Tervetuloa Urajärven perinteiseen. kesäpäivään. Urajärven nuorisoseurantalolle (Urajärvenraitti 24) lauantaina klo 10-13

Transkriptio

1 Ruta-Ura U r a jä r v e l l ä ta pa h tuu Kesä 2010 Ykkösosoitteeton Tervetuloa Urajärven perinteiseen kesäpäivään Urajärven nuorisoseurantalolle (Urajärvenraitti 24) lauantaina klo Torimyynti alkaa klo 10, myynnissä kauden satoa, sahtivierrettä, hunajaa, tuoretta maalaisleipää, makeita leivonnaisia yms. Ohjelman aluksi Vuoden 2010 Lillyn tai Hugon hatutus Lapsille poniratsastusta, ongintaa sekä oma juoksukilpailu. Vihdantekonäytös- ja kilpailu, arpajaiset, tikanheittoa, pelimannien musisointia Essu- ja lippalakkinäyttely esittelyineen nuorisoseurantalon yläkerrassa Kalervo Tynys pitää esityksen Muistelmia Olli ja Aaro Pajarista Kahvila toiminnassa nuorisoseurantalon alakerrassa Illalla tanssit klo 20 nuorisoseurantalolla, orkesterina Von Tiesenhaus, solistina Helka Halme, liput 8 e Torimyyntipaikkoja on saatavilla. Toivotaan että erityisesti kylän oman tuottajat ja käsityöläiset innostuvat tulemaan tuotteitaan myymään. Yhteydenotot Hannu Markkanen, hannumark@hotmail.com, p Paikan hinta 20 e, kyläläisille 10 e. Päivän järjestävät Urajärvenseudun kyläyhdistys, Urajärven nuorisoseura sekä muut kylän seurat ja yhdistykset. Muutokset ohjelmaan mahdollisia

2 Me aktiiviset kansalaiset Lähidemokratiasta puhutaan ja kirjoitetaan nykyisin paljon, se tuntuu olevan oikea muotisana. Sanaa viljellään niin lehdistössä kuin professorikunnassakin. Samoin puhutaan kansalaisvaikuttamisesta ja aktiivisesta kansalaisuudesta - hienoja termejä nekin. Mutta hienojen sanojen takana piilee kyllä oikeastaan hienoja ajatuksiakin: ajatus vaikuttamisesta omaan elinympäristöön ja päätöksenteosta lähellä ihmisiä, ajatus ihmisestä oman elämänsä asiantuntijana. Tarkemmin ajateltuna olemme tietämättämme täällä Urajärvelläkin niin kuin monessa muussakin syrjäkylässä olleet edelläkävijöitä lähidemokratiassa ja aktiivisessa kansalaisuudessa. Täällä on ollut aina itsestään selvää että oman kylän ja elinympäristön eteen on tehtävä töitä. On joukolla kerättävä roskat tienvarsilta, markkinoitava omaa kylää asuinpaikkana, kirjelmöitävä epäkohdista, kunnostettava yhteisiä virkistysalueita jne jne. Oman kylän kunnanvaltuutetut ovat tuttuja, joiden kanssa voi asioista keskustella ja joiden kautta voi asioihin vaikuttaa. Oman kyläkoulun puolustaminen on ollut vaikuttamista jos mikä, pahimmillaan ja parhaimmillaan! Tulevaisuus näyttäytyy monimutkaiselta ja uhkakuviakin sisältävältä. Kuntasektorin muutos ja mm. suurkuntahankkeet asettavat suuria haasteita. Palvelurakenteet muuttuvat vääjäämättä osana isoja muutoksia. Saattaa käydä niin että päätöksenteko ja palvelut karkaavat yhä kauemmaksi ainakin maantieteellisesti. Tämä ei tietenkään ole toivottava suunta, mutta jos näin käy niin lähidemokratia ja aktiivinen kansalaisuus nousevat entistä suurempaan arvoon. Onneksi olemme siis toimintatapaa jo harjoitelleet. Olemme itse suunnitelleet omaa tulevaisuuttamme. Olemme laatineet jo useaan kertaan kyläsuunnitelman, jossa hahmotellaan kylämme suunta eteenpäin sekä listataan kehittämiskohteet ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimet. Me olemme pohtineet useaan kertaan omat vahvuutemme ja osaamme toimia yhdessä yllättävissä tilanteissa. Tapahtuipa tulevaisuudessa mitä muutoksia tahansa esim. kuntarakenteen suhteen niin emme joudu tilanteeseen pystymetsästä. Toivon vain että kylämme aktiivisuutta ja mm. huolella laadittua kyläsuunnitelmaa osattaisiin paremmin hyödyntää esim. kunnallisessa päätöksenteossa. Nykyisin iso osa potentiaalia jää ikävä kyllä hyödyntämättä. Mutta itse tiedämme että olemme oman osamme hyvin tehneet - ja se jos mikä on hyvä alku! Hyvää kesää ja aktiivista vaikuttamista toivottaen Kaisa Kyläkaavoituksen kehittämishanke loppusuoralla Ympäristöministeriö käynnisti vuoden 2009 alussa yhdessä maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän maaseutuasumisen teemaryhmän kanssa kyläkaavoituksen kehittämishankkeen. Asikkalan Urajärven kylä on yksi seitsemästä pilottikohteesta ja valikoitui mukaan jo hankkeen suunnittelun aikana. Muita kohteita ovat Arpelan kylä Torniossa, Vuonislahti Lieksassa, Tikkala Jyväskylän Korpilahdella, Jukojärvi Keuruulla, Pohjaslahti Mänttä-Vilppulassa ja Koskenkylä Vesilahdella. Hankkeen tavoitteena on ollut kyliä koskevan yleiskaavoituksen menetelmien ja sisällön kehittäminen. Tavoitteena on myös kylien omaehtoisen kyläsuunnittelun ja yleiskaavoituksen yhteispelin parantaminen. Taustalla on maankäyttö- ja rakennuslain muutos rakennuslupien myöntämisestä suoraan yleiskaavan nojalla sekä Asuinmaaseutu-ohjelman toimenpide-ehdotus kyläsuunnittelun kehittämiseksi niin, että se entistä paremmin tukee kylien kaavoitusta ja muuta ympäristön suunnittelua. Hankkeessa on tutustuttu monipuolisesti kylien olosuhteisiin ja suunnittelutilanteisiin. Kuntien ja kylien edustajat ovat kertoneet hankkeistaan projektiryhmässä ja saaneet suunnitelmiinsa palautetta. Projektiryhmän edustajat kävivät tutustumassa paikan päällä jokaiseen pilottikohteeseen. Urajärvellä vierailimme viime helmikuussa ja kuulimme niin kunnan kuin kylänkin edustajien näkemyksiä kylän kehittämisestä. Urajärvellä meitä ihastutti erityisesti kylänraitti viljelymaisemineen sekä kartanon alue vehreine puistoineen. Syksyllä valmistuvaan kylien yleiskaavoitusta koskevaan oppaaseen kootaan hankkeen aikana kertyneitä pilottikuntien ja kylien kokemuksia ja eri teemoja havainnollistetaan pilottikohteiden esimerkeillä. Urajärven kaavoituksessa kiinnostavaa on erityisesti erilaisten rakenteellisten ja mitoitusta koskevien vaihtoehtojen laadinta. Hankkeen aikana on tullut esiin monenlaisia kylien maankäytön suunnittelun kehittämistarpeita, jotka liittyvät suunnittelun tavoitteisiin ja sisältöihin, suunnittelumenetelmiin sekä vuorovaikutuksen järjestämiseen ja kylän ja kunnan yhteistyöhön. Kylät ovat erilaisia, ja siksi myös yleiskaavoituksen lähtökohdat ja tavoitteet vaihtelevat. On tärkeää, että kylä ja kunta keskustelevat näistä tavoitteista yhdessä ja että kyläsuunnittelussa esiin tulleet kehittämisajatukset otetaan huomioon myös kaavaa laadittaessa. Kunnan ja kylän yhteistyötä kehittämällä kylän kehittämistahto ja kunnan kokonaisvaltainen kehittäminen on mahdollista sovittaa yhteen. Kaavoitus on vaativa prosessi, joka vaatii paljon aikaa ja voimavaroja. Monia toimenpiteitä voidaan toteuttaa vapaamuotoisten suunnitelmien avulla. Kuitenkin vain oikeusvaikutteinen kaava voi tuoda varmuuden rakentamismahdollisuuksista. Kaavoitus on ammattilaisten työtä, jota kyläläiset voivat tukea monin tavoin. Onnistuneessa kaavoitusprosessissa ammattilaisten asiantuntijatieto ja kyläläisten kokemusperäinen tieto yhdistyvät ja luovat pohjan hyvälle lopputulokselle. yliarkkitehti Anne Jarva ympäristöministeriö

3 Kunnan yhteistyökuulumisia Suomen kunnat elävät näinä vuosina jatkuvassa muutoksen kierteessä. Niin myös täällä Päijät-Hämeessä. Tuskin on saatu viiden kunnan perusterveydenja sosiaalihuolto Oivan kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana yhteiseen kuosiin. Puhumattakaan pienemmistä yhteistyökuvioista Kuntatekniikan, Palo- ja pelastustoimen, Ympäristöterveydenhuollon, Joukkoliikennelautakunnan jne puitteissa, muutaman uusimman mainitakseni. V puolelta lähtien Asikkala on ollut mukana myös yhdeksän kunnan kuntaliitosselvityksessä. Selvitysmiehet Osmo Soininvaara ja Markku Lehto ovat tänään julkistaneet ehdotuksensa, jossa esitetään näitten kuntien yhteen liittämistä alkaen. Ehdotukseen liittyvät selvitykset ja asiakirjat ovat nähtävillä osoitteessa Kuntaliitoksen käytännön valmistelua hoitaisi lähtien kuntien välinen yhdistymishallitus. Kesän kuluessa ehdotusta ruoditaan alueen kunnissa ja kaikki yhdeksän valtuustoa ottavat kantaa yhdistymissopimukseen samana iltana Liitoksella pyritään selvitysmiesten mukaan vahvistamaan Päijät-Hämeen elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä sekä luomaan edellytyksiä seudun merkittävälle väestönkasvulle, mikä parantaa myös työmarkkinoiden toimivuutta. Päällekkäisiä toimintoja karsimalla pyritään myös taloutta keventämään. Vakuuttaako selvitys Asikkalan päättäjät, jotka ovat valtuuston päätöksellä tähän mennessä linjanneet, että Asikkala säilyy jatkossakin itsenäisenä kuntana, jää syksyllä nähtäväksi! Myös kaikissa muissa mukana olevissa kunnissa käydään varmasti painokasta keskustelua moneen suuntaan ennen lopullista päätöksentekoa. Asikkalan kunnanjohtaja on kevään kuluessa vetänyt myös kuntaliitosneutraalia yhteistyöhanketta Asikkalan, Padasjoen ja Sysmän kesken. Myös siitä on selvitys valmistumassa ja päätöksenteon aika tämän vuoden syksyllä. Hankkeessa haetaan toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä itsenäisten kuntien kesken hallintoa yhdistämällä ja yhteisiä virkoja perustamalla. Alkuvaiheessa mietitään sivistystoimen yhteistyötä, jossa meillä onkin jo yhteinen kirjastonjohtaja näiden kolmen kunnan kesken sekä yhteinen sivistystoimenjohtaja Padasjoen kanssa. Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia muodostaa yhteisiä tukipalveluyhtiöitä esim siivouksessa ja kiinteistöjen hoidossa. Jos yhteistyö lähtee liikkeelle pyritään sitä jatkossa laajentamaan myös joihinkin muihin kunnan toimintoihin, joissa resursseja yhdistämällä katsotaan saatavan kaikille hyötyjä. Urajärven osayleiskaava Urajärven osayleiskaava, joka on ollut tekeillä jo neljättä (!) vuotta, pyritään vihdoinkin saamaan eteenpäin ja jopa valmistumaan hyväksymiskäsittelyyn saakka. Tässä kaavaprosessissa moni asia on pitkittynyt ja mennyt huonommin kuin hyvä hallintotapa sallii, mutta otetaan jokaisesta kömmähdyksestä opiksi ja pyritään parantamaan käytäntöjä. Itse kullekin tämä on ollut kova koulu. Kunnanhallitus käsittelee kokouksessaan kaavaluonnosta, joka on hieman muokattu versio kyläkokouksessa huhtikuussa esiteltyyn nähden. Kaavaluonnos pyritään saattamaan nähtäville kahdeksi kuukaudeksi kesän aikana. Tänä aikana odotetaan maanomistajien ja muittenkin osallisten ottavan kantaa luonnokseen. Kaavaluonnos tulee nähtäville kunnan nettisivuille, tekniseen toimeen sekä Urajärven koululle. Lisäksi kaavoitusinsinööri Samuli Kantola on varannut erityisesti Urajärven maanomistajien kuulemista varten päivät 29.6., 6.7. ja klo 9-15, jolloin hän on tavattavissa kunnan teknisellä virastolla. Palautetta ja kannanottoja hän ottaa vastaan muulloinkin. Myös me päättäjät olemme tietysti kyläläisten käytettävissä tässäkin asiassa. Koska kyseessä on nimenomaan kyläkaava, ovat maanomistajien kannanotot se lähtökohta, jolla ehdotusta kuulemisen jälkeen viedään eteenpäin. Toivomme siis jokaisen ottavan kantaa omien maa-alueittensa käsittelyyn kaava-asiakirjoissa. Tässä vaiheessahan on kyseessä nimenomaan kaavaluonnos, jota sitten muokataan saadun palautteen perusteella, jotta siitä saadaan juuri Urajärven kylän ja sen kyläläisten ja maanomistajien näköinen kehittämisväline seuraavan kymmenen vuoden ajaksi. Tavoitteenahan on luoda edellytyksiä uudelle asutukselle ja eri toiminnoille vanhaa hämäläistä maalaiskylämiljöötä kunnioittaen sekä maanomistajia tasapuolisesti kohdellen ja heidän tarpeensa ja toiveensa huomioon ottaen. Lämmintä ja aktiivista kesää kaikille! Tarja

4 Ota mobiilipalvelu käyttöösi! Urajärvellä toimii ns. mobiilipalvelu eli tiedotus tekstiviestien kautta. Mobiilipalvelun kautta voit lähettää tekstiviestejä kaikille kyläläisille helposti ja nopeasti. Voit kohdentaa viestin myös vain tietylle ryhmälle esim. jonkun seuran tai yhdistyksen jäsenille. Voit helposti myös liittyä mukaan saamaan tekstiviestejä kylän tärkeistä tapahtumista ja asioista. Voit liittyä tekstiviestien vastaanottajak- si lähettämällä sähköpostin osoitteeseen Laita sähköpostiin oma nimesi ja puhelinnumerosi, ja kerro haluatko saada kaikki viestit vaiko vain tietyn seuran tai yhdistyksen viestit. Kun numerosi on liitetty mukaan alat saamaan kännykkääsi viestejä, viestejä tulee muutama kuukaudessa. Jos haluat tiedottaa muille jotain palvelun kautta niin laita samaan osoitteeseen sähköpostia. Viesti lähtee eteenpäin mobiilipalveluun ja se lähtee tekstiviestinä eteenpäin. Mainitse viestissä onko se tarkoitettu koko kylälle vaiko vain tietylle ryhmälle esim. kyläyhdistyksen hallitukselle tms. Muista viestiä laatiessa että tekstiviestin mahtuu vain 160 merkkiä. Palvelun käyttö on sinulle maksutonta ja kaikki me olemme sitä oikeutettuja käyttämään. Yksityisyys on myös taattu eikä numerosi kulkeudu mihinkään palvelun kautta. Laitetaan siis tieto kulkemaan! Kalastuskunnat tiedottavat Pyydysmerkkien myynti Urajärven kalastuskunta: Neste Vesivehmaa Körri Hengitysyhd. Heli Huhtarannassa kesäaikana Rutalahden osakalastuskunta: Kaija Ilmivalta Sirpa Lamminpää Kirsti Virtanen Salonkylän yhteisvesialueen osakaskunta: Pekka Tornio Kalastusoikeus kunkin kalastuskunnan alueella on osakaskunnan osakkailla, vakituisilla ja vapaa-ajan asukkailla. Tiedote pyydysten yksityiskohtaisista hinnoista, merkitsemistavoista, rauhoitusalueista, hukkuneiden ja takavarikoitujen pyydysten käsittelystä sekä muista rajoituksista ja määräyksistä on saatavana myyjiltä. Yhteyshenkilöt epäselvissä tapauksissa Martti Iso-Kuusela Matti Uusi-Uitto Sami Lamminpää Sinikka Leveälahti Vesihuollon kuulumisia Jo muutaman vuoden ajan on työn alla ollut usean kunnan yhteinen, ylikunnallinen vesihuoltohanke. Hankkeen tavoitteena on saada rakennettua runkolinja, linja kulkisi Vierumäeltä kohti Vesivehmaata, tavoittaen näin myös Urajärven. Linjan kulkureittiä on vasta alustavasti suunniteltu, se kulkisi näillä näkymin Tervalantien suunnalla. Alustavaa linjaa on kartallekin hahmoteltu, kartta on nähtävissä koululla sekä myös kesäpäivän yhteydessä Tarkoitus on että tämän runkolinjan avulla vesihuolto saadaan turvattua Asikkalan kasvukylissä. Hankkeen jatkuminen odottaa nyt päätöstä siitä saadaanko hanke valtionavun pariin. Jos ja kun näin käy niin tarkemmat suunnitelmat käynnistyvät v Runkolinjan rakentaminen pelkästään ei tietysti riitä vaan kylillä on mietittävä jatkotoimet miten vesihuolto organisoidaan taloihin? Perustetaanko vesiosuuskunta vai hoidetaanko jatko jollakin muulla tavalla? Nyt on hyvä aika miettiä tähän asiaan ratkaisua runkoputkea odotellessa. Kirjoitti Kaisa Vuorivirta pidetyn tilaisuuden annista, puhujana tekninen johtaja Harri Hirvonen. Osayleiskaavaluonnos Urajärven osayleiskaavaluonnos on kunnanhallituksessa 21.6 kokouksessa ja se asetetetaan tuosta päivästä 2 kk eteenpäin nähtäville. Osayleiskaavan luonnos on nähtävillä koululla koko kesän ajan, koululle pääsee ottamalla yhteyttä esim. Seppo Aaltoseen p Kaavoitusinsinööri Samuli Kantola pitää lisäksi kesällä kolme vastaanottopäivää, jolloin maanomistajilla on mahdollisuus keskustella kaavasta. Päivät ovat: 29.6 klo 9-12 ja klo 9-12 ja klo 9-12 ja Asikkalan kunta / Yleishallinto Kaavoitusinsinööri Samuli Kantola PL 6, Vääksy samuli.kantola@asikkala.fi Puh. (03) / Fax. (03)

5 Kunnianosoitus maidontuottajille Laura ja Matti Saarinen Rutalahdesta palkittiin Helsingin Ritarihuoneella arvosteltulla Walter Ehrströmin säätiön kultamitalilla. Palkinnon he saivat tuotettuaan 25 vuotta ensiluokkaista maitoa. Palkinnon jakoi maaja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila. Koko Suomessa palkinnon sai vain 52 maitotilaa ja Päijät-Hämeessä palkittiin Saaristen lisäksi vain toinen tila Nastolasta. Palkinto on saanut nimensä tiedemies Ehrströmin mukaan, joka ensimmäisenä suomalaisena väitteli tohtoriksi maitohygienian alalta ja loi maahamme mm. maidontarkastusjärjestelmää. Parhaimmat onnittelut Saarisen pariskunnalle! Luonnonnautintoja jokaiselle Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen Suomessa oleskelevan mahdollisuutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Jokamiehenoikeuksista nauttimiseen ei tarvita maanomistajan lupaa eikä siitä tarvitse maksaa. Jokamiehenoikeutta käyttämällä ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa tai häiriötä. Jokamiehenoikeudet ovat yleisesti hyväksytty maan tapa, ja ne perustuvat eri lakeihin. Jokamiehenoikeudet koskevat myös ulkomaalaisia. Jokamiehenoikeudet lyhyesti Saat: liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa muualla kuin pihamaalla sekä muilla kuin sellaisilla pelloilla, niityillä tai istutuksilla, jotka voivat vahingoittua kulkemisesta; oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua - voit esimerkiksi telttailla suhteellisen vapaasti, kunhan pidät huolen riittävästä etäisyydestä asumuksiin; poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia; onkia ja pilkkiä sekä veneillä, uida ja peseytyä vesistössä sekä kulkea jäällä Et saa: aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille; häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasia; häiritä poroja ja riistaeläimiä; kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita, ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta, varpuja, sammalta tms. toisen maalta; tehdä avotulta toisen maalle ilman pakottavaa tarvetta; häiritä kotirauhaa esim. leiriytymällä liian lähelle asumuksia tai meluamalla; roskata ympäristöä; ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa ja kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia. Kalastuksella on myös omia sääntöjä ja maksuja. Läänikohtainen viehekalastusmaksu oikeuttaa harjoittamaan viehekalastusta yhdellä vavalla, kelalla ja vieheellä kerrallaan yhden läänin alueella. Lisäksi eri kalastusalueilla on omia lupakäytäntöjä, joista tarkemmin muualla tässä lehdessä Urajärvi- Rutalahti alueiden osalta. Jokaisella on oikeus kulkea avoimilla vesialueilla ja jäällä sekä käyttää vesialuetta tilapäisenä ankkuroimispaikkana. Oikeus perustuu vesilakiin, ja sitä ohjataan vesiliikennelailla. Häiritsevä jatkuva ajaminen meluisalla moottoriveneellä asutun rannan läheisyydessä on kielletty. Jokaisen vesikulkuneuvolla liikkuvan on noudatettava huolellisuutta ja varovaisuutta. Liikkuminen ei myöskään saa vaarantaa tai aiheuttaa vahinkoa muille, ympäristölle, kalastukselle, yleiselle luonnon virkistyskäytölle tai muulle yleiselle tai yksityiselle edulle. Järvillä saattaa olla myös muita rajoituksia, esim. Urajärvessä nopeusrajoitus 10 km/t. Lain mukaan jokamiehenkalastusta ei saa harjoittaa niin lähellä toisen asuttua rantaa, että siitä aiheutuu tarpeetonta haittaa tai häiriötä. Merkeillä varustetun pyydyksen suojaetäisyys on 50 metriä. Tapauskohtaisesti kotirauhan suojaetäisyys voi olla muukin. Eli kotirauhan piiriin kuuluvalla alueella ei ole kalastusoikeutta. Ongelmana on se että tuota suojaetäisyyttä ei metrimääräisesti ole sanottu vaan se jää jokaisen omaan harkintaan. Vesillä liikkuja on oikeutettu käyttämään ranta-alueita lepoon ja virkistäytymiseen siellä, missä liikkuminenkin on sallittu. Maihinnousu saattaa olla kielletty muun muas- sa luonnonsuojelualueilla lintujen pesimisaikaan. Vaikka suoranaista kieltoa ei olisikaan, tulisi liikkumista välttää lintujen pesimä- ja oleskelualueilla, lintuvesillä ja ulkosaarilla. Kaikki tiedot on otettu -verkkopalvelusta

6 Kesän 2010 tapahtumakalenteri Pe Juhannusaattona Duo Iltatähti tanssittaa kesäkoti Huhtarannassa klo 20-24, välissä kokonpoltto n. klo 22. Liput 5 e, sisältäen kahvin ja pullan La Juhannuspäivänä klo 20 Su 11.7 klo 12 La klo La klo 20 La klo Juhannustanssit Lystintöyryllä. Tahdeista vastaa Hollolan harmonikat. Järjestäjänä Rutalahden PVY Lentopallopeli ranta-asukkaat vastaan kanta-asukkaat Nuorisoseurantalolla Urajärven Kesäpäivä Nuorisoseurantalolla Tanssit Urajärven Nuorisoseurantalolla, orkesterina Von Tiesenhaus, solistina Helka Halme, liput 8 e perinteiset myyjäiset Lystintöyryllä. Järjestäjänä Rutalahden PVY Koko kesän lentopalloharjoitukset tiistaisin ja torstaisin klo 19 Nuorisoseurantalolla Urajärven kartano on vielä remontissa eli suljettu kesän 2010 HUHTARANTA Sijaitsee Urajärven rannalla, saatavana mm. kalastusluvat, majoitusta edullisesti (10 e/vrk), tilaussauna, viikkosauna keskiviikkoisin ja lauantaisin, myös pientä kioskitoimintaa viikonloppuisin alkaen pe klo 12 eteenpäin (myynnissä mm. jäätelöä, virvokkeita, makkaraa, pientä suolaista). Kesäkoti Huhtaranta, Huhtarannantie 104, Urajärvi. Voit soitella Helenalle, p Kesäkotia ylläpitää Päijät-Hämeen hengitysyhdistys ry. PAPERINKERÄYS Koulunväki kiittää kaikille paperinkeräykseen tavalla tai toisella osallistuneita! Koulun piha-alueella sijaitsevaan keltaiseen keskimmäiseen koppiin voi myös halutessaan tuoda keräyspaperia, ovi ei ole lukossa. Koulu kerää myös käytettyjä postimerkkejä. TONTTUKERÄYS JATKUU Kyläyhdistys on aloittanut v keräyksen, jotta kartanon puiston tontut saataisiin uudelleen yleisön nähtäville. Keräyksen tuotolla on tarkoitus joko korjata huonoon kuntoon menneitä alkuperäisiä tonttuja tai teettää niistä kopiot. Keräyksen tuotto lahjoitetaan loppuvuodesta 2010 Museovirastolle asian hoitamista varten. Muistathan vielä osallistua keräykseen, keräyslipas on mm. kesäpäivässä ja muissa kesän tapahtumissa. HUOM! Kesäpäivän arpajaisiin otetaan vastaan tuotelahjoituksia. Niitä voi tuoda etukäteen hallituksen jäsenille tai toimittaa esim. lentopallo-ottelun aikana.

7 Urajärvellä tapahtunutta Osayleiskaavatyö Kyläyhdistyksen hallitus Osayleiskaavan laadintatyö on edennyt, joskin hitaanlaisesti. Ruotsalaisen rantaosayleiskaava oli nähtävillä viime vuoden loppupuolella ja työ etenee. Myös Urajärven osayleiskaavatyö on edennyt siten että mm. maanomistajailtoja on järjestetty kylällä. Kyläyhdistyksen vuosikokous pidettiin maaliskuussa ja myös uusia henkilövalintoja tehtiin. Kyläyhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Kaisa Vuorivirta, sihteeriksi valittiin Kimmo Tamminen. Uusina hallituksen jäseninä aloittivat Noora Salmela, Matti Mantere ja Harri Saarinen. Urajärven osayleiskaavatyö on myös osa valtakunnallista ympäristöministeriön pilotointihanketta. Tämän puitteissa kylällä vieraili kevättalvella hankkeen tekijöitä mm. ministeriöstä. Suuri kiitos tehdystä työstä sihteerinä toimineelle Kirsti Junnoselle sekä monivuotiselle hallituksen jäsenelle Keijo Viinikaiselle. Lisätietoa kaavoitusasioista Asikkalan kunnan sivuilta, kohdasta Palvelut- Kaavoitus. Kyläneuvottelukunta ja PäijätHämeen kylät ry Asikkalan kunnan kyläneuvottelukunta on kokoontunut pari kertaa vuoden aikana ja kylältämme on ollut edustaja mukana kokouksissa. Kokouksissa pohditaan kylien yhteisiä kehittämisasioita ja läsnä on yleensä myös mm. kunnanjohtaja. Hannu Markkanen on jatkanut Päijät-Hämeen kylät ry:n puheenjohtajana, joten kylältä on myös suora linkki maakunnalliseen toimintaan. Syysnuotiolla Tiedottaminen Mobiilipalvelun käyttöä on jatkettu. Kylälle painatettiin uusi esite viime kesänä ja nyt kevättalvella on teetetty uusi esittelyjuliste. Uutta tonttitarjontaa Yhä edelleen olemme saaneet uusia perheitä kylälle, niin myytyihin taloihinkin kuin uudisrakennuksiin Hyrtiälänmäelle. Joulujuhlassa uusia asukkaita muistettiin pienellä lahjalla. Kunta on ostanut kylän keskeltä myös lisää tonttimaata (Huhtarannantien ja 313-tien kulma) eli toiveissa on yhä edelleen asukasmäärää lisätä. Osayleiskaavatyön myötä tonttitarjonta lisääntyy huimasti. Yhteisiä tapahtumia Kesäpäivä pidettiin Urajärven nuorisoseurantalolla ja vuoden 2009 Lillyksi valittiin Liisa Markkanen. Kylän yhteistä joulujuhlaa vietettiin nuorisoseurantalolla. Markkinahiihto järjestettiin niin Rutalahdessa kuin monen vuoden tauon jälkeen myös Urajärven koululla. Reippailijoita kävi oli useita kymmeniä kummallakin mehupisteellä. Uimamatkat Heinolaan on myös järjestetty niin syksyllä kuin keväälläkin. Nuorisoseura järjesti talvipäivän pilkkikilpailujen ja lasten hiihtokisojen merkeissä maaliskuussa. Viime kesänä pidettiin myös kunnostustalkoita Talasaaren maisemissa ja myös Urajärven rannasta Hugo-herran polulle vievän polun varrella oleva silta kunnostettiin. Tienvarret siistittiin tuttuun tapaan toukokuussa. Urajärveltä osallistuttiin myös Vesijärven sataman Kylämarkkinoille toukokuussa. Sää oli viileä mutta kävijöitä riitti ja Urajärvenkin osasto sai mielenkiintoa osakseen. Pajari-tutkielma valmistui Kyläkoulun entinen opettaja Kalervo Tynys on saanut valmiiksi tutkielmansa Muistelmia Olli ja Aaro Pajarista. Kesäpäivässä on mahdollisuus kuulla enemmän asiasta. Olli Pajari oli kansanedustaja ja kansakoulunopettaja, joka vaikutti myös Asikkalassa. Hänen poikansa Aaro oli Mannerheim-ristin ritari. Äitienpäiväjuhlassa koululla saatiin kakun lisäksi nauttia myös upeasta modernista Tuhkimo-näytelmästä

8 2001. Oli taas pitkä kuuma kesä, kylmän kevään jälkeen. Lomat olivat alkaneet. Kesäasukkaat pääsivät taas mökeilleen. Asikkalan seudulla suorastaan pulppusi tapahtumia. Niin myös Urajärvellä kauniissa kartanon miljöössä tulossa oli kylämarkkinat. Ani varhain alkoivat kojut kohota. Pienestä-suuriin myyjiä riitti. Mandoliinin keveä sointi kuului eri puolilla, säestäen välillä paikalle saapuneita hyvänmielen esiintyjiä. Myös kansanmusiikki kajahti ilmoille. Sisko Ojanperä elävällä tyylillään herätteli luontopolulla kulkijat ajan henkeen, antaen markkinapihalla ajatuksille siivet. Kahvilassa lasten riimit. Ja vilskettä riitti. Kuului ruoka oli hyvää ja kahvi oli kuumaa. Nähdään taas. Kiitos kyläläisilleja kiitos kesäasukkaille iloisista kohtaamisista. KIITOS LILLY & HUGO VON HEIDEMAN saimme kulkea heidän jalanjäljissään. Ja kiitos museon tytöille, jotka elävöittivät kartanoa sisältä. Ja puutarhuri SEIJAA ja kirvesmies MATTIA ulkoisesta viihtyvyydestä. Ja lopuksi SUURKIITOS MUSEOVIRASTOLLE. Ja ympärillä väreilee SUOMEN tuoksuva kesä. Rakkaudella muistellen kolmeatoista kesää Anelma Mäkelä Myydään rakennusurakointia ja mökkihuoltoa sekä soralajikkeita toimitettuna Kalervo Kekki, p Kaivuuta, maansiirtoa Kalusteasennus Viikilä Ky , Ilpo Aaltonen p , Metalliteollisuuden alihankintaa Urajärven Metalli Oy, Esko Savolainen, Urajärventie 600, Urajärvi, p , , faksi P i to p a l v e l u Kuva-asioissa ota osoitteeksi Fotoring1 Valokuvaamo Irma Kauppakatu 13 a, Heinola p , valokuvaamo.irma@phnet.fi Keittiökalustemyynti Ruuvari Rauhankatu 6, Lahti, Mika Kalpio Auto k o r j a a m o Ku r r e n p a j a Korjaukset ja katsastusremontit, pakokaasumittaukset, osamaalaukset, renkaiden vaihtotyöt ja säilytys Suopellontie 63, Vesivehmaa, p Polttopuita koivu- ja leppäklapeina, koivuhalkoja Kuljetus mahdollista Veikko Mikkonen,

9 URAJÄRVESTÄ on tullut meille toinen koti E nsimmäinen muistikuvani Urajärvestä on Urajärven meijerin voipaketti, hopeanvärinen kääre, jossa luki sinisellä URAJÄRVEN MEIJERI. Silloin elettiin 60-luvun alkupuolta ja voita tarjosi Lahden Lyseon ruokala. Muistan vielä, kun isäni kävi työkaveriensa kanssa pilkkimässä Urajärvellä. Koska kellään ei ollut silloin autoa, niin kaverit tulivat junalla Vierumäelle ja kävelivät sieltä Urajärvelle saakka ja takaisin. Kova oli miehillä pilkkihimo! Noista ajoista on kulunut jo selvästi yli puoli vuosisataa. Pienen pojan mieleen jäi kuitenkin pilkkimiesten jutuista Urajärvestä vähän salaperäinen ja eksoottinen kuva. Sinnehän kannatti mennä vaikka jalkaisin talvipakkasella, se ei voinut olla tavallinen paikka. Se, että meistä tuli Urajärven kesäasukkaita 1975 oli kuitenkin enemmän sattumaa kuin systemaattista hakeutumista. Nuoreen mieheen oli iskenyt mökkikuume tai oikeastaan vain tontti oli kiikarissa, sillä rahat olivat tiukassa ja asuntovelkaa oli aivan riittävästi. Selasin huolella joka viikonlopun lehden katsellen rantatontteja. Joukossa osui silmääni huvila Urajärvellä, jota en edes ajatellut ostaa, mutta järven nimi ja vanhat muistot palasivat mieleen ja niin ajoin Kukkarontielle. Piha kasvoi pitkää heinää, sitä ei ollut käytetty koko kesänä. Laiturin päässä seisoessani mietin, että jos vain rahaa olisi, niin se olisi juuri tämä paikka. Soitin välittäjälle, joka antoi ymmärtää, että kaupasta halutaan nopeasti päätös ja maksuajan saaminen ei ollut mikään ongelma. Tunne voitti varovaisuuden ja käsirahan sain juuri ja juuri kasaan vielä samana päivänä. Tätä päätöstä en ole koskaan katunut, asioilla näyttää olevan tapana järjestyä, niin tässäkin tapauksessa. Siitä on kulunut jo 35 vuotta, ja tästä heräteostoksesta on tullut koko perheelle mieluisa ja rakas paikka. Alkuvuosina mökkiä käyttivät hyvin ahkerasti vanhempani niin kauan kun kunto ja terveys riitti. Siltä ajalta muistuu mieleeni myös ensimmäinen siikaverkkojen kokeminen. Isäni lopetti pilkkimisen iän myötä, mutta verkoille piti päästä. Ostimme pari 30mm:n siikaverkkoa, josta aamulla nousikin kolme siikaa, suurin 32 cm:ä pitkä, muutkin 30 cm. Tarkempi tarkastelu osoitti kalat jättimuikuiksi, sillä alaleuka oli yläleukaa pidempi. Sen koommin en ole moisia muikkuja nähnyt, onneksi oli kamera ulottuvilla. Meidänkin muikkuverkot vaihtuivat pienempisilmäiseksi ja saaliit kasvoivat, kesällä 1979 saimme muikkuja kaikkiaan lähes sata kiloa. Markkasen kauppa oli monipuolinen kylän keskus, sieltä sai lähes mitä vaan, jos ei nyt suoraan hyllystä niin tilaamalla. Suurin tarvike, jonka sieltä olen mökille kuljettanut polkupyörällä oli 8 m:n lipputanko. Kauppa muodosti myös kylän sosiaalisen keskuksen, siellä tapasivat niin kantakyläläiset, kesäasukkaat kuin ohikulkijatkin. Kusti polki ja posti kulki ja kuulumisia vaihdettiin. Sieltä sai bensaa ja siltä linjuriauto otti kyytiin niin mummot kuin mukulatkin. Näyttää vain olevan niin, että kaikella on elinkaarensa. Kauppaa kyllä jäi varmaan moni kaipaamaan suuresti, kun se uuden tien tullessa joutui sulkemaan ovensa. Kehitys ei välttämättä aina ole kehitystä. Noista ajoista maailma on muuttunut paljon. Urajärven kylä on sinnitellyt kuitenkin sitkeästi vuodesta toiseen. Koulua on aina muutaman vuoden välein lakkautettu, mutta edelleen se toimii ja toivottavasti myös kasvaa ja voimistuu tulevaisuudessa. Sen eteen on tehtävä työtä. Kylän sijainti Asikkalan itälaidalla voi olla Urajärven vahvuus, vaikka se Vääksystä käsin ehkä syrjäiseltä näyttääkin. Vierumäki kasvaa vahvasti, sen lisääntyvä toimeliaisuus on myös Urajärven mahdollisuus. Kylällä on mahdollisuus tarjota viihtyisä tontteja niin kantakylässä kuin se ympärilläkin. Nyt pitää toimia nopeasti, jotta tontit saadaan rakennuskelpoisiksi ja kohtuuhinnalla markkinoille. Meillä on kaikki mahdollisuudet tarjota vanha kulttuuriympäristö halukkaille asukkaille. Missä muualla on naturajärvi, kumpuileva vanha kylämiljöö, jota ei ole pilattu huonolla rakentamisella sekä kartanomuseo ainutlaatuisine ympäristöineen aivan kylän keskustassa? Meidän kyläläisten, niin kantakyläläisten kuin kesäasukkaidenkin on yhdessä toimittava niin, että järvi säilyy puhtaana, kylä voimistuu ja myös tulevaisuudessa Urajärvellä on mahdollisuus tarjota hieno asumis- ja yrittämisympäristö niin nykyisille kuin tulevillekin asukkaille. Etsikkoaika on nyt. Matti A. Mantere Kesämietteitä Aion mennä retkelle ja käydä uimasssa ja olla meidän mökillä yön tai kaks ja aion hypii trampalla ja olla vesi soitaaa mun veljenkaa. Aion ehkä ostaaa uuden tietokoneen. Aion istutaaa uuden perunamaaan sekä aion ehkä mennä hotelliin lomalle viikoks ja pelata ja olla ulkona paljon!. Aion leikkiä laasersotaa mun kamun kaa ja muutakin kivaa!! Oikesti tästä kesäst tulee paras kai. Kirjoitti tokaluokkalainen Mika

10 Marjamaastot, metsästys ja vireä kylä toivat Urajärvelle Kyynätjärventien varresta löytyy Salmelan Nooran ja Soinisen Matiaksen koti. Kodissa asuu heidän lisäkseen myös lapset Elmeri ja Inka sekä kolme koiraa. Perhe muutti Urajärvelle n. 4 vuotta sitten eikä ole muuttoaan katunut. Perhe etsi sopivaa kotipaikkaa usean vuoden ajan ja vihdoin se löytyi tutusta kunnasta ja tutulta seudulta. Matias on alkuperäisiä asikkalalaisia ja hänellä on paljon tuttuja myös Urajärveltä mm. kouluajoilta Noora kertoo. Pariskunnalla riittää puuhaa nyt kotitalon remontoinnissa, kotia laitetaan kuntoon vanhaa kunnioittaen mahdollisuuksien mukaan. Erityisesti ihastuin talossamme sen pihapiiriin, olen aina ihaillut vanhoja, valmiita pihapiirejä Noora kertoo ainakin osittain talon valintaan vaikuttanutta seikkaa. Noora on innostunut myös viljelemään kasviksia ja juureksia pihapiirissä, ja tarkoituksena on mahdollisimman pitkälle olla sen suhteen omavarainen. Perheen harrastuksiin kuuluvat myös metsästys, marjastus, sienestys ja ulkoilu ylipäänsä. Perheen koirista kaksi ovatkin metsästystarkoituksiin hankittuja melko harvinaisia saksanmetsästysterrierejä. Alaskanmalamuutti sen sijaan toimii pihavahtina. Noora harrastaa malamuutin kanssa myös valjakkoajamista. Käyn koirien kanssa jonkun verran myös koiranäyttelyissä ja jotain menestystäkin on tullut avaa Noora harrastuksiaan. Mikään ei ole yllättänyt meitä negatiivisesti täällä, mutta kylän vireä henki ja kasvusuunta ovat tulleet mukavana yllätyksenä sanoo Noora. Myös Urajärven koulun olemassaolo on vanhemmille tärkeä, lähikoulu on paras koulu. Myös ajatukset siitä että lapset elävät maalla ja kasvavat yhteisöllisyyteen ovat molemmille tärkeitä. Noora on aiemmin asunut niin Lahdessa kuin isossa Amsterdamissakin ja osaa sen jälkeen arvostaa rauhallista elinympäristöä. Töissä Noora käy Lahdessa Sylvia-kodissa, joka on erityistä huolenpitoa tarvitsevien lasten ja nuorten koulu- ja asuinyhteisö. Lähdin itse tänä keväänä mukaan kyläyhdistyksen toimintaan. Näin haluan tutustua paremmin kylän ihmisiin sekä toimia mielekkäästi yhdessä. Matias on mukana mm. metsästysseuran kuvioissa kertoo Noora. Matias ja Noora retkeilemässä Saksanmetsästysterrieri Sähi on vielä nuori ja vilkas Kesäretki Eräänä päivänä Ronja ja Meri lähtivät eväsretkelle metsään. Seuralaisina olivat kissat. He ajoivat metsään polkupyörillä ja kissat istuivat koreissa. Eväinä olivat leivät ja jäätelöt. He jäivät metsään yöksi. Seuraavana päivänä Ronja, Meri ja kissat heräsivät kahdeksalta. He lähtivät uimaan, mutta kissat eivät uineet. Uimisen jälkeen tytöt kävivät hakemassa metsästä tavaransa ja lähtivät kissoineen koteihinsa. Jutun kirjoitti tokaluokkalainen Ronja Polttopuita halkoina ja klapeina, lumitöitä Rutalahden alueella, rapuja Pekka Tornio, p Arkkitehtuuritoimisto TALO JA YMPÄRISTÖ KIRSTI JUNNONEN Porojoentie 15, Urajärvi, , kirsti.junnonen@phnet.fi UUDISRAKENNUKSET - SANEERAUKSET LAAJENNUKSET - LUPA-ASIAT - PIHASUUNNITELMAT

11 Joko sinä näet tähtiä? Osuuspankista saat kaikki kodin ja perheen vakuutukset. Kun keskität asiointisi meille, voit maksaa kertyneillä OP-bonuksilla vaikkapa Pohjolan vakuutusmaksuja. Etua elämään OP-Pohjolasta. Puutavaran myynti Altti Varpa Sahatavarat, höylätavarat, Sirkkelisahausta ja höyläyspalvelu. Altti Varpa Kalliorinteentie 151, Urajärvi Vierumäki, , Pelto-Ollila toivottaa kaikille hyvää kesää! Hevosalan palvelut Urajärvellä Sähköasennukset ja -suunnitelma Metalliteollisuuden alihankintaa Urajärven Metalli Oy, Esko Savolainen, Urajärventie 600, Urajärvi, p , , faksi Kronqvist Pauli P Urajärventie 552, Urajärvi Sähköasennukset suunnitelmat Sähköasennukset ja ja -suunnitelmat Kronqvist Pauli p Kronqvist Pauli P Urajärventie Urajärvi Urajärventie 552, Urajärvi Yleislääkärit, erikoislääkärit, hoitajat, laboratorio, työterveys, fysioterapia, ultraäänitutkimukset Puh , Tallukantie lähtien p , os. Vääksyntie 2 Satu Kärppä, koulutettu hieroja ja urheiluhieroja. Klassista hierontaa, urheiluhierontaa, intialaista päähierontaa, p , Rusthollintie 1 B, Vääksy Kaivinkoneurakointia Arto Idänpirtti, p WANHAT UNELMAT Myydään uusia perunoita ja - juureksia ym. vihanneksia. Markku Santamäki, p tai Myymme ja ostamme wanhoja tawaroita, kirjoja, postikortteja ja muuta keräilytavaraa. Avoinna keväällä keskiviikko-sunnuntai kello 11-18! kesällä joka päivä kello 11-18! Tervetuloa ostoksille Vuokrattavana rantamökkejä Urajärven rannalla p Aniantie 2, Rantakulma, Asikkala Tuulikki Juusela, puh info@wanhatunelmat.fi

12 Kesämökki Eräänä päivänä Rea ja hänen serkkunsa ja heidän vanhempansa lähtivät mummin ja vaarin kesämökille. He uivat, onkivat ja leikkivät vesileikkejä. He söivät mansikoita ja mustikoita. He jäivät sinne yöksi ja siellä oli tosi kuuma. Seuraavana aamuna he uivat ja lähtivät takaisin kotiinsa. Tarinan kirjoitti tokaluokkalainen Rea Viime kesänä Eräänä päivänä Meri ja Ronja menivät Kesämessuille ja he ostivat jäätelöä. He ostivat myös mansikoita, herneitä ja vielä uusiapottuja. Sitten he lähtivät huvipuistoon ja menivät maailmanpyörään. Illalla he palasivat koteihinsa. Kirjoitti ekalokkalainen Meri Tulevan kesän suunnitelmia Minä menen tivoliin ja ostan hattaraa. Aion myös mennä ratsastamaan Nooralle naapuriin. Lammella on kiva uida lämpimässä vedessä. Kirjoitti ekaluokkalainen Sanni Sorsa Rakas sorsa, olit aina lempisorsani. Kuoriuduit viime vuoden alkukesällä sisarustesi kanssa. Kävin aina rannassa katsomassa teitä ja syöttämässä teille leipää. Olitte kaikki pieniä, pörröisiä ja suloisia kun vaapuitte suloisesti rannalla ja kun lähestyin, syöksyitte pienet siivet räpyttäen veteen. Pidin aina kaikista sorsista, mutta sinä olit erityinen. Toinen jalkasi oli ihan vänkyrä, eikä se toiminut kunnolla. Jäit aina viimeiseksi, ja et pysynyt muiden tahdissa. Sitten tuli aika jolloin en nähnyt teitä. Pelkäsin jo pahinta. Et olisi päässyt nopeasti pakoon kettua tai jotain muuta petoeläintä. Kesä kului, ja pienet pörröiset sorsanpoikaset kasvoivat. Ja eräänä päivänä löytyi sillan alta, rantaheinikosta, kuollut nuori sorsa. Jonka vääntynyt räpylä ei enään koskaan potkisi hyödyttömästi vauhtia. Hyvästi, pikku sorsa. Muistan sinut aina. Ja nyt kun kesä taas lämpenee, ei palaa etelästä tuttu sorsa, ei koskaan. Et nähnyt enää seuraavaa kesää. Lepää rauhassa, sinua muistaen: Jenna Toimitus: Ruta-Ura on Urajärven ja Rutalahden alueen kylälehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Kesän numero jaetaan myös kesäasukkaille. Päätoimittaja Kaisa Vuorivirta, taitto: Ulla Jokila. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja: Kaisa Vuorivirta, puh ,