REITIT SELVIKSI

Transkriptio

1 REITIT SELVIKSI Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän palvelujen kehittämishanke Loppuraportti Tiia Inkeroinen Reijo Malila Matti Mäkelä

2 Sisältö: 1. Ideasta hankkeeksi Hankkeen toimijat ja yhteistyökumppanit Hankkeen tavoitteet ja toteutus Alueen päihdetyön kehittämistarpeiden kartoitus Hankkeen konkreettiset tavoitteet ja toiminta Päihdetyön asiantuntemuksen lisääminen kunnissa Konsultaatiopalvelujen kehittäminen Tiedottamisen tehostaminen ja vuoropuhelu jäsenkuntien kanssa Hoitojatkumojen kehittäminen Laatutyö Kehittämisprosessien tulokset Mainiemen kehittämisryhmän työ Mainiemen julkisuuskuvan selkeyttäminen Pilottityöntekijöiden työ ja kokemukset pilotoinnista Jalkautuva päihdetyö Minipäiväkeskustoiminta Teemakonsultaatio Hankkeen arviointia Päihdetyön kehittämisestä...22 Liite 1: Laatuarvion pisteytyslomake Mainiemen kuntoutumiskeskuksesta...24 Liite 2: Hoitoyhteenvetolomake ja ohje...27 Liite 3: Esitietolomake ja ohje...30

3 1 1. Ideasta hankkeeksi Reijo Malila Päihdehuoltolaki 1986 Laki velvoittaa kuntia huolehtimaan siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Jäsenkuntamme ovat ratkaisseet osan huolehtimisestaan kuulumalla päihdehuollon kuntayhtymään ja antamalla sille tehtäviä. Kuntayhtymän toimintaa on kehitetty määrätietoisesti jo kauan; kuntayhtymän jäsenkunnille on lähetetty kuntainliitto- ja kuntayhtymäkyselyjä ja laadittu suunnitelmia erimittaisiksi kausiksi. Kuntien ja kuntalaisten tarpeista on kuultu myös erilaisissa yhteistoimintapalavereissa ja asiakastyötä tekemällä. Laaja-alaisessa kuntayhtymässä vaikeutena oli erilaisten kuntien usein hyvinkin erilaisiin tarpeisiin vastaaminen: välillä on tarvittu palveluja ikääntyville ja samaan aikaan ovat jossakin muussa kunnassa pinnalla olleet lasten ja nuorten päihdeongelmat. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän perussopimus 1997, 2003 Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta niiden tarvitsemia päihdehuollon palveluja. Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Mainiemen kuntoutumiskeskusta Lammilla ja tarpeen mukaan muita toimintayksiköitä. Kuntayhtymän 41 jäsenkuntaa ja osa niiden asukkaasta saavat nyt erityispalveluja Mainiemen kuntoutumiskeskuksesta Lammilta. Hankkeen tarkoituksena oli myös antaa kokemuksia siitä, miten muualla tapahtuva palvelu auttaa ja miten se on kytkettävissä kuntayhtymän toimintaan. Perussopimuksen lisäyksellä v testattiin myös kuntien sitoutumista kuntayhtymäänsä ja sen kehittämistoimintaan; kunnilta alettiin kerätä ns. hallinnon maksuosuutta asukasluvun suhteessa. Kehittämistoimintaa rahoitetaan osittain myös tällä maksuosuudella. Mainiemen kuntoutumiskeskuksen toiminta-ajatus 1999 Mainiemen kuntoutumiskeskus toimii päihdehuollon erityisyksikkönä ja osaamiskeskuksena sekä tuottaa päihdeongelmaisille, heidän läheisilleen ja kuntoutusta toteuttaville yhteistyötahoille palveluja, joilla tuetaan päihteettömien selviytymiskeinojen löytymistä.

4 2 Toiminta-ajatusta sorvattaessa otettiin huomioon tapahtunut kehitys. Kuntoutujaa alettiin jo luvulla tukea omien sosiaalisten verkostojensa luomiseen ja niiden apuun luottamiseen. Kuntoutumiskeskusta alettiin yhä yleisemmin pitää voimavarakeskuksena, asiantuntijana ja verkostojen mobilisoijana. Verkostoituvat erityispalvelut hanke 1998 Maassamme on vain kymmenisen kuntaa, jotka ovat väestömäärältään tarpeeksi suuria tuottaakseen itse kaikki sosiaalihuollon erityisosaamista vaativat palvelut (STM 1998). Samoihin aikoihin alettiin valtakunnallisestikin olla sitä mieltä, että kehityksen ja palvelujen turvaamiseen ainoa keino on järkevä verkostoituminen. Valtakunnalliseen VEP-hankkeen toimintaan liittyminen oli myös Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän pelastus ja erityisosaamisen turvaamisen ehto. Päihdehuollon osaajaryhmä VEP-toimintaa käytännössä toteuttamaan perustettiin lääneihin ns. osaajaryhmät. Päihdehuollon osaajaryhmä kannusti kuntayhtymää koviin kehittämistavoitteisiin: yhdessä vaiheessa päihdehuollon alueellista osaamiskeskusta suunniteltiin Mainiemeen. Päihdetyön laatusuositukset 2002 Laatusuosituksissa kehittäminen ja tulevaisuuden suunnittelu sai paljon huomiota: jokaisella kunnalla tulee olla päihdestrategia osana kunnan terveys- ja hyvinvointistrategiaa. Kaikki tämä oli siis pohjalla, kun kuntayhtymän toiminnan kehittämishanketta alettiin hahmotella. Lisäksi tiedettiin tutkimusten ja kokemusten kautta, että mikään laitoskuntoutus yksinään ei riitä hankalissa päihderiippuvuustilanteissa. Useinkin elämänkaaren mittaiseen kuntoutumisprosessiin tarvitaan asiakkaan omien voimavarojen lisäksi paljon toimijoita ja rakenteita. Näin muovattiin asiakaslähtöinen kuntayhtymän toiminnan kehittämishanke, joka hyväksyttiin yhtymähallituksessa : Mainiemen kuntoutumiskeskuksen toimintaa kehitetään luomalla asiakkaiden tarpeisiin ja verkostotyöhön perustuva asiakkaan hoito- ja kuntoutuspolkujen analyysi. Sen pohjalta muovataan asiakkaan selviytymistä tukevat toimintamallit. Kuntayhtymän hallinto ja henkilökunta kiinnittyivät hanketyöhön alusta asti innostuneesti. Erityisen kiitoksen haluan osoittaa ennakkoluulottomasti ja rohkeasti pilottitehtäviin ja kehittämisryhmän

5 3 toimintaan heittäytyneille Mainiemen työntekijöille, uutteralle suunnittelijalle Tiialle ja asiantuntevalle erikoissuunnittelija Matille. Matille. Pikassos Pikassos Oy:n Oy:n sekä innostuneen sekä innostuneen ohjausryhmän ohjausryhmän tuki oli tuki merkittä- oli vää. Etelä-Suomen läänihallitus myönsi v hankkeelle valtionapua Hankkeen toimijat ja yhteistyökumppanit Tiia Inkeroinen Reitit selviksi hanke rakentuu Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän ja Pikassos Oy:n (sosiaalialan osaamiskeskus Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Kanta-Hämeessä) yhteistyölle. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä osti hankkeeseen Pikassos Oy:ltä erikoissuunnittelijan (20 %) ja suunnittelijan (100 %) työpanoksen. Lisäksi Pikassos Oy:n toimitusjohtaja oli hankkeen ohjausryhmän jäsen. Hankkeessa oli kahden vuoden aikana monia yhteistyökumppaneita ja toimijoita. Mainiemen kuntoutumiskeskuksen henkilökunta osallistui tiiviisti hankkeen käytännön toteutukseen: Mainiemessä toimi säännöllisesti viiden hengen kehittämisryhmä, joka kokoontui viikoittain. Neljässä pilottikunnassa kussakin toimi yksi Mainiemen työntekijä yhden päivän viikossa ja konsultaatioon liittyvissä kuntatapaamisissa oli mukana Mainiemen päihdetyön ammattilainen. Muu henkilökunta osallistui asiakaspalautteen keräämiseen, seminaareihin ja tapahtumiin. Keskeisimpinä yhteistyökumppaneina hankkeessa olivat pilotteina toimineet kunnat: Janakkala, Kuhmalahti, Pälkäne, Tuulos, Kärkölä ja Hämeenkoski. Muita yhteistyökumppaneita olivat yksittäisten tai muutamien tapaamisten merkeissä Sininauhaliitto, jalkautuvan päihdetyön Tikas hanke, Tampereen päihdepalveluohjaus, Stakes, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Tampereen yliopisto. Tikas hanke jalkautuvan päihdetyön innoittajana Yhteistyö Tikas-hankkeen kanssa alkoi jo hankkeen varhaisessa vaiheessa. Tikas on Hämeenkyrön, Ikaalisten ja Viljakkalan Ray-rahoitteinen jalkautuvan päihdetyön hanke. Hankkeen päihdetyön tausta-, tuki- ja hallinto-organisaatio on päihdekuntoutusyksikkö Ventuskartano Kokkolassa. Ajatus jalkautuvan päihdetyön tuomisesta Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän alueelle oli alun perin lähtöisin Tikas-hankkeen hyvistä tuloksista. Reitit selviksi hankkeen aluksi kutsuimme Tikkaan sosiaalityöntekijä Tuula Lehdon kertomaan toiminnastaan. Seminaariin oli kutsuttu myös Reitit

6 4 selviksi hankkeen pilottikuntia. Yhteys Tikas-hankkeeseen säilyi epäsäännöllisenä koko hankkeen ajan. Mainiemen tarjoama jalkautuva päihdetyö muotoutui omanlaisekseen toiminnaksi. Pirkanmaan Sininauha minipäiväkeskustoiminnan osaaja Myös Pirkanmaan Sininauhan toiminnanjohtajan kanssa pidettiin hankkeen aluksi palaveri. Sininauhaliitolla on paljon kokemusta päiväkeskusten perustamisesta ja toiminnan kehittämisestä. Tapaamisessa mietittiin palvelukenttää ja saatiin vinkkejä minipäiväkeskusten perustamiselle. Keväällä 2005 Mainiemen minipäiväkeskusten pilotoinneista vastaavat työntekijät ottivat osaa Sininauhaliiton M20-hankkeen päiväkeskusten kehittämisseminaariin. Mainiemen jalkautuvasta päihdetyöstä ja minipäiväkeskustoiminnasta kerrotaan tarkemmin kappaleissa Päihdetyön asiantuntemuksen lisääminen kunnissa ja 4.3 Pilottityöntekijöiden työ ja kokemukset pilotoinneista. Yliopisto- ja ammattikorkeakouluyhteistyö Hankkeessa pyrittiin luomaan yhteistyösuhteita alueen oppilaitosten kanssa. Yhteistyön virittämiseksi hankkeen aluksi oltiin yhteydessä Hämeen ammattikorkeakouluun. Opinnäytetyön aiheeksi tarjottiin Mainiemen imagotutkimusta. Ajatuksena oli, että opinnäytetyö tehtäisiin markkinointisuuntautuneen tradenomin ja sosionomin yhteistyönä. Idean toteutukseen ei kuitenkaan onnistuttu saamaan kiinnostuneita opiskelijoita. Varsinainen yhteistyö Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa alkoi Mainiemen henkilökunnan, asiakkaiden ja HAMK:n opiskelijoiden yhteisellä yhteisöhoidon koulutuksella keväällä Koulutuksen aiheena oli Kuntouttavan yhteisön ohjaaminen (3 op) ja se jatkuu tulevana syksynä Mainiemen henkilökunnan työn prosessiohjauksella. HAMK:sta tulee jatkossa säännöllisesti sosionomiopiskelijoita suorittamaan harjoittelunsa Mainiemeen. Alkuvuodesta 2005 HAMK:n sosiaalityön lehtori Juha Santala aloitti väitöskirjansa aineiston keräämisen Mainiemen Pähkinähuumekuntoutumisyhteisössä. Yhteistyö HAMK:n ja Mainiemen kuntoutumiskeskuksen välillä jatkuu. Opiskelijayhteistyö Tampereen yliopiston kanssa sai alkunsa sosiaalityön opiskelijan suorittamasta kehittämistyön opintojaksosta (5 ov) Pikassos Oy:ssä. Hän teki Reitit selviksi hankkeen jalkautuvasta päihdetyöstä arvioinnin haastattelemalla pilottikuntien edustajia, Mainiemen työntekijöitä ja toteuttamalla pienimuotoisen kyselyn jalkautuvan päihdetyöntekijän asiakkaille.

7 5 Stakes-yhteistyö Hankesuunnitelmaan oli kirjattu ajatus päihdetyön extranetin rakentamisesta Mainiemen kuntoutumiskeskukseen, vain toteutustapa oli auki. Ajatus konkretisoitui Stakesin hakiessa pilotteja ekonsultaatiohankkeessa toteutettuun Sosiaaliporttiin. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän suljettu keskusteluryhmä MaiNetti oli Sosiaaliportin ensimmäinen extranet. MaiNetistä kerrotaan tarkemmin kappaleessa Konsultaatiopalvelujen kehittäminen. 3. Hankkeen tavoitteet ja toteutus Tiia Inkeroinen Hankkeen tavoitteena oli lisätä ja levittää päihdetyön osaamista ja tehostaa päihdetyön erityispalveluja Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän alueella (Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Pirkanmaa). Tavoitteena oli vastata alueen päihdetyön tarpeisiin uusin, innovatiivisin keinoin sekä kehittää Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa jo olemassa olevia palveluja. 3.1 Alueen päihdetyön kehittämistarpeiden kartoitus Hankkeen aluksi kartoitettiin jäsen- ja sopimuskuntien päihdetyön kehittämistarpeita ja mielikuvia Mainiemestä kolmella eri kyselyllä. Kyselyt tehtiin kuntayhtymän jäsen- ja sopimuskunnille, alueen päihdepalveluntuottajille ja Mainiemen kuntoutumiskeskuksen henkilökunnalle. Mainiemen kuntoutumiskeskuksen asiakkaille tehtiin hankkeen aikana kaksi palautekyselyä. Kolmen ensiksi mainitun kyselyn tulokset on raportoitu Reitit selviksi hankkeen osaraporteissa 1 ja 2, asiakaspalautteiden tulokset on raportoitu osaraporteissa 3 ja 4. Kaikki hankkeessa tuotetut osaraportit ovat liitteinä tässä raportissa. Kuntakysely Kuntayhtymän jäsen- ja sopimuskunnille osoitettu kysely oli kyselystä laajin ja hankkeen aloituksen kannalta merkittävin. Kysely kohdistettiin 46 jäsenkunnan sosiaalijohtajalle tai vastaavassa asemassa olevalle henkilölle sekä kuudelle Mainiemeä aktiivisesti käyttävän sopimuskunnan edustajalle. Vastausprosentiksi saatiin 71 %. Kuntien sosiaalitoimen edustajilta tiedusteltiin nykyisyyden ja tulevaisuuden näkymiä kuntien päihdetilanteessa, kunnan päihdehuollon toimivuudesta ja kehittämistarpeista, kuntien henkilökunnan päihdeosaamisesta. Lisäksi kartoitettiin kuntien mielikuvia

8 6 Mainiemen kuntoutumiskeskuksesta sekä tiedusteltiin Mainiemeen kohdistuvista odotuksista ja tarpeista. (katso osaraportti 1) Kuntakyselyn tulosten pohjalta Mainiemessä aloitettiin uudelleen perhekuntoutus. Perhekuntoutumisyhteisö Perho avasi ovensa asiakkaille perusteellisen remontin jälkeen vuoden 2004 syksyllä. Alueen päihdepalvelujen tuottajille osoitettu kysely Kuntayhtymän alueella toimivilta päihdepalvelujen tuottajilta kysyttiin mielipiteitä ja näkemyksiä hoitoyhteistyöstä (lähetekäytännöt ja asiakastiedon kulku), konsultaatioyhteistyöstä sekä työntekijävaihdosta ja koulutusyhteistyöstä. Lisäksi tiedusteltiin, miltä Mainiemen kuntoutumiskeskus näyttää palveluntuottajien silmin sekä sitä, miten alueen päihdetyötä voitaisiin kehittää toimivammaksi. Vastausprosentiksi saimme 47 %. (katso osaraportti 2) Mainiemen henkilökunnan kysely Mainiemen henkilökunnalta puolestaan kysyttiin Mainiemen profiilista ja roolista päihdehuollon laitospalvelujen kentässä sekä yhteistyöstä ja yhteistyön kehittämisestä muiden palveluntuottajien kanssa. Lisäksi tiedusteltiin Mainiemen sisäisestä keittämisestä ja uusista palvelumuodoista, joita kuntayhtymä voisi jatkossa tarjota jäsenkunnilleen. Vastausprosentti oli 54 %. (katso osaraportti 2) Asiakaspalautekyselyt ja -seminaarit Asiakaspalautetta kerättiin hankkeen aikana kaksi kertaa. Ensimmäisessä kyselyssä asiakkailta tiedusteltiin hoitoon hakeutumisesta sekä kokemuksia asiakkuudesta Mainiemessä. (katso osaraportti 3) Toisessa palautekyselyssä palautelomaketta kehitettiin asiakkaiden mielipiteiden pohjalta toimivammaksi, mutta teemat pysyivät jotakuinkin samoina. (katso osaraportti 4) Molempien asiakaspalautekierrosten jälkeen palautteet raportoitiin ja järjestettiin asiakaspalauteseminaari, jossa asiakkailla oli mahdollisuus kertoa näkemyksiään ja osallistua kehittämistoimintaan. Lähikuntien sosiaalijohtajien tapaamiset Tarvekartoitusta jatkettiin tapaamalla lähikuntien sosiaalijohtajia. Hankkeen ollessa puolessa välissä, syksyllä 2004, toteutimme kahdeksan lähikunnan henkilökohtaisen hanke-esittely- ja kartoituskierroksen. Tapaamisissa kerrottiin Mainiemen uusista mahdollisuuksista palvella jäsenkuntia sekä juteltiin kunkin kunnan senhetkisestä päihdepalvelujen tarpeesta. Kuntakierroksen tapaamiset olivat onnistuneita ja täydensivät kyselyistä saamaamme tietoa.

9 3.2 Hankkeen konkreettiset tavoitteet ja toiminta 7 Reitit selviksi hanke muodostui käytännössä monipuoliseksi ja käytännönläheiseksi ruohonjuuritason päihdetyötä kehittäväksi hankkeeksi. Työtä lähdettiin tekemään ajatuksella konkreettisista muutoksista. Tässä kappaleessa käydään läpi mitä hankkeessa kahden vuoden aikana saavutettiin. Kappaleessa 4 Kehittämisprosessien tulokset esitellään ja arvioidaan hanketyön tuloksia tarkemmin Päihdetyön asiantuntemuksen lisääminen kunnissa Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa on paljon päihdetyön asiantuntemusta jäsenkuntien hyödynnettäväksi. Hankkeen yhtenä tehtävänä oli miettiä, miten tämä asiantuntemus saadaan entistä paremmin palvelemaan alueen kuntia. Uusina palvelutuotteina hankkeessa lähdettiin kokeilemaan jalkautuvaa päihdetyötä, minipäiväkeskustoimintaa ja teemakonsultaatioita. Teemakonsultaatiosta kerrotaan tarkemmin kappaleessa Konsultaatiopalvelujen kehittäminen ja Teemakonsultaatio. Seuraavassa kaaviossa esitetään hankkeen keskeiset kehittämislinjat. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän palvelujen kehittämishanke Reitit selviksi Uudet palvelutuotteet (avopalvelut) Mainiemen sisäinen kehittäminen Tiedottaminen ja profiilin selkiyttäminen Tutkimus ja opiskelijayht.työ Jalkautuva päihdetyö Janakkala Kuhmalahti Yhteistyö: Tikas-hanke Pälkäne Tuulos Yhteistyö: Sininauhaliitto Konsultaatiopalvelut Teemakonsultaatio/ Kärkölä, Hämeenkoski Puhelinkonsultaatio Palautejärjestelmän kehittäminen Asiakaspalaute Kyselyt 2 kpl As.palauteseminaarit Minipäiväkeskuspalvelut Laitospalveluiden kehittäminen Stakes/ Laatuarvio Esitieto- ja hoitoyhteenvetolomake Hoitojatkumot Henkilökunta Arviointi ja päivitys Koulutus Tiedote 4 krt./vuosi Uudet kotisivut MaiNetti Seminaarit ja tapahtumat Kuntakäynnit TaY: jalkautuvan päihdetyön arviointi Hamk Yhteistyö: Stakes MaiNetti Palautteen hyödyntäminen Kehityskeskustelut Mainiemen ammattitaito jäsenkuntien hyödyksi Laatutyö Mainiemessä Avoimuus ja yhteistyö jäsenkuntien kanssa

10 Jalkautuva päihdetyö Jalkautuvan päihdetyön mallia on aiemmin kokeiltu Hämeenkyrön, Viljakkalan ja Ikaalisten Tikashankkeessa, joka toimi alkuinnostuksen lähteenä myös Reitit selviksi hankkeen jalkautuvalle päihdetyölle. Pohja-ajatuksena Tikas-hankkeelle oli, että päihdepalvelua ei tarvitsisi lähteä hakemaan kaukaa erityispisteestä vaan päihdetyön osaamista voisi joustavasti saada omasta kunnasta 1. Tämä ajatus oli myös Reitit selviksi hankkeen jalkautuvan päihdetyön perustana. Mainiemessä jalkautuvan päihdetyön pilotointi lähti liikkeelle pilottikuntien tarpeiden kartoituksilla. Jalkautuvan päihdetyön pilottikuntia hankkeessa olivat Janakkala ja Kuhmalahti hyvin erilaiset kunnat jo asukaslukunsakin puolesta 2. Janakkalassa jalkautuvan päihdetyöntekijän rooli muodostui verkostoja kokoavaksi, konsultoivaksi ja sosiaali- ja terveystoimen välistä yhteistyötä edistäväksi. Janakkalan päihdetyöntekijä otti vastaan myös henkilökohtaisia asiakkaita, mutta päätavoite toiminnalle oli ns. verkonkutojan tehtävä. Kuhmalahdella päihdetyöntekijän rooli painottui alusta alkaen henkilökohtaiseen päihdetyöhön eli asiakastapaamisiin lähinnä kotikäynnein, mutta myös vastaanottotiloissa terveyskeskuksessa. Tämän lisäksi päihdetyöntekijä toimi kunnan sosiaali- ja terveystoimen työntekijöiden tukena päihdeasioissa sekä otti osaa päivätoimintakeskuksen toimintaan ja kehittämiseen. Molemmissa kunnissa saatiin erittäin hyviä kokemuksia jalkautuvasta päihdetyöstä. Toimintaa arviointiin kaikissa pilottikunnissa vuoden 2004 lopussa sekä loppuarviointi tehtiin touko-kesäkuussa Janakkalan edustaja oli myös hankkeen päätösseminaarissa kertomassa pilotoinnin kokemuksista. Minipäiväkeskustoiminta Osassa pilottikunnista nähtiin parhaiten kunnan päihdetyötä eteenpäin vieväksi toiminnaksi puuttuvan päiväkeskustoiminnan aloittaminen. Minipäiväkeskukset perustettiin Pälkäneelle ja Tuulokseen. Minipäiväkeskustoiminnan käynnistäminen koettiin hitaammaksi kuin jalkautuvan päihdetyön. Haasteena oli muun muassa sopivien tilojen löytäminen, asiakaskunnan tavoittaminen ja luottamuksen synnyttäminen asiakkaissa. Myös Pälkäneeltä oli edustaja hankkeen päätösseminaarissa kertomassa minipäivätoiminnan kokemuksia, joista enemmän kappaleessa Minipäiväkeskustoiminta. 1 Lähde: Eskelinen, Ossi (2003): Tie muutokseen. Tikas-ohjelma. Kolmen kunnan päihdetyön kehittämisprojektin tuloksia vuosilta Janakkalassa oli asukkaita vuoden vaihteessa henkilöä. Kuhmalahdella asukkaita oli Lähde:

11 3.2.2 Konsultaatiopalvelujen kehittäminen 9 Teemakonsultaatiot Kärkölän, Hämeenkosken ja hankkeen yhteistyönä Kärkölän ja Hämeenkosken kuntien kanssa järjestettiin hankkeen aikana kuusi teemakonsultaatiotapaamista, joissa käsiteltiin päihdetyöhön liittyviä kuntien työntekijöitä askarruttavia asioita mm. nuorten päihteiden käyttöön ja varhaiseen puuttumiseen liittyvistä teemoista. Tapaamisissa oli osallistujia teeman mukaan monilta eri sektoreilta (mm. poliisi, neuvola, apteekki). Tilaisuudet kestivät yleensä noin kahdesta kolmeen tuntiin. Puhelin- ja sähköpostikonsultaatio Toisena konsultaatiopalvelukokeiluna järjestettiin ilmainen puhelin- ja sähköpostikonsultaation mahdollisuus jäsenkuntien työntekijöille. Konsultaatiota antoi Pähkinä -huumekuntoumisyhteisön vastaava ohjaaja Aki Heiskanen. Konsultaatiomahdollisuudesta tiedotettiin Mainiemi tiedottaa tiedotteissa, jäsenkuntien sosiaalityöntekijöille lähtevissä sähköposteissa sekä Mainiemen uusilla kotisivujen Ajankohtaista palstalla sekä erillisellä konsultaation esittelysivulla. Konsultaatiopuheluita tuli vain noin viisi hankkeen aikana, sähköpostikonsultaatioita ei ainuttakaan. Kunnissa ei ehkä mielletä Mainiemeä paikkana, josta voi konsultaatiota luontevasti pyytää ja palvelusta tiedottaminen jäi liian vähäiseksi. MaiNetti suljettu keskustelupalsta päihdeasioille Mainiemen konsultaatiopalveluja kehitettiin avaamalla päihdetyölle oma extranet internettiin. Reitit selviksi hanke otti osaa Stakesin Sosiaaliportin pilotointiin ja perusti Sosiaaliporttiin ensimmäisen suljetun keskustelu- ja konsultaatioryhmän, MaiNetin. MaiNetti palvelee Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän jäsen- ja sopimuskuntien työntekijöitä sekä alueen muiden päihdetyön yksikköjen työntekijöitä. MaiNetin keskustelupalstalla voi pohtia päihdetyön ajankohtaisia ilmiöitä tai kysyä suoraan neuvoa hankaliin asioihin. Tietoturvasyiden vuoksi MaiNetti ei sovellu suoranaiseen tapauskonsultaatioon palstalla ei voi kirjoittaa kenenkään yksittäisen asiakkaan tilanteesta ilman asiakkaan lupaa tai siten, että asiakkaan voi asiayhteydestä tunnistaa. Yleisempään keskusteluun ja pohdintaan palsta sopii mainiosti. Sosiaaliportti ja MaiNetti avattiin virallisesti käyttöön MaiNetin käytöstä pidettiin Mainiemessä huhtikuun alussa kaikille kiinnostuneille avoin tutustumistilaisuus, jossa sai rekisteröityä MaiNetin käyttäjäksi. Tilaisuuteen osallistui 23 henkilöä, joista noin puolet tuli Mainiemen ulkopuolelta. Hankkeen loppuun mennessä MaiNettiin rekisteröityneitä oli 41 henkilöä. Keskustelu lähti Mainetissä käyntiin kankeasti; uusi työväline vaatii runsaasti aikaa toimiakseen.

12 3.2.3 Tiedottamisen tehostaminen ja vuoropuhelu jäsenkuntien kanssa 10 Mainiemi pyrkii eri tavoin lisäämään tiedottamista ja vuoropuhelua jäsenkuntiensa kanssa. Kuntayhtymän jäsen- ja sopimuskunnissa mielipiteet ja käsitykset Mainiemen kuntoutumiskeskuksesta kuntakyselyn mukaan olivat pääsääntöisesti hyvin myönteisiä, etenkin asioiminen Mainiemessä koettiin joustavaksi ja henkilökunta palvelualttiiksi ja ystävälliseksi. Kyselyn mukaan Mainiemen ilmeisin ongelma liittyi yhteydenpitoon ja tiedottamiseen 3. Hankkeen aikana tiedottamista tehostettiin julkaisemalla tiedotetta, uusien kotisivujen kautta sekä MaiNetin mahdollisuuksia hyödyntäen. Hankkeen aikana Mainiemi teetti myös uudet esitteet. Mainiemi tiedottaa - tiedote Kuntakyselyn tulosten pohjalta hankkeessa ryhdyttiin kehittämään tiedottamisen ja yhteistyön tehostamista. Vuoden 2004 maaliskuussa julkaistiin ensimmäinen Mainiemi tiedottaa tiedote. Tiedote on kaksisivuinen sähköpostitiedote, jota julkaistaan neljännesvuosittain. Tiedote lähetetään kuntayhtymän jäsenkuntien sosiaalijohtajille, sosiaalityöntekijöille, päihdetyöntekijöille sekä alueen muiden päihdetyötahojen edustajille. Tiedote lähtee sähköpostitse yli 200:lle sosiaali- ja terveysalan ammattilaiselle. Palaute tiedotteesta on ollut myönteistä. Mainiemen uudet kotisivut Vuoden 2005 alusta Mainiemi aukaisi uudet kotisivunsa. Myös kotisivujen ajatuksena ja tehtävänä on tiedon välittäminen: sivuilta näkyy reaaliaikainen paikkatilannetieto ja Ajankohtaista palstalla tiedotetaan Mainiemen tapahtumista ja tärkeistä asioista. Kotisivujen kautta voi lähettää palautetta. Kotisivujen on tarkoitus olla mahdollisimman informatiiviset, niin asiakkaiden kuin kuntien työntekijöidenkin tiedontarpeet huomioiden. Kotisivuilla esitellään Mainiemen palvelut sekä käytännön asioita, joita asiakkaan tulee tietää tullessaan Mainiemeen. Kotisivuille on liitetty myös Mainiemessä laadittu Stakesin laatuarvio liitteineen. Lisäksi sivuilta löytyy kattava linkkilista ja tietoa Mainiemessä tehtävästä kehittämistyöstä. Kotisivuja päivitetään asiakaspaikkatilanteen osilta lähes päivittäin ja muilta osin tarvittaessa Hoitojatkumojen kehittäminen Hankkeen aikana oli alun perin tarkoitus tehdä hoitopolkukartoituksia kaikissa pilottikunnissa. Tavoitteena oli kerätä kustakin kunnasta 5-10 kappaletta asiakkaiden hoitohistorioita, tarkastella niitä 3 Lähde: Inkeroinen, Tiia & Mäkelä, Matti: Yhteenveto Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän jäsen- ja sopimuskunnille osoitetun kyselyn vastauksista. Osaraportti 1,

13 11 ja muodostaa käsitys siitä, miltä kussakin kunnassa asiakkaiden hoitopolut näyttävät - millaisia hoidollisia ratkaisuja on tehty. Tämän pohjalta keskustellen ajattelimme löytävämme hyväksi havaittuja tapoja toimia. Hoitopolkujen kartoitukset toteutuivat kuitenkin vain yhdessä pilottikunnassa, Kärkölässä. Huomasimme kartoitusten tekemisen olevan vaikeaa ja yhtäläisyyksien löytämisen vielä vaikeampaa. Tämän yhden hoitopolkukartoituksen tuloksena syntyi kuitenkin erittäin hedelmällinen keskustelu kunnan sosiaalityöntekijöiden kanssa ja päätimme aloittaa kunnassa teemakonsultaatiotapaamiset. Mainiemessä viikoittain kokoontuvassa kehittämisryhmässä hoitopolkuajatus oli tapetilla moneen otteeseen. Mietimme, miten voisimme osaltamme vaikuttaa hoitojen parempaan suunnitteluun ja hoitojatkumojen syntymiseen. Yhtenä keinona on asiakastiedonkulun parantaminen. Kehitimme käyttöön Mainiemen oman lähetteen, esitietolomakkeen, jonka tarkoituksena on ohjata asiakkaan lähettävän työntekijän ajatusta hoitokokonaisuuteen, ei ainoastaan yksittäiseen hoitojaksoon. Mainiemeläiset osaltaan täyttävät huolellisesti asiakkaan hoitoyhteenvetoa, jotta tieto asiakkaan hoidosta, tavoitteista ja jatkohoidon tarpeista välittyy täsmällisesti lähettävän kunnan työntekijöille ja muille yhteistyötahoille. Hoitoyhteenvetoa kehitettiin ja pohdittiin pitkään ja siitä järjestettiin iltapäivän koulutustilaisuus kaikille hoitotyötä tekeville mainiemeläisille. Hoitoyhteenvetolomakkeen käytäntöjä arvioitiin kahteen kertaan kehittämisprosessin aikana ja lopputuloksena voi todeta, että hoitoyhteenvetokäytäntö Mainiemessä on kehittynyt huomattavasti koulutuksen ja yhteenvedon sisällön pohtimisen kautta Laatutyö Laatuarvio ja pisteytysmalli Mainiemen kehittämisryhmän yhtenä tehtävänä oli miettiä Mainiemen palvelujen laatua ja keinoja, jolla palvelujen laatua kohotetaan. Stakes julkaisi Päihdepalvelujen laatusuositukset vuonna Oppaan tehtävänä on tukea kuntien päihdepalvelujen suunnittelua, järjestämistä ja kehittämistä. Vuonna 2004 valmistui Stakesin kehittämä Laatuarviolomake, joka toimii työvälineenä päihdehuollon avo- ja laitoshoidon arvioinnissa. Mainiemessä laatuarviolomake täytettiin heti vuoden 2004 lopussa. Laatuarvio on nähtävissä liitteineen Mainiemen uusilla kotisivuilla osoitteessa sekä Stakesin neuvoa-antavat portaalissa osoitteessa

14 12 Laatuarvion pisteytysmallin mukaan Mainiemen vahvuudet ovat hoidon suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä toiminnan arvioimisessa. Myös henkilöstön hyvinvoinnista ja kehittämisestä Mainiemi saa pisteytysmallin mukaan melko korkeat pisteet. Pisteytysmallin mukaan Mainiemen heikkous on toimitiloissa - tilat eivät sovellu näkö- ja liikuntarajoitteisille asiakkaille. Kaikkiaan Mainiemen kuntoutumiskeskus saa pisteytysmallin mukaisesta laatuarvion pisteytyksestä 46/69 p. (67 %). Kritiikkiä on herättänyt pisteytysmallin jäykkä ja perinteinen oletus laitospalvelujen luonteesta, eikä pisteytysmalli sellaisenaan voi mitata kehittämisryhmän mielestä Mainiemen kaltaisen yhteisökuntoutukseen perustuvan hoitoyksikön palveluja. Pisteytysmallia tuleekin käyttää luovasti suuntaaantavana työvälineenä kehittämisessä ja palvelujen arvioimisessa. Pisteytysmallin mukaiset pisteet Mainiemen osalta ovat nähtävissä liitteessä 1. Asiakaspalaute laadun arvioimisessa Asiakaspalautteen kerääminen on ollut koko hankkeen ajan keskeinen tapa saada tietoa Mainiemen kehittämiskohdista ja asiakastyytyväisyydestä. Hankkeen alussa toteutettiin laaja asiakaskysely (sata asiakasta) ja hankkeen loppupuolella pienimuotoisempi (30 kyselyä ja 10 haastattelua). Asiakaskyselyjen raportoinnin jälkeen Mainiemen asiakkaille ja henkilökunnalle järjestettiin asiakaspalauteseminaari, jossa esiteltiin kyselyn keskeiset tulokset ja ryhmätyönä pohdittiin vastauksia ja parannusehdotuksia kehittämistä vaativiin asioihin Mainiemessä. Tilaisuudet osoittautuivat toimivaksi väyläksi saada asiakkaat mukaan kehittämistyöhön. Tilaisuuksista jäi hyvä tunne - ne olivat onnistuneita ja tarpeellisia. 4. Kehittämisprosessien tulokset Tiia Inkeroinen Tässä kappaleessa esitellään tarkemmin Mainiemen kehittämisryhmän työprosesseja sekä kerrotaan miten Mainiemen julkisuuskuvaa on hankkeessa pyritty selkiyttämään. Lopuksi arvioidaan kokemuksia jalkautuvan päihdetyön, minipäiväkeskustoiminnan ja teemakonsultaation pilotoinneista. Nämä kehittämisalueet ovat olleet hankkeen selkäranka. Arvioinnit pilotointien osalta perustuvat pilottikuntien työntekijöiden näkemyksiin, muilta osin arvioinnit ovat Mainiemen henkilökunnan ja hankkeen suunnittelijoiden näkemyksiä.

15 4.1 Mainiemen kehittämisryhmän työ 13 Mainiemen kehittämisryhmä koostui neljästä Mainiemen työntekijästä (vastaava ohjaaja, vastaaja sairaanhoitaja, ohjaaja ja sairaanhoitaja) sekä hankkeen suunnittelijasta. Kehittämisryhmä kokoontui pääsääntöisesti kerran viikossa tunnin ajan. Kaikkiaan hankkeen aikana kehittämisryhmä kokoontui noin viisikymmentä kertaa. Kehittämisryhmän tavoitteena oli tarttua Mainiemen sisäisiin kehittämistä vaativiin asioihin. Ryhmä aloitti työnsä Mainiemen lomakkeiden uusimisesta. Hoitosuunnitelma ja hoitoyhteenveto saivat perusteellisesti mietityn sisällön. Erityisesti hoitoyhteenvetolomakkeen kehittämiseen panostettiin (ks. liite 2). Ensimmäiseksi Mainiemen jokaisesta yhteisöstä kerättiin viiden asiakkaan hoitoyhteenvedot. Niitä läpikäymällä sekä kyselemällä Mainiemen hoitohenkilökunnalta saatiin esille lomakkeen keskeisimmät kehittämisen kohdat. Muutokset tehtiin näiden havaintojen pohjalta. Hoitoyhteenvedon käytöstä ja sisällöstä järjestettiin iltapäivän kestävä koulutus, jossa jälleen arvioitiin lomaketta kohta kohdalta. Koulutuksen jälkeen oli taas koekäytön aika ja hoitoyhteenvetoa arvioitiin vielä kertaalleen toukokuussa Koko prosessin tavoitteena oli kehittää hoitoyhteenvedosta toimiva työväline niin mainiemeläisille kuin kuntienkin asiakkaita vastaanottaville työntekijöille. Hoitoyhteenveto on yksi Mainiemen tärkeimmistä lomakkeista. Huolellisesti täytetty hoitoyhteenveto helpottaa asiakastiedonkulkua, on tärkeä dokumentti asiakkaalle hänen hoidostaan Mainiemessä ja kertoo myös työn laadusta Mainiemessä. Toinen tärkeä lomakeuudistus oli Mainiemen oman lähetteen, esitietolomakkeen, kehittäminen (ks. liite 3). Tarve ja toive lomakkeen kehittämisestä nousi Mainiemen henkilökunnalta. Myös esitietolomake parantaa asiakastiedonkulkua ja tehostaa työtä Mainiemessä. Ajatuksena esitietolomakkeessa on se, että lähettävä taho täyttää lomakkeen Mainiemeen tulevasta asiakkaasta täsmällisine yhteystietoineen ja verkoston jäsenien yhteystietojen kera. Lisäksi lomake ohjaa lähettävää tahoa miettimään asiakkaan hoitoa jatkumona eli miten asiakkaan hoito jatkuu Mainiemen hoitojakson jälkeen. Mainiemen esitietolomake on mahdollista täyttää sähköisesti Mainiemen uusilla kotisivuilla. Tietosuojan vuoksi lomake tulee kuitenkin toimittaa Mainiemeen paperiversiona. Mainiemen uusien kotisivujen sisältö ja rakenne on kehittämisryhmän suunnittelema. Yhtenä suurena työnään kehittämisryhmä laati Stakesin laatuarvion Mainiemen kuntoutumiskeskuksesta. Lisäksi tehtiin palveluiden laadun pisteytys Stakesin pisteytysmallin mukaisesti (ks. liite 1). Laatuarvion tekeminen oli pitkä prosessi ja siihen paneuduttiin perusteellisesti. Laatuarviota on tarkoitus päivittää vuosittain, kuten myös kotisivujen sisältöä.

16 14 Viimeisinä töinään kehittämisryhmä suunnitteli opiskelijoiden harjoittelujen runkoa ja niitä asioita, joita Mainiemessä on tärkeää opiskelijoille opettaa. Opiskelijoiden harjoittelusta koottiin harjoittelujen ohjaajille muistilista, jossa on suuntaa-antavana se mitä harjoittelussa opiskelijan tulisi Mainiemestä oppia. Lisäksi kehittämisryhmä laati kehityskeskustelumallin Mainiemen henkilökunnan kehityskeskustelujen tueksi. Kehityskeskustelumalliksi valittiin ryhmäkeskustelut, johon liittyy omaan pohdintaan perustuva ennakkotehtävä. Ryhmä oli innostunut ja kahden vuoden hankkeen aikana se auttoi Mainiemeä ottamaan monia edistysaskeleita. Toiveena on, että kehittämisryhmän työ jatkuu edelleen hankkeen jälkeen. 4.2 Mainiemen julkisuuskuvan selkeyttäminen Yhtenä hankkeen keskeisenä tehtävänä oli selkeyttää Mainiemen imagoa. Mainiemen kuntoutumiskeskuksella on mielenkiintoinen 80 vuotinen historia työlaitos- ja huoltola-ajoista nykyaikaiseksi päihdehuollon yhteisökuntoutuskeskukseksi. Ei ihme, että mielikuva Mainiemestä monessa kunnassa on vanhahtava. Yhteistyö lahtelaisen mainostoimisto Futuurin kanssa alkoi Mainiemen uusien esitteiden suunnittelusta ja toteutuksesta. Saman mainostoimiston kanssa suunniteltiin Mainiemen kotisivut, jotka toteutti lahtelainen Datapoli Oy. Hankkeen aikana Mainiemen toiminnasta, lähinnä pilotointeihin liittyen, oli kolme lehtijuttua paikallisissa ja lähialueen lehdissä. Myös tiedotteiden avulla tehtiin Mainiemen toimintaa tutuksi. Hankkeen aikana järjestettiin seminaareja ja tapahtumia, joihin kutsuttiin Mainiemen asiakkaita ja henkilökuntaa, jäsenkuntien sosiaalitoimien työntekijöitä ja muita yhteistyökumppaneita. Suurin tapahtuma hankkeen aikana lienee Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän 80-vuotis juhlaseminaari, jossa myös hanke oli esillä. Pienempiä tapahtumia olivat asiakaspalauteseminaarit, Tikastapaaminen, Reitit selviksi hankeseminaari, MaiNetti tutuksi tapaaminen, loppuseminaari ja lukuisat kuntatapaamiset pienemmällä joukolla. Hanketta myös esiteltiin kuntayhtymän valtuustolle muutamaan otteeseen. Tapahtumiin oli osanottajia vaihtelevalla menestyksellä.

17 4.3 Pilottityöntekijöiden työ ja kokemukset pilotoinnista 15 Reitit selviksi hankkeen pilotointien tavoitteena oli kokeilla uusia palvelumuotoja, joita kuntayhtymä voisi jatkossa tarjota kunnilleen. Työ jokaisessa pilottikunnassa muotoutui kunnan tarpeen mukaan ja oli siten hyvin erilaista. Pilottikunnissa työskenteli neljä Mainiemen päihdetyön ammattilaista. Pilottikunnissa työskentelevät kokoontuivat kaksitoista kertaa hankkeen aikana jakamaan kokemuksiaan pilottityöstä. Tapaamisia olisi ollut tarve pitää useimminkin, mutta aikataulullisista syistä niitä oli vaikea toteuttaa. Seuraavaksi esitellään jokaisen pilottityöntekijän työtä omassa pilottikunnassaan sekä arvioidaan kutakin pilotointia kunnan näkökulmasta Jalkautuva päihdetyö Janakkala Ensimmäinen perustava kokous Janakkalan pilotoinnista pidettiin maaliskuun alussa Janakkala on hankkeen pilottikunnista suurin ja näin myös haasteellisin. Janakkalassa päätettiin kokeilla jalkautuvaa päihdetyötä. Mainiemestä Janakkalaan päihdetyötä lähti toteuttamaan ohjaaja, psykoterapeutti Sari Myllykangas. Jalkautuva päihdetyöntekijä työskenteli Janakkalassa tiistaisin. Pilotoinnin aluksi määriteltiin tavoitteet jalkautuvalle päihdetyölle. Janakkalassa tavoitteiksi kirjattiin koulutus, verkoston rakentaminen sosiaalitoimen ja terveyskeskuksen välille sekä asiakastyön konsultointi. Jotta terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen välinen yhteistyö päihdetyössä helpottuisi, työntekijän työpiste perustettiin terveyskeskuksen tiloihin. Käytännössä jalkautuvan päihdetyöntekijän työ Janakkalassa oli aluksi päihdetyön tunnetuksi tekemistä, tutustumista Janakkalan sosiaali- ja terveystoimen organisaatioihin ja päihdetyön työkäytäntöihin. Päihdetyöntekijän rooli verkon kutojana kuvasi työtä hyvin; yhteisesti sovittuja verkostopalavereja, päihdetyöntekijän kutsuminen mukaan asiantuntijuutta vaativiin tilanteisiin, koulutusta ja konsultaatiota. Alku oli Janakkalassa vaikea. Päihdetyöntekijän ammattiosaamista ei osattu hyödyntää, vaan hän joutui tarjoamaan apuaan määrätietoisesti ennen kuin kunnassa opittiin mieltämään hänet osaksi organisaatiota. Työ vaati sitkeyttä ja pitkäjänteisyyttä, mutta alku-ujostelun jälkeen päihdetyöntekijän osaaminen otettiin Janakkalassa hyvin vastaan. Päihdetyöntekijä oli mukana Janakkalan päihdeohjelmatyöryhmässä sekä myöhemmin päihteiden käyttäjien hoitopolkuja pohtivan työryhmän toiminnassa. Jalkautuva päihdetyö oli tehnyt Janakkalan päihdeongelmat entistä näkyvimmäksi ja jälkimmäinen työryhmä sai alkuinnostuksensa tästä tietoisuudesta.

18 16 Pilotoinnin loppuvaiheessa työ Janakkalassa muotoutui enemmän henkilökohtaiseksi asiakastyöksi kuin verkoston kokoajaksi ja konsultoinniksi. Päihdetyöntekijä otti säännöllisesti vastaan asiakkaita terveyskeskuksessa. Mainiemessä alkaneet asiakkuudet jatkuivat kotikunnassa päihdetyöntekijän tapaamisilla, joten hoitopolku oli helppo muodostaa niille asiakkaille, jotka olivat olleet hoidossa Mainiemessä. Päihdetyöntekijä teki myös joitain kotikäyntejä yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa. Asiakastapaamisia oli yhteensä pilotoinnin aikana (1v 4kk) noin sata, joista eri asiakkaita oli kolmisenkymmentä. Asiakkaita tavoitettiin varsin mittava määrä lyhyessä ajassa. Janakkalan kunnan työntekijöiden mukaan 4 päihdetyöntekijän työpanoksella on ollut merkittävä vaikutus Janakkalan päihdetyöhön. Kehitystä on tapahtunut monella eri taholla: lääkärit tekevät nyt parempaa yhteistyötä päihdeasioissa ja terveyskeskuksessa toteutettavassa katkaisuhoidossa huomioidaan paremmin hoitopolkuajatus ja jokaisella katkoasiakkaalla on omahoitaja. Terveyskeskuksen sosiaalityöntekijä on valveutunut hyvin päihdeasioihin. Päihdeasioita on tehty näkyviksi ja niihin osataan tarttua entistä tehokkaammin. Mini-interventiota käytetään aikaista useammin ja herkemmin myös terveyskeskuksessa. Jalkautuvan päihdetyön kokeilu lunasti Janakkalan odotukset ja edisti parhaimmillaan asiakaslähtöistä päihdetyötä. Eri toimijat olivat hyvin mukana Projektista jäi harvinainen onnistumisen kokemus. Yksi syy onnistumiselle oli selvästi se, että Janakkalan sosiaali- ja terveystoimen johto oli sitoutunut päihdetyön kehittämiselle. Nyt asennemaasto päihdeongelmien hoitamiseksi on Janakkalassa parantunut ja päihdetyön tekemiseen on syttynyt kipinä. Myös hoitopolut selkiytyivät ja yhteistyö parantui: Janakkalassa otettiin käyttöön asiakkaiden kuntoutussuunnitelmat, joka osaltaan selkeyttää toimintaa. Yksi hyvä tulos oli myös se, että uusia asiakkaita hakeutui palveluiden piiriin. Nämä asiakkaat olivat sellaisia, jotka eivät olisi hakeutuneet A-klinikalle. Ratkaisevaa oli palvelun saaminen läheltä. Päihdetyöntekijän työpisteen perustaminen terveyskeskuksen tiloihin oli hyvä ratkaisu. Päihdetyöntekijän luokse oli matala kynnys hakeutua: päihdehoito on normaalia terveydenhoitoa. Aivan konkreettistakin hyötyä jalkautuvan päihdetyöntekijän työpanoksesta oli: Hankkeen aikana vältyttiin noin 1-3 lapsen huostaanotolta. Lisäksi hanke ja pilotointi kirkasti Mainiemen roolia palveluiden tuottajana 5. Päihdetyön koulutusta suunniteltiin paljon Janakkalassa, mutta siihen ei ollut yllättäen kunnan henkilökunnalla paljoakaan kiinnostusta. Pilotoinnin aluksi järjestettiin yksi koulutustilaisuus. Laajemmalle yhteistyölle pitäisi edelleen löytää selkeämpiä muotoja, esim. Kelan ja kotisairaanhoidon 4 Pilotoinnin loppuarviointipalaveri , Janakkala 5 Pilotoinnin loppuarviointipalaveri , Janakkala

19 17 kanssa yhteistyö olisi tärkeää. Lähtökohta jalkautuvalle päihdetyölle oli verkostotyö, mutta käytännössä työ oli paljolti asiakasvastaanottoa, koska tarve tämäntyyppiselle työlle oli suuri. Kaikista vaikeimmat asiakkaat ohjautuivat päihdetyöntekijän luokse. Verkostotyöhön pitäisi edelleen pyrkiä, eikä lähettää asiakkaita luukulta toiselle. Päihdetyön koulutus- ja koordinointitarpeita on edelleen Janakkalassa paljon. Erityisen tärkeää on kunnan työntekijöiden mielestä se, että päihdetyötä löytyy omasta kunnasta Tarpeen hetkellä A-klinikalle voi olla yllättävän pitkä matka, tämän hanke on osoittanut. Myös konsultaatiomahdollisuuden on oltava lähellä, muuten kynnys konsultaatiolle on liian suuri. Janakkalassa on tarve jatkaa aloitettua päihdetyötä, mutta yksi päivä viikossa on auttamattomasti liian vähän. Hankkeen pilotoinnin tuloksena Janakkala harkitsee jalkautuvan päihdetyön ostamista Hämeen päihdehuollon kuntayhtymältä 6. Kuhmalahti Kuhmalahdella jalkautuvan työn pilotointi aloitettiin maaliskuun 2004 alussa. Jalkautuvana päihdetyöntekijänä toimi sairaanhoitaja Irma Honkanen-Lilja. Päihdetyöntekijä työskenteli Kuhmalahdella keskiviikkoisin. Kuhmalahti on reilun tuhannen asukkaan pieni kunta, jossa jalkautuvan päihdetyöntekijän rooli oli hyvin käytännönläheinen. Jalkautuvan päihdetyöntekijän työ koostui asiakastyöstä, verkostotyöstä muiden kunnan työntekijöiden kanssa (sosiaalisihteeri, terveyskeskuslääkäri ja kotipalvelu) sekä päivätoimintakeskuksen toimintaan osallistumisesta. Jalkautuva päihdetyö aloitettiin matalalla profiililla, mikä osoittautui hyväksi valinnaksi. Puskaradion kautta asiakkaat löysivät päihdetyöntekijän palvelut ja asiakkuudesta tunnettiin positiivista kateutta. Pääasiallisesti päihdetyöntekijä teki kotikäyntejä, otti vastaan asiakaita ja iltapäivisin otti osaa paikallisen päivätoimintakeskuksen toimintaan. Päihdetyöntekijällä oli yksitoista asiakasta, joista yhdeksän oli vakituista. Vakituisten asiakkaiden elämäntilannetta, päihteiden käyttöä ja perhesuhteita pohdittiin viikoittain. Sosiaalisihteerin mukaan 7 päihdetyöntekijän työpanoksella oli suuri merkitys Kuhmalahden päihdetyössä; asiakkaisiin saatiin luottamuksellinen suhde ja asiat etenivät omalla painollaan. Kuhmalahdella työn onnistumista tuki erityisesti kunnan työntekijöiden lähinnä sosiaalisihteerin ja terveyskeskuksen työntekijöiden myönteinen ja avoin suhtautuminen jalkautuvaan päihdetyöntekijään. Hanke onnistui, koska siinä tehtiin konkreettisia asioita. Päihdetyöntekijän ja kunnan sosiaalisihteerin yhteistyö toimi alusta alkaen hyvin. Työparina toimiminen oli sosiaalisihteerin mukaan hedelmällistä ja päihdetyöntekijältä sai paljon tukea arkityöhön. Jalkautuvan päihdetyön myötä löytyi uusi asiakaskunta, jota ei muuten olisi saatu hoidon piiriin ja jota aiemmin ei olisi ollut resursseja 6 Pilotoinnin loppuarviointipalaveri , Janakkala 7 Pilotoinnin loppuarviointipalaveri , Kuhmalahti

20 18 hoitaa. Myös minipäiväkeskus Takapiha sai uutta puhtia. Päihdetyöntekijä teki yhteistyötä niin terveyskeskuslääkärin kuin kotisairaanhoidonkin kanssa ja häntä pyydettiin mukaan kotikäynneille tarvittaessa. Kunnan työntekijöiden suhtautuminen päihdeasioihin muuttui pilotoinnin myötä ja hankkeen aikana saavutettiin paljon merkittäviä asioita asiakkaiden parissa 8. Kuhmalahdella päätettiin jatkaa jalkautuvan päihdetyön mallia hankkeen päätyttyä. Jo hankkeen aikana kunta perusti uuden sosiaalityöntekijän viran. Sosiaalityöntekijä perehtyi yhdessä pilottityöntekijän kanssa jalkautuvan päihdetyön työtapaan Minipäiväkeskustoiminta Pälkäne Pälkäneen minipäiväkeskus avattiin huhtikuun 2004 alussa. Minipäivätoiminnan vetäjänä ja aloittajana toimi ohjaaja Merja Laine. Minipäiväkeskus oli avoinna yhtenä päivänä viikossa, perjantaisin. Tiloina toimi keskustan lähellä sijaitsevan urheilukentän pieni kahvio, joka kalustettiin päiväkeskustarpeisiin sopivaksi (jääkaappi, sohvat, pöytä ym.). Tarjoiltava ruoka saatiin lahjoituksena paikallisesta ruokakaupasta ja leipomosta. Kahvista kerättiin nimellinen maksu. Toiminnan alussa minipäiväkeskukseen järjestettiin avoimien ovien päivä lähistöllä toimiville yrittäjille ja viranomaisille (poliisi, kirjasto, kunnanvirasto, ruokakauppa, mielenterveystoimisto) sekä Mainiemen työntekijöille. Minipäiväkeskuksesta kirjoitettiin juttu paikalliseen lehteen ja tiedotteita jaettiin keskeisiin paikkoihin. Näin pyrittiin levittämään tietoa toiminnasta. Juttu paikallisessa lehdessä oli asiakkaiden mielestä leimaava ja haittasi hieman minipäivätoiminnan aloittamista. Opimme, että minipäiväkeskustoiminnan aloittaminen tulee tapahtua matalalla profiililla. Asiakkaita tuli kuitenkin muutamia heti päivätoiminnan alussa. Koko toiminnan ajan minipäiväkeskuksella on ollut noin viisi vakituista asiakasta ja monia yksittäisiä tai muutaman kerran käyneitä ihmisiä. Kaikkiaan minipäiväkeskuksessa oli toiminnan aikana noin 120 asiakaskäyntiä. Vakituisille asiakkaille päivätoiminta oli merkittävä asia ja päihdetyöntekijä onnistui luomaan tiiviin keskusteluyhteyden asiakkaisiin. Asiakkaat olivat lähes kaikki miehiä. Puolen vuoden toiminnan jälkeen minipäiväkeskuksen aukioloaikaa lyhennettiin (klo 9-13) ja päihdetyöntekijä aloitti myös kotikäyntien tekemisen muutamalle asiakkaalle. 8 Pilotoinnin loppuarviointipalaveri , Kuhmalahti

21 19 Minipäivätoiminnan kautta asiakkaissa tapahtui aktivoitumista. Minipäiväkeskukseen tuli asiakkaita myös mielenterveystoimiston kautta ja yhteistyö toimi hyvin. Kunnan sosiaalitoimen puolelta yhteistyö päihdetyöntekijän kanssa jäi heikoksi kunnan työntekijöiden vähäisen aktiivisuuden vuoksi. Kuntalaisvastustusta päiväkeskukselle ei ilmennyt, toiminta ei häirinnyt ketään. Se, että toiminta saatiin vakiintumaan, oli voitto sinänsä. Minipäivätoiminnan juurruttaminen pieneen kuntaan voi olla vaikeaa, toiminnalle täytyy olla tilaus kuten tässä tapauksessa oli 9. Pilotoinnin päätyttyä Pälkäneellä oli syntynyt varmuus toiminnan tarpeellisuudesta ja vakaa aikomus jatkaa alkanutta toimintaa omin voimin kunnan eri työntekijöiden yhteistyöllä. Tuulos Tuuloksen minipäiväkeskus avattiin 19. elokuuta 2004 kunnan sosiaalitoimiston yhteydessä sijaitsevaan tyhjään huoneeseen. Minipäiväkeskuksen aloittajana ja vetäjänä toimi ohjaaja Tapio Simola. Minipäiväkeskus oli avoinna torstaisin. Tuulos on noin 1500 asukkaan pieni kunta Lammin kunnan naapurissa. Päihdeongelmat eivät juuri sosiaalitoimen arjessa näy, mutta rohkenimme kuitenkin lähteä kokeilemaan minipäiväkeskustoimintaa myös Tuuloksessa. Asiakkaita minipäiväkeskuksessa kävi päivästä riippuen muutamia tai yksi, useina päivinä ei ole tullut ketään. Asiakkaita ei onnistuttu motivoimaan käymään minipäiväkeskuksessa. Minipäiväkeskustoiminta Tuuloksessa ei lähtenyt kunnolla käyntiin hankkeen aikana. Osaksi syynä oli varmasti lyhyempi pilotointiaika kuin muissa kunnissa ja toisaalta Tuuloksessa ei ollut yhtä selkeää tilausta päiväkeskustoiminnalle kuin esimerkiksi Pälkäneellä. Tuuloksessa tapahtui myös henkilövaihdoksia pilotoinnin aikana, mikä saattoi vaikeuttaa toiminnan aloittamista. Koska minipäiväkeskustoiminta Tuuloksessa ei ottanut tuulta purjeisiinsa, minipäivätoiminnan rinnalle otettiin jalkautuvan päihdetyön elementtejä: Päihdetyöntekijä teki kotikäyntejä muutaman asiakkaan luona säännöllisesti Teemakonsultaatio Kärkölä ja Hämeenkoski Toiminta aloitettiin Kärkölässä maaliskuussa 2004, jolloin käytiin kerättyjen hoitoyhteenvetojen pohjalta keskustelua ja mietittiin toimintatapoja. Kärkölän työntekijät halusivat tukea arjen työhön esimerkiksi keskustelemalla naapurikuntien sosiaalityöntekijöiden ja päihdeasiantuntijoiden kanssa 9 Pilotoinnin loppuarviointipalaveri , Pälkäne 10 Pilotoinnin loppuarviointipalaveri , Tuulos

22 20 vaikeista asiakastapauksista ja sosiaalityön aiheista yleisestikin. Tämän tarvekartoituksen kautta päädyimme kokeilemaan uudenlaista konsultaatiomuotoa, teemakonsultaatiota ja mukaan kutsuttiin Hämeenkosken sosiaalitoimen työntekijät. Pilotoinnin aikana toteutettujen teemakonsultaatioiden teemat olivat nuorten päihteidenkäyttö, päihdeongelmaiset naiset, varhainen puuttuminen, varhaisen puuttumisen toimintatavat, aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen sekä huumeet ja lääkkeiden väärinkäyttö. Mukana tapaamisissa oli teeman mukaan sosiaalityöntekijöitä, päihdetyöntekijä, terveydenhoitajat Kärkölän ja Hämeenkosken neuvoloista, Kelan palvelupäällikkö, nuoriso-ohjaaja, poliisi, kouluterveydenhoitaja, lääkäri, päiväkodin henkilökuntaa, apteekin edustaja sekä Mainiemen työntekijä ja Pikassoksen suunnittelijat. Pilotoinnin loppuarviointipalaverin mukaan 11 konsultaatioista Kärkölän ja Hämeenkosken työntekijät saivat vahvistusta omalle työlleen, uusia näkökulmia asioihin ja vaikeisiin asiakastilanteisiin. Kärkölän sosiaalityöntekijä koki myös saaneensa terapeuttista työnohjausta ja konkreettisia neuvoja vaikeisiin tilanteisiin oikeilla kysymyksillä päästiin pureutumaan oikeisiin asioihin. Teemakonsultaatioiden myötä päästiin tutustumaan muiden sektoreiden työkenttään. Kynnys ottaa yhteyttä verkostoihin tätä myötä poistui ja se helpotti arjen työskentelyä. Lisäksi saatiin rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta kohdata päihdetyön vaikeita asioita. Tapaamisten myötä muodostui toimiva työtiimi ja ryhmän tapaamiset jatkuvat tulevaisuudessa: Luovuutta, huumoria ja kipinää päihdetyölle! 5. Hankkeen arviointia Tiia Inkeroinen ja Matti Mäkelä Hankkeessa koettiin kahden vuoden aikana monia ylä- ja alamäkiä. Kaikki tavoitteet eivät toteutuneet ja joitakin asioita tekisimme nyt varmasti toisin. Toisaalta monet asiat onnistuivat jopa yli odotusten kaikista kokemuksista opimme jotain. Epäonnistumisia Yhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa opinnäytetöiden osalta ei toteutunut suunnitelmien mukaan; Mainiemen imagotutkimuksen tekijöiksi ei onnistuttu saamaan opiskelijoita ja hanketta koskeviin opinnäytetöihin ei tuntunut muutenkaan olevan kiinnostusta opiskelijoiden parissa. 11 Pilotoinnin loppuarviointipalaveri , Kärkölä

23 21 Hoitopolkukartoitukset osoittautuivat vaikeasti toteutettaviksi ja odotuksista erilaisiksi ne jäivätkin tekemättä yhtä kartoitusta lukuun ottamatta. Myös kuntien yhteistyöhalukkuus tässä asiassa vaikutti. Asiakastilastojen hallinnointi oli monessa kunnassa heikkoa: tiedot olivat vain papereilla tai eri tiedostoissa hajallaan. Osittain kunnissa varmasti pelättiin myös kritiikkiä hoitoratkaisuissa ja työtapoihin puuttumista ulkopuolelta. Toisaalta jos kartoitukset olisivat olleet helpommin toteutettavissa, uskomme, että niistä olisi ollut hyötyä kaikille osapuolille. Pilotoinneista heikoimmin onnistui Tuuloksen minipäiväkeskuksen toiminta. Asiakkaita ei saavutettu muutamaa lukuun ottamatta eikä toiminta ei päässyt vakiintumaan. Pilotointi alkoi myöhemmin kuin muissa kunnissa ja myös aikaa toteutukseen oli vähemmän. Toiminnalle täytyy olla olemassa todellinen tarve ja toteutukseen tahtoa. Niiden mainiemeläisten näkökulmasta, jotka eivät olleet aktiivisesti hanketyössä mukana, hanke jäi hieman etäiseksi. Hanke jäi tuntumaan erilliseltä käytännön työstä, johon yhtenä syynä mainittiin mm. suunnittelijan työhuoneen fyysinen sijainti erillään toisessa rakennuksessa. Hankkeen alusta alkaen olisi pitänyt ottaa kaikki mainiemeläiset tiiviimmin mukaan suunnitteluun. Lisäksi pilottikunnissa työskentelevät työntekijät olisivat kaivanneet työhönsä erillistä työnohjausta. Onnistumisia Parhaiten hankkeessa onnistui pilottityöntekijöiden työ Kuhmalahdella, Janakkalassa ja Pälkäneellä. Kuhmalahdella pilotoinnin päätteeksi kunta palkkasi uuden sosiaalityöntekijän, joka jatkaa päihdetyöntekijän aloittamaa hyvää työtä kunnassa sosiaalisihteerin työparina. Janakkalassa on jalkautuvan päihdetyön ansiosta tapahtunut monia edistysaskeleita ja Janakkala harkitsee päihdetyöntekijän palkkaamista Mainiemestä. Pälkäneellä minipäiväkeskus tavoitti monia asiakkaita ja onnistui vakiinnuttamaan toimintansa. Pälkäneen minipäivätoiminta jatkuu kunnan omin voimin. Jalkautuva päihdetyö on hyvä keino saada päihdetyön asiantuntijuutta kuntaan edullisesti ja joustavasti tämän pilotointi osoitti todeksi. Jalkautuvan päihdetyön työmuoto toimii. Myös teemakonsultaatiot Kärkölän ja Hämeenkosken työntekijöiden kanssa olivat onnistuneita. Teemakeskusteluilla päästiin tilanteeseen, jossa asiakkaiden hoitopolut selkiytyivät ja paikalliset viranomaiset pääsivät verkostoitumisen alkuun. Toki yhteistyö heidän välillään oli joustavaa jo aiemminkin. Mainiemen henkilökunnan mukaan hanke toi Mainiemelle lisää näkyvyyttä. Kehittämisryhmän työn tuloksena Mainiemeen saatiin työvälineitä käytännön työhön (esim. lomakkeet, yhtenäiset ohjeet ja