TASEKIRJA 2010 TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 TASEKIRJA 2010 TILINPÄÄTÖS

2 1 Sisällysluettelo Toimintakertomus 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehity Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Kaupunkikonsernin toiminta talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus ja valvonta Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet Talousarvion toteutuminen 1. Tavoitteiden toteutuminen tulosalueittain Käyttötalous Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Tilinpäätöslaskelmat 1. Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Konsernilaskelmat Liitetiedot Allekirjoitukset ja merkinnät 1. Tilinpäätöksen allekirjoitus Tilintarkastusmerkintä... 97

3 2 Toimintakertomus 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Koko kansainvälinen talous ja Suomen vienti sen mukana kääntyi vähitellen kasvuun 2010 vuoden puolivälissä. Myönteinen talouskehitys jatkui loppuvuoden ja kansantalous on nyt hienoisella kasvuuralla. Näkymiä varjostaa edelleen Eurooppalaisen rahoitusjärjestelmän ongelmien laajeneminen jo tuettujen kansantalouksien ulkopuolelle. Koko kuntatalous kehittyi vuonna 2010 myönteisemmin kuin arvioitiin vielä vuoden puolivälissä. Kankaanpäässä vältyttiin merkittäviltä yritysten lopettamistoimilta. Loppuvuodesta yritysten tilauskannat vähitellen vahvistuivat ja investointihalukkuus lisääntyi erityisesti rakentamisen ja kaupan toimialoilla. Vuoden 2010 lopussa kaupungin työttömyysaste oli 11,9 %, kun se vastaavana ajankohtana vuotta aikaisemmin oli 14,2 %. Kaupungin väkiluku jatkoi hienoista laskua siten, että kokonaisväkimäärä oli vuoden lopussa ennakkotiedon mukaan henkeä. Vuoden 2010 väkiluvun lasku edellisvuodesta oli 88 henkeä. Kaupungin palvelut ja talous 2010 Kankaanpään kaupungin palvelutuotanto toimi normaaliin tapaan myös vuoden 2010 aikana. Palvelutuotannon organisoinnissa merkittävin muutos tapahtui Silloin aloitti ns. paras-lain edellyttämä sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoimintaalue eli PoSa. Yhteistoiminta-alueen toiminnan järjestämisen ja omistajaohjauksen ympärillä tehtiin runsaasti työtä vuoden aikana. Osana talouden tasapainottamisohjelmaa kunnallisveroprosenttia korotettiin 0,25 % eli 20,00 %:iin. Kaupungin saamat verotulot kasvoivat edellisvuodesta noin 0,3 milj. eli 0,8 %. Valtionosuudet kasvoivat noin 0,5 milj. eli 2,4 %. Toimintakate - eli toimintakulujen ja -tuottojen välinen erotus - kasvoi edellisvuodesta 1 milj. eli 1,9 %. Tähän sisältyy satunnaistuloja 1,4 milj. jo v päättyneestä kehittämisprojektista. Vatajankosken Sähkön kuntayhtymän tuloutus oli 0,85 milj.. Taloudellista tulosta arvioitaessa on syytä huomioida, että kaupungin osuus PoSan alijäämästä v:lta 2010 on noin 0,5 milj.. Korkotason alhaisuus näkyi edelleen rahoituksen kustannuksissa. Kaupungin maksuvalmius oli hyvä koko vuoden ja kassavarojen määrä oli vuoden lopussa 4 milj.. Vuosikatetta kertyi 4,4 milj.. Vuoden 2010 kuntien tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntaluokassa asukasta vuosikatetta kertyi keskimäärin 350 /asukas, kun vastaava luku on meillä 362 /asukas. Poistojen (2,2 milj. ) jälkeen tilikauden tulokseksi tuli ylijäämää 2,2 milj.. Kun aikaisemmilta vuosilta yhteenlaskettua alijäämää oli 0,3 milj. jää vuoden 2010 jälkeen taseeseen ylijäämää 1,879 milj.. Investoinnit ja rahoitus Investointimenojen kokonaismäärä oli 4,8 milj.. Investointeihin saatujen valtionosuuksien jälkeen nettoinvestoinnit olivat noin 3,6 milj.. Merkittävimmät investoinnit: - Koulukeskus 2,90 milj. - Liikenneväylät 0,33 milj. - Vesihuolto 0,30 milj. - Rakennusten kunnossapito 0,25 milj. - Maanhankinta 0,25 milj. Kaupungin lainakanta pysyi lähes edellisen vuoden tasolla. Vuoden 2010 lopussa lainakanta oli 20,9 milj. ja edellisen vuoden lopussa se oli 20,6 milj.. Asukaskaskohtainen lainakanta: 2010; /asukas ja 2009; /asukas. Määrä on alle kaikkien kuntien keskiarvon (noin 2000 /as.). Koko konsernin (Kankaanpään kaupunki + tytäryhtiöt) toimintakate oli 48,8 milj. ( milj. ) ja vuosikate 8,9 milj. (2009 8,8 milj. ). Poistojen (6,5, milj. ) ja tilinpäätössiirtojen jälkeen koko kaupunkikonsernin ylijäämä oli 1,8 milj.. Konsernitaseen loppusumma on 111,6 milj. ja lainakanta 48,7 milj. (4 014 /asukas). Tulevaisuuden näkymät Koko julkisen talouden tulevaisuutta varjostaa ns. kestävyysvaje, joka johtuu ensisijaisesi ikäsidonnaisten menojen voimakkaasta kasvusta. Valtiovarainministeriö on arvioinut julkisen talouden kestävyysvajeeksi noin 5 % koko kansantuotteesta vuodelle 2015 ja tästä arviolta puolet kohdistuu kuntatalouteen. Kuntataloudessa on rasitteena myös vuosien mittaan kertynyt alijäämä kunnallisen kiinteän omaisuuden riittämättömän kunnossapidon seurauksena. Yritystoiminnan näkymät vaihtelevat toimialoittain mutta iso kuva näyttää varsin hyvältä. Niin asuntokuin toimitilarakentaminen on selvästi virkistynyt ja toteutuessaan vireillä olevat investoinnit tulevat vahvistamaan Kankaanpään asemaa. Kankaanpään kaupungin talous tulee kiristymään vuonna Merkittävimmin tähän vaikuttavat perusturvan - eli ostot PoSalta - lisämäärärahatarpeet, kuntasektorin palkkaratkaisu ja toimitilojen nopeasti kasvava korjaustarve. Riittävän vahvan peruskunnan aikaansaamiseksi käynnissä oleva kuntaliitosselvitys Jämijärven, Kankaanpään ja Parkanon kesken tulee ratkaisuun kuntien päätöksenteon osalta loppuvuodesta Eduskuntavaalien jälkeisen hallituksen ohjelma tulee pitkälti linjaamaan valtiovallan suhtautumisen asiaan. Esitän parhaat kiitokset kaupungin työntekijöille, luottamushenkilöille ja kaikille yhteistyökumppaneille vuodesta Paavo Karttunen kaupunginjohtaja

4 3 1.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleistietoja Kankaanpään kaupungista Perustettu 1865 Kaupungiksi 1972 Asukasluku (2009/2010) Pinta-ala 689,83 km 2, vettä 15,22 km 2, yhteensä 705,05 km 2 Asukastiheys 17,34 as./km 2 Kalleusluokka II Tuloveroprosentti 19,75 v ja 20,00 v Valtuuston poliittiset voimasuhteet Suomen Keskusta 11 SDP 7 Kokoomus 6 PS 5 Vas 4 Krist.dem. 1 Vihr 1 Yhteensä 35 valtuutettua, joista naisia 11. Etäisyydet Turku 200 km, läänin pääkaupunki Helsinki 270 km Tampere 100 km Pori 50 km, lähin reittiliikenteen lentokenttä ja merisatama Jämijärvi 21 km, lähin pienlentokenttä Parkano 50 km, lähin rautatieasema Hallinnollinen asema Lääni Länsi-Suomen Hovioikeuspiiri Turku Käräjäoikeus Ikaalinen Kihlakunta Kankaanpää Maaoikeuspiiri Etelä-Suomi Vesioikeuspiiri Länsi-Suomi Sotilaslääni Turun ja Porin Veropiiri Kankaanpää Satakunnan maaseutuelinkeinopiiri Pori Tiepiiri Turku Lounais-Suomen ympäristökeskus Turku Sairaanhoitopiiri Satakunta Työvoimapiiri Satakunta Toimielinorganisaatio Kaupungin hallinnossa tai hallinto-organisaatiossa ei tapahtunut muutoksia. Vuoden 2011 alusta tulosalueet kulttuuripalvelut ja vapaa-aikapalvelut yhdistettiin yhdeksi tulosalueeksi, jonka nimeksi annettiin kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut.

5 4 Tilivelvolliset toimielimet ja viranhaltijat tulosalueittain: Tilivelvolliset toimielin tulosalue viranhaltija keskusvaalilautakunta vaalit keskuusvaalilautakunnan sihteeri tarkastuslautakunta tarkastustoimi tarkastuslautakunta kaupunginhallitus yleishallinto kaupunginjohtaja hallintopalvelut kaupunginsihteeri kehittäminen kaupunginjohtaja tukipalvelut kaupunginsihteeri talouspalvelut kaupunginkamreeri maaseutulautakunta maaseutupalvelut maataloussihteeri ympäristölautakunta kaavoitus kaupunginarkkitehti rakennusvalvonta rakennustarkastaja mittaus- ja kiinteistötoimi kaupungingeodeetti perusturvalautakunta perusturvapalvelut tilaajajohtaja erikoissairaanhoito tilaajajohtaja sivistyslautakunta lasten päivähoito sivistysjohtaja sivistystoimen hallinto sivistysjohtaja perusopetus sivistysjohtaja/rehtorit toisen asteen opetus sivistysjohtaja/rehtorit kulttuuri-ja vapaa-aikalk kulttuuripalvelut sivistysjohtaja vapaa-aikapalvelut sivistysjohtaja tekninen lautakunta pelastustoimi teknisen keskuksen johtaja rakentaminen rakennuspäällikkö vesihuoltolaitos rakennuspäällikkö tilapalvelut rakennuspäällikkö 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Kuntien yleiset kehitysnäkymät kohentuivat vuoden 2010 aikana. Tämä käy ilmi Työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen Kuntaliiton Tilastokeskuksella teettämästä Aluebarometri tutkimuksesta. Aluebarometri mittaa maan eri osien kehityksessä odotettavissa olevia muutoksia kuntien virka- ja luottamushenkilöille kohdennetun kyselytutkimuksen avulla. Velanottoa lukuun ottamatta kehitysnäkymät olivat kääntyneet positiivisiksi kaikilla muilla mitatuilla mittareilla (verotulot, työttömyys, teollisuuden, kaupan ja palveluiden sekä asuntorakentamisen investoinnit, rahoitusasema ja yleiset kehitysnäkymät). Alueelliset kehitysnäkymät arvioitiin kokonaisuudessaan parhaimmiksi Kanta-Hämeessä, Pohjois-Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Lapin maakunnassa. Kuntien rahoitustilanne on edelleen tiukka mutta se on kohentunut jonkin verran aikaisemmasta. Verotulojen odotetaan jo kasvavan mutta velkaa otetaan yleisesti. Kuntien tuloveroprosentin korotustahti on laantunut. Kun vuonna 2010 yhteensä 181 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan, vuonna 2011 enää 49 kuntaa teki niin. Työllisyystilanne on helpottunut ja myös työvoimapulan arvioidaan olevan helpottumassa lyhyellä aikavälillä. Asuntorakentamisen, kaupan ja palveluiden sekä jossain määrin myös teollisuuden investointiaikeet ovat kyselyn mukaan aiempaa korkeammalla tasolla. Kaksi kolmesta vastaajasta uskoo kuntien välisen yhteistyön kehittyvän myönteiseen suuntaan. Kriittisimmät arviot kuntayhteistyöstä annettiin Helsingin metropolialueella ja teollisilla kaupunkiseuduilla. Työllisyys Koko maa Satakunta Pohjois-Satakunta Kankaanpää Avoimet työpaikat Työttömät työnhakijat yht Työttömyysaste 10,3 % 11,8 % 11,9 % 11,9 %

6 5 1.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Tilikauden aikana valtuusto muutti talousarviota kolmessa kokouksessaan. Talousarvion muutokset eivät vaikuttaneet ennakoituun tilikauden tulokseen, joka oli nimellisesti positiivinen. Edellisten vuosien tilinpäätöksistä johtuen vuoden 2009 taseessa oli kattamatonta alijäämää 0,34 milj. euroa. Tämän johdosta ja osana aiemmin hyväksyttyä talouden tervehdyttämisohjelmaa valtuusto korotti tuloveroprosenttia vuoden 2010 alusta lukien 0,25 prosenttiyksikköä 20,00 %:iin. Lisäksi toteutettiin vuonna 2009 aloitettu henkilöstömenojen alentaminen kahden viikon palkkamenojen osalta lomautuksena, lomarahan vaihtona tai palkattomana vapaana vuonna 2010 päivähoito- ja opetushenkilöstön osalta siltä osin kuin säästötoimet olivat siirtyneet edellisvuodelta. Vuonna 2000 aloitetun ja vuonna 2003 päättyneen Puettavan teknologian kehittämisyksikkö - toiminnan käyntiinajo hankkeen maksatuspäätöksiin saatiin joulukuussa päätökset Satakunnan ELYkeskuksesta. Pitkään ja monivaiheisessa käsittelyssä ollut hanke saatiin päätökseen ja kaupunki sai EU- ja kansallista tukea hakkeeseen n. 1,4 milj. euroa. Koska hankkeesta ei enää ollut saatavia kirjanpidossa, vaikutti saatu tuki positiivisesti suoraan tulokseen. Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymä PoSa ei pystynyt sopeuttamaan toimintaansa ja talouttaan tilaajalautakunnan tilaussopimukseen. Tämän johdosta joulukuussa omistajakunnat valtuuttivat tilaajalautakunnan korottamaan tilaussopimusta yhteensä n. 2,1 milj. eurolla. Tästä korotuksesta huolimatta PoSan vuoden 2010 tulos muodostui n. 0,95 milj. euroa alijäämäiseksi. Kankaanpään kaupungin vastuu PoSan alijäämästä vuodelta 2010 on n. 0,5 milj. euroa edellisvuoden ,4 milj. euron alijäämävastuun lisäksi. PoSan toiminnan kehittämiseksi ja talouden tasapainottamiseksi kaupunki palkkasi Oy Audiapron selvittämään mahdollisia toimenpide-esityksiä. Tämä selvitys valmistui helmikuussa Käyttötalouden tulosalueiden suurimmat määrärahojen ylitykset olivat peruspalveluissa tilauksessa Po- Salta ja sosiaali-terveyspalvelujen eläkevastuissa sekä vapaa-aikapalveluissa. Nettomenojen ylityksiä oli yhteensä 0,968 milj. euroa ja nettomenojen alituksia yhteensä 1,950 milj. euroa. Käyttötalous toteutui kokonaisuudessaan toimintakatteen osalta siis 98,2 %:sti eli toimintakate alittui n. 0,981 milj. euroa. Vuosikate oli 4,40 milj. euroa ja poistot 2,18 milj. euroa. Vatajankosken Sähkön kuntayhtymä tuloutti sopimuksen mukaisesti kaupungille 0,85 milj. euroa, joka on kirjattu kuntayhtymätuloutuksena muihin rahoitustuottoihin. Tilikauden tulokseksi muodostui + 2,219 milj. euroa. Tilikauden ylijäämäksi muodostui 2,219 milj. euroa. Edellisten tilikausien yhteenlasketut alijäämät ovat yhteensä - 0,341 milj. euroa. Näin ollen kumulatiivinen eli yhteenlaskettu ylijäämä taseessa on tilivuoden 2010 lopussa +1,879 milj. euroa. 1.5 Kaupungin henkilöstö Henkilöstötilinpäätös on liitteenä. Henkilöstössä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia kuten edellisvuonna, jolloin noin 100 henkilöä siirtyi Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymä PoSan palvelukseen. 1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Yleismaailmallinen taloudellinen taantuma tulee heijastumaan kunnallistalouteen vielä useita vuosia. Samaan aikaan kun verotulojen kasvu hiipuu, tulee palvelujen, erityisesti terveys- ja sosiaalipalvelujen, kysyntä kasvamaan väestön ikääntymisen vuoksi. Henkilöstön saavuttaessa vanhuuseläkeiän tulee myös työvoiman tarve kasvamaan jatkossa. Toimintatapojen muutos sekä erilaiset tekniset ratkaisut ovat välttämättömiä palvelujen turvaamiseksi. Kaupunginvaltuusto korotti tuloveroprosenttia vuodelle ,25 prosenttiyksikköä. Myös kiinteistöveroprosentteja korotettiin vuodelle Väkiluvun aleneminen jatkui edelleen ja ikäihmisten osuus kokonaisväestöstä tulee kasvamaan entisestään. Seudullinen yhteistyö sosiaali- ja terveyspalveluissa - PoSa - ei vielä kahden toimintavuoden aikana ole saavuttanut siihen asetettuja toiveita. Tilaaja-tuottaja-malli edellyttää sitoutumista järjestelmään. Mikäli kaikki osapuolet eivät sitoudu järjestelmään eivätkä toimi siten kuten malli edellyttää, ei sillä ole menestyksen mahdollisuuksia. Kaupungin vastuu PoSan vuosien 2009 ja 2010 alijäämistä on yhteensä n. 0,9 milj. euroa. Tämän alijäämän kattamisesta tulee tehdä päätös vuoden 2011 aikana. Vuonna 2010 aloitettiin Jämijärven, Kankaanpään ja Parkanon kuntien kesken selvitys uuden kunnan muodostamiseksi vuoden 2013 alusta lukien. Työ etenee siten, että kuntien valtuustot ottavat selvitykseen kantaa ensimmäisen kerran huhtikuun 2011 lopussa ja mikäli työtä päätetään jatkaa, päättävät kuntien valtuustot uuden kunnan muodostamisesta alkusyksyllä Mikäli päädytään uuden kunnan muodostamiseen, edellyttää valmistelu runsaasti työtä vuosien 2011 ja 2012 aikana, jotta vuoden 2013 alusta aloittava uusi kunta pystyy tarjoamaan kuntalaisille näiden tarvitsemat palvelut häiriöttömästi. 1.7 Ympäristötekijät Vuonna 2009 valmistunut jäteveden puhdistamon saneeraus on puhdistusprosessien tehostumisen myötä vähentänyt vesistöön kohdistuva kuormitusta. Energiatehokkaan Pitkämäen asuinalueen rakentuminen käynnistyi vuonna 2010 ja tonttien kysynnän vilkastumisen myötä alueen kunnallistekniikkaa ja katuverkostoa jatketaan vuonna Energiatehokas rakentaminen vähentää ilmaston kuormitusta.

7 6 2. Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan järjestäminen on perustunut kaupunginhallituksen hyväksymään sisäisen valvonnan ohjeeseen. Tilivelvolliset viranhaltijat on määritelty talousarviossa. Hyvän hallinnon edellyttämää laadukasta valmistelua ja päätösten täytäntöönpanoa voidaan valvoa mm. sillä että toimielinten esityslista/pöytäkirjoissa näkyy asian valmistelija ja täytäntöönpano. Kaupungin strategia valmistui valtuustokauden alussa. Strategia tarkistettiin ja päivitettiin vuoden 2009 aikana. Talousarvion toteutumista raportoidaan neljännesvuosittain kaupunginvaltuustolle ja kuukausittain kaupunginhallitukselle. Jokaisen tarkastuslautakunnan kokouksen alussa kaupunginjohtaja ja kaupunginkamreeri raportoivat ajankohtaisista asioista tilintarkastajalle ja tarkastuslautakunnalle. Lisäksi lautakunta ja tilintarkastaja kuulevat säännöllisesti muita viranhaltijoita. Kaupungin johtoryhmä kokoontuu kahden viikon välein. Kokouksista laatii muistion johdon sihteeri. Palvelukeskusten johtoryhmät kokoontuvat palvelukeskusten johtajien johdolla ja niiden muistiot toimitetaan kaupunginjohtajalle. Riskien kartoitusta ja hallintaa on käsitelty johtoryhmissä ja kaupunginkamreeri käy säännöllisesti neuvottelut vakuutusturvasta vakuutusyhtiön kanssa. Vuoden 2010 aikana vakuutusturva tarkistettiin ja koko kaupunkikonsernin vakuutukset kilpailutettiin konsultin avustuksella. Kilpailutuksen tuloksena vakuutusturvasta ja vakuutusyhtiöstä kaupunginhallitus päätti vuoden 2011 alussa. Vakuutusyhtiö vaihtui, vakuutusmaksut alenivat ja vakuutukset siirtyvät uuteen yhtiöön vuoden 2011 aikana. 3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma Ulkoiset tuotot ja kulut x Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitus tuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä (-alijäämä) Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut % 15,3 % 13,1 % 14,4 % 15,6 % Vuosikate/poistot % 201,8 % 214,6 % 69,4 % -36,1 % Vuosikate e/as Asukasluku muutos ed. v:sta Tunnuslukujen laskentakaavat liitteenä Vuosikate oli 4,40 milj. euroa ylittäen selkeästi poistojen määrän (2,18 milj. euroa). Vuosikate täyttää kriteerin tasapainossa oleva talous. Kriteeri täyttyi myös edellisenä vuonna, mutta ei kahtena sitä edellisenä vuonna. Asukasta kohti laskettuna vuosikate 362 e/as. oli hieman valtakunnan keskiarvon alapuolella (n. 400 e/as).

8 7 3.2 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma Ulkoiset tuotot ja kulut x Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus % 123,3 % 65,9 % 50,4 % -25,9 % Pääomamenojen tulorahoitus % 60,9 % 44,5 % 18,6 % -14,1 % Lainanhoitokate 1,17 1,30 0,42-0,05 Kassavarat milj e 4,054 3,507 3,270 2,021 Kassan riittävyys, pv Tunnuslukujen laskentakaavat liitteenä Investointien tulorahoitusprosentti kasvoi edellisvuodesta. Tunnusluku kertoo vuosikatteen ja investointien omahankintamenon suhteen; ollessaan yli sadan käytetään nettoinvestointeihin vähemmän kuin vuosikate. Pääomamenojen tulorahoitusprosentti kasvoi edellisvuodesta. Tunnusluku kertoo vuosikatteen riittävyydestä investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Tunnusluku on kohentunut edellisvuosista, joten selkeästi alle puolet investoinneista ja lainojen lyhennyksistä rahoitettiin lainanotolla. Lainanhoitokate oli yli 1:n, joka osoittaa, että vieraan pääoman hoitoon ei jouduttu ottamaan lisää lainaa, realisoimaan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja kuten kaksi vuotta aiemmin. Kassavarojen määrä vuoden lopussa oli n. 4,05 milj. euroa, joka on edellisvuotta enemmän. Maksuvalmius vaihteli vuoden aikana voimakkaasti, mutta oli silti koko vuoden ajan riittävä: vuoden lopussa 20 päivää. Lyhytaikaista lainaa ei vuoden lopussa ollut.

9 8 4. Rahoitusasema ja sen muutokset Tase VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat oikeudet II Arvonkorotusrahasto 2. Tietokoneohjelmistot III Muut omat rahastot Muut pitkävaikutteiset menot IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Ennakkomaksut V Tilikauden yli-/alijäämä II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet B POISTOERO JA VAPAA- 2. Rakennukset EHTOISET VARAUKSET Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistoero 4. Koneet ja kalusto Vapaaehtoiset varaukset 5. Muut aineelliset hyödykkeet 5. Ennakkomaksut ja keskener hank C PAKOLLISET VARAUKSET 0 0 III Sijoitukset Eläkevaraukset 1. Osakkeet ja osuudet Muut pakolliset varaukset 0 2. Joukkovelkakirjalainasaamiset 3. Muut lainasaamiset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut saamiset 1. Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Muut toimeksiantojen pääomat Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahast.:n erityiskatteet 4 4 E VIERAS PÄÄOMA Muut toimeksiantojen varat I Pitkäaikainen C VAIHTUVAT VASTAAVAT Joukkovelkakirjalainat 2. Lainat rahoit. ja vakuut.laitoksilta I Vaihto-omaisuus Lainat julkisyhteisöiltä Aineet ja tarvikkeet 4. Lainat muilta luotonantajilta Keskeneräiset tuotteet 5. Saadut ennakot 3. Valmiit tuotteet/tavarat Ostovelat 4. Muu vaihto-omaisuus 7. Liittymismaksut ja muut velat Ennakkomaksut 8. Siirtovelat II Saamiset II Lyhytaikainen Pitkäaikaiset saamiset Joukkovelkakirjalainat 1. Myyntisaamiset 2. Lainat rahoit. ja vakuut.laitoksilta Lainasaamiset Lainat julkisyhteisöiltä Muut saamiset Lainat muilta luotonantajilta Siirtosaamiset 5. Saadut ennakot Lyhytaikaiset saamiset Ostovelat Myyntisaamiset Muut velat Lainasaamiset Siirtovelat Muut saamiset Siirtosaamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ III Rahoitusomaisuusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstr. 3. Joukkovelkakirjalainasaamiset 4. Muut arvopaperit IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

10 9 Taseen tunnusluvut Omavaraisuus-% 41,2 % 38,7 % 35,2 % 37,2 % Suhteellinen velkaantuneisuus-% 43,0 % 44,0 % 42,1 % 43,1 % Kertynyt yli/alijäämä milj. e 1,879-0,341-3,606-2,914 Kertynyt yli/alijäämä e/asukas Lainakanta milj e 20,869 20,594 19,115 18,732 Lainakanta e/asukas Lainasaamiset milj. e 1,948 2,043 2,119 1,744 Asukasluku Tunnuslukujen laskentakaavat liitteenä Omavaisuusaste parani 2,5 %-yksikköä edellisvuodesta. Tunnusluku on edelleen selvästi maan keskiarvon alapuolella. Tunnusluvun heikkous johtuu peruspääoman suhteellisen alhaisesta tasosta sekä suuresta lainamäärästä. Suhteellinen velkaantuneisuusprosentti osoittaa kuinka paljon kaupungin käyttötuloista (toimintatulot, verotulot ja valtionosuudet) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluku on hieman edellisvuotta heikompi ja on edelleen selvästi maan keskiarvoa huonompi. Kertynyt ylijäämä 1,88 milj. euroa, asukasta kohti laskettuna 155 euroa, on puskurina tuleville vuosille. Lainakanta kasvoi 0,28 milj. euroa, asukasta kohti laskettuna 35 euroa euroon per asukas ollen valtakunnan tason alapuolella (n e/as). 5. Kokonaistulot ja -menot Kaupungin kokonaistulot ja -menot x 1000 TULOT x 1000 MENOT x 1000 Toiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot Valmistus omaan käyttöön -288 Valtionosuudet Korkokulut 324 Korkotuotot 31 Muut rahoituskulut 21 Muut rahoitustuotot Satunnaiset kulut 0 Satunnaiset tuotot 0 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien - Pakollisten var. lis (+) väh. (-) 0 hyödykkeiden luovutusvoitot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot 0 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Investointimenot Pysyvien vastaavien hyöd. luov.tulot 277 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 69 Antolainasaamisten lisäykset 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 Oman pääoman lisäykset 0 Oman pääoman vähennykset 0 Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä Täsmäytys: Kokonaistulot - Kokonaismenot Muut maksuv. muut. - Rahavar.muutos

11 10 6. Kaupunkikonsernin toiminta ja talous 6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 6.2 Konsernin toiminnan ohjaus ja valvonta Konserniohjaus ja valvonta perustuvat kuntalakiin ja kaupungin hallintosääntöön sekä konserniohjeeseen. Konserniohjaus on kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan vastuulla. Kaupunginhallitus käsittelee tytäryhtiöiden yhtiökokouskutsut ja evästää yhtiökokousedustajia. Tytäryhtiöiden hallitusten esityslistat/pöytäkirjat toimitetaan kaupunginjohtajalle. Tytäryhtiöiden merkittävimpiä asioita käsitellään tarvittaessa kaupunginhallituksessa. Kaupungilla ja konserniin kuuluvilla tytäryhtiöillä on sama tilintarkastaja.

12 Konsernituloslaskelma Ulkoiset tuotot ja kulut x Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 0-12 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitus tuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä (-alijäämä) Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut % 44 % 42 % 41 % Vuosikate/poistot % 136 % 134 % 107 % Vuosikate e/as Asukasluku Tunnuslukujen laskentakaavat liitteenä 6.4 Konsernin rahoituslaskelma x 1000 e Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus % 97,9 % 90,1 % 66,7 % Pääomamenojen tulorahoitus % 77,4 % 81,0 % 51,6 % Lainanhoitokate 3,1 2,8 1,7 Kassavarat milj. e Kassan riittävyys, pv Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos

13 Konsernitase VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat oikeudet Osuus ky:ien opon lisäyksestä Muut pitkävaikutteiset menot II Arvonkorotusrahasto Ennakkomaksut 0 24 III Muut omat rahastot II Aineelliset hyödykkeet IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Maa- ja vesialueet V Tilikauden yli-/alijäämä Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet B VÄHEMMISTÖOSUUDET Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet C POISTOERO JA VAPAA Ennakkomaksut ja keskener hank EHTOISET VARAUKSET II Sijoitukset I Poistoero Osakkuusyhteisöosuudet II Vapaaehtoiset varaukset Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset 0 0 D PAKOLLISET VARAUKSET Muut lainasaamiset 0 70 I Eläkevaraukset 2 2 Muut saamiset 10 1 II Muut pakolliset varaukset B TOIMEKSIANTOJEN VARAT E TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT C VAIHTUVAT VASTAAVAT F VIERAS PÄÄOMA I Vaihto-omaisuus I Pitkäaikainen korollinen vieras po II Saamiset II Pitkäaikainen koroton vieras po 0 0 Pitkäaikaiset saamiset III Lyhytaikainen korollinen vieras po Lyhytaikaiset saamiset IV Lyhytaikainen koroton vieras po III Rahoitusarvopaperit IV Rahat ja pankkisaamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuus-% 36,7 % 37,8 % 39,1 % Suhteellinen velkaantuneisuus-% 54,0 % 52,3 % 68,5 % Kertynyt yli/alijäämä milj. e -2,040-2,363-4,601 Kertynyt yli/alijäämä e/asukas Lainakanta milj e 48,730 47,684 45,954 Lainakanta e/asukas Lainasaamiset milj. e 0,010 0,072 0,057 Asukasluku

14 13 Tytäryhteisöjen toimintaa kuvaavien tunnuslukujen toteutuminen Kankaanpään Asunnonhankinta Oy Toteutunut liikevaihto v on 2,14 M. Vuokrattavia asuntoja yhtiöllä on omistuksessaan yhteensä 504 kpl, asuinpinta-ala yhteensä m 2. Lisäksi muita vuokrattavia ja isännöitäviä asuntoja on yhteensä 231 kpl. Asukkaita yhtiön omistamissa ja hallinnoimissa huoneistoissa vuoden 2010 lopussa oli henkilöä, mikä on noin 8,5 % Kankaanpään väkiluvusta. Käyttöaste v noin 92,8 %. Vatajankosken Sähkön kuntayhtymä

15 14 Kankaanpään Yrityspalvelu Oy Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy 7. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 7.1 Tilikauden tuloksen käsittely Kaupunginhallitus toteaa, että tilikauden tulos on ,51 euroa. Tilikauden ylijäämäksi muodostuu ,51 euroa, jonka hallitus esittää kirjattavaksi taseen oman pääoman yli/alijäämätilille. Edellisten tilikausien alijäämät ovat yhteensä ,44 euroa. Tilikauden ylijäämä ja edellisten tilikausien alijäämät ovat yhteenlaskettuna tämän jälkeen ,66 euroa. taloussuunnitelmakauden tulokset ovat tuloksen suuruuden osalta riittävät. Vuosien taloussuunnitelman osalta vuoden 2011 ylijäämäksi on arvioitu euroa, vuoden 2012 ylijäämäksi euroa ja vuoden 2013 ylijäämäksi euroa. Vuoden 2010 taseessa on kertynyttä ylijäämää eikä taloussuunnitelman tuleville vuosille ole suunniteltu alijäämää. 7.2 Talouden tasapinottamistoimenpiteet Vuoden 2010 talousarvio oli laadittu alun perin tilikauden tuloksen osalta vain nimellisesti positiiviseksi. Taloussuunnitelman vuosi 2011 oli tuloksen osalta euroa ylijäämäinen ja vuosi 2012 tuloksen osalta euroa ylijäämäinen. Toteutunut vuoden 2010 tilinpäätös osoittaa, että

16 15 Talousarvion toteutuminen tulosalueittain HALLINTOKESKUS Vaalit Yleiskuvaus toiminnasta Tulosalueen palveluajatuksena on valtiollisten vaalien kunnan osuuden sekä kunnallisvaalien tehokas ja virheetön hoitaminen. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Ei säännönmukaisia vaaleja. Tarkastustoimi Yleiskuvaus toiminnasta Tarkastuslautakunta on pitänyt kokouksen kerran kuukaudessa tammi-toukokuussa ja elo-joulukuussa Tarkastus tapahtuu tarkastussuunnitelman ja työohjelman mukaisesti siten, että eri palvelukeskusten toimintaan ja talouteen tutustutaan vuoden aikana. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tarkastuslautakunta on asettanut tavoitteekseen perehtymisen valtuuston, kaupunginhallituksen, lautakuntien ja viranhaltijoiden päätöksiin ym. asiakirjoihin luotettavan kuvan saamiseksi kaupungin toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista ja niiden toteutumisesta. Vuoden 2010 painopistealueina ovat olleet sivistyslautakunnan tehtäväalueet. Vuoden 2010 tarkastus jatkuu vuoden 2011 kevääseen ja viimeistään toukokuussa 2011 tarkastuslautakunta antaa vuoden 2010 arviointikertomuksen valtuustolle. Talouden toteutuminen Tulosalueella ei ollut tuloja. Toimintamenot alittuivat arviosta n euroa, jolloin nettomenojen alitus oli n euroa toetutumaprosentin ollessa 92,1 %. Yleishallinto Yleiskuvaus toiminnasta Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin ja kaupunkikonsernin strategisesta johtamisesta. Valtuusto asettaa keskeisimmät tavoitteet, myöntää resurssit ja päättää organisaation. Valtuusto hyväksyy talousarvion, seuraa tavoitteiden toteutumista ja hyväksyy tilinpäätöksen. Kaupunginhallitus vastaa operatiivisesta johtamisesta valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti, johtaa operatiivista toimintaa myös konsernitasolla ja vastaa sisäisestä valvonnasta. Kaupunginhallituksen esittelijänä toimii kaupunginjohtaja. Kaupunginvaltuusto Vuonna 2010 kaupunginvaltuusto kokoontui 7 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin 63 asiaa. Moneenko kokoukseen osallistunut 2010 Juhantalo Kauko puheenjohtaja/ valtuutettu 4/1 Lepistö Jorma puheenjohtaja/ valtuutettu 2/5 Kujanpää Katri I varapuheenjohtaja 7 Joutsenlahti Anssi II varapuheenjohtaja 7 Elomaa Irmeli valtuutettu 7 Hietaoja Tapio valtuutettu 7 Jussila Annikki valtuutettu 7 Jussila Kauko valtuutettu 7 Kallama Susanna valtuutettu 7 Kautonen Heikki valtuutettu 7 Kerola Kauko valtuutettu 6 Kerola Keijo valtuutettu 5 Kivelä Antti valtuutettu 7 Koivisto Jari valtuutettu 6 Koivumäki Jouko valtuutettu 7 Koivumäki Pertti valtuutettu 7 Kortteus Jorma valtuutettu 6 Korvala Seppo valtuutettu 7 Kujanpää Lauri valtuutettu 6 Kunnaspuro Raili valtuutettu 7 Kähkönen Kari valtuutettu 6 Lehtinen Sari valtuutettu 7 Lilja Erkki valtuutettu 7 Mäntysalo Rauno valtuutettu 7 Pihlajaniemi Sari valtuutettu 7 Rajala Pasi valtuutettu 7 Rajamäki Nina valtuutettu 6 Rosenberg Irmeli valtuutettu 6 Sjöberg Olavi valtuutettu 3 Tuomala Helena valtuutettu 6 Tuori Paavo valtuutettu 7 Uusitalo Mikko valtuutettu 7 Vuorenmaa Marko valtuutettu 7 Vähäkoski Anja valtuutettu 5 Ylinen Tapio valtuutettu 0 Holma Jari varavaltuutettu 1 Karjunen Sauli varavaltuutettu 5 Korpela Mikko varavaltuutettu 3 Lahti Reino varavaltuutettu 1 Lehtilä Jarmo varavaltuutettu 2 Luodetlahti Pentti varavaltuutettu 2 Marjaniemi Minna varavaltuutettu 1 Ojala Sami varavaltuutettu 1 Peltomaa Kristiina varavaltuutettu 5 Karttunen Paavo kaupunginjohtaja 7 Hatanpää Mika pöytäkirjanpitäjä 7 Anttila Maija johtoryhmän jäsen 5 Kiviniemi Heikki johtoryhmän jäsen 7

17 16 Laiho Pekka johtoryhmän jäsen 6 Liimu Erkki johtoryhmän jäsen 7 Männikkö Jaana johtoryhmän jäsen 4 Virolainen Ari johtoryhmän jäsen 1 Holm Päivi johtoryhmän varajäsen 1 Laine Elisa johtoryhmän varajäsen 1 Kaupunginhallitus Vuonna 2010 kaupunginhallitus kokoontui 24 kertaa ja käsitteli 389 asiaa. Moneenko kokoukseen osallistunut 2010 Koivumäki Pertti puheenjohtaja 23 Kerola Keijo I varapuheenjohtaja 22 Vähäkoski Anja II varapuheenjohtaja 20 Hietaoja Tapio jäsen 24 Kallama Susanna jäsen 20 Lilja Erkki jäsen 24 Rosenberg Irmeli jäsen 21 Tuomala Helena jäsen 21 Vuorenmaa Marko jäsen 22 Jussila Kauko varajäsen 4 Koivisto Jari varajäsen 2 Korvala Seppo varajäsen 2 Pihlajaniemi Sari varajäsen 4 Viitala Satu varajäsen 3 Juhantalo Kauko KV:n puheenjohtaja 12 Lepistö Jorma KV:n puheenjohtaja 3 Kujanpää Katri KV:n I varapuheenjohtaja 19 Joutsenlahti Anssi KV:n II varapuheenjohtaja 24 Karttunen Paavo esittelijä 24 Hatanpää Mika pöytäkirjanpitäjä 23 Laiho Pekka pöytäkirjanpitäjä 1 Talouden toteutuminen Tulosalueen tulot alittuivat n euroa ja menot ylittyivät n euroa, jolloin nettomenojen ylitys oli n euroa toteumaprosentin ollessa 110,6 %. Kaupunginkanslia Huolehtii kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja hallinto- ja henkilöstöjaoston sekä tarvittaessa tilapäisten toimielinten valmistelu-, sihteerin- ja täytäntöönpanotehtävistä sekä hoitaa keskitetysti päätöksenteon asiakirjapalvelut, vastaa keskitetysti luottamuselinten esityslista- ja pöytäkirjatuotannosta, keskitetysti postin kuljetuksesta, painatuskeskuksen toiminnasta, johdon sihteeripalveluista, lainopillisista asioista, tiedotus- ja suhdetoiminnasta sekä vaaleista. Keskuskirjaamo hoitaa kaupungin asiankäsittelyn eri vaiheiden kirjaamisen sekä tietopalvelun vireillä olevien, käsiteltyjen ja arkistoitujen asioiden osalta. Keskusarkisto vastaa kaupungin arkistotoimesta, tehtäviin kuuluu mm. kaupunginarkiston ja kotiseutuarkiston hoito ja tietopalvelu. Yhteispalvelupiste Palvelupiste sijaitsi Keltaisella talolla tilapäistiloissa seitsemän vuotta. Palvelupiste sai uudet tilat Leppäsen korttelista syksyllä. Avajaisia vietettiin lokakuussa. Uusien tilojen myötä palvelupisteen nimi muuttui yleisökilpailun perusteella Yhteispalvelupiste Leppikseksi. Yhteispalvelupiste siirtyi kertomusvuoden alusta hallinnollisesti tukipalveluista hallintopalveluihin. Yhteispalvelupiste toimii mm. neuvontapisteenä ja valtakunnallisena i-pisteenä, tourist infona, lomakkeiden noutopaikkana, hakemusten ja muiden asiakirjojen vastaanottopaikkana, kaupungin ja PoSan laskujen maksupaikkana, Lippupalvelun lippukauppana ja Lippupisteen myyntipisteenä ja eräiden julkaisujen myyntipaikkana. Yhteispalvelupisteessä on asiakkaiden käytössä maksuton internet-asiakaspääte. Yhteispalvelupisteessä hoidettiin kertomusvuoden aikana myös kaupungin ja kehittämiskeskuksen puhelinvaihde sekä lokakuusta alkaen Po- San puhelinvaihde. Hallintopalvelut Yleiskuvaus toiminnasta Hallintopalvelujen tehtävänä on tuottaa valtuuston ja hallituksen sekä hallinto- ja henkilöstöjaoston päätöksentekoa varten riittävät tiedot valmisteltavina olevista asioista eri vaihtoehtoineen sekä huolehtia tehtyjen päätösten täytäntöönpanosta. Hallintokeskuksen tehtävänä on myös valvoa valtuustoa ja hallitusta alempien toimielinten päätöksiä, seurata päätösten toteutumista koko kaupunkikonsernin näkökulmasta ja raportoida riittävästi tehtyjen päätösten vaikutuksista sekä edelleen tuottaa kaikkia palvelukeskuksia varten riittävät keskushallinnon ja tietohallinnon palvelut. Yhteispalvelupiste Leppis ulkoa.

18 17 Hallinto- ja henkilöstöjaosto Jaosto vastaa kaupungin henkilöstöhallintoon ja tukipalveluyksikköön kuuluvasta päätöksenteosta, siltä osin kuin se edellyttää luottamushenkilöelimen päätöksentekoa. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Kaupungin www-sivujen uudistaminen Markkinointi- ja viestintäsuunnitelman päivittäminen Kriisitiedotussuunnitelman laatiminen Säännönmukaiset teemoitetut mediatapaamiset Kuntouttava työtoiminta - toimialoille työllistämisvelvoite väh. 15 henkilöä. Tasokkaan palvelupisteen suunnitteleminen ja ylläpitäminen Leppäsen korttelin uuteen liikerakennukseen matkailijoita ja kaupunkilaisia varten - palvelupisteen nimestä järjestetään nimikilpailu Henkilöstöhallinto - senioriohjelman laatiminen Toteutuma: Www-sivuille tehtiin pienimuotoisia päivityksiä. Etusivulle tuli viikoittain vaihtuva otsikkotasoinen tiedotteiden julkaisu. Lisäksi mainostoimisto suunnitteli muutamia lisälinkkejä etusivulle. Markkinointi- ja viestintäsuunnitelman päivittämisen yhteydessä käynnistettiin seutumarkkinointihanke, jonka tavoitteena on luoda Pohjois-Satakunnan brändi. Kaupungin oma markkinointi- ja viestintäsuunnitelma tulee tätä myöden päivitettyä. Kriisitiedotussuunnitelma on laadittu ja käsitelty kaupungin johtoryhmässä. Talousarvioinfo pidettiin lehdistölle, mutta osallistuminen oli heikkoa. Kaupungilla on ollut 36 henkilöä kuntouttavassa työtoiminnassa. Palvelupiste siirtyi Leppäsen kortteliin ja nimestä järjestettiin nimikilpailu. Nimeksi tuli Yhteispalvelupiste Leppis. Senioriohjelma on laadittu. Ohjelmasta on pyydetty henkilöstöjärjestöiltä lausunnot. Talouden toteutuminen Tulosalueen tulot ylittyivät n euroa ja menot ylittyivät noin euroa, jolloin nettomenojen ylitys oli noin euroa toteutumaprosentin ollessa 100,4 %. Kehittäminen Yleiskuvaus toiminnasta Kehittämistoimenpiteillä ja pitkäkestoisilla hankkeilla pyritään turvaamaan kaupungin kehittyminen asetetun strategian mukaan. Keskeisiä tavoitteita ovat: - kaupungin vetovoimaisuuden vahvistaminen - valmiudet kuntaliitoksiin ja palveluiden seudulliseen tuottamiseen - yritystoiminnan toimintaedellytysten kehittäminen Toiminnalliset tavoitteet ja niihin kohdennetut resurssit on esitelty tarkemmin ao. tulosalueen kehittäminen kohdalla. Talouden toteutuminen Tulosalueen tulot ylittyivät n euroa ja menot alittuivat n euroa, jolloin nettomenojen alitus oli n euroa toteumaprosentin ollessa -243,3 %. Suuri tulojen ylitys johtui vuosina toteutetun projektin Puettavan teknologian tutkimusyksikkö - toiminnan käyntiinajo maksatuspäätöksien saamisesta. Projektin maksatuspäätösten käsittely eri tukiviranomaisissa kesti vuosia, kunnes Satakunnan ELY-keskus ratkaisi joulukuussa 2010 vireillä olleet maksatushakemukset ja päätti yhteensä 1,38 milj. euron tukien maksatuksesta. Projektin tukisaatavat oli jo aiempina vuosina poistettu taseesta, jolloin saatu tuki paransi kokonaisuudessaan tillikauden tulosta. Tukipalvelut Yleiskuvaus toiminnasta Tukipalveluyksikön tehtävänä on järjestää palvelukeskuksille toimistotyöhön tarvittava työvoima, siivous- ja ruokahuoltopalvelut sekä tietohallintopalvelut omakustannushintaan kilpailukykyisesti ja laadukkaasti. Palvelujen tuottaminen perustuu vuosittain asiakkaan kanssa tehtävään palvelusopimukseen, jossa määritellään hinta, määrä ja laatu palvelukohtaisesti. Palvelukeskusten sisäisesti ostamien palvelujen ylijäävä osa myydään konsernin tytäryhteisöille ja toisessa vaiheessa konsernin ulkopuolelle. Tukipalveluyksikön toimintajärjestelmällä on SFS-EN ISO 9001:2008 laatusertifikaatti. Tietohallintopalvelut Tietohallintopalveluiden tehtävänä on mahdollistaa Kankaanpään kaupungin palvelutuotannossa olevien tietojärjestelmien käytettävyys ja tarkoituksenmukaisuus. Tietohallintopalvelut tuottaa työasemien ylläpitopalvelua myös Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitos kuntayhtymälle (PoSa). Tietotekniikan ylläpito on ulkoistettu ja palvelutuotantoa valvoo kaupungin palveluksessa oleva tietohallintopäällikkö, joka vastaa myös tietotekniikkaan liittyvistä kehitystoimista. Ylläpidossa on 1020 tietokonetta, joista 689 on kaupungin ja 331 PoSan omistuksessa. Kaupungin lähiverkossa on 40 toimipistettä. Toimistopalvelut Toimistopalveluyksikkö huolehtii kaupungin toimistotehtävistä välittämällä toimistohenkilöitä palvelukeskuksille. Toimistohenkilöitä voidaan välittää myös tytäryhteisöille ja muille kunnille. Kertomusvuonna toimistopalveluyksikköön kuului palvelupäällikkö ja 42 vakituista toimistohenkilöä sekä syyskuun alusta lukien yksi määräaikainen osa-aikalisäsijaisena. Toimistohenkilökunnan määrä (43) vastaa 40,5 henkilön työpanosta, koska neljä henkilöä on osa-aikaeläkkeellä ja yksi osa-aika-

19 18 lisällä. Kertomusvuoden aikana kolme toimistohenkilöä jäi eläkkeelle ja tilalle palkattiin yksi uusi. Toimistopalveluyksikkö on myynyt toimistopalvelua Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy:lle (1 henkilö) ja PoSalle. PoSalle myytävä toimistopalvelu on käsittänyt PoSan puhelinvaihteen hoitamisen lokamarraskuusta 2010 lukien. Talouskeskuksessa työskentelevä toimistohenkilöstö suorittaa kaupungin taloushallintotehtävien lisäksi myös PoSan ja aikuiskoulutussäätiön taloushallintotehtävät. Siivouspalvelut Siivoustoimi huolehtii kaupungin kiinteistöjen puhtaanapidosta 19 työntekijän voimin, joista neljä on osa-aikaeläkkeellä. Osa kiinteistöistä hoidetaan omana työnä, mutta osassa kiinteistöistä toimii ulkoistettu siivous. Siivoussopimus käsittää ylläpitosiivouksen 1-5 kertaa viikossa, toiminnasta riippuen sekä perussiivouksen kerran vuodessa. Ruokapalvelut Ruokahuolto valmistaa aterioita koululaisille, päiväkoteihin, vanhuksille, ulkopuolisiin toimintakeskuksiin ja kaupungin työntekijöille. Lounasannoksia valmistetaan noin 2500:lle. Lisäksi valmistetaan koululaisille maksullista välipalaa, päiväkoteihin aamu- ja välipalaa ja tietysti vanhainkodilla tarjotaan ateriat aamupalasta iltapalaan. Ruokahuollossa työskentelee 21 henkilöä. Ateriat valmistetaan suomalaisia ravitsemissuosituksia noudattaen, erikoisruokavaliot huomioiden. Valmistuskeittiöitä on 3 kappaletta (Pohjanlinnan koulu, Keskustan koulu ja Lohikon palvelukodin keittiö) ja jakelukeittiöitä on 9 kappaletta. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Koko tukipalveluyksikköä koskevana tavoitteena oli laatujärjestelmän mukainen toiminta ja sertifikaatin ylläpitäminen. Yksikön toiminta perustuu laadunhallintajärjestelmään, joka on kuvattu laatukäsikirjassa. Käsikirja siirrettiin kevään aikana uuteen järjestelmään. Yksikön toiminnassa ja johtamisessa noudatettiin prosessimaista toimintamallia, vuosikellon mukaista aikataulua ja standardin vaatimuksia. Sisäisiä auditoijia koulutettiin henkilökunnasta lisää 10 henkilöä. Tukipalveluyksikön toimintajärjestelmä päivitettiin syksyllä uuden standardin, ISO 9001:2008, vaatimusten mukaiseksi. Bureau Veritas Certification suoritti ulkoisen päivitys- ja määräaikaisarvioinnin , poikkeamia ei tullut tällä kertaa Toimistopalveluissa tavoitteena oli palvelujen tuottaminen kaupungin oman organisaation lisäksi tytäryhteisöille. Palvelua on myyty tavoitteiden mukaisesti. Uutena palveluna loka-marraskuusta alkaen Po- San puhelinvaihteen hoitaminen. Ruokapalveluissa tavoitteeksi on asetettu kustannustehokkuuden (yksikkökustannukset e/ateria) parantaminen ja toisaalta ruokahuollon laadun ylläpitäminen. Yksikkökustannuksiin on voitu vaikuttaa keskittämällä aterioitten valmistusta suurempiin yksiköihin. Tällä hetkellä aterioita valmistetaan Pohjanlinnan keskuskeittiöllä, josta toimitetaan ateriat kaikkiin päiväkoteihin, kyläkouluihin ja ulkopuolisille toimintakeskuksille, lisäksi aterioita valmistetaan Keskustan koululla ja Lohikon palvelukodilla, josta toimitetaan lounasta myös muihin toimipisteisiin kuten Kanervakotiin ja kotipalveluaterioita vanhuksille kotiin viikon jokaisena päivänä. Koska hinnoitteluperusteena asiakkaana olevalle palvelukeskukselle käytetään omakustannushintaa, siirtyy kustannustehokkuuden parantumisesta saatu hyöty asiakkaan eduksi. Elintarvikerahan porrastus on edelleen hyvä, koska saatiin panostettua enemmän lounasateriaan huomioiden eri-ikäisten tarpeet. Portaita tuli kolme; päiväkoti ja ala-aste 0,8, yläaste 0,9 ja lukio 1 ja Palvelukodilla koko päivän aterioihin on varattu 3,3. Tasalaatuisuus keittiöiden välillä on parantunut edelleen; yhtenäisiä reseptejä ja toimintatapaohjeita on tehty. Siivouspalveluiden tehokkuutta on parannettu valitsemalla kevyempiä menetelmiä ja välineitä sekä koulutuksella ja opastuksella. Laatutasoa ja työssä jaksamista on ylläpidetty ammattitaitoisen henkilöstön avulla, myös sijaisilta on vaadittu koulutus. Tietohallintopalveluiden tavoitteena oli kaupunkiorganisaatiolle ja Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitos kuntayhtymälle tarjottavien tietotekniikan ylläpitopalveluiden tehostaminen ja laadun parantaminen sekä tietoverkon kehittäminen. Palveluiden tehokkuutta ja laatua parannettiin kehittämällä atkpalveluiden prosessikuvausten menettelyjä ja soveltamalla niitä käytännön toimintaan. Tietoverkkoa kehitettiin uusimalla vanhentuneita ja riskialttiita verkon aktiivilaitteita sekä palvelintietokoneita. Avoimen koodin käytön tehostaminen aloitettiin käynnistämällä EU-tukea saanut projekti, Active & Open. Talouden toteutuminen Tulosalueen tulot ylittyivät arvioidusta n euroa ja menot ylittyivät n euroa jolloin nettomenojen ylitys oli n euroa. Tulosalueen nettomenot olivat talousarviossa 0. Bruttomenojen toteutumaprosentti oli 100,6 %. TALOUSKESKUS Talouspalvelut Yleiskuvaus toiminnasta Talouspalvelut tuottaa taloushallinnon palvelut Kankaanpään kaupungin lisäksi Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitokselle (PoSa) ja Kankaanpään aikuiskoulutussäätiölle. Taloushallinnon palvelut on tuotteistettu ja kustannusseuranta tapahtuu tuotteittain. Taloushallintopalvelujen tuotteet ovat: palkkalaskelma, kirjanpidon vientirivi, ostolasku, myyntilasku ja maksuliikennetapahtuma. Tuotteiden tuotanto-

20 19 kustannukset jaetaan palvelujen käyttäjien kesken tuotteiden määrien ja niiden yksikköhintojen mukaisesti. Vuodelle 2010 PoSalle tuotettaville tuotteille on sovittu kiinteät yksikköhinnat, jotka eivät olennaisesti poikenneet todellisista tuotantokustannuksista. Kaupungin ja PoSan kesken on solmittu 5 vuoden sopimus, jolla kaupunki tuottaa PoSalle taloushallintopalvelut. Vuonna 2010 otettiin käyttöön uusi sähköinen ostolaskujen käsittelyprosessi. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tavoitteina olivat taloushallintopalvelujen tuotteiden yksikköhinnat kohtuulliset sekä riittävä ja seuranta ja raportointi. Taloushallinnon palvelujen yksikköhinnat pääosin laskivat edellisvuodesta lukuun ottamatta ostolaskun yksikköhintaa, joka selvästi nousi. Ostolaskun yksikköhinnan nousu johtui uuden tietojärjestelmään käyttöönottokustannuksista. Kokonaisuutena palvelujen tuotantokustannukset laskivat edellisvuodesta 10,1 %. Tuotteista merkittävin kustannusten kannalta on palkanlaskenta, jonka osuus tuotantokustannuksista on 43,5 %. Kaikkien tuotteiden tuotantokustannuksista suurin kustannuslaji on henkilöstömenot, joiden osuus on 70,2 %. Osuus on kuitenkin laskenut vuosittain ( ,1 %) Taloushallintopalveluista tuotettiin PoSalle 59,4 %, kaupungille 39,7 % ja Aikuiskoulutussäätiölle 0,8 %. Raportointi toteutettiin pääosin Talgraf-ohjelmalla, joka ennustaa tilikauden tuloksen edellisen vuoden ja kuluvan vuoden toteutuman perusteella. Koska vuodet eivät ole samankaltaisia, ennustettavuus heikkenee sitä enemmän mitä tarkemmalle tasolle se viedään. Raportit tuotettiin kuukausittain. Lisäksi tuotettiin kuukausikohtaisia talouden seurantaraportteja ja erillisiä verotilitysraportteja. Verotuskustannukset olivat euroa. Talouden toteutuminen Tulosalueen tulot ylittyivät arvioidusta n euroa ja menot ylittyivät arviosta n euroa, jolloin nettomenojen alitus oli n euroa toteutumaprosentin ollessa 98,5 %. Maaseutupalvelut Yleiskuvaus toiminnasta Maaseutupalveluiden tulosalue hoitaa maatalouteen, maaseutuun ja maaseutuyrittämiseen liittyviä viranomais-, hallinto- ja kehittämistehtäviä. Merkittävimmät ovat maaseutuelinkeinoviranomaistehtävät Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanossa. Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa tuli voimaan Laki edellyttää maaseutuelinkeinohallinnon kokoamista nykyistä suurempiin hallinnollisiin kokonaisuuksiin. Vuoden aikana neuvoteltiin pohjoisen Satakunnan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen muodostamisesta. Kankaanpää keskeisen sijaintinsa sekä alueen hallinnollisena ja kaupallisena keskuksena ilmoitti mahdollisuudesta toimia maaseutuhallinnon järjestävänä kuntana. Vuoden aikana maaseututoimisto muutti uusiin toimitiloihin KOY Torikulmaan yhdessä Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskuksen, Leadertoimiston ja muiden kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Maaseutulautakunta kokoontui kaksi kertaa. Kulunut vuosi toi taas eräitä muutoksia Eu:n yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanoon. Uudet nautapalkkiojärjestelmät otettiin käyttöön. Edellisenä vuonna alkanut tuottajahintojen aleneminen oli aiheuttanut kustannuskriisin kaikilla tuotantosuunnilla. Eu päätti jakaa jäsenmaiden maidontuottajille kertaluontoista kriisitukea maitoalan erityistä markkinatukea. Tuki maksettiin tuotettujen maitolitrojen perusteella. Kansallisesti oli mahdollista maksaa väliaikaista tukea velkaantuneille tiloille. Alkutalvi 2010 olin sääsuhteiltaan poikkeuksellinen. Pakkaskausi jatkui monin paikoin ennätyksellisen pitkään ja maan eteläosassa oli harvinaisen paljon lunta, mikä vaikeutti erityisesti junaliikennettä. Huhtikuu oli viileä ja vähäsateinen. Paksun roudan ja vähäisten kevätsateiden vuoksi peltojen kuivuminen muokkauskuntoon oli hidasta ja epätasaista. Toukokuun alussa myös sateet haittasivat kylvötöiden alkua. Kylvöille päästiin toukokuun puolivälissä, jolloin oli runsaan viikon mittainen harvinainen hellejakso. Vuoden 2010 kylvöille oli ominaista että viljaala oli pienin 15 vuoteen ja rypsin kylvöala suurempi kuin koskaan aiemmin. Kesä oli poikkeuksellisen helteinen ja sen vuoksi menetettiin huippusadot. Sadonkorjuuaika oli edullinen ja puinnit etenivät poikkeuksellisen ripeästi ja korjuukustannukset jäivät kohtuullisiksi. Syksyn mittaan myös viljojen markkinahinnat alkoivat nousta. Loppuvuosi oli myös tavanomaista kylmempi. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Vuonna 2010 Kankaanpäässä tukihakemuksilla ilmoitettiin n hehtaaria peltoa. Aktiivisia peruslohkoja on yhteensä n kpl. Tilojen keskipeltoala oli n. 31,5 hehtaaria. Tukea hakevia tiloja oli 308 kpl. Sähköisesti tukihakemuksista toimitettiin n. 10 %. Tallennustyö saatiin ajallaan tehdyksi, tarkastetuksi ja tallennusilmoitukset lähetetyksi viljelijöille tiedoksi. Tavoitteen mukaisesti tuet maksettiin ajallaan heti kun se oli järjestelmän mukaan mahdollista. Yksittäisiä tukihakemuksia toimitettiin 1676 kpl ja eri lomakkeita jätettiin 1919 kpl. Tilojen yleisin tuotantosuunta on kasvinviljely. Maitoa tuotettiin 52 tilalla. Sikataloutta harjoitettiin 11 tilalla. Kananmunia tuotettiin yhdellä tilalla. Tilatuen tukioikeuksien omistuksen /hallinnan siirtohakemuksia jätettiin 38 kpl. Ely-keskuksen maaseudun ja energian yksikön valvonnoissa oli 56 tilaa. Hukkakauran saastuttamia tiloja oli 73 kpl (950 ha). Maatilojen investointeihin myönnettiin korkotukilainoja n. 0,9 miljoonaa euroa 10 hankkeeseen. Avustuksia myönnettiin euroa. Sukupolvenvaihdos toteutettiin kahdella tilalla. Uusina viljelijöinä aloitti kaksi tilaa. Pienyritystoiminnan tukea myön-

21 20 nettiin yhdeksään yritykseen yhteensä n euroa. Talouden toteutuminen Tulosalueella ei ollut tuloja. Tulosalueen menot alittuivat n euroa, jolloin nettomenojen alitus oli n euroa toteumaprosentin ollessa n. 94,8 %. YMPÄRISTÖKESKUS Yleistä Ympäristölautakunnan alainen palvelukeskus, ympäristökeskus, luo edellytyksiä hyvään elinympäristöön ja kaupungin kehittämiseen tuottamalla alueiden käytön suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä palveluja. Toimialaan kuuluvat kaavoitus, mittaus- ja kiinteistötoimi sekä rakennusvalvonta. Ympäristölautakunnan ja -keskuksen vuoden 2010 toimintaa ja tuloksia voidaan pitää resursseihin nähden hyvinä. Rakennustarkastajan jäätyä eläkkeelle virka oli täytetty sisäisesti vuoden määräajaksi ja määräaikaa jatkettiin toisella vuodella. Kaupungingeodeetin virkaa hoidettiin loppuvuosi sijaisjärjestelyin. Maankäyttöinsinöörin virka saatiin viimein täyttää, mikä osaltaan helpotti mittaustoimiston työtilannetta. Asuntorakentaminen ja tonttikauppa osoittivat elpymisen merkkejä. Liikerakentaminen jatkui, kun Leppäsen korttelin liikerakennus ja Keskon mittava Citymarket valmistuivat. Yritysalueiden veto-voima vahvistui uuden Ruukinkadun valmistuttua. Tontteja varattiin myös yksityisten hyvinvointipalvelujen tuottajille. Kaupungin johdon aloitteesta selvitettiin kevään 2010 aikana tulevaisuuden vaihtoehtoisia organisaatiomalleja ja resurssikysymyksiä ympäristökeskuksen ja teknisen keskuksen kesken. Vaihtoehdot esiteltiin kaupunginhallitukselle, mutta ratkaisut jäivät odottamaan mahdollisten kuntaliitosten toteutumista. Ympäristökeskusta työllistäviä ajankohtaisia ja julkista keskustelua herättäneitä hankkeita olivat mm. Narvin alueen kalliolouhoshanke, Vihteljärven kunnostushankkeen valmistelu, kysymys Toukolan kohtalosta, Rivieran kehittäminen, Montun kehittämisvisiot, Kuninkaanlähteen vuokrasopimusten uusimiseen liittyneet selvitykset sekä osallistuminen Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskuksen vetämään elinkeinostrategiatyöhön ja Satakunnan arkkitehtuuripoliittisen ohjelman laadintaan. Kaupungin tonttitarjontaa ja Pitkämäki-projektia esiteltiin rakentajien tonttipäivänä, joka järjestettiin lauantaina uusimuotoisena tapahtumapäivänä. Perinteiseen tapaan järjestettiin ympäristö- Ympäristölautakunta Kuva Maija Anttila

22 21 Uusimuotoinen Rakentajien tonttipäivä kokosi kaupungintalolle alan asiantuntijoita ja uusista tonteista kiinnostuneita. Kuva Maija Anttila lautakunnan ja -keskuksen yhteinen sekä eri sidosryhmille avoin tutustumismatka Kuopion asuntomessuille Matkalla tutustuttiin myös Kuopion kaupunkisuunnittelun periaatteisiin ja erityisesti Saaristokaupunkiprojektiin. Ympäristökeskuksen vuoden 2010 taloudellinen tulos muodostui alijäämäiseksi johtuen maaalueiden myyntituottojen kirjaamisesta keskuksen tuloksi ja siitä, että Leppäsen korttelin kauppahinta euroa jäi valitusten takia vielä saamatta kaupungille. Ilman tätä vajetta toteutumaprosentti olisi ollut lähellä 100 %, joten muilta osin ympäristökeskuksen talousarvio toteutui lähes ennakoidusti. Kaavoitus Yleiskuvaus toiminnasta Kaavoituksen tulosalueen tehtävänä on toteuttaa kaupungin strategisia ja toiminnallisia päämääriä yhdyskuntasuunnittelun keinoin tavoitteena toimiva, taloudellinen ja kaunis kaupunki. Painopistealueina olivat kaupungin strategian ja kaavoitusohjelman mukaisesti keskustaajaman oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laadinta, monipuolinen asuin- ja yritystonttitarjonta sekä maankäyttöön liittyvät kehittämishankkeet. Yleiskaavan kaupunkihautomoissa keväällä 2010 perehdyttiin teemakohtaisesti alustavaan yleiskaavaluonnokseen. Kuva Maija Anttila Kaavoituksen tulosalueen toimintaa leimasi osallistuminen edelleen kahteen Tekes-hankkeeseen, jotka saivat osarahoituksen Tekesin Kestävä yhdyskunta -teknologiaohjelmasta. Vähäenergisen kaupunki- ja liikkumismallin kehittäminen yleiskaavatyössä oli käynnistynyt keväällä 2009 ja hanke päättyi vuoden 2010 lopussa. Lisäksi Kankaanpään kaupunki on osallistunut vuosina toteutettavaan valtakunnalliseen, VTT:n organisoimaan EcoDrive-hankkeeseen pienimpänä kuudesta kaupungista. Johtoryhmän jäsenenä kaupunginarkkitehti osallistui mm. Itävallan Linziin ja Saksan Freiburgiin kohdistuneeseen tutustumismatkaan. Projektin yhteydes-

23 22 Asellinkadun varren asemakaavan muutos Pajusen ja Seren tonteille saatiin hyväksymiskäsittelyyn. Havainnekuva arkk.tsto Küttner ky. sä VTT valmisteli selvitystä Pitkämäen lämmitystapa-vaihtoehdoista, tuotti laskentamallit ja analysoi Kankaanpään liikkumistapaselvityksen tuloksia sekä osallistui kaupungin ja SAMK Kuvataiteen kesken järjestetyn, ekologisuutta korostavan ympäristötaidekilpailun tuomarointiin. Kaupunkisuunnittelun puitteissa tehtiin edelleen positiivista imagotyötä. Mm. Kankaanpään Tekesprojektit saivat alan lehdissä ja seminaareissa valtakunnallista tunnettuutta. Kaupunginarkkitehdin väitöskirja Taidekehän tarina vuodelta 2008 kiinnosti ja poiki luentopyyntöjä yhdeksään eri tilaisuuteen ympäri Suomen. Kaavoituskatsaus 2010 ja kaavoitusohjelma tehtiin perinteisesti talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaan liittyen. Kaavoituskatsaus ja -ohjelma sekä ajankohtaiset kaava-aineistot kuten yleiskaavatyön valmistelumateriaali ovat luettavissa internetissä kaupungin kotisivuilla. Pitkämäki-projektilla on omat verkkosivut osoitteessa Suunnittelutoimisto osallistui kaupungin keskeisiin talonsuunnitteluhankkeisiin: koulukeskuksen vaiheittainen peruskorjaus, Keskustan koulun liikunta- ym. tilojen saneeraus, liikuntakeskuksen peruskorjauksen esiselvitystyö sekä kaupunginmuseon kehittämisen hankeryhmä. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Kaupungin kehittämisen kannalta keskeisenä hankkeena jatkettiin oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laadintaa keskustaajamaan ja sen lähikyliin Hapualle, Lohikkoon, Jyränkylään ja Narviin. Yleiskaavatoimikunta kokoontui kertomusvuonna yhteensä kuusi kertaa. Osayleiskaavan alustavaa luonnosta käsiteltiin valtuustoseminaarissa ja syksyn aikana järjestettiin monipuolinen kuuleminen yleiskaavaluonnoksesta. Luonnosta esiteltiin Kankaanpää seminaarissa sekä Hapuan, Lohikon ja Narvin kylätilaisuuksissa ja Valmistelumateriaali oli nähtävillä Lausuntoja saatiin 25 ja huomautuksia 72 kpl. Niiden analysointi käynnistyi vielä vuoden lopulla. Valmistuvien asemakaavojen osalta ei päästy tulostavoitteisiin, kun Käpylän ns. liito-oravakaavan alueelle edellytetty ekologinen maisemaselvitys johti kolmannen luonnoksen laadintaan. Siitä järjestetty kuuleminen poiki uusia huomautuksia ja toi esiin tarpeen laatia maankäyttösopimuksia. Vanhaa hautausmaata ja sen ympäristöä koskeva kaavatyö jäi lepäämään ja odottamaan Monttu-kysymyksen ratkaisemista yleiskaavatyön yhteydessä. Kaavoitusohjelmaan kuulunut Asellinkadun (Pajunen & Sere) kaavamuutos saatiin hyväksymiskäsittelyyn ja Ewonakadun kaava luonnosvaiheeseen. Uusia kaavahankkeita tuli vireille runsaasti. Niistä KSM-Lämpötekniikan, Helinäkoti/Helmitupien ja Hydropojat/Jyllinmäenkadun kaavamuutokset saatiin luonnosvaiheeseen. Hapi-Keittiöt ja Wilmaikkuna Oy:n kaavamuutos käynnistettiin ja loppuvuonna tuli vielä vireille Satakunnan Osuuskaupan anoma kaavamuutos uuden S-marketin toteuttamiseksi Asemakadun varteen.

24 23 Aluearkkitehtijärjestelmä on toiminut vuodesta 1998 Pohjois-Satakunnan kuntien yhteistyötä vahvistavana asiana. Aluearkkitehti hoitaa ympäristöministeriön tuella Kankaanpäästä käsin viiden ympäristökunnan: Honkajoen, Jämijärven, Karvian, Merikarvian ja Siikaisten maankäytön suunnittelua ja kehittämiseen liittyviä tehtäviä, työskennellen lisäksi Kankaanpäälle kaksi päivää kuukaudessa. Aluearkkitehdin panos on ollut ratkaiseva monissa seutukunnan positiivisissa kehittämisprojekteissa kuten Jämin matkailupalvelujen ja Honkajoen Pesämäen moottoriurheilukeskuksen kehittämisessä sekä kuntien kaavoituksellisten valmiuksien edistämisessä. Talousarvion toteutuminen ja talousarviopoikkeamat Tulosalueen tulot alittuivat arvioidusta n euroa ja menot ylittyivät n euroa, jolloin nettomenojen ylitykseksi muodostui n euroa toteutumaprosentin ollessa 104,0 %. Rakennusvalvonta Yleiskuvaus toiminnasta Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on valvoa rakennustoimintaa yleisen edun kannalta, huolehtia kunnassa tarvittavasta rakentamisesta ohjauksesta ja neuvonnasta. Rakentamisen ohjauksen tavoitteena on hyvän ja käyttäjien tarpeita palvelevan, terveellisen, turvallisen, viihtyisän ja eettisesti tasapainoisen ympäristön aikaansaaminen sekä jatkuva huolehtiminen rakennetun ympäristön kunnosta. Rakennus-, toimenpide-, purkamis- ja maisematyöluvat ratkaisee rakennustarkastaja. Tarkastusinsinööri tekee päätökset korjausavustuksista. Rakennusvalvontaviranomainen toimii myös maaaineslain tarkoittamana lupa- ja valvontaviranomaisena sekä avustavana viranomaisena eri valtionhallinnon tehtävissä, jotka liittyvät valtion tukemaan rakentamiseen (esim. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Työ- ja elinkeinokeskukset). Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Rakennuslupia myönnettiin 183 kpl. Lupamäärä ja kokonaiskerrosala kasvoivat edellisvuodesta hieman. Keskeneräisiä rakennustöitä oli vuoden lopussa yli 400 kpl. Tavoitteena oli saada kesken-eräisten lupien määrä laskemaan. Vuosittain lähetetään päättyvistä luvista muistutuksia rakentajille, joiden tulisi pyytää tarvittavat katselmukset rakennustyön edistymisen mukaan. Tämä ei kuitenkaan aina tuota tulosta. Lisäksi uusia lupia tuli valmistuneiden tilalle paljon. Suunnittelun taso on vähän parantunut, erityissuunnitelmat toimitettiin rakennusvalvontaan pääosin ennen kyseisten töiden aloittamista. LVI-suunnitelmien toimittamisessa oli vielä toivomisen varaa. Sähköistä palvelua on lisätty; piirustuksia ja pöytäkirjoja on toimitettu haluaville sähköisessä muodossa. Rakennusvalvontatoimistossa on aloitettu asuntoyhtiöiden, kiinteistöyhtiöiden ja muiden suurien rakennusten pääpiirustusten skannaus sähköiseen muotoon. Käytössä olevilla ohjelmilla ei kuitenkaan voida ottaa vastaan eikä käsitellä CAD-piirustuksia. Talouden toteutuminen Tulosalueen tulot ylittyivät n euroa ja menot ylittyivät n euroa, joten nettomenot alittuivat euroa. Toteutumaprosentin ollessa 94,2 %. Mittaus- ja kiinteistötoimi Yleiskuvaus toiminnasta Mittaus- ja kiinteistötoimen tehtävänä on tarjota maastoon liittyvää sijainti- ja ominaisuustietoa ja huolehtia kiinteistön muodostuksesta sekä osallistua maapoliittiselta osalta asuntotuotannon, elinkeinotoiminnan ja yhdyskuntarakentamisen toteuttamiseen. Mittaus- ja kiinteistötoimen tehtävänä on kaupungin toiminnan kannalta tarpeellisten kantakarttojen, erikoiskarttojen sekä painettavien karttojen karttatuotannosta huolehtiminen, kiinteistönmuodostus asemakaava-alueella, kaavalaskenta, tonttijaot, kiinteistötoimitukset maastotöineen, toimitusten rekisteröinti ja arkistointi, rekisterikartan ylläpito, kiinteistötekninen asiantuntijapalvelu, rakennusvalvontamittaukset, kunnallistekniset mittaukset, tilatut mittaustehtävät, julkinen kaupanvahvistus, rakennus- ja huoneistorekisterin ylläpito, kauppahintarekisteriin ja kiinteistöverotukseen liittyvät tehtävät, huolehtiminen kunnan osoitejärjestelmästä sekä paikkatieto- ja integroidusta kiinteistötietojärjestelmästä, maanhankinta, tonttien luovutus, kaupungin edustaminen maanmittaustoimituksissa, lunastukset ja etuosto-oikeudet, asemakaavojen toteuttamiskorvaukset sekä kunnan maaomaisuus ja asiakirjahallinta. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Kulunutta vuotta kuvaa henkilöstömuutokset. Kaupungingeodeetti jäi virkavapaalle ja oli käytännössä juhannuksesta asti pois töistä. Vihdoinkin saimme täyttää maankäyttöinsinöörin viran, joka perustettiin kahden teknikkoviran tilalle. Janne Tuomisto aloitti elokuun puolesta välistä ja on tuonut piristävää nuoruutta joukkoomme. Saimmekin koko loppuvuoden perehdyttää häntä mittaustoimiston tehtäviin. Asiakaslähtöisiä toimenpiteitä on jouduttu priorisoimaan kiireellisyysjärjestykseen, kuitenkin lainsäädännön sallimin rajoituksin. Tonttijakoja tehtiin vuoden 2010 aikana yhteensä 8 kpl. Tontteja lohkottiin 28 kpl. Omakotitontteja luovutettiin 8 kpl ja yksi teollisuustontti. Lisäksi neuvoteltiin ja toteutettiin useita muita isompia ja pienempiä

25 24 kauppoja sekä maankäyttösopimuksia. Näistä esimerkkeinä: Rannannevan tila Lohikossa, Vesalan tila Tannerinkadulla sekä Liikennevirastolta ostettu määräala teollisuusalueeksi rautatien varrelta. Vuoden aikana jatkettiin kaupungin eri kartastojen ylläpitotehtäviä sekä hoidettiin kunnallistekniset ja rakennusvalvontaan sekä kiinteistönmuodostukseen liittyvät mittaustehtävät. Metsänhoitoyhdistys Karhun kanssa allekirjoitettiin palvelusopimus koskien kaupungin omistuksessa olevia n. 475 ha metsäalueita pois lukien puistometsät. Sopimus sisältää internet-pohjaisen tosiaikaisen metsänhoitosuunnitelman. Vuonna 2008 tehdyn metsänhakkuusopimuksen mukaiset päätehakkuut Kavoluoman tilalla saatettiin loppuun vuonna 2010, josta kertyi suurimmat hakkuiden tulot vuodelle Talouden toteutuminen Tulosalueen tulot alittuivat arvioidusta n euroa ja menot alittuivat n euroa, jolloin nettomenojen ylitys oli n euroa toteutumaprosentin ollessa -141,1 %. Tulojen alitus johtui valitusten vuoksi kesken olevasta Leppäsen tontin kaupasta, jolloin tontin myyntivoittoa ei budjetoinnista huolimatta voitu kirjata. Muista tulosalueista poiketen mittaus- ja kiinteistötoimen tulos-alueen bruttomenot - muilla nettomenot - ovat valtuustoon nähden sitovia. Bruttomenot alittuivat arvioidusta n euroa toteutumaprosentin ollessa 94,3 %. PERUSTURVAKESKUS Perusturvalautakunta Kankaanpään kaupungin, Honkajoen, Jämijärven, Karvian ja Siikaisten kuntien sekä Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymän perustama sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue aloitti toimintansa Perustamissopimuksen mukaan jäsenkunnat perustivat yhteiseksi tilaajaorganisaatiokseen Kankaanpään kaupungin organisaatioon kuuluvan perusturvalautakunnan. Kankaanpään kaupungilla ei ole kuitenkaan kuntalain tarkoittamaa otto-oikeutta perusturvalautakunnan tekemiin päätöksiin. Lautakunta on 13-jäseninen, johon Kankaanpään kaupunki valitsee viisi jäsentä ja muut osakaskunnat kukin kaksi jäsentä. Lautakunnan jäsenten on oltava oman kuntansa valtuuston jäseniä. Jäsenkuntien kunnanjohtajilla on läsnäolo- ja puheoikeus perusturvalautakunnan kokouksissa. Perusturvalautakunta toimii kuntien tilaajalautakuntana järjestettäessä sosiaali- ja perusterveydenhuollon palveluita yhteistoiminta-alueen asukkaille ja vastaa näin ollen palveluiden järjestämisestä. Palvelut tuotetaan pääsääntöisesti Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymän (PoSa) toimesta. Tavoitteena on järjestää palvelut mahdollisimman tehokkaasti ja laadukkaasti. Perusturvalautakunnan tehtävänä on toimialueensa (sopijakunnat) asukkaiden oman elämän hallinnan, sosiaalisen turvallisuuden ja terveyden edistäminen sekä inhimillisen kasvun tukeminen. Tilaajalautakunta toimii jäsenkuntien edustajana ja neuvotteluosapuolena vuotuisten palvelujen hankinnassa. Perusturvalautakunta kokoontui kertomusvuoden aikana 12 kertaa. Perusturvalautakunnan, PoSan ja kuntien välisiä seminaareja ja keskustelutilaisuuksia oli kertomusvuoden aikana neljä. Perusturvalautakunnan esittelijänä toimii tilaajajohtaja. Perusturvalautakunnan alaisuudessa ei ole muuta henkilökuntaa. Sihteeri- ja toimistopalvelu ostetaan toimistopalveluyksiköltä. Talouden toteuma Perusturvalautakunnan menot jaetaan jäsenkuntien Honkajoen, Jämijärven, Kankaanpään, Karvian ja Siikaisten kesken asukaslukujen suhteessa. Kankaanpään kaupungin talousarviossa 2010 lautakunnan toimintaan oli varattu n euroa. Lopullinen toteuma oli n euroa. Perusturvalautakunnan menoja vähensi kokoustarpeen väheneminen sekä vakinaisten viranhaltijoiden palkkakustannusten väheneminen, vt. tilaajajohtaja aloitti virassaan Tilaus posalta PARAS-laki Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta eli nk. puitelaki astui voimaan vuoden 2007 helmikuussa. Lain 1 määrittää sen tavoitetta Lain tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne. Lisäksi lain tavoitteena on varmistaa koko maassa laadukkaat ja asukkaiden saatavilla olevat palvelut. Palvelurakenteen on oltava kattava ja taloudellinen ja sen on mahdollistettava voimavarojen tehokas käyttö. Sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta puitelain keskeisin sisältö koskee lain 5 :ää. Sen mukaan perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalihuollon tehtävien järjestämisessä kunnat voivat perustaa yhteistoiminta-alueita. Näiden yhteistoiminta-alueiden palvelujen tulee kattaa vähintään asukasta. Pohjois-Satakunnassa yhteistoimintaalueen muodostivat Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia ja Siikainen, joiden väestömäärä ylittää niukasti vaaditun asukkaan rajan. Kunnat omistavat myös palvelujen tuottajan eli PoSan. POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ (POSA) PoSan perussopimuksen mukaan kuntayhtymän jäseniä perustamishetkellä olivat Honkajoen kunta, Jämijärven kunta, Kankaanpään kaupunki, Karvian kunta, Siikaisten kunta. Osajäsenkuntia olivat Meri-

26 25 karvia ja Pomarkku, joille PoSa tuottaa ympäristöterveydenhuollon palvelut. PoSan tehtävänä on tuottaa jäsenkunnille kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut erikseen sovittavien tilaussopimusten ja PoSan liiketoimintasuunnitelman mukaan. Esiopetuksen ja lasten päivähoidon palvelut eivät sisälly yhteistoiminta-alueen ja PoSan palvelukokonaisuuden piiriin. Tuotettaviin palveluihin kuuluvat lisäksi erilliseen taseyksikköön kuuluvat ympäristöpalvelut, joka sisältää ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun tehtävät, sekä työterveyshuolto. PoSan jäsenkuntien terveys- ja sosiaalihuoltopalvelut tuotetaan ns. tilaaja-tuottaja-mallilla. Näiden pääosin lakisääteisten kunnallisten palvelujen käytännön toteuttajana toimii PoSa ylikunnallisena ja alueellisena palvelujen tuottajaorganisaationa. TILAAJA-TUOTTAJA MALLI JA PALVELUSOPI- MUS Tilaaja kantaa tilaaja tuottaja-mallissa vastuun palvelujen järjestämisestä. Kankaanpäässä tilaajana toimii perusturvalautakunta, jonka tehtävänä on määritellä palvelun tavoitteet, tavoitteiden mukaiset palvelutyypit sekä osoittaa voimavarat palveluihin. Tilaajan ydintehtäviä ovat palvelutarpeen ja sen kehityksen arviointi sekä palvelujen hankinta. Tuottaja eli PoSa päättää, miten tilaajan kanssa sovitut palvelut tuotetaan. Tuottajan päätehtävä on tilaajan tilaamien palveluiden tuotantoprosessin hallinta. Tuottaja vastaa myös palveluiden laadusta tilaajalle ja asiakkaalle. Tilaajan ja tuottajan välistä toimintaa ohjaa niiden välinen palvelusopimus. Sopimuksessa määritellään palvelujen sisältö, palvelutuotteiden määrä sekä hinta ja laatu. Vuoden 2010 palvelusopimus hyväksyttiin perusturvalautakunnan kokouksessa Palvelusopimuksen toteumaa raportoitiin lautakunnalle kuukausittain. Reaaliaikainen toteuman arviointi on ollut hankalaa sillä vertailutietoa on ollut käytettävissä vasta ensimmäiseltä (v. 2009) vuodelta. Esimerkiksi palveluiden tuotantoprosessin hallinnan seuranta on osoittautunut hankalaksi ja tulee vaatimaan tilaajalta palvelutarpeen kehityksen toistuvaa arviointia palveluja hankittaessa. Talouden toteuma Kankaanpään osalta talousarviossa oli varattu 18,32 miljoonaa euroa tilaukseen PoSalta. Määrärahaa korotettiin kesken talousarviovuoden 0,66 milj. eurolla, jolloin tilaajalautakunnalla oli käytettävissä tilaukseen Kankaanpäälle yhteensä 18,98 milj. euroa. Palvelusopimuksen mukaan kunnat maksaisivat PoSan palveluista yhteensä 33,26 milj. euroa, josta Kankaanpään osuus oli 18,32 milj. euroa eli 55,03 %. Joulukuussa 2010 hyväksytyn uuden palvelusopimuksen mukaan perusturvalautakunnan kokonaistilaus PoSalta nousi 2,18 milj. eurolla yhteensä 35,44 milj. euroon, josta Kankaanpään osuus oli 19,24 milj. euroa eli 54,29 %. Talousarvion määräraha ylittyi n euroa toteutumaprosentin ollessa 101,4 %. Perhepalvelut Perhepalvelujen kokonaistilaus PoSalta oli (v ), , josta Kankaanpään osuus oli Perhepalveluita tilattiin PoSalta neljästä tuoteryhmästä ja tilattavia tuotteita on yhteensä 9. Tuoteryhminä ovat Hyvinvointia edistävät perheiden peruspalvelut, Perheitä tukevat palvelut, Lastensuojelupalvelut ja Perheoikeudelliset palvelut. Perhepalvelujen osalta Kankaanpään tilauksessa heijastuu lastensuojelullisten palvelujen tarve. Kalliita laitossijoituksia on muihin PoSan jäsenkuntiin nähden runsaasti. Perhepalveluissa ammattitaitoisen henkilöstön määrän vajauksen vuoksi resursseja ei pystytty kohdistamaan perheitä tukeviin palveluihin. Tulevina vuosina tavoitellaan sijoitusten määrän laskua ammattitaitoista henkilöstöä lisäämällä. Toiminnan kannalta on erityisen tärkeätä, että Po- San perhepalvelujen lisäksi toiminnassa ovat mukana myös esimerkiksi koulut ja vapaa-ajanpalvelut. Aikuispalvelut Aikuispalvelujen kokonaistilaus PoSalta oli (v ) josta Kankaanpään osuus oli Aikuispalveluita tilattiin PoSalta neljästä tuoteryhmästä ja tilattavia tuotteita on yhteensä 11. Tuoteryhminä ovat Aikuisten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut, Aikuisten peruspalvelut, Päihdehuoltopalvelut ja Vammais- ja kehitysvammapalvelut. Kankaanpään osalta aikuispalvelujen haasteet liittyvät pitkäaikaistyöttömiin ja heidän palveluihin. PoSa tuottaa palvelut, joiden tavoitteena on saada pitkäaikaistyöttömät aktivoitua ja ohjattua heidät esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan. Pitkäaikaistyöttömien aktivoinnilla pystytään vaikuttamaan työmarkkinatuen kuntaosuuteen. Kankaanpää maksoi vuonna ,09 (2009 yli euroa) työmarkkinatuen kuntaosuutta. Tämän kustannuksen pienentäminen ja pitkäaikaistyöttömien aktivoiminen on tulevaisuudessa keskeinen osa aikuispalvelujen toimintaa. Vanhuspalvelut Vanhuspalvelujen kokonaistilaus PoSalta oli (v ) , josta Kankaanpään osuus oli Vanhuspalveluita tilattiin PoSalta kolmesta tuoteryhmästä ja tilattavia tuotteita on Kankaanpään osalta yhteensä 7. Tuoteryhminä ovat Toimintakykyä ylläpitävät palvelut, Kotiin annettavat palvelut ja Asumis- ja laitoshoitopalvelut. Kankaanpään vanhusväestö on kasvanut viime vuosina ja ikäihmisten osuus Kankaanpään koko väestöstä tulee kasvamaan. Tämä asettaa haasteen palvelutarjonnalle. Vanhuspalvelut toimivat Kankaanpään osalta aivan kapasiteetin yläpäässä. Koti-

27 26 hoito on ollut kuormitettuna ja omaishoidon tuessa on ollut kankaanpääläisiä jonottajia. Asumis- ja laitoshoitopaikkojen kapasiteetin osalta on myös ongelmaa, sillä kankaanpääläisiä pitkäaikaispotilaita on ollut sijoitettuna henkilöä vuodeosastohoitoon. Kankaanpäässä on pystyttävä luomaan uusia kevyemmän palveluasumisen paikkoja, sillä resurssit eivät riitä tulevaisuudessa voimakkaaseen laitospaikkojen kasvattamiseen. Erityispalvelut Erityispalvelujen kokonaistilaus PoSalta oli (v ) , josta Kankaanpään osuus oli Erityispalveluita tilattiin Po- Salta neljästä tuoteryhmästä ja tilattavia tuotteita on yhteensä seitsemän. Tuoteryhminä ovat Vastaanotot, Hammashuolto, Hoidon täydentävät palvelut ja Vuodeosastohoito. Kankaanpään osalta keskeisimmät toiminnot erityispalvelujen osalta ovat lääkäripalvelut sekä vuodeosastohoito. Lääkäripalvelujen kustannuksiin vaikuttaa erityisesti lääkäreiden rekrytointi. Ostopalvelulääkäreiden hinta on kalliimpi kuin vakituisen lääkärin, siksi PoSa on edelleen panostanut omien lääkäreiden rekrytointiin. Vuodeosastohoito liittyy kiinteästi sekä vanhustenhuoltoon että erikoissairaanhoitoon. Tästä johtuen kankaanpääläiset vuodeosaston pitkäaikaispotilaat on erityinen huomion kohde. Pitkäaikaispotilaisiin liittyvää ongelmaa ei kuitenkaan vuoden 2010 aikana pystytty ratkaisemaan. Ympäristöpalvelut Ympäristöpalvelujen kokonaistilaus PoSalta oli (v ) , josta Kankaanpään osuus oli Ympäristöpalveluiden tilattavia tuotteita oli kolme eli Eläinlääkintä, Terveysvalvonta ja Ympäristönsuojelu. Ympäristöpalvelut eroaa Po- San muista palvelualueista siten, että palveluja tuotetaan PoSa-kuntien lisäksi myös Pomarkulle ja Merikarvialle. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa Satakunnan sairaanhoitopiiri. Tärkeä osa kuntien ja sairaanhoitopiirin toimintaa ovat Kumppanuusneuvottelut ja niihin liittyvät sopimukset. Kumppanuudessa ovat mukana sairaanhoitopiiri, PoSa ja PoSa-alueen kunnat. Kumppanuuden avulla pyritään ohjaamaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon painopistealueita alueen haasteiden mukaisesti. Sairaanhoitopiirin ja PoSan yhteistyön tiivistämisen tarve kasvaa Pohjois-Satakunnan väestön ikääntyessä. Talouden toteuma Erikoissairaanhoidon kustannuksiksi sairaanhoitopiirin talousarviossa oli Kankaanpään osuudeksi vuonna 2010 arvioitu 12,234 miljoonaa euroa. Tulosalueella ei ole tuloja. Tulosalueen menot (= nettomenot) ylittyivät n euroa toteutumaprosentin ollessa 100,2 %. Erikoissairaanhoidon menot sisältävät myös ostopalveluja muilta erikoissairaanhoidon kuntayhtymiltä kuin Satakunnan sairaanhoitopiiriltä. Muut toiminnat Muut toiminnat sisältävät muun peruspalvelutoiminnan, jonka keskeisimmät osat ovat Kankaanpäälle jääneet eläkevastuut ja valtionosuudet perustoimeentulotukeen. Muita toimintoja olivat lisäksi avustus Koivurinteelle, kaupunginhallituksen myöntämä työllisyyspoliittinen avustus Työpaja-Valtille ja työmarkkinatuen kuntaosuus. Talouden toteuma Kankaanpään kaupungin talousarviossa ei v ole varauduttu eläkevastuisiin, jotka olivat sosiaalija perusturvan osalta n euroa ja erikoissairaanhoidon osalta n euroa. Valtuuston myöntämään työmarkkinatuen kuntaosuuteen oli varauduttu eurolla. Työmarkkinatuen kuntaosuuden kokonaistoteumaksi Kankaanpäässä muodostui n euroa (v ). Palvelutalo Koivurinteelle oli talousarviossa varattu avustusta euroa, joka toteutui. SIVISTYSKESKUS Sivistystoimen hallinto Yleiskuvaus toiminnasta Sivistystoimi sisältää lasten päivähoito-, opetus-, kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut. Sivistyslautakunta vastaa koulutus- ja päivähoitopalveluista. Palvelut muodostavat yhteensä neljä tulosaluetta, joita ovat sivistystoimen hallinto sekä varsinaisesta opetuksesta vastaavat perusopetuksen ja toisen asteen tulosalueet sekä lasten päivähoito. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta vastaa nimensä mukaisesti kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluista. Lautakunnan alaisuudessa on kulttuuripalveluiden ja vapaa-ajanpalveluiden tulosalueet. Esittelijänä lautakuntien kokouksissa toimii sivistysjohtaja. Hallinnon tarkoituksena on palvella sivistystointa luomalla mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset sen hoitamiselle ja kehittämiselle. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Sivistyskeskuksen toimintasuunnitelmat on päivitetty vastaamaan kaupungin uutta strategiaa. Henkilöstön täydennyskoulutustarjontaa ei kertomusvuonna ole pystytty taloudellisista syistä täysimittaisesti toteuttamaan.

28 27 Kertomusvuosi sivistystoimessa on ollut rakentamisen aikaa. Koulukeskuksen vaiheistetusta peruskorjauksesta saatiin valmiiksi kesällä Kangasmetsän koulun rakennus ja välittömästi tämän jälkeen aloitettiin Kädentaidon rakennuksen peruskorjaus. Kumpaankin hankkeeseen saatiin valtionavustusta. Rakentamisen kanssa rinnakkain käynnistettiin Pohjanlinnan koulun ja auditorion sekä Koulukeskuksen hallintosiiven suunnittelu, joka parhaillaan on loppusuoralla. Loppuvuodesta aloitettiin myös Keskustan koulurakennuksen liikuntaosan peruskorjaussuunnittelu. Lasten päivähoito sai myös pitkään kaipaamaansa lisätilaa, kun uusi päiväkoti aloitti syksyllä toimintansa, nimikilpailun myötä se sai nimen Petäjäinen. Kertomusvuonna Yhteislyseon toiminta laajeni merkittävästi, kun Honkajoen lukio liitettiin erillisenä osana sen hallintaan, samalla aloitti työnsä myös uusi lukion rehtori Jukka-Tapio Laine. Kertomusvuonna sivistystoimessa on meneillään useita hankkeita. Hankkeissa on pyritty lisäämään seutukunnallista yhteistyötä sekä tekemään suunnittelu- ja kehittämistyötä. Loppuvuodesta 2010 uudistettiin lähikuntien kanssa erityisopetuksen sopimus vastaamaan uutta valtionosuuslainsäädäntöä. Talouden toteutuminen Tulosalueen tulot alittuivat arvioidusta n euroa ja menot alittuivat n euroa, jolloin nettomenojen alitus oli n euroa toteutumaprosentin ollessa 98,1 %. Lasten päivähoito Yleiskuvaus toiminnasta Lasten päivähoidon tarkoituksena on tukea päivähoidossa olevien lasten koteja näiden kasvatustehtävässä sekä yhdessä kotien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä. Päivähoidon tulee tarjota lapselle jatkuvat, turvalliset ja lämpimät ihmissuhteet, lapsen kehitystä monipuolisesti tukevaa toimintaa sekä suotuisa kasvuympäristö. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ohjaavina asiakirjoina toimivat Kankaanpään kaupungin Varhaiskasvatussuunnitelma ja Esiopetussuunnitelma. Päivähoitoa toteutettiin päiväkoti-, ryhmäperhepäiväkoti- ja perhepäivähoitona. Päiväkoteja oli yhteensä 6: Impivaara, Jalava, Luoma, Niinisalo, Petäjäinen ja Torikatu. Keskustan ja Päivärinteen päiväkodit lakkautettiin Uusi päiväkoti, joka syyskuussa sai nimekseen Päiväkoti Petäjäinen aloitti toimintansa Ryhmäperhepäiväkoteja oli yhteensä 3: Justeeri, Reimankallio ja Venesjärvi. Myllymäen ryhmäperhepäiväkodin toiminta muuttui päiväkotitoiminnaksi alkaen ja samalla se siirtyi hallinnollisesti Päiväkoti Jalavan alaisuuteen. Kolme työntekijää toimi kiertävinä sijaisina päivähoidon yksiköissä. Esiopetusta annettiin toimintakaudella ja toimintakaudella kaikissa päiväkodeissa sekä Venesjärven ryhmäperhepäiväkodissa. Esiopetuskuljetukset järjestettiin koululaiskuljetusten yhteydessä. Toimitilat, ruokahuollon palvelut sekä päiväkotien siivous tilattiin tukipalveluyksiköltä. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain 8 a luvun mukaista lapsille ja nuorille suunnattua toimintaa, jota kunta voi järjestää ja hankkia. API-toiminnan yleisenä tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä sekä luoda pohja hyvälle kasvulle. API-toimintaa järjestettiin kolmessa toimipisteessä. Toimipaikat: Kukonlaulu (25 paikkaa), Tähtitorni (20 paikkaa) ja Kyynäräinen (10 paikkaa). Kyynäräisen toiminta lakkautettiin vähäisen kysynnän vuoksi Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Päivähoitoa järjestettiin kysynnän ja hoitopaikkaresurssien mukaisesti (subjektiivinen päivähoitooikeus). Päivähoito oli laadullisesti ja sisällöllisesti tasalaatuista ja taloudellista. Henkilöstöä käytettiin erittäin joustavasti ja tehokkaasti. Päivähoitotoimintaa supistettiin koulujen loma-aikoina ja kiertävien sijaisten työpanosta käytettiin hyvin tehokkaasti. Vuorohoito keskitettiin Päiväkoti Petäjäiseen alkaen. Kerhotoiminta järjestettiin kevätkaudella Päivärinteellä ja syyskaudella Päiväkoti Jalavassa 2 krt/vko. Lomautusten vuoksi Kukonlaulun koululaisten kesätoimintaa ei järjestetty. Lomautukset näkyivät ja tuntuivat koko päivähoidon kentällä myös vuonna Puolet henkilöstöstä lomautettiin määrärahojen leikkausten vuoksi kahdeksi viikoksi. Päivähoidossa tehtiin 5-vuotiaiden KEHU-arviointi kaikille päiväkodeissa oleville 5-vuotiaille lapsille. Kaikille päivähoidossa oleville lapsille laadittiin lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetuksessa oleville lapsille henkilökohtainen esiopetussuunnitelma. Erityistä tukea tarvitseville lapsille laadittiin henkilökohtainen toiminta- ja kuntoutussuunnitelma. Varhaiskasvatusta ja esiopetusta toteutettiin yhteistyössä vanhempien kanssa. Päivähoidon henkilöstölle järjestettiin monipuolista lakisääteistä täydennyskoulutusta ja ensiapukoulutusta. Lisäksi henkilöstö on osallistunut aktiivisesti päivähoidon erilaisiin hankkeisiin. Perhepäivähoidon tiiminvetäjien työnohjaus jatkui edelleen.

29 28 Talouden toteutuminen Tulosalueen tulot ylittyivät n ja menot alittuivat n , jolloin nettomenojen alitus oli n toteumaprosentin ollessa 96,4 %. Päivähoidon yksikköhinnat 2010 vahvistetaan vahvistetun tilinpäätöksen jälkeen. Päivähoidon kysyntä ei ole laskenut syntyvyyden vähenemisen suhteessa. Tähän vaikuttaa mm. subjektiivinen päivähoito-oikeus. Vaikka päivähoitopaikat lisääntyivät Päiväkoti Petäjäisen ja Myllymäen ryhmäperhepäiväkodin päiväkodiksi muuttumisen myötä, päivähoitopaikkakapasiteetti on edelleen riittämätön. Perusopetus Yleiskuvaus toiminnasta ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Kankaanpään kaupungin perusopetuksessa on kuusi kyläkoulua, kaksi sekä yleisopetusta että luokkamuotoista erityisopetusta antavaa koulua ja yläkoulu. Luokkamuotoista erityisopetusta järjestetään seutukunnallisesti. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan kaikilla perusopetuksen kouluilla. Perusopetuksessa toimii 38 luokanopettajaa, 35 aineenopettajaa, 25 erityis-/erityisluokanopettajaa sekä 37 koulunkäynninohjaajaa/koulunkäyntiavustajaa. Perusopetuksen oppilasmäärä väheni edelleen, vuonna 2010 oppilaita perusopetuksessa oli Yläluokkien oppilaat osallistuivat valtakunnallisiin kokeisiin, joissa menestys on ollut hyvää keskitasoa. Erityisen hyvin on menestytty ruotsin kielen valtakunnallisissa kokeissa. Päättötodistuksen saivat kaikki 9. luokan oppilaat. Opettajakunta on lähes 100 % pätevää. Pääosa täydennyskoulutuksesta järjestyi erilaisten hankkeiden kautta. Virkaehtosopimuksen mukaista (veso) koulutusta ei opettajien lomautuksista johtuen järjestetty. Lukuvuonna kaupungin säästötoimet vaikeuttivat koulun opetus- ja kasvatustyötä. Tilanne vaati myös opettajien kahden viikon lomautuksen lukuvuoden aikana. Koulutyössä opettajien lomautukset näkyivät suurempina opetusryhminä. Kaikkia opetukselle asetettuja tavoitteita ei saavutettu. Koululaisten turvallisuus pystyttiin takaamaan. Joustavan perusopetuksen luokan eli JOPO - luokan toiminta käynnistyi Pohjanlinnan koulussa. Toiminta jatkuu valtionosuus rahoituksella lukuvuonna ja tulee osaksi perusopetuksen uutta lainsäädäntöä. Kerhohankkeen rahoituksella (OPM) järjestettiin kerhotoimintaa mm. käsityökerho ja musiikkikerho. Perusopetus on mukana toteuttamassa valtakunnallista KELPO-kehittämistoimintaa. Kyseisen toiminnan avulla mm. jalkautetaan uudistuvan perusopetuslain muutokset. Toiminnan yhtenä tavoitteena on jakaa konsultaatiota ja tukea Kankaanpään kaupungin perusopetuksen kouluille sekä myös muutamille yhteistyösopimuksessa oleville kunnille. Kyseistä konsultaatiotyötä tullaan jatkamaan ja kehittämään seutukunnallisesti jatkossakin. Kyseinen kehittämistoiminta (KELPO) on toteutettu Opetusministeriön kehittämisrahalla. Oppilaiden oma toiminta koulun kehittämisessä sekä omien toimintamahdollisuuksien lisäämiseksi on jatkuvasti kehittynyt ja jäntevöitynyt toimintasuunnitelmien myötä. Oppilaskunta toimii Niinisalon, Kangasmetsän, Keskustan sekä Pohjanlinnan kouluissa. Perusopetuksen oppilashuollon yhtenäistämiseksi laadittiin käsikirja. Sen vakiinnuttaminen jatkuu OPM:n hankkeen päättymisen jälkeen seudullisesti. Perusopetuksen kaikki koulut ovat mukana OPM:n KIVA-koulutoiminnassa. Kangasmetsän koulun peruskorjaus valmistui kesällä 2010 ja koulun toiminta pääsi alkamaan suunnitelman mukaisesti saneeratussa koulussa elokuussa Kädentaidontalon peruskorjaus alkoi syksyllä 2010, kyseiseen peruskorjaukseen saatiin valtiolta osarahoitusta. Entisissä liiketalouden tiloissa (SAMK) ovat syksyn 2010 sijainneet Pohjanlinnan koulun tekstiilityön, kotitalouden ja kuvataiteen luokat. Kädentaidon tiloissa on tehty korjausta rakenteisiin, ikkunat on uusittu ja pintamateriaalit korjattu ja/tai vaihdettu. Osassa tiloja on siirretty väliseiniä. Kädentaitotalon kolme teknisen työn opetustilaa peruskorjattiin v. 2005, joten niiden osalta remontti on nyt kohdistunut ikkunoihin, ilmastointiin ja yläpohjarakenteisiin. Pohjanlinnan koulun seuraava peruskorjaus kohdistunee ns. ison koulun tiloihin koulukeskuksen ensimmäisessä kerroksessa. Peruskorjaus alkanee kesällä Keskustan koulun liikuntasalin peruskorjauksen suunnittelu aloitettiin syksyllä Keskustan koulu odottaa pikaista peruskorjausta. Osa muista alakouluista on rakennettu vuosikymmeniä sitten senaikaisen kouluvaatimuksiin eikä tilojen nykykunto vastaa nykyajan opetuksen tarpeita. Talouden toteutuminen Tulosalueen tulot ylittyivät arvioidusta n euroa ja menot ylittyivät n euroa, jolloin nettomenojen alitus oli n euroa toteutumisprosentin ollessa 97,9 %. Toisen asteen opetus (Kankaanpään yhteislyseo ja Honkajoen lukio) Yleiskuva toiminnasta Kankaanpään Yhteislyseo Vuonna 2010 Yhteislyseossa opiskeli 290 opiskelijaa, joista luonnontieteellisessä opetuksessa 41 ja yhdistelmäopinnoissa 99 opiskelijaa. Opettajia oli 22, joista 15 oli vakinaisen viran haltijoita. Tukipalveluyksikön alaisena lyseossa työskenteli 8 henkilöä sekä terveydenhoitaja. Lukion opetusvälineet, kalusto ja tilat ovat ajanmukaiset. Opetuksen ja hallinnon välineistöä sekä atk-laitteistoa ja ohjelmistoja on

30 29 päivitetty ja ajanmukaistettu. Opiskelijaverkon Linuxkäyttöjärjestelmä on osoittautunut toimivaksi. Videoneuvottelulaitteet ovat olleet käytössä lähes täysipainoisesti. Honkajoen lukio Lukioyhteistyössä otettiin iso harppaus, kun Honkajoen kunnan lukiokoulutus siirtyi Kankaanpään kaupungin alaisuuteen. Hanke osoittautui jo nyt toimivaksi, sillä Honkajoen lukion aloittaneiden opiskelijoiden määrä kasvoi merkittävästi parista aiemmasta vuodesta. Syyslukukauden aikana Honkajoen lukiossa oli 38 opiskelijaa. Honkajoen lukion opettajista toimi Kankaanpään kaupungin palveluksessa 4 ja Honkajoen kunnan palveluksessa 13. Lähes kaikki opettajat työskentelevät sekä Honkajoen lukiossa että Honkajoen yhteiskoulussa; kunnat tasaavat palkkakustannukset jokaisen lukukauden lopussa. Yhteistyö oli menestyksellinen myös taloudellisesti, sillä Honkajoen lukion menot ensimmäisenä lukukautenaan osana Kankaanpään kaupungin koululaitosta olivat pienemmät kuin sen valtionosuus. Alueemme nuorisoikäluokat ovat jatkossakin aiempaa pienempiä; Honkajoen ja Kankaanpään lukioyhteistyö on eräs ratkaisu tähän haasteeseen. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Ammattitaitoinen henkilökunta tuki erinomaisesti koulun tavoitteiden saavuttamista. Toisen asteen opetuksellinen yhteistyö alueellamme laajeni edelleen. Luottamus yhteisiin päätöksiin vankistui ja yhteisesti sovitut käytännöt ovat tukeneet päämäärän saavuttamista. Seutukunnallinen kurssitarjotin otettiin käyttöön lyhyiden kielten opinnoissa ja kierto-tuntikaaviot ja koulupäivät yhtenäistettiin. Etäopetuksen käyttöä eri aineiden syventävien kurssien opetuksessa valmisteltiin. Etäopetuslaitteet toimivat vuosi vuodelta paremmin; edellisen lukuvuoden aikana käyttöönotetut dedikoidut yhteyskäytävät ovat osoittautuneet erittäin toimiviksi. Ammattiopiston ja Yhteislyseon välistä tiedottamista helpottaa edellisenä vuonna käyttöönotettu info tvjärjestelmä. Opetus on pysynyt laadukkaana ja monipuolisena. Koulutus antaa opiskelijoille hyvät valmiudet menestyä niin ylioppilaskirjoituksissa kuin jatkoopiskelupaikkojen haussakin. Yhdistelmäopintojen suorittajien määrä näyttäisi vakiintuvan tasolle 100. Erityisesti Kankaanpään opiston yhdistelmäopiskelijoiden ohjaukseen kiinnitetään jatkossa yhä enemmän huomiota. Kansainvälinen yhteistyö eteni varsinkin Pietarin suuntaan. Kevätlukukaudella alueen venäjänkielen opiskelijat tekivät yhdessä opintomatkan Pietariin. Syksyllä Kankaanpäässä avattiin kolme Venäläisen taiteen virtuaalimuseon toimipistettä; Kankaanpään Yhteislyseolle, Kankaanpään museolle ja Satakunnan ammattikorkeakoulun Kankaanpään yksikköön. Lisäksi syyslukukaudella Saksan Wolnzahista kävi vieraita Kankaanpäässä, samaten Kankaanpään Yhteislyseon opiskelijat vierailivat Wolnzahissa. Oppilaskunta toimii vireästi oleellisena osana oppilaitostamme. Oppilaskunta on osallistunut opintomatkojen kustannuksiin ja järjestämällä Yhteislyseon, syyslukukaudella myös Honkajoen lukion opiskelijoille eri tilaisuuksia. Oppilaskunta on myös ottanut aktiivisesti kantaa ajankohtaisiin asioihin. Vuosittaiset vanhojen tanssit ovat koulullemme merkittävä tapahtuma. Vanhaintanssipäivänä nuoret ovat huomion keskiössä ja oppivat samalla vanhojen tapojen merkityksen. Haluamme jatkossakin edistää tällaista tapakasvatusta. Talouden toteutuminen Tulosalueen tulot ylittyivät arvioidusta n euroa ja menot ylittyivät n euroa, jolloin nettomenojen alitus oli n euroa toteutumisprosentin ollessa 99,0 %. Kulttuuripalvelut Yleiskuvaus toiminnasta ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Kulttuuripalveluiden tavoitteena on kirjaston, museon, musiikkiopiston, Petäjä-opiston ja yleisten kult- Työelämäyhteistyö jatkoi tutuksi tulleilla urilla. Opiskelijat tutustuivat eri kurssien mukana alueemme yrityksiin ja niiden toimintaan. Opiskelupaikkoja on ollut riittävästi; kaikki lukioon hakeutuneet ja keskiarvorajan ylittäneet nuoret ovat saaneet opiskelupaikan. Alueen ikäluokkien pieneneminen on ilmeisesti pysyvää, joten myös Yhteislyseon toiminta on sopeutettava aiempaa pienempiin ikäluokkiin. Satakirjastojen välillä seutulainoja liikkui näissä laatikoissa kappaletta. Näistä Kankaanpäähän tuli ja täältä lähti Kuva: Tea Aula

31 30 tuuripalveluiden avulla tuottaa laadukkaita oman alansa palveluja kaupungissa, seutukunnalla ja maakuntarajat ylittävissä verkostoissa sekä tukea Kankaanpään asemaa vetovoimaisena seudullisena keskuksena. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen on selostettu eri yksiköiden toimintakertomuksissa. Yleiset kulttuuripalvelut Yleiset kulttuuripalvelut siirtyivät kertomusvuonna hallintopalveluiden alaisuuteen, kuten projektipäällikön toimikin. Valtuuston hyväksymän Kankaanpään kaupungin strategian painopistealueena on vetovoimaisuus ja kilpailukyky. Painopistealue pitää sisällään mm. markkinointiin panostamisen ja kaupungin elinvoiman vahvistamisen monipuolisella kulttuuri- ja taidetarjonnalla sekä kaupungin imagon kehittämisen tuomalla esiin omia vahvuuksia viestinnällä ja markkinoinnilla. Painopistealueen laajuuden, sen toteuttamisen ja kehittämisen kannalta oli perusteltua keskittää käytettävissä olevat määrärahat yhdelle tulosalueelle. Petäjä-opisto Petäjä-opisto järjesti vuonna 2010 toiminta-alueensa kunnissa yhteensä opetustuntia, joista maksapalvelukoulutuksen osuus oli tuntia. Kankaanpäässä järjestettyjä kursseja oli 229, joiden tuntimäärä yhteensä Vuoteen 2009 nähden koko opiston tunti- ja opiskelijamäärät kasvoivat. Kurssilaisia oli koko opistossa 4 799, joista kankaanpääläisten osuus Opetustarjonta sisälsi vapaan sivistystyön kursseja seuraavilta alueilta: tieto- ja viestintätekniikka, kielet, käsityö- ja taideaineet, ilmaisutaito ja yhteiskunnalliset aineet. Taiteen perusopetusta annettiin neljällä taiteen alalla ja eri alojen opiskelijoita oli koko toiminta-alueella 557. Kankaanpääläisten lasten ja nuorten osuus oli tästä 291. Maksupalvelukoulutuksina järjestettiin kerhotoimintaa kouluikäisille sekä kielikoulutuksia maahanmuuttajille, joista suurin osa toteutettiin Kankaanpäässä. Työnhakijoitten ja ikäihmisten opiskelua tuettiin valtion myöntämin opintoseteliavustuksin. Kurssipalautteiden keskiarvo oli 4,3/5. Vuonna 2010 opiston kehittämistoiminta liittyi kestävän kehityksen toimintaperiaatteiden pilotointiin sekä laatujärjestelmän kehittämiseen ISO 9000:2008 järjestelmän mukaisesti. Kankaanpään kaupunginkirjasto Ensimmäinen toimintavuosi Satakunnan yleisten kirjastojen yhteisjärjestelmässä on ollut myönteinen. Lainamäärät ovat kasvaneet. Asiakkaiden käytössä on ollut kimpan laajempi kokoelma ja he ovat saaneet haluamansa aineiston nopeammin. Aineisto liikkuu kirjastojen välillä kahdesti viikossa tapahtuvalla kuljetuksella. Tarve kaukolainoihin on vähentynyt, vaikka omaa aineisto onkin vilkkaasti kierrossa myös kotikirjaston ulkopuolella. Kirjaston henkilökunta on osallistunut aktiivisesti Satakirjastojen kehittämiseen. Kirjaston edustaja on valittu jokaiseen toimintoja koordinoivaan työryhmään. Yhdistyminen on näkynyt koko henkilökunnan päivittäisessä työssä; tietokantatyössä, tiedonhauissa ja asiakaspalvelussa. Kirjasto oli avoinna 286 päivänä yhteensä 2045 tuntia. Vakituista henkilökuntaa on 9 henkilöä, joilla kaikilla on muodollinen kelpoisuus. Kotilainoja annettiin yhteensä kpl. Lainojen määrässä on nousua lainaa eli lähes 5,2 %. Asukasta kohden lainoja on 16,8 kpl. Aikuisten osastojen lainat kaikista lainoista olivat 67 %, nuorten osastojen 14 % ja lasten osastojen 19 %. Lainoista kirjojen osuus on 76 %. Aikuisten tietokirjoja eniten lainattiin ( kpl). Hankinta oli 3198 kappaletta, josta 90 % oli kirjoja. Määrärahoista johtuen muun aineiston hankinta oli liian niukkaa. Aineistoa poistettiin 3247 kpl, minkä lisäksi poistettiin 914 lehteä. Erityisen paljon poistettiin vanhentunutta av-aineistoa ja nuotteja. Kokoelma on yhteensä kpl, josta 84 % on kirjoja. Aktiivisia lainaajia rekisteröitiin 4010, mikä on 32,81 % asukkaista; nousua 1,1 %. Fyysiset kirjastokäynnit vähenevät edelleen internet-palvelujen parantuessa. Nyt kirjattiin käyntiä eli runsaat 7 käyntiä/asukas. Kankaanpään kaupunginmuseo Kankaanpään kaupunginmuseon toiminnassa keskityttiin kokoelmien käytettävyyden parantamiseen ja näyttelytoimintaan sekä museopedagogiikkaan paitsi museon omissa tiloissa myös eri puolilla kaupunkia. Museon suurin ongelma on sen syrjäinen sijainti, jonka vuoksi kävijämäärä on vähäinen, Vuoden aikana museossa kävi 990 asiakasta, jossa on hienoista kasvua edelliseen vuoteen, mutta kaiken kaikkiaan museon käyttö on sen tarjontaan nähden huomattavan vähäistä. Asiaan pyritään saamaan korjausta lähivuosina. Syksyllä aloitettiinkin museon uudistussuunnitelmien esiselvityshanke Satakuntaliiton rahoituksen turvin. Valokuvakokoelman digitointia ja tietojen viemistä Musketti-tietokantaan jatkettiin. Esinekokoelman Musketti-versio saatiin käyttöön vasta vuoden lopulla, jonka vuoksi tietojen tallentaminen näiltä osin siirtyi seuraavaan vuoteen. Museo luopui Jämintie 2 varastosta ja tavarat siirrettiin Niinisalon museorakennukseen. Tilaa vapautui kun YK:n kansainvälisen keskuksen esineistö siirrettiin Sotamuseoon Helsinkiin. Näyttelytoiminta toteutui suunnitellulla tavalla. Näyttelyistä 3 oli Niinisalossa ja pienoisnäyttelyiden sarja kirjaston aulassa. Taidenäyttelytoiminnassa tehtiin yhteistyötä SAMKin kanssa mm. Uran Alkukesänäyttelyn (Kankaanpään taidekoululla) tuottamisessa. Museopedagogiaa tehtiin opastusten lisäksi myös museon ulkopuolella, yhteistyötä tehtiin mm. Petäjä-Opiston, koulujen, päiväkotien, SAMKin, Kankaanpään Opiston ja Niinisalon Marttojen kanssa. Tilaisuuksia oli yhteensä 53 kpl.

32 31 Piha-aluetta saatiin kohennettua Niinisalon kylätoimikunnan purettua syksyllä vanhat, huonokuntoiset rakennelmat. Laavu odottaa edelleen siirtämistä uuteen paikkaan. Museon tapahtumista tiedotettiin säännöllisesti maakunnan tiedotusvälineille, osin myös valtakunnallisesti. Nettisivuja päivitettiin ahkerasti. Wwwsivujen kokonaisilmeen parantaminen jäi odottamaan kaupungin sivustojen yhteistä uudistamistyötä. Kankaanpään musiikkiopisto Musiikkiopistossa annetaan taiteen perusopetuksen laajan ja yleisen oppimäärän mukaista opetusta musiikissa ja tanssissa. Luodaan edellytyksiä sekä musiikin elinikäiselle harrastamiselle että annetaan valmiudet musiikkialan ammattiopintoihin. Tuetaan oppilaan henkistä ja persoonallista kasvua ja sosiaalisten taitojen kehittymistä. Opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta keskittyneeseen, määrätietoiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä luovaan toimintaan yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Musiikkiopiston tehtävänä on myös kansallisen musiikkikulttuurin säilyttäminen ja kehittäminen, vuorovaikutus muiden musiikki- ja taideopetusta antavien oppilaitosten ja tahojen kanssa sekä kansainvälisen yhteistyön edistäminen. Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukainen musiikin perusopetus muodostuu musiikin perustason ja sille rakentuvan musiikkiopistotason opinnoista sekä niitä edeltävästä varhaisiän musiikkikasvatuksesta. Opetus on tarkoitettu pääasiassa kouluikäisille lapsille ja nuorille. Uusia oppilaita otetaan ensimmäiselle opiskeluvuodelle ilmoittautumisten kautta (ilman pääsytestiä) pienryhmäopetukseen ja sekä testaus että valinta tapahtuu seuraamalla oppilaita niin opettajakunnan kuin rehtorinkin taholta koko ensimmäisen lukuvuoden ajan. Oppilaaksiottojärjestelmän mukaan ensimmäisen vuoden opiskelijat saavat lainasoittimet musiikkiopistolta. Perus- ja musiikkiopistotason opetus tapahtuu pääasiassa yksilöopetuksena, jota täydentävät sekä yhteismusisoinnin että musiikin perusteiden opinnot. Musiikkiopiston opettajat antavat peruskoululaisille opetusta musiikkipainotteisen luokan muodossa. Musiikkileikkikoulun, tanssiosaston ja avoimen osaston oppilaat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Suomen musiikkioppilaitoksissa lukuvuosi oli orkesteri- ja yhtyejohtamisen teemavuosi. Kankaanpään musiikkiopisto liittyi monilla esiintymisillä teemavuoteen. Satakunnan musiikkioppilaitosten Soiva Satakunta -hankkeen tuloksena keväällä 2010 toteutettu Kokemäen Suuri Orkesterileiri oli Kankaanpään musiikkiopiston osallistujille suuri elämys. Yhteissoitto- ja yhtyetoiminta jatkui myös syksyllä mm. musiikkiopiston kesäleirillä Merikarviassa ja Leader-apurahalla toteutetuilla puhallinsoitonoppilaille järjestetyillä leireillä Parkanossa, Kankaanpäässä ja Ikaalisissa. Lisäksi musiikkiopiston jousisoittajat osallistuivat maakunnan yhteiseen sinfoniaorkesteriprojektiin esiintymällä SataSinfonian konserteissa joulukuussa. Oppilaiden määrä perus- ja musiikkiopistotasossa oli 253, pienryhmä ja ryhmäopetuksessa olevia oppilaita oli 48. Tanssiosaston oppilasmäärä oli 53. Avoimessa osastossa opiskeli 2 oppilasta. Tasosuoritusten määrä kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Päättötodistuksen sai kevään aikana 33 oppilasta. Vuoden aikana suoritettiin oppilaiden itsearviointia. Tavoitteet muuttuivat yllättävästi vuoden alusta. Samalla kun musiikkiopiston henkilökuntaa vähennettiin yhdellä opettajalla taloussyistä, Opetusministeriö korotti musiikkiopiston valtionosuustuntimäärää. lähes tunnilla. Uuden tuntimäärällisen tavoitteen ( vuosituntia) saavuttaminen samalla oppilas- ja henkilöstömäärällä ei ole mahdollista. Vuoden toteutunut tuntimäärä on n , vaikka opetushenkilöstö on työskennellyt vuoden aikana n. 30 % yli vähimmäistuntimäärää. Syyslukukaudelta kasvatettiin oppilasmäärä ottamalla lisäoppilaita ryhmäopetukseen sekä Kankaanpään kyläkouluilla että sopimuskunnissa. Tarkoitus on, että näistä ryhmistä oppilaat siirtyvät seuraavana lukuvuonna yksilöoppilaiksi, joka kasvattaa myös tuntimäärä tuntuvasti. Kaupunginhallitus perusti kokouksessaan kaksi uutta virkaa, joka on vähimmäisvaatimus siihen, että seuraavien vuosien aikana tuntimäärä kasvaa. Henkilökuntaan kuului rehtorin ja toimistosihteerin lisäksi lehtoreita 10, päätoimisia tuntiopettajia 2 ja sivutoimisia tuntiopettajia 4. Opettajakunta osallistui maakunnan musiikkioppilaitosten yhteiseen koulutuspäivään, jota järjestettiin Huittisissa. Opettajat osallistuivat myös omaehtoisiin koulutuksiin sekä musiikkiopiston tarpeiden että resurssien puitteissa. Keväällä 2010 Kauhajoen Panula-opiston ja musiikkiopiston välillä aloitetut yhteistyöneuvottelut, - joiden tavoite oli oppilaitosten yhdistäminen - Kauhajoen puolesta keskeytettiin. Keskeytyksen syyksi ilmoitettiin ylläpitäjien eri näkemys opetuksen ja hallinnon järjestämisestä tulevaisuudessa. Kulttuuripalveluiden talouden toteutuminen Tulosalueen tulot ylittyivät arvioidusta n euroa ja menot ylittyivät n euroa, jolloin nettomenojen ylitys oli n euroa toteutumisprosentin ollessa 100,1 %. Tulosalueen ylitykset johtuvat pääosin hanketulojen arvioitua pienemmästä kertymästä ja henkilöstömenojen lisääntymisestä (esim. sijaiset, matkakorvaukset). Vapaa-aikapalvelut Yleiskuvaus toiminnasta Liikunta- ja nuorisotoimen tehtävänä on tuottaa, luoda ja kehittää erilaisia vapaa-ajanpalveluja, jotka

33 32 palvelevat eri elämänkaaren vaiheessa olevia kuntalaisia. Lisäksi huomioidaan terveyttä edistävät toiminnat sekä panostetaan syrjäytymisen ehkäisemiseen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Liikuntatoimi Yleiskuvaus toiminnasta Liikuntatoimi on huolehtinut kaupungin liikuntapalveluista, kuten liikuntapaikkojen ja alueiden ylläpidosta, hoidosta ja toimivuudesta. Toiminnallisesti kertomusvuonna vastattiin erilaisten liikuntaryhmien ja erityisryhmien ohjauksista, uintikouluista, kunto- ja terveysliikunnan koordinoinnista ja järjestämisestä. Kaupunkilaisille ja lähikuntalaisille on tarjottu monipuolisia ja laadukkaita harrastusmahdollisuuksia yhteistyössä eri toimijoiden ja seurojen kanssa. Lisäksi on toteutettu monia tapahtumia sekä koulutustilaisuuksia. Yhteistyötä on tehty tiiviisti myös lähikuntien kanssa. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Liikuntakeskus on kyetty pitämään auki seitsemänä päivänä viikossa ja alueet hoidettua, vaikka henkilöstöä on toimintaan nähden liian vähän. Ongelmaan on toivottu ja toivotaan korjausta. Kaiken ikäisille kaupunkilaisille on järjestetty erityis-, kunto- ja terveysliikuntapalveluja sekä tapahtumia yhteistyössä eri toimintatahojen ja seurojen kanssa. Liikuntatilojen käyttö on ollut maksutonta seuravuoroilla. Seurojen kehittämistyötä jatkettu mm. koulutusten kautta. Yhteistyö Tykistöprikaatin kanssa on ollut toimivaa esimerkiksi latujen ja latupohjien kunnossapidon osalta. Kankaanpää tunnetaan ja koetaan monipuolisena liikuntakaupunkina, joka pystyy tarjoamaan myös erinomaiset puitteet suurienkin liikuntatapahtumien toteuttamiseen. Nuorisotoimi Yleiskuva toiminnasta Nuorisotoimi on tuottanut nuorten elämään liittyviä ja kiinnostavia palveluja: se on järjestänyt erilaista vapaa-ajantoimintaa, tapahtumia, koulutusta ja neuvontaa sekä tukenut nuoria erilaisin palveluin. Nuorisotila Ketun Golo toimii keskustassa nuorten, järjestöjen, koulujen ym. tahojen kokoontumis- ja tapahtumatilana. Venetmäellä toimii usean bändin harjoitustilat. Erityisnuorisotyön kautta edistetään terveyttä, päihteettömyyttä ja hyvinvointia. Etsivä nuorisotyö tarjoaa palveluita Kankaanpään ja lähialueen nuorille. Talouden toteutuminen Tulosalueen tulot ylittyivät arvioidusta n euroa ja menot ylittyivät n euroa, jolloin nettomenojen ylitys oli n euroa toteutumisprosentin ollessa 108,3 %. Nuorisotoimi on saanut avustusta ELY-keskukselta ja Opetusministeriöltä yhteensä euroa. Yksilöohjaajien palkkaavustus euroa jakaantuu kuitenkin vuosille 2010 ja Tulosalueen ylitykset johtuvat lähinnä määräaikaisten ja työllistettyjen henkilöiden palkkakuluista. TEKNINEN KESKUS Pelastustoimi Yleiskuvaus toiminnasta Pelastustoimi on alkaen siirtynyt Satakunnan Pelastuslaitokseen, joka toimii Porin kaupungin alaisuudessa. Pelastustoimen toiminnan painopistealueet määrittelee Satakunnan Pelastuslaitos. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Pelastustoiminnan lainmukaiset pelastus- ja viranomaistehtävät hoidettiin. Pelastustoimen hoitaminen määrärahojen puitteissa ei toteutunut suunnitellusti. Talousarvion toteutuminen Tulosalueella ei ollut tuloja lainkaan. Pelastustoimen menot ylittyivät noin euroa, jolloin nettomenojen ylitys oli noin euroa toteutumaprosentin ollessa 100,7 %. Ylitys aiheutuu tulosalueelle kirjatuista eläkeperusteisista menoista, joihin ei ollut varauduttu talousarviossa. Rakentaminen Yleiskuvaus toiminnasta Rakentamisen tulosyksiköitä ovat hallinto, yhdyskuntatekniikka ja muu sisäinen palvelutoiminta (kaupungin keskusvarasto). Rakentamisen tulosalueen tavoitteena on tyydyttää asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeita tuottamalla yhdyskuntatekniikkaan ja kaupungin talonrakentamiseen liittyviä suunnittelu-, rakentamis- ja ylläpitopalveluita. Painopistealueita olivat liikenneväylien rakentaminen, perusparantaminen sekä liikenneturvallisuuden lisääminen. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Vuoden 2010 aikana uusittiin Kärjenkatu ja rakennettiin Jyväkatu, yhteensä noin 320 metriä. Kaivolankatu päällystettiin ja Tapalankadun päällyste uusittiin 900 metrin matkalla, välillä Keskuskatu - Suomelankatu. Liikenneturvallisuutta parannettiin Keskuskadun kanavoinnilla. Kanavointi piti sisällään keskisaarekkeiden rakentamisen kolmen suojatien kohdalle sekä nelikaistaisen kadun muuttamisen kaksikaistaiseksi. Valaistusta parannettiin Tapalankadun kevyen liikenteen väylällä. Uusia katuva-

34 33 Postellin lehmusten siirto Kelankaareen. Kuvat: Ilpo Möttönen laisimia asennettiin 79 kappaletta mm. Jyränkylään ja Lohikkoon Kyynärjärven koulun kohdalle. Kelankaaren, Valssikadun ja Myllykaaren vihertyöt, yhteispinta-alaltaan m², tehtiin kuumissa olosuhteissa, 43 C. Lisäksi alueelle perustettiin istutuspaikat 56 puulle. Kaivolan alueelle rakennettiin 650 m²:n leikkipuisto. Kaksi yksityistietä perusparannettiin yhteistyössä tienhoitokuntien kanssa, perusparantamiseen saatiin valtionavustusta. Rakentamisen tehtäväalueilla, kadut, puistot ja yksityistiet, suoritettiin normaaleja kunnossapito- ja puhtaanapitotöitä. Kuumasta kesästä huolimatta puistoalueiden kunnossapito pystyttiin hoitamaan suunnitellun tasoisena. Kuntalaiset huomioivat torin ympäristöä koristaneet 11 kukkalaatikkoa. Katujen ja teiden kunnossapito pystyttiin säilyttämään suunnitellulla tasolla. Runsas lumentulo alkuvuodesta ja useat asfalttipaikkauskohteet lisäsivät Rakentamisen tulosalueella kunnossapidon kustannuksia. Aurauskertoja kertyi vuoden aikana 15. Kunnossapidettäviä katuja on yhteensä noin 74 km, joista pää- ja kokoojakatuja on noin 44 km. Keskusta-alueella on hoidettavia puistoja noin 7 ha, kaikkiaan puistoja on noin 27 ha. Kunnossapidettäviä yksityisteitä on yhteensä noin 195 km. Talousarvion toteutuminen Tulosalueen tulot ylittyivät n euroa ja menot ylittyivät n euroa, jolloin nettomenojen alitus oli n euroa toteutumaprosentin ollessa noin 98,7 %. Vesihuoltolaitos Yleiskuvaus toiminnasta Vesihuoltolaitos-tulosalueen tavoitteena on järjestää kilpailukykyiseen hintaan asukkaiden ja elinkeinoelämän talousveden hankinta, käsittely ja jakelu sekä jäteveden ja muiden haitallisten vesien viemäröinti, puhdistaminen ja poisjohtaminen. Painopistealueena oli vesihuollon turvaaminen vesihuoltolinjoja saneeraamalla ja jätevedenpuhdistamon uudistetun puhdistusprosessin vakioiminen. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Uusia vesijohto- ja viemärilinjoja rakennettiin yhteensä noin metriä ja saneerattiin 158 metriä. Sadevesiviemäriä rakennettiin metriä. Viemärilinjojen saneerausta suoritettiin Kappelinkadulla. Uusia vesi- ja viemärilinjoja rakennettiin Kärjenkadulla ja Pansiantien / Kt:n 44 risteyksen kohdalla. Lievealueiden jätevesihuoltoa jatkettiin rakentamalla viemärilinja Jyränkylään. Metsärinteentiellä suoritettiin viemärilinjan rakentamisen lopputöitä. Puhdistamon pumppuja uusittiin. Jätevedenpuhdistamon henkilökuntaa koulutettiin uudistetun prosessin käyttöön, puhdistamo toimi hyvin.

35 34 Talousarvion toteutuminen Tulosalueen tulot ylittyivät noin euroa ja menot ylittyivät noin euroa, jolloin nettotulojen alitus oli n euroa toteutumaprosentin ollessa noin 98,6 %. Menojen ylitys johtui pääosin viemärilaitoksesta, jossa menoja lisäsi runsasluminen talvi ja kaluston kunnossapito. Tilapalvelut Yleiskuvaus toiminnasta Tilapalvelut-tulosalueen päätehtävänä on huolehtia siitä, että Kankaanpään kaupungin perustoiminnot voivat suorittaa palvelutehtäviään asianmukaisissa tiloissa. Painopistealueita olivat rakennusten energiataloudellisuuden parantaminen, kunnossapidon tason parantaminen sekä niukkojen resurssien entistä parempi kohdentaminen. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Keskisaarekkeet Keskuskadulla lisäävät kevyen liikenteen turvallisuutta. Kuva: Ilpo Möttönen Tulosalueella on toimitiloja yhteensä noin m², joista kaupungin omassa käytössä on noin m². Toimitilojen käyttö niille tarkoitettuun toimintaan on pystytty toteuttamaan tavoitteiden mukaisesti. Energiataloudellisia parannustoimia suoritettiin mm. Keskustan koululla uusimalla lämmönsiirrin ja kaupunginmuseolla korjaamalla ilmastointia. Lohikon Palvelukodissa korjattiin patteriventtiilit ja saatettiin loppuun sprinkler-työt. Kaupungintalon kattokuvut uusittiin. PoSan tilauksesta saneerattiin terveyskeskuskiinteistössä röntgen-tilat. Uusia tiloja vuokrattiin mm. päiväkotikäyttöön Päiväkoti Petäjäinen sekä toimistotiloja Kiinteistö Oy Torikulmasta. Talousarvion toteutuminen Tulosalueen tulot ylittyivät n euroa ja menot ylittyivät n euroa, jolloin nettomenot alittuivat n euroa. Budjetoitu n euron nettomeno kääntyi siis n euron nettotuloksi. Kukkaistutukset kaunistavat kaupunkikuvaa. Kuva: Ilpo Möttönen

36 35 Kankaanpään kaupunki TP 2010 Käyttötalousosa Kaupunginvaltuusto Palvelukeskus Toimielin Tulosalue Tilivelvollinen Hallintokeskus Keskusvaalilautakunta Vaalit Keskusvaalilautakunnan sihteeri Palveluajatus Presidentinvaalien, eduskuntavaalien ja europarlamenttivaalien kunnan osuuden tehokas ja virheetön hoitaminen sekä kunnallisvaalien tehokas ja virheetön hoitaminen. Toiminnan painopistealueet suunnittelukaudella 2009 Europarlamenttivaalit 2010 Ei säännönmukaisia vaaleja 2011 Eduskuntavaalit (maaliskuu) 2012 Presidentinvaali (tammi/helmikuu) ja Kunnallisvaalit (lokakuu) 2013 (Ei säännönmukaisia vaaleja) 2014 Europarlamenttivaalit (kesäkuu) 2015 Eduskuntavaalit (maaliskuu) 2016 Kunnallisvaalit (lokakuu) Toiminnalliset tavoitteet 1. Virheettömyys ja tehokkuus. Toteutuma: Ei säännönmukaisia vaaleja. Tavoitteiden toteuttamista kuvaavat mittarit TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP Virheettömyys 100 % 100 % 100 % 100 % Kysyntä ja laajuustiedot TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2011 Äänioikeutettuja Äänestysalueita Talous (1.000 ) TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2011 yli+/alle- Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

37 36 Kankaanpään kaupunki TP 2010 Käyttötalousosa Kaupunginvaltuusto Palvelukeskus Toimielin Tulosalue Tilivelvollinen Hallintokeskus Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi Tarkastuslautakunta Palveluajatus Kaupungin ulkoisesta valvonnasta vastaavat valtuuston valitsemat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tilintarkastajan on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös. Tilintarkastajan on annettava valtuustolle kultakin tilikaudelta kertomus, jossa esitetään tarkastuksen tulokset. Tilintarkastajaksi on valittu vuosille JHTT-yhteisö Oy Audiator Ab. Vastuullisena tilintarkastajana on toiminut HM Risto Pohjanpiiri, JHTT, HTM. Toiminnan painopistealueet suunnittelukaudella Toiminnan painopisteet suunnittelukaudella määritellää tarkastuslautakunnan hyväksymässä arviointisuunnitelmassa sekä tilintarkastajan tarkastussuunnitelmassa. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden osuvuuden, kuvaavuuden, kattavuuden ja riittävyyden arviointi erityisesti niiden tehtäväalueiden osalta, mitkä on päätetty vuoden 2010 työohjelmassa. Sisäisen valvonnan riittävyyden arviointi. Toteutuma: Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja ovat voineet toteuttaa toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden arvioinnin ja tilintarkastuksen vuoden 2010 arviointisuunnitelman ja tilintarkastussuunnitelman mukaisesti. Tavoitteiden toteuttamista kuvaavat mittarit TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 Kysyntä ja laajuustiedot TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 Tilintarkastajan tarkastuspäivien lkm Talous (1.000 ) TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 yli+/alle- Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

38 37 Kankaanpään kaupunki TP 2010 Käyttötalousosa Kaupunginvaltuusto Palvelukeskus Toimielin Tulosalue Tilivelvollinen Hallintokeskus Kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus Yleishallinto Kaupunginjohtaja Palveluajatus Kaupunginvaltuustolla on kokonaisvastuu kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Valtuusto vastaa strategisesta päätöksenteosta, tavoitteiden asettamisesta (konserni), toiminnan ja talouden tasapainosta ja seurannasta. Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja talouden hoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus valvoo kaupungin etua ja käyttää tarvittaessa sen puhevaltaa. Kaupunginhallitus johtaa kaupunkikonsernia valtuuston hyväksymän strategian, talousarvion ja muiden suunnitelmien ja päätösten toteuttamiseksi. Toiminnan painopistealueet suunnittelukaudella Hyväksytyn kaupunkistrategian toteutus. Kuntaliitos- ja kuntayhteistyöneuvottelut. Kaupungin talouden tasapainottaminen. Toiminnalliset tavoitteet 1. Kaupunkistrategian konkreettiset toteuttamishankkeet. 2. Kuntaliitosselvitysten- ja neuvottelujen aktiivinen toteutus. 3. Talouden tasapainottamisohjelman toteuttaminen. 4. Yleiskaavatyö. Toteutuma: Talousarvion ja taloussuunnitelman laadintaa ja toteutusta ohjaa Kankaanpään kaupungin strategia Esiselvitys kolmen kunnan - Kankaanpää, Parkano ja Jämijärvi - muodostamiseksi uudeksi kunnaksi käynnistyi vuoden 2010 aikana. Selvitys valmistuu vuoden 2011 aikana ja valtuustot päättävät selvityksen perusteella jatkotoimista. Talouden tasapainottamisohjelman mukaisia toimenpiteitä on jatkettu ja vuoden 2010 tilinpäätöksessä voidaan kattaa taseessa olevat alijäämät. Yleiskaavatyö jatkuu edelleen ja yleiskaava saadaan hvyäksymiskäsittelyyn vuoden 2011 aikana. Tavoitteiden toteuttamista kuvaavat mittarit 1. osallistuminen 2. strategian hyväksyminen valt. 3. arvio onnistumisesta 4. arvio etenemisestä 5. arvio ohjelman toteutuksesta TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 Kysyntä ja laajuustiedot TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 Talous (1.000 ) TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 yli+/alle- Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

39 38 Kankaanpään kaupunki TP 2010 Käyttötalousosa Kaupunginvaltuusto Palvelukeskus Toimielin Tulosalue Tilivelvollinen Hallintokeskus Kaupunginhallitus Hallintopalvelut Kaupunginsihteeri Palveluajatus Hallintopalvelujen tehtävänä on tarjota kaupunginhallitukselle koko kaupunkikonsernin johtamisessa tarvittava riittävä tieto, tuottaa keskitetysti hoidettavat yleis- ja henkilöstöhallinnon palvelut tehokkaasti ja taloudellisesti sekä seurata ja raportoida hallitukselle ja valtuustolle riittävästi. Hallintopalvelujen tulosalue sisältää myös palvelupisteen toimintamenot. Toiminnan painopistealueet suunnittelukaudella Henkilöstöä hyviin suorituksiin kannustavien ja tukevien järjestelmien ylläpito ja kehittäminen. Pitkäjänteinen henkilöstösuunnittelu. Hallintokeskuksen johtamisessa korostuvat strategian-, prosessien-, muutoksen-, vuorovaikutus- ja osaamisen johtamisen taidot. Toiminnalliset tavoitteet Kaupungin www-sivujen uudistaminen Markkinointi- ja viestintäsuunnitelman päivittäminen Kriisitiedotussuunnitelman laatiminen Säännönmukaiset teemoitetut mediatapaamiset Kuntouttava työtoiminta - toimialoille työllistämisvelvoite väh. 15 henkilöä. Tasokkaan palvelupisteen suunnitteleminen ja ylläpitäminen Leppäsen korttelin uuteen liikerakennukseen matkailijoita ja kaupunkilaisia varten - palvelupisteen nimestä järjestetään nimikilpailu Henkilöstöhallinto - senioriohjelman laatiminen Toteutuma: Www- sivuille tehtiin pienimuotoisia päivityksiä. Etusivuille tuli viikoittain vaihtuva otsikkotasoinen tiedotteiden julkaisu. Lisäksi mainostoimisto suunnitteli muutamia lisälinkkejä etusivulle. Markkinointi- ja viestintäsuunnitelman päivittämisen yhteydessä käynnistettiin seutumarkkinointihanke, jonka tavoitteena on luoda Pohjois-Satakunnan brändi. Kaupungin oma markkinointi- ja viestintäsuunnitelma tulee tätä myöden päivitettyä. Kriisitiedotussuunnitelma on laadittu ja käsitelty kaupungin johtoryhmässä. Talousarvioinfo pidettiin lehdistölle, mutta osallistuminen oli heikkoa. Kaupungilla ollut 36 henkilöä kuntouttavassa työtoiminnassa. Palvelupiste siirtyi Leppäsen kortteliin ja nimestä järjestettiin nimikilpailu. Nimeksi tuli Yhteispalvelupiste Leppis. Senioriohjelma on laadittu. Ohjelmasta on pyydetty henkilöstöjärjestöiltä lausunnot. Tavoitteiden toteuttamista kuvaavat mittarit Kaupungin www-sivujen uudistaminen TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 Kysyntä ja laajuustiedot TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 Talous (1.000 ) TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 yli+/alle- Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

40 39 Kankaanpään kaupunki TP 2010 Käyttötalousosa Kaupunginvaltuusto Palvelukeskus Toimielin Tulosalue Tilivelvollinen Hallintokeskus Kaupunginhallitus Kehittäminen Kaupunginjohtaja Palveluajatus Kaupunkistrategian mukaisesti Kankaanpää on: - vaikutusalueensa vetovoimainen palveluiden ja hallinnon keskus Toiminnan painopistealueet suunnittelukaudella Kaupungin vetovoimaisuuden vahvistaminen. Valmiudet kuntaliitoksiin ja palveluiden seudulliseen tuottamiseen. Yritystoiminnan toimintaedellytysten kehittäminen. Toiminnalliset tavoitteet 1. Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy:n aktiivinen toiminta ( ) 2. TTY:n Kankaanpään yksikkö ( ) 3. Leader-hankkeet eli Aktiivinen Pohjois-Satakunta ( ) 4. Muut kehittämishankkeet ( ) Toteutuma: Vuonna 2003 päättyneen projektin "Puettavan teknologian kehittämisyksikkö - toiminnan käyntiinajo" tukien maksatuspäätökset saatiin lopulta ja tuki kirjattiin tuloksi vuodelle Projektin tulojäämät oli jo aikaisempina vuosina poistettu taseesta. Projektin "Puettavan teknologian innovaatiot", hallinnointi siirrettiin Tavoitteiden toteuttamista kuvaavat mittarit TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP Yhtiön toiminnan tuloksellisuus raportti kh:lle raportti kh:lle 2. Yksikön toiminnan tulokset raportti kh:lle raportti kh:lle 3. Toiminnan tulokset raportti kh:lle raportti kh:lle 4. Käynnistettävät hankkeet kh:n päät. kh:n päät. Kysyntä ja laajuustiedot TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 Talous (1.000 ) TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 yli+/alle- Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

41 40 Kankaanpään kaupunki TP 2010 Käyttötalousosa Kaupunginvaltuusto Palvelukeskus Toimielin Tulosalue Tilivelvollinen Hallintokeskus Kaupunginhallitus Tukipalvelut Kaupunginsihteeri Palveluajatus Tukipalveluyksikön tehtävänä on järjestää palvelukeskuksille toimistotyöhön tarvittava työvoima, siivous- ja ruokahuoltopalvelut sekä atk-tukipalvelut kilpailukykyisesti. Palvelukeskusten sisäisesti ostamien palvelujen ylijäävä osa myydään konsernin tytäryhteisöille ja toisessa vaiheessa konsernin ulkopuolelle. Toiminnan painopistealueet suunnittelukaudella Palvelujen laadusta huolehtiminen laatuohjelman (ISO 9001) mukaisesti. Toimistopalveluiden kehittäminen. Päätöksenteon täytäntöönpanon keskittäminen tavoitteena keskitetty hallintopalvelu. Tukipalvelujen kustannusrakenteen läpinäkyvyyden parantaminen yhteistyössä hallintokuntien kanssa. Tuotteiden kilpailukykyisyys. Liikelaitostamisen selvittäminen. Toiminnalliset tavoitteet Laatujärjestelmän sertifikaatin ylläpitäminen. Toimistopalvelujen tuottaminen myös konsernin tytäryhteisöille. Esityslista- ja pöytäkirjapalvelun keskittäminen jatkuu. Sähköisen arkistonmuodostussuunnitelman valmistuminen ja kehittäminen (Kuntien eams-hanke) Avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttöönoton laajentaminen Siivouksen mitoituksen tarkistaminen Sähköinen asiointi Toteutuma: Toimistopalvelua on tuotettu myös konsernin tytäryhteisöille.siivouksen mitoitusta on tarkistettu osittain, jatkuu vuonna Tukipalveluyksikön toimintajärjestelmä päivitettiin syksyllä uuden standardin, ISO 9001:2008, vaatimusten mukaiseksi. Bureau Veritas Certification suoritti ulkoisen päivitys- ja määräaikaisarvioinnin , poikkeamia ei tullut tällä kertaa Tavoitteiden toteuttamista kuvaavat mittarit TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 Laatujärjestelmätyö Sertifiointi Siivoust. mitoitukset tark. tarpeell. osin Tuotettujen aterioitten määrä Ruokah. kust.tehokkuus hinta /ater. 2,93 3,02 3,04 3,07 Kysyntä ja laajuustiedot TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 Henkilöstön määrä * toimistopalvelut * siivous- ja ruokahuolto 46, * tietohallinto Mitoitettu siivoustyöaika h/pv 169,15 131,67 131,67 131,67 Toimistopalvelut, henkilötyöviikkoja * ulkopuolinen myynti henkilötyöviikkoa Tietohallinto *palveluvasteaikojen toteutuminen 92 % 95 % 99 % *asiakaspalautteen keskiarvo 8,9 9,8 9,8 Talous (1.000 ) TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 yli+/alle- (*tilapalvelut mukana) * Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

42 41 Kankaanpään kaupunki TP 2010 Käyttötalousosa Kaupunginvaltuusto Palvelukeskus Toimielin Tulosalue Tilivelvollinen Talouskeskus Kaupunginhallitus Talouspalvelut Kaupunginkamreeri Palveluajatus Talouspalvelut tuottaa kirjanpito-, palkanlaskenta-, osto- ja myyntireskontra- sekä maksuliikennepalvelut Kankaanpään kaupungille, Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitokuntayhtymälle (PoSa) ja Pohjois- Satakunnan aikuiskoulutussäätiölle. Tämän lisäksi talouspalvelut vastaa kaupungin taloussuunnittelusta, kaupungin asuntoviranomaistoiminnasta sekä verotuksen kustannuksista veroviranomaisille. Toiminnan painopistealueet suunnittelukaudella Kaupungin talouden tasapainottaminen yhteistyössä palvelukeskusten kanssa. Taloushallintopalvelujen toiminnan ja tehokkuuden kehittäminen. Seurannan kehittäminen ja siitä saatavan tiedon hyödyntäminen. Toiminnalliset tavoitteet 1. Taloushallintopalvelujen tuotteiden yksikköhinnat kohtuulliset. 2. Seuranta ja raportointi riittävä. Tulosalue sisältää kaupungin osuuden verotuskustannuksista ( n ) Toteutuma: Taloushallintoyksikön kokonaiskustannukset laskivat edellisvuodesta 10,1%. Tietohallinnon kustannukset kasvoivat 23,5 % ja henkilöstömenot laskivat 16,0 %. Henkilöstömenojen osuus kokonaiskustannuksista oli 70,2 %, vuotta aiemmin 75,0 %. Raportointia on toteutettu kuukausikohtaisilla talousraporteilla ja verotuloraporteilla. Tavoitteiden toteuttamista kuvaavat mittarit TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP Yksikköhinnat: 1.1. Palkkalaskelma /kpl 14,22 14,82 13,05 13, Kirjanpidon vientirivi /kpl 0,77 0,42 0,36 0, Ostolasku /kpl 2,94 4,88 6,30 6, Maksuliikennetapahtuma /kpl 0,27 0,36 0,27 0, Myyntilasku /kpl 1,68 1,32 1,42 1,42 2. Vakioraportit kpl/v 2.1. Valtuustolle kpl/v Tilivelvollisille kpl/v Kysyntä ja laajuustiedot TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 Henkilöstöpanos henkilötyövuodet 16,8 16, ,6 Talous (1.000 ) TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 yli+/alle- Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

43 42 Kankaanpään kaupunki TP 2010 Käyttötalousosa Kaupunginvaltuusto Palvelukeskus Toimielin Tulosalue Tilivelvollinen Talouskeskus Maaseutulautakunta Maaseutupalvelut Maataloussihteeri Palveluajatus Maaseutupalvelut tuottaa maatalousyrittäjille maaseutuelinkeinojen hallintopalvelut (Eu:n yhteisen maatalouspolitiikan sekä kansallisten tukien täytäntöönpano). Maaseudun kehittämisen tavoitteena on yrittävä ja elävä maaseutu. Toiminnan painopistealueet suunnittelukaudella Maaseutuelinkeinojen hallintotehtävät. Maaseutuelinkeinojen kehittäminen. Maaseutuasumisen edistäminen. Toiminnalliset tavoitteet 1. Maaseutuelinkeinojen hallintotehtävät on tehokkaasti tuotettu. Vuonna 2010 tulee voimaan laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa. Päätökset lain mukaisista yhteistoiminta-alueista on tehtävä viimeistään Maaseudun kehittämisen tavoitteena on vireä maaseutu monipuolisine elinkeinoineen ja palveluineen. Toteutuma: Tukihakemukset on käsitelty tehokkaasti Maaseutuviraston ja Ely-keskuksen maaseudun ja energian yksikön ohjeiden ja aikataulujen mukaisesti. Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa tuli voimaan Lain mukaiset päätökset yhteistoiminta-alueista on tehtävä mennessä. Tavoitteiden toteuttamista kuvaavat mittarit TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP Nopea tukihakemusten tallennus hakemuksia tallennettu kpl/pv Nopea tukien maksatus enimmäisviive maksatuksessa pv Pienyritystoiminnan tuet Kysyntä ja laajuustiedot TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 Tilalukumäärä Tilojen keskipeltoala 30 30, ,5 Tukihakemusten määrä kpl Talous (1.000 ) TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 yli+/alle- Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

44 43 Kankaanpään kaupunki TP 2010 Käyttötalousosa Kaupunginvaltuusto Palvelukeskus Toimielin Tulosalue Tilivelvollinen Ympäristökeskus Ympäristölautakunta Kaavoitus Kaupunginarkkitehti Palveluajatus Kaavoituksen tehtävänä on toteuttaa kaupungin strategisia päämääriä yhdyskuntasuunnittelun ja projektitoiminnan keinoin tavoitteena toimiva, taloudellinen ja kaunis kaupunki sekä huolehtia kaavojen ajanmukaisuudesta ja tonttitarjonnan riittävyydestä elinkeinoelämän ja asumisen tarpeisiin. Aluearkkitehtitoiminta palvelee Kankaanpään lisäksi ympäristökuntia (Honkajoki, Jämijärvi, Karvia, Merikarvia ja Siikainen). Tulosalue sisältää myös ympäristökeskuksen hallinnon ja aluearkkitehtitoiminnan. Toiminnan painopistealueet suunnittelukaudella Painopistealueet perustuvat kaupungin strategiatyössä esiintuotuihin näkökohtiin ja ne on tarkemmin kirjattu kaavoituskatsaukseen 2009 ja kaavoitusohjelmaan (erillinen liite). Keskeisenä painopisteenä on kaupungin keskustaajaman ja sitä ympäröivien kylien (Hapua, Jyränkylä, Lohikko, Narvi) oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laadinta ja siihen liittyvä Tekes-rahoitteinen "matalaenergiakaupunki" -hanke. Kaavoituksella turvataan monipuolinen asuin- ja yritystonttitarjonta sekä vireille tulevien hankkeiden kaavalliset toteutusedellytykset. Keskustan täydennyskaavoitusta jatketaan ja kaupungin jätevesihuollon piiriin otettavia lievealueita ryhdytään asemakaavoittamaan. Satakunnan maakuntakaavatyö on ehdotusvaiheessa. Aluearkkitehtitoimintaa jatketaan. Toiminnalliset tavoitteet 1. Kaavoitusohjelman toteuttaminen (priorisointia tarpeen mukaan tarkistaen) 2. Kaupunkiympäristön laatu 3. Suunnittelun asiantuntemus, vuorovaikutteisuus ja tiedottaminen 4. Seudullisen palvelun jatkuvuus Toteutuma: Keskustan osayleiskaavatyö saatiin luonnosvaiheeseen ja saadun palautteen käsittely aloitettiin. Yleiskaavatyöhön liittyvä Tekes-hanke päättyi vuoden lopussa. Vireille tuli runsaasti uusia asemakaavan muutoshankkeita. Käpylän liito-oravakaavan kolmas luonnosvaihe saatiin käsittelyyn, mutta kaava ei ristiriitojen vuoksi valmistunut. Monttu-keskustelu viivästytti myös hautausmaan ja sen ympäristön kaavan etenemistä, joten valmistuvien kaavojen suhteen ei päästy tulostavoitteisiin. Eri vaiheissa olevia kaavoja ja muita maankäyttöön liittyviä Tavoitteiden toteuttamista kuvaavat mittarit TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP Kohteita suunnitteilla/valmistuvia 10/4 10/2 7/4 13/2 3. Järjestetyt tiedotus- yms. tilaisuudet Aluearkkitehtitoiminnan kunnat Kysyntä ja laajuustiedot TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 Yleiskaavoitettu alue/ ha Asemakaavoitettu alue/ ha Rakennuskieltoalue Poikkeamispäätökset, lausunnot ym Talous (1.000 ) TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 yli+/alle- Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

45 44 Kankaanpään kaupunki TP 2010 Käyttötalousosa Kaupunginvaltuusto Palvelukeskus Toimielin Tulosalue Tilivelvollinen Ympäristökeskus Ympäristölautakunta Rakennusvalvonta Rakennustarkastaja Palveluajatus Rakennusvalvonnan tehtävänä on valvoa yleisen edun kannalta rakennustoimintaa sekä huolehtia tarvittavasta rakentamisen yleisestä ohjauksesta ja neuvonnasta. Toiminnan painopistealueet suunnittelukaudella Rakentamisen laadun parantaminen. Jätevesiasetuksen vaatimat toimenpiteet. Toteutettava vuoden 2013 loppuun mennessä. Energiatehokkaan rakentamisen edistäminen. Toiminnalliset tavoitteet 1. Keskeneräisten rakennushankkeiden saattaminen ajantasalle 2. Erityssuunnitelmat kunnossa ennen töiden aloittamista 3. Sähköisen palvelun täydentäminen Toteutuma: 1. Keskeneräisten rakennushankkeiden määrä on vähän kasvanut mutta työt ovat melko hyvin ajan tasalla. 2. Erityissuunnitelmat ovat pääosin olleet kunnossa ennen töiden aloittamista 3. Sähköistä palvelua on lisätty; piirustuksia ja pöytäkirjoja on toimitettu haluaville sähköisessä muodossa. Asuntoyhtiöiden, kiinteistöyhtiöiden ja muiden suurien rakennusten pääpiirustusten skannaus sähköiseen muotoon on aloitettu. Käytössä olevilla ohjelmilla ei kuitenkaan voida ottaa vastaan eikä käsitellä CAD-piirustuksia. Tavoitteiden toteuttamista kuvaavat mittarit TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP Keskeneräisten hankkeiden määrä Erityissuunnitelmat kunnossa on on on on Kysyntä ja laajuustiedot TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 Rakennusluvat Katselmusten määrä Korjaus- ja energia-avustusten määrä Talous (1.000 ) TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 yli+/alle- Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

46 45 Kankaanpään kaupunki TP 2010 Käyttötalousosa Kaupunginvaltuusto Palvelukeskus Toimielin Tulosalue Tilivelvollinen Ympäristökeskus Ympäristölautakunta Mittaus- ja kiinteistötoimi Kaupungingeodeetti Palveluajatus Mittaustoimen tehtävänä on tarjota maastoon liittyvää sijainti- ja ominaisuustietoa (karttoja, laajemmin paikkatiedon hallintaa), huolehtia kiinteistönmuodostuksesta ja osallistua maapoliittiselta osalta asuntotuotannon, elinkeinoelämän ja yhdyskuntarakentamisen toteuttamiseen. Mittaustoimi hoitaa kaupungin maa- ja metsäomaisuutta tuottavasti sekä palvelee kaupungin rakennustoiminnan tarpeita, samalla huomioiden kuntalaisten virkistys- ja vapaa-ajan käyttömahdollisuudet. Toiminnan painopistealueet suunnittelukaudella Digitaalisen kantakartaston valmistaminen, UKTJ:n (uusi kiinteistötietojärjestelmä) mukaisten lakisääteisten tavoitteiden toteuttaminen, erityisesti määräalat alueina rekisterikartalle. Runkopisteverkon mittaus ja koordinaatistojen vaihto. Toiminnalliset tavoitteet 1. Kartaston, erityisesti lakisääteisen kiinteistörekisterikartan ajantasalla pitäminen 2. Kiinteistötoimitusten suorittaminen kohtuullisessa aikataulussa 3. Maastomittausten tekeminen kohtuullisessa ajassa 4. Paikkatiedon ylläpito ja yhteisen käytön lisääminen 5. Kaupungin metsien hoito tuottavasti noudattaen hyviä metsänhoitotapoja Toteutuma: Kohtien 1,3,4 ja 5 tavoitteet ovat täyttyneet täysin, mutta 2. kohdan tavoitteesta on osittain ei niin kiireellisissä tapauksissa jouduttu joustamaan. Tavoitteiden toteuttamista kuvaavat mittarit TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP Kantakartta-alueen numeerinen kiinteistörajaelementti /% Kantakartta-alueiden kartat ajantasalle / % Rakentamisen edellyttämät mittaukset / % Kysyntä ja laajuustiedot TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 Lohkomiset: tontit / kpl yleiset alueet (lohk/alue) / kpl 3/ Tonttijaot / kpl Etuosto-oikeusasiat / kpl Rakennusvalvontamittaukset / kpl Tonttien luovutus / kpl Talous (1.000 ) TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 yli+/alle- Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

47 46 Kankaanpään kaupunki TP 2010 Käyttötalousosa Kaupunginvaltuusto Palvelukeskus Toimielin Tilivelvollinen Perusturvakeskus Perusturvalautakunta Yhdistelmä perusturvapalvelut Tilaajajohtaja Kankaanpää tot% kasvu% Lautakunnan toiminta 2009->2010 Tulot Menot Netto ,3 % Tilaus PoSalta: 20 Perhepalvelut ,7 % ,2 % 0,4 % 210 Hyvinvointia edist. perheiden palvelut Perheitä tukevat palvelut Lastensuojelupalvelut Perheoikeudelliset palvelut Aikuispalvelut ,6 % ,9 % 4,2 % 310 Aikuisten terveyttä ja hyvinv. ed. palv Aikuisten peruspalvelut Päihdehuoltopalvelut Vammais- ja kehitysvammapalvelut Vanhuspalvelut ,5 % ,0 % 5,5 % 410 Toimintakykyä ylläpitävät palvelut Kotiin annettavat palvelut Asumis- ja laitoshoitopalvelut Erityispalvelut ,1 % ,4 % 7,7 % 510 Vastaanotot Hammashuolto Hoidon täydentävät palvelut Vuodeosasto Ympäristöpalvelut ,3 % ,3 % 6,8 % 610 Eläinlääkintä Terveysvalvonta 102 TP2009 TA2010 TP Ympäristönsuojelu 28 Tilaus PoSalta yhteensä ,9 % 5,3 % 525 2,28 % Toimeentulotuen valtionosuus ,0 % Työmarkkinatuen kuntaosuus ,4 % (sisältyi TA2009:ssä tilaukseen PoSalta) Perusturvalautakunta yhteensä ,2 % 5,4 % -0,78 % Erikoissairaanhoito ,2 % 0,3 % 0,0 % 0,2 % Sosiaali- ja terveystoimi yhteensä ,7 % 5,0 % -0,67 % 5,7 % Siirretty v.2010 KH:lle "Hallintopalvelut/avustukset" Avustus Koivurinteelle 66 70

48 47 Kankaanpään kaupunki TP 2010 Käyttötalousosa Kaupunginvaltuusto Palvelukeskus Toimielin Tulosalue Tilivelvollinen Sivistyskeskus Sivistyslautakunta Lasten päivähoito Sivistysjohtaja Palveluajatus Päivähoidon tavoitteena on tukea päivähoidossa olevien lasten koteja näiden kasvatustehtävässä ja yhdessä kotien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä tarjoamalla jatkuvat, turvalliset ja lämpimät ihmissuhteet. Toiminnan painopistealueet suunnittelukaudella 1. Päivähoidon järjestäminen kysynnän ja hoitopaikkaresurssien mukaan. Laadun kehittäminen. 2. Taloudellisuuden ja tehokkuuden kehittäminen. 3. Palveluiden kehittäminen. 4. Erityispäivähoidon kehittäminen. 5. Yhteistyön kehittäminen sidosryhmien kanssa. 6. Vanhemmuuden tukeminen kasvatuskumppanuuden kautta. 7. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen. 8. Päivähoidon strategian laatiminen. 9. Päivähoidon tilatarpeen ratkaiseminen. Toiminnalliset tavoitteet 1. Päivähoitopaikkojen tarjonta ja kysyntä vastaavat toisiaan. Päivähoidon laadun seuranta. Toimintayksiköiden turvallisuussuunnitelmien laatiminen. Asiakastyytyväisyyskyselyn toteuttaminen. 2. Suorite- ja yksikköhintaseuranta sekä henkilöstön joustava käyttö. 3. Ilta- ja viikonloppuhoidon järjestäminen tarvetta vastaavasti. Oppilashuolto vakiinnuttaminen esiopetuksessa. 4. Lasten erityisen tuentarpeen varhainen havainnointi ja tukitoimien varhainen käynnistäminen. Kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelun tuottaminen päivähoidolle. 5. Yhteistyömuotojen vakiinnuttaminen alkuopetuksen ja erityisopetuksen kanssa. Uusien yhteistyömallien luominen päivähoidon eri yhteistyötahojen (lastensuojelu, vammaispalvelu) kanssa. 6. Kaikille päivähoidossa oleville lapsille laaditaan lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. 7. Päivähoitohenkilöstön jaksamisen tukeminen tiimitoiminnan sekä fyysistä ja psyykkistä työhyvinvointia tukevan koulutuksen kautta. Täydennyskoulutuksen toteuttaminen tarvekartoituksen pohjalta. 8. Arvokeskustelun käynnistäminen. 9. Uuden päiväkodin käyttöönotto Myllymäen ryhmäperhepäiväkodin muuttaminen päiväkodiksi Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan lakkauttaminen Kyynäräisen toimipisteessä Toteutuma: 1. Päivähoitopalveluja kehitettiin mm. keskittämällä ilta- ja viikonloppuhoito Päiväkoti Petäjäiseen. Turvallisuussuunnitelmien laatiminen aloitettiin perhepäivähoidossa. Asiakastyytyväisyyskyselyä ei toteutettu. 2. Henkilökuntaa on käytetty erittäin joustavasti. 3. Ilta- ja viikonloppuhoito keskitettiin Päiväkoti Petäjäiseen alkaen. Oppilashuollon vakiinnuttaminen esiopetuksessa käynnistyi. 4. Kiertävän erityislastentarhanopettajan palveluiden tuottaminen päivähoidolle ei toteutunut. 5. Yhteistyö alkuopetuksen ja lastensuojelun kanssa on vakiintunut. 6. Kaikille päivähoidossa oleville lapsille laadittiin henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, esiopetuksessa oleville henkilökohtainen esiopetussuunnitelma ja erityistä tukea tarvitseville lapsille henkilökohtainen toiminta- ja kuntoutussuunnitelma. 7.Päivähoidon henkilöstölle järjestettiin monipuolista täydennyskoulutusta. Perhepäivähoitotiimien tiiminvetäjien työnohjaus jatkui edelleen. 8. Päiväkodinjohtajien ja hallinnon työntekijöiden kehittämispäivät pedagogisine keskusteluineen alkoivat. 9. Päiväkoti Petäjäinen aloitti toimintansa Myllymäen ryhmäperhepäiväkodin toiminta muuttui päiväkotitoiminnaksi ja samalla se siirtyi hallinnollisesti Päiväkoti Jalavan alaisuuteen. Kyynäräisen lakkauttamisaikataulu toteutui suunnitellusti.

49 48 Kankaanpään kaupunki TP 2010 Käyttötalousosa Kaupunginvaltuusto Tavoitteiden toteuttamista kuvaavat mittarit TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 Päivähoidon nettohinta /hoitop Päiväkodit keskiarvo 36,07 Perhepäivähoito 34,99 Ryhmäperhepäivähoito 38,80 Ostopalvelu Onnela Päivähoitopaikkojen täyttö% Päiväkodit keskiarvo 97,21 92, ,23 Perhepäivähoito 107,92 109, ,02 Ryhmäperhepäivähoito 97,05 99, ,31 Päivähoitopaikkojen käyttö% Päiväkodit keskiarvo 75,32 70, ,2 Perhepäivähoito 90,46 87, ,27 Ryhmäperhepäivähoito 76,12 75, ,91 Kysyntä ja laajuustiedot TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 Asiakkaat Alle 7 -vuotiaat Esiopetusikäiset Esiopetuksessa lapsia yhteensä Kotihoidontuen piirissä Kunnallisessa päivähoidossa Sijoitukset lastensuojelun tukitoimena Erityispäivähoidon sijoitukset Resurssit Päiväkotipaikkojen lukumäärä Perhepäivähoitopaikkojen lkm Ryhmäperhepäivähoitopaikkojen lkm Ostopalvelu Onnelan hoitopaikkojen lkm Päivähoitopaikat yhteensä Koululaisten api-toiminnan paikkojen lkm yht Aamupäivätoiminta Iltapäivätoiminta Päivähoito+ap/ip paikat yhteensä Päiväkotien henkilöstö lkm Perhepäivähoitajien toimet Ryhmäperhepäivähoitajien toimet Koululaisten api-toiminnan henkilöstö lkm Hallinnon henkilöstö Henkilöstö yhteensä Toimistosihteerin ostopalvelu Perhepäivähoitajia työssä Hoitopaikat kpl / henkilöstö kpl 4,08 4,78 4,70 4,68 Talous (1.000 ) TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 yli+/alle- Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

50 49 Kankaanpään kaupunki TP 2010 Käyttötalousosa Kaupunginvaltuusto Palvelukeskus Toimielin Tulosalue Tilivelvollinen Sivistyskeskus Sivistyslautakunta Sivistystoimen hallinto Sivistysjohtaja Palveluajatus Sivistyskeskus on arvostettu seudun toiminnallinen keskus, joka tarjoaa ihmisen elämänkaaren eri vaiheissa korkeatasoisia ja monipuolisia varhaiskasvatus-, koulutus-, kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluita Toiminnan painopistealueet suunnittelukaudella 1.Synergiaetujen hyödyntäminen koko keskuksessa 2.Tyytyväiset asiakkaat ja henkilöstö 3.Seudullisesti kattava toiminta 4. Hallittu talous, kehittäminen, markkinointi ja tuotteistaminen Toiminnalliset tavoitteet 1. Keskuksen toimintasuunnitelmat tehokkaassa käytössä 2. Henkilöstön täydennyskoulutuksen kehittäminen ja tiedottamisen parantaminen 3. Sivistyskeskus käy aktiivisesti neuvotteluja yhteistyön lisäämiseksi koko sektorilla 4. Talousarvion kohdentaminen oikein, kehitystyön ulottaminen entistä enemmän koko keskukseen ja seutukunnalliseksi, palvelusopimusten uudistaminen Toteutuma: 1. Toimintasuunnitelmat uudistettu kertomusvuonna 2. Täydennyskoulutussuunnitelmaa siirretty, yksiköiden aktiivista tiedottamista lisätty 3. Seudullista yhteistyötä tehty esim. oppilashuollossa ja erityisopetuksessa. Sovittu ympäristökuntien kanssa yhteisestä veso-koulutuksesta. Neuvoteltu musiikkiopiston mahdollisesta laajentamisesta ympäristökuntien kanssa. 4. Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen talousarviot toteutuneet suunnitellusti, kulttuuri- ja vapaaaikatoimessa taloudelliset resurssit edelleen niukat. Kehitystyötä on tehty hankerahoituksella esimerkiksi Kelpo-hanke, valtionavustusta saatu perusopetuksen laadun kehittämiseen. Erityisopetussopimus uudistettu. Tavoitteiden toteuttamista kuvaavat mittarit TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 Asiakastyytyväisyys ja työtyytyväisyys mitattavissa kesken mitattavissa kesken Toimialue P-Satak. P-Satak. P-Satak. P-Satak. Yhteiset virat useita muutama useita muutama Nettokulut TA pitää tot. 50% TA pitää TA pääosin tot. Kehityshankkeiden määrä osa laitoksista osa laitoksista osa laitoksista Jokaisella tulosalueell a Laitosten yht. työntekijät 15 % 10 % 15 % 10 % Verkkopalvelut kehitetään esim. linux kehitetään kehitetään Toimintasuunnitelman seuraaminen aikataulutettu uusitaan uudistetaan uudistettu Kysyntä ja laajuustiedot TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 opetushenkilökuntaa kuljetusoppilaita Talous (1.000 ) TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 yli+/alle- Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

51 50 Kankaanpään kaupunki TP 2010 Käyttötalousosa Kaupunginvaltuusto Palvelukeskus Toimielin Tulosalue Tilivelvollinen Palveluajatus Sivistyskeskus Sivistyslautakunta Perusopetus Sivistysjohtaja talouden osalta rehtorit pedagogiselta osalta Perusopetuksen järjestäminen laadukkaasti ja taloudellisesti kankaanpääläisille oppilaille, luokkamuotoisen erityisopetuksen toteuttaminen myös seudullisesti. Toiminnan painopistealueet suunnittelukaudella 1. Toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukainen kouluverkko 2. Joustavat opetusjärjestelyt 3. KELPO-kehittämistoiminta, perusopetuksen laadun kehittäminen 4. Oppilashuollon kehittäminen 5. Oppilaan osallisuus Toiminnalliset tavoitteet 1. Nykyisen kouluverkon kouluissa annetaan opetusta niin kauan kuin oppilasmäärä on vähintään Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen, JOPO-luokan toiminta on vakiintunut. 3. Valtakunnallisen erityisopetuksen strategian jalkauttaminen. 4. Oppilaan jokapäiväisen koulutyön moniammatillinen tukeminen, oppilashuollon käsikirja on käytössä. 5. Oppilaan osallisuuden ja työtäarvostavan asenteen kehittäminen. Toteutuma: 1. Kouluverkko on nykyisten päätösten mukainen. 2. Pohjanlinnan koulun JOPO-toiminta jatkuu valtion rahoittamana. 3. Erityisopetuksen strategian jalkauttaminen toteutettu seutukunnallisesti Kelpo-kehittämistoiminnan rahoituksella. 4. Oppilashuollon käsikirja on käytössä, oppilashuollon moniammatillinen kehittämistyö jatkuu. 5. Koulujen oppilaskuntatoiminta on vakiintunut, perusopetus on ollut valmistelemassa seudullista lapsi- ja nuorisopiliittista ohjelmaa. Pohjanlinnan koulussa toimii aktiivinen yrittäjyyshanke. Kerhotoiminta on käynnistynyt.

52 51 Kankaanpään kaupunki TP 2010 Käyttötalousosa Kaupunginvaltuusto Tavoitteiden toteuttamista kuvaavat mittarit TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 Kaikki koulut on kuntokartoitettu. osittain toteutuu ei Kouluverkko strategian mukainen. ei toteutuu ei Talousarviossa on varattu riittävästi investointirahaa opetusvälineistön uudistamiseen Viranhaltija koulutuksessa vähintään osittain toteutuu osittain kerran 3:ssa vuodessa. aloitettu toteutuu kesken Suurimmilla kouluilla on varattu tuntikehystä resurssiopetukseen. osittain toteutuu toteutunut Perusopetuksessa on OPSkoordinaattori. osittain toteutuu ei Koulujen oppilashuoltotyö toimii säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. toteutuu toteutuu toteutunut Valtakunnallisten kokeiden ka keskitaso keskitaso toteutunut Perusopetuksen päättötodistuksen saavat kaikki oppilaat. 100 % 100 % 100 % Oppilaskunta toimii isommilla kouluilla. toteutuu toteutuu toteutunut Pätevien opettajien osuus päätoimisista 97 % 92 % 100 % 93 % nettokust.euroa/opp.keskimäärin Kysyntä ja laajuustiedot TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 oppilasmäärä opettajia Talous (1.000 ) TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 yli+/alle- Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

53 52 Kankaanpään kaupunki TP 2010 Käyttötalousosa Kaupunginvaltuusto Palvelukeskus Toimielin Tulosalue Tilivelvollinen Sivistyskeskus Sivistyslautakunta Toisen asteen opetus Sivistysjohtaja talouden osalta lukion rehtori pedagogiselta osalta Palveluajatus Luoda lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon kautta opiskelijalle koulutuksellinen perusta, joka avaa hänelle tien jatko-opintoihin tiede- ja ammattikorkeakoulussa, muussa toisen asteen oppilaitoksessa tai jolta hän voi suoraan siirtyä työelämään. Toiminnan painopistealueet suunnittelukaudella 1.Seutukunnallinen 2. asteen opetus 2.Työelämäyhteistyö 3.Kasvatustyön osuuden painottaminen 4.Kansan ja yksilön identiteetti Toiminnalliset tavoitteet 1.Yhteinen seutukunnallinen opetustarjotin 2.Etäopetuslaitteiden toimivuus 3.Tarjota riittävästi opiskelupaikkoja alueen nuorille ja aikuisille 4.Korkeatasoinen opetus 5.Yhdistelmäopintojen opetussuunnitelman toteutus 6.Seutukunnallinen lukioyhteistyöprojekti: Eurooppa-Venäjä Toteutuma: 1. Lyhyitten kielten osalta seutukunnallinen opetustarjotin on yhteinen. Seuraavaksi lukuvuodeksi laaditussa tarjotinpohjassa ovat kielten lisäksi tavallisimmat reaaliaineiden kurssit. 2. Etäopetuslaitteisto on valtaosin toimiva. 3. Opiskelupaikkojen tarjonta on riittävä. 4. Ylioppilastutkinnon tulosten ja opiskelijakyselyitten perusteella opetus on korkeatasoista. 5. Ammattiopiston opiskelijat ovat suoriutuneet yhdistelmäopinnoista hyvin; Kankaanpään opiston opiskelijoilla on ollut jonkin verran hankaluuksia opintojen yhteensovittamisessa. Tavoitteiden toteuttamista kuvaavat mittarit TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 opiskelupaikat kurssitarjonta aikuislinjan alasajo yo-tutkinnon suorittaneista opiskelee yliopistossa 33 % 30 % 30 % 26 % yo-tutkinnon suorittaneista opiskelee ammattikorkeakoulussa 40 % 40 % 45 % 53 % Kysyntä ja laajuustiedot TP 2008 TA 2010 TP 2010 oppilasmäärä päivälukio 240 TP iltalinja yhdistelmätutkinto aineopiskelijat virat 9 vakinaiset ,5 * tilapäiset ** 7 Talous (1.000 ) TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 yli+/alle- Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate *(Yhteislyseo 15 + Honkajoen lukio 2,5) **(Yhteislyseo 3 + Honkajoen yhteiskoulun yhteiset opettajat 9) Talousarvioon ja tilinpäätökseen on lisätty Honkajoen lukion luvut

54 53 Kankaanpään kaupunki TP 2010 Käyttötalousosa Kaupunginvaltuusto Palvelukeskus Toimielin Tulosalue Tilivelvollinen Sivistyskeskus Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Kulttuuripalvelut Sivistysjohtaja Palveluajatus KULTTUURI KUULUU KAIKILLE - Kulttuuripalveluiden tavoitteena on tuottaa laadukkaita kirjasto- ja tietopalveluita sekä opetus- ja kulttuuripalveluita kulttuuriperinnön säilyttämistä unohtamatta. Tarjoamme yhtäläiset mahdollisuudet sivistyksen, tiedon ja virkistyksen hankintaan sekä tuemme opiskelua ja kulttuurin eri lajien harrastamista. Vaikutamme palveluillamme ihmisen henkiseen ja sitä kautta myös fyysiseen hyvinvointiin koko elinkaaren ajan. Toimimme aktiivisesti yhteistyössä organisaatiomme sisällä ja ulkopuolella. Aktiivisina ja näkyvinä toimijoina vahvistamme Kankaanpään vetovoimaisuutta koti-, opiskelu-, työskentely- ja kesäkaupunkina. Palvelumme tuottavat: kaupunginkirjasto, kaupunginmuseo, musiikkiopisto, yleiset kulttuuripalvelut sekä Petäjä-opisto Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymästä. Toiminnan painopistealueet suunnittelukaudella Seutukunnan ja kaupungin vetovoimaisuuden lisääminen laadukkailla kirjasto- ja tietopalveluilla, opetus- ja kulttuuripalveluilla. Toiminnan ja kaupungin näkyvyyden lisääminen aktiivisesti tiedottamalla. Toiminnan tehostaminen yhteistyöverkostoja laajentamalla. Toiminnan ulottaminen myös niille kohderyhmille, joiden saavutettavissa palvelut eivät ole erilaisten rajoitteiden takia. Toiminnalliset tavoitteet Osallistumme näkyvinä toimijoina palvelukokonaisuuksien ja kulttuuritapahtumien toteuttamiseen kaupungissa, seutukunnalla ja maakuntarat ylittävissä verkostoissa. Palvelukokonaisuutemme ovat yhtäläisesti kaikkien saavutettavissa. Näin tuemme ihmisen henkistä ja fyysistä hyvinvointia elinkaaren ja yhteiskunnan aikaan saamissa haasteissa. Kehitämme palveluitamme joustavasti ajan, taloudellisen tilanteen, laajenevien yhteistyöverkostojen mukanaan tuomat haasteet huomioon ottaen. Toteutuma: Toiminta tulosalueella oli kertomusvuonna korkeatasoista ja vilkasta. Musiikkiopistossa oli orkesteri- ja yhtyejohtamisen teemavuosi ja useita kesäleirejä. Museotoiminnassa näyttelytoiminta toteutui suunnitellusti ja kirjaston ensimmäinen Satakunnan yleisten kirjastojen yhteisjärjestelmävuosi oli myönteinen. Musiikkiopiston valtionosuustunnit lisääntyivät kertomusvuoden alusta :een, mutta henkilöstövähennys näkyi ensisijaisesti oppilaiden määrän laskuna. Puhallinorkesterikoulun kysyntä vähentyi, mutta syksystä 2010 alkaen laajennettiin ryhmäopetusta muihin soittimiin. Yleiset kulttuuripalvelut siirtyivät hallinnon tulosalueelle.

55 54 Kankaanpään kaupunki TP 2010 Käyttötalousosa Kaupunginvaltuusto Tavoitteiden toteuttamista kuvaavat mittarit TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 Kirjasto lainaajat % asukkaista 36, Lainat/asukas 18,86 15, ,11 Fyysiset käynnit/asukas 8,3 7,7 8 7,2 Lainan hinta 2,11 2,29 2,18 2,36 Asiakastyytyväisyys, asteikko siirtynyt Tapahtumien lukumäärä siirtynyt euroa/asukas 3 3,62 3 siirtynyt Näyttelytoiminta, näyttelyä/vuosi Esinekortteja digitoitu Valokuvia digitoitu Perus-ja opistotasolla kankaanpääl Muista kunnista Musiikkileikkikoulun oppilaita Tanssioppilaita Puhallinorkesterikoulun oppilaita Lopettaneita/päättötodistuksia 55/21 50/13 30/15 74/33 Pyrkijöitä/hyväksyttyjä 66/60 57/54 75/30 67/58 Kysyntä ja laajuustiedot TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 Lainaajat, kirjasto Lainat kpl Kirjastokäynnit Kokoelma, kirjasto, kpl Kaupungin taidekokoelmat Julkiset vesitokset Räikkeen kokoelmat Museon esinekokoelmat Museon valokuvakokoelmat Talous (1.000 ) TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 yli+/alle- Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

56 55 Kankaanpään kaupunki TP 2010 Käyttötalousosa Kaupunginvaltuusto Palvelukeskus Toimielin Tulosalue Tilivelvollinen Sivistyskeskus Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Vapaa-aikapalvelut Sivistysjohtaja Palveluajatus Liikunta- ja nuorisotoimien tehtävänä on luoda edellytyksiä ja järjestää käyttäjälähtöisiä liikunta- ja nuorisopalveluja, jotka tukevat elämänkaaren eri vaiheissa kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttäedistävää toimintaa.tarjoamme kuntalaisille toimivat ja laadukkaat vapaa-aikapalvelut.tuemme seuraja järjestötoimintaa antamalla tilat ja alueet käyttöön. Huolehdimme tilojen ja alueiden kunnosta ja toimivuudesta. Järjestämme toimintaa joka suuntautuu erityisryhmiin, terveyttä edistävään toimintaan, uinninopetukseen, syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseen ja työpajatoimintaan sekä avustamme erilaisten tapahtumien järjestämisessä. Teemme yhteistyötä alueellisesti eri toimijoiden kanssa. Toiminnan painopistealueet suunnittelukaudella 1. Liikunta- ja nuorisopalvelujen kysyntään vastaaminen yhdessä järjestöjen kanssa. 2. Vahvistaa terveyttä edistävän liikunnan- ja nuorisotoiminnan ohjaus- ja neuvontatoimintaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa 3. Tapahtumien tuottaminen ja toteuttaminen. 4. Alueellisen yhteistyön tiivistäminen. Toiminnalliset tavoitteet 1. Pidetään nykyiset tilat ja alueet toimivina ja toimintakunnossa 2. Tehostetaan tiedotustoimintaa ja tiivistetään moniammatillista yhteistyötä yli kuntarajojen. 3. Järjestetään ja tuetaan alueellisia ja valtakunnallisia tapahtumia. 4. Kehitetään liikunta- ja nuorisopalveluja tuloksellisesti. Toteutuma: Liikunta-ja nuorisotoimen tilat ja alueet on pidetty toimivina ja toimintakuntoisina määrärahojen puitteissa. Tiedotusta on tehostettu mm.nettisivujen kautta ja lähikuntien kanssa toteutettiin ensimmaisen kerran yhteinen tiedotus alueen liikunta-ja nuorisopalveluista sekä tapahtumista. Olemme tukeneet paikallisia, alueellisia ja valtakunnallisia tapahtumia sekä olleet mukana niiden toteutuksessa. Seutukunnallisen Työpajan siirtymistä Aikuiskoulutuskeskuksen säätiön alaisuuteen valmisteltiin koko vuosi sopien käytännön järjestelyistä ja talouden muutoksista. Tavoitteiden toteuttamista kuvaavat mittarit TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP Uimahalli, palloiluhalli; käyttäjät Järjestetyt tilaisuudet/liikuntap Tilojen ja alueiden lukumäärä Nuorisotila kävijämäärä Tilaisuudet/tapahtumat Työpaja-asiakkaat Kysyntä ja laajuustiedot TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 Kaupunkilaiset kaikille kaikille kaikille kaikille Ympäristökunnat (8000) Seurat, yhdistykset Koulut Varuskunta Työyksiköt Muut yhteisöt Henkilöstö+työnsuunnittelijat (2v) Tilat ja alueet Talous (1.000 ) TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 yli+/alle- Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

57 56 Kankaanpään kaupunki TP 2010 Käyttötalousosa Kaupunginvaltuusto Palvelukeskus Toimielin Tulosalue Tilivelvollinen Tekninen keskus Tekninen lautakunta Pelastustoimi Teknisen keskuksen johtaja Palveluajatus Pelastustoimesta vastaa Satakunnan pelastuslaitos. Toiminnan painopistealueet suunnittelukaudella Pelastustoimen toiminnan painopistealueet määrittelee Satakunnan Pelastuslaitos. Toiminnalliset tavoitteet 1. Pelastustoiminnan lainmukaisten pelastus- ja viranomaistehtävien hoitaminen. 2. Pelastustoimen hoitaminen talousarvion määrärahojen puitteissa. Toteutuma: 1. Lainmukaiset pelastus- ja viranomaistehtävät hoidettu. 2. Toteutunut. Tavoitteiden toteuttamista kuvaavat mittarit TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 Kysyntä ja laajuustiedot TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 Talous (1.000 ) TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 yli+/alle- Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

58 57 Kankaanpään kaupunki TP 2010 Käyttötalousosa Kaupunginvaltuusto Palvelukeskus Toimielin Tulosalue Tilivelvollinen Tekninen keskus Tekninen lautakunta Rakentaminen Rakennuspäällikkö Palveluajatus Tyydyttää asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeita tuottamalla yhdyskuntatekniikkaan ja kaupungin talonrakentamiseen liittyviä suunnittelu-, rakentamis- ja ylläpitopalveluita. Toiminnan painopistealueet suunnittelukaudella Liikenneväylien rakentaminen, perusparantaminen ja liikenneturvallisuuden lisääminen. Toiminnalliset tavoitteet Säilyttää katujen, teiden ja puistojen kunnossapito nykyisellä tasolla. Toteutuma: Katujen, teiden ja puistojen kunnossapito pystyttiin säilyttämään nykyisellä tasolla. Normaalien puhtaana- ja kunnossapitotoimien lisäksi Kärjenkatu saneerattiin. Tapalankadun päällyste, välillä Keskuskatu-Suomelankatu, uusittiin. Liikenneturvallisuutta parannettiin Keskuskadun kanavoinnilla, parantamalla Tapalankadun kevyenliikenteen väylän valaistusta sekä rakentamalla uutta valaistusta Jyränkylään ja Kyynärjärven koulun kohtaan. Kaksi yksityistietä perusparannettiin yhteistyössä tienhoitokuntien kanssa. Tavoitteiden toteuttamista kuvaavat mittarit TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP Pää- ja kokoojakatuja km 42,6 44,1 43,6 44, Kunnossapitokustannukset /km ja 2 luokan yksityisteitä km 96,9 96,9 96,9 96, Kunnossapitokustannukset /km Keskusta-alueen puistoja ha Kunnossapitokustannukset /m²/v 1,05 0,73 1,13 1,18 Kysyntä ja laajuustiedot TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 Kunnossapidettävä katuja km 72, ,6 74,3 Perusparannettuja yksityisteitä kpl Kunnossapidettäviä yksityisteitä km Kunnossapidettäviä puistoja ha 26,8 26,8 26,8 26,8 Talous (1.000 ) TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 yli+/alle- Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

59 58 Kankaanpään kaupunki TP 2010 Käyttötalousosa Kaupunginvaltuusto Palvelukeskus Toimielin Tulosalue Tilivelvollinen Palveluajatus Tekninen keskus Tekninen lautakunta Vesihuoltolaitos Rakennuspäällikkö Järjestää kilpailukykyiseen hintaan asukkaiden ja elinkeinoelämän - talousveden hankinta, käsittely ja jakelu - jäteveden ja muiden haitallisten vesien viemäröinti, puhdistaminen ja poisjohtaminen Toiminnan painopistealueet suunnittelukaudella Vesihuollon turvaaminen. Toiminnalliset tavoitteet 1. Vesihuoltolinjojen saneeraaminen. 2. Jätevedenpuhdistamon uudistetun puhdistusprosessin vakioiminen. Toteutuma: 1. Vesihuoltolinjoja saneerattiin Kappelinkadulla ja uusittiin Kärjenkadulla. Uusia linjoja rakennettiin Pansiantien ja Kt. 44 risteyksen alueella. Lievealueiden jätevesihuollon rakennuskohteena oli Jyränkylä. 2. Jätevedenpuhdistamon henkilökuntaa koulutettiin uudistetun prosessin käytössä ja puhdistamo on toiminut hyvin. Tavoitteiden toteuttamista kuvaavat mittarit TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP Laskutettu vesi % pumpatusta ved Laskutettu jätevesi % pumpatusta jätevedestä Ajettu liete % käsitellystä jäteved 0,26 0,18 0,24 0,27 Kysyntä ja laajuustiedot TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 Vesihuollon yhteistyökuntien määrä Pumpattu vesimäärä 1000 m³ Puhdistettu jätevesimäärä 1000 m³ Erotetun lietteen määrä m³ Talous (1.000 ) TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 yli+/alle- Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

60 59 Kankaanpään kaupunki TP 2010 Käyttötalousosa Kaupunginvaltuusto Palvelukeskus Toimielin Tulosalue Tilivelvollinen Tekninen keskus Tekninen lautakunta Tilapalvelut Rakennuspäällikkö Palveluajatus Tilapalveluyksikön päätehtävänä on huolehtia siitä, että Kankaanpään kaupungin perustoiminnot voivat suorittaa palvelutehtäviään asianmukaisissa tiloissa. Toiminnan painopistealueet suunnittelukaudella Rakennusten energiataloudellisuuden parantaminen Kunnossapidon tason parantaminen Niukkojen resurssien parempi kohdentaminen Toiminnalliset tavoitteet 1. Kiinteistönhoitotehtävien toteutus suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti 2. Kiinteistönhoitajien sitouttaminen tiukkoihin tulostavoitteisiin 3. Kiinteistörekisterin luominen Toteutuma: 1. Rakennusten energiataloudellisuutta parannettiin suunnitellusti useilla kiinteistöillä mm. Pomola, Keskustan koulu sekä museo. Investointikohteet toteutuivat pääosin työohjelman mukaisesti. 2. Tulostavoitteet saavutettiin, tehtävät pystyttiin hoitamaan määrärahojen puitteissa. 3. Kiinteistörekisterin suunnittelu käynnistetty, mutta toteutuminen siirtyi vuodelle Tavoitteiden toteuttamista kuvaavat mittarit TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 Kiinteistöjä kaukovalvonnassa Kysyntä ja laajuustiedot TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 Henkilöstön määrä Toimitilat *kaupungin omassa käytössä m *ulkopuolisille vuokrattuna m Talous (1.000 ) TP 2008 TP 2009 TA 2010 TP 2010 yli+/alle- Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

61 60

62 61

63 62

64 63

65 64

66 65

67 66

68 67

69 68

70 69

71 70

72 71

73 72 Liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta hyväksytyn poistosuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmapoistojen perusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Pysyvien vastaavien käyttöomaisuusosakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon. Pysyvien vastaavien sijoitusluontoiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon. Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. Menoista on jaksotettu korkomenot ja lomapalkat. Tuloista on jaksotettu korkotulot. Liitetiedot on numeroitu Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetiedoista antaman yleisohjeen mukaisesti. 2. Perustelu, jos tuloslaskelman tai taseen esittämistapaa on muutettu edellisestä tilikaudesta tai kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamista ohjeista poikkeavaksi sekä muutoksen vaikutus Tuloslaskelman ja taseen esittämistapa on Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston kaavan mukainen eikä poikkea aikaisemmista tilikausista. 3. Oikaisut, jotka tehty edelliseltä tilikaudelta esitettäviin tietoihin Konsernituloslaskelman vuoden 2009 tiedoissa toimintatuottoja sekä toimintamenoja on korjattu eurolla Satakunnan sairaanhoitopiirin ja PoSan eliminointikirjauksissa olleen virheen vuoksi. Nämä on korjattu vuoden 2009 tilinpäätöksen vertailutietoihin oikeiksi. 4. Selvitys, jos edellistä tilikautta koskevat tiedot eivät ole vertailukelpoisia päättyneen tilikauden tietojen kanssa Vuoden 2009 tilinpäätös sisältää ,55 euron satunnaisen tuoton Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymän purkamisesta johtuen parantaen vuoden 2009 tulosta. 5. Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut sekä virheiden korjaukset, jos ne eivät ole merkitykseltään vähäisiä Ei ole. 6. Sellaiset yksittäiseen tase-erän sisältyvät osat, jotka koskevat useaa tase-erää, jos tämä tieto on olennainen Ei ole. 7. Peruste, jonka mukaista kurssia on käytetty muutettaessa ulkomaanrahan määräiset saamiset sekä velat ja muut sitoumukset Suomen rahaksi, jollei ole käytetty tilinpäätöspäivän kurssia Ei ole.

74 73 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 8. Toimintatuotot ja kulut kunnan määritteleminä kokonaisuuksina Toimintatuotot ja -kulut tehtäväkokonaisuuksittain Ulkoiset tuotot ja kulut Toteutuma 2010 Toteutuma 2009 Käyttötalous Tuotot Kulut Nettokulut Tuotot Kulut Nettokulut Tulosalue 10 Vaalit 0,00 0,00 0, , , ,51 11 Tarkastustoimi 0, , ,65 0, , ,66 12 Yleishallinto 1 023, , , , , ,26 13 Hallintopalvelut , , , , , ,66 14 Kehittäminen , , , , , ,86 15 Tukipalvelut , , , , , ,55 16 Talouspalvelut , , , , , ,19 19 Maaseutupalvelut 0, , ,14 0, , ,09 21 Kaavoitus , , , , , ,59 22 Rakennusvalvonta , , , , , ,77 Mittaus ja kiinteistötoimi , , , , , , Perusturvalautakunta , , , , , ,47 Muu peruspalvelutominta , , , , , , Tilaus PoSalta 0, , ,00 0, , ,82 Sosiaali-ja terveys yht , , , , , ,63 38 Erikoissairaanhoito 0, , ,84 0, , ,94 26 Lasten päivähoito , , , , , ,85 40 Sivistystoimen hallinto , , , , , ,36 41 Perusopetus , , , , , ,56 42 Toisen asteen opetus , , , , , ,59 50 Kulttuuripalvelut , , , , , ,95 55 Vapaa-aikapalvelut , , , , , ,24 60 Pelastustoimi 0, , ,20 0, , ,66 61 Rakentaminen , , , , , ,14 65 Liikelaitokset , , , , , ,44 66 Tilapalvelut , , , , , ,31 Yhteensä , , , , , ,99 9. Verotulot eriteltyinä kunnan tuloveroon, osuuteen yhteisöveron tuotosta, kiinteistöveroon ja muihin verotuloihin Verotulojen erittely 2010 muutos 2009 muutos ed v:sta % ed v:sta % Kunnan tulovero ,58-1,75 % ,95 6,95 % Osuus yhteisöveron tuotosta ,40 26,70 % ,80-20,76 % Kiinteistövero ,84 19,41 % ,35 4,09 % Muut verotulot 0,00 0, Yhteensä 311,82 0,85 % ,10 4,81 % Kunnallisvero Kiinteistöveroprosentit Tulovero- Verotettava tulo muutos% Yleinen Vakituinen Muu Rakentamaton prosentti x asuinrak. asuinrak. rak.paikka , ,3 % ,70 % 0,30 % 0,90 % 3,00 % , ,1 % ,70 % 0,30 % 0,90 % 3,00 % , ,3 % ,70 % 0,30 % 0,90 % 3,00 % , ,2 % ,90 % 0,36 % 0,96 % 3,00 %

75 Valtionosuudet eriteltyinä Valtionosuuksien erittely muutos 2009 muutos ed v:sta % ed v:sta % Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia) ,00 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus ,00 Järjestelmämuutoksen tasaus ,00 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet ,00 Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus 0,00 Valtionosuudet yhteensä ,00 2,36 % ,00 0,10 % 11. Satunnaisiin tuottoihin ja kuluihin sisältyvät erät Ei ole. 12. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista ja niiden muutoksista Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Poistosuunnitelmaan ei ole tehty muutoksia. Suunnitelman mukaiset poistot: Aineettomat hyödykkeet Poistomenetelmä Aineettomat oikeudet Tasapoisto 5 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot Perustamis- ja järjestelymenot Tasapoisto 3 vuotta Tutkimus- ja kehittämismenot Tasapoisto 3 vuotta Konserniliikearvo Tasapoisto 5 vuotta Liikearvo Tasapoisto 5 vuotta Atk-ohjelmistot Tasapoisto 3 vuotta Muut Tasapoisto 3 vuotta Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat Tasapoisto Hallinto- ja laitosrakennukset Tasapoisto 30 vuotta Tehdas- ja tuotantorakennukset Tasapoisto 20 vuotta Talousrakennukset Tasapoisto 15 vuotta Vapaa-ajan rakennukset Tasapoisto 20 vuotta Asuinrakennukset Tasapoisto 30 vuotta Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot Menojäännöspoisto 20 % Sillat, laiturit ja uimalat Menojäännöspoisto 25 % Muut maa- ja vesirakenteet Menojäännöspoisto 20 % Vedenjakeluverkosto Menojäännöspoisto 10 % Viemäriverkko Menojäännöspoisto 10 % Kaukolämpöverkko Menojäännöspoisto 15 % Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistusl. Menojäännöspoisto 20 % Puhelinverkko, keskusasema ja alakeskukset Menojäännöspoisto 22 % Maakaasuverkko Menojäännöspoisto 15 % Muut putki- ja kaapeliverkot Menojäännöspoisto 20 % Sähkö-, vesi- yms. laitosten laitoskoneet ja lait. Menojäännöspoisto 25 % Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet Menojäännöspoisto 20 % Liikenteen ohjauslaitteet Menojäännöspoisto 25 % Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Menojäännöspoisto 25 % Jätteenkäsittelylaitos Tasapoisto 20 vuotta Koneet ja kalusto Rautaiset alukset Tasapoisto 15 vuotta Puiset alukset ja muut uivat työkoneet Tasapoisto 8 vuotta Muut kuljetusvälineet Tasapoisto 5 vuotta Muut liikkuvat työkoneet Tasapoisto 5 vuotta Muut raskaat koneet Tasapoisto 10 vuotta Muut kevyet koneet Tasapoisto 5 vuotta Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet Tasapoisto 5 vuotta Atk-laitteet Tasapoisto 3 vuotta Muut laitteet ja kalusteet Tasapoisto 3 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Käytön mukainen poisto

76 13. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Vuosina : Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno Ero Ero % - 41 Investointi- ja poistotason poikkeama johtuu tarkastelujakson vuodelle 2009 ajoittuneesta suuresta investoinnista (Kankaanpään pääterveysaseman ostosta 2,7 milj. euroa) sekä tarkastelujakson loppuosalle ajoittuvasta kirjastoinvestoinnista. 14. Selvitys tuottoihin ja kuluihin sisältyvistä pakollisten varausten muutoksista, jos ne eivät ole merkitykseltään vähäisiä Ei muutoksia. 15. Selvitys olennaisista muihin tuottoihin sisältyvistä pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitoista ja olennaisista muihin toimintakuluihin sisältyvistä pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntitappioista Maa-alueiden myyntivoitto ,68 euroa. 16. Yhteismäärät muihin rahoitustuottoihin sisältyvistä tuotoista, jotka on saatu osuuksista muissa yhteisöissä, jos ne ovat olennaisia Vatajankosken Sähkön kuntayhtymän kuntayhtymätuloutus ,00 euroa. 17. Erittely poistoeron muutoksista Ei ole. Tasetta koskevat liitetiedot vastaavia 18. Lainan liikkeeseen laskemisesta aiheutuneet kuluksi kirjaamattomat menot ja pääoma-alennukset, jos tällaisia kuluja on aktivoitu Ei ole. 19. Arvonkorotusten periaatteet ja arvonmääritysmenetelmät Ei ole. 20. Jos korkomenoja on luettu hyödykkeen hankintamenoon, selvitys tilikaudella aktivoitujen korkomenojen määrästä Ei ole. 75

77 76

78 Omistuksia muissa yhteisöissä koskevat tiedot 22, 23, 24. Tiedot tytäryhteisöistä, kuntayhtymistä ja yhteisyhteisöistä 77 Tytäyhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt Nimi Kotipaikka Kunnan Konsernin omistusosuus omistusosuus Tytäryhteisöt Kankaanpään Yrityspalvelu Oy Kankaanpää 100,00 % 100,00 % Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy Kankaanpää 100,00 % 100,00 % Kankaanpään Asunnonhankinta Oy Kankaanpää 100,00 % 100,00 % As Oy Aarniokoskenkatu Kankaanpää 62,53 % 62,53 % Kuntayhtymät Vatajankosken Sähkön ky Kankaanpää 70,81 % 70,81 % Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitos ky Kankaanpää 58,90 % 58,90 % Satakunnan koulutus ky Kokemäki 6,92 % 6,92 % Satakuntaliitto Pori 4,58 % 4,58 % Satakunnan sairaanhoitopiirin ky Pori 4,95 % 4,95 % Osakkuusyhteisöt Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy Kankaanpää 49,00 % 49,00 % Vatajankosken Sähkö Oy Kankaanpää 18,59 % 58,67 % Kiinteistö Oy Kankaanpään Virastokeskus Kankaanpää 26,00 % 26,00 % Konsernitaseen ja välinen ero johtuu koulutuskuntayhtymän omistusosuuden muuttumisesta fuusion myötä sekä aikuiskoulutussäätiön poistumisesta konsernista. 25. Erikseen pitkä- ja lyhytaikaiset saamiset tytäryhteisöiltä, kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä sekä osakkuus- ja muilta omistusyhteisöiltä Saamisten erittely Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset , ,64 Lainasaamiset , , , ,53 Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä , , , ,17 Saamiset ky:ltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset , ,50 Lainasaamiset Muut saamiset , ,27 Siirtosaamiset , ,94 Yhteensä 0, ,77 0, ,71 Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset 5 263,77 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä 0,00 0,00 0, ,77 Saamiset yhteensä , , , ,65

79 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Kaupunki Pitkäaikaiset siirtosaamiset Menoennakot Etukäteen maksetut vuokrakulut Pitkäaikaiset siirtosaamiset yhteensä 0,00 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Siirtyvät korot , ,96 Kelan korvaus työterveyshuollosta , ,00 EU-tuet ja avustukset , ,71 Muut tulojäämät , ,37 Tulojäämät yhteensä , ,04 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä , , Rahoitusarvopapereista tase-erittäin jälleenhankintahintojen ja aktivoitujen hankintamenojen erotus Ei ole. vastattavia 28. Tase-eräkohtainen erittely oman pääoman erien lisäyksistä ja vähennyksistä sekä siirroista näiden erien välillä tilikauden aikana Oman pääoman erittely Kaupunki Konserni Peruspääoma , , , ,77 Lisäykset 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 Peruspääoma , , , ,77 Arvonkorotusrahasto ,00 0, , ,86 Lisäykset 0,00 0,00 109, ,24 Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 Arvonkorotusrahasto ,00 0, , ,10 Muut omat rahastot , , , ,36 Kehittämisrahasto , , , ,00 Siirrot rahastoon 0,00 0,00 0,00 Siirrot rahastosta 0,00 0,00 0,00 Kehittämisrahasto , , , ,00 Muut omat rahastot vähennys 0, , ,66 Muut omat rahastot , , , ,70 Edellisten tilikausien ylijäämä , , , ,49 Muutokset yli/alijäämään 0, , ,32 Edellisten tilikausien ylijäämä , , , ,81 Tilikauden yli/alijäämä , , , ,42 Oma pääoma yhteensä , , , , Erittely poistoerosta Ei ole.

80 30. Tase-erien mukaan eritelty tieto sellaisista pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan kuuluvista veloista, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Pitkäaikaiset velat Erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua ( tai sen jälkeen) Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 Lainat muilta luotonantajilta (PSJK) , ,00 Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Pitkäaikaiset velat yhteensä , ,00 PITKÄAIKAISET OTTOLAINAT Lainan numero Lainanantaja korko- % korkoperuste Pääoma KESKI- KORKO Kuntien eläkevakuutus 1,111 euribor 6 kk , Kuntien eläkevakuutus ktuki 0 euribor 6 kk , Kuntien eläkevakuutus 4,72 kiinteä , Kuntien eläkevakuutus 0,989 euribor 6 kk , Kuntien eläkevakuutus 0,957 euribor 6 kk , ,76 1, /06 Kuntarahoitus Oyj kor. väh. 3,23 3,23 euribor 6 kk , /07 Kuntarahoitus Oyj 0,996 euribor 6 kk , /08 Kuntarahoitus Oyj 2,8 kiinteä , /08 Kuntarahoitus Oyj(Nordea) 0,995 euribor 6 kk , /09 Kuntarahoitus Oyj 1,9 euribor 6 kk , /09 Kuntarahoitus Oyj 1,807 euribor 12 kk , ,00 2, Nordea Pankki Suomi Oyj 2,65 euribor 6 kk , Nordea Pankki Suomi Oyj 1,806 euribor 6 kk , Nordea Pankki Suomi Oyj 1,816 euribor 6 kk , Nordea Pankki Suomi Oyj 4,67 kiinteä , Nordea Pankki Suomi Oyj 2,59 Nordea Prime , ,00 2, Pohjola Pankki Oy (OKO) 1,049 euribor 6 kk , Pohjola Pankki Oy (OKO) 1,197 euribor 6 kk , ,00 1, Sampo Pankki Oyj 1,326 euribor 3 kk , Sampo Pankki Oyj 1,306 euribor 1 kk , ,00 1, Valtiokonttori er.as.l 3 kiinteä 560,59 3, /07 P-S Jätteidenkäsittely Oy 0,944 Kuntarahoituksen ,78 0,94 viitekorko 6 kk ,13 1,39

81 80 VUONNA 2011 ERÄÄNTYVÄT alkupääoma lyhennys loppupääoma Kotimaiset talletuspankit , , , Kuntarahoitus , , , Valtionlainat 560,59 280,32 280, Kuntien eläkevakuutus , , , Muut pitkäaikaiset velat , , , , , , Erittely liikkeeseen lasketuista joukkovelkakirjalainoista Ei ole. 32. Erittely olennaisista pakollisiin varauksiin merkityistä eristä, jos se on tarpeen tase-erien selventämiseksi Ei tarpeen erillistä erittelyä. 33. Erikseen pitkä- ja lyhytaikaiset velat tytäryhteisöille, kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä ja osakkuus- sekä muille omistusyhteisöille Vieras pääoma Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Velat tytäryhteisöille Saadut ennakot 0,00 Ostovelat ,23 Muut velat , ,00 Siirtovelat 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 0, , ,23 Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Saadut ennakot 32875,92 0, ,14 Ostovelat ,03 0, ,55 Muut velat 40919,96 0, ,98 Siirtovelat 0,00 0,00 Yhteensä 0, ,91 0, ,67 Velat osakkuus- sekä muille omistusyhteysyhteisöille Saadut ennakot 0,00 0,00 Ostovelat 0, ,39 Muut velat 0,00 0,00 Siirtovelat 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 0, ,39 Vieras pääoma yhteensä 0, , , , Maksuvalmiuden kannalta merkittävä sekkilimiitti jos taseeseen on merkitty luotollisen sekkivelan määrä Ei ole. 35. Vuokrakohteen lunastusvelka, jos sitä ei ole esitetty taseessa erillisenä Ei ole.

82 36. Erittely muut velat -erän jakautumisesta liittymismaksuihin ja muihin velkoihin, jos liittymismaksuja ei ole merkitty taseeseen erillisenä eränä Erillisenä eränä taseessa. 37. Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät 81 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Kaupunki Lyhytaikaiset siirtovelat Menojäämät Palkkojen ja henk.sivukulujen jaksotus , ,47 Korkojaksotukset , ,60 Muut menojäämät , ,95 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä , ,02 Siirtovelat yhteensä , , Taseen ulkopuolella olevat huollettavien varat määräkokonaisuuksina, jotka noudattavat henkilön tietosuojasta annettuja säännöksiä Ei ole. 39. Elatustuen takautumissaatavien kunnan oman saatavakokonaismäärä ja siinä tapahtuneet muutokset Elatustuen takautumissaatavat siirtyneet PoSalle, joka ilmoittaa niissä tapahtuneet muutokset omassa tilinpäätöksessään. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 40. Velat, joista kunta on pantannut, kiinnittänyt tai muulla tavalla antanut vakuudeksi omaisuuttaan Ei ole. 41. Vakuuksista, jotka kunta on muuten kuin em. kohdassa tarkoitetulla tavalla antanut puolestaan, yhteenlaskettu arvo vakuuslajeittain eriteltynä

83 Vakuuksista, jotka kunta on antanut sen kanssa samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta, yhteenlaskettu arvo vakuuslajeittain eriteltynä Ei ole. 43. Yhteenlaskettu arvo kunnan antamista muista kuin kohdissa tarkoitetuista vakuuksista lajeittain eriteltynä Ei ole. Taseeseen sisältymättömistä vastuusitoumuksista ja vastuista eriteltävä 44. Leasingvuokrasopimusten mukaisten vuokrien jäljellä olevien määrien yhteissumma, jos se on merkittävä Ei merkittäviä leasingvuokrasopimuksia. 45. Kunnan antamat vastuusitoumukset sen kanssa samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Ei ole. 46. Muut kunnan antamat vastuusitoumukset Ei ole. 47. Muut kuntaa koskevat taloudelliset vastuut, joita ei ole merkitty taseeseen Vakuutena kaatopaikan jälkihoitotoimenpiteiden suorittamisesta kaupunginvaltuusto on antanut ympäristölupaviranomaiselle (LoSyk) euron suuruisen sitoumuksen (kv ) Kooninkeitaan jäteaseman uuden jätteentäyttöalueen kasvukerroksen rakentamista ja jälkihoidon edellyttämää seurantaa varten omistamansa Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy:n puolesta. Arvonlisäveron palautusvastuu: investointisuunnitelma ei sisällä suunnitelmia, joiden perusteella arvonlisävero jouduttaisiin palauttamaan. Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän omistajakunnat vastaavat PoSan vuoden 2009 alijäämän euroa ja vuoden 2010 alijäämän kattamisesta. Kankaanpään kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöön perustuva vastuu PoSa alijäämistä on yhteensä euroa (2009 vuodelta euroa ja 2010 vuodelta euroa). Kankaanpään kaupungin osuus Kuntien takauskeskuksen takausvastuusta on ,89 euroa. Takauskeskus voi myöntää takauksia ainoastaan riittävää vakuutta vastaan. Jäsenyhteisöt vastaavat yhdessä takauskeskuksen sellaisten menojen ja sitoumusten rahoituksesta, joita ei muuten saada katetuiksi, asukaslukujen suhteessa. Vuosina 2009 ja 2010 menoja ja sitoumuksia ei ole realisoitunut. Henkilöstöä koskevat liitetiedot 48. Henkilöstön lukumäärä tehtäväalueittain tai muuta kunnan määrittelemää ryhmittelyä käyttäen

84 83 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS HENKILÖSTÖPOLIITTINEN OHJELMA (Kankaanpään kaupungin säädöskokoelma 1997/Nro 2). Henkilöstön kehittämisen periaatteet: * Palvelujen tuotanto ja rakenne ohjaavat henkilöstön määrää. * Henkilöstöpolitiikan tavoitteena on terve henkilöstörakenne, jota henkilöstösuunnitelma ohjaa. * Vakinaisen henkilöstön irtisanomisia vältetään. * Henkilöstölle tarjotaan mahdollisuuksia uuteen työhön ja uudelleenkoulutukseen. * Työssä korostetaan osaamista ja työn tuloksellisuutta. * Kaupungin organisaatiojohtamisen painopistealueen henkilöstöjohtamisen kehittäminen. * Työelämän joustoa kehitetään. Kysymykseen tulevat - työn jakaminen - moniosaamiseen kannustaminen - joustavat siirtymiset - laajat tehtäväkuvat - työtilojen mukauttaminen. * Työelämän laatua kehitetään. Työntekijöiden tulee voida vaikuttaa tehtäviinsä, niiden laatuun ja kustannuksiin. Yhteistoiminnallista työotetta ja inhimillisen tasa-arvon toteutumista edistetään. * Henkilöstön jaksamista tuetaan työsuojelun ja työkykyä ylläpitävän toiminnan keinoin. Henkilöstöstrategia: Henkilöstöstrategiassa on määritelty johdonmukaisen henkilöstöpolitiikan ja hyvän työpaikkailmaston saavuttamiseksi keinoja mm. seuraavilta osa-alueilta: * Ihmisläheinen ilmapiiri ja yhteistyö - yksilön kunnioittaminen - onnistumisen mahdollistaminen - kannustavuus - osallistuva yhteistoiminta - avoin tiedonkulku * Osaaminen - yksilön kasvun tukeminen - perustehtävien hyvä osaaminen - elinikäinen oppiminen - työelämän sosiaaliset taidot * Asiakaskeskeisyys - asiakkaan arvostaminen - asiakasnäkökulman huomioon ottaminen - asiakastyytyväisyys - sisäinen asiakkuus - joustavuus * Tuloksellisuus - tuloshakuisuus - palaute ja palkitseminen tulosten perusteella - laatu- ja kustannussuhteen tasapaino * Sitoutuminen Kankaanpään kaupungin toiminnallisiin tavoitteisiin - tavoitteiden ja päämäärien tunnistaminen ja noudattaminen kaikessa toiminnassa - päämäärien ja tavoitteiden toteutumisen seuranta

85 84 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Vuoden 2010 lopussa Kankaanpään kaupungin palveluksessa oli 508 henkilöä. Tässä lukumäärässä ovat mukana sekä vakinaiset että viransijaiset, joiden osuus näkyy tilastossa tuplamiehityksenä. Suurin osa henkilöstöstä (77,2 %) oli vakinaisessa palvelussuhteessa. Vakinaisen henkilöstön määrä 1000 asukasta kohti oli 32,3 ( ,8, ,6, ,6 ja ,5). Henkilöstön määrä palvelussuhdelajeittain Vakituiset kokoaikaiset Vakituiset osa-aikaiset Määräaikaiset kokoaikaiset Määräaikaiset osa-aikaiset Työllistetyt Yhteensä Koko- ja osa-aikaiset Lukumäärä Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Prosenttiosuus % Kokoaikaiset 85 85,6 84,1 84,7 85,6 85,8 85,1 86,2 Osa-aikaiset 15 14,4 15,9 15,3 14,4 14,2 14,9 13,8 Yhteensä

86 85 Vuonna 2010 henkilöstöstä 86,2 % oli kokoaikaisia ( ,1 %, ,8 %, ,6 % ja ,7 %). Henkilöstön hankinta Henkilöstösuunnittelun tavoitteena on viime vuosina ollut, että avautuvat virat ja toimet pyritään täyttämään sisäisin siirroin. Luonnollista poistumaa on hyödynnetty järjestämällä tehtäviä uudelleen. 3. HENKILÖSTÖN IKÄ- JA SUKUPUOLIRAKENNE Kuten kunta-alalla yleensäkin on henkilöstö keski-ikäistä ja naisvaltaista naisia henkilöstöstä oli 77,71 % ( ,13 %, ,85 %, ,3 %, ,5 % ja ,3 %) ja miehiä 22,29 % ( ,87 %, ,15 %, ,7 %, ,5 % ja ,7 %). Henkilöstön keski-ikä Koko henkilöstö Koko maa ,32 43, ,66 44, ,18 44, ,25 44, ,58 44, ,69 45, ,50 45, ,22 45, ,64 45, ,35 45,5 Naisten keski-ikä oli 46,03 ( ,27, ,85, ,94 ja ,69) ja miesten 47,47 ( ,86, ,01, ,05 ja ,21) vuotta.

87 86 Henkilöstö ikäryhmittäin ryhmä kpl kpl kpl kpl kpl % % % % % - 20 v ,3 1 0,5 1 0, v ,9 2,9 3 1,8 1, v ,2 5,6 5,4 3,4 4, v ,8 7 6,9 8,9 8, v ,7 11,5 10,4 10,1 9, v ,2 12,8 12,7 13,5 13, v , ,6 16,5 15, v ,2 16,4 18,3 17,5 18, v ,7 17,4 16,7 17,7 15, v ,6 7,5 8,4 9,5 11, v , Koko henkilöstöstä 45 vuotta täyttäneiden osuus oli 60,8 % ( ,2 5, ,1 %, ,2 %, ,9 % ja ,4 %) Vuorotteluvapaa, opintovapaa ja osa-aikalisä Vuorotteluvapaalla 2010 oli 11 henkilöä ( , , ja hlöä) ja opintovapaalla 0 henkilöä (2009 0, , ja hlöä). Osa-aikalisällä oli 1 henkilöä (2009 0, , ja hlöä).

88 87 4. ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Vakinaisesta henkilöstöstä siirtyi vuonna 2010 eläkkeelle yhteensä 12 henkilöä ( , , ja hlöä). Osa-aikaeläkkeelle siirtyi 2 henkilöä ( , , ja hlöä), osatyökyvyttömyyseläkkeelle 0 henkilöä (2009 3, , ja hlöä), yksilölliselle varhaiseläkkeelle 0 henkilöä (2009 0, , ja hlö), varhennetulle vanhuuseläkkeelle 0 henkilöä (2009 0, , ja hlöä), työkyvyttömyyseläkkeelle 1 henkilöä ja vanhuuseläkkeelle 0 henkilöä (2009 2, , ja hlöä). Osa-aikaeläkkeellä vuoden lopussa oli yhteensä 12 henkilöä ( , , ja hlöä) ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä 5 henkilöä (2009 3, , ja hlö). KuEL- ja VEL-vakuutetut vanhuuseläkeiän täyttymisen mukaan (käytössä ei tuoreempaa tietoa KEVAsta). (Vihreä = KuEL, oranssi = VEL -vakuutetut)