettu julkipanon jälkeen ASIA Kruunupyynjoen kalataloudellinen kunnostus, Kruunupyy LUVAN HAKIJA Norra svenska fiskeområdet -niminen kalastusalue HAKEMUS Norra svenska fiskeområdet -niminen kalastusalue on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa Kruunupyynjoen kalataloudelliseen kunnostamiseen Teerijärven osakaskunnan alueella sijaitsevan kuuden kosken kohdalla Kruunupyyn kunnassa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lokakuussa 2007 laatiman kunnostussuunnitelman mukaisesti. SUUNNITELMA Hankkeen tavoitteet Kruunupyynjoessa ja sen valuma-alueella on viime vuosikymmeninä suoritettu useita, laaja-alaisiakin toimenpiteitä muun muassa uiton, kuivatuksen ja säännöstelyn tarpeita varten. Vesistössä on suoritettu uittoa vielä 1960-luvulla, mutta varsinaisia uittoväylän kuntoonpanotöitä ei ole toteutettu. Kruunupyynjoen uittosääntö on kumottu. Kruunupyynjoen kokonaissuunnitelmassa vuonna 2002 on kartoitettu jokea ja sen valuma-aluetta koskevat ongelmat sekä määritetty tavoitteet ja toimenpiteet haittojen vähentämiseksi. Kalataloudellisen kunnostamisen tavoitteena on Kruunupyynjoen alueella palauttaa kalojen kutualueet, vahvistaa kala- ja rapukantoja, kehittää virkistyskäyttömahdollisuuksia sekä suojella, säilyttää ja kehittää jokivarren luonnontilaista maisemaa koskialueilla. Kruunupyynjoen kokonaissuunnitelmaan kuuluu kaikkiaan 11 kosken kunnostaminen Kruunupyyn ja Teerijärven osakaskuntien alueella. Tämä hanke koskee Teerijärven osakaskunnan aluetta, jossa kunnostettavia koskia ovat joen virtaussuunnassa ylävirrasta alkaen Furufors, Grundfors, Långbackafors, Klockarsfors, Bexarfors ja Aspfors.

2 2 Vesistön yleiskuvaus Kruunupyynjoen vesistö saa alkunsa Perhon kunnan alueelta Porasenjärveen laskevista puroista. Joki virtaa Porasenjoki-nimisenä Sääksjärveen ja edelleen vesistön keskiosalla Teerijärvellä sijaitsevaan järviryhmään. Tämän alapuolella joki virtaa Kruunupyynjokinimisenä Kruunupyyn taajaman läpi laskien noin 50 km Teerijärven alapuolella kolmena haarana merenlahdista makeanveden altaaksi rakennettuun Luodon-Öjanjärveen. Jokisuulla vesistön valuma-alueen pinta-ala on 787,65 km 2 ja järvisyysprosentti 2,81. Joen pituus Sääksjärvestä Luodon-Öjanjärveen on 118 km ja korkeuseroa on 117,4 m. Jokisuulla pääuoman koko vuoden keskivirtaama on 6,3 m 3 /s, keskiylivirtaama 32,2 m 3 /s ja keskialivirtaama 0,7 m 3 /s. Suunnittelualueen alaosalla Klockarsforsin kohdalla keskivirtaama on 3,7 m 3 /s, keskiylivirtaama 19,1 m 3 /s ja keskialivirtaama 0,4 m 3 /s. Kalan kulku merestä Luodon-Öjanjärveen on mahdollistettu Öjanjärven Kräkilän sekä Luodonjärven Gertrudsin ja Storströmmenin kalateillä. Kaloilla on kulkumahdollisuus myös venesulkujen kautta. Lisäksi Öjanjärven Aligrundetiin on suunnitteilla kalatie. Joessa on neljä kalan nousua rajoittavaa mylly- ja säännöstelypatoa. Biskopin ja Åminnen myllypadot sijaitsevat Kruunupyyn taajaman alueella. Sandkullan myllypato on Teerijärven keskustan läheisyydessä. Djupsjötä ja sen yläpuolisia järviä säännöstellään Grundforsissa olevalla padolla, jossa on kalatie. Säännöstelyluvan haltijalla Kaj Forsenilla on lupa vesivoimalaitoksen rakentamiseen Grundforsiin. Myös Sääksjärven säännöstelypadossa on kalatie. Porasenjoessa Räyringinjärven kohdalla oleva Hannikedon sahan pato estää kalan kulun. Hannikedon sahan padon alapuolisella noin 80 km mittaisella jokiosuudella on yhteensä 46 koskea. Veden laatu ja kuormitus Kruunupyynjokeen kohdistuva kokonaiskuormitus on noin 20 tonnia fosforia ja 370 tonnia typpeä vuosittain. Ravinteet ovat peräisin pääosin hajakuormituksesta: maanviljelyksestä, karjataloudesta, metsänhoidosta, asutuksesta ja turkistarhauksesta. Veden laatuun ja vesistöön kohdistuvaan kuormitukseen on vaikutusta myös Teerijärven ja Kruunupyyn taajamien käsitellyillä jätevesillä. Kruunupyynjoen vesi on humuksen ruskeaksi värjäämää. Veden kiintoainepitoisuus on yleisesti 6 10 mg/l. Ravinnepitoisuudet ilmentävät joen rehevyyttä: viime vuosikymmeninä kokonaisfosforipitoisuus on ollut µg/l ja kokonaistyppipitoisuus yli µg/l.

3 Kala- ja raputalous Kunnostettavat alueet 3 Veden ajoittainen happamuus vaikuttaa Kruunupyynjoen kala- ja raputaloudelliseen tilaan sekä virkistyskäyttömahdollisuuksiin. Valuma-alueen pinta-alasta noin 2,5 % on happamia sulfaattimaita. Kruunupyynjoen veden laatu on ollut heikointa luvuilla, mutta 1990-luvulta lähtien tilanne on parantunut. Nykyisin Kruunupyynjoessa esiintyy luontaisesti ainakin ahventa, haukea, lahnaa, särkeä, kiiskeä ja kivisimppua sekä istutuksista peräisin olevia harjusta, taimenta, siikaa ja kuhaa. Myös satunnaisista meritaimenista on havaintoja joesta. Kuhan on havaittu lisääntyvän luontaisesti järvialueella. Teerijärven alueen pyynti on luonteeltaan kotitarve- ja virkistyskalastusta. Yleisimmät pyyntivälineet ovat järvialueilla katiskat ja verkot sekä joessa vapavälineet. Kruunupyynjoen rapukannan on romahduttanut rapurutto luvulla. Teerijärven alueelta rapuja on saatu vielä 1970-luvulla. Rapukantaa on elvytetty istutuksin ja laajin esiintymisalue nykyisin on Kruunupyyn taajaman yläpuolisella jokiosuudella. Kruunupyyn ja Teerijärven osakaskunnat ovat aktiivisesti hoitaneet Kruunupyynjoen kalastoa. Lohikalaistutusten seurauksena joesta on tullut paikallisesti tärkeä koskikalastuskohde. Pohjanmaan työvoimaja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön istutusrekisterin mukaan Kruunupyynjokeen vuosina tehtyjen istutusten arvo on ollut euroa. Teerijärven osakaskunnan istutustoiminta on keskeytetty vuonna 1998, mutta istutuksia on tarkoitus toteuttaa suunnitelmallisesti koskien kunnostuksen jälkeen. Kunnostustoimenpiteitä tehdään yhteensä kuuden kosken alueella. Kunnostuksista on pyritty sopimaan toimenpidealueiden vesialueen ja rannanomistajien kanssa. Furufors Småböndersin kylässä sijaitseva Furufors alkaa noin 40 m paikallistien sillan yläpuolelta ja jatkuu noin 15 m sillan alapuolelle. Jokiuoma on 8 10 m leveä, rännimäinen, suora- ja jyrkkärantainen, yksipuoliseksi perattu, kovapohjainen ja pintakivetön. Joen keskiuomassa syvyyttä on cm. Joen oikean rannan läheisyydessä on asutusta ja toimenpidealueen läheisyydessä on uimaranta. Kunnostus Voimakkaasti perattu Furufors on tarkoitus rakentaa uudelleen alueelle tuotavista kivistä tavoitteena virtakutuisten kalojen poikastuotannon tehostaminen, suurten kalojen elinolosuhteiden muodostaminen ja luonnonmukaisemman koskimaiseman palauttaminen.

4 4 Koskeen rakennetaan (plv ) 2 3 matalaa kynnystä monipuolistamaan syvyys- ja virtausolosuhteita sekä ylläpitämään kosken vesipinta-alaa vähän veden aikana. Yläpuolisen suvannon vedenkorkeuksia ei muuteta. Kynnysten väliin sijoitetaan muutamia suurempia lohkareita/kiviryhmiä ja jätetään suojakuoppia. Rantaviivaa muotoillaan. Poikasalueita ja kutusoraikoita rakennetaan kynnyksiin ja niiden läheisyyteen. Alaosalla toimenpiteet tehdään niin, ettei uimarannan käyttömahdollisuuksia rajoiteta eikä haitata myöskään uoman toista puolta. Grundfors Djupsjöbackan kylässä sijaitsevan Grundforsin säännöstelypato tasausaltaineen ja kalateineen on kunnostettu vuonna Padon alapuolella koski on yleisesti noin 7 10 m leveä ja alivirtaamilla cm syvä. Rannat ja uoma ovat pääosin cm kokoista kiveä, ja suuria lohkareita on niukasti. Alivirtaamilla syvyysolosuhteet eivät ole riittäviä pyyntikokoisille kaloille ja kivikoko on yleisesti liian suuri virtakutuisten kalojen poikasille. Kosken yläosalla on muutamia matalia kynnyksiä, joiden kohdalla virtaus nopeutuu, mutta muutoin virtausolosuhteet ovat varsin yksipuoliset. Joki on suorarantainen ja sen vasemmalla rannalla on myllyn uoman rakentamisesta syntynyt kivipenkka. Kunnostus Yläosalla (plv ) rantaviivaa muotoillaan vaihtelevammaksi ja uomaa levennetään. Olemassa olevia matalia kynnyksiä vahvistetaan ja rakennetaan muutamia uusia kynnyksiä sekä tiheämmän kiveyksen alueita. Matalat ranta-alueet muotoillaan poikasalueiksi. Kynnyksiin tehdään kutusoraikoita ja kynnysten väliin suojasyvänteitä. Kunnostuksen tavoitteena on virtakutuisten kalojen poikastuotannon tehostaminen. Paaluvälillä tavoitteena on erityisesti suurten kalojen suojapaikkojen muodostaminen ja kalastusmahdollisuuksien parantaminen. Uomaan sijoitetaan suuria lohkareita, joiden väliin kaivetaan suojasyvänteitä. Paaluvälillä rakennetaan alueella olevista kivistä matala kynnys, joka nostaa alivesipintaa paikallisesti noin 20 cm. Kynnyksen yläpuolella oleva sivu-uoma avataan, muotoillaan ja sinne johdetaan vettä pääuoman kunnostusmahdollisuuksia rajoittamatta. Kynnyksen yläluiskaan rakennetaan kutusoraikko. Kapeikon yläpuolelle noin 20 m:n päähän (plv ) rakennetaan matala kynnys, joka nostaa alivesipintaa paikallisesti noin 20 cm. Kynnyksen yläpuolelle sijoitetaan suuria lohkareita ja kaivetaan suojasyvänteitä kalastusmahdollisuuksien parantamiseksi. Kynnyksen yläluiskaan rakennetaan kutusoraikko.

5 5 Alaosalla (plv ) rantaviivaa muotoillaan, uomaa levennetään ja kivetään syvyys- ja virtausolosuhteiden monipuolistamiseksi. Långbackafors Noin 150 m pitkä Långbackafors on morfologisilta muodoiltaan varsin monimuotoinen. Pääuoman kalataloudellista tilaa heikentää koskipinta-alan merkittävä pieneneminen alivirtaamilla sekä runsaat levä- ja makrofyyttikasvustot loppukesäisin. Kosken yläpuolelle tyhjennetään syksyisin Terjärv Frysin lietealtaat. Pääuoman oikealla puolella on myllyn uoma, jonka kautta virtaa noin kolmannes alivirtaamatilanteen vesistä. Kosken molemmilla rannoilla on kesäasutusta. Kosken yläosalla uoma on noin 6 8 m leveä ja syvyys on yleisesti cm. Alaosalla uoma levenee. Kunnostus Koskipinta-alan lisääminen alivirtaamakaudella on edellytyksenä kosken kalataloudellisen tilan parantamiseksi. Kosken niskaa muotoillaan siten, että noin puolet myllyn uomaan nykyisin menevistä vesistä ohjautuu pääuomaan. Yläosalle (plv ) rakennetaan alueella olevista kivistä matalia kynnyksiä, jotka muotoillaan poikasalueiksi. Kynnysten yläluiskiin ja muihin soveltuviin kohtiin tehdään poikasalueita ja kutusoraikoita. Kynnysten väliin kaivetaan suojasyvänteitä suurille kaloille. Myllyn uomaa kivetään nykyisen vesipinta-alan ja vedenkorkeuden säilyttämiseksi. Kosken alaosan (plv ) heinäsaarekkeet poistetaan ja uoman kiveystä muotoillaan kalan kulun ja kalastusmahdollisuuksien parantamiseksi sekä luonnonmukaisen koskimaiseman palauttamiseksi. Läjittämisestä on sovittava alueen maanomistajien kanssa. Klockarsfors Paikallistien sillan yläpuolinen osa Klockarsforsista on noin 10 m leveä ja suorarantainen. Vasen ranta on penkkamainen, jyrkkä sekä tiheän pensaikon ja puuston varjostama. Oikealla puolella on asutusta. Virtausolosuhteet ovat yleisesti nivamaiset. Sillan läheisyydessä on muutama matala kynnys, joiden kohdalla virtaus nopeutuu hieman. Pohja on yleisesti kivikkoa ja kovaa savea, kynnysten kohdalla paikoin kalliota. Sillan kohdalla ja 30 m sen alapuolella on syvempi alue, jonka jälkeen joki haarautuu. Vasemman puoleiseen noin 4 m leveään koskihaaraan ohjautuu noin puolet vesistä. Haarat laskevat mataloituneeseen ja pohjaltaan liettyneeseen välisuvantoon, jonka syvyys on noin cm. Alapuolella koski jatkuu haaroittuneena.

6 Kunnostus 6 Sillan yläpuolella (plv ) kunnostuksen ensisijaisena tavoitteena on suurten kalojen syönnös- ja suojapaikkojen lisääminen sekä kalastusmahdollisuuksien parantaminen. Olemassa olevia kynnyksiä vahvistetaan ja niiden alapuolelle rakennetaan kivistä tiheämmän kiveyksen alueita. Kynnys- ja kiveysalueiden väliin kaivetaan suojasyvänteitä. Rantaviivaa muotoillaan monimuotoisemmaksi rantojen nykyinen käyttö huomioiden. Matalille ranta-alueille tehdään poikasalueita sekä kynnysten yläluiskiin tms. sopiviin paikkoihin kutusoraikoita. Syvänteeseen sillan alapuolelle (plv ) sijoitetaan muutamia suuria lohkareita suurten kalojen suojapaikoiksi ja luonnonmukaisemman koskimaiseman palauttamiseksi. Sillan alapuolella (plv ) joen oikeassa haarassa uoman kiveystä ja rantaviivaa muotoillaan erityisesti virtakutuisten kalojen poikasalueiden muodostamiseksi. Vasemman haaran yläpäässä parannetaan kalojen kulkua vähän veden aikaan. Koskijaksolle rakennetaan myös kutusoraikoita. Välisuvannon (plv ) rannoilta poistetaan liiallista vesikasvillisuutta ja liettymiä. Läjityspaikoista on sovittava maanomistajien kanssa. Suvannosta alkava vasemman puoleinen sivuhaara avataan ja muotoillaan. Oikealla pääuoman kynnystä vahvistetaan. pidennetään ja korotetaan siten, että vedenkorkeus välisuvannossa nousee vähän veden aikana noin 20 cm. Bexarfors Bexarforsin niskakynnys on Kolamin kylän kohdalla 100 m paikallistien sillan yläpuolella. Niskan alapuolella on lyhyt koskimainen osuus. Sillan yläpuolella Bexarfors on noin 10 m leveä, suorarantainen, syvyys- ja virtausolosuhteiltaan yksipuolinen, kovapohjainen ja pintakivetön. Keskiuoman syvyys on cm. Kosken alaosa on hieman leveämpi, matalampi ja monimuotoisempi syvyys- ja virtausolosuhteiltaan. Kunnostus Bexarforsin kunnostus tehdään pääosin alueelle tuotavilla kivillä ja vain alaosalla (plv ) kunnostus tehdään uomassa olevilla kivillä. Kosken niskakynnystä ja sen alapuolta (plv ) levennetään vasemmalta puolelta ja kiveys muotoillaan tavoitteena virtakutuisten kalojen poikasille sopivan elinalueen lisääminen. Niskalle rakennetaan kutusoraikko. Yläpuolisia vedenkorkeuksia ei muuteta. Nivamaisesti virtaavalle osuudelle sillan molemmin puolin (plv ) sijoitellaan suuria lohkareita, kaivetaan suojasyvänteitä, vahvistetaan olemassa olevia ja tehdään muutamia uu-

7 7 sia kynnyksiä ensisijaisena tavoitteena pyyntikokoisille kaloille sopivien suoja- ja syönnösalueiden laadun parantaminen sekä määrän lisääminen. Kunnostuksessa huomioidaan kalastusmahdollisuuksien parantaminen. Rantaviivaa muotoillaan vaihtelevammaksi ja kynnyksiin sekä niiden läheisyyteen rakennetaan poikasalueita ja pienialaisia kutusoraikoita. Alaosalla (plv ) kunnostuksen tavoitteena on joen oman kalantuotannon tehostaminen. Uoman kiveystä muotoillaan monimuotoiseksi ja luonnonmukaiseksi siten, että muodostuu matalia poikasalueita. Alaosalle rakennetaan useita pienialaisia kutusoraikoita. Aspfors Noin 300 m Bexarforsin alapuolella sijaitseva perattu Aspfors on yläosaltaan noin 8 m leveä, rännimäinen, suora- ja jyrkkärantainen, syvyys- ja virtausolosuhteiltaan yksipuolinen, kovapohjainen ja pintakivetön. Keskiuoman syvyys on noin 60 cm. Alaosalla uoma levenee, mataloituu ja virtaus kiihtyy. Kosken vasemmalla puolella on kesäasutusta. Kunnostus Kosken yläosalla (plv ) koski rakennetaan uudelleen alueelle tuotavista kivistä tavoitteena suurten kalojen elinolosuhteiden parantaminen ja poikastuotannon tehostaminen. Rakennetaan muutama matala kynnys syvyys- ja virtausolosuhteita monipuolistamaan sekä pidättämään koskessa vettä vähän veden aikana. Kynnysten väliin sijoitetaan lohkareita ja jätetään/kaivetaan suojasyvänteitä. Rantaviivaa muotoillaan. Alaosalla (plv ) kunnostuksen ensisijainen tavoite on joen oman kalatuotannon elvyttäminen muotoilemalla uoman kiveystä poikasalueeksi ja rakentamalla kutusoraikoita. Toteuttaminen ja vaikutukset Kunnostukset tehdään kaivinkoneella. Kutusoraikoiden rakentamisessa voidaan lisäksi käyttää apuna muuta konetyötä. Työkoneiden kulkureitit sovitaan etukäteen rannanomistajien kanssa. Töiden aikaiset haitat korvataan. Kunnostukset toteutetaan kohteittain ylävirrasta alavirran suuntaan, jotta rakennetut kutusoraikot eivät liettyisi työn aikaisen veden samentumisen takia. Samentumisen aiheuttamaa lyhytaikaista ja paikallista veden laadun heikkenemistä seurataan tarvittaessa tarkkailututkimuksin. Eri rakenteiden yksityiskohtainen sijoittaminen on tarkoituksenmukaisinta ratkaista toteutusvaiheessa kohteittain kunnostamiseen perehtyneen henkilön ohjauksessa. Kunnostuksilla ei vaikuteta virtaamiin eikä vedenkorkeuksiin toimenpidealueiden ulkopuolella. Kunnostuskohteilla tai toimenpiteiden vai-

8 8 kutusalueilla ei ole suojelualueita. Saukkoja esiintyy koko Kruunupyynjoen alueella. Grundforsin, Långbackaforsin ja Kortjärven alue on saukkojen tärkeä elinalue ympäri vuoden. Kunnostusten ei arvioida heikentävän saukkojen elinmahdollisuuksia. Kunnostukset mitoitetaan vähän veden tilanteeseen. Koska tulvien aikaiset vedenkorkeudet eivät kunnostuksen seurauksena muutu, toteutettavilla toimenpiteillä ei ole negatiivista vaikutusta alueen tulvasuojelun eikä valuma-alueen kuivatuksen kannalta. Kunnostusten seurauksena virtausnopeus hidastuu paikoittain koskissa ja seurauksena on jääkannen muodostumisen nopeutuminen talvella. Jääkannen muodostumisen on havaittu ehkäisevän hyydepatojen muodostumista. Kalataloudellisen hyödyn lisäksi kunnostuksilla voidaan siten saavuttaa myös tulvasuojelullista hyötyä. Koskikiveyksen muotoilun ja kutusoraikkojen rakentamisen seurauksena tulevat alueen kalataloudelliset mahdollisuudet hyödynnetyiksi nykyistä tehokkaammin. Kunnostuksen myötä Teerijärven osakaskunnan alueelle tulee noin 2,0 ha lisää tuotantokykyistä koskipintaalaa. Meritaimenelle arvioidaan tulevan hyötyä /vuosi, mutta vaellussiian osalta hyödyn rahamäärää on vaikea arvioida. Virtakutuisten kalojen lisäksi myös rapu ja nahkiainen hyötyvät kunnostuksista. Keskimääräiseksi rapusaaliiksi voidaan arvioida kpl/ha. Kunnostuksesta saatavaksi ravustushyödyksi arvioidaan rapua vuodessa ja sen arvoksi 3 kappalehinnalla /vuosi. Kutusoraikkojen rakentaminen lisää myös nahkiaiselle sopivaa tuotantoalaa. Nykyisin Kruunupyynjokeen nousee vain yksittäisiä nahkiaisia. Kunnostuksesta saatavaksi tuotantohyödyksi on arvioitu vuodessa. Kala- ja rapukantojen elpyminen on pitkäaikainen prosessi, joka edellyttää riittävän veden laadun säilymistä, varoja istutuksiin kunnostuksen jälkeisinä vuosina ja mahdollisesti myöhemminkin tuki-istutuksia tuotannoltaan heikompina vuosina sekä ravun osalta vesistön pysymistä rutottomana. Kalakantojen vahvistumisen ja kalastusmahdollisuuksien paranemisen seurauksena Kruunupyynjoen arvo kalastuspaikkana nousee ja lupamyyntitulojen voidaan ennakoida kasvavan mahdollistaen alueen kehittämiseen edelleen. Kunnostuksesta saatavaksi lupatulohyödyksi on arvioitu euroa vuodessa. Kruunupyynjoen kalataloudellisen kunnostuksen toteuttamisen veroton kokonaiskustannusarvio on euroa, johon ei sisälly mahdollisia tarkkailututkimuksia. Suunnittelutyön aikana on kuultu hankealueen rantojen ja vesialueen omistajia, joiden kanssa on tehty 31 kirjallista sopimusta kunnostuksien hyväksymisestä. Alkuperäinen sopijapuoli Terjärv fiskelag on siirtänyt sopimukset luvan hakijalle. Suunnitelmaan on liitetty hakijan ehdotus lupamääräyksiksi.

9 9 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Kruunupyyn kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että sen käsityksen mukaan hakemuksen mukaisesta kalataloudellisesta kunnostamisesta ei aiheudu sellaisia seurauksia, jotka olisivat esteenä luvan myöntämiselle. Työt tulee tehdä sellaisena ajankohtana, jolloin vesiluonnolle ja muulle ympäristölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Työn toteuttamisessa tulee käyttää ympäristön kannalta vähiten haittoja aiheuttavia työmenetelmiä ja erityisesti välttää veden tarpeetonta samentamista. Erityistä huomiota tulee kiinnittää työalueiden maisemointiin. Koskista poistettavan orgaanisen aineksen läjityksestä on sovittava maanomistajien kanssa. Hakijan on esitettävä veden laadun tarkkailusuunnitelma ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Töiden aloittamisesta ja lopettamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus ympäristökeskukselle. Töiden aloittamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Lisäksi ympäristökeskus on todennut, että työn teettäjä on vastuussa työstä aiheutuvasta haitasta ja edunmenetyksestä. 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö on puoltanut luvan myöntämistä. 3) AA on muistutuksessaan muun muassa epäillyt hankkeen tarkoituksenmukaisuutta ja hyödyllisyyttä. AA on huomauttanut mm. Kruunupyynjoen veden huonosta laadusta ja suurista virtaaman vaihteluista sekä Teerijärven lokkiongelmasta. Muistuttaja ei vastusta vapaa-ajan kalastusta, mutta Kruunupyynjoesta pyydetty kala ei tänä päivänä tunnu hänestä syötäväksi haluttavalta. Lisäksi muistuttaja on huomauttanut, että Forsen Oy Ab:llä on Djupsjön pohjoispäässä voimalaitoslupa, jonka lupaehdoissa rakentajalle on määrätty velvoite suorittaa tiettyjä toimenpiteitä Långbackaforsiin. HAKIJAN SELITYS Hakija on antanut selityksensä AA:n muistutuksen johdosta. Hakija on muun muassa todennut, että Kruunupyynjoen kalataloudellisen kunnostuksen tarkoituksena on parantaa pitkällä tähtäimellä joen ka-

10 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 10 lataloudellista tilaa. Kun EU:n vesipuitedirektiiviä sovelletaan Kruunupyynjoen valuma-alueella, tulee myös joen veden laatu paranemaan. Larsmo-Öjanjärven kolme kalatietä avaavat kulkureitin vaelluskaloille merestä ylöspäin jokeen. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on saada jokeen taimenen ja siian kutualueita, kun joen veden laatua ja kosken fyysistä ympäristöä parannetaan. Lokkiongelman osalta hakija on todennut, ettei Teerijärven naurulokkiongelma liity tähän hakemukseen ja että ongelma tulee ratkaista muulla tavalla. Lisäksi hakija on todennut, että suunnitellut kiveysten muotoilut, kynnysten rakentamiset ja kivilohkareiden siirrot parantavat koskien vesitaloudellista tilaa alivirtaamien aikana. Suunnitelluilla toimenpiteillä ei ole vaikutusta veden virtaukseen tulva-aikoina, koska kunnostus on mitoitettu alivirtaamatilanteeseen. Hakijan tiedossa ei ole myöskään tutkimuksia siitä, että Kruunupyynjoen kalaa ei saisi syödä. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Norra svenska fiskeområdet -nimiselle kalastusalueelle luvan Kruunupyynjoen Furuforsin, Grundforsin, Långbackaforsin, Klockarsforsin, Bexarforsin sekä Aspforsin kalataloudelliseen kunnostamiseen hakemukseen liitetyn ja Länsi- Suomen ympäristökeskuksen lokakuussa 2007 laatiman kunnostussuunnitelman mukaisesti Kruunupyyn kunnassa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Työt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, ettei niillä aiheuteta enempää vahinkoa tai haittaa vesiluonnolle ja muulle ympäristölle, kuin töiden suunnitelman mukainen toteuttaminen välttämättä vaatii. Veden tarpeetonta samentamista tulee välttää. Työt on pyrittävä tekemään kalojen kutuajan ja jokivarren virkistyskäyttöajan ulkopuolella. 2) Työt kullakin koskiosuudella on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti sekä mahdollisimman vähän vahinkoa tai haittaa aiheuttavia työmenetelmiä käyttäen. Rakenteiden yläpuolisten vesialueiden ylimmät vedenkorkeudet eivät saa mainittavasti muuttua. Hankkeeseen liittyviä läjitystöitä saa suorittaa vain sellaisten kiinteistöjen alueilla, joiden omistajat ovat antaneet siihen suostumuksensa.

11 11 3) Yksityisillä teillä ja rannoilla liikkumisesta on sovittava maanomistajien kanssa ennen töihin ryhtymistä. 4) Töiden päättyessä rakennustöiden jäljet on siistittävä ja rakennuspaikat muutoinkin saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti sopivaan kuntoon. 5) Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vesistövaikutuksia Länsi- Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Tarkkailun tulokset on toimitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskukselle sekä Kruunupyyn kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tulokset on pyynnöstä toimitettava myös niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. 6) Luvan saaja on vastuussa hankkeesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva vahinko ja haitta on tarpeettomitta viivytyksittä korvattava asianomaisille oikeudenomistajille. 7) Kunnostustyöt on aloitettava kolmen vuoden kuluessa ja tehtävä olennaisin osin loppuun viiden vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 8) Töiden aloittamisesta on vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin ilmoitettava kirjallisesti Länsi-Suomen ympäristökeskukselle sekä Kruunupyyn kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Töiden aloittamisesta on tiedotettava hyvissä ajoin niiden kiinteistöjen omistajille, joiden alueilla tai rannoilla töitä tehdään tai joiden alueita käytetään työkoneiden liikkumiseen. 9) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kruunupyyn kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Kruunupyynjoen koskien kalataloudellinen kunnostus Teerijärven osakaskunnan alueella on osa Kruunupyynjoen kokonaissuunnitelmaa. Hanke palauttaa kalojen kutualueita, vahvistaa joen kala- ja rapukantoja sekä parantaa joen virkistyskäyttömahdollisuuksia ja jokivarren luonnontilaista maisemaa. Hankkeesta aiheutuu työn aikana paikallista ja lyhytaikaista veden samentumista. Hakija on lupamääräyksen 5) mukaisesti määrätty tarkkailemaan hankkeen vesistövaikutuksia.

12 12 Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava erityisesti yleiseltä kannalta katsottuna. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti ja 11 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Ympäristölupavirasto on ottanut Länsi-Suomen ympäristökeskuksen (1) vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. AA:n (3) muistutuksen osalta ympäristölupavirasto toteaa, että Teerijärven naurulokkiongelma ei liity tähän hakemusasiaan ja jättää naurulokkiongelmaa koskevat huomautukset ja vaatimukset tämän asian yhteydessä tutkimatta. Hakemuksessa tarkoitetut toimenpiteet parantavat Kruunupyynjoen kalataloudellista tilaa ja joen virkistyskäyttömahdollisuuksia sekä jokivarren luonnontilaista maisemaa. Suunnitellut toimenpiteet parantavat kyseisten koskien vesitaloudellista tilaa alivirtaamien aikana eikä suunnitelluilla toimenpiteillä ole vaikutuksia veden virtaukseen tulva-aikoina. Edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. KÄSITTELYMAKSU 1 039,50 euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun ympäristölupaviraston maksullisia suoritteita koskevan ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) 2 :n mukaan. Kysymyksessä on kuuden kosken kalataloudellinen kunnostus, johon sisältyy pienialaisia massan vaihtoja sekä kivien, kutusoraikoiden ja lohkareiden asetteluja. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan asian käsittelystä peritään 770 euron suuruinen käsittelymaksu (muu vesilain 2 luvun mukainen hanke). Maksua on korotettu 35 %:lla, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut maksutaulukossa mainittua työmäärää suurempi.

13 13 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Leena Simpanen Hannu Kokko Esko Vähäsöyrinki Ulla Kuusiniemi Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Hannu Kokko ja Esko Vähäsöyrinki (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Ulla Kuusiniemi. UK/sl

14 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.