Kaupunkiympäristön palvelualue

Transkriptio

1 Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminta-ajatus Kaupunkiympäristön palvelualue huolehtii kaupunkiympäristön suunnittelusta, rakentamisesta ja hallinnasta sekä käyttökelpoisena pitämisestä. Se huolehtii myös ympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja luonnon monimuotoisuudesta. Palvelualue vastaa myös kaupungin maa- ja vesiomaisuuden hallinnasta, asumisen edistämisestä sekä ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon, rakennusvalvonnan, kiinteistönmuodostuksen, jätehuollon, vesihuollon ja joukkoliikenteen viranomaistehtävistä, kaupungin henkilökuljetuspalvelujen järjestämisestä sekä kaupungin paikkatietopalveluista. Palvelualueeseen sisältyvät seuraavat avainprosessitason vastuualueet: Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut, rakentamisen ja kunnossapidon palvelut, maaomaisuuden hallintapalvelut, ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut sekä johdon tukipalvelut. Toimintaympäristö ja sen muutokset Suomen taloudellisen tilanteen heikkoudesta huolimatta Kuopiolla on edellytykset vähintäänkin verrattain vahvaan kasvuun. Valtakunnallisissa vertailuissa kaupunki on mm. asukasmäärän suhteellisen kasvun perusteella kärkisijoilla. Kuopioon muuttohalukkuuden lisäksi myös asukastyytyväisyys on tiukkenevasta taloudesta huolimatta pysynyt hyvällä tasolla. Tonttikysynnän ja rakentamisen tason säilyttämiseksi kaupungin on pystyttävä tarjoamaan monipuolisia vaihtoehtoja. Lähivuosina kasvua tukevia mutta jo nyt merkittävästi henkilöresursseja sitovia suurhankkeita ovat Savilahden alueen kehittäminen ja Sorsasaloon suunnitellun biotuotetehtaan valmistelu. Palvelualueen toiminta toteuttaa merkittävältä osin kaupungin kasvu- ja kilpailukykystrategian tavoitteita infrastruktuurin, tonttitarjonnan, liikennejärjestelmän sekä kaupunkiympäristön toimivuuden ja laadun osalta. Toiminta vaikuttaa voimakkaasti kaupungin vetovoimaisuuteen ja asiakastyytyväisyyteen. Tärkeä osa kaupungin kasvuohjelman toteuttamisessa on riittävän asunto- ja yritystonttitarjonnan säilyttäminen. Asuntotuotanto on nyt strategian mukaisella tasolla. Asuntotuotannon nousu on lisännyt tonttien kysyntää ja tonttivaranto on vähäinen. Mahdollinen kysyntänotkahdus on perusteltua käyttää tonttivarannon kasvattamiseen. Asemakaavoitusprosesseja ja osin myös rakentamista ovat viivästyttäneet ennakoimattomien ympäristöselvitysten ja rakennetun ympäristön inventoinnin aiheuttamat mittavat lisätyöt ja täydennysrakentamiskaavoituksen vaativammat ja aikaa vievemmät kaavaprosessit. Kasvun säilyttämisen kannalta tärkeässä asemassa on työpaikkojen lisääminen, joten hyvälle tasolle saatu elinkeinorakentamisen mahdollistava yritysalueiden suunnittelu ja toteutus on myös varmistettava. Tonttituotanto ja etenkin täydennysrakentamisen lisääminen vaativat pitkäjänteistä lisäpanostusta tonttituotantoketjuun sekä erilaisiin ympäristö- ym. selvityksiin. Ihmisten asumistoiveiden muutoksesta on nähtävissä merkkejä: myös lapsiperheet hakeutuvat entistä enemmän palvelujen ääreen kerrostaloihin ja ovat valmiita tinkimään asuntojensa neliömääristä. Tämä on syytä ottaa huomioon tarjontaa suunniteltaessa. Toinen havaittava muutostrendi on, että omistusasuntojen kysyntä on vähentynyt. Tällä voi olla vaikutusta tonttien kysyntään ja siten myös myyntivoittoihin. Kaupunkiympäristön palvelualueen toiminnassa näkyy edelleen lisääntyvä alueellinen yhteistoiminta. Seudulliset ja alueelliset viranomaistoiminnot, kumppanuusselvitykset sekä tulevat kuntaliitokset laajentavat toiminta-aluetta. Kuntaliitos Juankosken kanssa otetaan huomioon palvelualueen toiminnassa, mm. paikkatietoaineiston suunnittelu sekä päällekkäisten tie- ja katunimien muutokset sekä tarvittavat sopimusmuutokset tehdään vuoden 2016 aikana. Talouden reunaehtojen kiristyessä osana priorisointityötä tarkastellaan palvelujen tuotantotapoja sekä myös palvelun tasoa ja määrää. Toimintatapojen uudistamista (mm. sähköinen asiointi, kumppanuushankkeet) ja asiakaslähtöisyyttä edistää mm. karttapohjainen asiakaspalautejärjestelmä, jossa asiakkaat voivat sähköisesti itsepalveluna lähettää palautetta ja seurata oman asiansa etenemistä. Sähköisen asioinnin laajentaminen vaatii edelleen panostuksia, joiden tuottavuusvaikutukset tulevat näkymään laajemmin tulevina vuosina.

2 Kaupungin toimitilojen käyttöön liittyvien tarpeiden muuttuessa korostuu tarve kiinteistöjen uusiokäyttöön ja myyntiin. Kiinteistökehitysryhmä työskentelee tiiviissä yhteistyössä tilakeskuksen kanssa kaupungin kiinteistöomaisuuden kulujen ja riskien karsimiseksi sekä tuoton lisäämiseksi. Valmistelussa otetaan huomioon käynnissä olevat palveluverkkotarkastelut. Erilaisten säädösten ja määräysten lisääntyminen lisää palvelualueen tehtäviä. Rakennusvalvonnan tehtäväksi siirtyy Väestörekisterikeskukselta kunnille tulevana rakennus- ja huoneistotietojen ylläpito väestötietojärjestelmään. Vuonna 2016 tehdään EU-meludirektiivin mukainen meluselvitys ja ilmanlaadun tarkkailu laajenee Siilinjärven alueelle. Vesihuoltolain muutoksella on vaikutusta kaupungin toimintaan ja vesihuollon resursointiin, mm. hulevesien kokonaishallinnan osalta. Joukkoliikenne ja henkilökuljetusten järjestäminen ovat toiminnan luonteen ja merkittävien taloudellisten vaikutusten vuoksi tarkoituksenmukaista organisoida omaksi palveluyksikökseen. Valtakunnallisen joukkoliikenteen lippujärjestelmän kehitystyö on osoittautunut valtakunnallisestikin haasteelliseksi. Waltti-järjestelmän sisäänajo on vielä käynnissä ja vaatii ylimääräistä panostusta ensi vuonnakin. Jätehuollon viranomaispalvelujen toiminta-alue on todennäköisesti laajentumassa. Savo-Pielisen jätelautakunnasta tulee myös näiden kuntien jätehuoltoviranomainen. Jätehuollon viranomaispalveluissa jatketaan jätelainsäädännön ja kuntien jätepoliittisen ohjelman edellyttämää kiinteistöjen jätehuollon järjestämisen kattavaa seurantaa. Tämän myötä asiakaspalvelun tarve kasvaa. Tuottavuutta lisäävät toimenpiteet Varmistaakseen hankitun maaomaisuuden mahdollistaman tulovirran, palvelualue suuntaa resursseja erityisesti tuloa tuottaviin toimenpiteisiin. Suunnittelulla, tonttituotannolla ja kunnallistekniikan rakentamisella sekä koko prosessin tiiviillä yhteistyöllä varmistetaan tonttivarannon riittävyys ja houkuttelevuus. Samalla kiinnitetään entistäkin enemmän huomiota tuleviin hoito- ja ylläpitokustannuksiin. Maaomaisuuden ja kaupungin käytöstä poistuvien kiinteistöjen jalostusta ja myyntiä tehostetaan edelleen mm. aktiivisella yhteistyöllä rakentajien kanssa. Kaupunkirakenteen tiivistämiseksi lisätään täydennysrakentamista. Tuottavuushyödyt tulevat sekä investoinneissa että käyttötaloudessa. Samalla mahdollistetaan toimiva, kustannustehokas ja energiatehokas palvelurakenne ja edistetään Kuopion kaupunkirakennemallin kävelykaupunki, joukkoliikennekaupunki, autokaupunki kehitystä. Kaupunkiympäristön palvelualueella on pystytty viime vuosina eri toimenpitein hillitsemään henkilöstö- ja toimitilakulujen kasvua. Henkilöstön tiimiyttämisen ja vastuuttamisen jatkamiseksi sekä tuotto- ja kustannustietoisuuden lisäämiseksi on käynnistetty talousosaamista vahvistava sisäinen koulutus. Tavoitteena on edelleen edistää jousto- ja etätyötä myös työhyvinvoinnin ja ekologisuuden näkökulmasta. Toimitila- ja työskentelyratkaisuissa kuten muussakin toiminnassa toteutetaan energiatehokkuutta. Asiakaspalvelun ja kaupungin henkilöstövoimavarojen tuottavan käytön parantamiseksi kehitetään edelleen sähköisiä palveluita. Sähköinen asiointi lisää ja tasavertaistaa palvelutarjontaa myös laajenemisalueilla. Lisäksi tavoitteena on kehittää erityisesti laajenemisalueilla uusia kevyempiä toimintamalleja. Yhteistyön sujuvoittamiseksi ja resurssien ohjauksen varmistamiseksi on toteutettu hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen ulkoilu- ja virkistyspalveluiden yksikön sijoittuminen yhteisiin tiloihin kaupunkiympäristön palvelualueen kanssa. Tavoitteena on tiimiytyminen yli palvelualuerajan ja sen myötä asiakaslähtöisyyden, suunnittelun ja toteutuksen sekä resurssien yhteiskäytön myötä saavutettava tuottavuus ja tehokkuus. Myös yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen saumaton yhteistyö on syytä varmistaa. Kunnossapidon lähivuosien keskeinen haaste on kustannusten optimointi tarjoten kuitenkin riittävä ja turvallinen palvelutaso. Optimointia jatketaan laajentamalla alueurakkamallia ja parantamalla edelleen tilaajaosaamista. Alueurakat on kilpailutettu lukuun ottamatta eteläistä ja keskustan aluetta. Eteläinen alue suunnitellaan kilpailutettavaksi kaudesta alkaen. Kävelykeskustan keskitetystä puhtaanapidon jatkosta päätetään vuoden 2016 aikana.

3 Toiminnan painopisteet Taloudellisten ja toiminnallisten haasteiden lisääntyessä on ensiarvoisen tärkeää kehittää edelleen vuorovaikutusta asiakkaiden ja asukkaiden kanssa. Mm. maankäytössä ja täydennysrakentamisessa hankkeiden hyväksyttävyyttä lisää aito ja oikea-aikainen koko valmisteluketjun käymä keskustelu. Tämä sekä käyttöönotetun palautejärjestelmän tehokas hyödyntäminen edistävät tiedon kulkua ja vuorovaikutusta. Asukkaiden omaehtoista toimintaa ja osallistumista asuinympäristönsä kehittämiseen tuetaan mm. talkoorahalla. Tavoitteena on asukkaiden aktiivinen osallistuminen suunnitteluun, toteutukseen, arviointiin ja kehittämiseen. Vaikutusten arviointia mm. ilmastovaikutukset ja yritysvaikutukset kehitetään edelleen. Tonttitarjonnan riittävyyden ja monipuolisuuden varmistaminen edellyttää kaupungin kasvuohjelman mukaisten alueiden sekä täydennysrakentamisalueiden asemakaavoitusta ja kunnallistekniikan rakentamista sekä aktiivista maanhankintaa. Painopisteenä on myös maankäyttösopimusten tekeminen täydennysrakentamis- ja muutoskaava-alueilla. Savilahti, linja-autoaseman alue, Lehtoniemen pohjoisosa, Hiltulanlahti ja Sorsasalon biotuotetehtaan alue ovat suunnittelun painopisteinä vuoden 2016 toiminnassa. Suunnittelussa näkyy entistäkin korostuneemmin täydennysrakentaminen. Kunnallistekninen rakentaminen painottuu Keilanrinteen, Matkusniemen, Maljalahden, Hiltulanlahden ja Kurkimäen asuntoalueille. Omakotitonttien luovutuksen painopiste siirtyy Hiltulanlahteen. Kaupunki on viime vuosina talousarvioissaan tukeutunut vahvasti arvotonttien myynneistä saataviin myyntivoittoihin. Kaupungin omistamien arvotonttien määrä on rajallinen ja lähivuosina myyntivoitot tulevat väistämättä pysyvästi laskemaan viimeisten vuosien tasosta merkittävästi. Jokainen arvotontin myynti on myös pois tulevista vuokratuotoista, jotka pitkällä aikavälillä tarkasteltuna ovat kaupungille tuottoisampia kuin tonttien myynti. Tontteja vuokraamalla maapohjan omistus säilyy kaupungilla, jolloin voidaan myös paremmin ohjata tulevaisuuden maankäyttöä ja kaupungin kehittymistä. Maanhankintaa toteutetaan laajentumisalueilla suunnitelmien mukaisen asunto- ja yritysrakentamisen mahdollistamiseksi. Maa- ja metsäomaisuudesta saatavat tulot varmistetaan pitkäjänteisen maapolitiikan ehdoilla. Uudessa metsien monikäyttösuunnitelmassa tullaan täsmentämään pidemmän aikavälin hakkuusuunnite. Metsien monikäyttösuunnitelman uudistamisen yhteydessä hyödynnetään METSO-inventoinnin tulokset tavoitteena myytäväksi tarkoitettujen kohteiden realisointi vuonna Kunnossapidossa suurin haaste on kustannusten optimointi ja kuitenkin riittävä ja turvallinen palvelutason tarjonta, erityisesti väylien käyttäjille ympäri vuoden. Infrarakenteiden kunnossapidon laiminlyönnit rakenteiden vanhentuessa johtavat ennenaikaiseen kulumiseen, vaurioitumiseen ja palvelutason alenemiseen. Infran osalta on ajauduttu korjausvelkakierteeseen. Korjausvelan lyhentäminen tulee lähivuosina rasittamaan sekä investointirahoitusta että käyttötaloutta. Lähes väistämättömään kunnossapidon hoitotasojen laskuun haetaan mahdollisimman vähän asukkaita rasittavia vaihtoehtoja mm. jatkamalla väylien hoidon asettamista tärkeysjärjestykseen esimerkiksi käyttömäärien mukaan. Vesihuollon kehittämissuunnitelman toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää lisääntyvää yhteistyötä vesihuoltolaitosten ja viranomaisten kesken. Neuvontaa ja tiedostusta kohdistetaan erityisesti liitos- ja sopimuskuntien alueille muuttuneiden ympäristösuojelumääräysten osalta. Myös muuttuvaan lainsäädäntöön liittyvissä asioissa sekä luonnon monimuotoisuuden edistämisessä on tarpeen tehostaa neuvontaa, ohjausta ja yhteistyötä. Rakentajien ohjauksessa pääpaino on rakennusten terveellisyydessä ja omatoimisen asumisen tukemisessa. Vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain hulevesien hallintaa ja käsittelyä koskevat muutokset aiheuttavat uusia järjestelyjä tehtävänjaossa kaupungin ja Kuopion Veden välillä, hulevesien hallinnan suunnittelua mm kaavoituksen yhteydessä sekä lisää viranomaistehtäviä. Kaikki tämä aiheuttaa myös lisäkustannuksia. Tavoitteena on kuitenkin hulevesien hallinnan ja sitä kautta niiden aiheuttamien haittojen vähentäminen. Ilmastopoliittisen ohjelman ja energiatehokkuussopimuksen toteuttaminen sekä kestävän kehityksen huomioon ottaminen on edelleen tärkeä painopistealue koko kaupunkitasolla. Ilmastopoliittiseen ohjelmaan sisältyvien tavoitteiden toteuttaminen ja seuranta edellyttävät myös työkalujen kehittämistä ilmastovaikutusten tunnistamiseen ja arviointiin suunnittelun apuvälineiksi sekä mahdollisimman tarkkaa tietoa kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä.

4 Joukkoliikenteen toiminnan päätavoite vuonna 2016 on Kuopion seudun joukkoliikennestrategian laatiminen. Strategia tulee sisältämään mm. joukkoliikenteen palvelutason määrittelyn koko viranomaisalueella, koulukuljetusten suunnittelun osana avointa joukkoliikennettä sekä liikenteiden hankintamallivaihtoehtojen vertailun. Strategiassa tullaan asettamaan tavoitteet myös joukkoliikenteen palvelumuotoilulle, viestinnälle ja markkinoinnille. Muita vuodelle 2016 asetettavia tavoitteita ovat Waltti- lippu- ja maksujärjestelmän kehittäminen, kilpailuasiakirjojen kehittäminen, yhteistyön tiivistäminen yleiskaavoituksen kanssa sekä toiminnan tehostaminen ja palvelun laadun parantaminen uusien sähköisten järjestelmien ja palveluiden avulla. Jätehuollon viranomaispalvelujen keskeisimpiä tehtäviä vuonna 2016 on vuonna 2015 uudistettujen jätehuoltomääräysten toimeenpanosta huolehtiminen. Jätehuollon seurannassa erityiseen tarkasteluun otetaan taloyhtiöiden hyötyjätehuolto sekä vasta valmistuneiden asuin- ja vapaa-ajan rakennusten liittäminen jätehuoltojärjestelmään. Toiminnan painopisteiden vaikutukset osaamis- ja henkilöstötarpeeseen Toimintamuutoksista johtuen tilaajaosaamista ja hankehallintaa tulee edelleen vahvistaa. Tilaajaosaaminen edellyttää myös verkostoitumista valtakunnallisiin ja kansainvälisiin kehittämishankkeisiin ja tarvitsee kilpailuttamis- ja viestintäosaamista. Koko henkilöstöön ulotettua, erinomaista palautetta saanutta sisäistä talouskoulutusta jatketaan. Lisääntyvistä tehtävistä huolimatta henkilöstötarpeeseen vastataan ensisijaisesti sisäisin järjestelyin. Rekrytointitilanteissa tarkastellaan mahdollisuudet tehtäväkuvien laajentamiseen ja tehtävien yhdistämiseen mutta suurimmaksi osaksi resursseista poistuva työpanos korvataan uusrekrytoinneilla. Henkilöstön monitaitoisuutta edistetään ja tuetaan henkilöstöä ottamaan vastaan yhä laajenevia tehtäväkokonaisuuksia. Vuorovaikutustaidot, tiedonkulku ja kokonaisvaltainen ympäristöosaaminen sekä ekotehokkuuden hallinta korostuvat. Näiden taitojen ylläpitäminen ja hyödyntäminen edellyttävät työssä jaksamiseen panostamista mm. koulutuksen, palkitsemisen ja työhyvinvoinnin osalta. Henkilöstövaikutukset Lisääntyvistä tehtävistä ja toiminta-alueen laajenemisesta huolimatta henkilöstön määrä on lievästi aleneva. Erityisesti eläköitymisten yhteydessä tehdään uudelleen järjestelyjä. Henkilöstön määrän kaupunkiympäristön palvelualueella vuonna 2016 arvioidaan olevan 192,9 htv. Henkilöstön ja osaamisen saatavuus Lähivuosina on vaihtuvuutta useissa erityisosaamista vaativissa tehtävissä. Rekrytoinnissa tavoitteena olevasta mentorointivaiheesta joudutaan taloudellisista syistä useissa tapauksissa luopumaan. Rekrytoinneissa huomioidaan mahdollisuus siihen, että henkilöstö huolehtii myös palveluprosessien ja palvelualueiden rajat ylittävistä tehtävistä. Ostopalvelujen käyttö ja kumppanuudet edellyttävät riittäviä ohjausresursseja. Edistääkseen tulevaisuuden työvoiman saatavuutta kaupunkiympäristön palvelualue tarjoaa harjoittelupaikkoja alan opiskelijoille. Suunnitelma ulkoisten palvelujen käytöstä Rakentamisen ja kunnossapidon palveluissa on siirrytty tilaaja-tuottajajärjestelmään. Suunnittelupalvelut hoidetaan pääosin omana työnä. Maaomaisuuden hallintapalveluissa sekä ympäristö- ja rakennusvalvontapalveluissa käytetään ostopalveluja mm. puunkorjuussa, mittaus- ja tutkimuspalveluissa, eläinlääkintähuollossa ja laboratoriopalveluissa. Ostopalvelujen osuus kaupunkiympäristön palvelualueella on kasvanut joukkoliikenteen järjestämisen mallin muututtua. Uudessa järjestelmässä kaupunki ostaa palvelut liikennöitsijöiltä ja saa lipputulot.

5 Kaupunkiympäristön palvelualue VETOVOIMA, KILPAILUKYKY JA KASVU 1. Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä Yritystoiminnan kehittämisen välineet ja resurssit Yritystonttien tarjonta Yhteistyötä elinkeinoelämän ja yritysten kanssa kehitetään erityisesti palvelutuotannon osalta (palvelu- ja hankintaohjelma). Elinkeinoelämän kehittymisen edellytyksistä (mm. tonttien saatavuudesta) huolehditaan Kehitetään hankintoja yhdessä mm. kuntatekniikkaliikelaitoksen ja yritysten kanssa. Otetaan palvelualoite koekäyttöön. Yrityksiä palvelevien alueiden monipuolinen suunnittelu ja aktiivinen maanhankinta sekä uusien alueiden rakentaminen. Kasvuohjelma; Palvelu- ja hankintaohjelma 2. Innovaatio- ja opiskelukaupunki Kampus -kärkihanke Savilahden alueen kehittäminen etenee suunnitellusti. Savilahden alueen suunnittelu etenee. Kasvuohjelma 3. Kuopio-kuva - paras kaupunkiyhteisö Tulokselliset yhteistyöverkostot Yhteistyötä mm. kuntien kanssa tehdään vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jatketaan seutuyhteistyötä lähikuntien kanssa. Osallistutaan suurten kaupunkien asiantuntijayhteistyöryhmien työskentelyyn. 2. ASUKKAAT JA PALVELUT 4. Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne Asuntotonttien tarjonta Asuntotonttitarjonta mahdollistaa Kuopion kasvutavoitteiden toteutumisen. Monipuolinen asuntotonttien kaavoitus ja aktiivinen maanhankinta sekä uusien ja täydennysrakentamisalueiden rakentaminen. Kasvuohjelma

6 Ilmastopoliittisen ohjelman toteutuminen Kuopion ilmastopoliittisen ohjelman tavoitteet otetaan huomioon yhdyskuntarakenteen kehittämisessä. Energiatehokkuutta lisätään. Kevyenliikenteen ja joukkoliikenteen edistäminen. Energiatehokkuuden huomioon ottaminen kaavoituksessa ja muussa suunnittelussa. Energiatehokkuuden edistäminen uusin tekniikoin mm. katu- ja ulkovalaistuksessa, rakennusten energiatehokkuuden edistäminen. Kaavatalouden kehittäminen Lähiöiden ja Asuntotuotantoa keskustaajamien suunnataan erityisesti omaleimaisuus ja alueille, joissa täydennysrakentaminen palvelurakenne on olemassa. Jätteiden kierrätyksen edistäminen. Täydennysrakentamisen ja jälkiasennushissien aikaansaamisen edistäminen. Kuntaliitosten myötä Keskustaajamien tapahtunut Kuopion asemakaavojen päivittäminen alueellinen kasvu ja ja kehittäminen omina alueiden erilaisuus otetaan kokonaisuuksinaan. huomioon maankäytön, palvelurakenteen ja palvelujen tuottamistavan kehittämisessä. Kasvuohjelma 5. Asiakaslähtöiset ja omaehtoisuuteen kannustavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Ennakoivat ennaltaehkäisevät ja omaehtoisuuteen kannustavat palvelut Kaupunkitasoista hyvinvointijohtamista ja yhteistyötä asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä kehitetään (hyvinvointiohjelma) Kuopiolaisten terveyttä ja hyvinvointia edistetään erityisesti ennalta ennaltaehkäisevin toiminnan kautta. Hyvinvoinnin kehittämisen painopisteenä ovat erityisesti lapset ja nuoret sekä ikäihmiset ja konkreettisena tavoitteena on lastensuojelumenojen ja vanhuspalvelumenojen kustannuskehityksen Palvelualue osallistuu poikkihallinnollisen hyvinvointiohjelman laatimiseen. Esteettömyyden huomioiminen suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. Terveellinen ja turvallinen kaupunkiympäristö lähtökohtana suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. Hyvinvointiohjelma Hyvinvointiohjelma

7 Palvelujen asiakaslähtöisyys Palvelukumppanuus järjestöjen ja yritysten kanssa hillintä. Lasten ja nuorten palvelut kootaan asiakkuuden ja talouden hallinnan kehittämiseksi uudeksi palvelukokonaisuudeksi Uusia palvelujen tuottamismalleja pilotoidaan ja palvelujen digitalisaatiota viedään eteenpäin. Mallien hyödyt ja kustannukset ennakkoarvioidaan. Kehittämiselle asetetaan selkeät tavoitteet etukäteen ja niiden toteutumista myös jälkiarvoidaan. Palvelukumppanuutta yritysten ja järjestöjen kanssa lisätään. Palvelusetelikäytäntöä laajennetaan. Palvelualoitteen kokeiluun on valmius. Asukkaiden aktivointi vuorovaikutukseen ja omatoimisuuteen. Sähköisten asiointimahdollisuuksien lisääminen. Palvelualue osallistuu palvelualoitekokeiluun. Edistetään palvelukumppanuutta ja kehitetään erilaisia hankintamuotoja ja valmistaudutaan palvelualoitteen kokeiluun. Hyvinvointiohjelma; Tuottavuusohjelma Palvelu- ja hankintaohjelma 3. RESURSSIT, JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖ 6. Tasapainoinen talous Tilikauden tulos Koko kaupungin toiminnallinen alijäämä pienenee vuosittain suunnittelukauden aikana. Tuottavuusohjelman toteuttaminen ja jatkuva talouden seuranta. Tuottavuusohjelma Tuottavuuden kehittyminen Koko kaupungin alijäämä vuonna 2016 on enintään 20,5 milj.. Koko kaupungin toimintakatteen kasvu on enintään 1,4% vuoden 2015 talousarvioon nähden. Valtiolta normeihin ja velvoitteisiin mahdollisesti tulevat helpotukset otetaan käyttöön talouden tasapainottamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Jatkuva talouden seuranta ja nopea reagointi ongelmatilanteissa. Tuottavuusohjelma Valtiolta normeihin ja Tuottavuusohjelma velvoitteisiin tulevat helpotukset otetaan käyttöön.

8 8. Määrätietoinen johtaminen Henkilöstötyön tuottavuus Johtaminen Henkilöstön liikkuvuutta parannetaan ja poikkihallinollista osaamisen hyödyntämistä lisätään. Työhyvinvointi paranee ja sairauspoissaolot vähenevät. Esimiesten osaamista kehitetään edelleen osaamiskartoitusten ja muuttuvien osaamisvaateiden mukaisesti. Palvelualueiden johtamisrakenteita kevennetään ja palvelualueiden keskinäistä yhteistyötä kehitetään. Vaikutetaan aktiivisesti tuleviin rakennemuutoksiin (mm. sote-uudistus) ja ennakoidaan muutosten vaikutukset Kuopion strategiaan ja palvelujen organisointiin. Resurssien joustava yhteiskäyttö vastuualueiden kesken. Tyky-toiminnan ylläpitäminen ja resurssien joustava käyttö. Henkilöstön koulutuksesta huolehtiminen. Räätälöityä henkilöstökoulutusta. Kaupunkisuunnittelun kokoaminen (nykyisin sekä konsernipalveluissa että kaupunkiympäristön palvelualueella). Työnjaon kehittäminen hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen kanssa, erityisesti liikunta- sekä ulkoiluja virkistyspalvelut. Valmistellaan kaupunkiympäristön roolia tulevassa kaupunkikokonaisuudessa. Henkilöstöohjelma Henkilöstöohjelma