Ajankohtaista työllisyydestä

Transkriptio

1 Ajankohtaista työllisyydestä Johtaja, FT Maire Mäki (Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto) 1

2 KUKA SUOMESSA KASVAA? Rakennemuutos näkyy työllisyydessä, viennissä ja investoinneissa ( / EVA) Työllisyys on Suomessa kasvanut eniten yksityisissä palveluissa kymmenen viime vuoden aikana, yhteensä henkilötyövuodella. Suurinta kasvu on ollut koulutuksessa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Teollisuudessa työllisyys on supistunut kaikilla toimialoilla yhteensä henkilötyövuodella vuodesta Arviolta puolet teollisuustyön supistumisesta selittyy sillä, että yritykset ovat ulkoistaneet palvelutoimintojaan palveluyrityksille. Työllisyys on yrityskentässä hyvin keskittynyttä 130 suurinta yritystä työllistää yhtä paljon kuin pienintä yritystä. Työllisyyden nettokasvu tapahtuu kuitenkin pienissä ja nuorissa yrityksissä. Etenkin vientiyrityskentässä on vain vähän ylemmän keskisarjan yrityksiä. Kymmenen suurinta vientiyritystä vastaa kolmasosasta viennistä ja sata suurinta kahdesta kolmasosasta. Tuhat suurinta vientiyritystä vastaa jo 90 prosentista koko tavaraviennistä. 2

3 Koko tehdasteollisuudessa tuotannollinen pääomakanta on supistunut. Metsäteollisuudessa supistuminen on ollut niin voimakasta, että kolmen suuren metsäyhtiön keväällä julkistamat investoinnit korvaavat alle puolet alan kymmenessä vuodessa tapahtuneesta pääomakannan supistumisesta. Suomen teollinen pohja on murenemassa. Tehdasteollisuuden bruttokansantuoteosuus on laskenut yli 25 prosentista alle 15 prosenttiin 2000-luvulla. Lähde: Pajarinen, M. & Rouvinen, P Kuka Suomessa kasvaa? EVA- analyysi 3

4 Huomioita yritystoimista Pohjois-Pohjanmaalla (Lähde: Pietilä, J. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) Pitkään jatkunut heikko taloustilanne on vähentänyt yritysten toimipaikkamäärää Pohjois-Pohjanmaalla, mutta merkittävää laskua ei ole toteutunut. Yritysten perustamisaktiivisuus on hieman hiipunut taantuman aikana ja vastaavasti lopettavien yritysten määrä kasvanut ja myös konkurssimäärässä on havaittavissa pientä nousua. Yritysten henkilöstömäärissä suunta on laskeva. Yrityshenkilöstön vähennyksessä Pohjois- Pohjanmaa on selviytynyt kuitenkin hyvin suhteutettuna muihin kasvumaakuntiin. Yrityskanta uusiutuu kansallisesti noin 15 % vuosivauhdilla, Pohjois- Pohjanmaalla hieman tätä nopeammin. Yrityskannan muutos on jatkuvaa virtaa ja on muistettava, että osa yrityksistä ei toimi aktiivisesti. 4

5 Pohjois-Pohjanmaalla on kesällä 2014 arviolta noin yritystoimipaikkaa ja puolet näistä sijoittuu Oulun seudulle. Yrityksellä voi olla useita toimipaikkoja; valtaosalla vain yksi. Maakunnan toimipaikkamäärän pysyminen nykytasolla on perustunut erityisesti Oulun seudun hyvään vireeseen. Rakennemuutos on nähtävissä myös yritysrakenteessa. Alkutuotannossa yritysmäärä on aleneva, joskin yrityskoon kasvu kompensoi pudotusta erityisesti maataloudessa. Teollisuus, rakentaminen ja kaupan alat ovat säilyttäneet pääosin tasonsa viime vuosina. Palveluyritysten määrä on vakaasti kasvussa ja se näkyy useilla aloilla (mm. erilaiset ohjelmointi- ja konsulttiyritykset, insinööripalvelut, koulutus- ja Sote-alat). Tilanne kasvuyritysten suhteesta koko yrityskantaan on Pohjois- Pohjanmaalla hyvä. Uusimaa on määrällisesti maamme merkittävin kasvuyrityskeskittymä. 5

6 Pohjois-Pohjanmaan yritystoimipaikoissa työskentelee noin työntekijää. Valtaosa yrityksiä työllistää meillä ja muualla korkeintaan muutamia henkilöitä. Suuria yli 250 henkilöä työllistäviä yrityksiä on koko maassa vain 0,2 % koko yrityskannasta. Suurilla yrityksillä on kuitenkin merkittävä rooli aluetaloudessa, sillä ne toimivat kansainvälisillä markkinoilla, ne tuottavat huomattavan osan liikevaihdosta ja ne ovat aktiivisia tutkimus- ja kehittämistoimijoita (T&K) ja siten uudistavat tuotannollista rakennetta. Positiivista yrittäjäasennetta ja uusia yrittäjiä tarvitaan, sillä yrittäjämäärä (pl. alkutuotanto) suhteessa työllisiin on Pohjois-Pohjanmaalla alhainen verrattuna moneen maakuntaan. 6

7 Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanteesta heinäkuussa 2014 Työvoiman määrä Työttömyysaste 15,9 % (Suomi 13,4 %) Työllisyysaste (2012) 65,8% (Suomi 70,1 %) TE-toimiston henkilöasiakkaat: Työttömät työnhakijat: , Oulussa Alle 25- vuotiaat työttömät 5600 Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleet 6700 Yli 50- vuotiaat 8100 Avoimia työpaikkoja kuukauden aikana: Rekrytointiongelmia on kokenut 24 % työnantajista. 7

8 8

9 Yritysten liikevaihto ja yritysten henkilöstömäärä (Lähde: Rintala, I. 6/2014)

10 ETLA: alue-ennuste Pohjoinen toimialojen työllisyyden muutos vuosina (NUTS2) (Lähde: Rintala, I.) Liike-elämää palveleva toiminta Terveys- ja sosiaalipalvelut Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Talonrakentaminen Maa- ja vesirakentaminen Kaivannaistoiminta Kuljetus ja varastointi Energia-,vesi- ja jätehuolto Koulutus Kemianteollisuus Elintarviketeollisuus Kiinteistötoiminta Kulkuneuvoteollisuus Rakennusaineteollisuus Majoitus- ja ravitsemistoiminta Tevanake -ala Muu tehdasteollisuus Rahoitus- ja vakuutustoiminta Metsätalous Koneteollisuus Paperiteollisuus ja painaminen Toimialat yhteensä Informaatio ja viestintä Puutavarateollisuus Kauppa Julkinen hallinto Maatalous (+ riista) Metallinjalostus ja metallituotteet Elektroniikkateollisuus

11 Työttömissä työnhakijoissa on koulutettua työvoimaa Työttömien koulutustaustasta: Alempi perusaste 1800 Ylempi perusaste 5000 Keskiaste (esim. yo- tutkinnot, 1-3 v. ammatilliset tutkinnot, ammatilliset perustutkinnot) Alin korkea-aste (esim. teknikot, merkonomit, sairaanhoitajatutkinnot, jotka eivät ole amk- tutkintoja) 1700 Alempi korkeakouluaste (esim. amk- tutkinnot, alemmat korkeakoulututkinnot) 2600 Ylempi korkeakouluaste (esim. maisteritutkinnot) 2000 Tutkijakoulutus 120 Koulutusaste tuntematon

12 Ajankohtaisia asioita Pitkäaikaistyöttömyyden alentaminen: Kuntakokeilut Työmarkkinatukiuudistus Työvoiman palvelukeskusmallin ulottaminen kaikkiin kuntiin Nuorisotyöttömyys: Nuorisotakuun toimeenpanon jatkaminen Kuntakokeilu Rakennemuutostoimet: ICT- ala 12

13 Hentoja merkkejä paremmasta? Kaikkiaan työllisyystilanne on pitkään jatkuneesta talouskriisistä huolimatta säilynyt yllättävänkin hyvänä. Vaikka työllisyystilanne on heikko, se on toistaiseksi vakaa. Tunnelma on odottava: romahdusta pelätään eikä myönteisen yllätyksen mahdollisuudesta jakseta edes keskustella. Vaikka työllisyys keskittyy suuriin ja vanhoihin yrityksiin, työllisyyden nettokasvu tulee pienemmistä ja nuoremmista yrityksistä. Uusien työpaikkojen syntyminen edellyttää kolmea asiaa: On keksittävä uutta, nykyistä parempaa tarjottavaa niille, jotka ovat maksukykyisiä ja - haluisia. - On tehtävä tulevaisuuteen suuntautuvia riskipitoisia panostuksia, joilla toteutetaan uusi tarjonta. Työntekijän osaamisen ja sijainnin on oltava houkutteleva, jotta yritykselle on tarjolla yhtä aikaa hyvä liiketoimintaympäristö (rakenteellinen kilpailukyky) ja kohtuulliset kustannukset (kustannuskilpailukyky) vaihtoehtoisiin sijaintipaikkoihin verrattuna. Suomella on haasteensa kaikissa kolmessa kohdassa. Ideat ovat hakusessa. Investoinnit ovat vaatimattomia tai ne eivät kanna hedelmää. Sinänsä kohtuullinen liiketoimintaympäristö (rakenteellinen kilpailukyky) ei yksinään kanna, kun yksikkötyökustannukset (kustannuskilpailukyky) jättävät toivomisen varaa. Ilmassa on kuitenkin hentoja merkkejä paremmasta. 13

14 JOS Työttömyys alenee 1 % työllisyys lisääntyy MRD EUROA julkiseen talouteen Kaikki työttömyysjaksot lyhenevät 1 päivän 26 MILJ. EUROA SÄÄSTYY / vuosi työttömyyden alentaminen on parasta säästöä TE-HALLINNON ONNISTUMISELLA ON SUURI MERKITYS 14