Kunnallisen työterveyshuollon rakennemuutos parantaa palveluvalmiuksia
|
|
- Emilia Virtanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Terveydenhuoltotutkimus Riitta Sauni LT, dosentti, ylilääkäri Työterveyslaitos Kirsi Niiranen TtM, koulutussuunnittelija Työterveyslaitos Pirjo Manninen LT, dosentti Työterveyslääkäri Soisalon työterveys Pirjo Pulkkinen-Närhi HM, kehittämispäällikkö Työterveyslaitos Kimmo Räsänen professori Itä-Suomen yliopisto, Lääketieteen laitos vanhempi tutkija Työterveyslaitos, Kunnallisen työterveyshuollon rakennemuutos parantaa palveluvalmiuksia Lähtökohdat Kunnallisen työterveyshuollon toiminta- ja organisointitavat ovat muuttuneet suuresti Työterveyslaitoksen Työterveyshuolto Suomessa -katsaukset tarjoavat hyvän mahdollisuuden tarkastella palvelujärjestelmän kehitystrendejä pitkällä aikavälillä. Tässä artikkelissa selvitetään kunnallisen työterveyshuollon kehitystä Menetelmät Työterveyshuolto Suomessa -katsausten tiedonkeruu on toistettu lomakekyselynä noin kolmen vuoden välein vuodesta 1992 lähtien. Viimeisimmän kyselyn asiakastiedot koskevat tilannetta ja työterveyshenkilöstön tiedot viikkoa 14/2011. Lomaketta on osittain uudistettu eri kyselykierroksilla, mutta yksikkörakennetta, henkilö- ja sopimusasiakasmääriä sekä henkilöstön määrää ja pätevyyttä koskevat kysymykset ovat toistuneet samoina. Kysely lähetetään kaikille Suomen työ terveysyksiköille ja vastausprosentti on ollut aina yli 90. Katsaukset ovat osa lakiin perustuvaa työterveyshuollon toiminnan ja kehityksen seurantaa. Tulokset 2000-luvulla kunnallisen työterveyshuollon henkilöasiakasmäärä on hieman kasvanut. Rakennemuutoksen seurauksena perinteisten terveyskeskusyksiköiden määrä on supistunut 305:stä 169:ään ja tilalle on tullut kunnallisia työterveyshuollon liikelaitoksia tai osakeyhtiöitä, joissa kunta on osakkaana. Hallinnollisten työterveysyksikköjen määrä on vähentynyt alle puoleen, mutta palveluja tuottavien toimipisteiden määrä on säilynyt lähes ennallaan. Työterveyshuollon liikelaitoksissa ja osakeyhtiöissä työvoimaresurssit ovat paremmat, työterveyshuoltoon erikoistuneiden lääkärien osuus on suurempi ja henkilökunta on moniammatillisempaa kuin terveyskeskusyksiköissä. Päätelmät Kunnallisen työterveyden hallinnolliset ja rakenteelliset muutokset ovat johtaneet yksiköiden koon kasvuun ja resurssien paranemiseen, mikä mahdollistaa entistä laadukkaampien työterveyspalvelujen tuottamisen. Vertaisarvioitu VV Terveyspalvelujen tuottamis- ja järjestämistavat ovat olleet viime aikoina lähes päivittäin median otsikoissa. Kunnallisen työterveyshuollon asema ei ole kuitenkaan herättänyt keskustelua, vaikka se on terveydenhuoltolain mukaan osa perusterveydenhuoltoa ja kunta on velvollinen järjestämään lakisääteiset työterveyspalvelut kunnan alueella toimiville työpaikoille (1). Työnantaja voi järjestää työterveyspalvelut henkilöstölleen omalla työterveysasemalla tai ostamalla ne usean yrityksen yhteiseltä työterveysasemalta, terveyskeskukselta tai muulta kunnalliselta työterveyspalvelujen tuottajalta, lääkärikeskukselta tai muulta yksityiseltä palveluntuottajalta tai ammatinharjoittajalta (2). Julkisessa keskustelussa on kannettu huolta siitä, että työterveyshuolto on lisääntyvässä määrin siirtynyt suurten lääkäriasemaketjujen liiketoiminnaksi. Kunnallinen työterveyshuoltojärjestelmä on edelleen tärkeä, koska se turvaa palvelujen saatavuuden koko maassa, pienilläkin paikkakunnilla (3). Työterveyspalvelujen tuotanto on kokenut rajun rakennemuutoksen 2000-luvulla (4). Varsinkin kunnallisen, perinteisesti terveyskeskusten tuottaman työterveyshuollon rakenteet ovat muuttuneet voimakkaasti. 2760
2 tieteessä Kirjallisuutta 1 Terveydenhuoltolaki / laki/ajantasa/2010/ Työterveyshuoltolaki / laki/ajantasa/2001/ Hallituksen esitys Eduskunnalle terveydenhuoltolaiksi sekä laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain muuttamiseksi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamiseksi /90. he/2010/ Pulkkinen-Närhi P, Manninen P, Mikkola J, Räsänen K, Asikainen E, Husman K. Kunnalliset työterveysyksiköt uusia toiminta- ja organisointitapoja etsimässä. Suom Lääkäril 2004;59: Räsänen K, toim. Työterveyshuolto Suomessa vuonna luvun kehitystrendit. Työterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö Manninen P, toim. Työterveyshuolto Suomessa Työterveyslaitos Manninen P, toim. Työterveyshuolto Suomessa Työterveyslaitos Sauni R, toim. Työterveyshuolto Suomessa 2010 ja kehitystrendi Työterveyslaitos (siteerattu ). fi/verkkokirjat/sivut/tyoterveyshuolto_suomessa.aspx kuvio 1. Etenkin haja-asutusalueilla muutoshalukkuus on virinnyt osittain työterveystoimijoiden taholta, osan uudistuksista ovat aiheuttaneet kuntaliitokset ja perusterveydenhuollon rakennemuutokset. Tarvetta muutoksiin on lisännyt se, että pienissä kunnallisissa työterveysyksiköissä henkilöstö on usein osa-aikaista ja etenkin lääkärien saatavuudessa on esiintynyt ongelmia. Mahdollisuudet toiminnan kehittämiseen näissä olosuhteissa ovat lähes olemattomat. Tässä artikkelissa kuvataan, miten näitä haasteita on pyritty ratkaisemaan. Selvitimme Työterveyshuolto Suomessa -katsauksien (5,6,7,8) perusteella kunnallisen työterveyshuollon rakenteellisia muutoksia sekä niiden vaikutuksia henkilöstöresursointiin ja henkilöstön pätevyyteen koko maan tasolla ja sairaanhoitopiireittäin Aineisto ja menetelmät Työterveyshuolto Suomessa lomakekyselyn kohteena olivat kaikki työterveyspalvelujen tuottajat Suomessa: terveyskeskukset, kunnalliset työterveyshuollon liikelaitokset ja osakeyhtiöt, työnantajien omat ja yhteiset työterveysyksiköt, lääkärikeskuksien työterveyshuollot sekä yksityisten tutkimus- ja hoitolaitosten ja Henkilöasiakasmäärän kehitys työterveyshuollossa palveluntuottajaryhmittäin 2000-luvulla (8). Henkilöasiakkaita Lääkärikeskus Työnantajien yhteinen yksikkö Työnantajan oma yksikkö Kunnallinen työterveyshuollon liikelaitos tai osakeyhtiö Terveyskeskus muiden työterveyspalveluja tuottavien organisaatioiden työterveysyksiköt (8). Kysely on osa lakisääteistä työterveyshuollon toiminnan seurantaa ja Työterveyslaitos toteuttaa sen sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. Raportoinnissa käytettiin kuvailevaa analyysia: suoria jakaumia, keskiarvoja, mediaaneja ja suhdelukuja. Aineiston keräystapa on kuvattu tutkimusraporteissa (5,6,7,8). Vuonna 2010 Suomessa toimi yhteensä 475 työterveyshuoltoyksikköä. Vastaukset saatiin 449 (94,1 %) yksiköltä. Julkisen sektorin yksiköistä vastasi 98,3 % ja yksityisistä 92,7 %. Vain 11 % yksiköistä käytti mahdollisuutta vastata kyselyyn sähköisesti. Kerätty aineisto on erittäin hyvän vastausaktiivisuuden takia valtakunnallisesti kattava. Vastaavat lomakekyselyt on tehty vuosina 2000, 2004 ja Niidenkin vastausprosentti on ollut yli 90 (5,6,7). Tulokset Kunnallisten työterveysyksiköiden henkilöasiakasmäärä on hieman lisääntynyt vuodesta 2000 vuoteen 2010 (kuvio 1). Asiakkaita oli vuosituhannen alussa yhteensä ja vuonna 2010 heitä oli Kuviossa 1 on vertailun vuoksi mukana myös muiden työterveyshuollon palvelutuottajien henkilöasiakasmäärien kehitys luvun alkuvuosina alkoi syntyä kunnallisia työterveyshuollon liikelaitoksia ja osakeyhtiöitä, joissa kunta on osakkaana. Vuonna 2004 kunnallisen työterveyshuollon henkilöasiakkaista 10 % ( henkeä) oli kunnallisten liikelaitosten hoidossa. Vuonna 2007 heitä oli neljäsosa ( ) ja vuonna 2010 liikelaitokset hoitivat jo 58 % ( ) koko kunnallisen työterveyshuollon asiakasmäärästä. Terveyskeskusten omissa työterveyshuoltoyksiköissä henkilöasiakkaiden määrä on 2000-luvulla vastaavasti vähentynyt 57 %. Samaan aikaan ei kuitenkaan ole tapahtunut asiakkaiden nettomääräistä siirtymää kokonaisuutena ottaen kunnallisesta työterveyshuollosta yksityissektorille. Eri sairaanhoitopiireissä kunnallisen työterveyshuollon järjestämistavat vaihtelevat (kuvio 2). Esimerkiksi Kainuussa, Päijät-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa on vain työterveyshuollon kunnallisia liikelaitoksia tai osakeyhtiöitä, kun taas Varsinais-Suomessa, Itä-Savossa ja Länsi-Pohjassa pelkästään terveyskeskuksen omia työterveysyksiköitä. 2761
3 Terveydenhuoltotutkimus kuvio 2. Kunnallisen työterveyshuollon osuus (%) kaikista työterveyshuollon henkilöasiakkaista sairaanhoitopiireittäin Kunnallisen työterveyshuollon asiakkaat jaettuna terveyskeskuksiin ja kunnallisiin työterveyshuollon liikelaitoksiin tai osakeyhtiöihin. kuvio 3. Sopimusasiakkaiden (työnantajat, yksinyrittäjät ja maatalousyrittäjät) määrän kehitys kunnallisessa työterveyshuollossa Kainuu Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi Pohjois-Karjala Keski-Suomi Pohjois-Savo Etelä-Savo Vaasa Kymenlaakso Länsi-Pohja Satakunta Päijät-Häme Etelä-Karjala Itä-Savo Pirkanmaa Kanta-Häme Varsinais-Suomi Ahvenanmaa HUS % Pystyviivat osoittavat koko maan keskiarvot terveyskeskusten (15 %), kunnallisten liikelaitosten (21 %) ja koko kunnallisen työterveyshuollon (36 %) osuuksista. Terveyskeskus 9 Räsänen K, Lamberg ME, Yrjänheikki E, Roto P, Pirttilä I, Tarnanen S, Husman K. Terveyskeskusten työterveyshuoltojen voimavaroissa on puutteita. Suom Lääkäril 1999; 54: Pirttilä I, toim. Terveyskeskusten työterveyshuolto puntarissa. Työ ja Ihminen 1999;13: Fagerlund M, Lappi J, Pulkkinen- Närhi P, Manninen P, Lamberg M, Partinen R. Kunnallisten työterveysyksiköiden määrä vähenemässä. Suom Lääkäril 2008,63: Hujanen T, Mikkola H. Työterveyshuollon palvelujen kustannusten alueelliset erot. Nettityöpapereita 42/2013. Kelan tutkimusosasto 2013 (siteerattu ). handle/10138/38194/nettityopapereita42.pdf?sequence=1 Kunnallinen työterveyshuollon liikelaitos tai osakeyhtiö Kunnallinen työterveyshuolto yhteensä (ka) Kuviosta 2 nähdään myös, että Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla kunnallinen työterveyshuolto tuottaa työterveyspalvelut yli 80 %:lle henkilöasiakkaista, kun taas HUS:n alueella ja Ahvenanmaalla vastaava luku on alle 20 %. Koko maassa keskimäärin 36 % henkilöasiakkaista käyttää kunnallisia työterveyspalveluja. Työnantaja-asiakkaiden määrä Kunnallisen työterveyshuollon sopimusasiakkaiden eli työnantajien, yksinyrittäjien ja maatalousyrittäjien määrä on lisääntynyt 2000-luvulla 49 % (kuvio 3). Vuonna 2010 terveyskeskusten osuus kunnallisessa työterveyshuollossa olevista sopimusasiakkaista oli 57 %. Sopimusasiakkaita Kunnallisen työterveyshyollon liikelaitos tai osakeyhtiö Terveyskeskus Työnantaja-asiakkaiden lukumäärän mediaani terveyskeskusyksiköissä oli 346 ja kunnallisissa työterveyshuollon liikelaitoksissa Yrittäjien lukumäärän mediaani terveyskeskusyksiköissä oli 29 (vaihteluväli 2 930) ja liikelaitoksissa 52 (4 527). Maatalousyrittäjiä oli keskimäärin terveyskeskusyksiköissä 135 ( ) ja liikelaitoksissa 321 ( ). Yksiköiden määrä ja koko Kunnallisen työterveyshuollon hallinnolliset yksiköt ovat vähentyneet 2000-luvulla yli puolella. Vuonna 2000 hallinnollisia yksiköitä oli yhteensä 259 ja vuonna 2010 vastaava luku oli 117. Määrän vähentyessä yksikkökoko on kasvanut. Vuonna 2000 vain 17 % henkilöasiakkaista sai työterveyspalvelunsa yli asiakkaan yksiköistä, mutta vuonna 2010 osuus oli jo 56 %. Perinteiset terveyskeskusten työterveysyksiköt ovat edelleen suhteellisen pieniä (mediaani henkilöasiakasta), kun taas kunnalliset liikelaitokset ja osakeyhtiöt ovat henkilöasiakasmäärillä mitattuna suuria (13 200). 2762
4 tieteessä 13 Asetus terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta / alkup/2011/ Nguyen L, Sauni R, Alha P, Häkkinen U. Sairaanhoitopalvelujen käyttö. Teoksessa: Seppo Koskinen, Annamari Lundqvist, Noora Ristiluoma, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa THL raportti 68/ Häkkinen U, Alha P, Keskimäki I, Klaukka T, Koponen P ja Räsänen K. Hoitopalvelujen käyttö. Teoksessa: Terveys 2000-tutkimuksen perustulokset (siteerattu ) Työterveyshuolto ja työkyvyn tukeminen työterveysyhteistyönä. Työryhmän loppuraportti. Sosiaalija terveysministeriön selvityksiä 2011:6 (siteerattu ). get_file?folderid= &name= DLFE pdf 17 Työhyvinvointityöryhmän raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2011:4 (siteerattu ). document_library/get_file?folderid = &name=DLFE pdf 18 Sairausvakuutuslaki /1224, muutossäädös / laki/smur/2004/ Sairausvakuutuslaki /1224, muutossäädös /19. smur/2004/ Työterveyshuoltolaki /1383, muutossäädös /20. fi/laki/smur/2001/ Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): ei sidonnaisuuksia. Vaikka työterveysyksiköiden lukumäärä on vähentynyt, palveluja tuottavien toimipisteiden lukumäärä on pysynyt jokseenkin ennallaan (306 toimipistettä vuonna 2000 ja 319 vuonna 2010). Työterveyspalvelujen ulkoistaminen terveyskeskuksista yksityissektorille ei ole yleistä. Vain terveyskeskusta on ulkoistanut työterveyspalvelunsa kokonaan, kun muu perusterveydenhuollon palvelutuotanto on pysynyt terveyskeskuksen omana toimintana. Ulkoistamistilannetta seurattiin vuosien 2007 ja 2010 kyselyissä. Henkilöstöresurssit Henkilöstöresursointia arvioitiin keskimääräisenä asiakasmääränä työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja asiantuntijoita kohti (taulukko 1). Lääkärityövoimaa oli kunnallisissa työterveyshuollon liikelaitoksissa ja osakeyhtiöissä suhteellisesti enemmän kuin terveyskeskusten työterveysyksiköissä. Tosin terveyskeskuksissakin sekä lääkärien että terveydenhoitajien määrä asiakasta kohden on kasvanut 2000-luvun alun tilanteeseen verrattuna. Myös fysioterapeutti- ja psykologiresurssit ovat parantuneet 2000-luvulla, mutta psykologeja kunnallisessa työterveyshuollossa on edelleen niukasti asiakasmääriin nähden. Kunnallisten liikelaitosten päätoimiset työterveyslääkärit olivat keskimäärin useammin erikoistuneita kuin terveyskeskusyksiköiden vuonna 2011 (66 % vs. 51 %) (taulukko 2). Terveyskeskusten erikoislääkäritilanne on pysynyt koko 2000-luvun melko lailla ennallaan, mutta liikelaitospuolella se on vaihdellut. Vuosina 2005 ja 2011 erikoislääkärien osuus oli liikelaitoksissa selvästi terveyskeskuksia suurempi. Terveydenhoitajien pätevöityneisyys oli vuonna 2010 hieman parempi terveyskeskusyksiköissä kuin kunnallisissa liikelaitoksissa (94 % vs. 91 %), joissa se oli hieman huonontunut 2000-luvun loppua kohti. Työterveyshuollon täydennyskoulutuksen suorittaneiden psykologien tai fysioterapeuttien osuudessa ei ollut eroja eri palvelutuotantotapojen välillä vuonna Kunnallinen työterveyshuolto on muuttunut entistä moniammatillisemmaksi. 7,5 %:ssa terveyskeskusten työterveyshuoltoyksiköistä oli saatavilla pätevän lääkärin, terveydenhoitajan, fysioterapeutin ja psykologin palveluja vuonna 2005, ja vuonna 2011 tämä prosenttiosuus oli 20. Kunnallisissa liikelaitoksissa ja osakeyhtiöissä tilanne oli vielä selvästi parempi: noin 70 % niistä tarjosi vuonna 2011 kaikkien näiden ammattiryhmien palveluja. Pohdinta Työterveyshuolto Suomessa -kyselyjen perusteella kunnallinen työterveyshuolto Suomessa on 2000-luvulla säilyttänyt ja jopa hieman lisännyt henkilöasiakasmääräänsä. Vuosina tapahtui tosin pieni notkahdus, joka on saattanut osittain johtua yksityisten lääkärikeskusten kasvusta. Toisena selityksenä voivat taloudelliset suhdanteet, jotka ovat vaikuttaneet erityisesti kunnallista työterveyshuoltoa käyttävien pienyritysten toimintaan. Palvelujen perinteinen järjestämistapa terveyskeskuksen omana toimintana on saanut antaa tilaa kunnallisille työterveyshuollon liikelaitoksille ja osakeyhtiöille, jotka palvelivat vuonna 2010 jo yli puolta kaikista kunnallisen työterveyshuollon henkilöasiakkaista. Työterveyshuollon asema suomalaisessa terveyspalvelujärjestelmässä on terveydenhuolto- Taulukko 1. Henkilöasiakkaiden määrä (ka) kokopäiväiseksi laskettua lääkäriä, terveydenhoitajaa, fysioterapeuttia ja psykologia kohti vuosina kunnallisissa työterveysyksiköissä Terveys keskukset (n = 305) (n = 241) ja oy:t (n = 5) (n = 174) ja oy:t (n = 18) (n = 169 ) ja oy:t (n = 39) Lääkärit Terveydenhoitajat Fysioterapeutit Psykologit
5 Terveydenhuoltotutkimus Taulukko 2. Kunnallisen työterveyshuollon henkilöstön pätevyys 1 vuosina (n= 241) ja oy:t (n = 5) (n= 174) ja oy:t (n = 18) (n = 169 ) ja oy:t (n = 39) Erikoislääkäreitä päätoimisista 125 (52) 49 (74) 81 (53) 64 (51) 59 (51) 168 (66) lääkäreistä n, (%) Erikoislääkäreitä/ 0,12 0,61 0,11 0,40 0,16 0, henkilöasiakasta 2 Pätevöityneitä 1 päätoimisista 587 (92) 87 (96) 482 (94) 195 (93) 348 (94) 424 (91) terveydenhoitajista n, (%) Pätevöityneitä terveydenhoitajia/ 1,02 1,15 1,08 1,16 1,37 1, henkilöasiakasta 2 Pätevöityneitä 1 päätoimisista 94 (97) 21 (81) 74 (96) 47 (94) 69 (93) 95 (93) fysioterapeuteista n, (%) Pätevöityneitä fysioterapeutteja/ 0,12 0,27 0,13 0,24 0,18 0, henkilöasiakasta 2 Pätevöityneitä 1 päätoimisista 9 (69) 7 (78) 10 (83) 25 (93) 15 (79) 37 (80) psykologeista n, (%) Pätevöityneitä psykologeja/ henkilöasiakasta 2 0,01 0,10 0,02 0,13 0,04 0,08 1 Pätevöityminen tarkoittaa asetuksen 1484/2001 edellyttämää työterveyshuollon täydennnyskoulutusta. 2 Työterveysyksiköistä laskettu keskiarvo Työterveyspalvelujen ulkoistaminen terveyskeskuksista yksityissektorille ei ole yleistä. lain mukaan kahtalainen. Kunnan järjestämisvelvollisuuden alainen työterveyshuolto määritellään selkeästi osaksi perusterveydenhuoltoa. Sen sijaan yksityisesti järjestetyn työterveyshuollon rooli on epäselvempi. Hallituksen esityksessä terveydenhuoltolaiksi todetaan: kunnallinen työterveyshuollon palvelujärjestelmä on keskeinen toimija pienissä asutuskeskuksissa ja haja-asutusalueilla, joissa ei ole vaihtoehtoisia palvelujen tuottajia. Kunnallinen järjestelmä turvaa, että palvelut ovat saatavilla kaikille työelämään osallistuville yhdenvertaisesti. Hyvin toimiva kunnallinen työterveyshuoltojärjestelmä luo kunnille edullisen aseman työpaikkojen sijoittumisen suhteen. Kunnallinen työterveyshuolto voi edistää kunnan elinkeinopolitiikkaa tarjoamalla yrityksille ja yrittäjille työterveyshuollon palveluja, jotka edesauttavat työntekijöiden terveyttä ja työkykyä (3). Kuntien järjestämästä työterveyshuollosta kannettiin huolta jo 1990-luvun loppupuolella. Tuolloin todettiin, että yli 30 kaupungissa toimi suurehko, yli henkilöasiakkaalle palvelut tarjoava terveyskeskuksen työterveysyksikkö (9). Palvelujen maantieteellisen saatavuuden ja voimavarojen turvaamiseksi pohdittiin, voisivatko kaupunkien talousalueeseen kuuluvat pienempien kuntien terveyskeskusten työterveysyksiköt verkottua suurempien yksiköiden kanssa (9,10) luvulla kuntalain muutokset ovat mahdollistaneet työterveyspalvelujen eriyttämisen perusterveydenhuollosta liikelaitoksiksi tai osakeyhtiöiksi, joissa kunta on osakkaana. Useimmissa työterveyshuollon alueellisissa kehittämishankkeissa kuntayhteistyö on toteutettu liikelaitosmallilla. Vuonna 2007 kaikille kunnille tehdyssä kyselytutkimuksessa raportoitiin työterveyshuollon muutossuunnitelmista, joiden mukaan kunnallisten yksiköiden määrä tulisi lähes puolittumaan vuoden 2012 loppuun mennessä (11). Nämä suunnitelmat ovat Työterveyshuolto Suomessa -kyselyjen perusteella toteutuneet, jopa ylittyneet. Kuntien järjestämään työterveyshuoltoon kuuluu runsas kolmannes henkilöasiakkaista ja kaksi kolmannesta saa palvelut yksityisesti järjestetyltä työterveyshuollolta. Kunnallisen työterveyshuollon osuus vaihtelee sairaanhoitopiireittäin Kainuun yli 80 %:sta HUS-piirin noin 10 %:iin. Kuntakohtainen vaihtelu on vielä suurempaa (12). Työterveyshuollon koordinointi 2764
6 tieteessä Tästä asiasta tiedettiin Kunnallinen työterveyshuolto on muuttunut suuresti Perinteisten terveyskeskusyksiköiden tilalle on syntynyt kunnallisia työterveyshuollon liikelaitoksia ja osakeyhtiöitä. Tämä tutkimus opetti Kunnallisen työterveyshuollon henkilöasiakasmäärä on kasvanut hieman ovat suurempia ja paremmin resursoituja kuin terveyskeskuksen työterveysyksiköt. Rakennemuutos on luonut toimintaedellytykset hyvälle palvelutuotannolle. osana terveyspalvelujen kokonaisuutta on varmasti vaikeinta alueilla, joissa valtaosa palveluista on yksityisiä. Sairaanhoitopiireihin perustettujen perusterveydenhuollon yksiköiden tehtäviin kuuluu sopia, miten työterveyshuollon palvelujen tarvetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä arvioidaan ja seurataan alueella (13). Tämä on varsin haasteellista, koska alueellista työterveyshuollon palvelujen tarjonnan ja tarpeen seurantaa ei ole toistaiseksi olemassa. Työterveyshuolto Suomessa -katsausten avulla on mahdollista saada läpileikkaus sairaanhoitopiiritasoisesta palvelutarjonnasta. Vaikka työterveyshuollon ensisijainen tehtävä on ennaltaehkäisevä toiminta, on myös sairaanhoidon osuus nykyisin merkittävä. Terveys kyselyssä 56 % työikäisistä miehistä ja 46 % naisista ilmoitti työterveyslääkärin ensi sijaiseksi lääkärikseen (14). Vuonna 2000 vastaavat prosentit olivat 29 ja 27 eli nousu on ollut huomattavaa (15). Kun alueellista perusterveydenhuollon palvelujen tarvetta ja laajuutta ar vioidaan, on järkevää ottaa myös työterveyshuollon palvelut huomioon. Työterveyshuollon rooli terveyden ja työkyvyn edistäjänä on korostunut työurien pidentämistä pohtineiden työryhmien raporteissa (16,17) sekä niitä seuranneissa sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muutoksissa (18,19,20). Lakiuudistukset edellyttävät työpaikoilta sovittuja tapoja tukea työkykyä ongelmien ehkäisemiseksi, mutta myös valmiutta yhdessä työterveyshuollon kanssa puuttua pitkittyviin sairauslomiin ja etsiä keinoja työelämään palaamisen helpottamiseksi. Tämä työterveyshuollon tehtäväalueen laajeneminen vaatii henkilökunnan osaamisen kehittämistä koulutuksen ja pätevöitymisen avulla. Henkilöstöresurssien pitää olla riittävät, jotta työterveysyksikkö selviytyy sekä entisistä tehtävistään että uusista työkyvyn koordinaatiohaasteistaan. Työterveyshuolto Suomessa -katsausten perusteella näyttää siltä, että kunnallisissa liikelaitoksissa ja osakeyhtiöissä henkilöresurssit ovat varsinkin lääkärien osalta paremmat ja pätevöityminen on yleisempää kuin terveyskeskusten pienissä työterveysyksiköissä. Tutkimuksen tulokset antavat luotettavan kuvan kunnallisen työterveyshuollon kehityksestä, koska vastausprosentit ovat olleet joka kyselyssä hyvin korkeat. Raportissa käytetyn aineiston laatuun liittyy kuitenkin ongelmia saadun tiedon epävarmuuden ja puutteellisuuden vuoksi. Käytännössä lähes kaikkien yksiköiden vastauksia piti täydentää ja varmistaa puhelimitse. Työterveyshuoltoyksiköiden tietojärjestelmät eivät selvästikään tue tällaisen seurantatiedon tuottamista. Jatkossa tavoitteena on määritellä yhteisesti tarvittavat asiasisällöt, jotka voitaisiin kerätä yhdellä yhteisellä kyselyllä myös esim. aluehallintovirastojen ja Valviran käyttöön. Eri rekisterien yhteensopivuutta tulee kehittää. Hallinnollisten rakenteiden muutos on vain apuväline palvelutuotannon parantamiselle. Uudistuksen onnistumisen ratkaisee se, minkälaiseksi palvelutuotanto rakennemuutoksen jälkeen muodostuu. Lopullisena tavoitteena ovat hyvin resursoidut yksiköt, joiden toiminta on yhtenäistä ja hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaista. n English summary > in english Significant changes in municipal occupational health care in the 2000s 2765
7 english summary Riitta Sauni Chief physician, Adjunct Professor Research and Development in OHS-team Centre of expertise in Health and Work Ability Finnish Institute of Occupational Health Kirsi Niiranen Pirjo Manninen Pirjo Pulkkinen-Närhi Kimmo Räsänen Significant changes in municipal occupational health care in the 2000s This article is based on surveys on occupational health in Finland which are compiled by the Finnish Institute of Occupational Health every three years as commissioned by the Ministry of Social Affairs and Health. We report here the structural changes in municipal occupational health care services from 2000 through The number of public utilities and limited companies in municipal healthcare has increased, and they have increased their proportion of individual customers over the past three years (increase of 243,000). At the same time, the number of private customers using the occupational health services of public health centres has decreased by over 170,000 customers. In the municipal system, joint units have been created as a result of merging municipalities and changes in the structure of the basic healthcare system. The units have grown in size since The municipal healthcare utilities and listed companies in which the municipality is an associate have the highest proportion of skilled occupational healthcare employees (97%). The structural changes in municipal occupational health care have resulted in many positive alterations which will permit occupational health services of good quality in the future, too. 2765a
Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto
Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville
LisätiedotTerveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00
Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto juho.ruskoaho@laakariliitto.fi Terveyskeskusten lääkäritilanne 2014 Kyselytutkimus
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA VUONNA 2010
TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA VUONNA 2010 JA KEHITYSTRENDI 2000 2010 Työterveyshuolto Suomessa vuonna 2010 ja kehitystrendi 2000 2010 Työterveyslaitos Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2012 1 Työterveyslaitos
LisätiedotKYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS
1/10 KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS Yleistä Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa työterveyshuollon palvelujärjestelmän kehityksen ja toiminnan seurannasta.
LisätiedotHoidon saatavuus suun terveydenhuollossa
Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille
LisätiedotHoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa
Tiedosta hyvinvointia 1 Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa tilanne 31.8.2008 Tiedosta hyvinvointia Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien määrä ja odotusajat 31.8.2008 2 Joista odottaneet
Lisätiedot!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas!
SILMÄNPOHJANIKÄRAPPEUMANALUEELLINEN ESIINTYVYYSSUOMESSA1998 2012 EliasPajukangas Syventävienopintojenkirjallinentyö Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö Elokuu2015 Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö
LisätiedotHoitoonpääsy suun terveydenhuollossa
Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2014 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja
LisätiedotErva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012
Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen
LisätiedotOSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma
OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotKimmo Räsänen Työterveyshuollon professori. Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee
Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee Vaikka Kelakin korvaa Työterveyshuollon ammattihenkilöt voivat ehkäisevää työterveyshuoltoa toteuttaessaan käyttää
Lisätiedotlokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006)
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006) Tutkimuksen
LisätiedotTerveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014
Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta
LisätiedotVäestöryhmittäiset ja alueelliset erot palvelujen saatavuudessa
Väestöryhmittäiset ja alueelliset erot palvelujen saatavuudessa Terveysfoorumi 2011 Terveydenhuollon valinnat Hanasaari 3.-4.2.2011 Ilmo Keskimäki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Terveydenhuollon tutkijan
LisätiedotTietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto
Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
LisätiedotHoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008
Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 28 Suun terveydenhuollon hoitotakuukysely maaliskuussa 28, vastanneet terveyskeskukset
LisätiedotToimintaympäristö. TTL Tampere
Toimintaympäristö TTL Tampere Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Tampereen aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Kanta-Hämeeen, Päijät- Hämeen, Pirkanmaan, Etelä- Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan
LisätiedotHoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa
Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten
LisätiedotTyöterveyshuolto Suomessa vuonna 2015
Työterveyshuolto Suomessa vuonna 2015 ja kehitystrendi 2000 2015 Kirsi Lappalainen Merike Aminoff Hanna Hakulinen Maria Hirvonen Kimmo Räsänen Riitta Sauni Jari Stengård JA KEHITYSTRENDI 2000 2015 Kirjoittajat
LisätiedotToimintaympäristö. TTL Turku
Toimintaympäristö TTL Turku Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Turun aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan maakunnat Alue on kooltaan 25 696 km², mikä on
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille, joiden sähköpostiosoite
Lisätiedotyrittäjän työterveyshuolto
yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla
LisätiedotTyöfysioterapeutit ry
Työfysioterapeutit ry JÄSENKYSELYN 2015 KESKEISET TULOKSET TYÖFYSIOTERAPEUTIT RY SYYSOPINTOPÄIVÄT TAMPERE 11.-12.2015 Sirpa Rauas-Huuhtanen kehittämiskonsultti, työfysioterapeutti Rauas-Huuhtanen Consulting
Lisätiedottässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut
Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,
LisätiedotOpetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke
Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,
LisätiedotSosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014
Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat
LisätiedotHoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa
Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.8.2009 tilanne 1 Yleistä 31.8.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten
LisätiedotKETKÄ LIITTYVÄT KANTA-PALVELUIHIN. Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin. Kanta-liittyjän ohje
Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin Kanta-liittyjän ohje Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Käsitteet... 1 3 Kanta-palveluun liittyjät... 2 3.1 Potilastiedon arkistoon liittyjät... 2 3.2 Sähköiseen reseptiin liittyjät...
LisätiedotTyöterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013
Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien
LisätiedotTerveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus
Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto, Tieteiden talo 10.5.2010 Terveyspalvelujen markkinat Yksityinen tuottaja ja kuluttajat Yksityinen tuottaja
LisätiedotTerveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013
Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta
LisätiedotHoitoonpääsy suun terveydenhuollossa
Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille
LisätiedotTerveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus
Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta
LisätiedotLastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus
Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen
LisätiedotToimintaympäristö. TTL Kuopio
Toimitaympäristö TTL Kuopio Toimita-alue Työterveyslaitokse Kuopio aluetoimipistee vastuualueesee kuuluvat Keski-Suome, Pohjois- Savo ja Pohjois-Karjala maakuat Alue o kooltaa 61 339 km² eli oi 18 % koko
LisätiedotYli 180 vrk jonottaneiden lkm kehitys sairaanhoitopiireissä (thl 6:52,3)
Akselin otsikko 70000 66032 Yli 180 vrk jonottaneiden lkm kehitys sairaanhoitopiireissä (thl 6:52,3) 60000 50000 40000 41000 34207 30000 00 10000 0 30 12326 9 691 7332 7092 5520 4 2204 3 9373 527 4 330
LisätiedotSelvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea
Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen
LisätiedotUudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen
Uudenmaan maakuntatilaisuus 26.10.2011, Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen
LisätiedotMitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?
Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri
LisätiedotKETKÄ LIITTYVÄT KANTA-PALVELUIHIN Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin. Kanta-liittyjän ohje
Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin Kanta-liittyjän ohje Sisällys 1 Johdanto... 1 1.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen säädöstausta... 1 1.2 Sähköisen lääkemääräyksen säädöstausta... 1 2 Käsitteet...
LisätiedotTyöterveyshuollon piiriin kuuluvien henkilöiden määrä vuosina ( )
Lisätietoja Kuviot-sarjasta: tilastot@kela.fi Työterveyshuolto 5.1 5.2 Työterveyshuollon piiriin kuuluvien henkilöiden määrä vuosina 1964 2016 (4.5.2018) Kuvio Aineisto Työterveyshuollon piiriin kuuluvien
LisätiedotSTESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014
Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat
LisätiedotKunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013
Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä Jouko Isolauri 26.9.2013 Sen jälkeen kun kuntien valtionosuuksia on edelleen leikattu 500 me toimintaa tehostettu toisella 500 me:lla velvoitteita kevennetty niin,
LisätiedotTerveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen
Terveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen vielä matkaa Yksityisten ja työterveyshuollon lääkäripalvelujen käytössä suuret erot Tuoreen tutkimuksen mukaan avohoidon lääkäripalveluiden käytössä oli nähtävissä
Lisätiedot!"#$%&'%"()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0
!"#$%&'%"()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0!"##$%&'()*"##"+,-(.-/+0'-0-'1-#%2"'0)+ 3$2$#%/2')4'+0) :"##$7.'()*"##"+;)$2$7
LisätiedotLoppuraportti 1 (5) Liite 1-3 28.6.2013 EL, TK, PK LOPPURAPORTTI: YHDESSÄ TYÖKYVYN TUKENA - KOULUTUSHANKE
Loppuraportti 1 (5) LOPPURAPORTTI: YHDESSÄ TYÖKYVYN TUKENA - KOULUTUSHANKE Hyvinvointiyhteiskuntamme uhkakuva on huoltosuhteen nopea muutos ja siitä aiheutuva talouden kestävyysvaje. Työurien pidentämisen
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille, joiden sähköpostiosoite
LisätiedotHoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa
Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2
LisätiedotVähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014
Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö
LisätiedotKanta. Liittyjät-ohje v. 1.06
1 (16) Kanta Liittyjät-ohje v. 1.06 2 (16) Sisältö Säädöstausta... 3 1 Kanta-palveluun liittyjät... 3 2 Terveydenhuollon toimintayksikkö... 5 1. Kansanterveyslain mukainen terveyskeskus... 5 2. Erikoissairaanhoitolain
LisätiedotPohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030
POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet
LisätiedotTyöterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012
Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012 Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Erillistutkimus ev.lut. kirkon seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä Seurantatutkimus,
LisätiedotToimintaympäristö. TTL Oulu
Toimintaympäristö TTL Oulu Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Oulun aluetoimipisteen vastuualue on koko Pohjois-Suomi, sisältäen Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnat Alue on kooltaan 160 518 km²
LisätiedotKUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN
Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden 29 23.05.2013 19 10.04.2014 25 26.05.2016 KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN
LisätiedotKuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista. Maaliskuu 2013
Kuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista Maaliskuu 2013 Kuntoutuskysely lääkäreille Toteuttajat Suomen Lääkäriliitto, Kuntoutussäätiö ja Avire-yhtiöt Vastausaika 19.-28.3.2013 Vastauksia 2 226
LisätiedotKarjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012
Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen
LisätiedotIlmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016
Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437
LisätiedotSosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014
Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN LAKITAUSTA Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 4 : Työnantajan
LisätiedotYstävällisin terveisin Pirjo Juvonen-Posti vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos
Hyvä vastaanottaja, [pp.kk.2014] Sinua pyydetään vastaamaan Työterveyslaitoksen toteuttamaan kyselyyn, joka lähetetään TK2 kuntoutuksen päätyttyä kaikille [työpaikan]:n kuntoutujaryhmän työterveyshuollon
LisätiedotTerveyskeskusten lääkäritilanne 2018 Julkaisuvapaa klo 10.30
Terveyskeskusten lääkäritilanne 2018 Julkaisuvapaa 10.1.2019 klo 10.30 Lisätietoja: www.laakariliitto.fi/tutkimus/laakarityovoima/ 1 Terveyskeskusten lääkäritilanne 2018 Kyselytutkimus terveyskeskusten
LisätiedotTerveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2007
Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 200 Hammaslääkärityövoimatutkimukset lokakuussa 200 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille (234 terveyskeskusta) yhden päivän poikkileikkaustilanne
LisätiedotHoitoonpääsy terveyskeskuksissa
Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto/PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille toteutettiin
LisätiedotTutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista
Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista Yhteenveto tutkimuksen tuloksista 29.5.2013 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kuntavaikuttajien parissa kyselytutkimuksen kuntien kiinteistöpalveluista Tutkimuksen
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007
Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta
LisätiedotKanTa. Liittyjät -ohje v. 1.0
1 (20) KanTa Liittyjät -ohje v. 1.0 2 (20) Sisältö Säädöstausta... 3 1 Liittymään velvoitetut terveydenhuollon organisaatiot ja apteekit... 4 2 Terveydenhuollon toimintayksikkö... 6 1. Kansanterveyslain
LisätiedotUusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo
Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -
LisätiedotIsännöinnin laatu 2015
Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä
LisätiedotMenetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008
Evidence Based Marketing 4/2008 Success Clinic on yritys, joka tukee ja tehostaa lääkeyritysten myyntiä ja markkinointia. Success Clinicin toteutti elokuussa kyselyn, jossa tutkittiin lääkealan muutoksia
LisätiedotTyöterveyshuollon sairaanhoitopalvelujen käyttö vaihtelee tarjonnan mukaan
Terveydenhuoltotutkimus tieteessä Kimmo Räsänen LT, työterveyshuollon professori Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus, lääketieteen laitos, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö vanhempi
LisätiedotSoten vaikutukset työterveyshuoltoon ja työterveyshoitajan työhön
Hyvinvointia työstä Soten vaikutukset työterveyshuoltoon ja työterveyshoitajan työhön Terveydenhoitajapäivät 14.3.2019, Rovaniemi Jorma Mäkitalo, LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Tutkimus- ja palvelukeskuksen
LisätiedotUudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma
Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja
LisätiedotHoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1
Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010 Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Aikuis-, nuoriso- ja lastenpsykiatrian erikoisaloilla hoitoa odottaneiden lukumäärä
LisätiedotHakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista
%-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.
LisätiedotMonikanavarahoitus ja valinnanvapaus
Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus 17.9.2015 Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin IV, Turku Timo Hujanen, Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto Valinnanvapaus ja monikanavarahoitus (MKR)? Palvelujärjestelmä
LisätiedotLapponiaSeitti - esittely
LapponiaSeitti - esittely Työterveyshuollon ajankohtaisseminaari 7.2.2013 Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Tiina Rajala, TTL, aluejohtaja Oulu Monenmoista pitäisi hallita ja monta asiaa vaikuttaa Totuus
LisätiedotSuomen Sairaankuljetusliitto Selvitys ensihoidon järjestämisen kustannuksista
1 Suomen Sairaankuljetusliitto Selvitys ensihoidon järjestämisen kustannuksista Tiivistelmä 17.8.2011 Selvitystyön lähtökohdat Terveydenhuoltolain muutos vaikuttaa radikaalisti toimintaympäristöön ensihoitoalalla
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos
LisätiedotTyömarkkinatutkimus 2017 Yksityissektori
Työmarkkinatutkimus 2017 Yksityissektori Työmarkkinatutkimus 2017 Tutkimus toteutettiin internetkyselynä joulukuussa 2017. Vastaajat kutsuttiin tutkimukseen mukaan sähköpostitse ja/tai tekstiviestillä.
LisätiedotYksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen
Valvira Sosiaali-ja terveysalan lupa-ja valvontavirasto Päätös 1 (6) 30.9.2016 Mehiläinen Oy Pohjoinen Hesperiankatu 17 00260 Helsinki Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamista koskeva luvan muuttaminen
LisätiedotHOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.
HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti
LisätiedotPerusopetuksen opetusryhmäkoko 2013
Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut
Lisätiedotereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012
ereseptin tuotantokäyttö Marina Lindgren, Kela Terveydenhuollon atk-päivät 15.05.2012 Tässä esityksessä Käyttöönottojen tilanne ja eteneminen ereseptin rahoituksesta eresepti-palvelun käyttöä kuvaavia
LisätiedotPäätösten tueksi: Länsi-Suomen mielenterveyskyselyn tuloksia
Päätösten tueksi: Länsi-Suomen mielenterveyskyselyn tuloksia - Kristian Wahlbeck THL Mielenterveys ja päihdepalvelut -osasto Länsi-Suomen mielenterveyskysely seuraa tutkimuksen keinoin mielenterveyden
LisätiedotHankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta
Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta 19.9.2014 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Hankintalainsäädännön uudistaminen Hankintalain uudistaminen - aikataulu
LisätiedotHoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa
Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008
LisätiedotTerveyskeskusten toimivuus ei ole viime vuosina parantunut
TIETEESSÄ HARRI HAIMAKAINEN LL, aluejohtaja Attendo MedOne Oy harri.haimakainen@attendo.fi ARTO VEHVILÄINEN LT, dosentti Sisä-Savon Lääkäriasema Oy Attendo MedOne Oy ESKO KUMPUSALO LKT, yleislääketieteen
LisätiedotHOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET
HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN
LisätiedotTerveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2015
Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2015 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2015 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta
LisätiedotTerveydenhuoltolaki potilasturvallisuuden näkökulmasta
Terveydenhuoltolaki potilasturvallisuuden näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon keskustelufoorumi 26.9.2013 Technopolis, Itä-Suomen yliopisto Mikrokatu 1 Kuopio Timo Keistinen, lääkintöneuvos
LisätiedotTerveyskeskusten lääkäritilanne Julkaisuvapaa klo Lisätietoja
Terveyskeskusten lääkäritilanne 4.10.2017 Julkaisuvapaa 11.1.2018 klo 10.00 Lisätietoja www.laakariliitto.fi/tutkimus/laakarityovoima/ Terveyskeskusten lääkäritilanne 2017 Kyselytutkimus terveyskeskusten
LisätiedotTerveyskeskusten lääkäritilanne Julkaisuvapaa klo 10.00
Terveyskeskusten lääkäritilanne 5.10.2016 Julkaisuvapaa 26.1.2017 klo 10.00 Lisätietoja Tutkija Piitu Parmanne piitu.parmanne@laakariliitto.fi, p 09 3930 832 www.laakariliitto.fi/tutkimus/laakarityovoima
LisätiedotMarita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten
LisätiedotMaakuntien soten ja pelastustoimen rahoituslaskelmat
Maakuntien soten ja pelastustoimen rahoituslaskelmat Sosiaali ja terveysvaliokunnan infotilaisuus 8.3.2017 Antti Väisänen, STM 1 8.3.2017 Maakuntien rahoitus 1 (1/2) Valtio rahoittaa maakuntien toiminnan.
LisätiedotSosiaali- ja terveysvaliokunta
Sosiaali- ja terveysvaliokunta Viitaten tänään (29.9.2016) kuulemisessa esitettyyn pyyntöön lähetämme valiokunnalle mahdollista tutustumista varten Kuntaliiton vuonna 2014 tekemän kyselyn tulokset, missä
LisätiedotToimintaympäristö. TTL Lappeenranta
Toimintaympäristö TTL Lappeenranta Toiminta-alue Työterveyslaitoksen Lappeenrannan aluetoimipisteen vastuualueeseen kuuluvat Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Alue on kooltaan 26 482
LisätiedotTyöikäisten terveydenhuolto osana SOTEa
Työikäisten terveydenhuolto osana SOTEa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri, lääkintöneuvos TYÖKE-seminaari 7.11.2018 Finlandiatalo 1 10.10.2018 Miksi maakunta- ja sote-uudistus tehdään? Perustuslakivaliokunta
LisätiedotSuomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor
Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och
LisätiedotTULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP
TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP Käytännön vaatimustaso: TEO edellyttää samaa laatustandardia kaikkialla maassa kaikkina vuorokauden aikoina.
LisätiedotHarjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21
HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?
Lisätiedot