60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

Transkriptio

1 60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto Luvun menot aiheutuvat pääosin perustoimeentulotuen valtionosuudesta, valtionkorvauksesta terveydenhuoltolain mukaisiin lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin ja valtion rahoituksesta yliopistotasoisen terveyden tutkimukseen, valtionavustuksesta kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin sekä valtionkorvauksesta rikosasioiden sovitteluun. Vuoden 2010 alusta lukien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet ovat sisältyneet valtiovarainministeriön pääluokassa kuntien peruspalvelujen valtionosuusmomentille Keskeiset uudistukset Hallitus antaa eduskunnalle talousesitykseen liittyvän esityksen laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (vanhuspalvelulaki). Lain on tarkoitus tulla voimaan Laissa säädetään iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeen selvittämisestä sekä palvelujen saamisesta ja laatuvaatimuksista. Hallitus antaa eduskunnalle talousesitykseen liittyvän esityksen lainsäädännön muuttamiseksi siten, että varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Esitys ei vaikuta momentin määrärahan mitoitukseen. Viitaten momentin selvitysosan esitykseen isyysvapaan pidentämisestä määrärahan mitoituksessa ei ole otettu huomioon isyysvapaan pidentämisen kustannusvaikutuksia kotihoidon tukeen ja yksityisen hoidon tukeen sekä lasten päivähoitoon. Kustannusvaikutukset idaan vähäisiksi. Vaikuttavuustavoitteet Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisy, väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitteisiin pyritään muun ohella laatimalla kuntien paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet, laatimalla määräajoin hyvinvointikertomus, kehittämällä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminnan tietopohjaa, rakenteita ja johtamista, parantamalla ehkäiseviä palveluja ja varhaista tukea sekä vakiinnuttamalla hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osaksi hallintokuntien yhteistyötä ja kaikkea päätöksentekoa. Suunnittelussa ja päätöksenteossa hyödynnetään sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten intia sekä jatketaan ympäristöterveydenhuollon alueellisen yhteistoiminnan edistämistä ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta annetun lain (410/2009) edellyttämälle tasolle. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta osana kuntauudistusta. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt seuraavat kehittämis- ja lainsäädäntöhankkeet, jotka tukevat osaltaan kuntia tuottamaan asetettujen tavoitteiden mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon ehkäisevän toiminnan toimenpiteet ja sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen: Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma, Kaste, jossa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet, kehittämistoiminnan painopisteet sekä niiden toteuttamista tukevat keskeiset uudistusja lainsäädäntöhankkeet sekä ohjeet ja suositukset. Terveys kansanterveysohjelma linjaa kansallista terveyspolitiikkaa pitkällä tähtäimellä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva lakiuudistus. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen kehittäminen terveydenhuoltolain ja uudisteilla olevan sosiaalihuollon lainsäädännön pohjalta. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen potilas- ja asiakastietojen sähköinen tietojärjestelmähanke, joka tukee palveluiden laadukasta ja kustannustehokasta tuottamista sekä kansalaisen toimintamahdollisuuksia. Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1

2 Vanhuspalvelulain toimeenpano. Terveydenhuoltolain toimeenpanon jatkaminen ja innin toteuttaminen. Alkoholiohjelman jatkaminen. Järjestelmäkuvaukset Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta, ehkäisevästä toimeentulotuesta sekä kuntouttavan työtoiminnan toimintarahasta ja matkakorvauksista. Perustoimeentulotuki sisältää perusosan ja muut perusmenot, joihin kuuluu asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat menot, kotivakuutusmaksu sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Perustoimeentulotukeen momentilta maksettava valtionosuus määräytyy kustannusperusteisesti ja on määrältään 50 % nettokustannuksista. Muun toimeentulotuen valtionosuus sisältyy momentilta maksettavaan laskennallisesti määräytyvään kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Terveydenhuollon toimintayksiköille maksetaan terveydenhuoltolain perusteella valtion korvausta niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat yliopistotasoisesta terveyden tutkimuksesta ( ) ja lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta ( ). Terveyden tutkimuksen rahoitus perustuu sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemien tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden toteutumiseen, tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen. Koulutustoiminnan korvaus perustuu yliopistosairaaloiden osalta tutkintojen ja aloittaneiden uusien opiskelijoiden lukumääriin ja tutkinnolle määrättyyn korvaukseen ja muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden osalta kuukausikorvaukseen. Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen suoritettavan korvauksen suuruudesta säädetään vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Terveyden tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet vahvistetaan nelivuotiskausittain sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Valtionavustuksella kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ( ) tuetaan sosiaalija terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman toimeenpanoa sekä edistetään kunta- ja palvelurakennehankkeen toteuttamista. Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon eräitä laajuustietoja Kunnallinen toimeentuloturva Toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana Perustoimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana 1) Täydentävä toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana Toimeentulotuki, saajia vuoden aikana Perustoimeentulotuki, saajia vuoden aikana 1) Täydentävä toimeentulotuki, saajia vuoden aikana Ehkäisevä toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana Sosiaalipalvelut Lasten päivähoito, lasten määrä Lasten kotihoidon tuki, saajia (perheitä) Lasten yksityisen hoidon tuki, saajia (perheitä) Kodinhoitoapu, kotitalouksia vuoden aikana Tukipalvelut, 65 vuotta täyttäneitä saajia vuoden aikana Vanhainkodit, asukkaiden määrä ) Omaishoidontuki, saajia vuoden aikana Vanhusten palveluasuminen, asukkaiden määrä Vammaisten palveluasuminen, asiakkaita keskimäärin 3) Kehitysvammaisten laitoshuolto, asukkaiden määrä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2

3 Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, saajia vuoden aikana Kansanterveystyö Hoitopäivät (milj.) 6,20 5,83 5,48 5,15 Avohoitokäynnit (milj.) Lääkärin luona 8,40 8,65 8,91 9,18 Muun ammattihenkilön luona 18,80 19,55 20,33 21,15 Hammashuollon käynnit 4,90 4,90 5,00 5,00 Kotisairaanhoidon käynnit 5,00 5,35 5,67 6, Somaattinen erikoissairaanhoito Hoitopäiviä (milj.) 3,5 3,40 3,29 3,19 Päättyneet hoitojaksot (milj.) 0,98 0,99 0,99 1,00 Keskimääräinen hoitoaika (päiviä) 3,5 3,44 3,31 3,19 Avohoitokäynnit (milj.) 6,22 6,53 6,86 7,20 Psykiatrinen erikoissairaanhoito Hoitopäiviä (milj.) 1,47 1,45 1,43 1,40 Päättyneet hoitojaksot 0,04 0,04 0,04 0,03 Keskimääräinen hoitoaika (päiviä) 35,00 35,00 35,00 35,00 Avohoitokäynnit (milj) 1,62 1,68 1,75 1,8 1) Menojen rahoitus momentilta ) Mukana myös alle 65-vuotiaat asiakkaat. 3) Lukuun on laskettu mukaan vammaisten ryhmämuotoiset asumispalvelut sekä vammaisten palvelu- ja tukiasunnot. Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutus ja terveystieteellinen tutkimustoiminta Julkaisupisteiden määrä (3 v. keskiarvo) 8 842, , ,2 - Julkaisupisteiden hinta, euroa , ,7 - Lääkäri- ja hammaslääkäritutkinnot ja uudet opiskelijat (3 v. keskiarvo) 1 052, , , ,0 Tutkintokorvaus, euroa Koulutuksen kuukausikorvaus, euroa Mielentilatutkimustoiminta Mielentilatutkimusten lukumäärät yhteensä valtion yksiköt kunnalliset sairaalat Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3

4 Menot Euroa/tutkimus (laskennallinen keskimäärin) Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp ( ) Uuden lastensairaalan rahoitus Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että Helsingin Meilahteen rakennettavan uuden lastensairaalan tarvitsema valtion rahoitusosuus otetaan huomioon seuraavassa, vuosia koskevassa kehyspäätöksessä. Nykyinen lastenklinikka on valtakunnallinen lastensairaala, jossa hoidetaan erittäin hyvällä menestyksellä vaativaa erikoissairaanhoitoa tarvitsevia lapsia. Se on maan ainoa täyden palvelun lastensairaala, johon on keskitetty useiden potilasryhmien hoito. Sairaalarakennus on kuitenkin vanha ja huonokuntoinen ja ahtaat tilat rajoittavat vanhempien mahdollisuuksia osallistua lastensa hoitoon. Asiantuntijoiden mukaan Lastenklinikan vaiheittainen korjaaminen sen samanaikaisesti toimiessa ei ole mahdollista. Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: Lausuma 10 Eduskunta edellyttää, että Helsingin Meilahteen rakennettavan uuden lastensairaalan tarvitsema valtion rahoitusosuus otetaan huomioon seuraavassa, vuosia koskevassa kehyspäätöksessä. Lastensuojelu Valiokunta pitää tärkeänä, että lastensuojelun painopistettä siirretään aiempaa selvemmin ennaltaehkäisevään suuntaan. Ehkäisevän lastensuojelun tehostaminen on ennen kaikkea sekä lapsen että perheen etu. Se tuo myös suurta kustannussäästöä, sillä lapsen huostaanotto ja sijoitus ovat erittäin kalliita toimenpiteitä, kun taas ehkäisevän työn palvelut ovat usein kustannuksiltaan hyvin alhaisia. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on todettu, että huostaanoton ja sijoittamisen kustannukset ovat niin suuret, että yhdenkin huostaanoton välttämiseksi melkein mikä tahansa määrä ehkäisevää tai avohuollon työtä on kannattavaa. Ennaltaehkäisevän lastensuojelun vahvistuminen edellyttää lastensuojelunäkökohtien huomioon ottamista laajaalaisesti kaikessa lasta ja perhettä koskevassa toiminnassa ja päätöksenteossa. Aivan keskeistä on peruspalvelujen, kuten neuvolan, päivähoidon ja opetustoimen yhteistyössä antama ennaltaehkäisevä tuki, joka koskee koko perhettä. On niin ikään lisättävä mm. moniammatillisia, joustavia, matalan kynnyksen palveluja lapsille ja perheille. Ehkäisevän työn vahvistaminen edellyttää paitsi resursseja, myös viranomaisten ja toimijoiden laajaa ja tiivistä yhteistyötä, riittävää tiedonkulkua sekä osaamista. Tarvitaan mm. tietoa lastensuojelutarpeen etenemisestä, jotta jo ensimmäisiin oireisiin osataan reagoida sekä vahvaa luottamusta siihen, että varhaisella puuttumisella lastensuojelun tarvetta voidaan ehkäistä tehokkaasti. Lastensuojelun suorat kustannukset ovat nousseet voimakkaasti, sillä kiireellisten huostaanottojen määrät ovat lisääntyneet. Lastensuojelun kokonaiskustannusten selvittäminen on kuitenkin hankalaa, sillä ehkäisevä lastensuojelutyö sijoittuu monien eri palvelujärjestelmien sisään ja toteutuu osana näiden järjestelmien toimintaa. Valiokunta viittaa valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomukseen (K 17/2012 vp) ja korostaa tarvetta lastensuojelun tilastoinnin parantamiseen, millä voidaan edistää työn vaikuttavuutta. Kuten myös sosiaali- ja terveysvaliokunta on lausunnossaan (StVL 15/2012 vp) todennut, tarvitaan lastensuojelutyön vaikutusten ja vaikuttavuuden pitkäjänteistä, luotettavaa ja systemaattista tutkimusta ja mitattavuuden kehittämistä. Valiokunta painottaa ennaltaehkäisevien sekä matalan kynnyksen palvelujen ja vertaistoiminnan lisäämistä myös päihdehuollossa. On erittäin tärkeää, että aikuisten päihde- tai mielenterveysongelmia hoidettaessa otetaan huomioon myös lasten ja nuorten tuen ja hoidon tarve. Näin voidaan osaltaan ennaltaehkäistä lasten ja nuorten alttiutta sairastua ja ajautua päihteiden ongelmakäyttöön. Peruspalveluministeri on asettanut lastensuojelun tilaa selvittävän työryhmän, jonka tulee mennessä tehdä toimenpide-ehdotukset lastensuojelua parantavista toimista. Valiokunta korostaa, että toimenpide-ehdotusten vaatimaan rahoitukseen on varauduttava myös talousssa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4

5 Valiokunta lisää 3,4 milj. euroa momentille lapsiperheiden ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palveluiden sekä lastensuojelun kehittämiseen. Neuvolatoiminta ja kouluterveydenhuolto Neuvolatoiminnan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon säädösperustaa on viime vuosina vahvistettu ja terveydenhuoltolain säännöksiä täsmennetty. Myös kuntien valtionosuuksia on korotettu 18,5 milj. eurolla vuodesta 2011 lähtien ja säädösten toimeenpanon valvontaa ja seurantaa tehostettu. Tiukentuneen normiohjauksen ja lisäresurssien myötä neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut ovat parantuneet ja mm. terveystarkastukset ovat lisääntyneet. Myös henkilöstöresurssit ovat parantuneet, mutta eivät vielä riittävästi. Etenkään lääkäreitä ei ole vielä tarpeeksi kouluterveydenhuollossa. Valiokunta korostaa, että säädösten (erit. neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa ym. koskevan asetuksen, 338/2011) toimeenpanon seurannasta huolehditaan ja että kehittämistyötä palvelujen parantamiseksi jatketaan. Palvelujen kehittymiseen vaikuttavat keskeisesti myös valvovien viranomaisten toimenpiteiden tehokkuus sekä valvontaresurssien riittävyys. Kouluterveydenhuollon alueellisia eroja on myös edelleen kavennettava. Valiokunta korostaa, että lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut ovat vaikuttavia ja kustannustehokkaita. Ne ovat myös keskeinen osa ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, sillä neuvolan ja kouluterveydenhuollon määräaikaiset terveystarkastukset tavoittavat käytännössä kaikki lapsiperheet. Neuvoloilla ja kouluterveydenhuollolla on keskeinen rooli myös lasten ja nuorten terveyden edistämisessä ja sen myötä laajemminkin terveyserojen kaventamisessa. Esim. OECD:n mukaan terveyserojen vähentäminen vaatii nykyistä enemmän investointeja sairauksien ehkäisyyn ja terveellisten elintapojen edistämiseen erityisesti nuorilla. Valiokunta pitää tärkeänä, että palvelurakenneuudistuksessa pidetään huolta laadukkaiden äitiys- ja lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. On myös onnistuttava siirtämään painopiste terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen puuttumiseen. Lisäksi on tärkeää, että kunnat hyödyntävät aiempaa paremmin em. asetuksen toimeenpanoon osoitetun lisärahoituksen. Perusterveydenhuollon vahvistaminen Valiokunta korostaa perusterveydenhuollon vahvistamista ja pitää erittäin tärkeänä, että sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksessa luodaan edellytykset perusterveydenhuollon resurssien vahvistamiseen sekä henkilöstön saatavuuteen. Tämä on välttämätöntä, sillä perusterveydenhuollon resurssit ovat viime vuosikymmeninä kehittyneet selvästi erikoissairaanhoitoa hitaammin. Palvelujen saannissa on suuria alueellisia eroja ja joillakin alueilla hoitojonot ovat jopa pidentyneet. Maaliskuussa 2012 tehdyn selvityksen mukaan noin 73 prosenttia väestöstä asui alueella, jossa lääkärin vastaanotolle pääsyä joutui odottamaan yli kaksi viikkoa, ja peräti 24 prosenttia alueella, jossa lääkärin vastaanotolle pääsyä joutui odottamaan yli 4 viikkoa. Huomattavaa on myös se, että 28 prosenttia terveyskeskuksista julkaisi hoitoonpääsytiedot harvemmin kuin terveydenhuoltolaki edellyttää. Valiokunta toteaa, että rakenneuudistuksen rinnalla tarvitaan niin kunnissa kuin myös valtakunnan tasolla uusia ratkaisuja hoidon saatavuuteen liittyviin akuutteihin ongelmiin sekä terveyskeskusten johtamisen, työn organisoinnin ja viihtyvyyden parantamiseen. Valiokunta painottaa myös Kaste-hankkeen kautta saavutettujen hyvien käytäntöjen levittämistä ja juurruttamista valtakunnallisesti käytännön työhön. 30. Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän ja valtuuttaman valtakunnallisen toimijan valtakunnallisen valmiuden ylläpidosta ja koulutuksesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen sekä valtakunnalliselle toimijalle, järjestöille, säätiöille tai yhdistyksille vakavien onnettomuustilanteiden hoitamisesta aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseen. Suuremmissa onnettomuus- ja erityistilanteissa yksittäisen kunnan tai alueen voimavarat ja osaaminen eivät riitä tilanteen hallintaan eikä johtamiseen. Viime vuosina vakavissa onnettomuuksissa ja tapahtumissa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ja Vantaan kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystys ovat osallistuneet merkittävillä resursseilla toimintaan, jotka ylittävät niiden omien toiminta-alueiden rajat. Määrärahasta on tarkoitus korvata Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5

6 erityisesti sellaisia kustannuksia, joita ei ole otettu toimijoiden perusrahoituksen mitoituksessa huomioon. Myrkytystietokeskuksen päivystyksen kehittäminen (YTS) 300 Yhteensä talous talous tilinpäätös Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän ja valtuuttaman valtakunnallisen toimijan valtakunnallisen valmiuden ylläpidosta ja koulutuksesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen sekä valtakunnalliselle toimijalle, järjestöille, säätiöille tai yhdistyksille vakavien onnettomuustilanteiden hoitamisesta aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseen. I lisätalousesitys HE 52/2013 vp ( ) Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän ja valtuuttaman valtakunnallisen toimijan valtakunnallisen valmiuden ylläpidosta ja koulutuksesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen. Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa I lisätalous 2013 talous tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 21/2013 vp ( ) Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän ja valtuuttaman valtakunnallisen toimijan valtakunnallisen valmiuden ylläpidosta ja koulutuksesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen. 31. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ja eräisiin muihin menoihin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. 1) eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon perustamis- ja kehittämishankkeisiin suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen 2) pitkäaikaisasunnottomien tukipalvelujen järjestämiseen 3) kehittämishankkeiden valvontaan ja tarkastukseen 4) kehittämishankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavan korvauksen maksamiseen 5) sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman toimeenpanoon. Valtionavustuksella tuettavien hankkeiden painoalueet määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (Kaste II). Menosäästö Yhteensä talous talous tilinpäätös Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp ( ) Valiokunta viittaa edellä luvun perusteluissa esitettyyn ja lisää momentille euroa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) toimeenpanoon. Määräraha kohdennetaan lapsiperheiden ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palveluiden sekä lastensuojelun kehittämiseen. Määrärahaa voidaan käyttää myös lastensuojelun tilaa selvittävän selvityshenkilön tekemien toimenpidesuositusten toteuttamiseen. Valiokunta korostaa, että lastensuojelutyön painopisteenä tulee olla varhaisen tuen ja avopalveluiden kehittäminen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6

7 Momentille myönnetään euroa. 1) eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon perustamis- ja kehittämishankkeisiin suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen 2) pitkäaikaisasunnottomien tukipalvelujen järjestämiseen 3) kehittämishankkeiden valvontaan ja tarkastukseen 4) kehittämishankkeiden valtionavustusten hallinnointiin liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä suoritettavan korvauksen maksamiseen 5) sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman toimeenpanoon. 32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) :n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen. Määräraha on tarkoitus käyttää yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoitukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain ja myöntää tutkimusrahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät tutkimusrahoituksen osoittamisesta tutkimushankkeille erityisvastuualueellaan hakemusten perusteella. Eduskunnan kertaluonteisen lisäyksen poisto Menosäästö Yhteensä talous talous tilinpäätös Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp ( ) Momentille ehdotetaan 30 miljoonan euron määrärahaa, joka on 6 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Vähennyksestä 5 milj. euroa johtuu menosäästöistä ja 1 milj. euroa eduskunnan tälle vuodelle tekemän kertaluonteisen lisäyksen poistumisesta. Tutkimusrahoituksen taso on ollut aleneva jo pitkään. Vielä vuonna 1995 STM:n kautta ohjautuvaa tutkimusrahoitusta oli noin 60 milj. euroa, mutta 2000-luvulla rahoitus aleni 40 milj. euroon. Kustannustason nousu huomioon ottaen rahoituksen määrä on pudonnut noin kolmannekseen vuoden 1995 tasosta. Tutkimusrahoituksen jatkuva vähentäminen uhkaa yliopistosairaaloissa tehtävää kliinistä tutkimustyötä ja vaikeuttaa tutkimustiedon tehokasta hyödyntämistä ja levittämistä. Tutkimusrahoituksen väheneminen vaikuttaa myös kuntien kustannuksiin, sillä yliopistollisten sairaaloiden jäsenkuntien osuus tutkimustoiminnan rahoituksesta kasvaa valtion tutkimusrahoituksen vähentyessä. Valiokunta toteaa, että yliopistollisissa sairaaloissa tehtävällä kliinisellä tutkimuksella on keskeinen merkitys terveydenhuollon kehittämiselle, sillä lääketieteen edistyminen perustuu pitkälti tutkimukseen. Tieteellinen tutkimus edistää uusia hoitomuotoja ja parantaa terveydenhuollon ammattilaisten osaamista. Potilaiden käyttöön saadaan näin uusin lääketieteellinen tieto ja taito. Myös väestön ikääntyminen ja julkisen talouden kiristyminen edellyttävät terveydenhuollon uudistumista sekä uusia ja tehokkaita hoitomuotoja, mikä korostaa myös terveystieteellisen tutkimuksen merkitystä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että rahoitusjärjestelmä ei rapaudu ja että hallitus varmistaa yliopistotasoisen tutkimusrahoituksen riittävyyden. Mikäli rahoitus jatkaa vähenemistään, sairaanhoidon kehitys tulee vakavasti häiriintymään. Momentille lisätään euroa. Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää terveydenhuoltolain (1326/2010) :n mukaisen tutkimustoiminnan valtion rahoituksen maksamiseen. 33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (määräraha) Momentille myönnetään euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 7

8 1) terveydenhuoltolain (1326/2010) 59 ja 60 :n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen 2) enintään euron lisäkorvauksen maksamiseen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille hammaslääkärin peruskoulutuksesta aiheutuviin menoihin. Määrärahasta on tarkoitus käyttää euroa lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen korvausten maksamiseen yliopistollista sairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille, euroa muille terveydenhuollon toimintayksiköille, euroa Pirkanmaan sairaanhoitopiirille ja euroa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille. Erikoishammalääkärikoulutuksen korvaus Pohjois-Savon ja Pirkanmaan sairaanhoitopiireille 170 Lisäkorvaus Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille 900 Yhteensä talous talous tilinpäätös Momentille myönnetään euroa. 1) terveydenhuoltolain (1326/2010) 59 ja 60 :n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen 2) enintään euron lisäkorvauksen maksamiseen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille hammaslääkärin peruskoulutuksesta aiheutuviin menoihin. 34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (määräraha) Momentille myönnetään euroa. 1) mielenterveyslain (1116/1990) 32 :n mukaisten valtion korvausten maksamiseen 2) mielenterveyslain 22 t :n mukaisten hoitoseuraamukseen tuomittujen henkilöiden tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannusten korvaamiseen 3) lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvittämisen järjestämisestä annetun lain (1009/2008) mukaisten valtion korvausten maksamiseen 4) kohdissa 1 3 tarkoitettuihin korvauksiin sisältyvien kulutusmenojen maksamiseen 5) Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen 6) pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen kertaluonteisena euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana korvauksena kunnille ja kuntayhtymille. Määrärahan mitoituksessa on mielentilatutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin maksettavina korvauksina ja hoitoseuraamukseen tuomittujen tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannuksina otettu huomioon euroa, lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisista tutkimuksista maksettavina korvauksina euroa ja potilassiirroista aiheutuvien kustannusten korvauksina euroa, josta euroa on kertaluonteisia korvauksia potilassiirtojen tukemiseksi. Tarven muutos 500 Yhteensä talous talous tilinpäätös Momentille myönnetään euroa. 1) mielenterveyslain (1116/1990) 32 :n mukaisten valtion korvausten maksamiseen 2) mielenterveyslain 22 t :n mukaisten hoitoseuraamukseen tuomittujen henkilöiden tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannusten korvaamiseen 3) lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvittämisen järjestämisestä annetun lain (1009/2008) mukaisten valtion korvausten maksamiseen 4) kohdissa 1 3 tarkoitettuihin korvauksiin sisältyvien kulutusmenojen maksamiseen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 8

9 5) Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen 6) pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen kertaluonteisena euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana korvauksena kunnille ja kuntayhtymille. 35. Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaisen valtionosuuden maksamiseen perustoimeentulotuen kustannuksiin. Perustoimeentulotukea saavia kotitalouksia idaan vuonna 2013 olevan noin Toimeentulotuen perusosan suuruus määritellään toimeentulotukilain (1412/1997) 9 :ssä, jonka mukaan perusosan määriä tarkistetaan siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään. Perusosan suuruus yhden aikuisen osalta vuonna 2013 on 461,05 euroa kuukaudessa. Asumistuen tulorajojen korotus, tarkistus vuoden 2012 tasoon Indeksikorotuksen aikaistus Perusturvan korotus, tarkistus vuoden 2012 tasoon Pitkäaikaistyöttömän asumistuen tarkistamisen lykkäyksen kokeiluluonteinen pidennys 6 kuukauteen -100 Tarven muutos Työllistymisbonuskokeilu -700 Työmarkkinatuen tarveharkinnan rajaaminen Työttömyysturvan aktiiviajan korotusosa etuoikeutetuksi tuloksi Yhteensä talous talous tilinpäätös Täydentävä talousesitys HE 166/2012 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Päätösosa korvaa talousesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen. Vähennys euroa talousesityksen euroon nähden viitaten momentin selvitysosaan aiheutuu talousesityksen täydentävään esitykseen liittyvästä hallituksen esityksestä (HE 134/2012) työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta lukien. Vähennys aiheutuu siitä, että kuntouttavaan työtoimintaan osallistuville työnhakijoille maksetaan työttömyysetuutta työssäolovelvoitteen tai ammatilliseen koulutukseen liittyvän rajoituksen estämättä talous talous tilinpäätös Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaisen valtionosuuden maksamiseen perustoimeentulotuen kustannuksiin. 36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseksi saamelaiskäräjienkautta saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 :ssätarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielistensosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi. Toiminnan tavoitteena on turvata saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus. Varhaiskasvatuksen ja päivähoidon ohjauksen siirtoon liittyvä siirto momentille Yhteensä talous talous tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 9

10 Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseksi saamelaiskäräjienkautta saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 :ssätarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielistensosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi. 38. Valtionavustus kunnille vanhuspalvelulain toimeenpanoon (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. 1) ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluita koskevan lain (vanhuspalvelulaki) toimeenpanoa tukeviin kehittämishankkeisiin kunnille ja kuntayhtymille maksettaviin valtionavustuksiin 2) Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle vanhuspalvelulain seurannan ja innin kehittämistä sekä toteutusta varten maksettavaan korvaukseen. Hallitus antaa eduskunnalle talousesitykseen liittyvän esityksen laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Tarkoituksena on tukea lain toimeenpanoa valtionavustuksella, jota voidaan myöntää kunnille ja kuntayhtymille vanhuspalvelulain toimeenpanoa tukeviin kehittämishankkeisiin. Vanhuspalvelulain seurantaa ja intia kehittää ja toteuttaaterveyden ja hyvinvoinnin laitos yhdessä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston kanssa. Myönnettävään valtionavustukseen noudatetaan soveltuvin osin sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annettua lakia (733/1992) ja valtionavustuslakia (688/2001) talous Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2012 vp ( ) Ns. vanhuspalvelulain (StVM 27/2012 vp - HE 160/2012 vp) on määrä astua voimaan lukien. Lain toimeenpanoa varten kuntien valtionosuuksiin on tehty ensi vuodelle 27,3 milj. euron lisäys. Kustannukset kasvavat vuoteen 2015 asti, jolloin laki on kokonaisuudessaan sovellettavana. Silloin kuntien kustannusten idaan olevan vuositasolla yhteensä 151 miljoonaa euroa, josta valtionosuus olisi 82 miljoonaa euroa. Kunnille osoitetaan myös valtionavustusta lain toimeenpanoa tukeviin kehittämishankkeisiin. Lain kustannusvaikutusten tarkka inti on vaikeaa, mistä johtuen on tärkeää, että lain toimeenpanoa ja sen kustannusvaikutuksia seurataan heti alusta lähtien valtakunnallisten ja yhtenäisten seurantaindikaattoreiden kautta. Jotta ikäihmisten palvelut kyetään järjestämään käytettävissä olevien resurssien puitteissa kattavasti ja laadukkaasti, on välttämätöntä tehostaa ennaltaehkäisevää toimintaa ja edistää ikäihmisten toimintakykyä. Tämä edellyttää kotiin vietävien palvelujen sekä terveyttä edistävien ja kuntouttavien työtapojen lisäämistä, kuten myös ikäihmisten liikunnan sekä oikea-aikaisen kuntoutuksen tehostamista. Myös hyvin järjestetty seuranta on omiaan muuttamaan toimintaa haluttuun suuntaan. Momentille myönnetään euroa. 1) ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluita koskevan lain (vanhuspalvelulaki) toimeenpanoa tukeviin kehittämishankkeisiin kunnille ja kuntayhtymille maksettaviin valtionavustuksiin 2) Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle vanhuspalvelulain seurannan ja innin kehittämistä sekä toteutusta varten maksettavaan korvaukseen. IV lisätalousesitys HE 165/2013 vp ( ) Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käytää myös enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen vanhuspalvelulain seurannan ja innin kehittämistä ja toteuttamista varten. Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa IV lisätalous 2013 talous Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp ( ) Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käytää myös enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutu- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 10

11 vien muiden menojen maksamiseen vanhuspalvelulain seurannan ja innin kehittämistä ja toteuttamista varten. 39. Avustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten sisäilma- ja kosteusvauriohankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) III lisätalousesitys HE 101/2013 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää avustuksina kunnille vuonna 2013 ja 2014 alkaviin sisäilmaongelmia ja kosteusvaurioita sisältävien sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten korjaushankkeisiin ja niitä korvaaviin uudisrakennushankkeisiin. Määräraha on kertaluonteinen ja sitä saa käyttää vuosina 2013 ja 2014 alkaviin sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten korjaushankkeisiin. Avustuksen myöntämisessä noudatetaan valtionavustuslain säännöksiä. Ehdoista säädetään tarkemmin asetuksella. Tarkoitus on jakaa avustusmäärä kaikkien tukikelpoisten ja viranomaiskäsittelyn ehdot täyttävien hankkeiden kesken. Avustukset tulevat olemaan perustamishankkeiden valtionavustuksia pienempiä mutta toisaalta mikään hanke ei jäisi ilman avustusta määrärahan puutteen vuoksi. Määrärahan riittämättömyys ei tällöin voisi johtaa avustusta saamatta jääneen hankkeen siirtymiseen myöhemmäksi III lisätalous Eduskunnan kirjelmä EK 25/2013 vp ( ) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää avustuksina kunnille vuonna 2013 ja 2014 alkaviin sisäilmaongelmia ja kosteusvaurioita sisältävien sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten korjaushankkeisiin ja niitä korvaaviin uudisrakennushankkeisiin. 40. Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointiyksikön FinnHEMS Oy:n hallinnointi- ja lentotoiminnan menojen maksamiseen. Finn- HEMS Oy:n lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointi- ja lentotoiminnan kustannukset voivat sisältää kustannuksia, jotka aiheutuvat lentotoiminnan hankinnasta ja hankintasopimuksen voimassaoloajan kestävästä lentotoiminnan valvonnasta, helikopterin ohjaamomiehistöstä mukaan luettuna lentoavustaja, helikopteritoiminnan tukikohdista ja niiden ylläpidosta mukaan luettuna lentotoimintaan kiinteästi liittyvät maayksiköt, sekä muista helikopteritoiminnan edellyttämistä asioista, jotka eivät kuulu yliopistollisten sairaanhoitopiirien vastuulle. Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnoinnista vastaa yliopistollisten sairaaloiden yhdessä perustama FinnHEMS Oy. FinnHEMS Oy on voittoa tavoittelematon, yliopistosairaaloiden taustalla olevien kuntayhtymien omistama osakeyhtiö, joka vastaa suomalaisen lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan järjestämisestä yhdessä ao. kuntayhtymien kanssa vuodesta 2011 eteenpäin. Yliopistolliset sairaanhoitopiirit vastaavat alueellaan tarvittavan lääkäri- tai lääkintähelikopterin lääkinnällisestä toiminnasta. FinnHEMS Oy:n toiminnasta aiheutuvia hallinnoinnin menoja ovat muun muassa lentotoiminnan kilpailutus ja sopimuksen laatiminen sekä lentotoiminnan valvonta sopimuksen voimassaoloajan. Lentotoiminta sisältää helikopterin ja sen edellyttämän ohjaamomiehistön, tarvittavat tukikohdat ja lähialuetehtävissä käytettävät ja lentotoiminnan tilapäisesti sääolosuhteista tai teknisistä syistä korvaavat maayksiköt. Lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointija lentotoiminnan menoiksi on itu noin euroa. Tarven muutos Yhteensä talous talous tilinpäätös Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointiyksikön FinnHEMS Oy:n hallinnointi- ja lentotoiminnan menojen maksamiseen. Finn- HEMS Oy:n lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan hallinnointi- ja lentotoiminnan kustannukset voivat sisältää kustannuksia, jotka aiheutuvat lentotoiminnan hankinnasta ja hankintasopimuksen voimassaoloajan kestävästä lentotoiminnan valvonnasta, helikopterin ohjaamomie- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 11

12 histöstä mukaan luettuna lentoavustaja, helikopteritoiminnan tukikohdista ja niiden ylläpidosta mukaan luettuna lentotoimintaan kiinteästi liittyvät maayksiköt, sekä muista helikopteritoiminnan edellyttämistä asioista, jotka eivät kuulu yliopistollisten sairaanhoitopiirien vastuulle. I lisätalousesitys HE 52/2013 vp ( ) Momentille myönnetään lisäystä euroa. Lisämäärärahan tarve aiheutuu kuuden polttonestesäiliön ja niiden pohjarakenteiden rakentamisesta I lisätalous talous tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 21/2013 vp ( ) Momentille myönnetään lisäystä euroa. IV lisätalousesitys HE 165/2013 vp ( ) Momentille myönnetään lisäystä euroa. Lisämäärärahasta on tarkoitus käyttää euroa kiireellisiin tukikohtainvestointeihin ja euroa lentopalvelun itua suurempien käyttökustannusten korvaamiseen IV lisätalous I lisätalous talous tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 26/2013 vp ( ) Momentille myönnetään lisäystä euroa. 63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnastaannetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseensosiaalialan osaamiskeskuksille. Koko maan kattavat alueelliset osaamiskeskuksetovat Etelä-Suomen, Häme-Satakunnan, Itä-Suomen, Kaakkois-Suomen,Keski-Suomen, Pohjanmaan maakuntien, Pohjois-Suomen ja Varsinais-Suomensosiaalialan osaamiskeskukset. Lisäksi erityisesti ruotsinkielistenkuntien tarpeista lähtien on muodostettu Det finlandssvenska kompetenscentret inomdet sociala området, jonka toimialue käsittää koko maan. Kullekinosaamiskeskukselle kohdentuvan valtionavustuksen perusteet on määriteltyvaltioneuvoston asetuksessa sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta(1411/2001). Toiminnan tavoitteena on laadukkaiden sosiaalipalvelujen turvaaminenalueellisesti yhteistyössä kuntien sekä järjestetyn tutkimus-, kehittämis-ja koulutustoiminnan kanssa talous talous tilinpäätös Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnastaannetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseensosiaalialan osaamiskeskuksille. 64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää rikosasioiden ja eräiden riitaasioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sovittelun järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi. Valtion korvauksen idaan kattavan sovittelutoimintaan osallistuvan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvat sekä muut toiminnan kannalta tarpeelliset menot. Korvaus maksetaan aluehallintoviraston kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle tai muulle palvelun tuottajalle ja sen maksatuksesta huolehtii aluehallintovirasto. Korvauksen perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksella rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (267/2006). Toiminnan tavoitteena on erityisesti nuorten rikosketjun varhainen katkaiseminen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 12

13 2013 talous talous tilinpäätös Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää rikosasioiden ja eräiden riitaasioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sovittelun järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 13