ASEMAKAAVASELOSTUS Päivitetty KURIKKA. Pitkämön tekojärven kiinteistön 11:9 ranta-asemakaavan muutos ja laajennus

Transkriptio

1 ASEMAKAAVASELOSTUS Päivitetty KURIKKA Pitkämön tekojärven kiinteistön 11:9 ranta-asemakaavan muutos ja laajennus

2 2 (13) 1 Perus- ja tunnistetiedot Asemakaavaselostus koskee päivättyä asemakaavakarttaa. 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava koskee Pitkämön tekojärven kiinteistöä 11:9. Asemakaavalla muodostuu kortteli 1 ja siihen liittyvä katu- ja lähivirkistysalue. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavoitettava alue sijaitsee Kurikan Pitkämön tekojärven lännenpuoleisella rantaalueella, Siltatöyrä tien läheisyydessä. Kaavoitettavan alueen sijainti ja viitteellinen rajaus on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Pitkämön tekojärven kiinteistön 11:9 ranta-asemakaavan muutos ja laajennus. Ranta-asemakaavan muutoksella on tarkoitus mahdollistaa erillisen saunan rakentamisen patorakennelman (maavalli) järvenpuoleiselle alueelle sekä rakennusoikeuden nostaminen.

3 3 (13) 1.4 Yhteystiedot Kaavan on laatinut Arkkitehti- ja insinööritoimisto Motiivi Oy. Yhteyshenkilöinä Kurikan kaupungilta on toiminut toimistoarkkitehti Jukka Peltoniemi. Kurikan kaupunki Tekninen osasto Kärrytie 1, PL Kurikka Jukka Peltoniemi, toimistoarkkitehti Puhelin Sähköposti: Arkkitehti- ja insinööritoimisto Motiivi Oy Koulukatu Seinäjoki Arkkitehti SAFA Jorma Keskikiikonen Puhelin (06) Puhelin Sähköposti: Rakennusinsinööri AMK Anssi Kiviniemi Puhelin (06) Sähköposti:

4 4 (13) 1.5 Selostuksen sisällysluettelo Sisältö 1 Perus- ja tunnistetiedot Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Yhteystiedot Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 6 2 Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava 6 3 Lähtökohdat Suunnittelualueen yleiskuvaus oloista Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Liikenne ja tekninen huolto Maanomistus 7 4 Kaavoitustilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Pohjakartta 9 5 Asemakaavan suunnittelun vaiheet Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustava vaihtoehdon kuvaus 10

5 5 (13) 5.5 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos Asemakaavaehdotus Viranomaisyhteistyö 12 6 Asemakaavan kuvaus Yleiskuvaus Aluevaraukset ja mitoitus Korttelialueet Muut alueet Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 12 7 Asemakaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Vaikutukset luonnonympäristöön 13 8 Kaava-merkinnät ja määräykset Nimistö 13 9 Asemakaavan toteutus Toteuttaminen ja ajoitus 13

6 6 (13) 1.6 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITE 1 Seurantalomake LIITE 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 3 Perustamistapalausunto 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kurikan ympäristölautakunta on päättänyt (111 ) kuuluttaa rantaasemakaavan ja asettamisesta OAS nähtäville. OAS ja asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä Kaavaehdotus on ollut nähtävillä välisen ajan. Kaavaehdotuksen hyväksyminen kaupunginvaltuustossa xx.xx.201x xx. 2.2 Asemakaava Asemakaavalla muodostuu noin 1,5 ha alueelle loma-asuntojen korttelialue (RA-1), sekä siihen liittyvät katu- ja virkistysalueet ja maa- ja metsätalousalue (M) sekä erityisalue patorakennelmaa varten (E-1). 3 Lähtökohdat 3.1 Suunnittelualueen yleiskuvaus oloista Kaavoitettava alue on n.1,5 ha. Tekojärven ja penkereen välissä kasvaa nuorta puustoa, enimmäkseen koivuja. Muuten alue on viljeltyä peltoa. Alueelle on rakennettu yksi saunarakennus penkereen ja tekojärven väliin. Kuva 2. Ilmakuva suunnittelualueesta. (sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 02/2016 aineistoa)

7 7 (13) 3.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, luonnonolot Suurin osa on viljeltyä peltoa. Järven ja patopenkereen välinen osassa on nuorta puustoa. Maasto viettää loivasti järveen päin ja ranta on loiva. Pohjavesi Alue tai sen lähiympäristö ei kuulu pohjaveden ottoalueeseen. Luonnonsuojelu Tarkemman luontoselvityksen tekeminen tässä vaiheessa ei ole tarpeen. Syytä olisi miettiä luontoselvitykset laadintaa koko järven alueelle. 3.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Ympäristö on yhdyskuntarakenteeltaan maaseutumaista väljää haja-asutusaluetta. Lähimmät palvelut sijaitsevat noin 5 km:n etäisyydellä Kurikan keskustassa. Rakennuskanta ja kaupunkikuva Ympäristö on yleisilmeeltään maaseutumaista eri vuosikymmeninä rakenettua haja- ja loma-asuinaluetta. Alueella ei ole erityisiä rakennushistoriallisia arvoja. 3.4 Liikenne ja tekninen huolto Liikenne Alueen liikenne muodostuu lähinnä maatalouden harjoittajien ja loma-asukkaiden tarpeista. Kunnallistekniikka Suunnittelualueella toimii Pitkämön tekojärven vesiosuuskunta. 3.5 Maanomistus Suunnittelualueen maanomistus on yksityisessä omistuksessa. 4 Kaavoitustilanne 4.1 Maakuntakaava Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Eteläpohjanmaan maakuntakaavan ja se on lähetetty Ympäristöministeriöön vahvistettavaksi tammikuussa Ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan

8 8 (13) Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa kaavoitettava alue kuuluu seutukunta-alueeseen. Kuva 3.Ote E-P:n maakuntakaavasta. 4.2 Yleiskaava Kaavoitettavalla alueella ei ole osayleiskaavaa. 4.3 Asemakaava Kaavoitettava alue kuuluu voimassa olevaan ranta-asemakaavaan, yhteisrantaisten loma-asuntojen korttelialueeseen (RA-1), yhteiskäyttöalueeksi on osoitettu virkistysalue (V-yk). Ranta-asemakaavan RA-2 ja RA alueet on mitätöity Lääninhallituksen ( ) päätöksellä. Kuva 4. Voimassa olevan ranta-asemakaava ote. 4.4 Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys ohjaa ja säätelee maankäyttö- ja rakennuslain ja asetuksen, sekä muiden rakentamista ohjaavien lakien ja säädösten ohella rakentamista Kurikan kaupungissa. Rakennusjärjestys täydentää ja tarkentaa lakien ja ministeriöiden määräyksiä, sekä antaa niiden soveltamisohjeita.

9 9 (13) Kurikan kaupunginvaltuusto hyväksyi rakennusjärjestysehdotuksen MRL 15 :n mukaisesti Kurikan uudeksi rakennusjärjestykseksi Rakennusjärjestys astui voimaan Pohjakartta Kaavoituksen pohjakartta on ETRS_TM35 koordinaatistossa ja N2000 korkeusjärjestelemässä. Pohjakartan on laatinut SOmap Oy, Toni Heino. Pohjakartan hyväksyy kaavan hyväksymisen yhteydessä, kaupungingeodeetti Seppo Kangas. 5 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Ranta-asemakaavan muutoksella on tarkoitus mahdollistaa saunarakentaminen patorakennelman järvenpuoleiselle alueelle, sekä nostaa rakennusoikeutta. 5.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty yksityisen maanomistajan hakemuksesta. 5.3 Asemakaavan tavoitteet Kiinteistön omistajan tavoite on saada saunarakennuksen rakentamiselle paikka rannan läheisyydestä ja lisätä tontille rakennusoikeutta. Kaupungin tavoitteena on yhtenäistää ja ajanmukaistaa ranta-asemakaavat Pitkämön tekojärven ympäristössä. Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tavoitteiden tärkeimpänä tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu Tavoitteet ovat tulleet voimaan Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita on tarkistettu loppuvuodesta Tämän kaavan tavoitteena on säilyttää ja täydentää maaseutumaista lomarakentamista.

10 10 (13) 5.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustava vaihtoehdon kuvaus Kuva 5. Alustava vaihtoehto. Loma-asuntojen korttelialueelle RA-1 on lisätty rakennusoikeutta ja korttelit 1 ja 3 ovat saunarakennukselle varattu loma-asuntojen korttelialue, rakennusoikeus on 35 k-m2, jotka on varattu korttelin 2 tonteille. Alustavaa kaavaluonnosta muutettiin siten, että tehtiin vain 1 kortteli jossa on saunarakennukselle oma rakennusalue ja sen rakennusoikeudeksi määritrltiin 25 k-m2. Patopenkereen alue otettiin rasitteena tonttiin kuuluvaksi alueeksi. 5.5 Osallistuminen ja yhteistyö Osallisia ovat alueen maanomistaja sekä muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee (MRL 62 ). Osalliset, osallistumis- ja vuorovaikutustavat on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 5.6 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos Kaavan vireille tulosta on kuulutettu ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on MRA 30 :n mukaisesti pidetty yleisesti nähtävillä välisen ajan samanaikaisesti kaavaluonnoksen kanssa.

11 11 (13) Lausunnot: Caruna Oy:n lausunto Kaava-alueella on Caruna Oy:n sähköjakeluverkkoa oheisen liitteen 1 mukaisesti. Sinisellä viivalla on esitetty 20kV johdot ja 0,4kV johdot vihreällä. Ilmajohdot on esitetty yhtenäisellä viivalla ja maakaapelit katkoviivalla. Tarvittavat johto- ja muuntamosiirrot tehdään Caruna Oy:n toimesta ja siirtokustannuksista vastaa siirron tilaaja. Johtojen siirto edellyttää, että niille järjestyy uusi pysyvä reitti. Meillä ei ole muuta huomautettavaa ko. osallistumis- ja arviointi suunnitelmasta. Vastine: Kaavan laadinta ei aiheuta kaapeleiden siirtoa. Etelä-Pohjanmaan liiton lausunto Maakuntakaavoituksen tilanne on huomioitu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Ranta-asemakaavan muutosluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat maakuntakaavan mukaisia Vastine: Merkitään tiedoksi. 5.7 Asemakaavaehdotus Asemakaavaehdotus on pidetty virallisesti nähtävillä välisen ajan Kurikan kaupungin ympäristölautakunnan toimesta ilmoitustaululla sekä Kurikan www-sivuilla maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n mukaisesti 30 päivän ajan. Osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava Kurikan kaupungin kirjaamoon ennen nähtävillä oloajan päättymistä. Aineisto lähetetään ennen nähtävillä oloa lausuntopyyntönä viranomaisille. Lausunnot: Etelä-Pohjanmaan liiton lausunto Maakuntakaavoituksen tilanne on huomioitu kaavaselostuksessa. Etelä-Pohjanmaan liitolla ei ole huomauttamista ranta-asemakaavan muutosehdotuksesta. Vastine: Merkitään tiedoksi. Caruna Oy:n lausunto Kaava-alueella on Caruna Oy:n sähköjakeluverkkoa oheisen liitteen 1 mukaisesti. Sinisellä viivalla on esitetty 20kV johdot ja 0,4kV johdot vihreällä. Ilmajohdot on esitetty yhtenäisellä viivalla ja maakaapelit katkoviivalla. Tarvittavat johto- ja muuntamosiirrot tehdään Caruna Oy:n toimesta ja siirtokustannuksista vastaa siirron tilaaja. Johtojen siirto edellyttää, että niille järjestyy uusi pysyvä reitti. Vastine: Kaavan laadinta ei aiheuta kaapeleiden siirtoa.

12 12 (13) 5.8 Viranomaisyhteistyö Viranomaisyhteistyö on hoidettu pääosin lausuntomenettelyllä. MRL:n edellyttämä ranta-asemakaavahankkeen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Vaasassa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. 6 Asemakaavan kuvaus 6.1 Yleiskuvaus Asemakaavalla muodostuu 1,5326 ha alueelle loma-asuntojen korttelialue (RA-1), sekä siihen liittyvät katu- ja virkistysalueet ja maa- ja metsätalousalue (M), erityisalue patorakennelmaa varten (E-1). 6.2 Aluevaraukset ja mitoitus Korttelialueet Yhteisrantaisten loma-asuntojen korttelialue (RA-1) 0,66 ha Kortteli 22 (RA-1). Alueelle saa rakentaa I½-kerroksisia rakennuksia. Tonttien koko m2. Rakennusoikeutta on 300 k-m2, joka vastaa noin 0,05 tehokkuuslukua Muut alueet Yhteiskäyttöinen virkistysalue (V-yk) 0,44 ha Alueelle saa sijoittaa ulkoilupolkuja, veneiden pitoa sekä uintia varten tarvittavia rakenteita ja laitteita. Erityisalue (E-1) 0,11 ha Erityisalue on varattu patorakennelmaa varten. Maa- ja metsätalousalue (M) 0,28 ha Katualueita 0,04 ha 6.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ranta-asemakaavan muutos ei aiheuta merkittäviä muutoksia ympäristöön. 7 Asemakaavan vaikutukset Kaavan vaikutuksia arvioidaan Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Vaikutusten arvioinnin kohteet perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL 9 ja MRA 1 ).

13 13 (13) 7.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Ranta-asemakaavan muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen. Rakennuspaikan rakennusoikeuden nosto 150 k-m2 on linjassa järven lähiaikoina tehtyihin ranta-asemakaavoihin. 7.2 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Ranta-asemakaavalla ei ole vaikutuksia sosiaalisiin olosuhteisiin. Ranta-asemakaavan muutos mahdollistaa pienimuotoisen rakentamisen ranta-alueelle. 7.3 Vaikutukset luonnonympäristöön Ranta-asemakaavan muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta luonnonympäristöön. 8 Kaava-merkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on osoitettu kaavakartassa. 8.1 Nimistö Alueelle ei synny uusia katuja. Nykyinen asemakaava päivitetään nykyisiä tarpeita vastaavaksi. 9 Asemakaavan toteutus 9.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaava tulee voimaan, kun lainvoimainen hyväksymispäätös kuulutetaan. Toteuttaminen voidaan aloittaa tämän jälkeen. Seinäjoella 24. maaliskuuta 2017 Päivitetty Jorma Keskikiikonen Arkkitehti SAFA Anssi Kiviniemi Rakennusinsinööri (AMK)