Turvallinen Keski-Suomi KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Turvallinen Keski-Sumi KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

2 2

3 Sisällysluettel 1 JOHDANTO TAVOITTEET TURVALLISUUSSUUNNITTELUN ORGANISOINTI ARJEN TURVALLISUUDEN TOIMIJAT KUNNAT KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS KESKI-SUOMEN POLIISILAITOS ELY- KESKUS SEURAKUNNAT ELINKEINOELÄMÄ JÄRJESTÖ- JA VAPAAEHTOISTOIMINTA HÄTÄKESKUSLAITOS KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TURVALLISUUSTILANNE KESKI - SUOMESSA RIKOLLISUUS PALOTURVALLISUUS ERITYISRYHMIEN ASUMISEN PALOTURVALLISUUS PÄIHTEET TAPATURMAT LIIKENNETURVALLISUUS SYRJÄYTYMINEN KESKI-SUOMEN TURVALLISUUDEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY PÄIHDEONGELMIEN VÄHENTÄMINEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN RIKOLLISUUDEN VÄHENTÄMINEN KESKI-SUOMEN SEUTUJEN TURVALLISUUDEN TOIMENPITEET JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN TURVALLISUUSTAVOITTEIDEN TOIMENPITEET JYVÄSKYLÄN SEUDUN TURVALLISUUSTAVOITTEIDEN TOIMENPITEET JÄMSÄN SEUDUN TURVALLISUUSTAVOITTEIDEN TOIMENPITEET KEURUUN SEUDUN TURVALLISUUSTAVOITTEIDEN TOIMENPITEET SAARIJÄRVEN SEUDUN TURVALLISUUSTAVOITTEIDEN TOIMENPITEET WITAS - SEUDUN TURVALLISUUSTAVOITTEIDEN TOIMENPITEET ÄÄNEKOSKEN SEUDUN TURVALLISUUSTAVOITTEIDEN TOIMENPITEET ARVIOINTI JA SEURANTA...36 LÄHTEET...37 LIITTEET...37 LIITE 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA...37 LIITE 2 JYVÄSKYLÄN SEUDUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA...37 LIITE 3 JÄMSÄN SEUDUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA...37 LIITE 4 KEURUUN SEUDUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA...37 LIITE 5 WITAS - SEUDUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA...37 LIITE 6 ÄÄNEKOSKEN SEUDUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

4 1 JOHDANTO Turvallisuussuunnitelman laatiminen perustuu valtineuvstn periaatepäätökseen kansallisesta rikksentrjuntahjelmasta (1999, Turvallisuustalkt) sekä sisäisen turvallisuuden hjelmiin Arjen turvaa ( ) ja Turvallinen elämä jkaiselle ( ). Uusi periaatepäätös sisäisen turvallisuuden hjelmasta (Turvallinen elämä jkaiselle) hyväksyttiin Turvallisuuden käsite n laaja. Sisäisen turvallisuuden hjelmassa (Sisäasiainministeriö 44/2004) turvallisuudella tarkitetaan sellaista yhteiskunnan tilaa, jssa jkainen vi nauttia ikeusjärjestelmän takaamista ikeuksista ja vapauksista ilman rikllisuudesta, häiriöistä, nnettmuuksista tai sumalaisen yhteiskunnan taikka kansainvälistyvän maailman ilmiöistä ja muutksista jhtuvaa aiheellista pelka ja turvattmuutta. Hyvä turvallisuus syntyy usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät turvallinen kti-, asuin- ja työympäristö, timivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liikenneympäristö, avun saanti sillin, kun sitä tarvitaan ja varmuus siitä, että rikksiin syyllistyneet jutuvat edesvastuuseen teistaan. Osa turvallista ympäristöä n myös varautuminen suurnnettmuuksiin ja häiriötilanteisiin. Työympäristön turvallisuus laajasti ymmärrettynä n tärkeä kilpailutekijä yrityksille. Kti-, asuin- ja työympäristön turvallisuuden taustalla vaikuttavat useat yhteiset tekijät. Syrjäytyminen ja häiriökäyttäytyminen saattavat jhtaa lisääntyvään nnettmuusriskiin ja rikllisuuteen. Turvallisen kunnan n myös helpmpi hukutella vernmaksajia ja yritystimintaa kunnan alueelle verrattuna kuntaan, jka ketaan turvattmaksi. Onnettmuuksia ja rikksia ennalta estävän työn merkitystä lisää myös se, että kerran hankittu hun julkisuus häviää hitaasti. (Sisäasianministeriö 19/2006.) Keski-Sumessa asian valmistelemiseksi laajempaa käsittelyä varten Keski-Sumen liitt kksi yhteistyössä Keski-Sumen Pelastuslaitksen ja Pliisilaitksen kanssa valmisteluryhmän laadintasuunnitelma- ja resursintiehdtusta varten. Ehdtus esiteltiin keväällä 2009 maakunnan kunnanjhtajille, jnka jälkeen perustettiin turvallisuussuunnittelun erillinen maakunnallinen hjausryhmä. Asia valmisteltiin prjektiksi: TURVALLINEN KESKI-SUOMI. Keski-Sumeen tehtiin maakunnallinen turvallisuussuunnitelma, jka sisältää teknisesti Keski- Sumen seitsemän eri seutukunnan turvallisuussuunnitelmat. Maakunnalliseen turvallisuussuunnitelmaan n kttu yhteiset asiat seutujen turvallisuussuunnitelmista ja nstettu tärkeimmät turvallisuutta parantavat timenpiteet maakunnallisiksi asiiksi. Tämän turvallisuustyön vaikuttavuus knkretisituu kunnissa tehtävässä työssä. 4

5 2 TAVOITTEET Keski-Sumen maakunnan seudullisen ja paikallisen turvallisuustyön tavitteena n vähentää riksten, häiriöiden ja nnettmuuksien määrää ja niistä aiheutuvia vahinkja ja kustannuksia sekä ylläpitää turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Yhtenä tärkeänä keinna tavitteen saavuttamiseksi n maakunnallinen turvallisuussuunnittelu, jta tteutetaan eri viranmaisten ja timijiden välisenä laajana yhteistyönä. Sisäisen turvallisuuden nykytilan ja tulevaisuuden keskeisiksi haasteiksi valtakunnallisesti n nähty seuraavat asiat: Syrjäytymisen lisääntyminen Yhteiskunnan arkiturvallisuuden ylläpitäminen Tapaturmien määrä Väestöryhmien väliset suhteet Väkivalta Suurnnettmuudet Yhteiskunnan haavittuvuus Rajat ylittävä rikllisuus Tietverkkrikllisuus Terrrismi ja väkivaltainen radikalisituminen Keski-Sumen turvallisuussuunnittelun hjausryhmä sekä seudulliset työryhmät vat laatineet ehdtukset seudullisen ja paikallisen turvallisuussuunnittelun edelleen kehittämiseksi turvallisuushaasteiden phjalta. 3 TURVALLISUUSSUUNNITTELUN ORGANISOINTI Keski-Sumen liitt, Keski-Sumen pelastuslaits ja Keski-Sumen pliisilaits pitivät julukuussa 2008 alustavan ideariihen ja keväällä 2009 yhteisen kkuksen, jssa keskusteltiin maakunnallisesta turvallisuussuunnitelmasta. Keski-Sumessa li sassa kuntia tehty turvallisuussuunnitelmia, jiden tas li vaihteleva. Tämä li lähtöaskel Keski-Sumen turvallisuussuunnitelmalle, jssa maakunnallisesti tutetaan turvallisuussuunnitelma ja jnka vetvastuu lisi Keski-Sumen liitlla. Kuntajhtajien kanssa käytyjen neuvttelujen jälkeen maakuntajhtaja, pelastus- ja pliisipäällikkö päätyivät esittämään, että maakuntaan laaditaan vuden aikana yhteistyössä turvallisuussuunnitelma kstuen seudullisesti laadituista turvallisuussuunnitelmista. Uudenlaisena pilttina maakunnan kehittämiseen asia valmisteltiin prjektiksi Turvallinen Keski- Sumi ja Keski-Sumen maakuntahallitus myönsi hankkeelle maakunnan kehittämisrahitusta eura vusille Prjektin työskentelyä hjasi hjausryhmä, jhn kuului Keski-Sumen kuntien kunnanjhtajat, pliisipäällikkö, apulaispliisipäällikkö, pelastusjhtaja, Keski Sumen liitn hallintpäällikkö, SPR:n, Liikenneturvan, Keski-Sumen pelastusalan liitn, Kriisikeskus Mbilen, AVI:n ja ELY:n edustajat. Maakuntaan perustettiin seitsemän seutua (Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän, Jämsän, Keuruun, Saarijärven ja Ääneksken seutu sekä Witas - seutu) ja näihin nimettiin seudulliset työryhmät. Prjektikrdinaattriksi nimettiin Mark Riiknen Keski-Sumen pelastuslaitkselta. Hankkeen alueellisten työryhmien työtä ei le humiitu kustannuksissa. Hanke tteutettiin

6 Kuvi 1. Keski-Sumen turvallisuussuunnittelun seutujak OHJAUSRYHMÄ PJ. Sim Tarvainen Keski-Sumen liitt, Pliisi Pelastuslaits Seutukunnat Järjestöt Jyväskylän Kaupunki Pj. Maija-Liisa Havia Jyväskylän Seutu Pj. Erkki Pyökkimies Hankasalmi Jutsa Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Tivakka Uurainen Jämsän seutu Pj. Jrma Kilpeläinen Jämsä Kuhminen Keuruun Seutu Pj. Tapi Mntnen Keuruu Multia Saarijärven seutu Pj. Janne Kinnunen Kannnkski Karstula Kivijärvi Kyyjärvi Saarijärvi Ääneksken Seutu Pj. Markku Auvinen Knnevesi Äänekski Witas-seutu Pj. Juk Räsänen Kinnula Pihtipudas Viitasaari Kuvi 2. Turvallisuussuunnittelun hjausryhmä Keski-Sumen turvallisuussuunnittelun hjausryhmä Sim Tarvainen Pj. Pelastusjhtaja Keski-Sumen pelastuslaits Mark Riiknen Prjektikrdinaattri Keski-Sumen liitt / Keski-Sumen pelastuslaits 6

7 Maija-Liisa Havia Kansliapäällikkö Jyväskylän kaupunki Erkki Pyökkimies Kunnanjhtaja Tivakan kunta Janne Kinnunen Kaupunginjhtaja Saarijärven kaupunki Juk Räsänen Kaupunginjhtaja Viitasaaren kaupunki Markku Auvinen Vapaa-aikatimen jhtaja Ääneksken kaupunki Tapi Mntnen Tekninen Jhtaja Keuruun kaupunki Jrma Kilpeläinen Apulaiskaupunginjhtaja Jämsän kaupunki Markku Luma Pliisipäällikkö Keski-Sumen pliisilaits Jyrki Wasastjerna Apulaispliisipäällikkö Keski-Sumen pliisilaits saakka Rist Lammi Apulaispliisipäällikkö Keski-Sumen pliisilaits alkaen Rist Helminen Pelastuspäällikkö Keski-Sumen pelastuslaits Pirj Ahla Hallintpäällikkö Keski-Sumen liitt Sepp Ksnen Jhtaja Keski-Sumen ELY-keskus Leena Piippa Aluepäällikkö Liikenneturva Jari Wilén Timinnanjhtaja Keski-Sumen Pelastusalan liitt Ry Tave Rautiainen Valmiuspäällikkö SPR Tuija Hauvala Jhtaja Kriisikeskus Mbile Jussi Sujasalmi Jhtaja Svatek säätiö Tuuli Kirsikka Pirttiah Timitusjhtaja Keski-Sumen yrittäjät Taulukk 1. Turvallisuussuunnittelun hjausryhmä 7

8 4 ARJEN TURVALLISUUDEN TOIMIJAT 4.1 Kunnat Kuntien rli n keskeinen paikallisessa ja seudullisessa turvallisuussuunnittelussa. Maakuntaliitn jhdlla laadittu turvallisuussuunnitelma phjautuu seutukhtaisiin suunnitelmiin. Seudullinen suunnitelma tunnistaa paikalliset ngelmat ja mahdllistaa knkreettiset timenpiteet niiden krjaamiseksi. Seutukuntakhtaisessa suunnitelmassa esitetään eri hallintkuntien tehtävät ja vastuut. Kuntien vastuu ja situtuminen turvallisuussuunnittelussa malla alueella n erityisen tärkeää. Pikkihallinnllinen yhteistyö kuntien, viranmaisten, yritysten, yhdistysten sekä muiden timijiden kanssa n elintärkeä sa turvallisuustyötä. Kuntien ajantasaiset päihde-, nuristyö- ja vanhustyöstrategiat, sekä erilaiset prjektit vat tehkkaita keinja turvallisuussuunnitelman timenpiteiden tteuttamisessa. 4.2 Keski-Sumen pelastuslaits Keski-Sumen pelastuslaits n Jyväskylän kaupungin ylläpitämä liikelaits, jka tuttaa Keski- Sumen maakunnan pelastustimen palvelut 23 kunnassa. Lähtökhtana n tuttaa tehstetusti turvallisuuspalveluja hulehtimalla pelastustimelle kuuluvista nnettmuuksien ennaltaehkäisystä, pelastustiminnasta, öljyntrjunnasta ja väestönsujelusta nrmaali- ja pikkeuslissa. Pelastuslaits n mukana turvallisuussuunnittelun timenpiteiden knkretisimisessa aktiivisesti malla timinnallaan. Pelastustimen lakisääteisten tehtävien lisäksi Keski-Sumen pelastuslaits tuttaa sairaankuljetus- /ensihitpalveluita Jyväskylässä, Muuramessa, Keuruulla, Petäjävedellä, Äänekskella, Viitasaarella sekä Pihtiputaalla. Lisäksi pelastuslaitksella n kaikkien kuntien kanssa spimus ensivastepalveluista. Pelastuslaitksen arvt vat: Inhimillisesti Ammatillisesti Lutettavasti 8

9 4.3 Keski-Sumen pliisilaits Pliisilaitksen timialueena n Keski-Sumen maakunta. Lupa- ja pliisipalveluita kansalaisille tutetaan seitsemästä eri timipisteestä käsin. Pliisilaits timii siten, että kansalaiset luttavat pliisin ja sen kykyyn ehkäistä häiriöitä ja nnettmuuksia, sekä ennalta estää, paljastaa ja selvittää rikksia. Pliisilaitksen valvnta- ja hälytystiminnassa rikksia ja häiriöitä pyritään estämään j ennaklta. Tavitteena n säilyttää turvallisuuden tas ja kansalaisten luttamus pliisiin vähintään entisellä taslla ja kyetä vastaamaan kansalaisten palveludtuksiin tarkituksenmukaisesti. Liikenteen riskikäyttäytymistä vähennetään valvnnan keinin. Yhdessä muiden timijiden kanssa vaikutetaan siihen, että syrjäytymisen aiheuttamia ngelmia ja haittja kyetään vähentämään. Tavitteena n säilyttää riksten selvitystas krkeana. Talusrikllisuuden, järjestäytyneen rikllisuuden sekä muun vakavimman rikllisuuden timintaedellytyksiin puututaan tehkkaasti. Myös lupapalveluilla n tärkeä ennalta estävä merkitys yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisessä, rikstrjunnassa sekä liikenneturvallisuudessa. Pliisilaitksen arvt vat: Oikeudenmukaisuus Ammattitait Palveluperiaate ja Henkilöstön hyvinvinti 4.4 ELY- keskus Keski-Sumen elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue vastaa alkaen Keski-Sumen maakunnan alueella valtin teiden tienpidsta kaikissa lsuhteissa. Nrmaalilissa tien kunnssapit n Keski-Sumessa jaettu kuuteen alueurakkaan (Jyväskylä, Jämsä, Karstula, Keuruu, Pihtipudas ja Äänekski). Jkaisella alueurakalla (hidn alueurakitsijalla) n kriisiajan valmiussuunnitelma (tienpidn valmiussuunnitelma). Liikenneturvallisuuden edistämiseksi ELY-keskus tilasti ja analysi nnettmuuksia sekä suunnittelee ja tteuttaa liikenneturvallisuutta parantavia investinteja. Yhteistyö maankäytönsuunnittelussa ja mm. liikenteen npeuksien sääntely vat merkittäviä liikenneturvallisuuteen vaikuttavia timia. 9

10 4.5 Seurakunnat Seurakunnat keskittyvät kansalaisten hengellisen että henkisen hyvinvinnin edistämiseen ja vastuullisen elämäntavan vahvistamiseen. Tähän kuuluvat mm. keskustelu- ja sielunhitapu ja seurakunnallisen timinnan ylläpitäminen sekä nrmaalilissa että kriisin khdatessa ja turvallisuuskasvatus. Kirkssa turvallisuuskasvatus tteutuu parhaiten rippikuluissa, mutta se vi alkaa j päiväkerhissa ja muissa lasten sekä nurten timinnissa. Viranmaisten ja seurakuntien yhteistyö krstuu ja knkretisituu erityisesti kriisitilanteissa. Tällöin seurakuntien työntekijät keskittyvät ihmisten khtaamiseen ja palvelemiseen henkisen tuen antamiseksi. Suurten nnettmuuksien khdatessa kasvaa tarve hengellisten tilaisuuksien kuten rukushetkien tai muistjumalanpalvelusten järjestämiseen. Turvallisuuden lisäämiseksi n tarpeen vahvistaa yhteistyötä ja tiedn kulkua erityisesti paikallistaslla. 4.6 Elinkeinelämä Keski - Sumessa n runsaasti yritystimintaa, jka kstuu isista ja kansainvälisistä yrityksistä sekä pien- ja keskisuurista yrityksistä. Maakunnan vahvuudet vat paperitellisuus ja puututetellisuus. Näillä alilla suus maakunnan työpaikista n nin kaksinkertainen verrattuna kk maan vastaavaan suuteen. Lähes yhtä vahvja erikistumisalja vat metsätalus sekä kne- ja laitetellisuus. Myös kulutuksen työpaikkasuus n Keski-Sumessa selvästi suurempi kuin kk maassa. Määrällisesti eniten työpaikkja Keski-Sumessa n kuitenkin terveys- ja ssiaalipalveluissa. Seuraavaksi suurimmat työllistäjät vat liike-elämän palvelut, kulutus, vähittäiskauppa, rakentaminen sekä kne- ja laitetellisuus. Lisäksi Keski-Sumen kunnat työllistävät isn jukn väestöstä ja vat näin merkittävä työllistäjä. Nrmaaliljen vakavat häiriötilanteet sekä infrmaati- ja tiettekniikan haavittuvuus aiheuttavat yrityksille turvallisuushaasteita. 10

11 4.7 Järjestö- ja vapaaehtistiminta Järjestö- ja vapaaehtistiminta lu seudun asukkaille henkistä hyvinvintia sekä lisää turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Keski-Sumessa timii mm. seuraavia järjestöjä. Liikenneturva Kriisikeskus Mbile (Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry) Sumen Punainen Risti Keski-Sumen pelastusalan liitt Ry Keski-Sumen kylät ry Lastensujelu- tai nuristyönjärjestöt (esim. Mannerheimin lasten sujeluliitt) Ptilasjärjestöt Vammaisjärjestöt Päihdejärjestöt Vanhus ja eläkeläisjärjestöt Työllistymistä tukevat järjestöt Asumispalveluja tuttavat järjestöt Riistanhit- ja metsästysseurat Muut kansanterveysjärjestöt 4.8 Hätäkeskuslaits Keski-Sumessa timii kk maakunnan aluetta palveleva Keski-Sumen hätäkeskus (KEHÄ), jka sijaitsee Jyväskylässä Rninmäen kallisujassa. Hätäkeskus ttaa vastaan hätäilmituksia, jtka sitetaan yleiseen hätänumern 112. Keski-Sumen hätäkeskus yhdistyy Phjanmaan hätäkeskuksen kanssa vuden 2014 aikana. Uusi hätäkeskus sijittuu Vaasaan. Hätäilmituksen perusteella Hätäkeskus tekee riskinarvin ja avuntarpeen paikan perusteella määräytyy ns. vaste-ehdtus erilaisia tapahtumia varten. Jkainen viranmainen n laatinut ennalta mat vaste-ehdtuksensa erilaisia tehtäviä ja eri alueita varten. Vaste-ehdtus näkyy hätäkeskustietjärjestelmässä välittömästi tehtäväkdin ja paikanmäärityksen jälkeen. Vaste-ehdtukset vat jkaisen vastuuviranmaisen itse laatimia ja hätäkeskukselle timittamia. Päivystäjä hälyttää tehtävälle vaste-ehdtuksen mukaisen jukn yksiköitä tai hän vi tarpeen mukaan muuttaa vaste-ehdtusta. Vaste-ehdtuksen muuttaminen n kuitenkin perusteltava. 11

12 Viranmaiset, jita Keski-Sumen hätäkeskus hälyttää tehtäville vat: Pelastustimi Pliisi Terveydenhit (sairaankuljetus) Ssiaalitimi Virka-apupyyntönä myös kaikki muut viranmaiset, jille ei kuitenkaan le määritelty valmiita vaste-ehdtuksia tietjärjestelmään (pulustusvimat) Vapaaehtisia timijita, jita Keski-Sumen hätäkeskus hälyttää tehtäviin vat mm. järvipelastusseurat, metsäpalntähystyslentkneet ja VAPEPA. Hätäkeskus hälyttää pyydettäessä myös Kriisikeskus Mbilen työntekijät 15 keskisumalaisen kunnan alueella tehtäviin. 4.9 Keski-Sumen sairaanhitpiiri Keski-Sumen sairaanhitpiirin tehtävänä n edistää keskisumalaisten terveyttä ja timintakykyä tarjamalla taskkaita erikissairaanhidn palveluja. Sairaanhitpiiri vastaa keskisumalaisten erikissairaanhidsta yhteistyössä muiden terveydenhulln palveluja tuttavien rganisaatiiden kanssa. Sairaanhitpiiriin kuuluvat Keski-Sumen keskussairaala, Kinkmaan sairaala ja Sädesairaala, jtka vastaavat yleissairauksien hidsta sekä Kangasvuren sairaala ja Juurikkaniemen sairaala, jtka vastaavat aikuispsykiatrisen sairaanhidn vudesasthidsta. Lisäksi Haukkalan sairaala vastaa lasten- ja nurispsykiatrisesta hidsta. Maakunnan ensihit siirtyy sairaanhitpiirin vastuulle viimeistään 2013, jten sairaanhitpiirin merkitys kasvaa arjen turvallisuusasiissa. 12

13 5 TURVALLISUUSTILANNE KESKI - SUOMESSA Turvallisuus kskettaa jkaista. Tunne turvallisuudesta n makhtainen, subjektiivinen näkemys, jnka ihminen mudstaa henkilökhtaisten lsuhteidensa, kkemustensa ja havaintjensa perusteella. Turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat esimerkiksi erilaiset kkemukset tai uhkakuvat riksten, tapaturmien tai nnettmuuksien uhriksi jutumisesta. Eri viranmaisten tai yhteisöjen mahdllisuudet puuttua näihin tekijöihin ennalta estävästi vaikuttavat ihmisen käsityksiin. Turvallisuuteen liittyvät kiinteästi myös ihmisen hyvinvintiin tai viihtyvyyteen vaikuttavat asiat. Tällöin käsitys arjen turvallisuudesta laajenee. Esimerkiksi pelk sairastumisesta, työttömyydestä, taludellisista ngelmista tai yksin jäämisestä vivat lla eniten turvallisuutta heikentäviä seikkja. Oman kunnan tai asuinalueen timijiden mahdllisuudet vastata mainittuihin haasteisiin vaikuttavat ihmisen tyytyväisyyteen ja hyvinvinnin tasn. Nykyiseen arkeen tu man lisänsä muuttuva ilmast ja sen vaikutukset. Kesän 2010 rajut myrskytuht sekä siitä aiheutuneet pitkät sähkö- ja tietliikennekatkkset Keski-Sumessa tivat lisää turvattmuutta. Tulevaisuudessa n syytä ttaa humin ilmastn muutksen vaikutukset myös kansalaisten turvallisuuteen. Turvallisuuskysely Keski-Sumen turvallisuussuunnitteluun liittyen järjestettiin helmi-maaliskuussa 2010 maakunnallinen turvallisuuskysely internetissä. Turvallisuuskyselyä varten perustettiin erillinen työryhmä, jnka tehtävänä li luda suunnitelman kanssa yhtenevät aihealueet kyselyyn. Kyselyyn saatiin 416 vastausta. Kyselyn vastaukset sijittuivat seuraavasti seuduille: Jyväskylän kaupunki 189 vastausta Jyväskylän seutukunta 101 vastausta Jämsän seutukunta 38 vastausta Keuruun seutukunta 33 Saarijärven seutu + Witas - seutu 44 vastausta Ääneksken seutukunta 11 vastausta Kyselyn tavitteena li saada kansalaisilta mielipiteitä Keski-Sumen maakunnan turvallisuudesta ja turvallisuuteen liittyvistä epäkhdista. Turvallisuussuunnittelun verkkkyselyn tulksena saatiin selville turvallisuusepäkhtia, jihin kansalaiset livat erityisesti kiinnittäneet humita. Kyselyyn vastanneet humiivat erityisesti liikenneturvallisuuteen liittyviä asiita. Suurimpina hulenaiheita livat ylinpeudet etenkin taajama-alueilla, rattijupt, kulumatkat, katujen valaistus ja kevyenliikenteen väylien kunt tai puuttuminen jiltakin suuksilta sekä alempien tiesuuksien kunt ja kunnssapit. Julkisten palveluiden ketaan heikentyneen kyselyn perusteella mikä lisää turvattmuuden tunnetta. Tätä tukivat myös kunnissa tehdyt SWOT-analyysin tulkset. Hyvät paikallispalvelut lisäävät kansalaisten turvallisuutta ja samalla kunnista tulee hukuttelevimpia asuinalueita. 13

14 Palturvallisuusasiat livat kyselyn perusteella varsin hyvällä mallilla. Kansalaisilta saadun palautteen mukaan tivttiin valistamista, paltarkastuksien surittamista, sitteistn päivittämistä ja resurssien turvaamista. Yleistä turvattmuuden tunnetta n hyvin vähän. Kaikista kyselyyn vastanneista vain muutamat tunsivat lnsa usein turvattmaksi. Keskimäärin kuitenkin keskisumalaiset kkevat lnsa turvalliseksi ja tyytyväiseksi. Turvattmuutta lisäävät päihtyneet, liikenne ja rikllisuus. 14

15 5.1 Rikllisuus Rikllisuuden ja häiriöiden aiheuttamaa uhkaa turvallisuudelle vidaan kuvata riksmääriä ja pliisille tehtyjä hälytysilmituksia kskevilla tilastluvuilla ja niistä lasketulla katuturvallisuusindeksillä. Katuturvallisuusindeksi lasketaan väkivaltarikksiin ja liikenneturvallisuuteen khdistuvien riksten määrän perusteella paintettuna riksten törkeysasteella ja suhteutettuna asukaslukuun. Suurempi luku kuvaa parempaa turvallisuustilannetta. Keski-Sumen maakunnan turvallisuus n indeksin mukaan kehittynyt myönteiseen suuntaan vusien aikana. Indeksi n parantunut erityisesti pliisilaitksen eteläisellä timinta-alueella ja n yleisesti parempi maaseutumaisissa kunnissa kuin kaupunkitaajamissa. Katuturvallisuus (suurempi luku n parempi) Taulukk 2. Katuturvallisuus Keski-Sumessa Hälytystehtävien kknaismäärien lievä lasku vudesta 2007 lähtien kääntyi kasvusuuntaan vunna Määrien kasvua n tapahtunut huumerikksissa, varkausrikksissa ja häiriökäyttäytyminensekä ktihälytys- tehtävien määrissä. Kuvissa 3 n esitetty hälytystehtävien määrät kunnittain asukaslukuun suhteutettuna. Hälytystehtävät Taulukk 3. Pliisin hälytystehtävät Keski- Sumessa

16 Hälytystehtävät lkm/1000 as Keuruu Äänekski Taulukk 4. Pliisin hälytystehtävät suhteutettuna asukkaisiin Saarijärvi Jyväskylä Viitasaari Jämsä Jutsa Kivijärvi Petäjävesi Kuhminen Kyyjärvi Multia Pihtipudas Knnevesi Tivakka Muurame Karstula Laukaa Kuvi 3. Hälytystehtävien määrät kunnittain asukaslukuun suhteutettuna vunna 2010 Riksten määrää kuvaa rikslakiriksten määrä ja jakautuma maisuus- ja väkivaltarikksiin. Taulukssa 4 n myös tiet riksten tutkinta-ajasta ja selvitysasteesta vusilta Riksten määrissä ei le viimeisten vusien aikana tapahtunut merkittäviä muutksia. Riksten lukumäärä kunnittain suhteutettuna asukaslukuun ilmenee kuvista Hankasalmi Kinnula Luhanka Kannnkski Uurainen Taulukk 4. Rikslakiriksten määrät 16

17 RL-rikkset (pl. liikennerikkset), lkm/1000 as Jyväskylä Äänekski Viitasaari Kyyjärvi Saarijärvi Muurame Keuruu Kuhminen Jämsä Jutsa Kivijärvi Luhanka Knnevesi Petäjävesi Laukaa Hankasalmi Tivakka Pihtipudas Kinnula Multia Karstula Kannnkski Uurainen Kuvi 4. Rikslakiriksten määrä kunnittain vunna 2010 Nurten tekemät rikslakirikkset lisääntyivät vunna 2010 edelliseen vuteen verrattuna. Huumausainerikksia paljastettiin selvästi aikaisempaa enemmän. Niinikään lisääntyivät nurten tekemät liikennerikkmukset ja maisuusrikkset. Nurten tekemät rikkset (15 17 v) Taulukk 5. Nurten tekemät rikkset (Kul. VUOSI = 2010) 17

18 Ulkmaalaisten tekemien riksten määrä n khtalaisen vähäinen, vaikka nkin lisääntynyt ulkmaalaisten määrän kasvaessa. Suurin sa ulkmaalaisten tekemistä rikksista n liikennerikksia ja - rikkmuksia (699 tapausta). Ulkmaalaiset rikksesta epäiltynä Taulukk 6. Ulkmaalaisten tekemät rikkset Ikääntyneisiin ihmisiin khdistuneet rikkset, erityisesti varkausrikkset, vat viime vusien aikana lisääntyneet. Vusien aikana vanhuksiin khdistuneet varkausrikkset vat lisääntyneet 60 prsenttia, vaikka samaan aikaan varkausriksten määrä n muuten vähentynyt. Yhtenä pääryhmänä vat tapaukset, jissa rikksen tekijät vat kaupusteluverukkeella tai väkisin tunkeutuneet vanhusten asuntihin ja anastaneet rahaa ja maksuvälineitä, usein palvelutalsta tai vastaavasta asunnsta. 18

19 5.2 Palturvallisuus Keski-Sumen pelastuslaitksen kaikista hälytystehtävistä alle 15 % liittyy tulipalihin. Tulipalja syttyy vusittain Keski-Sumessa yhteensä nin (Pelastuspist 2011, taulukk 7 ja 8). Sumen palturvallisuusngelmat vat erityisesti henkilöturvallisuudessa. Omaisuusvahingt vat selvästi alhaisemmalla taslla kuin muissa Phjismaissa (SPEK 2007). Tulipalissa tapaturmaisesti kulleiden henkilöiden lukumäärä n vaihdellut 50 ja 140 uhrin välillä vusina (Peltla - Lampi 1996, Sumen virallinen tilast). Tapaturmien lisäksi tulipalissa kulee vusittain henkilöä itsemurhien ja väkivallan seurauksena ei-tapaturmaisesti (Sumen virallinen tilast). Tulipaljen yhteydessä henkilövahingista suurin sa tapahtuu asuinympäristön tulipalissa (taulukk 9 ja 10), ja siksi palturvallisuustyössä n paintettava erityisesti asumisen palturvallisuuden parantamista. Viime vusina Keski-Sumessa tulipalissa kulleiden määrä, jka n alle viisi (taulukk 10), n asukaslukuun suhteutettuna keskimääräistä sumalaista tasa parempi. Pelastustimen tehtävät vusittain Keski-Sumi Taulukk 7. Kaikki pelastuslaitksen hälytystehtävät vusittain Keski-Sumessa Pelastustimen tehtävät nnettmuustyypeittäin (tulipalt) Vusi Rakennuspal Rakennuspalvaara Maastpal Liikennevälinepal Muu tulipal Yhteensä Yhteensä Taulukk 8. Tulipalt Keski-Sumessa Taulukn humautus: Rakennuspalt jaettiin alkaen varsinaisiin rakennuspalihin ja syttymän asteelle jääneisiin rakennuspalvaarihin, jissa pal ei le levinnyt syystä tai tisesta syttymispisteestään rakennuksen rakenteisiin. Rakennuspalt ja rakennuspalvaarat rakennustyypin mukaan 19

20 Vusi Liikerakennus Timistrakennus Liikenteen rakennus Vapaa-ajan asuinrakennus Asuinrakennus Kkntumisrakennus Hitalan rakennus Opetusrakennus Tellisuusrakennus Varastrakennus Maatalusrakennus Muu rakennus Tieta ei le kirjattu Yhteensä Yhteensä Taulukk 9. Keski-Sumessa tapahtuneet pelastustimen tietn tulleet syttymät rakennustyypin päälukan mukaan vusina Vahingt rakennuspalissa ja rakennuspalvaarissa Henkilövahingt Omaisuusvahingt Vusi Tehtävien Kulleet Lukkaantuneet Pelastetut Omaisuusvahingt Yhteensä Taulukk 10. Rakennuksissa tapahtuneissa syttymissä Keski-Sumessa syntyneet henkilö- ja maisuusvahingt sekä pelastetut henkilöt ja uhatun maisuuden arv vusina

21 5.3 Erityisryhmien asumisen palturvallisuus Erityisryhmiin kuuluvat timintakyvyltään heikentyneet henkilöt, kuten ikääntyneet, vammaiset, mielenterveyskuntutujat ja päihdengelmaiset. Heikentynyt timintakyky aiheuttaa sen, että henkilöt eivät enää matimisesti pysty esimerkiksi pistumaan asunnstaan turvaan tulipaltilanteessa riittävän npeasti. Suurin sa erityisryhmiin kuuluvista henkilöistä asuu tavallisissa asunnissa. Sumen rakentamismääräyksissä letuksena n, että asuinrakennuksessa asuvat ihmiset kykenevät havaitsemaan paln, reagimaan siihen ja siirtymään turvaan pis palavasta asunnsta 2-3 minuutissa. Ktna asumista tuetaan mahdllisimman pitkään. Asumista tukevien yksilöllisten palvelujen puute sekä henkilökunnan vaihtuvuus heikentävät asumisturvallisuutta. Hitlaitksissa, palvelutalissa ja ryhmäkdeissa piilee suurnnettmuuden vaara, kska henkilökunnan määrä näissä varsinkaan yöaikaan ei riitä takaamaan asukkaiden tai ptilaiden turvallisuutta, eikä pelastuslaits ennätä riittävän npeasti avuksi. Erityisryhmien asumisturvallisuuden kannalta palturvallisuutta kskevissa selvityksissä n nussut esille erityisesti seuraavat asiat: sähköpaljen suuri määrä sekä sähköpaljen suuri syttymistaajuus hitalan rakennuksissa vanhusten asumispalvelujen, kuten palvelutaljen, riittämätön palturvallisuustas asukkaiden timintakykyyn nähden palkulemien määrän kasvu viime vusina sekä väestön ikääntymisestä, yksinasuvien määrän kasvusta, ssiaalisesta syrjäytymisestä yms. jhtuva ennakitu kasvun jatkuminen tuhplttjen määrä n kasvussa valtakunnallisesti(spek 2007), kuitenkaan Keski-Sumessa tämä määrä ei le kasvanut. 21

22 5.4 Päihteet Alkhlin kknaiskulutus n yli kaksinkertaistunut klmen vusikymmenen aikana. Sumessa arviidaan levan nin alkhlin suurkuluttajaa. Suurkuluttajien määrän, samin kuin heidän jumansa alkhlin määrän arviidaan kasvaneen luvulla. Alkhlin kulutuksen kasvu 2000-luvulla n llut yhteydessä alkhliperäisten sairauksien ja alkhlikulemien kasvuun. Vunna 2008 alkhliperäiset sairaudet ja myrkytykset livat edelleen yleisin kulinsyy työikäisten naisten ja miesten keskuudessa. (Päihdetilastllinen vusikirja 2009) Nurten päihteiden käyttö puhuttaa niin vanhempia kuin lasten ja nurten kanssa työskenteleviä. Nurten humalajumisen laskusuunta n pysähtynyt ja raittiiden nurten määrä vähentynyt. Humalajuminen n yleistynyt. Viimeksi kuluneen kahden vusikymmenen aikana nurten asenteet vat selvästi päihdemyönteisemmät. Yhä useampi nuri mieltää alkhlin kuuluvan tavanmaiseen elämänmenn. Tutkimustiet kert karua kieltä nurten alkhlinkäytön vaikutuksista yhä kehittyviin aivihin.(terveyslehti) Päihteiden käyttöön liittyvät häiriöt aiheuttavat turvattmuutta ja viihtyvyyden vähenemistä etenkin yleisillä paikilla. Turvallinen Sumi 2006 tutkimuksen mukaan alkhlin juminen julkisella paikalla häiritsee eniten ikääntyneitä kuntalaisia. Päihdekiinnitt Taulukk 11. Päihdekiinnitt Keski-Sumessa päihtymyksen vuksi kiinnitettujen määrä n laskenut. Vuden 2010 lukumäärä li nin kpl vutta 2008 pienempi. Päihdekiinnitista valtasa tapahtui Jyväskylän kaupungin alueella ja tiseksi eniten niitä li Jämsässä. Seuraavina tulevat Äänekski ja Saarijärvi. Tyypillisin päihtyneenä kiinnitettu henkilö n yli 21-vutias mies, jka n tettu kiinni Jyväskylän kaupungin alueelta. Päihtyneiden vutiaiden määrä n hiukan lisääntynyt ja naisten suus n kasvanut. Syynä kiinnitettujen vähenemiseen ei le päihdengelmien väheneminen vaan timintalinjan muuttaminen siten, että kiinnitn sijasta päihtyneet kuljetetaan enenevässä määrin ktiin tai vaihtehtisiin säilytyspaikkihin. 22

23 5.5 Tapaturmat Vusittain kti- ja vapaa-ajan tapaturmia sattuu nin sumalaiselle jista kulee nin henkilöä. Keski-Sumessa kti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kulee vusittain nin 240 henkilöä. Valtasa kaikista tapaturmista n kti-, liikunta-, ja muita vapaa-ajan tapaturmia. Liikuntatapaturmien suus n 29 %, ktitapaturmien suus 27 % ja muiden vapaa-ajan tapaturmien suus n 10 %. Työtapaturmien suus n 18 % ja liikennetapaturmien suus 6 %. Väkivallan uhriksi jutuu 10 %. Alkhli n yksi merkittävin tapaturmia aiheuttavia tekijä. Maassamme useampi kuin jka klmas kulemaan jhtanut tapaturma sattuu alkhlin vaikutuksen alaisena. Eniten päihtyneenä kulee vutiaita. Heillä erityisesti alkhlimyrkytysten suus n suuri ja alkhlin suus n suuri myrkytyksissä, kaatumis-, hukkumis- sekä kuljetustapaturmissa. Päihtyneenä kulleiden miesten suus n naisia suurempi. (Tapaturmakatsaus 2009.) Pitkät ja ketjuuntuneet hitjakst vat merkittävä taludellinen taakka kunnille. Useimmat tapaturma- ja väkivaltaptilaat hidetaan kirurgian erikisalalla. Vunna 2006 Sumessa kirurgian erikisalan hitjakst kestivät keskimäärin 3,5 vurkautta. Kirurgian erikisalalla tapahtuneen hitjaksn keskimääräinen kustannus li 3117 eura. Keski-Sumessa li 6758 hitjaksa ja hitpäivää vudessa. Kaatumis- ja putamistapaturmista seurasi 3371 hitjaksa. Kuvi 5. Sumessa tapaturmaisesti kulleet vusina

24 Kuvi 6. Tapaturmissa kulleet syyn mukaan Keski-Sumessa

25 5.6 Liikenneturvallisuus Keski-Sumessa klaridaan hieman harvemmin kuin muualla Sumessa. Vunna 2009 vakuutusyhtiöt krvasivat Keski-Sumessa 4438 liikennevahinka (16,3 vahinka/1000 asukasta), kun kk maassa krvattiin vahinka (18,3 vahinka/1000 asukasta). Onnettmuudet vat Keski- Sumen maakunnassa hieman keskimääräistä vakavampia, sillä Keski-Sumen liikenteessä ihmisiä kulee tai lukkaantuu asukaslukuun nähden muuta maata enemmän. Vunna 2009 Keski-Sumen liikenteessä kuli 20 ja lukkaantui 381 ihmistä. Tilastkeskuksen ennakktietjen mukaan vunna 2010 kulleita li 12 ja lukkaantuneita 382. Eniten liikennekulemia ja lukkaantumisia Keski-Sumessa tapahtuu henkilöautn kuljettajille ja matkustajille. Suistumisnnettmuudet vat yleisin henkilövahinkja aiheuttanut nnettmuustyyppi. Nurten vutiaiden suus liikenteen uhreista n kaikkein suurin. Henkilövahinknnettmuuksista lähes pulet tapahtuu taajamissa. Alkhli n mukana nin jka seitsemännessä henkilövahinkn jhtaneessa nnettmuudessa, kulnklareissa vielä useammin. Liikenneturva selvittää vusittain liikenteen ilmapiiriä haastattelemalla kuljettajia eri pulilla Sumea. Liikenteen ilmapiiri kuvaa ensisijaisesti tavallisten kuljettajien kkemuksia liikenteessä esiintyvästä häiriökäyttäytymisestä. Keski-Sumea kskevat tiedt sisältyvät Länsi-Sumen tulksiin. Kuljettajat arviivat teillä tai kaduilla vallitsevaa ilmapiiriä perinteisellä kuluarvsanjen asteiklla (4-10). Krkein arvsana tarkittaa khteliasta, sääntöjä nudattavaa ja turvallisuudesta hulehtivaa. Heikin arvsana tarkittaa sääntöjä ja turvallisuutta väheksyvää, kireää ja itsekästä. Länsi-Sumessa kuljettajat antivat vunna 2009 liikenteen ilmapiirille arvsanan 6,7. Nin klmannes vastaajista kki ilmapiirin hunntuneen aikaisemmista vusista. Turvalaitteiden käytössä n puutteita. Nin jka neljäs jättää takapenkillä turvavyön kiinnittämättä, vain nin klmannes pyöräilijöistä käyttää kypärää ja heijastin puuttuu yli pulelta pimeän aikaan liikkuvalta jalankulkijalta. 25

26 ka Kulleet Lukkaantuneet Henkilövahingt Kuvi 7. Tieliikenteessä kulleet ja lukkaantuneet Keski-Sumessa Rattijupumukset Taulukk 11. Rattijupumukset Keski-Sumessa Keski-Sumen pliisilaitksen alueella rattijupumusriksten määrässä n tapahtunut lievää laskua vunna 2010 aikaisempiin vusiin verrattuna. 26

27 5.7 Syrjäytyminen Sisäisen turvallisuuden hjelmassa tdetaan syrjäytymisen levan sisäisen turvallisuuden keskeisin uhka. Työttömyys ja muut timeentula vaikeuttavat ngelmat kuten ylivelkaisuus lisäävät yksilöiden välisiä tulerja, köyhyyttä ja syrjäytymisriskiä. Syrjäytymisuhkaa lisäävät myös heikk kulutustas, saamisvalmiuksien ja harrastusten puute. Syrjäytyminen vi ilmentyä myös sallistumattmuutena yhteiskunnalliseen timintaan. Syrjäytyminen jhtaa usein pitkittyessään ihmisen eristäytymiseen ympäröivästä yhteiskunnasta ja ihmissuhteiden katkeamiseen. Ongelmien periytyminen eli ylisukuplvinen syrjäytyminen n hulestuttava ilmiö. Ylisukuplvisessa syrjäytymisessä vanhempien elämäntapa ja asenteet siirtyvät lapsille. Lasten ja nurten ngelmia saattaa syventää puuttuva aikuisuus ja vanhemmuus. Myös alkhlin käyttö lisää riskiä väkivallan käyttöön perheen sisällä ja lähisuhteissa. Perheessä esiintyvä väkivalta khdistuu usein myös lapsiin. Väkivallan uhriksi jutuneen lapsen riski alkamaan itse käyttämään väkivaltaa n suuri. Syrjäytymistä n eri ikäryhmissä. Tilastkeskuksen tietjen mukaan vuden 2005 lpussa Sumessa li mm nurta, jtka eivät lleet työssä tai kulutuksessa, surittamassa ase- tai siviilipalvelusta eivätkä lleet ilmittautuneet työttömiksi. Vaikeinta syrjäytyminen n, kun se tapahtuu samanaikaisesti nuren pudtessa enemmän kuin yhden yhteiskunnan timintajärjestelmän ulkpulelle. Työttömyys n kuitenkin raskain syrjäyttäjä ja se n riittävä tekijä yksinkin syrjäyttämään. Nykyaikaiset työmarkkinat vat ikään kuin sulkeutuneet ammattikuluttamattmilta nurilta. Nurten hella myös mm. ikääntyneet vat syrjäytymisvaarassa. Valtakunnallisesti n tavitteena, että mahdllisimman mni ikääntynyt vi asua mahdllisimman pitkään massa kdissaan. Tämä saattaa jhtaa lisääntyvään ikääntyneen väestön yksinäisyyteen ja syrjäytymiseen. Ikääntyneiden alkhlinkäyttö n tutkimusten mukaan lisääntynyt selvästi. Yksinäisyys, sulkeutuminen kdin seinien sisäpulelle ja lisääntyvä alkhlinkäyttö vivat lla satekijöitä, jtka jhtavat ikääntyneen syrjäytymiseen. Syrjäytymisen riskejä ei vida kskaan kknaan pistaa, mutta riskien tteutumisesta aiheutuvien ngelmien laajuutta ja syvyyttä sekä syrjäytymisriskien kasautumista yksilötaslla vidaan vähentää ssiaali-, terveys-, kulutus-, työllisyys-, asunt- ja taluspliittisten timenpiteiden avulla. Syrjäytymisen käsitteellisenä vastakhtana n ssiaalisen sallisuuden tteutuminen. Ssiaalisen sallisuuden edistämisellä pyritään siihen, että yhteiskunnan timinnista syrjään jääneet tulevat uudelleen sallisiksi näistä timinnista, kuten työstä, vapaa-ajan harrastuksista, kulutuksesta ja kulttuurielämästä. 27

28 6 KESKI-SUOMEN TURVALLISUUDEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Keski-Sumen turvallisuussuunnittelun hjausryhmä päätti valita kk Keski-Sumen maakunnan turvallisuuden parantamiseksi neljä timenpide-ehdtusta. Maakunnallisesti valitut timenpide-ehdtukset vat yhteydessä seutujen turvallisuussuunnitelmiin. Timenpide-ehdtukset tukevat seutujen valitsemia turvallisuustimenpiteitä niiden knkretisitumisessa. Maakunnallisesti valitut turvallisuuden timenpide-ehdtukset vat: Syrjäytymisen ehkäiseminen Päihdehaittjen vähentäminen Liikenneturvallisuuden parantaminen Rikllisuuden vähentäminen 6.1 Syrjäytymisen ehkäisy Syrjäytymisen ehkäisy n yksi parhaita keinja trjua ennalta turvallisuuteen liittyviä ngelmatekijöitä: työttömyyttä, rikllisuutta, häiriökäyttäytymistä, väkivaltaa jne. Syrjäytymisen ennalta ehkäisy ja syrjäytymiskierteen katkaisu edellyttää usean eri timijan yhtäaikaisia timia ja varhaista puuttumista (varhainen puuttuminen). Syrjäytymiskehitys lähtee usein liikkeelle kdista, mutta päiväkti ja kulu vivat ehkäistä j alkanutta syrjäytymiskehitystä. Lapselle ja hänen perheelleen tulee saada mniammatillinen turvaverkk ympärilleen riittävän avun saamiseksi lapsen kehityksen tueksi. Myös kulutus n yksi tärkeä väline syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä, sillä työttömyys n sitä yleisempää, mitä vähemmän kulutetusta väestöryhmästä n kysymys. Kaikkineen syrjäytymisen sijaan tulisi kiinnittää humita hyvinvintiin, siihen mikä n psitiivista ja mitä khti halutaan pyrkiä. Huli- ja ngelmakeskeisyydestä tulee siirtyä vimavara- ja vahvuuskeskeisyyteen! Tärkeitä timintja syrjäytymisen ehkäisyn kannalta vat ehkäisevä ssiaalityö, varhainen puuttuminen lasten ja nurten ngelmiin sekä terveyspalveluiden ja päihdepalveluiden saatavuus. Lisäksi syrjäytymisen ehkäisyssä n tärkeä tukea ja luda yhteisöllisyyttä, harrastusmahdllisuuksia ja mahdllisuuksia tulla yhteisöjen jäseniksi. Maakunnallisena timenpiteenä vat seuraavat asiat syrjäytymisen ehkäisemiseksi: Yhteistyön parantaminen eri tahjen välillä Nurten piskelumahdllisuuksien kehittäminen (kulupudkkaat) Harrastusmahdllisuuksien ja -timinnan luminen mahdllisuus tutustua erilaisiin harrastuksiin Yhteisöjen ja järjestöjen tukeminen ja kannustaminen Nurille kunnan järjestämiä tai tukemia kesätöitä Eri palveluiden saatavuudesta tiedttaminen laajasti tavitetaan jkainen kuntalainen Avun saamisen parantaminen 28

29 Syrjäytyneiden kanssa työskentelevien saamisen kehittäminen Oppilashulln ja pint-hjauksen kehittäminen Yhteisöllisyyden lisääminen Syrjäytymisvaarassa levien tukeminen Lisätä mahdllisuuksia työllistyä ja kehittää välityömarkkinita Ikäihmisten ssiaalisten palveluiden kehittäminen Vastuutaht: Kunnat Pliisi Ssiaalityöntekijät Kulutimi Terveydenhult Päihdetyöntekijät Lasten ja nurten vanhemmat Ktihit Vapaa-aikatimi, Nuristimi Järjestöt Kullakin turvallisuussuunnittelun seudulla n missa timenpidehjelmissaan syrjäytymisen ehkäiseminen, jiden perusteella kunnat tteuttavat turvallisuustimenpiteitä. Tällöin seutujen tekemistä timenpiteistä parannukset knkretisituvat maakunnallisesti. 6.2 Päihdengelmien vähentäminen Päihteiden käyttö, erityisesti alkhlin kulutus, n krkealla taslla. Päihteiden saatavuus n helpttunut, niiden käyttö arkipäiväistynyt ja asenteet käyttöä khtaan lieventyneet. Päihdepalvelujen tarve n kasvanut eikä päihdepalvelujen kehittäminen le pysynyt muutksessa mukana. Päihdepalvelujen saatavuus ei määrällisesti eikä sisällöllisesti vastaa muuttunutta tarvetta. Päihteiden käytön kustannukset nusevat samalla, kun muuttuva tilanne ja tarve vie resursseja kasvavalta muulta ssiaali- ja terveystimelta. Erityisesti nurten päihteiden käyttö ns. humalajumisena hulestuttaa. Alkhlin suurkuluttajien lisäksi hulen aiheena n lisääntyvä alkhlinkäyttö muissa yhteiskuntaryhmissä. Alkhli n myös tapaturmien yleisin kulinsyy sekä väkivallan aiheuttaja. Keski-Sumen turvallisuussuunnitelman maakunnalliseksi timenpiteeksi nstetaan päihdengelmien vähentäminen ennaltaehkäisevän timinnan kautta krjaavan työn lisäksi. Tämä vaatii tiedttamista ja kasvatusta, erityisesti nuriin khdistuvana. Maakunnallisina timenpiteinä päihdehaittjen ja -ngelmien vähentämisessä n seuraavat asiat: Kuntien päihdetyöhjelmien päivitys Ennaltaehkäisevän päihdetyön kehittäminen ja ulttamien kaikkialle Valvntaiskut, tiedttaminen ja valistus Lakien antamien mahdllisuuksien hyödyntäminen. Vastuulliseen anniskeluplitiikkaan kehttaminen 29

30 Alaikäisten alkhlinkäytön jatkuva valvnta (0-tleranssi) Alaikäisille tapahtuvan alkhlin välittämiseen puuttuminen Rattijupumukseen syyllistyneet määrätään seurantaa Julkisella paikalla jumiseen puuttuminen Mniammatilliset yhteistyöverkstt ja hitmallit Huumeiden salta painpisteenä n satavuuden ehkäiseminen Vastuutaht: Kunnat Pliisi Päihdetyöntekijät Terveydenhulln ja ssiaalihulln työntekijät Työterveyshult Lasten ja nurten vanhemmat Työpaikat ja työntekijät ja esimiehet Ktihit Vapaa-aikatimi, Nuristimi Kauppjen ja ravintliden henkilökunta Järjestöt Kullakin turvallisuussuunnittelun seudulla n missa timenpidehjelmissaan päihdengelmien vähentäminen jiden perusteella kunnat tteuttavat turvallisuustimenpiteitä. Tällöin seutujen tekemistä timenpiteistä parannukset knkretisituvat maakunnallisesti. 6.3 Liikenneturvallisuuden parantaminen Liikenneympäristöä ja turvallisuutta vidaan parantaa ELY:n ja kuntien tekemillä teknisillä timilla. Liikenneturvallisuutta ei kuitenkaan saavuteta yksin liikennejärjestelyihin, maankäyttöön ja liikenneverkkn khdistetuilla timenpiteillä, vaan yhtä tärkeää n vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja liikennekäyttäytymiseen. Ihmisten asenteisiin vivat vaikuttaa kuntien eri hallintalat: ssiaali-, sivistys-, ja terveystimi kasvattamalla, tiedttamalla ja valistamalla jkapäiväisessä timinnassaan. Myös pliisin surittamalla liikennevalvnnalla n humattava merkitys liikennekäyttäytymiseen. Seutukunnallisessa liikenneturvallisuustyössä painpiste n ihmisten asenteisiin ja liikennekäyttäytymiseen khdistuvissa timenpiteissä niin kasvatus, tiedtus, valistus kuin liikennevalvntaan liittyen. Liikenneympäristön parantamissuunnitelmat vat lähinnä kuntakhtaisia liikenneympäristöön ja turvallisuuteen liittyviä timenpiteitä. Maakunnallisena timenpiteenä vat seuraavat asiat liikenneturvallisuuden parantamisessa: Kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmien päivitys Liikenneturvallisuustyön kehittäminen Kiinnittämällä humita turvallisuuteen maankäytön suunnitellussa Liikennevalvnnan tehstaminen Tiealueiden kunnssapidsta hulehtiminen Asennekasvatus Liikenneympäristön kehittäminen teknisin timenpitein Erilaiset valistuskampanjat 30

31 Vastuutaht: Keski-Sumen kunnat Keski-Sumen ELY-keskus Pliisi Pelastuslaits Terveydenhult Liikenneturva Kansalaiset Kullakin turvallisuussuunnittelun seudulla n missa timenpidehjelmissaan liikenneturvallisuuden parantaminen jiden perusteella kunnat tteuttavat turvallisuustimenpiteitä. Tällöin seutujen tekemistä timenpiteistä parannukset knkretisituvat maakunnallisesti. 6.4 Rikllisuuden vähentäminen Turvallisuus liittyy kuntalaisten kkeman hyvän elämän lisäksi kuntien imagn. Turvallinen kunta n vetvimainen ja hukuttelee asukkaita, yrityksiä ja turisteja. Erityisesti lapsiperheille turvallisuus n merkittävä vetvimatekijä. Turvallisuus liittyy saltaan myös tuttavuuden parantamiseen. Väkivallasta ja rikllisuudesta aiheutuu yksilölle ja yhteiskunnalle terveydellisiä ja ssiaalisia haittja sekä humattavia taludellisia kustannuksia. Arviiden mukaan kustannukset vat Sumessa 850 miljnan eura vudessa. Niitä syntyy sekä tutannn menetyksistä että uhrin kkemien vammjen ja haittjen hidsta. Suuri sa näistä kustannuksista lankeaa kunnan maksettavaksi. Suuntaamalla vimavarja väkivaltaa ja rikllisuutta ennaltaehkäisevään timintaan vidaan pienentää mm. ssiaali- ja terveydenhulln kustannuksia. Samalla sa timenpiteistä vi pienentää myös ilkivallan ja maisuusrikksien kaupungille, kuntalaisille ja yrityksille aiheuttamia kustannuksia. Pliisin näkyvyydellä nkin merkittävä vaikutus keskusta-alueen turvallisuustilanteeseen ja väkivaltatapahtumien määrään. Maakunnallisena timenpiteenä vat seuraavat asiat rikllisuuden vähentämisessä: Varhainen puuttuminen perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan Tapahtuneen perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteen asianmukainen hitaminen Lasten ja nurten häiriökäyttäytymiseen tulee puuttua npeasti Väkivaltarikksiin tulee puuttua npeasti Mniviranmaistiminnan kehittäminen Rikllisuuden ennalta ehkäiseminen Kameravalvntjen lisääminen kuntien keskustissa Turvallisuusyhteistyön tiivistäminen Turvallisuuskulutuksen lisääminen Pliisin valvnnan lisääminen Vastuutaht: Pliisi Keski-Sumen kunnat Kriisikeskus Mbile Terveydenhulln ja ssiaalihulln työntekijät Lasten ja nurten vanhemmat 31

32 Työterveyshult Työpaikat ja työntekijät ja esimiehet Päihdetyöntekijät Kansalaiset Kullakin turvallisuussuunnittelun seudulla n missa timenpidehjelmissaan rikllisuuden vähentäminen jiden perusteella kunnat tteuttavat turvallisuustimenpiteitä. Tällöin seutujen tekemistä timenpiteistä parannukset knkretisituvat maakunnallisesti. 32

33 7 KESKI-SUOMEN SEUTUJEN TURVALLISUUDEN TOIMENPITEET Keski-Sumen maakunnan turvallisuussuunnitelma kstuu seitsemän eri seudun turvallisuussuunnitelmista. Jkaisella seudulla n valittu mat turvallisuuspainpistealueet ja niiden tteutuminen ja selviää seutujen turvallisuussuunnitelmista. 7.1 Jyväskylän kaupungin turvallisuustavitteiden timenpiteet Jyväskylän kaupungissa n valittu kaupungin turvallisuussuunnitelmassa neljä timenpide-ehdtusta turvallisuuden parantamiseksi. Kaupungin timenpide-ehdtukset vat: Nurten syrjäytymisen ehkäisy Keskusta-alueen järjestys ja viihtyisyys Liikenneturvallisuus Tapaturmien ehkäisy Timenpide-ehdtuksien sisältö ja tteutus n selviää liitteenä levista seutujen turvallisuussuunnitelmista. Liite 1 (Jyväskylän kaupungin turvallisuussuunnitelma n valmisteilla). Jyväskylän kaupunki n mukana myös Sisäasiainministeriön kkamassa suurten kaupunkien turvallisuushjelmatyössä. 7.2 Jyväskylän seudun turvallisuustavitteiden timenpiteet Jyväskylän seudun turvallisuussuunnitelmassa n valittu viisi timenpide-ehdtusta turvallisuuden parantamiseksi. Jyväskylän seudun timenpide-ehdtukset vat: Liikenneturvallisuus Kulu ja ppilaitsturvallisuus Päihdengelmat ja syrjäytyminen Kuntaturvallisuus Erityisryhmien asumisturvallisuus Timenpide-ehdtuksien sisältö ja tteutus selviää liitteenä levista seutujen turvallisuussuunnitelmista. Liite 2 (Jyväskylän seudun turvallisuussuunnitelma). 33

34 7.3 Jämsän seudun turvallisuustavitteiden timenpiteet Jämsän seudun turvallisuussuunnitelmassa n valittu klme timenpide-ehdtusta turvallisuuden parantamiseksi. Jämsän seudun timenpide-ehdtukset vat: Kuluturvallisuus Ositevarmuus Rakennetun ympäristön turvallisuus Timenpide-ehdtuksien sisältö ja tteutus selviää liitteenä levista seutujen turvallisuussuunnitelmista. Liite 3 (Jämsän seudun turvallisuussuunnitelma). 7.4 Keuruun seudun turvallisuustavitteiden timenpiteet Keuruun seudun turvallisuussuunnitelmassa n valittu neljä timenpide-ehdtusta turvallisuuden parantamiseksi. Keuruun timenpide-ehdtukset vat: Perheiden hyvinvinti Vanhusten vinti ja yhteisöllisyys Kuntaturvallisuus Liikenneturvallisuus Timenpide-ehdtuksien sisältö ja tteutus selviää liitteenä levista seutujen turvallisuussuunnitelmista. Liite 4 (Keuruun seudun turvallisuussuunnitelma). 34

35 7.5 Saarijärven seudun turvallisuustavitteiden timenpiteet Saarijärven seudun turvallisuussuunnitelmassa n valittu viisi timenpide-ehdtusta turvallisuuden parantamiseksi. Saarijärven seudun timenpide-ehdtukset vat: Liikenneturvallisuus Henkilö- ja palturvallisuus Päihdehaittjen ehkäiseminen Perhe- ja lähisuhdeväkivalta Lasten ja nurten syrjäytymisen ehkäiseminen Timenpide-ehdtuksien sisältö ja tteutus selviää liitteenä levista seutujen turvallisuussuunnitelmista. Liite 5 (Saarijärven seudun turvallisuussuunnitelma). 7.6 Witas - seudun turvallisuustavitteiden timenpiteet Witas - seudun turvallisuussuunnitelmassa n valittu viisi timenpide-ehdtusta turvallisuuden parantamiseksi. Witas - seudun timenpide-ehdtukset vat: Päihde- ja alkhlihaitat Lasten ja nurten hyvinvinti Erityisryhmien asumisturvallisuus Kti- ja vapaa-ajan tapaturmat Liikenneturvallisuus Timenpide-ehdtuksien sisältö ja tteutus selviää liitteenä levista seutujen turvallisuussuunnitelmista. Liite 6 (Witas - seudun turvallisuussuunnitelma). 35

36 7.7 Ääneksken seudun turvallisuustavitteiden timenpiteet Ääneksken seudun turvallisuussuunnitelmassa n valittu neljä timenpide-ehdtusta turvallisuuden parantamiseksi. Ääneksken seudun timenpide-ehdtukset vat: Liikenneturvallisuus Arjenturvallisuus Perheiden hyvinvinti Alkhli- ja päihdehaittjen trjunta Timenpide-ehdtuksien sisältö ja tteutus selviää liitteenä levista seutujen turvallisuussuunnitelmista. Liite 7 (Ääneksken seudun turvallisuussuunnitelma). 8 ARVIOINTI JA SEURANTA Turvallisuussuunnitelmien valmistumista ja tteutumista valtakunnan taslla seuraa Sisäasiainministeriö. Keski-Sumen maakunnan taslla turvallisuussuunnitelman valmistumista ja tteutumista seuraa turvallisuussuunnittelun hjausryhmä. Keski-Sumen turvallisuussuunnitteluun sallistuneet seututyöryhmät päättivät kkntua vähintään kerran vudessa surittamaan seurantaa työryhmänsä timenpide-ehdtuksien käynnistymisestä ja niiden tteutumisesta. Valtineuvstn periaatepäätöksen mukaisesti kuntien kunnanvaltuustt käsittelevät turvallisuussuunnitelmat viimeistään 2011 alkuvuden aikana ja ne tulee päivittää viimeistään 2015 vuden aikana. Yritysturvallisuuden suus tässä työssä jäi vähäiselle humille. Tätä suutta täydennetään seuraavalla suunnittelukierrksella. Turvallisuussuunnittelun seurannassa ja arviinnissa valmistaudutaan turvallisuussuunnitelman päivittämiseen vusille