Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 2 luvun muuttamisesta (HE 37/2017 vp)

Transkriptio

1 1 SISÄMINISTERIÖ Poliisiosasto Erityisasiantuntija Jarkko Nieminen Eduskunnan hallintovaliokunnalle Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 2 luvun muuttamisesta (HE 37/2017 vp) Hallintovaliokunta on pyytänyt sisäministeriöltä kirjallista asiantuntijalausuntoa valiokunnalle toimitetuista kirjallisista asiantuntijalausunnoista. Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian lausunto Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian lausunnossa on todettu turvallisuustarkastuksen alueellisen soveltamisalan laajentamisesta, että tulkinnanvaraiseksi edelleen jää se, missä vaiheessa henkilö, joka ei ole vielä paikalla, on "saapuva", ja kuinka kauan lähtemisen jälkeen henkilö on "poistuva". Hallituksen esityksen perusteluissa on tähän liittyen erikseen todettu, että määritelmien soveltamisessa tulee ottaa huomioon tilaisuuden järjestämisympäristön ominaispiirteet ja sen lisäksi välttämättömyys turvallisuustarkastuksen toimittamisen edellytyksenä (HE 37/2017 vp, s 13.): "Kuten voimassa olevan säännöksen perusteluissa (HE 34/1999 vp, s. 25) todetaan, välitön läheisyys ei ole täsmällisesti laissa määriteltävissä, koska asiaan vaikuttavat esimerkiksi rakennusten sijainti, maaston muoto, kulkuväylät sekä epäillyn tai tiedossa olevan tilaisuutta vaarantavan uhkatekijän tai valvonnan kohteen laatu. Tarkastuksen toimittamisessa olisi aina huomioitava tarkastuksen välttämättömyysedellytys, eikä esimerkiksi se, että henkilö ohittaa tilaisuuden järjestämispaikan, oikeuttaisi tarkastusta, elleivät tilaisuuden turvallisuuden tai järjestyksen ylläpitämiseen liittyvät syyt välttämättä edellyttäisi tarkastuksen toimittamista. Pykälän 1 momentin mukaan tarkastaa voitaisiin tilanteen vaatiessa myös tilaisuudesta poistuva henkilö. Poistuvalla henkilöllä tarkoitettaisiin poistumassa olevaa, mutta vielä tilaisuuden tai tapahtuman tai siihen liittyvien majoitustilojen alueella tai niiden välittömässä läheisyydessä olevaa henkilöä." Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian lausunnossa on katsottu, että turvallisuustarkastuksen laajentaminen koskemaan vaaraa aiheuttavien esineiden ja aineiden lisäksi laissa tai lain nojalla kiellettyjä esineitä ja aineita on ongelmallista. Lausunnossa katsotaan, että esinepiirin laajentaminen tarkoittaisi, että kysymys olisi jostain muusta kuin "turvallisuustarkastuksesta", ja että ehdotus voi olla ongelmallinen perusoikeuksien rajoitusedellytyksiin kuuluvien täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden, hyväksyttävyysvaatimuksen ja suhteellisuusvaatimuksen näkökulmasta. Hallituksen esityksessä todetaan, että tarkastuksen piiriin kuuluvien esineiden ja aineiden osalta ehdotettu poliisimiehen oikeus turvallisuustarkastuksen suorittamiseen muistuttaa yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain (1085/2015) 46 :n mukaista järjestyksenvalvojan oikeutta turvallisuustarkastukseen toimialueellaan (HE 37/2017 vp, s. 15). Kyseisessä pykälässä säädetään nimenomaan turvallisuustarkastuksesta. Hallituksen esityksessä ehdotetuissa säännöksissä sääntelyn piiriin kuuluvat esineet ja aineet on rajattu täsmällisesti ja tarkkarajaisesti siten, että niihin kuuluvat sellaiset esineet ja aineet, joilla voidaan aiheuttaa

2 2 vaaraa henkilöiden turvallisuudelle tai joiden hallussapito tilaisuudessa on muuten laissa tai lain nojalla kielletty. Esimerkkeinä viimeksi mainituista esineistä tai aineista perusteluissa mainitaan muun muassa kokoontumislain 23 :n 3 momentin nojalla tilaisuudessa kielletyt alkoholijuomat ja muut päihdyttävät aineet sekä laittomasti hallussa olevat huumausaineet (HE 37/2017 vp, s. 11). Perustuslakivaliokunta on hallituksen esityksestä antamassaan lausunnossa todennut, että ehdotetulle sääntelylle on tältäkin osin perusoikeuksien turvaamiseen ja myös rikosten estämiseen liittyviä hyväksyttäviä perusteita (PeVL 30/2017 vp HE 37/2017 vp, s. 3). Perustuslakivaliokunta on todennut, että ehdotettuun toimivaltuussäännökseen sisältyvät rajoitukset tekevät sääntelystä oikeasuhtaisuusvaatimuksen mukaisen (PeVL 30/2017 vp, s. 3): "Sääntelyn oikeasuhtaisuuden kannalta ei perustuslakivaliokunnan mielestä ole aivan ongelmatonta, ettei tarkastuksen toimittaminen edellyttäisi konkreettista epäilyä laissa tai lain nojalla kiellettyjen esineiden tai aineiden hallussa pitämisestä. Säännöksen soveltamista rajoittavat kuitenkin yhtäältä se, että turvallisuustarkastus tulee kyseeseen vain säännöksessä mainituissa tilaisuuksissa ja toisaalta se, että turvallisuustarkastus voidaan ehdotuksen mukaan tehdä vain sillä tavoin ja siinä laajuudessa kuin tilanne välttämättä edellyttää. Näin rajattuna säännös ei muodostu oikeasuhtaisuusvaatimuksen vastaiseksi." Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian lausunnossa on katsottu, että vaarana voi olla, että turvallisuustarkastuksen toimivaltuutta käytetään myös tilanteissa, joissa kysymys tosiasiallisesti onkin henkilöntarkastuksesta. Hallituksen esityksessä ehdotetuissa säännöksissä on kyse erillisestä ja itsenäisestä toimivaltuudesta esimerkiksi suhteessa pakkokeinolaissa (806/2011) säädettyyn henkilöntarkastukseen. Ehdotetun toimivaltuuden tarvetta on perusteltu muun muassa sillä, että yleisötilaisuuksissa, joiden osallistujamäärät ovat suuria, on käytännössä ilmennyt tarvetta sellaisiin erityisesti ennalta estävässä tarkoituksessa tehtäviin tarkastuksiin, joiden toimittaminen ei edellytä konkreettisen rikosepäilyn olemassaoloa (HE 37/2017 vp, s. 5). On kuitenkin huomattava, että turvallisuustarkastuksen välttämättömyysedellytys on perustelujen mukaan huomioitava myös siten, että jos turvallisuustarkastus olisi mahdollista kohdistaa riittävässä laajuudessa tilaisuuteen saapuviin henkilöihin, tarkastuksia ei lähtökohtaisesti tulisi kohdistaa tilaisuuteen jo saapuneisiin, paikalla oleviin henkilöihin. Toisaalta tilaisuuden järjestämisympäristö ja turvallisuus- tai järjestyshäiriöriski sekä tilannetekijät saattavat edellyttää sitä, että turvallisuustarkastus suoritetaan myös tilaisuuden järjestämisalueella (HE 37/2017 vp, s. 11). Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian lausunnossa on viitattu apulaisoikeusasiamiehen päätökseen (1870/4/13 ym.), joka koski poliisikoirien käyttöä huumausainerikosten paljastamiseen yleisellä paikalla. Lausunnossa on todettu, että päätöksessä on käsitelty ongelmia, joita aiheutuu koirien "merkkaamisen" johdosta tehdyistä vääristä positiivisista havainnoista, henkilön velvollisuudesta alistua koiran lähelle päästämiseen sekä siitä, milloin koiran haistelu muuttuu henkilöntarkastukseksi. Lausunnossa katsotaan, että lakiesitys ei anna vastausta näihin kysymyksiin. Lausunnossa mainitussa apulaisoikeusasiamiehen päätöksessä on ollut kyse arvioinnista, joka on pääasiassa liittynyt poliisikoiran käyttöön huumausainerikosten paljastamisessa yleisellä paikalla missä ja milloin tahansa, siis ilman minkäänlaista tilaisuuksiin ja tapahtumiin liittyvää rajausta. Tästä syystä päätöksessä on arvioitu asiaa erityisesti suhteessa pakkokeinolain henkilöntarkastusta koskevaan sääntelyyn. Päätöksessä ei ole erityisesti käsitelty tai arvioitu koulutetun koiran käyttöä poliisilain nojalla tilaisuudessa tai tapahtumassa tehtävän turvallisuustarkastuksen toimittamisessa eikä lainkaan suhteessa 1 päivänä tammikuuta 2014 voimaan tulleen poliisilain (872/2011) tätä koskeviin säännöksiin.

3 3 Kuten perustuslakivaliokunnan lausunnossakin todetaan, turvallisuustarkastuksen toimittamisesta ja tarkastuksessa noudatettavista periaatteista säädetään poliisilain 2 luvun 13 :ssä, jota lakiesityksessä ei ehdoteta muutettavaksi. Kyseisen pykälän mukaan turvallisuustarkastus toimitetaan käsin tunnustelemalla, koulutettua koiraa käyttäen, metallinilmaisinta tai muuta vastaavaa teknistä laitetta käyttäen taikka muulla niihin rinnastettavalla tavalla. Koiran käyttäminen turvallisuustarkastuksen apuvälineenä on eräs menetelmä turvallisuustarkastuksen toimittamisessa jo voimassa olevan säännöstön mukaan. Esimerkiksi kysymys siitä, milloin koiran haistelu muuttuu pakkokeinolain mukaiseksi henkilöntarkastukseksi, ei ole ehdotetun sääntelyn käyttöympäristössä perusteltu, koska kyse on pakkokeinolaista erillisestä toimivaltuudesta ja säännöstöstä. Koiraa voidaan käyttää poliisilain voimassa olevan säännöksen nojalla ennen kaikkea turvallisuustarkastuksen kohdentamisen apuvälineenä, eikä pelkällä koiran toiminnalla tai käyttäytymisellä ole sellaisenaan itsenäisiä oikeusvaikutuksia. Samasta syystä myöskään eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätöksessä esiin tuotu kysymys koiran "merkkaamisen" johdosta tehdyistä "vääristä positiivisista havainnoista" ei muodostu ehdotetussa sääntelyssä ongelmalliseksi. Oikeusministeriön lausunto Oikeusministeriön lausunnossa on kysytty, edellyttääkö sääntelyn tarkoitus sitä, että poistuvan henkilön tarkastuksen edellytyksiä madalletaan. Voimassa olevan sääntelyn mukaan tilaisuudesta poistuvan henkilön tarkastaminen edellyttää erityistä syytä. Hallituksen esityksessä on pidetty tärkeänä sitä, että sääntelyn piiriin voisivat lähtökohtaisesti kuulua tilaisuuksien järjestämisalueilla ja niiden välittömässä läheisyydessä olevat henkilöt kattavasti. Perustelujen mukaan tarkastaa voitaisiin myös tilaisuudesta poistuva henkilö. Poistuvalla henkilöllä tarkoitettaisiin poistumassa olevaa, mutta vielä tilaisuuden tai tapahtuman tai siihen liittyvien majoitustilojen alueella tai niiden välittömässä läheisyydessä olevaa henkilöä (HE 37/2017 vp, s. 13). Tarve sääntelyn kattavuuteen ja yhdenmukaisuuteen liittyy muun muassa siihen, että tilaisuuksissa voi olla vaikea havaita tai määrittää, onko henkilö mahdollisesti poistumassa oleva, jos hän on vielä tilaisuuden järjestämisalueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Lisäksi tilaisuuksien ja tapahtumien sisääntulo- ja ulosmenoväylät ovat usein käytössä molempiin suuntiin. Jos poistuvan henkilön tarkastamisessa edellytettäisiin tällaisessa tilanteessa korkeampaa kynnystä, sääntely saattaisi asettaa esteitä esimerkiksi räjähteiden etsimiseen koulutetun koiran käytölle. On lisäksi huomioitava, että turvallisuustarkastuksen välttämättömyysarviointia on tehtävä kaikissa tilanteissa. Oikeusministeriön lausunnossa on esitetty huoli siitä, että ehdotetun poliisilain 2 luvun 12 a :n sanamuodon perusteella turvallisuustarkastus voitaisiin kohdistaa myös sellaiseen henkilöön, joka on yleisötilaisuuden järjestämispaikan tai majoitustilojen välittömässä läheisyydessä, mutta joka ei ole itse aikeissa osallistua tilaisuuteen. Lausunnossa on katsottu, että ei voitane pitää johdonmukaisena tai oikeasuhtaisena, että tällaiseen henkilöön kohdistetaan tarkastus sellaisten aineiden tai esineiden - esimerkiksi alkoholin - löytämiseksi, joiden hallussapito on kielletty yleisötilaisuudessa, mutta ei muutoin. Lausunnossa on katsottu, että lienee myös selvää, ettei tällaisia esineitä tai aineita tulisi lähtökohtaisesti ottaa tällaiselta henkilöltä pois. Lausunnossa on pohdittu sen harkitsemista, riittääkö yleinen välttämättömyysedellytys estämään mainitunlaisten tilanteiden syntymisen. Lausunnossa huomautetaan myös, että sääntely näyttäisi mahdollistavan esimerkiksi sen, että poliisi tarkastaa henkilön sen varmistamiseksi, ettei hänellä ole hallussaan spraymaaleja tai muita vastaavia aineita. Hallituksen esityksessä on erikseen annettu tarkastuksen välttämättömyysedellytyksen soveltamisohjeita sekä tarkastustilanteen että tarkastuksen piiriin kuuluvien esineiden osalta. Perustelujen mukaan tarkastus

4 4 tulee rajata sekä tarkastustilanteen että tarkastuksen piiriin otettavien esineiden puolesta vain välttämättöminä pidettäviin tarkastuksiin. Esimerkiksi sivulla 13 todetaan: "Tarkastuksen toimittamisessa olisi aina huomioitava tarkastuksen välttämättömyysedellytys, eikä esimerkiksi se, että henkilö ohittaa tilaisuuden järjestämispaikan, oikeuttaisi tarkastusta, elleivät tilaisuuden turvallisuuden tai järjestyksen ylläpitämiseen liittyvät syyt välttämättä edellyttäisi tarkastuksen toimittamista." Lisäksi esimerkiksi hallituksen esityksen sivulla 11 todetaan: "Turvallisuustarkastuksen välttämättömyyttä tulisi arvioida tilaisuuteen liittyvän turvallisuus- ja järjestyshäiriöriskin, tarkastustilanteen, siinä noudatettavan menettelyn ja tarkastuksen piiriin kuuluvien esineiden osalta." Hallituksen esityksessä on huomioitu myös se, että tarkastuksen piiriin kuuluvat esineet tai aineet tai turvallisuustarkastuksen yhteydessä löytyvät esineet tai aineet voivat olla sellaisia, että niiden hallussapito on kiellettyä laissa tai lain nojalla nimenomaan tilaisuudessa, mutta ei muualla. Tästä syystä esityksessä on ehdotettu, että poliisilain 2 luvun 12 a :n 3 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitetut esineet ja aineet on tarvittaessa otettava pois tarkastettavalta. Perusteluissa viitataan ehdotetun 12 a :n 1 momentissa mainittujen esineiden ja aineiden käsittelyä koskeviin säännöksiin. Poliisihallituksen lausunto Poliisihallituksen lausunnossa on ehdotettu, että hallituksen esityksessä ehdotetun turvallisuustarkastusta koskevan poliisilain 2 luvun 12 :n 3 momentti muutettaisiin siten, että momenttiin lisättäisiin virke, jonka mukaan tarkastettavalta voidaan ottaa pois myös sellaiset muut esineet, joiden poisottaminen on välttämätöntä virkatehtävän häiriöttömän suorittamisen varmistamiseksi. Poliisihallituksen muutosesitys liittyy voimassa olevan poliisilain 2 luvun 12 :n 1 ja 2 momentin säännöksiin, joihin hallituksen esityksessä ei ole esitetty sisällöllisiä muutoksia. Hallituksen esitys on valmisteltu yhteistyössä Poliisihallituksen kanssa. Esityksen valmistelussa ei ole tuotu esille tarvetta muuttaa voimassa olevan poliisilain 2 luvun 12 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitettua turvallisuustarkastusta koskevaa sääntelyä. Hallituksen esityksessä todetusti pykälän 1 ja 2 momentin mukainen turvallisuustarkastus eroaa tarkoituksensa puolesta olennaisesti 3 momentin mukaisesta tilaisuuksiin ja tapahtumiin liittyvästä tarkastusoikeudesta. Tästä syystä hallituksen esityksessä on katsottu, että selkeyden vuoksi asioista olisi tarpeen säätää erillisissä pykälissä (HE 37/2017 vp, s. 6). Poliisihallitus on esittänyt, että poliisilain 2 luvun 12 :n 1 ja 2 momentin mukaisessa turvallisuustarkastuksessa tarkastettavalta voitaisiin ottaa pois myös sellaiset muut esineet, joiden poisottaminen on välttämätöntä virkatehtävän häiriöttömän suorittamisen varmistamiseksi. Poliisihallituksen ehdotuksen mukaan perusteeksi riittäisi häiriöttömyyden varmistaminen, eli esineeltä ei edellytettäisi sitä, että sillä aiheutetaan häiriötä virkatehtävälle. Poliisihallituksen ehdottama omaisuuden poisottamisen toimivaltuus vaikuttaa myös poliisin erilaisten tehtävien kirjo huomioiden erittäin laajalta. Poliisihallituksen esityksen mukaan säännöksen soveltamisalan piiriin kuuluisivat esimerkiksi matkapuhelimet, erilaiset viestivälineet, megafonit, pillit, jalkapallo-otteluissa yleisesti käytetyt torvet ja muut kovaa ääntä tuottavat välineet. Poliisihallituksen lausunnossa todetaan kuitenkin osin Poliisihallituksen oman muutosesityksen tarpeen perusteluun nähden ristiriitaisesti, että matkapuhelin voi kuulua myös voimassa olevan poliisilain 2 luvun 12 :n 1 momentissa tarkoitettuihin esineisiin, joilla henkilö voi vaarantaa säilyttämisensä taikka aiheuttaa vaaraa itselleen tai muille. Lausunnossa todetaan, että "apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun sekä lain sanamuodon perusteella on kuitenkin mahdollista, että myös matkapuhelimen haltuunotto voidaan perustella turvallisuustarkastuksessa vaaralliseksi esineeksi, jos

5 5 matkapuhelimen vaarallisuus perustellaan konkreettisesti. Kuten edellä on todettu, säännöksessä mainitut esineet ja aineet voivat olla mitä tahansa, joilla voi aiheuttaa vaaraa tai vaarantaa säilyttämisen." Poliisihallituksen lausunnossa ei ole otettu kantaa siihen, miltä osin muut lausunnossa mainitut esineet voisivat tulla arvioiduiksi vaaraa aiheuttaviksi esineiksi esimerkiksi työturvallisuuden näkökulmasta. Lausunnossa ei myöskään arvioida sitä, voivatko esimerkiksi pakkokeinolain säännökset tai poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetun lain (841/2006) vapautensa menettäneen kuljetusta koskevat säännökset osaltaan olla sovellettavissa esineiden ja aineiden poisottamisessa ja hallussapidon rajoittamisessa. Poliisihallituksen lausunnossa esitetyn muutoksen ongelmallisuutta lisää myös se, että voimassa oleva ja hallituksen esityksen mukaan vastaavan sisältöiseksi ehdotettu poliisilain 2 luvun 12 :n 1 momentin mukaisen turvallisuustarkastuksen tilanteellinen soveltamisala on hyvin kattava. Poliisihallituksen lausunnossa todetaan muun muassa, että "lisäys laajentaisi poliisin toimivaltaa puuttua perustuslain (731/1999) 15 :ssä turvattuun omaisuuden suojaan, mutta tämä puuttuminen on nähtävä verrattain vähäiseksi, koska kyse on lähtökohtaisesti luvallisista esineistä, jotka tarkastettava saa takaisin vapauteen kohdistuvan toimenpiteen päättymisen jälkeen, ellei jopa aikaisemmin". Voimassa olevan poliisilain 2 luvun 12 :n 1 momentin mukainen turvallisuustarkastus voidaan kuitenkin tehdä myös sellaisessa tilanteessa, jossa ei ole ryhdytty henkilön vapauteen kohdistuviin toimenpiteisiin. Momentin 2. virkkeen mukaan poliisi voi virkatehtävän suorittamisen yhteydessä tehdä henkilölle tarkastuksen vaarallisten esineiden tai aineiden löytämiseksi muussakin tapauksessa kuin vapauteen kohdistuvan toimenpiteen yhteydessä, jos se on perustellusta syystä tarpeen poliisimiehen työturvallisuuden ja virkatehtävän suorittamisen varmistamiseksi. Perusteluissa on todettu, että tarkastuksen tarve saattaa liittyä sekä toimenpiteen suorittamisen tilanteeseen ja siinä oleviin henkilöihin että toimenpiteen kohteena olevaan henkilöön (Ks. HE 37/2017 vp, s. 5 6 ja HE 224/2010 vp, s. 80). Poliisihallituksen säännösmuutosehdotuksella on merkitystä suhteessa perustuslain 15 :ssä turvattuun omaisuudensuojaan. Ensi näkemältä ja lausunnossa esitettyjen perustelujen valossa virkatehtävän häiriötön suorittaminen näyttäytyy ylipäätään hyvin epämääräisenä ja monitulkintaisena intressinä tai perusteena esineiden pois ottamiselle. Poliisihallitus on lausunnossaan ehdottanut, että hallituksen esityksessä ehdotettuun poliisilain 2 luvun 12 a :n 3 momenttiin lisätään virke, jonka mukaan pois on otettava myös esineet tai aineet, joiden hallussapito on muuten laissa tai lain nojalla kielletty. Poliisihallituksen ehdotusta voidaan pitää tarpeettomana. Hallituksen esityksessä ehdotettu poliisilain 2 luvun 12 a :n 3 momentin säännös, jonka mukaan 1 momentissa tarkoitetut esineet tai aineet on tarvittaessa otettava pois tarkastettavalta, sisältää asiallisesti Poliisihallituksen ehdottaman lisäyksen. Hallituksen esityksessä ehdotetun poliisilain 2 luvun 12 a :n 1 momentissa tarkoitettuja esineitä ovat sellaiset esineet ja aineet, joilla voidaan aiheuttaa vaaraa tilaisuuteen osallistuvien tai majoitustiloissa olevien tai muiden henkilöiden turvallisuudelle tai joiden hallussapito tilaisuudessa on muuten laissa tai lain nojalla kielletty. Tarkastuksen piiriin kuuluvat esineet tai aineet tai turvallisuustarkastuksen yhteydessä löytyvät esineet tai aineet voivat siis olla myös sellaisia, joiden hallussapito on laissa tai lain nojalla kiellettyä tilaisuudessa, mutta ei muualla. Tästä syystä esityksessä on ehdotettu, että poliisilain 2 luvun 12 a :n 3 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitetut esineet ja aineet on tarvittaessa otettava pois tarkastettavalta. Perusteluissa todetaan, että jos kyseisen esineen tai aineen hallussapito on rangaistavaa, sovellettavaksi tulisivat pakkokeinolain 7 luvun takavarikkoa koskevat säännökset. Jos kyseessä olisi

6 6 sellainen esine, jonka hallussapito on kiellettyä, mutta ei rangaistavaa, sen käsittelyyn sovellettaisiin poliisilain 2 luvun 15 :n säännöksiä (HE 37/2017 vp, s. 13). Maahanmuuttoviraston lausunto Maahanmuuttovirasto on lausunnossaan todennut, että Maahanmuuttovirasto on tehnyt vuonna 2016 aloitteen sisäministeriölle siitä, että Maahanmuuttoviraston puhutteluun saapuvalle henkilölle voitaisiin suorittaa turvatarkastus. Hallituksen esityksessä 37/2017 ehdotetaan säädettäväksi tarkastustoimivaltuuksista, jotka koskevat vain poliisimiehiä ja jotka luonteeltaan ja tarkoitukseltaan eroavat lausunnossa mainitusta tarkastustoiminnasta. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunto Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, että turvallisuustarkastuksen alueellisen soveltamisalan muutos, jonka mukaan turvallisuustarkastus voisi tulla kyseeseen myös erityistä valvontaa edellyttävän yleisötilaisuuden yhteydessä, jää jossain määrin avoimeksi perusteluissa esitetyistä luonnehdinnoista huolimatta. Valiokunnan mielestä soveltamisalaan lähtökohtaisesti kuuluvien tilaisuuksien moninaisuus korostaa suhteellisuusperiaatteen merkitystä arvioitaessa sitä, minkä tilaisuuksien yhteydessä tarkastuksia voidaan tehdä. Valiokunta pitää lisäksi selvänä, ettei erityistä valvontaa edellyttävän yleisötilaisuuden käsitettä voida tulkita niin laajasti, että se kattaisi lähes kaikki sellaiset tilaisuudet, joissa edellytetään poliisin läsnäoloa. Myös hallituksen esityksen perusteluissa on todettu, että turvallisuustarkastukset tulisivat kyseeseen vain tilaisuuksissa, joihin liittyisi erityinen tarve poliisin toimittamiin turvallisuustarkastuksiin (HE 37/2017 vp, s. 12). Esityksen perusteluissa edellytetään tarkastusten välttämättömyyden arviointia sekä poliisitoiminnan johtamisessa että yksittäisten tarkastustoimenpiteiden toteuttamisessa (HE 37/2017 vp, s ja 16). Edellä todetusti perustuslakivaliokunta on lausunnossaan arvioinut, että ehdotetulle turvallisuustarkastuksen esineellisen piirin laajentamiselle (turvallisuustarkastus voitaisiin tehdä myös sen varmistamiseksi, ettei henkilöllä ole hallussaan esineitä tai aineita, joiden hallussapito tilaisuudessa on muuten laissa tai lain nojalla kielletty) on perusoikeuksien turvaamiseen ja myös rikosten estämiseen liittyviä hyväksyttäviä perusteita. Valiokunta on todennut, että sääntelyn oikeasuhtaisuuden kannalta ei ole ongelmatonta, ettei tarkastuksen toimittaminen edellyttäisi konkreetista epäilyä laissa tai lain nojalla kiellettyjen esineiden tai aineiden hallussa pitämisestä. Valiokunta on kuitenkin katsonut, että säännöksen soveltamista rajoittaa se, että turvallisuustarkastus tulee kyseeseen vain säännöksessä mainituissa tilaisuuksissa ja lisäksi se, että turvallisuustarkastus voidaan ehdotuksen mukaan tehdä vain sillä tavoin ja siinä laajuudessa kuin tilanne välttämättä edellyttää. Näin rajattuna säännös ei valiokunnan näkemyksen mukaan muodostu oikeasuhtaisuusvaatimuksen vastaiseksi. Perustuslakivaliokunta on pitänyt tarpeellisena korostaa perusoikeuksien huomioon ottamista ja poliisin toimivallan käyttöä ohjaavien poliisilain 1 luvun 2 5 :ssä säädettyjen yleisten periaatteiden (perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, suhteellisuusperiaate, vähimmän haitan periaate ja tarkoitussidonnaisuuden periaate) merkitystä ehdotettujen säännöksien soveltamisessa. Hallituksen esityksessä turvallisuustarkastuksen edellytykseksi ehdotetaan suhteellisuusperiaatteen edellyttämää välttämättömyyttä. Lisäksi voimassa olevan poliisilain 12 luvun 13 :ssä edellytetään erikseen muun muassa vähimmän haitan periaatteen mukaista menettelyä turvallisuustarkastuksen toimittamisessa.