Vuosikokous risteillen. päätteeksi. Tässäkin tapauksessa nopeat syövät hitaat.

Transkriptio

1 UUTISET STAHA yhdistyksen tiedotuslehti /2004 Vuosikokous risteillen STAHA yhdistyksen vuosikokous pidetään merellisissä maisemissa. Matkaamme Viking Linen m/s Rosellalla ns. 7 tunnin Piknik-risteilyn. Lähtö Helsingistä kohti Tallinnaa klo ja paluu takaisin Helsinkiin klo Lähtöterminaalissa Helsingissä on oltava viimeistään klo Vuosikokous pidetään paluumatkalla klo alkaen ja jatkamme seminaarilla. Luennoitsijoina seminaarissa mm. Kalevi Tolmunen, Puolustusvoimat; Räjähteiden ESD-riskien hallinta, Pirkko Virta, Ten Oy; Uuden ESDtuotteen kehittäminen, Pasi Tamminen ja Pekka Maijala, VTT; ESD-riskien hallinta tuotteen elinkaaren aikana. Tällä kertaa yritykset voivat varata ns kaupallisen puheenvuoron, 5-10 min., pidettäväksi seminaarin päätteeksi. Tässäkin tapauksessa nopeat syövät hitaat. Matkan hinta sisältää menomatkalla klo lounaan ruokajuomineen sekä paluumatkan kokouskahvit ja hedelmät. Jäsenet 30 euroa, ei jäsenet 40 euroa. Voimassaoleva passi mukaan. Matkaan ei kuulu maihinnousua eikä Tax free myyntiä. Sitovat ilmoittautumiset sekä kaupallisten puheenvuorojen varaukset mennessä yhdistyksen Internetsivun staha.vtt.fi/stahayhdistys/uutiset.htm kautta. 50 ensimmäistä mahtuu mukaan. Lisätietoja: Birgit Multisilta puh , birgit.multisilta@vtt.fi. Kysymyksiä/ vastauksiapalsta on avattu STA- HA yhdistyksen internetsivulla stahayhdistys. Yhdistyksen asiantuntijat vastaavat kysymyksiin, jotka liittyvät staattisen sähkön hallintaan. Kysymyksiin vastataan sähköpostitse suoraan kysyjälle. Kysymykset, jotka ovat yleisluonteeltaan sellaisia, että kiinnostavat myös muita tahoja/yrityksiä, sijoitetaan nimettöminä näkyville internetsivulle.

2 Keuruun Pioneerivarikko panostaa henkilöturvallisuuteen Keuruun Pioneerivarikko Käyttöpäällikkö insinöörikapteeni Kalevi Tolmunen puh: (014) Staattisen sähkön purkaukset kuriin Keuruun Pioneerivarikko valmistaa, varastoi, huoltaa ja jakaa räjähteitä puolustusvoimille. Prosessi varastosta valmiiksi tuotteeksi käyttäjälle on pitkä. Kuljetukset, siirrot, pakkausten avaamiset, annostelut, valmistus eri vaiheineen, uudelleenpakkaus ja toimitus käyttäjälle on monivaiheinen ja mutkikas matka. Työ räjähteiden parissa ei sinänsä ole vaarallista, kun tunnetaan räjähteiden ominaisuudet ja käsitellään niitä määräysten mukaisesti. Aina on kuitenkin parantamisen varaa. Varikolla tehdyssä riskikartoituksessa määriteltiin staattisen sähkön hallitsemattomat purkaukset (ESD, electrostatic discharge) yhdeksi potentiaaliseksi turvallisuusuhkaksi, vaikka kipinöinnistä on aina tiedetty ja sen muodostamiin vaaroihin on varauduttu monin tavoin. Keuruun Pioneerivarikolla laadittiin kesällä 2002 määrärahahakemus valtiovarainministeriöön ESD-riskien hallinnan tutkimiseksi räjähteiden elinkaaren aikana. Lokakuussa 2002 saatiin myönteinen päätös ja tutkimushanke käynnistettiin. Hankkeen toteutuksesta päävastuun kantoi VTT Tuotteet ja tuotanto Tampereella. Tavoitteena oli selvittää kaikki todelliset staattisen sähkön hallitsemattomien purkausten henkilöturvallisuutta mahdollisesti vaarantavat toiminnot räjähteiden elinkaaren aikana. Tutkimuksen painopiste oli räjähteiden valmistuksessa ja huollossa ja niihin liittyvissä oheistoiminnoissa. Mittauksista ja tulosten analyysistä VTT:n puolesta vastasivat tutkimusinsinööri Riku Vuorinen ja tutkija Tapio Kalliohaka kollegoineen. Keuruun Pioneerivarikon puolesta käyttöpäällikkö insinöörikapteeni Kalevi Tolmunen ja lataamon johtaja teknikkoyliluutnantti Jari Palovuori. Mittaukset ja analyysit Ennen mittausten aloittamista paneuduttiin varikon tuotantoprosesseihin. Prosessien kulku kartoitettiin yksityiskohtaisesti tavoitteena löytää kaavioiden avulla riskikohdat. Luettelosta tuli pitkä. Pitkälle automatisoidussakin tuotantoprosessissa on paljon paikkoja, joissa koneet ja laitteet tai tietotekniikka eivät riitä. Räjähdysaineen varautumista mitattiin useissa eri prosessin vaiheissa Pakkauksiin tartutaan käsin, räjähdysainetta siirretään kärryillä, annostellaan kauhalla ja sekoitetaan kolumelalla. Näihin ihmisten suorittamiin vaiheisiin paneuduttiin mittauksissa erityisesti. Keskeisimmät ongelmat Keuruun Pioneerivarikon, samoin kuin monen muunkin varikon tuotantotilat on rakennettu luvuilla. Lattiat on rakennettu staattista sähköä poistaviksi, mutta vuosikymmenten käyttö on vienyt johtavasta ominaisuudesta parhaimman terän. Lattioita toki tarkkaillaan ja mitataan säännöllisesti, mutta käytettävä mittausmenetelmä on vanhentunut ja antaa lattioiden johtavuudesta paremman kuvan kuin ne todellisuudessa ovat. Vuonna 2001 on STAHA-teknologiaohjelmassa kehitetty uusi mittausohjelma, jonka avulla saadaan lattian sähköä johtavasta ominaisuudesta luotettava tulos. Varautuneet maadoittamattomat metalliesineet muodostavat kipinäpurkausriskin. Tällaisia esineitä ovat esim. työkalut, kauhat ja muut apuvälineet. Täysmetallisina ne seuraavat henkilön potentiaalia, mutta jos henkilö on varautunut, purkavat ne maakontaktin saadessaan myös henkilön varauksen nopeasti. Jos taas työkalussa on eristävä kahva, voi työkalu olla varautunut, vaikka henkilön maadoitus olisi toimiva. Jälkeenpäin lisättyjen koneen osien, apupeltien ja kaukaloiden maadoitus on aina syytä tarkistaa huolellisesti. Varautunut metalliesine voi purkaa varauksen kipinäpurkauksena maadoitettuun koneen osaan.

3 Kaikenlaisten eristävien materiaalien käyttöä on vältettävä tiloissa, joissa käsitellään räjähdysaineita. Eristeet muodostavat varautuessaan ympäristöönsä sähkökentän, joka voi induktion välityksellä varata läheisiä maadoittamattomia johtavia kappaleita. Myös eristeet itsessään aiheuttavat sähköstaattisia purkauksia joskin todennäköisyys, että ne voisivat aiheuttaa r-aineen syttymän, on melko pieni. Eristeiden aiheuttamat purkaukset voivat sytyttää syttyviä kaasuseoksia ja liuotinhöyryjä, joten liuottimien käytön yhteydessä staattinen sähkö on huomioitava. Henkilöön on mahdollista kertyä varaus, josta aiheutuu energialtaan 5,0 mj staattisen sähkön purkaus. On ensiarvoisen tärkeää huolehtia henkilöiden kunnollisesta maadoituksesta. Yleisin maadoitusreitti on jalkineiden kautta lattiaan, jonka sähkön johtamiskyky on olennaisin osa lataamotyöntekijöiden ESD-turvallisuutta. Tutkimus jatkuu Hankkeessa on päästy vaiheeseen, jossa tutkimustuloksia hyödyntäen voidaan laatia ESD-ohjeet henkilöille, jotka toimivat räjähdetuotannossa tai siihen välittömästi liittyvissä oheistoiminnoissa. Laadittavissa ohjeissa annetaan tietoa räjähdysaineen käsittelystä, sekä huoltotöistä ja siivouksesta räjähdetiloissa. Myös työ- ja suojavaatteista, niiden ominaisuuksista, käytöstä, huollosta, pesusta sekä kunnon seurannasta. Jokaisen on tiedettävä miten vaarat havaitaan, mitä on syytä mitata ja miten mitataan. Tavoitteena on myös voida antaa suositukset resistanssiarvoista. Uusi koulutusaineisto valmistunut - Staattisen sähkön vaarojen tunnistaminen ja hallinta prosessiteollisuudessa Koulutusaineisto käsittelee staattisen sähkön muodostumista, siihen liittyviä vaaroja ja vaaratilanteiden estämistä. Aineisto on suunnattu ensisijaisesti aloille, joilla staattisen sähkön hallitsemattomat purkaukset voivat aiheuttaa vakavaa vaaraa työntekijöille. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi kemianteollisuus, lääketeollisuus sekä sellu- ja paperiteollisuus. Koulutusaineisto muodostuu PowerPoint -ohjelmalla toteutetusta esityksestä ja sitä täydentävistä teksteistä (notes pages). Aineisto on vapaasti käytettävissä teollisuuden ja yritysten omissa koulutus- ja perehdytystilaisuuksissa, joissa käsitellään turvallisuusasioita. Aineistoa voi myös täydentää ja muokata yritysten omaan käyttöön paremmin soveltuvaksi. Koulutusaineisto on kokonaisuudessaan melko laaja. Tämän vuoksi se on jaettu osiin, joita voidaan käyttää tarpeen mukaan. Osat ovat 1. Varauksen muodostuminen 2. Varauksen hallittu purkautuminen 3. Hallitsematon purkautuminen 4. Hallitsemattoman purkautumisen seuraukset 5. Vaarojen tunnistaminen ja riskin arviointi 6. Työntekijän toiminnan vaikutukset 7. Työntekijän vaatetus 8. Toimitila- ja laitekysymykset 9. Sanasto Koulutusaineisto on laadittu VTT Tuotteet ja tuotanto -yksikössä yhteistyössä Työsuojelurahaston ja Työturvallisuuskeskuksen kanssa. Aineiston laatimisessa on käytetty hyväksi vuosina toteutetun Staattisen sähkön hallintateknologiaohjelman tuloksia. Lisätietoja koulutusaineistosta antaa VTT Tuotteet ja tuotanto -yksiköstä erikoistutkija Yngve Malmèn (03) , yngve.malmen@vtt.fi Koulutuskalvot löytyvät osoitteesta ja STAHA yhdistyksen jäsenet voivat tilata esityksen muistiinpanosivuista kootun kirjasen maksutta os.

4 Lähettäjä: STAHA yhdistys Birgit Multisilta VTT PL Tampere JÄSENET Tukijäsenet: ABB Oy, Product Support Freudenberg Household Products Oy Ab Joniko Elektrostatik Oy Kemianteollisuus ry KONE Luotettavuuslaboratorio Laitosjalkine Oy Lindström Oy Nokia Oyj Perel Oy Premix Oy Pucast Oy Standa Oy Testware Oy Treston Oy Upofloor Oy Henkilöjäsenet: Johanna Anttila,Laitosjalkine Oy Sakari Anttila, Laitosjalkine Oy Jari Erkkilä, Tuotekehitys Oy Tamlink Gunnar Graeffe, TTY Matti Harkoma, Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos Pirjo Heikkilä, TTY / Kuitumateriaalitekniikka Sirkka Heiskanen, Nokia Oyj Ari Honkanen, GWS Systems Oy Liisa Huolman, Laitosjalkine Oy Anna-Leena Hyytiäinen, Lindström Oy Riitta Juvonen, Kemianteollisuus ry Maarit Kaihlanen, Fristads Ab Tapio Kalliohaka, VTT Tuotteet ja tuotanto Joni Kiiski, KONE Luotettavuuslaboratorio Timo Kilpeläinen, Hella Lighting Finland Oy Raimo Kitunen, Perlos Oyj Heta Kojo, VTT Tuotteet ja tuotanto Erkki Korjuslommi, Tksoft Oy Antti Kousa, Teknos Oy Riikka Kuusinen,Upofloor Oy Timo Kytönen, Powerware Oy Tapio Leppinen, Raikka Oy Henkilöjäsenet jatkuu: Keijo Lindholm, Freudenberg Household Products Oy Ab Tuija Luoma, VTT Tuotteet ja tuotanto Pekka Maijala, VTT Tuotteet ja tuotanto Olli Martikainen, Standa Oy Birgit Multisilta, VTT Tuotteet ja tuotanto Kai Nordlund, Devipack Oy Salme Nurmi, VTT Tuotteet ja tuotanto Juhani Oksanen, Fortum Oil and Gas Oy Jaakko Paasi, VTT Tuotteet ja tuotanto Hannu Palomäki, Puolustusvoimat, Ilmavoimien Viestitekniikkalaitos (IVL) Pertti Parviainen, Testware Oy Timo Piipponen, Treston Oy Reijo Pussinen, Oy L M Ericsson Ab Mirja Railo, Perlos Oyj Antti Rissa, Lapuan Nahka Oy Peter Ristikangas, Premix Oy Niina Ropponen, Schering Oy Kimmo Saarelainen, Perel Oy Asko Saarinen, Yleisradio Oy Jyrki Salminen, Porin Tekniikkaopisto Matti Salo, Pucast Oy Jenni Sassi, PMJ Automec Oyj Risto Sulonen, VTT Tuotteet ja tuotanto Marita Talala, Koillis-Pohjanmaan ammattioppilaitos, Pro Elektro Taivalkoski Pasi Tamminen, VTT Tuotteet ja tuotanto Pentti Tolvanen, Joniko Elektrostatik Oy Heimo Tomperi, Filtronic Lk Oy Tuomo Törmänen, Puolustusvoimat, pääesikunta, Teknillinen tarkastusosasto Riku Vuorinen, VTT Tuotteet ja tuotanto Urpo Väisänen, ABB Oy, Product Support

5