91/689/ETY ja 97/61/EY muttamisesta sekä asiasta laadittu muistio. Helsingissä päivänä 21 huhtikuuta Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Transkriptio

1 Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta asetukseksi epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan rekisterin perustamisesta ja neuvoston direktiivien 91/689/ETY ja 97/61/EY muuttamisesta (päästö- ja siirtorekisteri) Perustuslain 96 :n 2 momentin perusteella lähetetään eduskunnalle 6 päivänä lokakuuta 2004 annettu Euroopan komission ehdotus asetukseksi epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevasta rekisteristä ja neuvoston direktiivien 91/689/ETY ja 97/61/EY muttamisesta sekä asiasta laadittu muistio. Helsingissä päivänä 21 huhtikuuta 2005 Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam Ympäristöneuvos Markku Hietamäki

2 2 EU/2004/0231 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ MUISTIO KOMISSION ESITYS ASETUKSEKSI EPÄPUHTAUKSIEN PÄÄSTÖJÄ JA SIIRTOJA KOSKEVISTA REKISTERIKSI 1. Yleistä Komissio teki ehdotuksen asetukseksi (KOM(2004) 634 FINAL). Asiaa käsiteltiin EU-asioiden komitean alaisessa ympäristöjaostossa Pöytäkirjan tarkoitus Asetuksella saatetaan yhteisölainsäädäntöön epäpuhtauspäästöjä ja niiden siirtoja koskeva Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission alaisuudessa valmisteltu pöytäkirja, jonka komissio allekirjoitti Euroopan yhteisön puolesta Kiovassa toukokuussa Komission mukaan pöytäkirja on tärkeä askel tiedon saamisesta epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevasta rekisteristä, kansalaisten osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano -oikeudesta ympäristöasioissa tehdyn Århusin yleissopimuksen edelleen kehittämisessä. 3. Asetusluonnos 3.1. Oikeudellinen perusta Asetuksen oikeudellinen perusta on EY:n perustamissopimuksen 175 artiklan 1 kohta Asetuksen valmistelu ja sisältö Asetuksen tavoitteena on parantaa kansalaisten tiedonsaantia ympäristönsuojeluasioista luomalla integroidun Euroopan laajuisen päästö- ja siirtorekisterin, jolla voidaan vaikuttaa epäpuhtauspäästöjen estämiseen ja ehkäisemiseen tuottamalla poliitikoille ympäristöä koskevaa tietoa ja antamalla kansalaisille mahdollisuus osallistua ympäristönsuojelua koskevaan päätöksentekoon. Euroopan yhteisö ja sen jäsenmaat lukuun ottamatta Maltaa ja Slovakiaa allekirjoittivat Yhdistyneiden Kansakuntien alaisen Euroopan talousyhteisön pöytäkirjan Päästö- ja siirtorekisteristä (PRTR) viidennessä ministerikokouksessa Kiovassa toukokuussa Asetuksella (artikla 1) perustetaan päästöja siirtorekisteri yhteisön tasolle sähköisellä tietokannalla, johon kansalaisilla on vapaa pääsy. Asetuksella pannaan täytäntöön Yhdistyneiden Kansakuntien alaisen Euroopan talousyhteisön pöytäkirja Päästö- ja siirtorekisteristä (PRTR). Asetuksessa (artikla 2) määritellään kansalaiset, toimivaltainen viranomainen, laitos, laitoskokonaisuus, laitoskokonaisuuden paikka, toiminnanharjoittaja, raportointivuosi, yhdiste, epäpuhtaus, päästö, siirto laitokselta, kanavoitu ja hajapäästö, jäte, ongelmajäte, jätevesi, jätteen sijoittamine ja kierrättäminen. Rekisterissä (artikla 3) on tietoja epäpuhtauksista ja jätteiden siirroista ja jätevesien mukana menevistä epäpuhtauksista, joista toiminnan harjoittajien on raportoitava liitteessä 1 olevista toiminnoista sekä hajapäästöistä, jos niistä on olemassa tietoja. Komissio julkaisee PRTR:n tiedot siten, että niitä voidaan hakea ja yksilöidä laitoksen ja sen sijainnin, toiminnon ja jäsenvaltio- ja yhteisöntasoisen esiintymisen, epäpuhtauden kuten päästön ilmaan tai veteen tai maaperään taikka jätteen tai jäteveden laitokselta

3 3 tapahtuvan siirron taikka paikan jonne jätettä taikka jätevettä viedään sekä hajapäästön mukaan. Rekisterin käytön tulee olla helppoa ja normaalitilanteessa siitä on saatava tietoa reaaliajassa internetin kautta tai muilla sähköisillä keinoilla. Rekisteriä on voitava laajentaa ja siinä on oltava vähintään kymmenen vuoden historiatiedot. Rekisterissä tulee olla mahdollisia linkkejä laitoskokonaisuuksien, muiden jäsenmaiden PRTR:iin ja muihin asian liittyviin rekistereihin. Toiminnan harjoittajien on raportoitava (artikla 5) asetuksen liitteen I mukaisista toiminnoista kaikki kynnysarvojen ylittävät epäpuhtauspäästöt toimivaltaiselle viranomaiselle. Samalla on kerrottava, onko päästöt mitattu, laskettu taikka arvioitu. Päästötietojen tuotannossa on käytettävä parasta tekniikkaa ja tiedot on säilytettävä vähintään kymmenen vuotta. Jätteet (artikla 6), joille suoritetaan huolehtimistoimia kuten maaperäkäsittelyä ja syväinjektointia, tulee ilmoittaa päästöinä. Jäsenmaat päättävät itse siitä missä ajassa toiminnan harjoittajien on raportoitava toimivaltaiselle viranomaiselle (artikla 7). Jäsenmaiden on raportoitava komissiolle asetuksen liitteen III formaattia käyttäen a) 15 kuukauden kuluttua ensimmäisen raportointijakson päättymisestä ja b) seuraavista vuosista raportointi on tehtävä 12 kuukauden kuluessa raportointivuoden päättymisestä. Ensimmäinen raportointivuosi on Komission tulee Euroopan ympäristöviraston avustamana saattaa jäsenmaiden raportit PRTR:ään ensimmäisen raportointivuoden osalta 21 kuukauden kuluttua sen päättymisestä ja muiden raportointivuosien osalta 16 kuukauden kuluttua niiden päättymisestä. Komissio päättää aikarajoista ja hajapäästöjen keräysvaatimuksista (artikla 8) jäsenvaltioissa olevien tietojen osalta 19(2) artiklan mukaisessa komiteamenettelyssä. Toiminnanharjoittaja on vastuussa raportoimiensa tietojen laadunvarmistuksesta (artikla 9). Toimivaltaisten viranomaisten tulee arvioida tietojen laatua. Komission tulee koordinoida tietojen laadunvarmistusta yhteistyössä asetuksen artiklalla 19(1) perustettavan komitean kanssa. Komissio voi hyväksyä raportointiohjeita noudattaen asetuksen artiklassa 19(2) olevia menettelyjä. Komissio saattaa PRTR:n yleisön saataville Internetissä (artikla 10). Jos eurooppalaisessa PRTR:ssä olevat tiedot eivät ole helposti saatavilla, kyseinen jäsenvaltio ja komissio järjestävät tietoihin pääsyn julkisissa tiloissa olevan laitteistojen kautta. Pääsääntöisesti kaikki tieto on julkista. Jos jäsenvaltio pitää direktiivin 2003/4/EY 4 artiklan mukaisten poikkeusperusteiden nojalla jonkin laitoksen tietoja luottamuksellisina, on siitä mainittava komissiolle tapahtuvassa raportoinnissa (artikla 11). Salassa pidettävistä tiedoista on kerrottava mitä ne koskevat ja mikä on salassa pitämisen syy. Yleisölle annetaan oikeus osallistua rekisterin ja asetuksen kehittämiseen (artikla 12). Yleisöllä on oikeus esittää asiaan liittyviä huomautuksia, tietoja, analyysejä tai mielipiteitä kohtuullisessa ajassa. Komissio ottaa yleisön panoksen huomioon ja tiedottaa yleisölle osallistumisen tuloksista. Tietopyyntöjen käsittelyyn (ml. muutoksenhaku) sovelletaan jäsenvaltioiden osalta direktiiviä 2003/4/EY ja yhteisön toimielinten osalta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta N:o 1049/2001 (artikla 13). Komissio laatii eurooppalaisen PRTRrekisterin toteuttamista tukevan oppaan yhdeksän kuukauden kuluessa asetuksen vo i- maantulosta kuullen asetuksen artiklan 19(1) komiteaa (artikla 14). Komissio ja jäsenvaltiot velvoitetaan edistämään yleisön tietoisuutta PRTR:stä (artikla 15). Vuosittaisen tietojen raportoinnin lisäksi jäsenvaltioiden on kolmen vuoden välein tehtävä kertomus, jossa kuvataan edellisen kolmen vuoden aikana noudatettuja käytäntöjä ja toteutettuja toimenpiteitä: a) artiklan 5 mukaiset vaatimukset (toiminnanharjoittajan raportointi); b) artiklan 9 mukaisen laadunvarmennus; c) 10 artiklan 2 kohdan mukainen vaatimus saada tietoja; d) 15 artiklan mukainen tietoisuuden lisääminen; e) 11 artiklan mukainen tietojen luottamuksellisuus; f) 20 artiklan mukaisesti säädetyt toimenpiteet ja niiden soveltamisesta saadut kokemukset. Komissio määrittelee kertomuksen muodon ja sen yksityiskohtaisen sisällön kuullen 19 artiklan 1 kohdan komiteaa. Komissio tarkas-

4 4 telee jäsenvaltioiden 7 ja 16 artiklan mukaan toimittamia tietoja ja julkaisee niistä joka kolmas vuosi kertomuksen (artikla 17). Jäsenvaltioiden on esitettävä (UN/ECE:n) pöytäkirjan liitteiden muuttamista koskevat ehdotuksensa 19 artiklan 1 kohdan komitealle. Yhteisön kanta tällaisiin muutoksiin vahvistetaan 19 artiklan 2 kohdan menettelyjen mukaisesti. Muutokset, jotka ovat tarpeellisia tämän asetuksen liitteiden mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen sekä pöytäkirjan liitteisiin tehtyihin muutoksiin, hyväksytään 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti. Komissiota avustaa komitea, johon sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa ja otetaan lisäksi huomioon artikla 8 (artikla 19). Kyseessä olisi siis ns. hallintokomitea. Jäsenvaltioiden on vahvistettava säännöt seuraamuksista, joita sovelletaan tämän asetuksen säännösten rikkomiseen. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näistä säännöksistä komissiolle viimeistään vuosi tämän asetuksen voimaantulon jälkeen, ja niiden on ilmoitettava viipymättä kaikista niihin vaikuttavista myöhemmistä muutoksista (artikla 20). Asetuksella poistetaan direktiivin 91/689/ETY 8 artiklan 3 kohta sekä direktiivin 96/61/EY 15 artiklan 3 kohta ja asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Liite 1 Toiminnot ja kapasiteettikynnykset Liite 2 Epäpuhtaudet Liite 3 Epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan ilmoituksen muoto KANSALLINEN KÄSITTELY 4. Asetuksen vaikutukset Suomeen Asetus vaatii joitakin muutoksia ympäristönsuojelulakiin. Hallituksen esitys (HE 227/2004) ympäristönsuojelulain muuttamiseksi sisältää tarvittavat muutokset. Ympäristönsuojelulaista on muutettava toiminnan harjoittajan velvollisuutta tuottaa tietoja päästöistä ja hoitaa tietojen tuotannon laadunvarmistus. Suomeen on tarpeen perustaa kansallinen rekisteri huolimatta siitä, että Euroopan Unionin komissio kehittäisi Euroopan Epäpuhtausrekisteristä (EPER) järjestelmän, joka vastaisi epäpuhtauksien päästö- ja siirtorekisteriä (PRTR). 5. Taloudelliset vaikutukset Euroopan yhteisössä kerätään paraikaa tietoja Euroopan päästörekisteriä (EPER) varten. EPER:ä tullaan ylläpitämään Euroopan ympäristövirastossa ja siihen on kansalaisilla vapaa pääsy. EPER:ssä on paljon sellaisia tietoja ja toimintoja, joita PRTR koskee. Suomessa tietojen keräys järjestettiin pääosin sähköisesti osana määräaikaista ympäristölupavelvollisten laitosten tietojen keräystä ja tarkastusta käyttäen hyväksi TYVI-palvelua (tietovirrat yritysten ja viranomaisten välillä). Toiminnan harjoittajat saattoivat lisäksi ko r- jata taikka täydentää tietoja TYVI-palvelun kautta. Määräaikainen tietojen keruu on tapahtunut vähintään vuosittain veteen johdettavien päästöjen osalta 1970-luvulta, ilmaan johdettavien päästöjen osalta vuodesta 1987 alkaen (kuitenkin fossiiliset hiilidioksidipäästöt alkaen vuodesta 1996 ja bioperäiset hiilidioksidipäästöt vuodesta 1999 alkaen) ja jätteiden siirrot vuodesta 1996 alkaen. Päästö- ja siirtorekisterin muutamien uusien epäpuhtauksien lisääminen ei juurikaan lisää tarvittavien tietojen tuottamisen kustannuksia. Suomessa ei tarvitse kehittää uusia tietojärjestelmiä PRTR:n tietojen keräämiseksi. Suomen ympäristökeskus on yhteistyössä teollisuusliittojen kanssa valmistellut menettelyjä, joita voidaan käyttää niiden päästöjen arvioimiseksi, joille ei ole ympäristöluvassa asetettu päästörajoja. Julkaisut ovat saatavina portaalin kautta. Tietojen saattaminen kansalaisten ulottuville edellyttää Internet-palvelun kehittämistä. Palvelu voidaan kehittää osana portaalia Kansallista sovellutusta ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa kattamaan vain päästötietoja, vaan sen tulisi olla laajaalaisempi palvelu, josta kansalainen saisi tietoja muun muassa ympäristöluvista ja niiden valvonnasta. Tämän vuoksi rekisterin aiheuttamia kustannuksia ei voida erotella portaalin kehittämisen muista kustannuksista.

5 5 6. Valtioneuvoston kanta Suomi pitää tärkeänä, että neuvosto ja parlamentti hyväksyvät asetusehdotuksen. EPER:n ensimmäinen raportointikierros osoitti, että jäsenmaiden on parannettava rekisteriin syötettävän tiedon laatua. Näin ollen Suomen tulisi painottaa ehdotuksen käsittelyssä menettelyjä, joilla parannetaan rekisterissä olevan tiedon laatua, eikä ensisijaisesti pyrkiä laajentamaan asetuksen soveltamisalaa siitä mikä se on pöytäkirjassa.. Asetuksen tulisi mahdollistaa se, että viranomaiset saavat toiminnan harjoittajilta muitakin kuin asetuksen kynnysarvot ylittäviä päästötietoja. Muun muassa suuria polttolaitoksia koskeva direktiivi 2001/80/EY edellyttää, että jäsenvaltiot raportoivat hiukkas -, rikkidioksidi- ja typen oksidien päästöistä riippumatta siitä, kuinka pieniä ne ovat. Esityksen artiklassa 13 käsitellään kansalaisten oikeutta tiedon saantiin. Tältä osin tulisi vielä selvittää, voisiko jokin toinen otsikko vastata paremmin artiklan sisältöä. Samassa yhteydessä on myös syytä tarkastella sitä, kuinka muuhun yhteisölainsäädäntöön kohdistuvat viittaukset on muotoiltu. Asetusehdotuksessa otetaan kantaa menettelyihin, joilla jäsenmaat voivat vaikuttaa pöytäkirjan liitteiden muuttamiseen. Jotta yhteisö voisi tehokkaasti ajaa jäsenmaiden näkemyksiä, tulee yhteisön yhteinen kanta saada aikaan. Jatkokäsittelyssä tulisi kuitenkin vielä selvittää, olisiko 17 (2) artiklan mukaisen aloiteoikeuden käyttämisen osalta riittävää, että jäsenvaltio ainoastaan konsultoisi muita jäsenvaltioita ja komissiota ennen liitteiden muuttamiseen tähtäävän ehdotuksen tekemistä. Tästä huolimatta yhteisön lopullinen yhteinen kanta kaikkiin muutosehdotuksiin voitaisiin tarvittaessa edelleen muodostaa 19 artiklan mukaisessa komiteamenettelyssä. Artiklan 19 osalta tulisi lisäksi tutkia, sopisiko sääntelykomitea paremmin pöytäkirjan liitteiden muuttamiseen, koska kyse ei näyttäisi olevan niinkään hallintotoimenpiteistä, vaan pöytäkirjan liitteiden mukauttamisesta ja ajantasaistamisesta, jonka tyyppisiin toimenpiteisiin sovelletaan lähtökohtaisesti päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan mukaista sääntelymenettelyä.