Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 815/2008 vp Pelson vankilan tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Perjantaina julkistettiin Riseala raportti vankilalaitoksen sisällä kommentoitavaksi. Ymmärrettävästi keskustelu on edennyt myös seinien ulkopuolelle, kun neljästä vaihtoehtomallista kolmessa esitetään mm. Pelson vankilan sulkemista. Valtioneuvosto nimesi Kajaanin seutukunnat äkillisen rakennemuutoksen alueiksi vuoden 2010 loppuun saakka. Kajaanin seutukunnan muodostavat Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Vaala. Äkillisen rakennemuutoksen alueille jaettavilla varoilla pyritään minimoimaan työpaikkojen menettämisen vaikutukset. Onko millään muotoa perusteltua vasemmalla kädellä lievittää seutukunnan rakennemuutoksen haittoja ja oikealla kädellä tärskäyttää uusi pommi alueelle vankilan lakkauttamisuhan muodossa? Vankilan lakkauttamista perustellaan kauniisti investointitarpeilla, mutta puhutaanko todellisista kustannuksista, joita syntyy vähintäänkin vastaavista investointitarpeista Oulussa, mikäli Pelson vankila lakkautetaan? Tämä alkaa näyttää kansantalouden osalta siltä hölmöläisten peitonjatkohommalta, josta ennen luimme kirjoista ja jota nyt toteutetaan täysillä valtionhallinnossa. Pelson vankilan korjaamatta jättäminen ja alasajo ovat isku vyön alle Kainuulle ja etenkin Vaalan kunnalle, jossa vankila on yksi suurimmista työnantajista. 140 työpaikan korvaamiseksi kunnassa, jossa on kokonaisuudessaan työpaikkaa, vaadittaisiin 1,5 2,5 veroprosentin korotus, jotta edes jotain saataisiin korjattua. Ja kunnassa, jossa veroprosentiksi muutoinkin esitetään seuraavalle vuodelle 20,5, tämä on täysin mahdoton yhtälö. Koko alue on todella vaikeassa tilanteessa, ja Pelson vankilan mahdollinen lakkauttaminen vaikuttaa laajalle alueelle, koska vankilassa käydään työssä useasta kunnasta. Lisäksi ihmetyttää suuresti, kuinka kertalaakista koko vankeinhoito muutetaan avosysteemillä toimivaksi ja miksi pohjoisesta esitetään lakkautettavaksi juuri se laitos, jossa työtoimintakin pyörii tuottavana. Eikö järkevä aktivointi ja vankien toimintakyvyn vahvistaminen ollutkaan mikään arvo vankeinhoidon muutoksessa? Toimitaanko nyt vastaavalla tavalla kuin mielenterveystyön muuttamisessa avohoitopainotteiseksi, että kaikki vain kerralla kartanolle haukkaamaan raitista ilmaa ja hoidon puutteessa sitten heilutaan metrossa kirveen kanssa, kun suunnitelmat eivät ihan vastanneetkaan todellisuutta? Henkilöstön hätä ja huoli on todellinen. Riseala kiehuu nyt, ja mikäli tilanne halutaan hoitaa ilman inhimillisiä murhenäytelmiä, pitäisi tulla selkeitä kuvioita siitä, miten mennään eteenpäin, vai pistetäänkö todellakin tässä maassa Itä- ja Pohjois- Suomi niin kontalleen, että sieltä ei nousta edes tuettuna ylös? Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Tuleeko hallitus katsomaan vierestä, kun toinen käsi pyrkii helpottamaan Versio 2.0

2 Kainuun työllisyystilannetta ja toinen käsi uhkaa viedä työpaikkoja samaan aikaan toisesta päästä pois, onko Pelson vankilalla tulevaisuutta Rikosseuraamusviraston suunnitelmissa, vai joko kassakaappisopimus varmistaa lapun luukulle, kiinnostaako maa- ja metsätalousministeriötä, miten käy Pelson vankilan karjalle, eli laitetaanko harvinaiset lapinlehmät lahtipenkkiin, onko Rikosseuraamusviraston kokonaissuunnitelmassa otettu huomioon kaikki taloudelliset muutokset ja vaikutukset ja eikö tuottavalla työtoiminnallakaan ole mitään merkitystä ja lakkautetaanko todella pohjoisen ainoa suljettu vankilayksikkö siinä toivossa, että kaikista vangeista tulee yhdessä yössä avovankilakelpoisia? Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 2008 Merja Kyllönen /vas Esa Lahtela /sd 2

3 Ministerin vastaus KK 815/2008 vp Merja Kyllönen /vas ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Merja Kyllösen /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 815/2008 vp: Tuleeko hallitus katsomaan vierestä, kun toinen käsi pyrkii helpottamaan Kainuun työllisyystilannetta ja toinen käsi uhkaa viedä työpaikkoja samaan aikaan toisesta päästä pois, onko Pelson vankilalla tulevaisuutta Rikosseuraamusviraston suunnitelmissa, vai joko kassakaappisopimus varmistaa lapun luukulle, kiinnostaako maa- ja metsätalousministeriötä, miten käy Pelson vankilan karjalle, eli laitetaanko harvinaiset lapinlehmät lahtipenkkiin, onko Rikosseuraamusviraston kokonaissuunnitelmissa otettu huomioon kaikki taloudelliset muutokset ja vaikutukset ja eikö tuottavalla työtoiminnallakaan ole mitään merkitystä ja lakkautetaanko todella pohjoisen ainoa suljettu vankilayksikkö siinä toivossa, että kaikista vangeista tulee yhdessä yössä avovankilakelpoisia? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Oikeusministeri on vuonna 2007 tehnyt päätöksen vankeinhoidon kehittämisohjelmasta. Yhtenä osana ohjelmaan kuuluu rikosseuraamusalan hallinnon yhtenäistäminen. Rikosseuraamusvirasto, Vankeinhoitolaitos ja Kriminaalihuoltolaitos on päätetty yhdistää vuoteen 2010 mennessä. Uusi organisaatio edellyttää luotavaksi aluerakenteen, jossa resurssien tehokas käyttö on mahdollista. Vankeinhoitolaitoksen resurssitilanne on ollut tiukka jo useita vuosia ja se on vaikeuttanut muun muassa vankien kuntoutusta ja toimintojen järjestämistä. Valtionhallinnon tuottavuusohjelma edellyttää lisäksi rikosseuraamusalalla yli 300 henkilötyövuoden säästöä. Riittävien resurssien turvaamiseksi rikosseuraamusalalla on vireillä useita tuottavuushankkeita, joilla pyritään turvaamaan riittävät resurssit rangaistusten täytäntöönpanon asianmukaiseen järjestämiseen. Esimerkiksi edellä mainittu rikosseuraamusalan organisaation yhtenäistäminen on tällainen hanke. Tänä vuonna vankien määrä laskee jo kolmatta vuotta peräkkäin. Kun vankeja vuonna 2005 oli keskimäärin 3 888, tämän vuoden luku tulee olemaan alle Vankiluvun voidaan arvioida alentuvan lähivuosina jo toteutettujen ja lähivuosina toteutettavien lainsäädännön muutosten vuoksi, mutta myös esimerkiksi omaisuusrikosten vähenemisen seurauksena. Pelkkää sakon muuntorangaistusta suorittavien vankien määrän on arvioitu laskevan noin vangilla, kun lokakuun alussa 2008 voimaan tullut sakon muuntorangaistuksen käyttöä rajoittava rikoslain muutos alkaa näkyä rangaistusten täytäntöönpanossa. Muutos vaikuttaisi vastaavalla tavalla myös sakon muuntorangaistusta muun vankeusrangaistuksen ohella suorittaviin vankeihin. Valvotussa koevapaudessa olevien vankien määrän on arvioitu nousevan noin kahteen sataan vuoteen 2012 mennessä. Valvontarangaistuksen käyttöönoton on arvioitu alentavan vankilukua noin sadalla. 3

4 Ministerin vastaus Kehittämisohjelman asettamispäätöksen mukaan ohjelmassa tulee selvittää aluevankiloiden ja niihin kuuluvien yksiköiden tarpeellinen määrä sekä ottaa huomioon vankiluvun väheneminen ja rikosseuraamusalan yhtenäisen organisaatiorakenteen tuomat mahdollisuudet. Kehittämishankkeessa on tehty selvitys rikosseuraamusalan organisaation aluejaosta ja laitosrakenteesta. Selvityksessä ehdotetaan viittä vaihtoehtoista aluejakomallia, joista kaksi perustuu neljän alueen ja kolme kolmen alueen aluejakoon. Jokaisessa vaihtoehdossa ehdotetaan joidenkin suljettujen vankiloiden lakkauttamista. Rikosseuraamusvirasto on esittänyt, että malleista valittaisiin neljään alueeseen perustuva vaihtoehto, jossa lakkautettaisiin Konnunsuon ja Pelson vankilat. Oikeusministeriö ei ole vielä ottanut kantaa ehdotuksiin. Asiaa valmistellaan perusteellisen kokonaisarvioinnin pohjalta huomioiden kaikki asiaan liittyvät seikat ml. Pelsossa sijaitseva alkuperäiskarja. Asiaa on tarkoitus käsitellä hallituksen iltakoulussa , minkä jälkeen linjauksia voidaan tehdä. Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2008 Oikeusministeri Tuija Brax 4

5 Ministerns svar KK 815/2008 vp Merja Kyllönen /vas ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 815/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Merja Kyllönen /vänst m.fl.: Kommer regeringen att se på vid sidan då den ena handen eftersträvar att underlätta sysselsättningen i Kajanaland medan den andra handen hotar att samtidigt dra in arbetsplatser, har fängelset i Pelso en framtid i Brottspåföljdsverkets planer eller säkerställer redan ett kassaskåpsavtal en lapp på luckan, är jord- och skogsbruksministeriet intresserat av hur det går för Pelso fängelses boskap, dvs. ska de sällsynta lappländska korna föras till slaktbänken, har det i Brottspåföljdsverkets planer beaktats alla ekonomiska förändringar och verkningar och har inte en produktiv arbetsverksamhet någon betydelse och ska verkligen den enda slutna fängelseenheten i norr dras in i hoppet om att samtliga fångar över en natt blir dugliga för en öppen anstalt? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Justitieministeriet har år 2007 fattat ett beslut om ett utvecklingsprogram för fångvården. Till programmet hör som en led ett förenhetligande av förvaltningen för brottspåföljdsverksamheten. Man har beslutat att före utgången av år 2010 förena Brottspåföljdsverket, Fångvårdsväsendet och Kriminalvårdsväsendet. Den nya organisationen förutsätter att det skapas en regional struktur där en effektiv användning av resurser är möjlig. Resursläget för Fångvårdsväsendet har varit åtstramat redan under flera års tid, vilket har försvårat bl.a. rehabiliteringen av fångar och en organisering av verksamheten. Dessutom förutsätter statsförvaltningens produktivitetsprogram en inbesparing på mera än 300 årsverken inom brottspåföljdsverksamheten. För att trygga tillräckliga resurser har det inom brottspåföljdsverksamheten inletts flera produktivitetsprojekt genom vilka eftersträvas att trygga tillräckliga resurser för ett adekvat arrangemang för verkställigheten av straff. T.ex. är det ovan nämnda förenandet av organisationen för brottspåföljdsverksamheten ett sådant projekt. Detta år sjunker antalet fångar redan för tredje året i följd. Då det år 2005 i genomsnitt fanns fångar kommer antalet detta år att vara under Fångantalet kan uppskattas sjunka under de närmaste åren genom ändringar i lagstiftningen som redan har genomförts och genomförs under de närmaste åren, men också som en följd av att t.ex. antalet egendomsbrott har sjunkit. Antalet fångar som avtjänar endast förvandlingsstraff för böter har uppskattas gå ned cirka fångar då den ändring av strafflagen som begränsar användningen av förvandlingsstraff för böter och som trädde i kraft vid ingången av oktober börjar synas i verkställigheten av straff. Ändringen inverkar på motsvarande sätt på fångar som avtjänar förvandlingsstraff för böter vid sidan av ett annat fängelsestraff. Det har uppskattats att antalet fångar i övervakad frihet på prov 5

6 Ministerns svar stiger till ca 200 fram till utgången av år Ibruktagande av övervakningsstraff har bedömts minska fångantalet med ca 100. Enligt beslutet för tillsättande av utvecklingsprogrammet ska det i programmet redas ut det behövliga antalet regionfängelser och antalet för de enheter som hör till dem samt beaktas nedgången i antalet fångar och de möjligheter en enhetlig organisationsstruktur för brottspåföljdsverksamheten erbjuder. I utvecklingsprojektet har man utrett regionindelningen för brottspåföljdsverksamhetens organisation och strukturen för anstalterna. I utredningen föreslås fem alternativa regionindelningsmodeller av vilka två grundar sig på en regionindelning i fyra regioner och tre i tre regioner. Varje alternativ innehåller ett förslag om indragning av vissa slutna fängelser. Brottspåföljdsverket har föreslagit att av modellerna väljs ett alternativ som grundar sig på fyra regioner och där fängelserna i Konnunsuo och Pelso dras in. Justitieministeriet har inte ännu tagit ställning till förslagen. Saken bereds utifrån en grundlig helhetsbedömning med beaktande av samtliga omständigheter i ärendet, inbegripet ursprungsboskapen i Pelso. Avsikten är att ärendet ska behandlas i regeringens aftonskola , varefter linjedragningar kan göras. Helsingfors den 27 november 2008 Justitieminister Tuija Brax 6