SISÄLLYSLUETTELO MV, :30, Pöytäkirja

Transkriptio

1 i SISÄLLYSLUETTELO MV, :30, Pöytäkirja -1 Pöytäkirjan kansilehti (läsnäolijat) Kokouksen avaaminen Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen... 4 Pykälän liite: Läsnä Kokousasiain esittelyjärjestyksen hyväksyminen Turun kaupungin päätös maakuntavaltuuston jäsenen valinnasta Turun kaupungin päätös maakuntavaltuuston jäsenen ja varajäsenen valinnasta Pöytäkirjantarkastajien valitseminen Ääntenlaskijain valitseminen Ajankohtainen katsaus maakuntavaltuustolle Vuoden 2013 talousarvion toteutuminen ja tilinpäätös Pykälän liite: Toimintakertomus Pykälän liite: Läsnä Vuoden 2013 arviointikertomus Pykälän liite: Arviointikertomus Vuoden 2013 tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen Pykälän liite: Tilintarkastuskertomus Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön muuttaminen Pykälän liite: Hallintosääntö Varsinais-Suomen maakuntastrategian hyväksyminen Pykälän liite: Maakuntastrategian lausunnot Pykälän liite: Ehdotettuja muutoksia ja lisäyksiä maakuntastrategian toimenpit Pykälän liite: Maakuntastrategia Varsinais-Suomen maakuntaohjelman toteutumisen seuranta Pykälän liite: Miten Varsinais-Suomi makaa Pykälän liite: V-S maakuntaohjelman seuranta toimenpiteittäin Maakunnan tila kevät katsaus Pykälän liite: Maakunnan tila kevät Valtuustoryhmän tai valtuutetun aloitteet Valtuustoryhmän tai valtuutetun aloitteet Valtuutetun kyselyt Kutsussa mainitsematon tai valmistelematon asia Muutoksenhakuohjeet ja kokouksen päättäminen Oikaisuvaatimussivu

2 -1, MV :30 Sivu 2

3 -1, MV :30 Sivu 3 %%%003 Pöytäkirja %%%005/2014 KOKOUSAIKA %%%003 klo %%% ; KOKOUSPAIKKA %%%006 PYKÄLÄT 1-22 Sivut 1- SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET MUUT SAAPUVILLA OLLEET LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA Saapuvilla 90 jäsentä, liite 1 2 Saapuvilla 23 henkilöä, liite ALLEKIRJOITUKSET Pekka Myllymäki puheenjohtaja Markku Roto sihteeri PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme Maakuntavirasto Elina Sandelin Raimo Sulonen PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Todistaa klo Maakuntavirasto Hallintojohtaja

4 1, MV :30 Sivu 4 KOKOUKSEN AVAAMINEN Asia Ehdotus Päätös Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Pekka Myllymäki avaa kokouksen. Puheenjohtaja Pekka Myllymäki avaa kokouksen. Puheenjohtaja Pekka Myllymäki avasi kokouksen.

5 2, MV :30 Sivu 5 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Asia Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 7 :n mukaan kutsu maakuntavaltuuston kokoukseen on vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto kuntayhtymän ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu esityslistoineen on lähetetty postilähetyksenä maakuntavaltuuston jäsenille sekä lisäksi kokouskutsu esityslistoineen on lähetetty maakuntahallituksen jäsenille ja asetettu nähtäväksi Varsinais-Suomen liiton ilmoitustaululle. Maakuntavaltuuston kokouksen ajasta ja paikasta sekä pöytäkirjan pitämisestä yleisesti nähtävillä on julkaistu ilmoitus tai heti sen jälkeen seuraavissa sanomalehdissä: Turun Sanomat ja Åbo Underrättelser. Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 13 :n mukaan läsnäoleviksi katsotaan valtuutetut ja valtuutettujen henkilökohtaiset varajäsenet, jotka ovat ilmoittautuneet ennen kokouksen avaamista tai sen kestäessä saapuneensa kokoukseen eivätkä ole ilmoittaneet siitä poistuvansa tai joita muuten ei ole todettu poissaoleviksi. Maakuntavaltuuston kokouksen avauksen jälkeen puheenjohtaja toteaa läsnä olevien valtuutettujen sekä esteen ilmoittaneiden valtuutettujen sijaan kutsuttujen henkilökohtaisten varajäsenten lukumärän sekä onko maakuntavaltuusto laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Maakuntavaltuuston kokonaisjäsenmäärä on 100 jäsentä. Maakuntavaltuusto on päätösvaltainen kun vähintään 2/3 valtuutetuista eli 67 jäsentä on läsnä. Ehdotus Päätös Puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet valtuutetut ja läsnä olevat valtuutettujen henkilökohtaiset varajäsenet sekä toteaa onko maakuntavaltuusto laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Puheenjohtaja totesi läsnäolevat valtuutetut liitteen 1 2 mukaisesti. Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja koska läsnä oli xx valtuutettua myös päätösvaltaiseksi.

6 2, MV :30 / Pykälän liite: Läsnä 1 Sivu 5

7 2, MV :30 / Pykälän liite: Läsnä 1 Sivu 6

8 2, MV :30 / Pykälän liite: Läsnä 1 Sivu 7

9 3, MV :30 Sivu 9 KOKOUSASIAIN ESITTELYJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Asia Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 8 :n mukaan esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset maakuntavaltuuston päätöksiksi, on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, jolleivat erityiset syyt ole esteenä. Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 15 :n 1. momentin mukaan asiat esitellään maakuntavaltuustolle esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei maakuntavaltuusto toisin päätä. Ehdotus Päätös Maakuntavaltuusto päättää hyväksyä kokousasiain esittelyjärjestykseksi maakuntavaltuuston kokouskutsun yhteydessä toimitetun esityslistan mukaisen esittelyjärjestyksen. Maakuntavaltuusto päätti puheenjohtajan ehdotuksesta, että esityslistan asiakohdat 7 ja 8 käsitellään asiakohtina 4 ja 5, jolloin esityslistan asiakohtien 4, 5 ja 6 numerointi on 6,7 ja 8. Ehdotus hyväksyttiin.

10 4, MV :30 HALL: 264/2013 Sivu 10 TURUN KAUPUNGIN PÄÄTÖS MAAKUNTAVALTUUSTON JÄSENEN VALINNASTA Maakuntahallitus Asia Turun kaupunginvaltuusto on kokouksessaan valinnut uuden maakuntavaltuuston jäsenen Virpa Puiston tilalle. Turun kaupunginvaltuusto on ilmoittanut valinneensa Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston jäseneksi Jukka Mikkolan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Valmistelija MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus 1. merkitsee tiedoksi Turun kaupungin ilmoituksen. 2. päättää esittää maakuntavaltuustolle tiedoksi, että Turun kaupunginvaltuusto on valinnut maakuntavaltuuston jäseneksi Jukka Mikkolan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntavaltuusto Maakuntahallituksen ehdotus Maakuntavaltuusto merkitsee tiedoksi, että Turun kaupunginvaltuusto on valinnut maakuntavaltuuston jäseneksi Jukka Mikkolan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Lisäksi merkittiin tiedoksi, että Virpa Puiston jäsenyys maakuntavaltuustossa on lakannut hänen kuolemansa johdosta Lisätietoja Hallintosihteeri Marja Karttunen, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

11 5, MV :30 HALL: 72/2014 Sivu 11 TURUN KAUPUNGIN PÄÄTÖS MAAKUNTAVALTUUSTON JÄSENEN JA VARAJÄSENEN VALINNASTA Maakuntahallitus Asia Turun kaupunginvaltuusto on kokouksessaan päättänyt myöntää Eeva-Johanna Elorannalle eron Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston varsinaisen jäsenen tehtävästä päätöksentekopäivämäärästä lukien ja päättää valita Piia Elon hänen tilalleen edellä mainitusta ajankohdasta jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Lisäksi Turun kaupunginvaltuusto on päättänyt valita Eeva-Johanna Elorannan Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston jäsenen Jukka Mikkolan varajäseneksi päätöksentekopäivämäärästä lukien jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Valmistelija MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus 1. merkitsee tiedoksi Turun kaupungin ilmoituksen. 2. päättää esittää maakuntavaltuustolle tiedoksi, että Turun kaupunginvaltuusto on myöntänyt Eeva-Johanna Elorannalle eron Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston varsinaisen jäsenen tehtävästä päätöksentekopäivämäärästä lukien ja päättänyt valita Piia Elon hänen tilalleen edellä mainitusta ajankohdasta jäljellä olevaksi toimikaudeksi. 3. päättää esittää maakuntavaltuustolle tiedoksi, että Turun kaupunginvaltuusto on päättänyt valita Eeva-Johanna Elorannan Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston jäsenen Jukka Mikkolan varajäseneksi päätöksentekopäivämäärästä lukien jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntavaltuusto Maakuntahallituksen ehdotus Maakuntavaltuusto 2. merkitsee tiedoksi, että Turun kaupunginvaltuusto on myöntänyt Eeva-Johanna Elorannalle eron Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston varsinaisen jäsenen tehtävästä päätöksentekopäivämäärästä lukien ja päättänyt valita Piia Elon hänen tilalleen edellä mainitusta ajankohdasta jäljellä olevaksi toimikaudeksi. 3. merkitsee tiedoksi, että Turun kaupunginvaltuusto on päättänyt valita Eeva-Johanna Elorannan Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston jäsenen Jukka Mikkolan varajäseneksi päätöksentekopäivämäärästä lukien jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Merkittiin, että Antti Kotti poistui kokouksesta ja Riitta Lehtinen saapui kokoukseen Lisätietoja Hallintosihteeri Marja Karttunen, p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

12 6, MV :30 Sivu 12 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN Asia Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 33 :n mukaan maakuntavaltuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei maakuntavaltuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä. Pöytäkirja on tarkastusta varten valmiina maakuntavirastossa maanantaina klo Ehdotus Päätös Maakuntavaltuusto valitsee kaksi jäsentään tarkastamaan kokouksen pöytäkirjan. Maakuntavaltuusto valitsi pöytäkirjantarkastajiksi valtuutettu Alpo Lähteenmäen ehdotuksesta valtuutettu Elina Sandelinin ja valtuutettu Jouko Antolan ehdotuksesta valtuutettu Raimo Sulosen.

13 7, MV :30 Sivu 13 ÄÄNTENLASKIJAIN VALITSEMINEN Asia Ehdotus Päätös Mahdollisia muita kuin suhteellisia vaaleja ja äänestyksiä varten valitaan ääntenlaskijat. Maakuntavaltuusto valitsee vähintään kaksi jäsentään ääntenlaskijoiksi. Maakuntavaltuusto valitsi ääntenlaskijoiksi valtuutettu Olavi Ala-Nissilän ehdotuksesta valtuutettu Andi Mwegerano valtuutettu Vilhelm Junnilan ehdotuksesta valtuutettu Ari-Pekka Haapasen.

14 8, MV :30 HALL: 86/2014 Sivu 14 AJANKOHTAINEN KATSAUS MAAKUNTAVALTUUSTOLLE Maakuntahallitus Asia Maakuntavaltuustossa on perinteisesti ollut ministeri- tai valtiosihteeritason poliitikon tai johtavan virkamiehen ajankohtainen katsaus. Paljon puhuttaneen sote-uudistuksen varjoon on jäänyt kouluja opetusalalla odotettavissa olevat muutokset. Ajankohtaisessa katsauksessa nostetaan esille kouluasiat. Valmistelija LP/mk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää, että maakuntavaltuuston kokouksessa ajankohtaisen katsauksen pitää opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntavaltuusto Maakuntahallituksen ehdotus Maakuntavaltuuston kokouksessa ajankohtaisen katsauksen pitää opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Puheenjohtaja Pekka Myllymäki keskeytti kokouksen lounaan ajaksi klo Lisätietoja Edunvalvontajohtaja Lauri Palmunen, p ,

15 11, MV :30 HALL: 108/2012 Sivu 15 VUODEN 2013 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN JA TILINPÄÄTÖS Maakuntahallitus Asia Kuntalain 68 :n mukaan kuntayhtymän tilikausi on kalenterivuosi. Maakuntahallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kuntayhtymän toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja rahoituksesta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa ( /325). Tilinpäätöksen allekirjoittavat maakuntahallituksen jäsenet sekä maakuntajohtaja. Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuusto (mv ) hyväksyi: 1) Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2013 ja taloussuunnitelman siten, että talousarviossa 2013 jäsenkuntien maksuosuudet ovat euroa, joka euromäärä on 2,5 % korkeampi kuin talousarvion 2012 maksuosuustuloarvio ja 2) että talousarvion 2013 tuloslaskelmassa tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden. Vuosien tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä, jolloin vuodelle 2013 voitiin tehdä vastaavasti alijäämäinen budjetti ( euroa). Alijäämä suunniteltiin katettavaksi edellisten tilikausien ylijäämätililtä. Talousarvion 2013 investointiosaan varattiin euron määräraha, jota käytettiin atk-järjestelmien kehittämiseen ja laitteiden hankintaan mm. paperittomaan kokousmenettelyyn siirtymiseksi maakuntahallituksen kokouksissa. Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus (mh ) päätti vahvistaa liiton talousarvion 2013 käyttötalousosan käyttösuunnitelman siten, että käyttötalouden tuottojen ja kulujen sitovuustasot ovat seuraavat: 1) kuntarahoitteisilla kustannuspaikoilla tiliryhmätaso ja 2) ohjelma- ja hankerahoitteisilla kustannuspaikoilla toimintakatetaso (0 euroa). Varsinais-Suomen liiton tarkastussäännön 9 :n mukaan tarkastuslautakunta antaa maakuntavaltuustolle vähintään viikkoa ennen tilintarkastuskertomuksen valtuustokäsittelyä arvionsa maakuntavaltuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta edellisenä vuonna. Lautakunta esittää arvionsa myös tilintarkastuskertomuksessa tehdyistä muistutuksista sekä asianomaisten niistä antamista selityksistä ja maakuntahallituksen lausunnosta. Lautakunta esittää maakuntavaltuustolle ehdotuksen toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta. Tilikauden 2013 tulos osoittaa alijäämää 8 841,93 euroa, jolloin ylijäämä talousarvioon verrattuna on ,07 euroa. Talousarvion 2013 investointiosaan varattu euron määräraha toteutui ,53 eurona. Kuntalain 70 :n mukaan maakuntahallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Oheismateriaali 1: Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2013 Oheismateriaali 2: Varsinais-Suomen liiton toimielimet ja edustukset sekä henkilöstöluettelo vuodelta 2013 Muu tasekirjaan sisällytettävä aineisto on nähtävillä kokouksessa.

16 11, MV :30 HALL: 108/2012 Sivu 16 Valmistelija MR/EP/MK Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää 1. hyväksyä Varsinais-Suomen liiton vuoden 2013 talousarvion käyttötaloussuunnitelman tilinylitykset ja merkitä käyttötalouden toteutumisvertailun ja investointiosan toteutumisvertailun tiedoksi. 2. esittää maakuntavaltuustolle vuoden 2013 tilikauden tuloksen hyväksymistä ja alijäämän 8.841,93 euroa kattamista oman pääoman ylijäämätililtä. 3. allekirjoittaa vuoden 2013 tilinpäätöksen ja päättää jättää sen tilintarkastajan tarkastettavaksi. 4. saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen maakuntavaltuuston käsiteltäväksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntavaltuusto Maakuntahallituksen ehdotus Oheismateriaali: Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2013 Maakuntavaltuusto päättää hyväksyä vuoden 2013 tilikauden tuloksen ja alijäämän 8.841,93 euron kattamisen oman pääoman ylijäämätilille. Päätös Maakuntajohtaja Juho Savo esitteli asian. Ehdotus hyväksyttiin. Lisätietoja Hallintojohtaja Markku Roto, p ,

17 11, MV :30 / Pykälän liite: Toimintakertomus 2013 Sivu 16 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuusto Oheismateriaali TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2013

18 11, MV :30 / Pykälän liite: Toimintakertomus 2013 Sivu 17 2 ISBN Varsinais-Suomen liiton toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2013 Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) Turku Puh. (02) Faksi. (02) kirjaamo@varsinais-suomi.fi

19 11, MV :30 / Pykälän liite: Toimintakertomus 2013 Sivu 18 3 SISÄLTÖ 1. VARSINAIS-SUOMI - EGENTLIGA FINLAND MUUTOKSET KUNTAYHTYMÄN HALLINNOSSA JA TEHTÄVISSÄ MUUTOKSET LIITON HALLINNOSSA MUUTOKSET LIITON TEHTÄVISSÄ JA TALOUDESSA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN TILIKAUDEN TULOS KÄYTTÖSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN MAAKUNTAHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO ALUEKEHITTÄMINEN MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ EDUNVALVONTA JA KUNTAYHTEISTYÖ SISÄINEN VALVONTA JA RISKIEN HALLINTA TALOUSARVION ERI OSIEN TOTEUTUMINEN 31

20 11, MV :30 / Pykälän liite: Toimintakertomus 2013 Sivu 19 4

21 11, MV :30 / Pykälän liite: Toimintakertomus 2013 Sivu VARSINAIS-SUOMI - EGENTLIGA FINLAND 2013 Vuotta 2013 leimasi toipuminen edellisen vuoden suurista irtisanomisista. Vuonna 2012 uudelleen alkanut työttömyyden kasvu hidastui merkittävästi vuoden puolivälissä samalla, kun kokonaistuotannon lasku pysähtyi. Suhdannekehitys kohteli eri aloja kuitenkin varsin eri tavoin: siinä missä teollisuuden liikevaihto jatkoi laskua, kehittyi erityisesti palvelusektorin liikevaihto varsin suotuisasti. Varsinais-Suomen työttömyysaste kasvoi vuoden 2013 aikana 1,5 prosenttiyksikköä. Nopeinta kasvu oli vuoden ensimmäisellä puoliskolla, jolloin työttömyys kasvoi nopeasti erityisesti Salon seudulla. Työttömyystilanne parantui vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, kun työttömyyden kasvu saavutti lakipisteensä Salon seudulla ja Vakka-Suomen työttömyysaste jopa laski useana kuukautena. Maakunnan työttömyysnäkymät vuodelle 2014 ovatkin varovaisen positiiviset. Vakka-Suomessa työllisyystilanne näyttää erityisen valoisalta, ja Salon ja Loimaan seuduillakin on ilmassa merkkejä paremmasta. Suuri kysymysmerkki maakunnan työttömyyskehityksessä on kuitenkin Turun telakan tulevaisuus. Mikäli uusia tilauksia ei telakalle saada, merkitsee se huomattavaa työttömyyden kasvua niin Turun seudulla kuin koko maakunnassakin. Varsinais-Suomen yritysten liikevaihdon kehitys on viime vuosina seurannut melko tarkasti koko maan kehitystä. Kaikkien toimialojen yhteenlasketun liikevaihdon lasku pysähtyi vuoden 2013 alkupuolella, mutta uusi kasvukausi antaa vielä odottaa itseään. Päätoimialoista teollisuuden liikevaihtokehitys oli heikointa ja selvästi koko maan keskimääräisen tason alapuolella. Sen sijaan palvelualalla kehitys on ollut varsin suotuisaa, ja alan liikevaihto kasvoikin vuonna 2013 selvästi koko maan keskiarvoa nopeammin. Rakennusalan ja kaupan liikevaihto kehittyi Varsinais-Suomessa käsi kädessä koko maan kehityksen kanssa. Tosin rakentamisessa alan kehitys näyttää jääneen hieman jälkeen koko maan tasosta. Turun seudulla vuosi 2013 näyttäytyi taloudellisen epävarmuuden aikana. Merkittävin epävarmuustekijä oli STX Finlandin telakka, joka TUI-risteilijöiden jälkeen ei ole onnistuttu saamaan yhtään merkittävää uutta tilausta korealaisomistajan rahoitusvaikeuksien vuoksi. Turun seudun vahvuus on kuitenkin monipuolinen toimialarakenne, ja esimerkiksi lääketeollisuuden ja kemian alan yleisemminkin näkymät ovat valoisat. Turun seudulla on myös alkamassa mittavia investointeja infrastruktuuriin, suurimpina VT 8 -tien nelikaistaistaminen, Naantalin uusi voimalaitos, öljyjalostamon uudistaminen sekä kauppakeskus Myllyn laajennus. Merkittävä parannus Turun seudun ja koko maakunnan liikenneinfrastruktuuriin on myös Turun lentoaseman terminaalialueen ja matkustajapalvelujen uudistaminen, johon Finavia investoi vuoden 2014 aikana yhteensä 14 miljoonaa euroa. Maakunnan suhdannekehitys oli vuonna 2013 myönteisintä Vakka-Suomessa, jossa autotehtaan hyvän tuotantotilanteen lisäksi kasvussa ovat muun muassa energia- ja elintarvikealat. Autoteollisuuden osalta Vakka-Suomessa saatetaan törmätä jopa työvoimapulaan, jolloin rekrytoinnit on ulotettava työssäkäyntialueen ulkopuolelle. Myös Salon seutu toipui hiljalleen Nokian massiivista irtisanomisista. Seudulla toimii runsaasti pieniä kasvuyrityksiä, ja Orionin uusi logistiikkakeskus synnytti alueelle noin sata uutta työpaikkaa. Toivoa herättää myös Nokian muuttuminen Microsoftiksi, mikä parhaassa tapauksessa houkuttelee seudulle alan muita yrityksiä. Loimaan seudun vahvuutena on perinteisesti ollut omiin tuotteisiin nojautuva pk-valtainen yrityskanta. Seudun talous taantui hieman vuonna 2013, mutta elinkeinoelämän perusrakenne on vakaa ja tulevaisuudennäkymät varovaisen positiiviset. Turunmaalla teollisuuden rakennemuutos, erityisesti FNSteelin konkurssi, näkyi yhä seudun suhdannekehityksessä. Matkailualalla on kuitenkin seudulle suuri merkitys kasvavana ja suhdanteita tasaavana elinkeinona. Varsinais-Suomen talouskehitys näkyi myös suoraan maakunnan satamien ja lentokenttien liikennemäärissä. Uudenkaupungin sataman tavaraliikenteen määrä kasvoi koko vuoden Vakka-Suomen suotuisan kehityksen saattelemana. Sen sijaan Naantalin ja erityisesti Turun sataman liikennemäärät olivat vielä alkuvuonna vaatimattomia, mutta vuoden 2013 lopulla myös Turun sataman tavaraliiken-

22 11, MV :30 / Pykälän liite: Toimintakertomus 2013 Sivu 21 ne palasi kasvu-uralle. Turun lentoaseman matkustajamäärä laski yli 25 prosenttia vuonna Merkittävin yksittäinen syy tähän oli Ryanairin vetäytyminen Turun kentältä. Matkustajamäärät laskivat kuitenkin huomattavasti myös useimmilla muilla Suomen suurimmista lentokentistä, joten yleinen heikko taloustilanne on oletettavasti vaikuttanut myös Turun lentoaseman kehitykseen. Nähtäväksi jää, millainen vaikutus Finavian investoinneilla on Turun kentän tulevaisuuteen. Ainakin matkustajamäärät tulevat olemaan vaatimattomia myös vuonna 2014, sillä lentoasema on koko heinäkuun suljettuna uudistustöiden vuoksi. Suhdannevaihtelu vaikuttaa myös väestökehitykseen, tosin hieman eri tavoin kuin liikennemääriin. Varsinais-Suomen väkiluku kasvoi vuonna 2013 yli 2000 henkilöllä, mikä oli 300 enemmän kuin vuoden 2012 väestökasvu. Vaikka talouskehitys ei näytäkään heikentävän koko maakunnan väestökasvua, on sillä merkittävä vaikutus maakunnan sisäisiin väestömuutoksiin. Siinä missä nousukauden aikaan 2000-luvun puolivälissä Turun väestökasvu oli vain murto-osa koko maakunnan väestökasvusta, on tämä osuus noussut tasaisesti 2010-luvulla. Vuonna 2013 Turun asukasluvun kasvu kattoi jo 95 prosenttia koko maakunnan väestökasvusta. Edellisen kerran vastaava tilanne on Varsinais- Suomessa nähty 1990-luvun laman aikana, ja näyttäkin siltä, että laskusuhdanteet hyödyttävät keskuskaupunkeja väestökasvun kautta. Salossa tämä vaikutus ei kuitenkaan näy, vaan Nokian irtisanomisten synnyttämä väestökato jatkui myös vuonna 2013, kun kaupungin väkiluku väheni noin 500 asukkaalla. 6

23 11, MV :30 / Pykälän liite: Toimintakertomus 2013 Sivu 22 7 EGENTLIGA FINLAND 2013 Året 2013 präglades av en återhämtning efter de stora uppsägningarna året innan. Den tilltagande arbetslösheten som på nytt börjat år 2012 blev betydligt långsammare vid årets mitt, samtidigt som nedgången i den totala produktionen stannade upp. Konjunkturutvecklingen bemötte dock de olika branscherna på rätt olika sätt: där industrins omsättning fortsatte att sjunka, utvecklades speciellt omsättningen för servicesektorn ganska gynnsamt. Arbetslöshetsgraden i Egentliga Finland ökade under 2013 med 1,5 procentenhet. Den snabbaste ökningen inföll under årets första hälft, då arbetslösheten tilltog snabbt, särskilt i Saloregionen. Sysselsättningsläget blev bättre under årets senare hälft, medan den ökade arbetslösheten nådde sin kulmination i Saloregionen och arbetslöshetsgraden i Vakka-Suomi sjönk under flera månader. Landskapets arbetslöshetsutsikter för år 2014 är i själva verket försiktigt positiva. I Vakka-Suomi förefaller sysselsättningsläget särskilt ljust, och även i Salo och Loimaa regionerna finns det tecken som tyder på det bättre. Ett stort frågetecken i landskapets arbetslöshetsutveckling utgör dock framtiden för Åbovarvet. Ifall man inte får nya beställningar för varvet, innebär det en avsevärd ökning av arbetslösheten såväl i Åboregionen som hela landskapet. Utvecklingen för företagen i Egentliga Finland har de senaste åren ganska exakt följt utvecklingen i hela landet. Nedgången för den sammanlagda omsättningen för alla sektorer stannade upp i början av år 2013, men den nya tillväxtperioden låter ännu vänta på sig. Bland huvudsektorerna var utvecklingen för industrins omsättning den svagaste och klar under medelnivån för hela landet. Däremot har utvecklingen för servicesektorn varit rätt gynnsam, och omsättningen för branschen ökade de facto år 2013 klart snabbare än landets medeltal. Omsättningen för byggbranschen och handeln utvecklades hand i hand med hela landets utveckling. Visserligen verkar branschens utveckling inom byggandet ha släpat litet efter nivån för hela landet. I Åboregionen visade sig året 2013 vara en tid av ekonomisk osäkerhet. Den mest betydande osäkerhetsfaktorn var STX Finlands varv, som efter TUI-kryssarna inte har lyckats få en enda betydande order på grund av den koreanska ägarens finansieringssvårigheter. Åboregionens styrka är dock en mångsidig branschstruktur, och exempelvis utsikterna för läkemedelsindustrin - och den kemiska branschen t.o.m. mera generellt - är ljusa. I Åboregionen håller också omfattande investeringar i infrastrukturen på att inledas, de största är ombyggnaden av RV 8-vägen till en väg med fyra körfält, det nya kraftverket i Nådendal, förnyandet av oljeraffinaderiet samt utvidgningen av affärscentret Mylly. En betydande förbättring av trafikinfrastrukturen för Åboregionen och hela landskapet utgörs också av förnyandet av terminalområdet och passagerarservicen för Åbo flygstation, där Finavia under år 2014 investerar totalt 14 miljoner euro. Landskapets konjunkturutveckling var år 2013 mest postitiv i Vakka-Suomi, där förutom det goda produktionsläget, bland annat energi- och livsmedelssektorn tillväxte. Vad bilindustrin beträffar kan man i Vakka-Suomi t.o.m. stöta på brist på arbetskraft, varvid rekryteringarna ska utsträckas utanför pendlingsområdet. Också Saloregionen återhämtade sig småningom från Nokias massiva uppsägningar. I regionen verkar rikligt med små tillväxtföretag, och det nya logistikcentret för Orion gav i regionen upphov till cirka ett hundra nya arbetsplatser. Även det att Nokia förändrades till Microsoft väcker förhoppningar, vilket i bästa fall lockar nya andra företag till regionen. Styrkan hos Loimaaregionen har traditionellt varit ett SM-dominerat företagsbestånd som stöder sig på egna produkter. Regionens ekonomi stagnerade en aning år 2013, men närigslivets grundläggande struktur är stabil och framtidsutsikterna är försiktigt positiva. Strukturomvandlingen för industrin i Åboland, i synnerhet FNSteels konkurs, kommer alltjämt till synes i regionens konjunkturutveckling. Turistbranschen är dock av stor betydelse för regionen som en tilltagande näring och som jämnar ut konjunkturerna. Utvecklingen för Egentliga Finlands ekonomi kom även direkt till synes i trafikvolymerna för landskapets hamnar och flygfält. Godstrafiken i Nystads hamn ökade hela året beledsagad av den gynn-

24 11, MV :30 / Pykälän liite: Toimintakertomus 2013 Sivu 23 samma utvecklingen för Vakka-Suomi. Däremot var trafikvolymerna för Nådendals och speciellt Åbo hamn ännu anspråkslösa i början av året, men i slutet av år 2013 återkom även Åbo hamns godstrafik in på ett tillväxtspår. Antalet resenärer för Åbo flygstation sjönk med över 25 procent år Den mest betydande enskilda orsaken till detta var att Ryanair drog sig tillbaka från flygfältet i Åbo. Antalet passagerare sjönk dock betydligt även för de flesta andra av de största flygfälten i Finland. Förmodligen har det svaga ekonomiska läget i allmänhet på grund härav bidragit till utvecklingen för Åbo flygstation. Det återstår att se hurdan effekt Finavias investeringar har på framtiden för Åbo flygfält. Åtminstone kommer antalen resenärer att vara anspråkslösa även år 2014, för flygstationen är stängd hela juli på grund av förnyelsearbetena. Konjunkturväxlingen påverkar även befolkningsutvecklingen, visserligen på ett litet annorlunda sätt än på trafikvolymerna. Folkmängden i Egentliga Finland ökade år 2013 med över 2000 personer, vilket var 300 fler än befolkningstillväxten år Även om den ekonomiska utvecklingen inte heller ser ut att försvaga befolkningstillväxten för hela landskapet, så har den en avsevärd betydelse för förändringarna i befolkningen inom landskapet. Då befolkningstillväxten för Åbo under hausseperioden vid mitten av 2000-talet utgjorde endast en bråkdel av hela landskapets befolkningstillväxt, har denna andel ökat i jämn takt på talet. År 2013 täckte invånarantalet i Åbo redan 95 procent av hela landskapets befolkningstillväxt. Föregående gång har man sett motsvarande situation under recessionen på 1990-talet, och det verkar som om lågkonjunkturerna gagnar centralstäderna via en befolkningsökning. I Salo kommer ändå inte denna verkan till synes, utan den befolkningsflykt som åstadkoms av Nokias uppsägningar fortsatte även år 2013, när stadens invånarantal minskade med cirka 500 personer. 8

25 11, MV :30 / Pykälän liite: Toimintakertomus 2013 Sivu MUUTOKSET KUNTAYHTYMÄN HALLINNOSSA JA TEHTÄVISSÄ 2.1 MUUTOKSET LIITON HALLINNOSSA Vuonna 2013 ei tehty muutoksia luottamushenkilöhallinnon organisointiin. JÄSENKUNNAT (28) EDUSTAJAINKOKOUS MAAKUNT AVALT UUST O (100) TARKASTUSLAUTAKUNTA (4) MAAKUNT AHALLIT US (19) Hankerahoitusjaosto (7) Maankäyttojaosto (7) Saaristotoimikunta (16) Kulttuuritoimikunta (11) Kielellisten palvelujen toimikunta (6) Valintatoimikunta (6) Suluissa ovat toimielimien jäsenten lukumäärät. Toimielimien jäsenet ja pöytäkirjat ovat nähtävissä sivustolla Vuonna 2013 ei tehty muutoksia virasto-organisaatioon MAAKUNT AJOHT AJA Aluekehittäminen Edunvalvonta ja kuntapalvelu Maankäyttö ja ympäristö Yhteiset toiminnot ja hallinto Central Baltic - ohjelma Hanketoiminta Varsinais-Suomen liiton yhtenäisvirastoa johtaa maakuntajohtaja apunaan johtoryhmä, johon hänen lisäkseen kuuluvat osaamisryhmien (Aluekehittäminen, Edunvalvonta ja kuntapalvelu, Maankäyttö ja ympäristö sekä Yhteiset toiminnot ja hallinto) johtajat ja henkilökunnan edustaja. Johtoryhmä kokoontui pääsääntöisesti viikoittain. Johtoryhmän kokouksista laadittiin muistiot, jotka lähetettiin sähköpostilla henkilökunnalle tiedoksi. Maakuntajohtaja toimi maakuntahallituksen kokousten esittelijänä. Muutokset luottamustoimielimien ja henkilökunnan kokoonpanoissa on esitetty liiteasiakirjassa Luottamustoimielimet ja edustukset sekä henkilökuntaluettelo vuodelta 2013.

26 11, MV :30 / Pykälän liite: Toimintakertomus 2013 Sivu MUUTOKSET LIITON TEHTÄVISSÄ JA TALOUDESSA Varsinais-Suomen liitto on 28 jäsenkunnan muodostama lakisääteinen kuntayhtymä, joka maankäyttö- ja rakennuslain mukaan hoitaa alueensa maakuntakaavoituksen ja alueiden kehittämislain mukaan vastaa alueensa yleisestä kehittämisestä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset tehtävät liitolla ovat olleet vuodesta 1968 ja aluekehitystehtävät vuodesta Lisäksi liiton lakisääteisenä tehtävänä on vuoden 2000 alusta lähtien ollut huolehtia rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetussa laissa ja asetuksessa maakunnan liitolle määrätyistä tehtävistä. Kansallista alueiden kehittämistä ohjaa laki alueiden kehittämisestä 1651/2009 sekä sitä koskeva valtioneuvoston asetus (1837/2009). Maankäyttöä ja suunnittelua ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999. Vuonna 2006 liitto otti sisäasiainministeriön toimeksiannosta hoitaakseen Central Baltic Interreg IV A ohjelman hallinto- ja todentamis- ja tarkastusviranomaistehtävät, jotka jatkuvat vuoteen Maakuntahallitus (mh ) päätti käynnistää Central Baltic ohjelman, jonka hallinnointiin liittyvät tehtävät jatkuvat vuoden 2022 loppuun. Uuden ohjelman laadinta ja hallinnoin valmistelu aloitettiin alkuvuonna Varsinais-Suomen liitto vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä yhteistyössä valtion viranomaisten kanssa; vastaa maakuntasuunnitelman, maakuntakaavan ja maakuntaohjelman laatimisesta ja hyväksyy ne; valmistelee maakuntaohjelman perusteella vuosittain maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman yhteistyössä sidosryhmien kanssa ja hyväksyy sen; vastaa kansallisia rakennerahasto-ohjelmia koskevien ohjelmaehdotusten laatimisesta ja toteuttamisesta maakunnassa; edistää kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä sekä maakuntien välistä yhteistyötä ja yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa; hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä; koordinoi mm. koulutustarpeita, liikennejärjestelmää, vesi ja jätehuoltoa sekä luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien maakunnallisten suunnitelmien laadintaa kuntien työllisyysperusteiset investointiavustukset sekä hoitaa muut laissa säädetyt tehtävät. Varsinais-Suomi ja Satakunta muodostavat alueiden kehittämislain mukaisen yhteistoiminta-alueen. Yhteistoimintasopimuksen (mh ) mukaan päätökset maakuntaohjelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntavaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. Päätökset maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntahallitusten yhtäpitävillä päätöksillä. Maakuntaohjelmien ja niiden toteuttamissuunnitelmien yhteiset, ylimaakunnalliset strategiset osat muodostavat pohjan tulosohjausprosessissa keskushallinnon kanssa. Liitto osallistuu elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) strategiasopimusten laadintaan ja vuosittaisia neuvotteluja käydään myös aluehallintoviranomaisen (AVI) kanssa. Etelä-Suomen liittouman (ELLI) yhteistyö jatkuu Etelä-Karjalan, Hämeen, Kymenlaakson, Päijät- Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen kesken. Yhteistyöasioiden hoitamisesta vastaa kulloinkin vuorossa oleva puheenjohtajaliitto.

27 11, MV :30 / Pykälän liite: Toimintakertomus 2013 Sivu TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 3.1 TILIKAUDEN TULOS Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuusto (mv ) hyväksyi: 1. Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2013 ja taloussuunnitelman siten, että talousarviossa 2013 jäsenkuntien maksuosuudet ovat euroa, joka euromäärä on 2,5 % korkeampi kuin talousarvion 2012 maksuosuustuloarvio. 2. että talousarvion 2013 tuloslaskelmassa tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden. Vuosien tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä, jolloin vuodelle 2013 voitiin tehdä vastaavasti alijäämäinen budjetti ( euroa). Alijäämä suunniteltiin katettavaksi edellisten tilikausien ylijäämätililtä. Talousarvion 2013 investointiosaan varattiin euron määräraha, jota käytettiin atkjärjestelmien kehittämiseen ja laitteiden hankintaan mm. paperittomaan kokousmenettelyyn siirtymiseksi maakuntahallituksen kokouksissa. TULOSLASKELMAN KESKEISET TUNNUSLUVUT TP2013 TA2013 TA/TP2013 TP2012 TP 2011 TP 2010 TULOSLASKELMA _Toimintatuotot _Toimintakulut TOIMIN TAKATE VUOSIKATE TILIKAUDEN TULOS Tilikauden 2013 tulos osoittaa alijäämää 8 841,93 euroa, jolloin ylijäämä talousarvioon verrattuna on ,07 euroa. Talousarvion 2013 investointiosaan varattu euron määräraha toteutui ,53 eurona. 3.2 KÄYTTÖSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN Maakuntahallitus (mh ) päätti vahvistaa Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2013 käyttötalousosan käyttösuunnitelman siten, että käyttötalouden tuottojen ja kulujen sitovuustasot ovat seuraavat: 1) kuntarahoitteisilla kustannuspaikoilla tiliryhmätaso ja 2) ohjelma- ja hankerahoitteisilla kustannuspaikoilla toimintakatetaso (0 euroa).

28 11, MV :30 / Pykälän liite: Toimintakertomus 2013 Sivu Kuntarahoitteiset kustannuspaikat Kuntarahoitteisen toiminnan kustannuspaikat katetaan pääosin jäsenkuntien maksuosuuksilla ja ne ovat maakuntahallitukseen nähden nettositovia tiliryhmätasolla. Seuraavassa taulukossa on esitetty vuoden 2013 talousarvion käyttötaloussuunnitelman toteutuminen tiliryhmätasolla kuntarahoitteisten kustannuspaikkojen osalta. KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA KÄYTTÖTALOUS TP2013 TA2013 TP/TA 2013 TP/TA2013 TA2014 % TUOTOT Kuntien maksuosuudet , Myyntituotot , Muut tuotot , TUOTOT YHT , KULUT Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Vuokrat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , TOIMIN TAKATE , Käyttötalouden toimintakate osoittaa euron alijäämää, jolloin kuntarahoitteisten kustannuspaikkojen toimintakate toteutui talousarvioon (alijäämä euroa) verrattuna euroa alle suunnitellun. Käyttötalouden toteutuminen tiliryhmätasolla Tiliryhmän Myyntituotot toteutuma yli suunnitellun perustuu pääosin Historiarahaston kustannuspaikan myyntituottojen ( euroa) ja siirtosaamisten ( euroa) toteutumiin. Kustannuspaikalle kirjattiin Maakuntien ykkönen - Varsinais-Suomi" -kirjan (mh ) tuotot ja kulut. Toisaalla kirjan tuottamiseen liittyvät kulut ( euroa) vaikuttivat tiliryhmän Palvelujen ostot toteutumaan yli suunnitellun. Tiliryhmän Henkilöstökulut toteutuma alle suunnitellun ( euroa) perustuu pääosin siihen, että toimistosihteerin siirryttyä osastosihteerin toimeen hänen tointaan ei täytetty. Toinen henkilöstökulujen toteutumaan vaikuttanut tekijä oli se, että pitkäaikaiseen sairaslomasijaisuuteen käytettiin henkilöstövuokrausyrityksen palveluja, jotka kustannukset toisaalla lisäsivät nekin tiliryhmän Palvelujen ostot toteutumaa yli suunnitellun. Tiliryhmän Muut toimintakulut toteutuma alle suunnitellun ( euroa) johtuu pääosin siitä, että toimintavuoden tilaisuudet kyettiin järjestämään suunniteltua edullisemmin yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

29 11, MV :30 / Pykälän liite: Toimintakertomus 2013 Sivu Ohjelma- ja hanketoiminnan kustannuspaikat Central Baltic Interreg IVA -ohjelman sekä Kilpailukyky- ja työllisyysohjelman (EAKR) hallinnointikulut katetaan ohjelmiin liittyvien teknisten tukien rahoituksella, jolloin ko. kustannuspaikat ovat liiton tilinpidossa omakatteisia (toimintakate 0 euroa). EU-ohjelmien teknisten tukien kustannusarviot ja vuosittaiset käyttösuunnitelmat perustuvat ko. ohjelmien seurantakomiteoiden päätöksiin. Maakuntahallitus käynnistää liiton hallinnoimat hankkeet sekä päättää niiden tilivelvolliset ja tiliryhmäkohtaiset talousarviot siten, että ko. kustannuspaikat ovat omakatteisia (toimintakate 0 euroa). OHJELMA- JA HANKETOIMINTA KÄYTTÖTALOUS TP2013 TA2013 TP/TA 2013 TP/TA2013 TA2014 TUOTOT Tuet ja avustukset , KULUT Henkilöstökulut (V-S liitto) , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , TOIMIN TAKATE Ohjelma- ja hanketoiminnan toteutumat alle suunnitellun ( euroa) johtuvat siitä, että merkittävä osa Central Baltic Interreg IVA -ohjelman vuoden 2013 toimintakuluista täsmentyy vasta sen jälkeen kun saadaan teknisen tuen lopulliset toteutumaraportit vuodelta 2013 ruotsalaisilta, virolaisilta, latvialaisilta ja ahvenanmaalaisilta hallinnoinnin isäntäorganisaatioilta. Ohjelma- ja hanketoiminnan kustannuspaikat toteutuivat omakustannusperiaatteella, jolloin niillä ei ollut vaikutuksia tilikauden tulokseen.

30 11, MV :30 / Pykälän liite: Toimintakertomus 2013 Sivu Tilinpäätöksen tunnusluvut Henkilöstön tunnusluvut Henkilöstökulut/henkilötyövuosi Henkilötyövuosimäärä (htv) Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut % 99,97 101,02 98,98 99,12 100,02 Jäsenkuntien maksuosuudet /asukas 8,04 7,88 7,62 7,50 7,34 Vuosikate euroa/asukas 0,01 0,14-0,08-0,09 0,04 Vuosikate/Poistot % 31,59 568,65-302,57-341,74 179,02 Asukasmäärä Taseen tunnusluvut Current ratio (maksuvalmius; hyvä yli 1,58 1,66 1,68 1,71 1,86 Vieras pääoma %:a omasta pääomas 166,35 148,03 143,87 136,88 113,76 Omavaraisuusaste (hyvä yli 40 %) 54,39 57,47 58,16 59,37 63,74 Rahoitusvarallisuus /asukas 1,58 1,62 1,52 1,62 1,74 Suht. velkaantuminen (hyvä alle 40 % 20,67 12,38 18,67 18,69 17,04 Kertynyt yli-/alijäämä Kertynyt yli-/alijäämä /asukas 0,90 0,92 0,81 0,92 1,04 Asukasmäärä Omavaraisuusaste = 100*(oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Rahoitusvarallisuus = (saamiset + rahoitusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) - (vieras pääoma - saadut ennakot)) / asukasmäärä Suhteellinen velkaantuneisuus = 100* (vieras pääoma - saadut ennakot)/käyttötulot 3.3 MAAKUNTAHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää: 1) hyväksyä Varsinais-Suomen liiton vuoden 2013 talousarvion käyttötaloussuunnitelman tilinylitykset ja merkitä käyttötalouden toteutumisvertailun ja investointiosan toteutumisvertailun tiedoksi. 2) esittää maakuntavaltuustolle vuoden 2013 tilikauden tuloksen hyväksymistä ja alijäämän 8.841,93 euroa kattamista oman pääoman ylijäämätililtä. 3) allekirjoittaa vuoden 2013 tilinpäätöksen ja päättää jättää sen tilintarkastajan tarkastettavaksi. 4) saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen maakuntavaltuuston käsiteltäväksi

31 11, MV :30 / Pykälän liite: Toimintakertomus 2013 Sivu TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 4.1. LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Toiminta-ajatus Liiton luottamushenkilöhallinto huolehtii demokraattisesta päätöksenteosta ja ohjauksesta. Luottamushenkilötoimielimien toimikausi on kunnallisvaalikausi. Luottamustoimielimet Kunnallisvaalikauden vaihtuessa Varsinais-Suomen liiton kaikkiin luottamushenkilötoimielimiin nimettiin kuntavaalin 2012 tulokseen perustuva kokoonpano. Kattava luettelo luottamustoimielinten jäsenistä ja kokousmääristä on liiteasiakirjassa Luottamustoimielimet ja edustukset sekä henkilökuntaluettelo vuodelta Luottamustoimielimien pöytäkirjat löytyvät sivulta Edustajainkokous Edustajainkokous on kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti liiton toimielin ja sen tehtävänä on valtuustokausittain valita jäsenkuntia edustavat maakuntavaltuuston ja jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Edustajainkokous pidettiin ja se valitsi jäsenkuntia edustavat maakuntavaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Maakuntavaltuusto Maakuntavaltuusto ylimpänä päättävänä elimenä kokoontui toimintavuoden aikana 3 kertaa: 1) Maakuntahallituksen, tarkastuslautakunnan JHTT -yhteisön valinnat ) Tilinpäätösasiat ja muut ajankohtaiset asiat ja 3) Talousarvio ja muut ajankohtaiset asiat Maakuntavaltuuston puheenjohtajana toimi Pekka Myllymäki. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta työskenteli laatimansa tarkastussuunnitelman mukaisesti. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja arvioivat ja tarkastivat toimintavuoden 2012 talouden ja hallinnon tehokkuuden ja tuloksellisuuden sekä kokouksessaan antoi maakuntavaltuustolle tarkastuslautakunnan osalta arviointikertomuksen ja tilintarkastuksen osalta tilintarkastuskertomuksen. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Tero Pirttilä (tarkastuslautakunta ) ja Marja Jalli (tarkastuslautakunta ) Maakuntahallitus Maakuntahallitus toimeenpano- ja hallintoelimenä kokoontui toimintavuoden aikana 12 kertaa. Maakuntahallitus seurasi ja ohjasi maakuntavaltuuston hyväksymän talousarvion ja taloussuunnitelman tavoitteiden toteutumista sekä maakuntajohtajan ja liiton viraston toimintaa. Lisäksi hallitus päätti maakuntajohtajan esittelystä liiton toimenpiteistä, lausunnoista ja kannanotoista. Maakuntahallitus toimi liiton edunvalvojana ja edusti liittoa ulospäin. Maakuntahallituksen puheenjohtajana toimi Petteri Orpo.

32 11, MV :30 / Pykälän liite: Toimintakertomus 2013 Sivu Muut luottamustoimielimet Liiton luottamushenkilöt toimivat seuraavissa maakuntahallituksen nimeämissä jaostoissa ja toimikunnissa yms. maakunnan yhteistyöryhmä, saaristotoimikunta, hankerahoitusjaosto, maankäyttöjaosto, valintatoimikunta, kulttuuritoimikunta, yhteistyökomitea sekä kielellisten palvelujen toimikunta. Seuraavassa on taulukkomuodossa esitetty osaamisryhmittäin toiminta-ajatus, valtuuston asettamat tavoitteet (TTS 2013 tavoite) sekä tavoitteen toteuttaminen ja tuloksellisuuden arviointi.

33 11, MV :30 / Pykälän liite: Toimintakertomus 2013 Sivu YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO Toiminta-ajatus Liiton hallinto huolehtii viraston hallinto- ja henkilöstöpalveluista, taloudesta ja kirjanpidosta, atk-palveluista ja arkistotoimesta sekä hankinnoista siten, että luottamushenkilöhallinto ja viraston vastuualueet pystyvät parhaalla mahdollisella tavalla toteuttamaan niille asetetut tavoitteet ja tehtävät. TTS 2013 tavoitteet Toteutuma Arviointi Henkilöstöpolitiikka Päivitetään henkilöstösuunnitelma vuosille Henkilöstösuunnitelman päivityksessä hyödynnetään syksyllä 2012 tehtävän ilmapiirikartoituksen toimenpidesuosituksia. Erityisesti kiinnitetään huomiota henkilöstön terveydelliseen toimintakykyyn ja työhyvinvointiin mm. ottamalla käyttöön savuton työpaikka -toimintamalli. Jatketaan viraston strategiatyötä siten, että kaikilla liiton työntekijöillä on yhtenäinen tieto ja ymmärrys sekä liiton yhteisestä että osaamisryhmien erityisistä toiminta-ajatuksista ja arvoista. Lisäksi tavoitteena on liiton toiminnan painopisteiden, strategisten tavoitteiden ja kriittisten menestystekijöiden tunnistaminen ja tiedostaminen Sisäinen valvonta ja tarkastus Maakuntahallitus (mh ) hyväksyi henkilöstösuunnitelman ja merkitsi tiedoksi (mh ) liiton henkilöstökertomuksen Mh julisti viraston savuttomaksi Liiton eri työntekijät ovat perjantaiinfoissa antaneet tilannekatsauksia tehtävistään. Tietoa ja ymmärrystä liiton tehtävistä on yhtenäistetty myös kehityskeskusteluissa, osaamisryhmäpalavereissa ja tpd-päivillä. Viraston, osaamisryhmien ja henkilöstöhallinnon toiminta-ajatukset on päivitetty. Kehityskeskustelut on purettu sekä osaamisryhmä- että virastokohtaisina (tpd päivä) yhteenvetoina. Kuntapalvelujen ja kuntayhteistyön kehittämisestä on laadittu selvitys. Henkilöstösuunnitelma on päivitetty. Seuranta, mittarit ja tulokset raportoidaan henkilöstökertomuksessa Jatkuva tehtävä. Asiassa on edetty ja ymmärrystä toiminta-ajatuksista, visoista ja arvoista on yhtenäistetty. Yhtenäisvirastoajattelua on vahvistettu mm. teemaryhmätyöskentelyllä. Tehostetaan sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä riskienhallinnan ja työsuojelun menettelytapoja. Sisäisen tarkastajan toimintasuunnitelma tehdään vuosittain ja tarkastukset kohdennetaan riskianalyysiin perustuen. Osaamisryhmien palaverimuistioiden Mittareina ovat jakelua on laajennettu. Ohjeistus tilintarkastajien, liukuvan työajan menettelytavoista ja järjestelmätarkastajien, seurannasta on päivitetty (mkj hanketarkastajien ja ). Vakuutussopimukseen on lisätty oikeusturva-asiat. raportit. Sisäinen tarkastus sisäisen tarkastuksen Sisäisen tarkastaja on toimittanut painottui viraston tarkastusraportin. Central Baltic - väestönsuojelu- ja ohjelman riskienarviointikaavio on turvajärjestelyihin. päivitetty. Maakuntahallituksessa (mh Maakuntahallitus palautti ) on käsitelty liiton hallintosääntömuutoksen. hallintosääntöön sisällytettävät sisäistä valvontaa ja riskienhallintaan koskevat muutokset.

34 11, MV :30 / Pykälän liite: Toimintakertomus 2013 Sivu 33 Eri toimintojen ja ostopalvelujen kustannuksia seurataan ajantasaisesti sekä pidetään kilpailuttamisten ja sopimusjärjestelyjen avulla kustannukset kurissa Tietojärjestelmien hyödyntäminen Ylläpidetään ja kehitetään asianhallinnan, henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon tietojärjestelmiä siten, että hallinto- ja tukitoiminnoissa saavutetaan riittävä laatu ja kustannustehokkuus. kokousmenettely. Vuoden 2013 aikana maakuntahallituksen kokouksissa siirrytään paperittomaan kokousmenettelyyn. Lisätään sähköisiä menettelytapoja myös maakuntavaltuuston ja liiton muiden luottamustoimielimien kokousmenettelyissä. Työympäristön ylläpito ja kehittäminen Ylläpidetään työympäristön ja siihen liittyvän tekniikan taso riittävän korkealla tehokkaan ja innostavan työilmapiirin luomiseksi. Seurataan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa työympäristön tilaa ja puututaan välittömästi havaittuihin epäkohtiin. Rekrytoinnit Leasing kopiointilaitteet on Kilpailuttamiset ovat ajan kilpailutettu. It-hankintojen, tasalla. Vuonna 2014 matkapalvelujen ja toimistotarvikkeiden kilpailutetaan kilpailutus on järjestetty sitoutumalla vakuutusyhtiöt Kuntahankinnat Oy:n kilpailuttamiin puitesopimuksiin. Pankki- ja puhelinpalvelusopimukset on päivitetty. ELYkeskuksen muutto Valtion virastotaloon edellytti liitossa muutoksia kulunvalvonnan ja langattoman lähiverkon järjestelyihin sekä postin noutopalvelusopimukseen. Valmistelussa olivat taloushallinnon tietojärjestelmään kytkeytyvät henkilöstöhallinnon ja myyntilasku-tuksen osajärjestelmät. Henkilöstöhallinnon, tietojärjestelmien, työympäristön ja sähköisten tietopalve-lujen ylläpito- ja kehittämistoimia toteutettiin jatkuvana toimintana sisäisen ja ulkoisen palautteen pohjalta. Elokuussa 2013 maakuntahallitus otti käyttöön paperittoman kokousmenettelyyn. Lokakuussa kartoitettiin maakuntavaltuuston jäsenten valmiudet siirtyä sähköiseen kokousmenettelyyn. Liiton jaokset ja toimikunnat ovat sähköisen kokousmenettelyn piirissä. Liiton tietoverkon toimintavarmuutta lisättiin hankkimalla verkkopalvelimille automaattinen 24/7 valvonta. Asiakirjojen arkistointia varten vuokrattiin lisää päätearkistotilaa. Kaikille yli 12 kk työsuhteisille hankitaan työterveyshuollon kautta ergonomiatarkastukset. Virastossa viidelle työntekijällä on hankittu sähköisesti säädettävä pöytä Liitossa on käytössä "Varhaisen puuttumisen ja välittämisen malli", jolla seurataan mahdollisia työperäisiä syitä sairauspoissaoloihin. 18 Jatkuva tehtävä. Edetään askel askeleelta ottaen huomioon hallintokulttuurin ja käyttäjien sopeutuminen uusiin menettelyihin. Maakuntahallituksen osalta tavoite on saavutettu. Maakuntavaltuuston jäsenille tehty kartoitus osoitti, ettei vielä voida siirtyä paperittomaan kokousmenettelyyn Ergonomiatarkastukset on tehty ja suositukset on otettu huomioon. Seuranta: Ilmapiirikartoitus Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on toiminut kiitettävästi. Seuranta: työterveyshuollon raportti Kevään 2013 aikana täytettiin eläköitymisten ja irtisanoutumisen takia seuraavat vakinaiset toimet: 1) osastosihteeri; Kirsi Kanerva ((mh / mkj ); 1) luonnonvarasuunnittelija; FM Aleksis Klap (mh / mkj ), 2)) saaristo- ja maaseutuasiamies; pol.mag Sami Heinonen (mh ), 3) erikoissuunnittelija (tilastoasiat); FT Antti Vasanen (mh ), 4) liikennesuunnittelija; FT Laura Leppänen (mh / mkj ). Kanerva aloitti uudessa tehtävässään toukokuussa, Klap aloitti uudessa tehtävässään kesäkuussa, Heinonen ja Vasanen aloittivat lokakuussa ja Leppänen aloitti lokakuussa. Maakuntainsinööri Janne Virtasen toimenkuva muutettiin kehittämispäälliköksi (mh / mkj ) ja hän aloitti uudessa toimessaan lokakuussa.