Kilpailukyky Väliraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kilpailukyky Väliraportti"

Transkriptio

1 Helsinki Vantaa-selvitys Kilpailukyky Väliraportti Teemaryhmä 7 Nykytilan kuvaus

2 Kilpailukyky 2 (14) Väliraportti Helsinki Vantaa-selvitys Sisällysluettelo 1. Toimeksianto Tehtävän rajaus Nykytilan kuvaus Kaupunkien mahdollisen yhdistämisen edut ja haitat valittujen näkökulmien pohjalta Teemaryhmän työn organisointi ja eteneminen LIITTEET Liite 1 Liite 2 Nykytilan kuvaus: Helsingin kaupunki Nykytilan kuvaus: Vantaan kaupunki Helsingin kaupunki kehityspäällikkö Minna Maarttola puh PL 20, HELSINGIN KAUPUNKI minna.maarttola@hel.fi Vantaan kaupunki markkinointikoordinaattori Raija Koponen puh Kielotie 28, VANTAA raija.koponen@vantaa.fi

3 Kilpailukyky 3 (14) Väliraportti Helsinki Vantaa-selvitys 1. Toimeksianto Kilpailukyky-teemaryhmä tarkastelee kaupunkien alueellisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn, elinkeinopolitiikan ja -palveluiden, markkinoinnin ja tapahtumien järjestämisen sekä kansainvälisen toiminnan teemoja. Teemaryhmän tulee kuvata oman teema-alueensa osalta tehtävien ja palveluiden hoito sekä nykytilanteessa että yhdistyneen kaupungin tilanteessa. Teemaryhmän tehtävänä on oman teemansa osalta arvioida kaupunkien mahdollisen yhdistämisen edut ja haitat seuraavien näkökulmien ja kriteerien avulla: - hallinnon tehostuminen - johtamisjärjestelmät ja -kulttuuri - kustannustehokkuus - palvelujen saatavuus, palveluverkko - palvelutaso- ja tarpeet sekä -rakenteet - palvelujen tuotantomalli - henkilöstön saatavuus - ruotsinkieliset palvelut - kilpailukyky - ympäristövaikutukset - segregaatio ja sosiaalinen eheys (ml maahanmuuttajakysymykset) - asukasvaikuttaminen - asukas- ja asiakasnäkökulmat - seutunäkökulma Teemaryhmän tehtävänä on lisäksi arvioida oman teemansa osalta kaupunkien mahdollisen yhdistymisen edut ja haitat suhteessa Helsingin seudun yhteistyöhön ja yhteisiin kuntayhtymiin. 2. Tehtävän rajaus Kilpailukyky-teemaryhmä tarkastelee mahdollisen yhdistymisen vaikutuksia erityisesti yritysten toimintaympäristön sekä yritysten ja investointien näkökulmasta. Helsingin kaupunki kehityspäällikkö Minna Maarttola puh PL 20, HELSINGIN KAUPUNKI minna.maarttola@hel.fi Vantaan kaupunki markkinointikoordinaattori Raija Koponen puh Kielotie 28, VANTAA raija.koponen@vantaa.fi

4 Kilpailukyky 4 (14) Väliraportti Helsinki Vantaa-selvitys 3. Nykytilan kuvaus 3.1 Kaupunkien oma toiminta: yhtäläisyydet ja erot toiminnassa Helsingin ja Vantaan nykyinen toiminta elinkeinotoimen sekä toimeksiannon kannalta muiden oleellisten toimintojen osalta on kuvattu kaupungeittain liitteinä 1 ja 2 olevissa muistioissa. Tässä luvussa keskitytään toiminnan yhtäläisyyksiin sekä eroihin. Elinkeinotoimi ja yrityksille suunnattujen palvelujen tarjonta Erot Elinkeinotoimen näkökulmasta Helsingin ja Vantaan organisaatiorakenne ja palvelujen tuottamistapa eroavat huomattavasti toisistaan: Helsingissä on hajautettu toimintamalli, jonka mukaan kukin hallintokunta vastaa elinkeinopoliittisten toimenpiteiden hoitamisesta omalla toimialallaan. Talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalvelu huolehtii elinkeinopolitiikan suunnittelusta ja hallintokuntien elinkeinopoliittisten toimenpiteiden yhteensovittamisesta sekä vastaa yritysneuvontapalvelujen tuottamisesta, elinkeinopoliittisista kehittämishankkeista ja elinkeinomarkkinoinnista. Maapolitiikkaa, ml. tonttien luovutus, hoidetaan kiinteistövirastossa ja kaavoituksesta vastaa puolestaan kaupunkisuunnitteluvirasto. Kaupunginjohtajan vetämä elinkeinopoliittisia asioita koordinoiva työryhmä (EPOK) koordinoi merkittävimpiä eri hallintokuntien vastuulle kuuluvia elinkeinopoliittisia asioita. Vantaalla toimintatapana on verkostomainen yhteistyö kaupungin sisällä ja vahva kumppanuusyhteistyö ulkopuolisten toimijoiden kanssa: kumppanit myös osallistuvat kehittämistoiminnan rahoittamiseen. Maapolitiikka on osa suurempaa maankäytön kokonaisuutta, jossa elinkeinopolitiikka ohjaa myös tonttien luovutusta. Elinkeinopolitiikan kehittämisessä ja toteutuksessa on Vantaan Innovaatioinstituutilla merkittävä rooli. Se toteuttaa tehtäväänsä yhteistyössä yritysten sekä koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa. Resurssit Helsingissä työskentelee 10 henkilöä elinkeinopolitiikan kehittämistehtävissä, minkä lisäksi eri virastoissa vastaavasti useita henkilöitä osittain. Vantaalla on seitsemän henkilöä vastaavissa tehtävissä kaupungin organisaatiossa ja Vantaan Innovaatioinstituutissa lisäksi 4,5. Helsingin kaupunki kehityspäällikkö Minna Maarttola puh PL 20, HELSINGIN KAUPUNKI minna.maarttola@hel.fi Vantaan kaupunki markkinointikoordinaattori Raija Koponen puh Kielotie 28, VANTAA raija.koponen@vantaa.fi

5 Kilpailukyky 5 (14) Väliraportti Helsinki Vantaa-selvitys Yritysneuvonta Yhtäläisyydet Molemmat kaupungit tarjoavat neuvontapalveluita yrityksen perustamista harkitseville henkilöille sekä toimintansa äskettäin käynnistäneille yrityksille / yrittäjille. Lisäksi molemmissa kaupungeissa toimii seudulliset yrityspalvelupisteet. Helsingin ja Vantaan Uusyrityskeskusten toiminta on yhtäläistä ja molemmat keskukset kuuluvat Suomen Uusyrityskeskukseen. Erot Helsingissä neuvontapalveluja tarjoaa Kaisaniemessä sijaitseva YritysHelsinki, joka muodostuu kahdesta erillisestä organisaatiosta. Näistä toinen on Helsingin Uusyrityskeskus ry. YritysHelsingillä on oma yrityshautomo Ilmalassa, minkä lisäksi toimintaa ollaan laajentamassa myös kasvuhakuisten yritysten neuvontaan. Vantaalla seudullisen yrityspalvelun avaintoimijat on keskitetty yhteen pisteeseen Vantaan Leijaan ja yritysneuvontapalvelut tuotetaan yhdessä ao. kumppaneiden kanssa. Vantaan Uusyrityskeskus ry:n toimintaa rahoittavat myös yhdistyksen jäseninä olevat yritykset. Helsinki tukee pääkaupunkiseudulla toimivia yrityshautomoita noin miljoonalla eurolla vuodessa; Vantaa ei tue yrityshautomoita taloudellisesti. Laurean hyvinvointialan yrityshautomon toimintaa rahoitetaan ESR- ja Laurean omalla rahoituksella. Vantaan kaupungi ja Laurea Ammattikorkeakoulu käynnistävät vuonna 2010 Peer to Peerprojektin. P2P-liiketalouden koulutusohjelmassa opiskelijat sijoittuvat Leijaan osaksi työyhteisöä. Yritykset ja kaupungin yrityspalvelut sekä esimerkiksi Aviapolis- ja Vantaan Akseli - projektit voivat käyttää erikseen sovitulla tavalla hyväksi ao. koulutusohjelmaa oman toiminnan kehittämisessä. Resurssit Helsingissä on 13 yritysneuvojaa ja Vantaalla yhteensä kahdeksan, joista kaksi ovat kaupungin henkilöstöä ja kuusi yhteistyökumppanien edustajia. Innovaatiotoiminnan tuki Yhtäläisyydet Molemmat kaupungit osallistuvat Culminatum Innovation Ltd Oy:n osakkaina osaamiskeskusohjelman toteuttamiseen Uudellamaalla. Erot Helsingin kaupunki on sitoutunut kehittämään tietointensiivisten liike-elämän palvelujen, luovien alojen ja matkailun toimintaedellytyksiä. Kaupunki on mukana Forum Virium Helsinki - hankkeessa, jonka tavoitteena on luoda asiakkaiden tarpeisiin perustuvia, kansainvälisesti kilpailukykyisiä digitaalisia palveluja eri toimijoiden yhteistyöllä. Hankkeen perustaneiden yritysten lisäksi mukana on kumppaniyrityksiä ja julkishallinnon toimijoita. Kaupunki on myös sitoutunut vahvistamaan Arabianrannan kehittymistä luovien toimialojen keskittymänä ja eurooppalaiseen verkostoon kuuluvana Living Lab Helsinkinä. Helsingin kaupunki kehityspäällikkö Minna Maarttola puh PL 20, HELSINGIN KAUPUNKI minna.maarttola@hel.fi Vantaan kaupunki markkinointikoordinaattori Raija Koponen puh Kielotie 28, VANTAA raija.koponen@vantaa.fi

6 Kilpailukyky 6 (14) Väliraportti Helsinki Vantaa-selvitys Vantaan Innovaatioinstituutti Oy toteuttaa Business- ja Living Lab hankkeita yhteistyössä yritysten, tutkimuslaitosten ja oppilaitosten kanssa. Osana International Business Hub a ovat Anturikeskuksen toteuttamat anturiteknologiahankkeet ja Green Netin toteuttamat ympäristöalan hankkeet sekä Airport Cluster Finlandin toteuttamat lentokenttien kehittämiseen liittyvät hankkeet. Kehittämistoiminnan painopisteinä Vantaalla on logistiikka, energia- ja ympäristöala sekä hyvinvointiala. Elinkeino- ja aluemarkkinointi Yhtäläisyydet Elinkeinomarkkinointi hoidetaan yhdessä kumppaneiden kanssa aluekohtaisissa projekteissa, joiden rahoitukseen myös kumppanit osallistuvat. Molemmat kaupungit osallistuvat vuosittain myös kansainvälisiin aluemarkkinointi- ja kiinteistömessuille (Mipim, ExpoReal) yhdessä eri toimijoiden kanssa (ks. sivu 9, Kansainvälinen toiminta). Erot Helsingissä markkinoitavia alueita ovat Kalasatama, Vuosaari sekä metron varrella olevat työpaikka-alueet. Kussakin hankkeessa on mukana yrityksiä hankkeesta riippuen neljästä kymmeneen. Vantaalla markkinoitavia alueita ovat Aviapolis ja Vantaan Akseli. Aviapoliksen markkinoinnissa on yrityksiä mukana 15, Vantaan Akselin markkinoinnissa on yrityksiä mukana 10. Resurssit Helsingin rahallinen panostus aluemarkkinointihankkeisiin on yhteensä noin euroa vuodessa. Vantaan vastaava rahallinen panostus on euroa vuodessa. Matkailu Yhtäläisyydet Metropolialueen kilpailukykystrategian mukaisesti ja pääkaupunkiseudun elinkeinoryhmän toimeksiannosta Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen laativat yhteisen "Pääkaupunkiseudun matkailun kehittämisohjelman ". Ohjelman mukaisesti on käynnistetty lentoaseman seudullinen matkailuneuvonta yhteistyössä Uudenmaanliiton, Finavian ja muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa. Lisäksi Uudenmaan liiton kanssa on käynnistetty "Pääkaupunkiseudun Matkailun kehittämishanke " EAKR -hankkeena. Hanketta hallinnoi Culminatum Innovation Ltd. Sekä Helsinki että Vantaa osallistuvat Finland Convention Bureau n toimintaan. Vantaa kartoittaa kongressitoiminnan osalta yhteistyömahdollisuuksia Helsingin ja Espoon kanssa. Helsingin kaupunki kehityspäällikkö Minna Maarttola puh PL 20, HELSINGIN KAUPUNKI minna.maarttola@hel.fi Vantaan kaupunki markkinointikoordinaattori Raija Koponen puh Kielotie 28, VANTAA raija.koponen@vantaa.fi

7 Kilpailukyky 7 (14) Väliraportti Helsinki Vantaa-selvitys Erot Helsingillä on kaksi omaa vakituista matkailuneuvontapistettä, minkä lisäksi kesällä on erillisiä neuvontapisteitä ja kiertäviä neuvojia ( Helsinki Helpit ). Vantaan matkailuneuvontaa annetaan yhteispalvelupisteissä, joista Tikkurilan matkakeskus on merkittävin. Helsingissä on useita matkailullisesti merkittäviä kohteita, Vantaalla kolme. Lentokentän taloudellinen merkitys on kuitenkin huomattava. Helsinki harjoittaa kansainvälistä matkailumarkkinointia, ml. lentoyhtiömarkkinointia yhteistyössä MEKin ja Finavian kanssa. Vantaa ei osallistu toimintaan. Vantaalla matkailumarkkinointi on vähäistä: vantaalaiset yritykset (mm. Heureka, Flamingo) osallistuvat jossain määrin Helsingin tarjoamiin yhteismarkkinointimahdollisuuksiin kotimaassa. Helsingissä oma kongressiyksikkö, joka auttaa järjestäjiä kutsumaan kongresseja Helsinkiin ja markkinoi Helsinkiä kongressipaikkana. Vantaalla ei ole omaa yksikköä. Resurssit Helsingissä matkailutoimessa (osana elinkeinopalvelua) työskentelee noin 30 henkilöä, Vantaalla kolme henkilöä. Tapahtumat Yhtäläisyydet Molemmat kaupungit painottavat tapahtumien merkitystä kaupungin kilpailukykytekijänä. Molemmilla kaupungeilla on lisäksi oma avustusjärjestelmänsä. Erot Helsingissä on oma tapahtumayksikkö, joka auttaa myös ulkopuolisia tahoja tuottamaan tapahtumia. Yksikössä työskentelee viisi tuottajaa. Vantaalle ollaan perustamassa vastaavaa yksikköä, jossa olisi yksi tuottaja. Vantaalla tapahtumat toteutetaan yhteistyössä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa ja rahoitetaan kaupungin tuen lisäksi osin myös kumppani- ja sponsorointiyhteistyöllä. Vantaalla ei ole omia kunnallisia kulttuurilaitoksia lukuun ottamatta kaupunginmuseota ja taidemuseota. Vantaalla toimii vahva kolmas sektori, joka tuottaa mm. konsertti- ja teatteripalveluita. Helsinki tuottaa myös isoja markkinointitapahtumia ulkomailla ja osallistuu kansainvälisten tapahtumien hakuprosesseihin. Helsingin kaupunki kehityspäällikkö Minna Maarttola puh PL 20, HELSINGIN KAUPUNKI minna.maarttola@hel.fi Vantaan kaupunki markkinointikoordinaattori Raija Koponen puh Kielotie 28, VANTAA raija.koponen@vantaa.fi

8 Kilpailukyky 8 (14) Väliraportti Helsinki Vantaa-selvitys Kaupunkien suhteet ja yhteistyö korkeakoulujen ja yliopistojen sekä muiden oppilaitosten kanssa Koulutustarjonta kaupungeissa Yhtäläisyydet Molemmat kaupungit ovat Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Malmin Kauppaoppilaitos Oy:n osakkaita ja osallistuvat Amiedun toimintaan. Molemmilla kaupungeilla on lisäksi omat laajan koulutustarjonnan omaavat ammatilliset oppilaitokset ja IB-lukiot. Vieraskielistä opetusta järjestetään Vantaalla englannin ja Helsingissä englannin, espanjan, kiinan venäjän ja viron kielillä. Molemmat kaupungit tarjoavat suomen kielen opetusta maahanmuuttajille aikuisopistoissa. Kaksikielistä perusopetusta järjestetään Vantaalla saksan kielellä; Helsingissä englannin, espanjan, kiinan, venäjän ja viron kielellä. Erot Vantaa on Laurea-ammattikorkeakoulun osakas ja omistaa yli 90 % Kauppiaitten kauppaoppilaitoksesta. Helsingin alueella toimii useita valtion ja yksityisten ylläpitämiä peruskouluja ja oppilaitoksia, jotka mm. järjestävät vieras- ja kaksikielistä opetusta. Helsingin Ressun IB-peruskoulutus (1-9 luokat) on englanninkielinen ja ilmainen kuntalaisille. Helsinki tarjoaa suomen kielen opetusta maahanmuuttajille myös aikuislukiossa sekä ostospalveluna yhteistyössä Kulttuurikeskus Caisan ja maahanmuuttajajärjestöjen kanssa sekä ammattikohtaista kielikoulutusta omille maahanmuuttajataustaisille työntekijöilleen. Yhteistyö yliopistojen ja korkeakoulujen sekä opiskelijoiden kanssa Yhtäläisyydet Seudullisissa strategioissa ja hankkeissa osaajien houkutteleminen alueelle on keskeistä. Erot Helsingillä on kahdenkeskeinen yhteistyö Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston kanssa. Helsingin strategiaohjelmassa painotetaan kaupungin kehittämistä opiskelijakaupunkina. Vantaalla on kahdenkeskinen yhteistyösopimus Aalto-yliopiston kanssa ja läheinen yhteistyö Helsingin yliopiston kanssa. Yhteistyö toteutuu Business - ja Living Lab -hankkeiden kautta. Anturikeskus Oy on Vantaan kaupungin, Helsingin yliopiston ja Metropolia-ammattikorkeakoulun yhteinen osakeyhtiö. Business lab eissä on mukana Aalto-yliopisto, Tampereen Teknillinen yliopisto ja useita ammattikorkeakouluja (Metropolia ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Savonia ammattikorkeakoulu). Helsingin kaupunki kehityspäällikkö Minna Maarttola puh PL 20, HELSINGIN KAUPUNKI minna.maarttola@hel.fi Vantaan kaupunki markkinointikoordinaattori Raija Koponen puh Kielotie 28, VANTAA raija.koponen@vantaa.fi

9 Kilpailukyky 9 (14) Väliraportti Helsinki Vantaa-selvitys Kansainvälinen toiminta Yhtäläisyydet Molemmat kaupungit ovat Greater Helsinki Promotion Oy:n osakkaita. Erot Helsingissä kansainvälisen toiminnan tavoitteena on edistää laajasti Helsingin kilpailukykyä ja palvelujen kehittämistä. Toiminnan vaikuttamiskeinoihin kuuluvat kaupunkiverkostoyhteistyö, eurooppalainen edunvalvonta ja mittavat kärkihankkeet, kaupunkidiplomatia ja vieraanvaraisuus, maahanmuuttajien palvelut sekä kansainvälinen viestintä ja markkinointi. Helsingillä on EU-toimisto Brysselissä ja Helsinki-keskus Pietarissa. Kansainvälisen elinkeinomarkkinoinnin Helsinki on keskittänyt GHP Oy:lle. Helsingissä hajautettua kansainvälistä toimintaa koordinoi kansainvälisen toiminnan osasto. Keskushallinnossa koordinointiin osallistuvat talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalvelu, hallintokeskuksen viestintä, henkilöstökeskus (ml. maahanmuutto-osasto) ja tietokeskus. Helsingissä toimii poikkihallinnollinen, virastojen kansainvälisten asioiden yhdyshenkilöiden verkosto. Vantaalla kansainvälisen toiminnan kärki on kansainvälisen liiketoiminnan lisäämisessä. Strategisena painopisteenä on tukea yritysten kasvumahdollisuuksia Kiinan markkinoilla ja kiinalaisten yritysten mahdollisuuksia Euroopan markkinoilla. Vantaan Innovaatioinstituutti toteuttaa elinkeinopoliittista kansainvälistä toimintaa laajan kansainvälisen verkostonsa kautta. Lisäksi kansainvälisen toiminnan sisältöinä ovat ystävyyskuntatoiminta sekä, kaupunki- ja lentokenttäverkostot. Vantaalla kansainvälistä toimintaa hoitavat kansainvälisten asioiden yksikkö, keskushallinto sekä Innovaatioinstituutti. Resurssit Helsingin kansainvälisen toiminnan osastolla työskentelee 15 henkilöä, joista kaksi EUtoimistossa Brysselissä ja kolme Helsinki-keskuksessa Pietarissa, Vantaalla kuusi henkilöä. Helsinki rahoittaa GHP:n toimintaa osakassopimuksen mukaisesti 1,4 miljoonalla eurolla, Vantaa eurolla vuonna Maahanmuuttajien palvelut Yhtäläisyydet Molemmat kaupungit ovat mukana seudullisessa maahanmuuttajataustaisten yrittäjien neuvontapalvelussa, jota YritysHelsinki koordinoi. Molemmat kaupungit ovat mukana Infopankki-verkkopalvelussa, joka tukee maahanmuuttajien kotoutumista tarjoamalla tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen palveluista 15 kielellä. Molemmat kaupungit ovat lisäksi mukana kehittämässä seudullisia neuvontapalveluja. Helsingin kaupunki kehityspäällikkö Minna Maarttola puh PL 20, HELSINGIN KAUPUNKI minna.maarttola@hel.fi Vantaan kaupunki markkinointikoordinaattori Raija Koponen puh Kielotie 28, VANTAA raija.koponen@vantaa.fi

10 Kilpailukyky 10 (14) Väliraportti Helsinki Vantaa-selvitys Erot International Center Finland tuottaa osana Vantaan kansainvälistä toimintaa maahantulopalveluja yrityksille ja yritysten henkilökunnalle. Helsingillä ei ole omaa maahantulopalveluja tuottavaa tahoa. 3.2 Elinkeinoympäristö Helsingissä ja Vantaalla Elinkeinorakenne Molemmissa kaupungeissa on monipuolinen elinkeinorakenne. Helsingissä yksikään päätoimiala ei nouse hallitsevaan asemaan. Neljä merkittävintä toimialaa ovat terveys- ja sosiaalipalvelut, tukku- ja vähittäiskauppa, informaatio ja viestintä41 sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta. Alojen yhteinen osuus kokonaistyöpaikkamäärästä oli lähes 45 prosenttia. Vantaalla elinkeinorakennetta, päätoimialajaolla tarkasteltuna, hallitsevat kauppa, kuljetus ja varastointi sekä teollisuus. Jos mukaan otetaan vielä terveys- ja sosiaalipalvelut, neljän merkittävimmän toimialan yhteinen osuus työpaikoista nousee 60 prosenttiin. Elinkeinorakenne on sekä Helsingissä että Vantaalla palveluvaltainen, joskin Helsingissä palvelujen kokonaisosuus on vielä huomattavasti korkeampi (88 %) kuin Vantaalla (78 %). Markkinapalvelujen osuus työpaikoista on Helsingissä lähes 53 prosenttia ja Vantaalla melkein 55 prosenttia. Vantaalla kaupan osuus työpaikoista on lähes 20 prosenttia, mutta Helsingissä vain liki 12 prosenttia. Liikennesektori on myös huomattavasti tärkeämpi työllistäjä Vantaalla kuin Helsingissä. Muilla aloilla hallinto- ja tukipalvelutoimintoja lukuun ottamatta markkinapalvelut ovat Helsingissä tärkeämmässä asemassa kuin Vantaalla. Huomattava ero rakenteessa on julkisten palvelujen ja jalostuksen kohdalla. Julkisten palvelujen osuus on Helsingissä reilu kolmannes kun osuus Vantaalla jää vajaaseen neljännekseen. Vantaalla taas jalostuksen osuus työpaikoista kohoaa 21,8 prosenttiin, kun osuus Helsingissä jää 11,5 prosenttiin. Sekä Helsingissä että Vantaalla työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %, mikä tarkoittaa sitä, että kaupunkeihin pendelöidään muualta. Yritysten sijoittumismahdollisuudet Yhtäläisyydet Helsinki ja Vantaa muodostavat osana pääkaupunkiseutua yhtenäisen työssäkäyntialueen. Molemmilla kaupungeilla maapolitiikan keinot ovat samoja ja työpaikka-alueet ovat profiloituneet. Kummassakaan kaupungissa ei ole enää tarjolla suuria (useiden hehtaarien kokoisia) tontteja yrityksille. Yhteistyökumppanit rakentamisessa (rakennusliikkeet ym.) ovat kummallakin samoja. Kaupungin asiantuntijoiden yhteistyö on vakiintunutta. Helsingin kaupunki kehityspäällikkö Minna Maarttola puh PL 20, HELSINGIN KAUPUNKI minna.maarttola@hel.fi Vantaan kaupunki markkinointikoordinaattori Raija Koponen puh Kielotie 28, VANTAA raija.koponen@vantaa.fi

11 Kilpailukyky 11 (14) Väliraportti Helsinki Vantaa-selvitys Erot Helsingissä kaupunki omistaa 63 prosenttia alueellaan olevista maista, kun taas Vantaan maanomistus on vain 33 prosenttia. Helsingin kaupunki luovuttaa tontit joko myymällä tai vuokraamalla, Vantaa pääsääntöisesti myymällä. Helsingissä vapaat tontit ovat pienehköjä, ( m 2 ), mutta Vantaalla on tarjolla myös isompia tontteja (1000 m 2-3 ha). Helsingillä on tarjota yritysten tarpeisiin joitakin rakennettuja toimitiloja (mm. Kaapelitehtaalla ja Lasipalatsissa), Vantaalla ei. Elinkeinoilmapiiri Sekä Helsingissä että Vantaalla panostetaan laadukkaan elinkeinoilmapiirin toteuttamiseen. Helsinki on saanut erilaisissa elinkeinoelämän järjestöjen ja muiden tahojen toteuttamissa selvityksissä ja yritysbarometreissä aikaisempaa parempia tuloksia muutaman viime vuoden aikana. Vantaa on jo useiden vuosien aikana sijoittunut eri kyselyissä ensimmäiseksi maan suurista kaupungeista. 3.3 Kaupunkien välinen yhteistyö ja yhteiset strategiat Yhteistyö elinkeinoasioissa ja seudullisissa organisaatioissa Pääkaupunkiseudun kaupunkien elinkeinoyhteistyötä johtaa kaupunginjohtajien asettama PKS-elinkeinoryhmä. Yhteisen elinkeinopolitiikan valmistelu- ja toimeenpanopalveluita tilataan ns. runkosopimuksen puitteissa Culminatum Innovation Ltd Oy:ltä, joka vastaa myös Osaamiskeskusohjelman toteuttamisesta Uudellamaalla. Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat laatineet yhteisen Metropolialueen kilpailukykystrategian ja ovat mukana metropolipolitiikan kilpailukyky-aiesopimuksessa. Pääkaupunkiseudun kaupungit ja Uudenmaan liitto omistavat yhteisesti Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:n, jonka tehtävänä on ulkomaisten investointien osaajien hankkiminen Helsingin seudulle. Green Net Finland ry (GNF) tukee ympäristö- ja energiateknologian alan tuotekehitystä ja innovaatioiden kaupallistamista. GNF toimii ympäristöteknologian osaamiskeskuksena pääkaupunkiseudulla vuosina Yhdistyksen jäseninä ovat Helsinki, Espoo ja Vantaa sekä Uudenmaanliitto ja noin 40 yritystä. Helsingin kaupunki kehityspäällikkö Minna Maarttola puh PL 20, HELSINGIN KAUPUNKI minna.maarttola@hel.fi Vantaan kaupunki markkinointikoordinaattori Raija Koponen puh Kielotie 28, VANTAA raija.koponen@vantaa.fi

12 Kilpailukyky 12 (14) Väliraportti Helsinki Vantaa-selvitys Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit sekä Kirkkonummen kunta perustivat Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n, joka ylläpitää Metropolia Ammattikorkeakoulua. Helsingin kaupunki omistaa yhtiöstä 42 % ja Vantaan kaupunki 26 %. Metropolia aloitti toimintansa Helsingillä on hallituksessa kolme paikkaa ja Vantaalla kaksi. Molemmat kaupungit ovat mukana Pääkaupunkiseudun yhteisessä maahanmuuttajayrittäjyyden edistämiskeskuksessa, joka toimii Helsingissä YritysHelsingin tiloissa. Metropolialue muodostaa yhden kokonaisuuden valtakunnallisessa Uusyrityskeskusten verkostossa. Vuoden 2010 aikana Helsingin, Espoon seudun ja Vantaan uusyrityskeskukset tekevät yhteisen yritysneuvonnan strategiatyön. Lisäksi molemmat kaupungit osallistuvat Ekokompassihankkeeseen. Pääkaupunkiseudun kaupungeilla on yhteinen seudullinen matkailuneuvontapiste lentoasemalla. Matkailussa Helsingin seutua markkinoidaan Helsinki brändillä. Sekä Helsinki että Vantaa ovat mukana World Design Capital hankkeessa. Pääkaupunkiseudun yhteisiä tapahtumia on mm. Lasten teatterifestivaalit ja kulttuurisen nuorisotyön tapahtumat. Seudullinen korkeakouluyhteistyö Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginjohtajat ovat vuosittain pitäneet yhteiskokouksen metropolialueen kehittämiskysymyksistä Helsingin seudun yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtoreiden eli Rehtorifoorumin kanssa. Metropolialueen tutkimus- ja yhteistyöohjelma (KatuMetro) on metropolialueen kuntien, seudun korkeakoulujen ja valtionhallinnon yhdessä toteuttama kaupunkitutkimusohjelma. Neuvottelut valtion rahoitusosuudesta on vielä kesken. Helsinki ja Vantaa ovat Espoon kanssa mukana kansainvälisessä PURE-hankkeessa, joka painottaa sosiaalisen pääoman, oppivien kaupunkien ja alueiden, elinkeinoelämän sekä yliopistojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehittymistä. Helsinki ja Vantaa osallistuvat yhdessä Espoon ja Kirkkonummen kanssa Pääkaupunkiseudun koheesio- ja kilpailukykyohjelman (PKS-KOKO) toteuttamiseen, jonka lähtökohtana on metropolialueen kilpailukykystrategia. 4. Kaupunkien mahdollisen yhdistämisen edut ja haitat valittujen näkökulmien pohjalta Etujen ja haittojen analysointitavaksi on valittu swot-työskentely. Tämän osuuden valmistelu on aloitettu, mutta se ei valmistu väliraportin luovuttamiseen mennessä. Helsingin kaupunki kehityspäällikkö Minna Maarttola puh PL 20, HELSINGIN KAUPUNKI minna.maarttola@hel.fi Vantaan kaupunki markkinointikoordinaattori Raija Koponen puh Kielotie 28, VANTAA raija.koponen@vantaa.fi

13 Kilpailukyky 13 (14) Väliraportti Helsinki Vantaa-selvitys 5. Teemaryhmän työn organisointi ja eteneminen Kilpailukyky-teemaryhmän kokoonpano Teemaryhmään kuuluvat seuraavat edustajat Helsingistä: - elinkeinojohtaja Eero Holstila, talous- ja suunnittelukeskus, varapuheenjohtaja - erityissuunnittelija Ida Björkbacka, talous- ja suunnittelukeskus - osastopäällikkö Veikko Kunnas, kulttuurikeskus - suunnittelija Riikka Lahdensuo, hallintokeskus - kehityspäällikkö Minna Maarttola, talous- ja suunnittelukeskus, sihteeri - kongressipäällikkö Leena Sipilä, talous- ja suunnittelukeskus - osastopäällikkö Juhani Tuuttila, kiinteistövirasto Teemaryhmään kuuluvat seuraavat edustajat Vantaalta: - yrityspalvelujohtaja Leea Markkula-Heilamo, maankäyttö- ja ympäristö, puheenjohtaja - kehittämispäällikkö Ritva Alatalo, maankäyttö- ja ympäristö - markkinointikoordinaattori Raija Koponen, maankäyttö- ja ympäristö, sihteeri - elinkeinopäällikkö Raimo Koskenkanto, maankäyttö- ja ympäristö - viestintäjohtaja Antti Kuusela, keskushallinto - kulttuurijohtaja Iiris Lehtonen, vapaa-aika ja asukaspalvelut - nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja Paula Ylöstalo-Kuronen, sivistystoimi Työn eteneminen Teemaryhmä tarkastelee mahdollisen yhdistymisen vaikutuksia erityisesti yritysten toimintaympäristön sekä yritysten ja investointien näkökulmasta. Kilpailukyky-teemaryhmän työ etenee vaiheittain seuraavasti: 1. Tutustuminen olemassa oleviin analyyseihin seudun kilpailukykytekijöistä Teemaryhmä on perehtynyt aluksi seuraaviin mm. pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisen kilpailukykystrategian valmistelun taustamateriaaliksi laadittuihin selvityksiin: - Helsingin metropolialueen kansainvälisen kilpailukyvyn määrittely ja mittaaminen esiselvitys (Helsingin kaupungin tietokeskus 2009), - Kiinnostavien paikkojen metropoli (Net Effect Oy, ), - Metropolialueen kilpailukykystrategia Menestyvä metropoli - Metropolialueen kilpailukyvyn kehittäminen (Advansis Oy), - Vantaan kilpailukykyohjelma sekä - valmisteilla oleva Espoon kilpailukykyanalyysi. Helsingin kaupunki kehityspäällikkö Minna Maarttola puh PL 20, HELSINGIN KAUPUNKI minna.maarttola@hel.fi Vantaan kaupunki markkinointikoordinaattori Raija Koponen puh Kielotie 28, VANTAA raija.koponen@vantaa.fi

14 Kilpailukyky 14 (14) Väliraportti Helsinki Vantaa-selvitys 2. Nykytilan kuvaus Kaupunkien toimintaa nykytilassa on kuvattu seuraavan jäsennyksen mukaisesti: 1. Kaupunkien oma toiminta: tavoitteet ja tapa toimia - elinkeinotoimi ja yrityksille suunnattujen palvelujen tarjonta, ml. yritysneuvonta - elinkeino- ja matkailumarkkinointi sekä tapahtumat - kansainvälinen toiminta - kaupunkien suhteet ja yhteistyö korkeakoulujen ja yliopistojen sekä muiden oppilaitosten kanssa - kansainvälinen koulutustarjonta, ml. suomenkielen opetus 2. Kaupunkien verkostomainen yhteistoiminta: hyödynnetyt ja hyödyntämättömät synergiaedut - kaupunkien välinen yhteistyö ja yhteiset strategiat 3. Elinkeinoympäristö - Helsingin ja Vantaan elinkeinoilmapiirin arviointi - elinkeinorakenne kaupungeittain - kaupunkien ja seudun logistinen asema - yritysten sijoittumismahdollisuudet (maanomistus, tontti- / tilatarjonta, ym.) - Kansainvälinen ilmapiiri ja viihtyvyys 3. Yhdistymisen edut ja haitat (SWOT-analyysi) Kilpailukyky teemaryhmä arvioi kaupunkien mahdollisen yhdistämisen edut ja haitat soveltuvin osin toimeksiannossa mainittujen näkökulmien ja kriteerien avulla (ks. sivu 3). Lisäksi teemaryhmä arvioi mahdollisen yhdistämisen edut ja haitat suhteessa Helsingin seudun yhteistyöhön ja yhteisiin kuntayhtymiin. Teemaryhmän on tarkoitus järjestää vielä kevään aikana työpajamuotoinen tapaaminen merkittävimpien sidosryhmien kuten esimerkiksi Helsingin seudun kauppakamarin, Helsingin Yrittäjät ry:n ja Vantaan Yrittäjät ry:n kanssa. 4. Johtopäätökset Yhteistyö muiden teemaryhmien kanssa Kilpailukyky-teemaryhmä on alustavasti suunnitellut pitävänsä yhteiskokoukset ainakin Sivistystoimen palvelut - sekä Maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö -teemaryhmien kanssa. Helsingin kaupunki kehityspäällikkö Minna Maarttola puh PL 20, HELSINGIN KAUPUNKI minna.maarttola@hel.fi Vantaan kaupunki markkinointikoordinaattori Raija Koponen puh Kielotie 28, VANTAA raija.koponen@vantaa.fi

15 Kilpailukyky 1 (8) Väliraportti, LIITE 1 Helsinki Vantaa -selvitys Nykytilan kuvaus: Helsingin kaupunki 1. Kaupunkien oma toiminta: tavoitteet ja tapa toimia Elinkeinotoimi ja yrityksille suunnattujen palvelujen tarjonta Elinkeinopoliittisten asioiden hoito on Helsingissä jakautunut useisiin eri virastoihin, sillä kukin kaupungin hallintokunta vastaa elinkeinopoliittisten toimenpiteiden hoitamisesta omalla toimialallaan. Näin ollen esim. kaupunkisuunnitteluvirasto vastaa kaavoituksesta ja liikennesuunnittelusta, kiinteistövirasto mm. tonttien vuokraamisesta ja myymisestä (ks. kohta Yritysten sijoittumismahdollisuudet ), rakennusvirasto katujen, puistojen ja julkisten rakennusten rakentamisesta ja kunnossapidosta, ym. Talous- ja suunnittelukeskukseen kuuluva elinkeinopalvelu huolehtii elinkeinopolitiikan suunnittelusta ja eri hallintokuntien elinkeinopoliittisten toimenpiteiden yhteensovittamisesta. Elinkeinopalvelu vastaa myös neuvontapalvelujen tarjoamisesta aloittaville yrityksille sekä elinkeinopoliittisista kehittämishankkeista ja elinkeinomarkkinoinnista. Elinkeinopalveluun kuuluu neljä toimistoa: elinkeinokehitys, YritysHelsinki, tapahtumayksikkö sekä matkailu- ja kongressitoimisto. Näissä työskentelee yhteensä noin 60 henkilöä. Merkittävimpiä useiden hallintokuntien vastuulle kuuluvia hankkeita koordinoi elinkeinopoliittisia asioita koordinoiva työryhmä (EPOK-työryhmä), jota johtaa kaupunginjohtaja. Ryhmässä on mukana kaupunkisuunnittelusta ja kiinteistötoimesta sekä rakennus- ja ympäristötoimesta vastaavat apulaiskaupunginjohtajat, kaupunkisuunnittelu-viraston ja kiinteistöviraston virastopäälliköt sekä rahoitusjohtaja ja elinkeinojohtaja. Työryhmällä ei ole muodollista päätösvaltaa, vaan se on luonteeltaan valmisteleva toimielin. Elinkeinopalvelu huolehtii työryhmän asioiden valmistelusta. Helsingin elinkeinoneuvottelukunta on kaupungin ja elinkeinoelämän välinen neuvoa-antava toimielin, jonka tarkoituksena on myötävaikuttaa elinkeinoelämän suotuisaan kehitykseen Helsingissä. Neuvottelukunnan jäsenet nimeää kaupunginhallitus (8), Helsingin seudun kauppakamari (6) ja Helsingin Yrittäjät ry (3). Neuvottelukunnan asioiden valmistelusta vastaa elinkeinopalvelu. Helsingin elinkeinopolitiikan painopisteet Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi Helsingin elinkeinostrategian 2007 Yritysmyönteiseksi kumppaniksi Elinkeinostrategia määrittelee Helsingin elinkeinopoliittiset linjaukset ja toiminnan painopistealueet lähivuosiksi. Strategia sisältää kaikkiaan 51 toimenpidettä seuraavilta painopistealueilta: vetovoimainen kaupunkiympäristö, laadukkaiden palvelujen keskittymä, maailmanluokan innovaatio- ja liiketoimintakeskus, osaavan työvoiman kaupunki ja Helsinki - yritysmyönteinen kumppani. Helsingin kaupunki kehityspäällikkö Minna Maarttola PL 20, HELSINGIN KAUPUNKI minna.maarttola@hel.fi Vantaan kaupunki markkinointikoordinaattori Raija Koponen Kielotie 28, VANTAA raija.koponen@vantaa.fi

16 2 (8) Keski-Pasila on kaupungin toimitilarakentamisen avainalue. Helsinki panostaa myös eräiden muiden, erityisesti satamalta vapautuneiden, alueiden toteutukseen ja ylläpitää keskustan vetovoimaa kehittämällä Kauppatorin ympäristöä ja Kaupungintalokortteita osana ns. vanhan kaupunginosan elävöittämistä. Kaupungin elinkeinopolitiikan mukaan vahvoja kasvualoja, joiden toimintaedellytyksiä kaupunki on sitoutunut kehittämään, ovat tietointensiiviset liike-elämän palvelut, luovat alat ja matkailu. Kaupunki tukee Forum Virium Helsinki -hanketta, jonka tavoitteena on luoda Helsingin seudulla kuluttajien ja asiakkaiden tarpeisiin perustuvia, kansainvälisesti kilpailukykyisiä digitaalisia palveluja yritysten, julkistahojen ja kansalaisten välisellä yhteistyöllä. Hankkeen perustaneiden ns. veturiyritysten lisäksi mukana on kumppaniyrityksiä sekä julkishallinnosta Helsingin kaupunki, Sitra, Tekes ja VTT. Kaupunki on myös sitoutunut vahvistamaan Arabianrannan kehittymistä luovien toimialojen keskittymänä ja eurooppalaiseen verkostoon kuuluvana Living Lab Helsinkinä. Yritysneuvonta Helsingin kaupunki tarjoaa neuvontapalveluita yrityksen perustamista harkitseville hen-ilöille sekä toimintansa äskettäin käynnistäneille yrityksille / yrittäjille. Kaupungin rahoituksella toimivat organisatorisesti erilliset neuvontayksiköt - NYP Yrityspalvelut ja Helsingin Uusyrityskeskus ry (aikaisemmin Helsingin Uusyrityspalvelu ry) ovat sijoittuneet yhteisiin tiloihin Kaisaniemeen. YritysHelsinki-niminen neuvontakeskus tarjoaa yrittäjäksi aikoville ja aloittaneille yrittäjille saman katon alta kattavasti erilaisia palveluita kuten esimerkiksi INFO-tilaisuuksia, perustamisneuvontaa ja asiantuntijapalveluita, yrittäjäkursseja. YritysHelsinki tarjoaa myös yrityshautomopalveluita Ilmalan toimipisteessään enintään 18 yritykselle kerrallaan. YritysHelsinki tekee yhteistyötä neuvonnan kannalta keskeisten kaupungin virastojen kanssa. YritysHelsinki toimii yhtenä valtakunnallisen uusyrityskeskusverkoston jäsenenä ja vastaa Helsingin kaupungin osalta seutuypp-palveluista sekä toimii osana valtakunnallista YritysSuomi hanketta. YritysHelsingin asiakaspalvelumäärät ovat kasvaneet vuodesta 2008 alkaen. Kasvu jatkui erittäin voimakkaana vuonna Asiakkaista suuri osa on maahanmuuttajia (36%). Kaupunki lisäsikin neuvonnan resursseja kysynnän kasvaessa vuoden 2009 aikana. YritysHelsingissä työskentelee 12 henkilöä neuvontatehtävissä. Yksikön toimintaa rahoitetaan vuonna 2010 noin eurolla. YritysHelsingin tarjoamia palveluita on tarkoitus laajentaa vastaamaan muuttuvia tilanteita ja asiakkaiden tarpeita kehittämällä toimintansa alkuvaiheessa olevien yritysten kasvuneuvontaa Kiihdytyspiste-pilotilla sekä lisäämällä sähköisiä palveluita Pääkaupunkiseudun yhteinen maahanmuuttajayrittäjyyden edistämiskeskus aloitti toimintansa YritysHelsingin tiloissa vuoden 2008 alussa. Se toimii osana ESR-rahoitteista projektia ilman muodollista organisaatiota. Hanke saa rahoitusta myös Uudenmaan TE-Keskukselta sekä pääkaupunkiseudun kunnilta. Maahanmuuttajille suunnatuista palveluista vastaa projektiasiamies sekä varsinaisen yritysneuvonnan osalta koko YritysHelsingin henkilökunta. Elinkeinomarkkinointi Helsingin kaupunki markkinoi eräitä toimitila-alueita yhteistyössä ko. alueilla toimivien yritysten kanssa. Kalasataman yhteismarkkinointihankkeeseen osallistuvat kaupungin toimijoiden lisäksi seitsemän yritystä, joista osa toimii alueella ja osalla on alueella tontinvarauksia. Vuosaarta markkinoidaan yritysten sijaintipaikkana yhdessä kolmen alueella toimivan yrityksen ja paikallisten yhteisöjen kanssa.

17 3 (8) Herttoniemen ja Roihupellon yritysalueita sekä Itäkeskuksen, Puotilan ja Myllypuron keskuksen toimitilatontteja markkinoidaan yhteistyössä alueiden yrittäjien kanssa MetroHelsinki - hankkeessa. Hanke on hyväksytty valtakunnalliseen lähiöohjelmaan. Yhteismarkkinointia toteutetaan mm. hankkeiden omilla www-sivuilla, järjestämällä yritysseminaareja ja asiakastilaisuuksia, ilmoituskampanjoilla talouslehdissä, ulkomainonnalla ja esitemateriaalilla. Alueita on esitelty myös ulkomaisissa aluemarkkinointitapahtumissa kuten ExpoRealissa Münchenissä ja Mipimissä Cannessissa. GHP:n osakassopimuksen mukaisesti Helsingin osuus on yhtiön rahoituksesta 1,4 miljoonaa euroa vuonna Matkailu Elinkeinopalvelun matkailu- ja kongressitoimisto vastaa kaupungin matkailustrategiasta, matkailumarkkinoinnista, matkailuneuvonnasta, matkailun kehittämisestä ja sidosryhmätyöstä. Kaupungin kokonaan omistama Helsingin Matkailu Oy hoitaa yhteismarkkinointitoimenpiteitä matkailuelinkeinon ja muiden yhteistyökumppanien kanssa, matkailuneuvonnan myyntitoimintaa sekä seudullista matkailuneuvontaa lentoasemalla. Matkailu- ja tapahtumatoimintojen organisointivaihtoehtojen selvitys on alkanut ja toimenpide-ehdotuksien on määrä valmistua mennessä. Matkailu- ja kongressitoimisto edistää matkailun toimintaedellytyksiä ja osallistuu kehittämistyöhön. Pääkaupunkiseudun matkailun kehittämisohjelmaa toteutetaan yhteis-työssä Vantaan ja Espoon kanssa. Matkailuneuvontapisteissä palvellaan yli puoli miljoonaa asiakasta vuosittain. Neuvontapisteet sijaitsevat Pohjoisesplanadilla, Rautatieasemalla ja Helsinki-Vantaan lento-asema (seudullinen rahoitus, Helsingin Matkailu Oy operoi), minkä lisäksi kesäisin on käytössä Infokontti ja Hernesaaren risteilylaiturin neuvontapiste. Matkailumarkkinointitoimenpiteitä on jaettu kotimaan markkinoiden lisäksi myös noin 20 eri maahan välittömän ja välillisen matkailutulon merkityksen mukaisesti johtuen kansainvälisen matkailijamäärän pidemmästä viipymästä ja alueelle jättämästä matkailutulosta yöpymisten näkökulmasta. Helsingin imagomarkkinoinnin tärkein näkökulma on kaupungin matkailubrändin jalkauttamisprosessi ja brändin toteuttaminen huomioiden erityisesti ulkomaan markkinat, jossa pääsääntöisesti Helsingin kilpailijat ovat. Matkailu- ja kongressitoimisto edistää seudullista markkinointia tarjoamalla matkailuelinkeinolle ja seudullisille toimijoille mahdollisuuksia osallistua Helsingin markkinointitoimenpiteisiin. Toimisto osallistuu noin 80 myynti- tai messutilaisuuteen ja toteuttaa noin 100 erilaista matkailukampanjaa tai markkinointiprojektia vuosittain ulkomailla ja kotimaassa. Tutustumisvierailuja medialle ja matkanjärjestäjille järjestetään yli 200 ryhmälle eli henkilölle vuosittain. Lentoyhtiömarkkinointia tehdään yhteistyössä Finavian ja Matkailun edistämiskeskuksen kanssa. Matkailumarkkinoinnin painopistettä siirretään matkanjärjestäjistä suoraan kuluttajille mm. verkkopalveluja hyväksi käyttäen. Kongressiyksikkö, Helsinki City Convention Bureau, markkinoi Helsinkiä kongressi-kaupunkina ja vastaa kansainvälisten kongressien hakemisesta Helsinkiin. Se markkinoi Helsinkiä myös yrityskokousten ja kannustematkojen pitopaikkana. Matkailu- ja kongressitoimistossa työskentelee 24 vakituista työntekijää ja Helsingin Matkailu Oy:ssä 8 työntekijää. Kesäkaudeksi palkataan 26 Helsinki Help neuvojaa ja 10 matkailuneuvojaa. Toimiston budjetti on noin 3,9 milj. euroa ja Helsingin Matkailu Oy:n budjetti noin 1 milj. euroa.

18 4 (8) Tapahtumat Tapahtumat ja erilaiset festivaalit elävöittävät kaupunkia ja vahvistavat kansalaisyhteis-kuntaa. Niillä on myös kaupungin imagoa ja taloutta kohottavia vaikutuksia. Vuosittain Helsingissä järjestetään kaikkea toistuvista, suurten massojen kaupunkifestivaaleista, vain kerran järjestettäviin muutaman kymmenen ihmisen tapahtumiin. Helsingin kaupunki pyrki edistämään erilaisten tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämistä. Vuonna 2007 kulttuuri- ja kirjastolautakunta tuki 55 kaupungissa järjestettyä festivaalia 1,7 miljoonalla eurolla. Pienimillään tuki oli 1400 euroa. Suurin avustus, euroa, myönnettiin Helsingin juhlaviikoille, joka onkin suurin yksittäinen festivaali Helsingissä. Kävijöitä Helsingin avustamilla festivaaleilla oli yli Pelkästään Helsingin juhlaviikoilla kävijöitä oli ja myytyjä lippuja Eniten Helsingissä järjestetään musiikkiin, tanssiin ja elokuvaan erikoistuneita festivaaleja. Suosituimmat tapahtuma-alueet ovat Kaivopuisto, Kaisaniemenpuisto, Rautatientori ja Narinkkatori. Lisäksi tilaisuuksia järjestetään yleisillä alueilla eripuolilla kaupunkia. Luvat kaupungin mailla järjestettäviin tilaisuuksiin on myöntänyt alueen hallinasta riippuen joko rakennusvirasto tai kiinteistövirasto, joskus myös liikuntavirasto. Parhaillaan po. lupien myöntäminen ollaan keskittämässä rakennusvirastoon. Tapahtumayksikkö perustettiin osana elinkeinostrategian toteuttamista tammikuussa Tapahtumayksikkö osallistuu tapahtumien hakuprojekteihin yhdessä muiden vi-rastojen kanssa ja toteuttaa vuosittain tietyt yleisötapahtumat. Kaupungin näkyvyyttä ja tapahtumallisuutta lisäävät myös kaupungin kulttuuritoimen järjestämät teema- ja kaupunkitapahtumat, esimerkiksi kaikille avoin Kiinalainen uudenvuoden juhla. Myös mm. liikuntavirasto ja nuorisoasiankeskus tuottavat ja toteuttavat tapahtumia. Kansainvälinen toiminta Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin kansainvälisen toiminnan strategian Strategian lähtökohtana on pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteinen visio. Helsingin kansainvälinen strategia linjaa yhteistyötä, joka tähtää koko Helsingin seudun vahvistumiseen monikulttuurisena metropolina, Itämeren logistisena keskuksena, Euroopan osaamiskeskuksena sekä maailmanluokan liiketoimintakeskuksena. Kansainvälinen yhteistyö edistää Helsingin kilpailukykyä ja kaupungin palvelujen kehittämistä. Kansainvälinen strategia tukee tavoitteiden toteutumista kansainvälisen toiminnan keinoin. Pääkaupunkiasemasta johtuen Helsingin kansainväliseen toimintaan liittyy lisäksi erityisiä vastuita, velvollisuuksia ja mahdollisuuksia. Hallintokeskuksen kansainvälisen osaston johdolla koordinoitaviin vaikuttamisen välineisiin kuuluvat kansallinen ja kansainvälinen kaupunkipolitiikka, eurooppalainen edunvalvonta, kaupunkidiplomatia ja vieraanvaraisuus, kansainvälinen viestintä ja markkinointitapahtumat sekä ulkomaalaisille Helsingissä tarjottavat palvelut. Toiminnan koordinointiin osallistuvat hallintokeskus (kansainvälisen toiminnan osasto ja viestintä), talous- ja suunnittelukeskus (elinkeinopalvelu), tietokeskus ja henkilöstökeskus. Helsingin kansainvälisen toiminnan lähtökohtia ja toimintaperiaatteita ovat kaupunkiorganisaation koordinoitu toiminta, seudullinen edustavuus, kansallinen kumppanuus, Itämeren integraatio, eurooppalainen vaikuttavuus sekä globaali kilpailukyky ja näkyvyys. Helsingin toiminnan volyymi ja vaikuttavuus vahvistuu, kun kaupunki toimii aktiivisesti osana suurempaa maantieteellistä kokonaisuutta ja panostaa kumppanuussuhteisiinsa.

19 5 (8) Helsinki on edistänyt Itämeren alueen integraatiota ja kilpailukykyä pitkäjänteisesti Itämeren metropolien Baltic Metropoles verkostossa. EU:n Itämeri-strategiaa toteuttavat kärkihankkeet (Balt- Met Promo-, Rail Baltica Growth Corridor- ja Baltic Sea Challenge -projektit) ovat osa metropolialueen kilpailukykyaiesopimusta. EU-hankkeilla edistetään kaupungin strategisten kehittämishankkeiden toteutumista ja vaikutetaan kaupunkien eurooppalaiseen toimintaympäristöön. Strategista yhteistyötä ja edunvalvontaa hoitavat myös Helsingin kansainvälisen toiminnan osastoon kuuluvat Helsinki EU-toimisto Brysselissä sekä Helsinki-keskus Pietarissa. Kaupunkien suhteet ja yhteistyö korkeakoulujen ja yliopistojen sekä muiden oppilaitosten kanssa Korkeakouluyhteistyö Helsingissä toimii 12 yliopistoa: Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Svenska handelshögskolan, Kuvataideakatemia, SibeliusAkatemia, Teatterikorkeakoulu ja Maanpuolustuskorkeakoulu. Helsingin strategiaohjelman mukaan Helsinkiä kehitetään opiskelijoiden kaupunkina, jossa on monta kampusta ja korkeakoulutasoisia yksiköitä kaupungin eri osissa; Yhteistyötä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa tehostetaan; Panostetaan Aalto-yliopiston monikampuksiseen malliin. Helsingin kaupunki on tehnyt tiivistä yhteistyötä Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston kanssa. Kaupungin talous- ja suunnittelukeskus on vuoden 2009 aikana vahvistanut resurssejaan korkeakouluyhteistyön ja opiskelijakaupunkiasioiden hoitamiseksi. Henkilöstökeskus vastaa maahanmuuttaja- ja rekrytointiasioiden valmistelusta. Helsingin kaupungin ja Helsingin yliopiston yhteisen yhteistyöneuvottelukunnan tehtävänä on kehittää ja koordinoida kaupungin ja yliopiston välistä yhteistoimintaa sekä myötävaikuttaa korkeimman opetuksen ja tutkimuksen kehitykseen Helsingissä. Helsingin kaupungin ja Aalto-yliopiston välistä yhteistyötä suunnitellaan lukukauden aikana. Tarkoituksena on yhdistää hyväksi todettuja yhteistyömuotoja, joita kaupungilla tähän mennessä on ollut Aalto-yliopiston korkeakoulujen kanssa: - Kaupungin ja kauppakorkeakoulun yhteistyötä koordinoi kauppakorkeakouluun sijoitettu koordinaattori ja johtaa johtoryhmä ja ohjausryhmä. Kustannukset (vajaat euroa / vuosi) on jaettu puoliksi. Yhteistyön puitteissa on toteutettu mm. tutkimus- ja kehittämishankkeita, henkilöstökoulutusta ja seminaareja. - Kaupungilla ja TKK:lla on ollut yhteinen Innovatiivinen kaupunki -tutkimus- ja kehittämisohjelma, jolla on ollut osapuolten johdosta koostuva johtoryhmä sekä molempien osapuolten nimeämistä jäsenistä koostuva ohjausryhmä. Yhteistyön ja ohjelman perustana on TKK:lle innovaatiokeskukseen sijoitettu kahden hengen yksikkö, jonka kustannukset ( euroa / vuosi / osapuoli) on jaettu puoliksi. Tutkimus- ja kehittämisprojekteja on käynnistynyt 29 ja niiden yhteenlaskettu rahoitus on noin 13 miljoonaa euroa. - Taideteollisen korkeakoulun ja Helsingin kaupungin välinen yhteistyö on järjestetty asiakohtaisesti. Kaupunki on osakkaana Arabianrannan alueen kehitysyhtiössä, Art and Design City Helsinki Oy:ssä ja rahoittaa ADC:n toimintaa. Yhteistoimintaa on myös Taideteollisen korkeakoulun Future Home Instituten kanssa eri kehittämishankkeissa.

20 6 (8) Ammattikorkeakoulut Helsingissä toimii kaikkiaan viisi ammattikorkeakoulua: Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Diakonia-ammattikorkeakoulu, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Metropolia ammattikorkeakoulu. Metropolia Ammattikorkeakoulua ylläpitää Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy, jonka Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit sekä Kirkkonummen kunta perustivat Helsingin kaupunki omistaa yhtiöstä 42 % ja Vantaan kaupunki 26 %. Muut osakkeenomistajat ovat Espoon kaupunki (27 %), Kirkkonummen kaupunki (4 %) ja Kauniaisten kaupunki (1 %). Metropolia aloitti toimintansa Ammattikorkeakoululla on opiskelijoita yhteensä noin eri toimipisteissä Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään seitsemän ja enintään yhdeksän jäsentä. Osakassopimuksen perusteella Helsingin kaupunki nimeää kolme jäsentä ja neljänä ensimmäisenä vuonna myös hallituksen puheenjohtajan. Ammatillinen koulutus Helsingissä on yhteensä 16 ammatillista oppilaitosta, joista 13 on yksityisiä tai säätiön ylläpitämiä oppilaitoksia ja kolme Helsingin kaupungin ylläpitämää. Helsingin palvelualojen-, Helsingin tekniikan alan- ja Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa on yhteensä noin opiskelijaa. Oppilaitoksilla on eri puolilla Helsinkiä seitsemän eri koulutusyksikköä, joista voi valmistua ammattiin 24 eri perustutkinnossa. Kansainvälinen koulutustarjonta ja suomenkielen opetus Helsingissä toimii useita valtion ja yksityisten ylläpitämiä kansainvälisiä kouluja. Kaupunki ylläpitää Ressun IB peruskoulua ja lukiota. Helsinki järjestää kaksikielistä perusopetusta englannin, espanjan, kiinan, venäjän ja viron kielellä. Vieraskielistä opetusta järjestetään englannin, espanjan, kiinan, venäjän ja viron kielillä. Kielikylpyopetusta järjestetään kahdeksassa peruskoulussa Helsingissä toimii valtion ylläpitämä Helsingin eurooppalainen koulu sekä yksityiset International School of Helsinki ja Helsingin suomalaisen koulun IB-linja. Valtio ylläpitää Helsingin ranskalaissuomalaista koulua ja suomalais-venäläistä koulua. Yksityisiä kouluja ovat Helsingin saksalainen koulu, Englantilainen koulu ja Kulosaaren yhteiskoulu. Kaksikielistä perusopetusta tarjoaa lisäksi neljä koulua englannin kielellä. Kielikylpyopetusta järjestää yksi yksityinen peruskoulu Helsingin kaupungin opetusvirasto tarjoaa maahanmuuttajille suunnattua suomenkielen koulutusta Helsingin aikuislukiossa. Koulutusta järjestetään myös ostospalveluna yhteistyössä maahanmuuttajajärjestöjen ja Kulttuurikeskus Caisan kanssa. Lisäksi suomenkielen koulutusta tarjotaan suomenkielisessä työväenopistossa. Opetusvirastolla on parhaillaan meneillään suomen kielen opetuksen ohjaamisen kehittämishanke. Helsingin kaupungin henkilöstökeskus järjestää kaupungin palveluksessa oleville maahanmuuttajille ammattikohtaisia suomenkielen kursseja. Henkilöstökeskuksessa on meneillään ASKI-hanke, eli ammatillisen suomen kielen kehittämiskokonaisuus.

21 7 (8) 2. Elinkeinoympäristö Helsingissä Elinkeinoilmapiiri Helsingissä yritysbarometrien näkökulmasta Helsingin kaupunki on saanut aikaisempaa parempia arvioita elinkeinoelämän järjestöjen vuoden 2009 aikana teettämissä yritysbarometreissa. Vaikka mm. Helsingin Yrittäjät ry:n PKyritysbarometrin mukaan alueella ollaan edelleen tyytymättömiä sijaintikunnan ja yritysten väliseen yhteistyöhön ja elinkeinopolitiikkaan kokonaisuudessaan, kehitys-suunta on puolentoista vuoden aikana ollut myönteinen. Helsinki sijoittui myös ensimmäiseksi keväällä 2009 julkaistussa vertailussa, jossa selvittiin vuosina yrityksen perustaneiden mielipiteitä mm. kotikaupunkinsa elinkeinopolitiikasta, neuvonta- ja tukipalveluista sekä yleisestä yrittämisen ilmapiiristä. European Cities Entreprenaurship Ranking eli ECER- kyselyn mukaan helsinkiläiset yrittäjät olivat erityisen tyytyväisiä mm. yritysten tukipalveluihin. Toimenpiteitä yritysmyönteisemmän ilmapiirin vahvistamiseksi ja laajojen poikkihallinnollisten palvelukokonaisuuksien sujuvoittamiseksi jatketaan edelleen mm. elinkeinopolitiikan avainhenkilöille suunnatulla valmennuksella ( Yritysmyönteinen kumppani kehittämishanke ). Yritysten sijoittumismahdollisuudet (maanomistus, tontti- ja tilatarjonta) Helsingin vahva maaomistus antaa hyvät mahdollisuudet sekä tontinluovutuksen että kaavoituksen kautta luoda mahdollisuuksia yritysten sijoittumiselle kaupungin alueelle. Kaupunki omistaa nykyisin kaupungin hallinnollisiin alueisiinsa kuuluvista maa-alueista 63 % - ja peräti 68 %, mikäli Östersundomia ei lasketa mukaan. Kaupungilla on voi-massa 230 liike- ja toimistotontin ja 920 teollisuus- ja varastotontin pitkäaikaista maan-vuokrasopimusta. Maanvuokratulot näistä toimitilatonteista ovat noin 47 miljoonaa euroa vuodessa. Helsingin kaupunki luovuttaa toimitilatontit vuokraamalla. Liike- ja toimistotonttien vuokrasopimuksiin sisältyy yleensä osto-optio, joka on voimassa määräajan (3-5 vuotta) ja sen toteuttaminen edellyttää, että tontti on rakennettu ja sopimuksessa määritellyt muut ehdot ovat täyttyneet (mm. ankkuriyritys muuttanut taloon) luvulla kaupungin vetovoimaisimmat toimitila-alueet olivat Ruoholahti ja Pitäjänmäki luvulla tämän aseman ovat ottaneet Salmisaari ja Ruskeasuo sekä logistiikka-alueena Vuosaaren satama. Kaupungilla on vapaita asemakaavoitettuja toimitilatontteja tällä hetkellä noin 120 kpl. Puolet näistä on liike- ja toimistotontteja ja toiset puolet teollisuus- ja varastotontteja. Liike- ja toimistotonttien rakennusoikeus on yhteensä k-m 2 ja teollisuus- ja varastotonttien rakennusoikeus on k-m 2. Tontit sijaitsevat eri puolilla kaupunkia. Lähivuosien tärkein teollisuusalue, josta tontteja luovutetaan, on Kivikon pienteollisuus-alue. Kaupungin vapaat teollisuus- ja varastotontit ovat kooltaan ja sijainniltaan sellaisia, ettei kaupunki pysty osoittamaan sijoittautumismahdollisuuksia suurille teollisuusyrityksille eikä paljon tilaa vaativalle toiminnalle. Helsingin kaupunki vuokraa omistamiaan toimitiloja myös yrityksille ja yhteisöille. Liiketilaa on noin m 2, joka on pääasiassa kivijalkaliiketilaa, jota kaupunki välivuokraa asuinkiinteistöyhtiöiltä yksityisille. Liiketiloihin sisältyy myös kolme kauppahallia. Toimistotilaksi luokiteltavaa yksityisille vuokrattavaa tilaa on noin m 2. Varastotilaksi luokiteltavaa tilaa on noin m 2 ja muuta tilaa noin m 2. Helsingin Tukkutorilla, joka on liikelaitos, on elintarvikealan tarpeisiin vuokrattavaa tilaa noin m 2. Myös eräät muut kaupungin liikelaitokset vuokraavat omistamiaan, omaan käyttöönsä tarpeettomia tiloja, ulkopuolisille. Lisäksi kaupungin omistamilla tiettyä tarkoitus varten perustetuilla yhtiöillä on omat tilansa, joita ne vuokraavat asiakkaillensa. Tällaisia yhtiöitä ovat mm. Kiinteistö Oy Kaapelitalo (kulttuuripainotteinen tuotantotyö, m 2 ), Lasipalatsin Mediakeskus Oy (media-ala, m 2 ), Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Tennispalatsi (elokuva- ja museo, m 2 ), Hansasilta (Itäväylän sillan liiketilat) ja Helsingin Leijona Oy (kaupungintalokorttelin liiketilat).

Kilpailukyky Loppuraportti

Kilpailukyky Loppuraportti Helsinki Vantaa-selvitys Kilpailukyky Loppuraportti Teemaryhmä 7 31.8.2010 Helsinki 2010 Kilpailukyky 2 (20) Loppuraportti 31.8.2010 Helsinki Vantaa-selvitys Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 3 2. Toimeksianto...

Lisätiedot

Seutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen

Seutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuselvitykset Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintoselvitys Yhdessä Helsingin seudun kuntien ja Uudenmaan liiton kanssa selvittää kaksiportaisen seutuhallintomallin

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Tilannekatsaus seudullisiin selvityksiin. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen

Tilannekatsaus seudullisiin selvityksiin. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Tilannekatsaus seudullisiin selvityksiin Helsingin seudun yhteistyökokous 22.4.2010 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Meneillään olevat selvitykset Seutuhallintomallien etujen ja haittojen selvitys Helsingin

Lisätiedot

Metropolialueen kilpailukykystrategia

Metropolialueen kilpailukykystrategia Asia 4 / Liite 1 1 Metropolialueen kilpailukykystrategia Painopisteet ja kehittämislinjaukset PKS-kaupunginjohtajien kokous 11.11.2008 2 Tavoite Kilpailukykystrategiassa määritellään metropolialueen (tässä

Lisätiedot

Painopisteet ja kehittämislinjaukset

Painopisteet ja kehittämislinjaukset Painopisteet ja kehittämislinjaukset 25.11.2008 1 Tavoite Kilpailukykystrategiassa määritellään metropolialueen (tässä yhteydessä Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta

Lisätiedot

Vantaan sivistystoimi

Vantaan sivistystoimi Vantaan sivistystoimi Paula Ylöstalo-Kuronen Apulaiskaupunginjohtaja 12.9.2012 Sivistystoimen visio ja toiminta-ajatus Vantaa on kasvuun, oppimiseen, uudistumiseen ja sivistykseen luottava lasten, nuorten

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPUNGIT HELSINKI, ESPOO, VANTAA JA KAUNIAINEN

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPUNGIT HELSINKI, ESPOO, VANTAA JA KAUNIAINEN PKS-ELINKEINORYHMÄN LOPPURAPORTTI 7.12.2007 SISÄLLYSLUETTELO Pks-elinkeinoryhmän toimeksianto... 2 Pks-elinkeinoryhmän kokoonpano ja työskentely... 2 Toimeksiannon tausta... 2 Toimenpiteiden eteneminen...

Lisätiedot

Seutuselvitykset, tilannekatsaus

Seutuselvitykset, tilannekatsaus Seutuselvitykset, tilannekatsaus PKS-neuvottelukunta 24.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintomallien etujen ja haittojen selvitys Seutuhallintoselvityksen työohjelma talvi 2009-2010 Valmistelu

Lisätiedot

Asukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja

Asukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Asukasilta Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Vantaan aluemuutoksia Pitäjän rajat vuonna 1578 Vantaa Vantaan kaupungin rajat vuonna 2008 Helsinki Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 2 Vuoden 2009 alusta Vantaan

Lisätiedot

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma SISÄLTÖ Visio & Missio... Elinkeino-ohjelman tavoitteet... Vahvuudet... Painopistealueet... Keskustan kehittäminen Keravasta seudullinen kaupankeskus...

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

OPISKELIJAMETROPOLI-HANKE: opiskelija-asumisen asiantuntijatapaaminen

OPISKELIJAMETROPOLI-HANKE: opiskelija-asumisen asiantuntijatapaaminen Tervetuloa! OPISKELIJAMETROPOLI-HANKE: opiskelija-asumisen asiantuntijatapaaminen keskiviikkona 3. maaliskuuta 2010 Helsingin kaupungintalolla AAMUPÄIVÄN OHJELMA 9.00 avaus ja hankkeen esittelyä 9.20 osallistujien

Lisätiedot

Maakuntahallitus 32 14.03.2016

Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Tuottavuus ja verkostojohtaminen Kuntatalouden kehitys ja palvelutarpeen kasvu edellyttävät

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 4/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 4/2016 1 (5) 4 Kaupunginjohtajan toimialaan kuuluvien tytäryhteisöjen edustajien nimeäminen Pöydälle 29.02.2016 HEL 2016-000721 T 00 01 05 Päätösehdotus päättää 1 kehottaa

Lisätiedot

Luovan osaamisen mahdollisuudet

Luovan osaamisen mahdollisuudet Luovan osaamisen mahdollisuudet Val Luovien alojen kehittämistoimenpiteitä Helsingissä Kimmo Heinonen Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto 6.11.2014 Esityksen sisältö 1. Luovat alat (elinkeinopolitiikan

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPUNKIOHJELMA

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPUNKIOHJELMA PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPUNKIOHJELMA Toiminta- ja taloussuunnitelma 2008 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPUNKIOHJELMA Toiminta- ja taloussuunnitelma 2008 Lähtökohdat ja painopisteet Sisällöllisenä painopistealueena

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Uudistava elinkeinopolitiikka. Ritva Alatalo toimitusjohtaja 17.5.2011

Uudistava elinkeinopolitiikka. Ritva Alatalo toimitusjohtaja 17.5.2011 Uudistava elinkeinopolitiikka Ritva Alatalo toimitusjohtaja MATOjory 13.10.2010 Rakenteet ja prosessit Toimiva ja ja kestävä kaupunki onnistutaan asuntotuotannossa pääpaino Kehäradan asemanseutujen kehittämisessä

Lisätiedot

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sopimus ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sopimus ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta 1 Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sopimus ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta 1. Sopimuksen osapuolet: Helsingin kaupunki Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Kauniaisten kaupunki

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä

Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä Helsingin kilpailukyky Helsinki is placed second overall in the Top 25 European cities of fdi s European City of the Future 2014/15 rankings. Helsinki on maailman

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

OPISKELIJAMETROPOLI-HANKE: korkeakoulukampusten välisen liikenteen asiantuntijatapaaminen

OPISKELIJAMETROPOLI-HANKE: korkeakoulukampusten välisen liikenteen asiantuntijatapaaminen Tervetuloa! OPISKELIJAMETROPOLI-HANKE: korkeakoulukampusten välisen liikenteen asiantuntijatapaaminen keskiviikkona 10. maaliskuuta 2010 Helsingin kaupungintalolla 8.45 aamukahvi AAMUPÄIVÄN OHJELMA 9.15

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (6) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (6) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2013 1 (6) 399 Kaupunginkanslian elinkeino-osaston organisaatiomuutos ja siihen liittyvät henkilöstösiirrot HEL 2013-013409 T 00 01 00 Päätös päätti kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Maakunta- ja sote-uudistus, ja kunnan uudet tehtävät. Luottamushenkilökoulutus Kaupunginjohtaja Kristina Stenman

Maakunta- ja sote-uudistus, ja kunnan uudet tehtävät. Luottamushenkilökoulutus Kaupunginjohtaja Kristina Stenman Maakunta- ja sote-uudistus, ja kunnan uudet tehtävät Luottamushenkilökoulutus 4.10.2017 Kaupunginjohtaja Kristina Stenman Maakunta- ja sote-uudistus 2020 1.1.2020 uusi aluehallinnon taso, maakunta Pohjanmaan

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA Tämä osakassopimus (jäljempänä Sopimus) on solmittu seuraavien osapuolten välillä: 1. Helsingin kaupunki (Y-tunnus 0201256-6),

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 19/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (5) 3 Kaupunginkanslian elinkeino-osaston organisaatiomuutos ja siihen liittyvät henkilöstösiirrot HEL 2013-013409 T 00 01 00 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijä

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen 7.3.2013 Jyväskylän kaupungin kansainvälisten yhteyksien linjaukset Jyväskylän kaupunkistrategia Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki,

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

MHS 07.02.2011 14. Mkj:n varamiehen ehdotus:

MHS 07.02.2011 14. Mkj:n varamiehen ehdotus: Maakuntahallitus 14 07.02.2011 Maakuntahallitus 25 19.03.2012 Maakuntahallitus 57 15.04.2013 Maakuntahallitus 155 25.11.2013 Maakuntahallitus 111 15.09.2014 :n (GHP) uudelleenorganisoinnin valmisteluvaiheen

Lisätiedot

Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot

Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot Yhteenveto Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen Tunnistetaan entistä enemmän kunnassa jo toimivien yritysten tarpeet. Tonttien luovutuksessa pyritään

Lisätiedot

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Tervetuloa Vantaalle. CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010. Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va

Tervetuloa Vantaalle. CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010. Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va Tervetuloa Vantaalle CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010 Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va Vantaa Suomen neljänneksi suurin kaupunki Asukkaita (2009) ~ 195 400 Pinta-ala,

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2009

Toimintasuunnitelma 2009 Toimintasuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Turun ja Helsingin kaupungit tekivät kaupunginjohtajiensa henkilökohtaisesta aloitteesta kesäkuussa 2007 sitoumuksen toimenpiteistä

Lisätiedot

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:

Lisätiedot

LTK:n es. TA 2018 TS 2019 TS Selite TA 2017 Raami 2018

LTK:n es. TA 2018 TS 2019 TS Selite TA 2017 Raami 2018 Budjettiyhteenveto Kehittämiskeskus Selite TA 2017 Raami 2018 LTK:n es. TA 2018 TS 2019 TS 2020 Ulkoiset ja sisäiset yht. Myyntituotot 779 960 223 297 190 796 164 025 149 727 Tuet ja avustukset 573 291

Lisätiedot

Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi

Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi 15.3.2018 Opetusneuvos Petteri Kauppinen yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys

Lisätiedot

KESTÄVÄN KASVUN VAUHDITTAJA ISKO LAPPALAINEN

KESTÄVÄN KASVUN VAUHDITTAJA ISKO LAPPALAINEN KESTÄVÄN KASVUN VAUHDITTAJA ISKO LAPPALAINEN MIKSI LADEC ON OLEMASSA? LADEC auttaa uusia yrityksiä syntymään sekä olemassa olevia yrityksiä uusiutumaan, kehittymään ja kasvamaan Lahden seudulla. Näin alueelle

Lisätiedot

LAHDEN TUTKIMUS- JA OPETUSVERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTON LAHDEN TOIMINTOJEN KOKONAISUUS

LAHDEN TUTKIMUS- JA OPETUSVERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTON LAHDEN TOIMINTOJEN KOKONAISUUS LAHDEN TUTKIMUS- JA OPETUSVERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTON LAHDEN TOIMINTOJEN KOKONAISUUS HELSINGIN YLIOPISTON TOIMINTA LAHDESSA Monipuolista toimintaa jo lähes 40 vuotta. Toiminta kootaan synergiseksi kokonaisuudeksi

Lisätiedot

Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategia

Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategia Cursor Oy Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategia Hyväksytty seutuvaltuustossa 18.6.2019 Tiivistelmä Tämä on Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategia. Strategialla

Lisätiedot

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010 Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen Kimmo Behm 14.10.2010 KUUMA-yhteistyön painopisteet 1. Seudun kilpailukyky ja vetovoima Tavoitteena kilpailukykyiset ja helposti saavutettavissa olevat yritykset ja yhteisöt,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Edunvalvontaa ja palveluita

Edunvalvontaa ja palveluita Suomen Yrittäjät Edunvalvontaa ja palveluita Suomen Yrittäjät edistää yrittäjyyttä. Tavoitteemme on parantaa yrittäjien asemaa ja yrittämisen olosuhteita. Yrittäjyyden vahvistaminen lisää kansalaisten

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen 23.10.2013 Elinkeinopoliittiset toiminta- ja organisaatiomallit JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys

Lisätiedot

Kaikkien yhteinen Vantaa

Kaikkien yhteinen Vantaa Kaikkien yhteinen Vantaa Monikulttuurisuusohjelma 2014-2017, monikulttuurisuusasiain päällikkö 12.2.2014 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Sisältö 1. Ohjelman tausta - uusia väestötietoja - lähtökohdat

Lisätiedot

MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2011-2024 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2011 2024 1 (4) JOHDANTO Strategia kattaa kuluvan valtuustokauden lopun ja kolme seuraavaa valtuustokautta. Tavoitteena

Lisätiedot

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa SOTE- JA ALUEHALLINTOUUDISTUS n aluehallintoryhmän 7.3.2016 kokouksen toimeksiannon mukaisesti n elinkeinopalveluiden kokonaisuus, nykytilakuvaus työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen,

Lisätiedot

146/02.01.03/2009 MHS 07.02.2011 14

146/02.01.03/2009 MHS 07.02.2011 14 Maakuntahallitus 14 07.02.2011 Maakuntahallitus 25 19.03.2012 Maakuntahallitus 57 15.04.2013 Maakuntahallitus 155 25.11.2013 Maakuntahallitus 111 15.09.2014 Maakuntahallitus 8 02.02.2015 :n (GHP) uudelleenorganisoinnin

Lisätiedot

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 11.10.2018 Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yleistä Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

BIO- JA KIERTOTALOUDEN YRITYSALUE NOKIALLA. Miten ECO3 oli mahdollinen toteuttaa?

BIO- JA KIERTOTALOUDEN YRITYSALUE NOKIALLA. Miten ECO3 oli mahdollinen toteuttaa? BIO- JA KIERTOTALOUDEN YRITYSALUE NOKIALLA. Miten ECO3 oli mahdollinen toteuttaa? 23.5.2018 1 ECO3 TIIVISTETYSTI 2 Keskeinen sijainti kasvavalla kaupunkiseudulla Nokia ja Pirkanmaa Pirkanmaalla asuu yli

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

Kehittämissopimus 2018 Taustatietoja ja Tuloksia

Kehittämissopimus 2018 Taustatietoja ja Tuloksia Kehittämissopimus 2018 Taustatietoja ja Tuloksia Omistus Kemin Digipolis Oy Perustettu1993 Kemi Tornio Keminmaa Tervola Simo Oulun yliopiston tukisäätiö Kehitysyhtiö, teknologiakeskus Tiimi 11 kehittäjää

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) 3 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätösehdotus päättää 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (7) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (7) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (7) 34 Kaupunginjohtajan toimialaan kuuluvien tytäryhteisöjen edustajien nimeäminen HEL 2017-001399 T 00 01 05 Päätös päätti kehottaa 1 kaupunginkanslian oikeuspalvelut

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan Kehitys Oy

Ylä-Pirkanmaan Kehitys Oy Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry:lle ja MW-Kehitys Oy:lle annetun toimeksiannon johdosta tehty esitys seudullisesta kehitysyhtiöstä Ylä-Pirkanmaan Kehitys Oy Tavoitteena on luoda seudullinen kehittämisyhtiö,

Lisätiedot

Alueorganisaation rooli kansainvälisessä matkailumarkkinoinnissa

Alueorganisaation rooli kansainvälisessä matkailumarkkinoinnissa Alueorganisaation rooli kansainvälisessä matkailumarkkinoinnissa Matkailun alueorganisaatiot Suomessa Matkailun alueorganisaatioiden tärkein tehtävä on koota alueen yritykset yhteistyöhön Alueorganisaatio

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät Innovaatioyhteistyöstä maailmanluokan läpimurtoja Tiede Hyvinvointi Strategia Huippuosaaminen Yhteistyö Kehitys Kasvu Talous innovaatiot Tulevaisuus Tutkimus

Lisätiedot

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK)

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes on sitoutunut keskittymiin Tekes on auttanut keskittymien syntymistä kehittää niiden toiminnan edellytyksiä tukee niitä toiminnan kehittämisessä

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (1-37) 12 Rakentaminen (4) 13 21 Kauppa (-2) 22 24 Palvelut (, 6-63, 7-74, 9-93) 37 42 Muut 6 13 2 3 4 6 7 8 9 % 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 1 Rakentaminen (F) 13 12 Kauppa (G) 2 22 Palvelut (H, I, K, O) 42 46 Muut 13 13 1 2 3 4 6 7 8 9 1 % 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET SEURAAVAN

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 12 Rakentaminen (F) 13 14 Kauppa (G) 22 21 Palvelut (H, I, K, O) 4 42 Muut 13 13 2 3 4 5 6 7 8 9 % 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET SEURAAVAN

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 1 1 Rakentaminen (F) 11 13 Kauppa (G) 2 22 Palvelut (H, I, K, O) 42 42 Muut 13 17 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 % Lokakuu 26 Syksy 26 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN

Lisätiedot