Käypä hoito -suositus. Virtsankarkailu (naiset)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käypä hoito -suositus. Virtsankarkailu (naiset)"

Transkriptio

1 Käypä hoito -suositus Päivitetty Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on tarkoitettu tukemaan päätöksiä sekä kliinisissä tilanteissa että potilasryhmien hoitoa suunniteltaessa. Paikalliset versiot saattavat tarkentaa esim. sairaanhoitopiirin käytäntöä yksityiskohdissa. Suositus ja näytönastekatsaukset päivitetään kolmen vuoden välein sähköisinä, päivitystiivistelmät julkaistaan Duodecim-lehdessä. Suosituksen kirjoittajien sidonnaisuudet näkyvät sähköisissä versioissa. Kommentit ja kehittämisehdotukset voidaan lähettää Internetissä > Anna palautetta tai lähettämällä ne osoitteeseen Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, PL 713, Helsinki. NÄYTÖN VARMUUSASTEEN ILMOITTAMINEN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSISSA Koodi Näytön aste Selitys A Vahva tutkimusnäyttö Useita menetelmällisesti tasokkaita 1 tutkimuksia, joiden tulokset samansuuntaiset B Kohtalainen tutkimusnäyttö Ainakin yksi menetelmällisesti tasokas tutkimus tai useita kelvollisia 2 tutkimuksia C Niukka tutkimusnäyttö Ainakin yksi kelvollinen tieteellinen tutkimus D Ei tutkimusnäyttöä Asiantuntijoiden tulkinta (paras arvio) tiedosta, joka ei täytä tutkimukseen perustuvan näytön vaatimuksia 1 Menetelmällisesti tasokas = vahva tutkimusasetelma (kontrolloitu koeasetelma tai hyvä epidemiologinen tutkimus), tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. 2 Kelvollinen = täyttää vähimmäisvaatimukset tieteellisten menetelmien osalta; tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. Koko suositus näytönastekatsauksineen ja sähköisine tausta-aineistoineen on saatavissa osoitteessa PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet typistetyssä muodossa. Vastuun rajaus Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä

2 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Keskeinen sisältö Naisten virtsankarkailun esiintyvyys vaihtelee 5 58 %:n välillä (mediaani 28 %). Virtsankarkailu jaotellaan ponnistus-, pakko- ja sekamuotoiseen karkailuun. Lisäksi virtsaummen yhteydessä voi esiintyä ylivuotokarkailua. Virtsankarkailun perustutkimukset ja konservatiivinen hoito voidaan toteuttaa perusterveydenhuollossa. Anamneesin apuvälineinä käytetään oireiden pisteytys- ja haitta-astelomakkeita. Painonhallinta, lantionpohjan lihaskunnon ylläpito, tupakoinnin lopettaminen, ummetuksen hoito ja erityisesti 65 vuotta täyttäneillä fyysinen aktiivisuus ehkäisevät virtsankarkailua. Lantionpohjan ohjattu lihasharjoittelu on vaikuttava hoito kaikissa virtsankarkailun muodoissa Ponnistus- ja sekamuotoista virtsankarkailua voidaan hoitaa vähän kajoavilla nauhaleikkauksilla (TVT, TVT-O, TOT), ellei konservatiivinen hoito ole auttanut. 2 Tavoite Tavoitteena on yhtenäistää naisten virtsankarkailun eli virtsainkontinenssin tutkimusja hoitokäytäntöjä avoterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Kohderyhmä Suosituksen kohderyhminä ovat avoterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lääkärit ja muu hoitohenkilökunta, vanhusten hoitolaitosten henkilöstö ja terveydenhuollon päätöksentekijät. Määritelmä ja aiheen rajaus Kansainvälisen määritelmän mukaan aikuisen virtsankarkailulla tarkoitetaan kaikkea virtsankarkailua [1], ja sen jaottelu on yhteneväinen ICD-10-luokituksen kanssa (TAU- LUKKO 1). 1. Ponnistusvirtsankarkailu (stress urinary incontinence, SUI) on virtsan karkaamista fyysisen rasituksen tai ponnistuksen (esim. yskäisyn tai aivastuksen) yhteydessä. 2. Pakkovirtsankarkailu (urgency urinary incontinence, UUI) on virtsan karkaa-

3 TAULUKKO 1. Naisen virtsankarkailun tyypit ja syntymekanismit [3, 4]. Virtsankarkailun tyyppi Syntymekanismi Mahdollisia aiheuttajia Ponnistusvirtsankarkailu eli virtsan karkaaminen fyysisen rasituksen tai ponnistuksen (esim. yskäisy tai aivastus) yhteydessä Pakkovirtsankarkailu eli virtsan karkaaminen äkillisen virtsaamispakon yhteydessä samanaikaisesti virtsaamispakko-oireen kanssa tai heti sen jälkeen Virtsaputkea ympäröivien tukirakenteiden tai virtsaputken sulkijamekanismin heikkous Rakkolihaksen supistelu: neurogeeninen Lantionpohjan lihasten hermotushäiriö tai vamma: synnynnäinen tai ikääntymisen, synnytyksen, leikkauksen tai tapaturman aiheuttama Sidekudosten heikkous: rotu, ikääntyminen, raskaudet tai hormonaaliset syyt Elintavat: lihavuus, tupakointi Keskushermoston sairaus tai vamma, neuropatia, diabetes, psykosomaattiset tekijät ei-neurogeeninen Infektio (akuutti virtsatieinfektio tai toistuvat virtsatieinfektiot), kasvain, rakon seinämän sairaus, rakkokivi, atrofia, rakon nopea täyttyminen, elintavat idiopaattinen Sekatyyppinen virtsankarkailu eli yhtäaikainen ponnistus- ja pakkovirtsankarkailu Ylivuotovirtsankarkailu eli virtsan karkaaminen, johon liittyy virtsarakon akuutti tai krooninen tyhjenemishäiriö eli virtsaretentio Fistelit ja anomaliat Ponnistus- ja pakkoinkontinenssin mekanismit yhdessä Heikentynyt virtsaamisheijaste Mekaaninen este Synnynnäinen, toimenpiteestä johtuva tai anoksinen vaurio Mainittujen aiheuttajien yhdistelmät Hermoston sairaus tai vamma, leikkauksen jälkitila, lääkehoito Kasvain, laskeuma, leikkauskomplikaatio (esim. tiukka nauhaleikkaus) Leikkaus, sädehoito tai synnytykseen liittyvä vamma mista äkillisen virtsaamispakon yhteydessä samanaikaisesti virtsaamispakkooireen kanssa tai välittömästi sen jälkeen. 3. Sekatyyppinen virtsankarkailu (mixed urinary incontinence, MUI) on kahden edellisen karkailumuodon yhdistelmä eli ponnistus- ja pakkovirtsankarkailun yhtäaikaista esiintymistä. 4. Ylivuotovirtsankarkailu (overflow urinary incontinence) on virtsan karkaamista, joka liittyy virtsarakon akuuttiin tai krooniseen tyhjenemishäiriöön eli virtsaretentioon. * ICS:n (International Continence Society) luokittelussa ylivuotovirtsankarkailu kuuluu ryhmään rakon tyhjenemishäiriöt (urinary retention). Suositus koskee vain naisten virtsankarkailua, joka aiheuttaa sosiaalista, hygieenistä tai muuta haittaa. Suosituksessa ei käsitellä virtsateiden anomalioista eikä fisteleistä johtuvaa virtsankarkailua. Suosituksessa ei käsitellä lasten virtsankarkailua. Vuonna 2010 IUGA/ICS (International Urogynecological Association/International Continence Society) julkaisi naisten lantionpohjan toimintahäiriöiden uuden luokittelun, joka soveltunee lähinnä tutkimuskäyttöön [2]. Esiintyvyys ja ilmaantuvuus Epidemiologisissa tutkimuksissa naisten virtsankarkailun esiintyvyys on ollut 3

4 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 5 58 % ja mediaani 28 % [5 13]. Säännöllisen ja haittaavan karkailun esiintyvyys vaihtelee välillä 2 35 %. Virtsankarkailun esiintyvyys lisääntyy iän myötä [10, 14 17] A. Esiintyvyys vuotiailla suomalaisnaisilla on 20 % ja yli 70-vuotiailla 59 % [18 21]. Virtsankarkailun esiintyvyys suurenee tasaisesti vuoden ikään asti, minkä jälkeen se pienenee ja suurenee sitten taas 65. ikävuoden jälkeen [10, 13, 22]. Ks. KUVA 1. Ponnistuskarkailun osuus kyselytutkimuksissa on ollut 4 73 %, pakkokarkailun 1 22 % ja sekatyyppisen karkailun 1 35 % [5, 10, 12, 18, 19]. Ponnistuskarkailun ilmaantuvuus pienenee 50. ikävuoden jälkeen, mutta pakko- ja sekatyyppistä karkailua esiintyy ikääntymisen myötä enemmän [10, 12, 13, 22]. Laitoshoidossa esiintyvyys vaihtelee välillä % [12]. Karkailusta kärsivistä naisista 3 60 % on hakenut apua vaivaansa [10, 23 25], eikä osuus näytä muuttuneen ajan kuluessa [25]. Vuosittaisen spontaanin paranemisen todennäköisyys vaihtelee välillä 6 38 % [12, 13, 22, 26]. Lievä, subjektiivista haittaa aiheuttamaton virtsankarkailu on ilmeisesti jopa kaksi kertaa yleisempää kuin sosiaalista tai hygieenistä haittaa aiheuttava virtsankarkailu, jollaiseksi koetaan vähintään kerran viikossa tapahtuva karkailu. Esiintyvyys neurologisten sairauksien yhteydessä Virtsan varastoimista ja rakon tyhjentämistä ohjaa monimutkainen neurologinen säätely [27], ja virtsankarkailua esiintyy monenlaisten neurologisten sairauksien yhteydessä. Tarkkoja esiintyvyyslukuja on vaikea löytää [28]. Arviot esiintyvyydestä vaihtelevat suuresti tutkimuksittain, mikä johtunee siitä, että eri aineistot poikkeavat toisistaan sairauden keston osalta. Esimerkiksi muistisairauksissa ja MStaudissa oireet lisääntyvät sairauden edetessä. Kaikki karkailumuodot yhteensä 80,0 70,0 60,0 58,6 61,3 55,4 60,7 63,0 50,0 % 40,0 36,6 38,9 30,0 20,0 25,5 20,3 24,9 28,2 29,5 kaikki asteet yhteensä 10,0 6,4 10,7 vaikea-asteinen karkailu 0, ikä (v) Virtsankarkailu Käypä hoito -työryhmä 4 KUVA 1. Naisten virtsankarkailun esiintyvyys ja ikä.

5 Erillisiä tarkkoja lukuja sairastuneiden naisten osalta on vaikea löytää, mutta monessa sairaudessa oireita todetaan esiintyvän erityisesti naisilla. Varsinaisten aivosairauksien, kuten aivoinfarktin ja aivoverenvuodon [29], muistisairauksien [30, 31], MS-taudin [32] ja Parkinsonin taudin [33], virtsarakko-oireita ovat tihentynyt virtsaamistarve ja pakkovirtsankarkailu. Sairauksiin liittyvä ylä- ja alaraajojen huono toiminta voi haitata WC:hen pääsyä ja vaatteiden riisumista. Lievää muistisairautta sairastavalla ei välttämättä esiinny virtsankarkailua, varsinkaan jos hänen liikuntakykynsä on hyvä [7]. Pidemmälle edennyttä muistisairautta sairastavalla virtsankarkailu on tiedostamatonta [31]. Aivoinfarktin akuutissa vaiheessa esiintyvä virtsainkarkailu ennakoi aivoinfarktin huonoa toipumisennustetta [29]. On todettu, että iäkkäillä aivojen kuvantamistutkimuksissa havaittavat aivojen syvien osien verenkierrolliset valkean aineen muutokset ovat yhteydessä pakkotyyppisiin virtsaamisvaivoihin ja pakkovirtsankarkailuun. Niiden yhteydessä voi myös esiintyä kävely- ja kognitiivisia häiriöitä ja masennusta [34 36]. Parkinsonin taudissa virtsankarkailuoireet lisääntyvät sairauden edetessä. Sairauden varhaisessa vaiheessa ilmaantuva virtsankarkailu voi olla merkki monisysteemiatrofiasta, joka muuten alkuvaiheessaan muistuttaa Parkinsonin tautia [27]. Selkäytimen sairauksiin (syringomyelia) ja vammoihin ja MS-tautiin [32] liittyvät virtsaamisen ongelmat ovat usein vaikeita. Virtsarakko saattaa tyhjentyä hallitsemattomasti tai virtsasuihku katkeilla. Virtsatietulehdukset ovat yleisiä, koska virtsarakko ei tyhjene täydellisesti. Virtsankarkailu nuorella aikuisella voi olla MS-taudin ensimmäinen oire [32]. Selkäytimen alaosan ja siitä lähtevien hermokimppujen vaurion [37 40] oireita ovat äkillisesti tai vähitellen alkava virtsaumpi ja ylivuotokarkailu. NPH-oireyhtymässä (normaalipaineinen hydrokefalus) esiintyy kävely- ja muistihäiriön lisäksi pakkotyyppistä virtsankarkailua. Riskitekijät Elintavat Ylipaino on naisen virtsankarkailun merkittävä riskitekijä [15, 41, 42, 55, 65] A, ja riski kasvaa painoindeksin suurentuessa. Vaikeaksi koetun karkailun riski on lihavilla (BMI > 30) yli kolminkertainen normaalipainoisiin verrattuna [55]. Ponnistuskarkailun yhteys ylipainoon ei ole yhtä selkeä kuin pakko- ja sekamuotoisen karkailun [15]. Elintavoilla (esim. runsas nesteiden ja kahvin juonti) voi olla vaikutusta virtsankarkailun ilmaantuvuuteen. Runsas tupakointi ilmeisesti lisää etenkin sekamuotoisen virtsankarkailun riskiä [10, 15, 17, 42, 55, 62, 66] B. Tupakointi näyttää lisäävän myös virtsapakko-oireita ja tihentynyttä virtsaamistarvetta [62]. Muut riskitekijät Ikä on merkittävin riskitekijä [10, 14 17] A (OR = 1,3 viittä ikävuotta kohden, 95 %:n luottamusväli 1,2 1,5) (KUVA 2). Vaikeaksi koettua ponnistuskarkailua esiintyy eniten vuotiailla, kun taas pakko- ja sekamuotoinen karkailu lisääntyvät jokseenkin lineaarisesti iän myötä [10]. Virtsankarkailua ei kuitenkaan pidä käsittää normaaliksi ikään liittyväksi ilmiöksi, vaikka virtsateissä ja lantion alueen rakenteissa tapahtuu iän myötä muutoksia, jotka edistävät virtsankarkailun ilmaantumista. Iäkkäiden virtsankarkailun on todettu olevan yhteydessä heikentyneeseen toiminta- ja liikuntakykyyn ja moniin kroonisiin sairauksiin [63, 67]. Raskaus ja synnytys lisäävät ponnistus- ja sekamuotoista virtsankarkailua hedelmällisessä iässä olevilla naisilla [14, 43, 68 70] A, [71]. 5

6 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 6 % < Painoindeksi (kg/m 2 ) KUVA 2. Naisten virtsankarkailun esiintyvyys ja painoindeksi. Kymmenen vuoden kuluttua ensimmäisestä alatiesynnytyksestä on viikoittaisen ponnistuskarkailun riski lähes nelinkertainen synnyttämättömiin naisiin verrattuna [69]. Keisarileikkauksen jälkeen esiintyy vähemmän ponnistus- ja sekamuotoista virtsankarkailua kuin alatiesynnytyksen jälkeen, mutta ero häviää vaihdevuosi-ikään mennessä [44, 70, 72 75] A. Synnytystapa tulee edelleenkin ratkaista synnytysopillisin perustein. Synnytystavasta riippumatta joka neljännellä naisella todetaan virtsankarkailua 20 vuotta ensimmäisen synnytyksen jälkeen [70]. Raskauden aikainen virtsankarkailu ennustaa huonosti synnytyksen jälkeistä virtsankarkailun riskiä, joten sitä ei voida käyttää synnytystavan valinnan perusteena [73]. Diabetesta sairastavilla naisilla on suurentunut pakko- ja sekamuotoisen virtsankarkailun riski ja karkailu on usein vaikeampaa kuin diabetesta sairastamattomilla [53, 76]. Voimakkaaseen fyysiseen rasitukseen saattaa liittyä virtsankarkailua ilman muita riskitekijöitä [77 79], mutta pitkäaikainen, kohtuullinen kuntoliikunta näyttää vähentävän virtsankarkailua [80]. Kohdunpoiston vaikutuksesta myöhempään virtsankarkailun riskiin on ristiriitaisia tuloksia [50 52, 81, 82] C, [83] Kohdunpoisto näyttää kuitenkin lisäävän riskiä joutua myöhemmin elämässä virtsankarkailun vuoksi leikkaushoitoon [52]. Ehkäisytablettien pitkäaikaisen käytön yhteydestä virtsankarkailuun on ristiriitaista tietoa [55, 84, 85]. Systeeminen vaihdevuosien hormonikorvaushoito saattaa lisätä virtsankarkailua, jos se aloitetaan vasta noin 10 vuoden kuluttua vaihdevuosista [86 88]. Selkäkipu ja virtsankarkailu saattavat olla yhteydessä toisiinsa [89 93] C. Virtsankarkailua mahdollisesti aiheuttavia tai pahentavia lääkeaineita, jotka erityisesti iäkkäillä on syytä huomioida, esitellään TAULUKOSSA 2. Diagnostiikka Diagnostiikan tavoitteena on määrittää virtsankarkailun tyyppi (TAULUKKO 1), syy, haitta-aste ja vaikutus elämänlaatuun (ks. haitta-astelomake suosituksen sähköisestä versiosta). Virtsankarkailutyyppi vaikuttaa hoidon valintaan. On tärkeätä tunnistaa virtsankarkailun taustalla olevat mahdolliset hoitoa vaativat muut sairaudet tai syyt. Perustutkimukset Ks. KUVA 3. Anamneesi on tärkeä virtsankarkailun diagnostiikassa: virtsankarkailun oirekuva, karkailukertojen määrä (ks. Virtsamispäiväkirja suosituksen sähköisestä versiosta) ja apuvälineiden käyttötarve (ks. kohta Apuvälineet) * virtsankarkailun kesto (rakon toimintahäiriöt lapsuusaikana, esim. yökastelu) * yleissairaudet ja -oireet (psykiatriset tai neurologiset sairaudet, selkäsairaudet, diabetes, virtsatietulehdukset, dementia, sydämen vajaatoiminta, ummetus) * lääkehoito (diureetit, sentraaliset ki-

7 Virtsankarkailu tulee esiin Tutkitaan PLV. Täytetään virtsaamispäiväkirja 2 vrk:n ajalta erottelupistelomake haitta-astelomake. Kyllä Terveyden- tai sairaanhoitaja selvittää, onko potilaalla samanaikaisia muita alavatsa- tai synnytinelinoireita toistuvia virtsatietulehduksia merkittävä yleissairaus ja lääkitys neurologisia oireita leikkauksen jälkeen uusiutunut tai ilmaantunut vaiva yli 7 erottelupistettä (erottelupistelomake) virtsanäytteessä poikkeava löydös. Ei Lantionpohjan lihasten harjoittelun henkilökohtainen ohjaus ja elämäntapaohjaus Ei Auttaako hoito? Terveyskeskuslääkäri tutkii, onko potilaalla hematuria jäännösvirtsan määrä yli 100 ml (kaikututkimus tai katetrointi) oireinen laskeuma lantiotuumori neurologinen ongelma leikkauksen jälkeinen haittaava virtsankarkailu fisteliepäily. Ei Karkailutyypin määritys ja elämäntapaohjaus kokonaislääkityksen tarkistus lääkehoito tarvittaessa (antikolinergi, paikallisestrogeeni) rakon koulutuksen ohjaus tarvittaessa ohjattu lantionpohjan lihasharjoittelu tai rakon sähköstimulaatiohoito Kyllä Aloitettu hoito jatkuu Kyllä Auttaako hoito? Ei Kyllä Lähete erikoissairaanhoitoon Kyllä Käypä hoito -työryhmä KUVA 3. Hoitokaavio. Terveyskeskuslääkäri arvioi jatkotutkimustarpeen: hoitoon vastaamaton virtsankarkailu epävarmuus oikeasta diagnoosista mahdolliset erikoissairaanhoidon keinot potilaan auttamiseksi. Ei Harkitaan lääkityksen muutosta tai lisäystä fysioterapiaa apuvälinetarpeen arviointia kodin muutostöitä. 7

8 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS TAULUKKO 2. Virtsankarkailua mahdollisesti aiheuttavia tai pahentavia lääkeaineita, jotka on syytä huomioida erityisesti iäkkäillä. Lääkeaineryhmät on lueteltu aakkosjärjestyksessä. Lääkeaine ACE-estäjät Alfa-adrenergiset antagonistit (esim. pratsosiini) Antihistamiinit Antikolinergit Vaikutustapa Yskä, ponnistusvirtsankarkailu Vähentävät sileän lihaksen tonusta virtsaputkessa, ponnistusvirtsankarkailu Sekavuus Tyhjenemisvaikeudet, virtsaumpi, ummetus, ylivuotovirtsankarkailu Kognitiiviset häiriöt, WC:ssä käyntitaitojen heikentyminen Asetyylikolinesteraasin estäjät (Alzheimerin taudissa käytettävät) Bentsodiatsepiinit Diureetit Gabapentiini Virtsarakon supistumisherkkyyden lisääntyminen, pakkovirtsankarkailu Sekavuus, liikuntakyvyn heikentyminen Virtsanerityksen ja virtsamäärien lisääntyminen, pakkovirtsankarkailu Turvotukset, yöllinen polyuria Sekavuus Kalsiumsalpaajat Litium Opiaatit Psykoosilääkkeet SSRI-lääkkeet Tulehduskipulääkkeet Tyhjenemisvaikeudet, virtsaumpi, ummetus Polyuria Tyhjenemisvaikeudet, virtsaumpi, ummetus, sekavuus, liikuntakyvyn heikentyminen Antikolinergivaikutukset Kolinerginen, rakkosupistuksia lisäävä vaikutus Turvotukset, yöllinen polyuria 8 pulääkkeet, antikolinergisesti vaikuttavat lääkkeet, alfasympatolyytit, kalsiumsalpaajat) * synnytysten lukumäärä ja synnytyksiin liittyvät toimenpiteet * synnytin- tai virtsaelinleikkaukset (mahdollinen sädehoito) * kuukautiskierto (menopaussi) * elintavat * iäkkäillä asuin- ja kotihoito-olot. Virtsankarkailun määrittämiseen sopivat vakioitu oireiden pisteytys (haitta-aste- ja erottelupistelomakkeet) ja virtsaamispäiväkirja; ks. suosituksen sähköinen versio. Suomalaisen tutkimuksen perusteella erottelupisteiden määrä yli 7 viittaa sekamuotoiseen tai pakkovirtsankarkailuun (sensitiivisyys 0,75, spesifisyys 0,86) [94]. Tällöin kuitenkin väärien positiivisten osuus on 16 % [95]. Erottelupisteiden määrä yli 5 vähentää väärien positiivisten osuuden 8 %:iin [95]. Lomake tulisi käydä läpi yhdessä potilaan kanssa. Subjektiivista haittaa arvioitaessa voidaan käyttää erilaisia elämänlaatumittareita [96, 97]. Yleinen kliininen tutkimus: yleistila, paino, pituus (painoindeksi) mahdolliset neurologiset poikkeavuudet tarvittaessa jäännösvirtsan mittaus (kertakatetrointi tai kaikukuvaus). Gynekologinen tutkimus: limakalvojen kunto (atrofia) laskeumat kohdun ja munasarjojen palpaatio alavatsan kasvainten sulkemiseksi pois lantionpohjan lihasten kunnon arviointi. Virtsankarkailun objektiiviset mittarit ovat virtsaamispäiväkirja, yskäisytesti ja vaippatesti.

9 On kuitenkin huomattava, ettei potilaan kokema vaiva aina korreloi objektiivisesti havaittavaan karkailuun [98, 99]. Perustutkimukset haurailla tai monisairailla Haurailla tai monisairailla lähestymistavan tulee olla kokonaisvaltainen, sillä heillä virtsankarkailun syyt voivat olla moninaiset [100, 101]. Selvitetään muun muassa perussairauksien hoito, kokonaislääkitys, mieliala, suolen toiminta, toiminta- ja liikuntakyky apuvälineineen ja kaatumisen vaaratekijät. Virtsarakon tyhjenemisvaikeudet ja ylivuotovirtsankarkailu ovat tavallista yleisempiä [102]. Jäännösvirtsan mittausta kertakatetroinnilla tai kaikututkimuksella suositellaan, jos potilaalla on diabetes, toistuvia virtsatietulehduksia tai ummetusta tai hän käyttää keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä [101]. Äkillinen virtsatietulehdus voi olla uutena alkaneen virtsankarkailun taustalla [100, 101]. Oireetonta bakteerivirtsaisuutta ei kuitenkaan tule hoitaa. Laboratoriotutkimukset Virtsankarkailun diagnostiikassa tarvitaan vain vähän laboratoriotutkimuksia. Virtsan perustutkimuksina käytetään kemiallista seulontaa ja tarvittaessa mikroskopiaa, bakteriologisia värjäyksiä ja viljelyä, jotta voidaan sulkea pois infektiot ja rakkosyöpä. Ks. Käypä hoito -suositus Virtsatieinfektiot. Hemoglobiinia osoittavan liuskatestin tulos voi olla punasolujen hemolysoitumisen vuoksi positiivinen, ja vasta sakan mikroskopointi osoittaa todellisen verivirtsaisuuden. Satunnaista mikroskooppista verivirtsaisuutta voi ilmetä voimakkaan fyysisen rasituksen, yhdynnän, lievän vamman tai kuukautisvuodon johdosta. Jos aikaisemmin terveellä tupakoimattomalla naisella todetaan seulonnassa mikroskooppinen verivirtsaisuus, virtsatutkimus uusitaan muutaman vuorokauden kuluttua. Jos uusintanäyte on normaali, lisätutkimuksia ei tarvita [103, 104]. Toistuva mikroskooppinen verivirtsaisuus (yli 5 15 punasolua, huomioitava paikallisen laboratorion viitealue) edellyttää virtsan irtosolututkimusta ja lisätutkimuksena kystoskopiaa ja ylempien virtsateiden kuvantamistutkimusta [ ]. Täydentävät tutkimukset ja erotusdiagnostiikka Täydentäviä tutkimuksia ovat kystoskopia, urodynaamiset mittaukset ja kuvantamistutkimukset. Täydentäviä tutkimuksia tarvitaan (ks. KUVA 3), kun esiintyy epätyypillisiä oireita (esim. virtsarakon tyhjenemisvaikeuksia, ylivuotovirtsankarkailua, rakon ärsytysoireita) tai oireet ovat alkaneet äkillisesti virtsankarkailun tyypin määrittäminen on kliinisesti hankalaa todetaan oireileva kohdun tai emättimen laskeuma vaste hoitoon on huono (lääkehoidon tehottomuus, leikkaushoidon jälkeen uusiutunut virtsankarkailu) epäillään neurologista sairautta epäillään virtsarakon sairautta (esim. interstitiaalinen kystiitti, rakkokivi tai -syöpä), alavatsan kasvainta (esim. munasarjakasvain, kookas myooma) tai fisteliä. Ponnistusvirtsankarkailun leikkaushoitoon voidaan päätyä ilman täydentäviä tutkimuksia [108], kun potilas on alle 70-vuotias potilaalle ei ole aikaisemmin tehty virtsankarkailuleikkausta potilaalla ei ole todettu rakon toimintaan vaikuttavia perussairauksia eikä hän käytä rakon toimintaan vaikuttavia lääkkeitä riskipisteet erottelupistelomakkeessa ovat alle 7 haitta-aste on yli 50 % yskäisytestin tulos on positiivinen virtsaamislistan mukainen rakon toimin- 9

10 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 10 nallinen tilavuus on yli 300 ml eikä todeta viitteitä rakon tyhjenemishäiriöstä. Kystoskopia Kystoskopian merkitys on ensisijaisesti erotusdiagnostinen. Kystoskopian aiheet ovat makroskooppinen verivirtsaisuus tai toistuva mikroskooppinen verivirtsaisuus (yli 5 15 punasolua näkökentässä; huomioitava paikallisen laboratorion viitearvot) [105, 107] jatkuva tiheävirtsaisuus tai virtsaamispakko-oire rakon toiminnallinen kapasiteetti alle ml kipu virtsatessa rakkokipu toistuvat tulehdukset (ks. Käypä hoito -suositus Virtsatieinfektiot) epäily fistelistä, rakkovauriosta tai divertikkelistä. Urodynaamiset mittaukset Urodynaamisia mittauksia käytetään, kun halutaan määrittää tarkemmin virtsankarkailun tyyppi ja sen vaikeusaste tai suunnitellaan uusiutuneen virtsankarkailun leikkaushoitoa. Tärkein mittaus on rakon painemittaus (kystometria). Muita mittauksia ovat virtsaputken painemittaus ja virtsasuihkun virtausmittaus ( flowmetria ). Standardoituja mittausmenetelmiä ei ole. Menetelmät vaihtelevat sairaalan, tutkijan ja laitteiston mukaan. Kajoavien urodynaamisten mittausten haittoina ovat virtsatulehduksen riski, virtsankirvely ja tutkimuksen epämiellyttävyys potilaalle [109]. Leikkausta edeltävät urodynaamiset mittaukset eivät aina ennusta hoidon onnistumista [110, 111]. Nauhaleikkaustyypin valintaan retropubisen (TVT) ja transobturatorisen (TVT-O, TOT) tekniikan välillä urodynaaminen tutkimustulos voi vaikuttaa. Retropubinen nauhaleikkaus soveltuu potilaille, joilla on matalapaineinen virtsaputki (maksimaalinen sulkupaine < 20 cmh 2 O). Transobturatorinen menetelmä on suositeltavampi, jos kystometriassa ilmenee detrusorlihaksen yliaktiivisuutta ponnistusvirtsankailun lisäksi [112, 113]. Kuvantamistutkimukset Alempien virtsateiden rakenteita ja toimintaa voidaan kuvata kaikukuvauksella ja magneettitutkimuksilla. Kaikukuvaus on täydentävä tutkimus alempien virtsateiden rakenteen ja toiminnan selvittelyssä, ja sillä voidaan määrittää luotettavasti jäännösvirtsan määrä ja rakon tilavuus [114]. Virtsaputken kuvantaminen voidaan tehdä välilihan alueelta (perineaalinen kaikukuvaus) tai emättimen tai peräsuolen kautta [ ]. Kaikukuvauksella on mahdollista todeta harvinaisempia muutoksia, kuten virtsaputken divertikkeleitä ja emättimen seinämän kystia. Kaikukuvausta voidaan käyttää myös peräaukon kohottajalihaksen rakenteiden tarkastelussa tai lantionpohjan lihasten supistusliikkeen opettamisessa (visuaalinen biopalaute) [118, 119]. Virtsarakon tilavuutta arvioitaessa on huomattava, että tulos riippuu mittaajasta, mittauslaitteesta ja käytetystä laskentaohjelmasta [120, 121]. Magneettitutkimus tarjoaa pehmytosien hyvän erottelukyvyn ansiosta aiempaa paremmat edellytykset selvittää alempien virtsateiden ja laskeumien rakenteita ja toimintaa useissa eri leiketasoissa, mutta sen kliininen käyttö on vähäistä [122, 123]. Virtsarakon ja -putken topografisen anatomian kuvantamisella (uretrokystografia, UCG) ei ole erotusdiagnostista merkitystä virtsankarkailun tutkimusmenetelmänä, mutta sitä käytetään fistelidiagnostiikassa. Ei ole näyttöä siitä, että virtsankarkailun diagnoosi voitaisiin tehdä pelkästään kuvantamistutkimusten avulla tai että virtsankarkailuleikkauksen tulos voitaisiin arvioida kuvassa nähtävän anatomisen muutok-

11 sen perusteella [124, 125]. Ehkäisy Koska virtsankarkailu huonontaa terveyteen liittyvää elämänlaatua selvästi [16, ] A, sen ehkäisy on tärkeää. Elintapoihin liittyviin virtsankarkailun riskitekijöihin voidaan vaikuttaa muun muassa painonhallinnalla, lihaskunnon ylläpidolla, tupakoinnin lopettamisella ja ummetuksen hoidolla. Ks. Käypä hoito -suositus Lihavuus (aikuiset). Raskauden aikana aloitettu lantionpohjan lihasharjoittelu ilmeisesti estää virtsankarkailua synnytyksen jälkeen [ ] B, eikä sillä näytä olevan vaikutusta synnytyksen kulkuun. Lantionpohjan lihasharjoittelu synnytyksen jälkeen ehkäisee virtsankarkailua [133, ] A. Lantionpohjan lihasharjoittelun pitäisi olla osa normaalia raskaudenaikaista ja synnytyksenjälkeistä neuvolatoimintaa. Se sopii hyvin suomalaiseen neuvolajärjestelmään. Lantionpohjan lihasten tunnistamisen ja supistamisharjoitukset voi ohjata asiaan perehtynyt lääkäri, hoitaja tai fysioterapeutti. Fyysinen aktiivisuus saattaa ehkäistä virtsankarkailua 65 vuotta täyttäneillä [ ] C. Toimintarajoitteisten potilaiden virtsankarkailua voidaan helpottaa kodin ja laitosten sisustuksen muutoksilla, apuvälineillä ja sopivalla vaatetuksella siten, että WC:hen ja WC-istuimelle pääsy helpottuu [144, 145]. Hoito Elintapamuutokset Ks. KUVA 3. Elintapamuutoksilla voidaan helpottaa virtsankarkailua. Laihduttaminen vähentää ylipainoisten naisten virtsankarkailua [ ] A %:n laihdutus vähentää merkitsevästi virtsankarkailukertojen määrää ja parantaa elämänlaatua [149]. Sekä elintapamuutoksin laihduttaminen että leikkauksella laihduttaminen vähentävät virtsankarkailua [150]. Virtsarakon kouluttamista voidaan käyttää pakkovirtsankarkailun hoitona [119]. Ks. myös sähköisen tausta-aineiston potilasohje. Lantionpohjan lihasharjoittelu ja fysioterapia Ks. KUVA 3. Lantionpohjan ohjattu lihasharjoittelu ja fysioterapia vähentävät virtsankarkailua [135, 138, ] A. Asiaan perehtynyt perusterveydenhuollon hoitaja tai fysioterapeutti voi testata lantionpohjan lihasten tunnistamisen ja ohjata lihasharjoittelun. Jos lihasten tunnistaminen ja harjoittaminen eivät onnistu, potilas tulisi ohjata fysioterapiaan biopalauteavusteiseen ohjantaan [154]. * Biopalaute sopii harjoittelun apuvälineeksi, vaikka tieto sen tuomasta lisätehosta pelkkään lantionpohjan lihasharjoitteluun verrattuna on kiistanalainen [152, 154, 155]. * Ks. myös naisten virtsankarkailun hoitopolku fysioterapiassa sähköisestä tausta-aineistosta. Tulosten saavuttamiseksi ohjattua lantionpohjan lihasharjoittelua tulisi jatkaa vähintään kolme kuukautta [152]. Ennustetekijöitä lantionpohjan ohjatun lihasharjoittelun onnistumiseksi on tutkittu vähän ja pienillä potilasmäärillä. Huonon fysioterapiatuloksen ennustetekijöinä saattavat olla vaikeaksi koettu virtsankarkailu, painoindeksi >30 kg/m 2, aikaisemman fysioterapian huono tulos ja heikko psyykkinen ja fyysinen terveydentila [156]. Alle 50-vuotiaat ponnistusvirtsankarkailusta kärsivät naiset näyttävät hyötyvän parhaiten ohjatusta, vähintään kolmen kuukauden kestoisesta lantionpohjan lihasharjoittelusta [152]. Lantionpohjan lihasten harjoittelu yhdistettynä lihaskuntoharjoitteluun saat- 11

12 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS TAULUKKO 3. Virtsankarkailun lääkehoito. Pakkovirtsankarkailu Valmistemuoto Annostus Kommentteja Oksibutyniini Lyhytvaikutteinen tabletti 3 mg mg 2 3 Enemmän haittavaikutuksia (lähinnä suun kuivuminen) kuin muilla valmistemuodoilla [177] Pitkävaikutteinen tabletti (tyhjään mahaan) Laastari, vaihto kahdesti viikossa 10 mg 1 Paremmin siedetty kuin lyhytvaikutteinen [177] 3,9 mg/vrk Ihon kautta annosteltava oksibutyniini aiheuttaa vähiten suun kuivumista; ihoärsytystä ilmenee %:lla käyttäjistä [198, 199] Tolterodiini Lyhytvaikutteinen tabletti Pitkävaikutteinen tabletti 2 mg 2 4 mg 1 Pitkävaikutteisella jonkin verran vähemmän haittavaikutuksia kuin lyhyt- tai pitkävaikutteisella oksibutyniinilla; ei eroa oksibutyniinin transdermaaliseen käyttöön [177] Trospiumkloridi Tabletti 20 mg 2 Vähemmän keskushermostovaikutuksia kuin oksibutyniinilla ja tolterodiinilla [200, 201] Pitkävaikutteinen tabletti 60 mg 1 Solifenasiini Tabletti Aloitusannos 5 mg 1; suurennetaan tarvittaessa määrään 10 mg x 1 Darifenasiini Tabletti Aloitusannos 7,5 mg 1; suurennetaan tarvittaessa määrään 15 mg x 1 Fesoterodiini Tabletti Aloitusannos 4 mg 1; suurennetaan tarvittaessa määrään 8 mg x 1 Estrogeenipaikallishoitovalmisteet Sama vaikuttava metaboliitti, 5-hydroksimetyyli tolterodiini (5-HMT), kuin tolterodiinilla. Fesoterodiini 8 mg tehokkaampi pakkovirtsankarkailussa kuin tolterodiini 4 mg [178, 202] Paikallinen ärsytys, kutina ja kirvely lähinnä hoidon aloitusvaiheessa; ei systeemisiä haittavaikutuksia [86, , 184] B Estradioli Emätintabletti 10 µg kahdesti viikossa Estroni Ponnistusvirtsankarkailu 3 kk:n välein vaihdettava rengas Voide 0,1 mg/g, asetin, emätinpuikko 0,5 mg 7,5 µg/vrk Kahtena iltana viikossa 12 Duloksetiini Tabletti Aloitusannos 20 mg 2 (2 viikon ajan), hoitoannos 40 mg 2 Haittavaikutuksina pahoinvointi varsinkin alussa, verenpaineen nousu ja serotoniinioireyhtymän riski; ei saa käyttää siprofloksasiinin, fluvoksamiinin ja enoksasiinin käytön yhteydessä

13 taa vähentää virtsankarkailua 70 vuotta täyttäneillä naisilla [157, 158] C. Vaikutuksen ylläpitämiseksi omatoimista lantionpohjan lihasten harjoittelua tulee jatkaa säännöllisesti vähintään kaksi kertaa viikossa [159]. Lantionpohjan lihasharjoittelu synnytyksen jälkeen ehkäisee virtsankarkailua [133, ] A. Emättimen kautta annetusta häpyhermon sähköstimulaatiohoidosta on ilmeisesti hyötyä pakkovirtsankarkailun hoidossa, mutta se ei liene vaikuttavaa hoitoa ponnistusvirtsankarkailuun [51, ] B. Säärihermon sähköstimulaatiohoito ilmeisesti auttaa pakkovirtsankarkailuun [ ] B. Sähköstimulaatiota voidaan antaa myös kotihoitona. Akupunktuuri saattaa lievittää yliaktiivisen rakon oireita 1 3 kuukauden seurannassa, mutta se ei vähennä virtsankarkailua [ ] C. Lääkehoito Ks. KUVA 3. Virtsankarkailun lääkehoito riippuu karkailun tyypistä (TAULUKKO 3). Uutena alkaneen virtsankarkailun taustalla voi olla äkillinen virtsatietulehdus. Oireetonta bakteerivirtsaisuutta ei tarvitse hoitaa. Pakkovirtsankarkailun lääkehoito Pakkovirtsankarkailun oireita voidaan lievittää antikolinergisillä (eli antimuskariini-) lääkkeillä [ ] B, joista Suomessa ovat saatavilla oksibutyniini, tolterodiini, trospiumkloridi, solifenasiini, darifenasiini ja fesoterodiini. Näiden lääkkeiden vasta-aiheita ovat virtsaumpi, hallitsematon ahdaskulmaglaukooma, myasthenia gravis ja vaikea paksusuolitulehdus. Haittavaikutuksia ovat suun kuivuminen, ummetus, silmien kuivuminen ja silmän akkommodaatiohäiriöt [176, 177, 179, 180]. Tehoa tulee arvioida määräajoin. Pitkäaikaisista haittavaikutuksista ei juuri ole tutkittua tietoa. Antikolinergisten lääkkeiden keskinäisten vertailujen perusteella mitään yksittäistä valmistetta ei voida pitää ensisijaisena pakkovirtsankarkailulääkkeenä [181, 182]. * Sivuvaikutuksissa on eroja valmisteiden välillä (TAULUKKO 3). * Yksilöllisellä annostelulla voidaan parantaa tehoa ja siedettävyyttä [181, 182]. * Ilta-annostelulla voidaan lisätä lääkkeen siedettävyyttä. Emättimeen annosteltava paikallinen estrogeenihoito ilmeisesti lievittää pakkovirtsankarkailun oireita vaihdevuosi-iän ylittäneillä naisilla [86, 87, 183, 184] B, [182, 185]. Urogenitaaliatrofian korjaantuminen myötävaikuttaa välillisesti virtsarakon ärsytysoireiden vähenemiseen [ ]. Estrogeenipaikallishoidon on todettu vähentävän virtsatietulehduksia, ja sitä kautta se vähentää myös rakon yliaktiivisuuden oireita [185, 188, 189]. Trisyklisten masennuslääkkeiden hyödystä pakko- tai ponnistusvirtsankarkailun hoidossa ei ole riittävää näyttöä [ ] D. Käytännön kokemuksen mukaan jotkut potilaat kuitenkin hyötyvät näistä lääkkeistä [196, 197]. Koska trisyklisillä masennuslääkkeillä on antikolinerginen vaikutus, hoitoon liittyy myös antikolinergisia haittavaikutuksia. Hauraiden, monisairaiden ja muistihäiriöisten lääkehoito Antikolinergien haittavaikutukset saattavat olla erityisen hankalia iäkkäillä [203]. Antikolinergien käytössä tulisikin noudattaa tällä potilasryhmällä erityistä varovaisuutta [204, 205]. Aloitusannoksen tulisi olla pieni, ja sekä hoitovastetta että mahdollisia haittoja tulisi seurata tarkasti. Vakavimpia haittoja ovat kognitiiviset häiriöt ja sekavuus. Hoidossa tulee huomioida potilaan muut antikolinergisesti vaikuttavat lääkkeet. Alzheimerin taudin hoitoon käytettävien 13

14 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 14 asetyylikoliiniesteraasin estäjien ja antikolinergin yhteiskäyttöä tulisi välttää, sillä ne voivat heikentää toistensa tehoa [206, 207]. Antikolinergit saattavat soveltua pakkovirtsankarkailun hoitoon yli 65-vuotiailla, joilla ei ole merkittäviä muita sairauksia tai kognitiivisia häiriöitä, mutta luotettava näyttö mahdollisista kognitiohaitoista puuttuu [ ] C. Oksibutyniinillä saattaa olla enemmän keskushermostohaittoja kuin muilla pakkovirtsankarkailun ja yliaktiivisen rakon hoidossa käytettävillä antikolinergeilla, mikä on hyvä huomioida erityisesti iäkkäitä potilaita hoidettaessa [213]. Muut hoidot Botuliini A:n ruiskutus rakkolihakseen, mikä on toistaiseksi kokeellista hoitoa, ilmeisesti palauttaa pidätyskyvyn pakkovirtsankarkailussa noin 50 %:lla hoidettavista jopa kuudeksi kuukaudeksi [ ] B. Sakraalisen hermojuuren neuromodulaatio ilmeisesti vähentää kahdella kolmasosalla potilaista konservatiiviseen hoitoon reagoimatonta pakkovirtsankarkaamista [ ] B. Häpyhermon neuromodulaation tulokset kahden vuoden seurannassa ovat verrattavissa sakraalisen neuromodulaatiohoidon tuloksiin [224]. Ponnistusvirtsankarkailun lääkehoito Lääkkeiden merkitys ponnistuskarkailun hoidossa on vähäinen. Duloksetiini ilmeisesti parantaa ponnistusvirtsankarkailusta kärsivien naisten elämänlaatua ainakin lyhytkestoisen hoidon aikana [ ] B. Duloksetiinia käytetään eri annostuksella masennuksen hoitoon, joten lääkkeen keskushermostovaikutukset saattavatkin selittää osan elämänlaadun paranemisesta myös virtsankarkailun tutkimuksissa. Ohjatun lantionpohjan lihasharjoittelun ja duloksetiinin yhdistäminen ei tuo merkitsevää etua [227]. Paikallista estrogeenihoitoa käytetään myös ponnistusvirtsankarkailussa, mutta sen vaikuttavuudesta ei ole objektiivista näyttöä [183]. Kirurginen hoito ponnistusvirtsankarkailussa Ponnistusvirtsankarkailu voidaan hoitaa leikkauksella, ellei konservatiivinen hoito tuota riittävää vastetta. Sekamuotoisessa virtsankarkailussa, jossa ponnistusvirtsankarkailu on vallitsevana, voidaan päätyä leikkaukseen, mutta tällöin leikkaushoidon tulokset ovat hieman huonommat kuin ponnistusvirtsankarkailun leikkaushoidossa [110, 228]. Ponnistusvirtsankarkailu korjaantuu suurimmalla osalla naisista, mutta yliaktiivisen rakon oireet vaikuttavat tyytyväisyyteen/subjektiiviseen tulokseen [229]. Toisaalta yliaktiivisen rakon oireet saattavat lievittyä nauhaleikkauksen jälkeen [97, 230]. Pakkovirtsankarkailun lääkehoito ja ponnistusvirtsankarkailun leikkaushoito voidaan tarvittaessa yhdistää. Virtsankarkailuleikkauksia tehtiin Suomessa vuonna 2009 noin [231]. Vähän kajoavat tekniikat, retropubisesti (TVT) tai obturator-kuopan kautta (TOT, TVT-O) tehtävät nauhaleikkaukset, ovat nykyisin vakiintuneita leikkausmenetelmiä ja ne ovat syrjäyttäneet aiemmin käytössä olleet tekniikat. Leikkauksissa asetetaan sulamaton verkkonauha virtsaputken keskiosan alle [232]. Retropubiset (TVT) ja transobturatoriset (TOT, TVT-O) nauhaleikkaukset ovat yhtä tehokkaita ponnistusvirtsankarkailun hoidossa 1 3 vuoden seurannassa [ ] A. Leikkaukset suositellaan tehtäväksi paikallispuudutuksessa, jolloin nauha voidaan yskäisytestiä hyväksi käyttäen asettaa oikeaan kireyteen [110, 237, 238]. Ehdottomia vasta-aiheita nauhaleikkauksille ei ole, mutta jos potilaalla on vaikea

15 liikerajoitusta aiheuttava lonkkakuluma tai hän on huomattavan ylipainoinen, toimenpiteen suorittaminen saattaa olla teknisesti hankalaa tai mahdotonta. Naisilla, joiden BMI 35, on raportoitu huonompia tuloksia kuin hoikemmilla keskimäärin 5,7 vuoden kuluttua TVTleikkauksesta (52,1 % vs. 81,2 %) [239]. Erityistä varovaisuutta ja harkintaa tulee noudattaa, jos potilas käyttää veren hyytymistä ehkäisevää lääkitystä, koska tällöin leikkauksen jälkeen voi ilmaantua vakavia vuoto-ongelmia ja verenpurkaumia [240, 241]. Ongelmitta sujuneen leikkauksen jälkeen ei tarvita jälkitarkastusta. Retropubiset nauhaleikkaukset (TVT) TVT-leikkaus on parhaiten tutkittu ja dokumentoitu nauhaleikkaus, jolla on hyvät pitkäaikaistulokset [242]. 11 vuoden kuluttua leikkauksesta % naisista on objektiivisesti ja 77 % subjektiivisesti parantunut ponnistuskarkailusta [243, 244]. Suomalaisessa aineistossa komplikaatioita olivat virtsatieinfektiot (4,1 %), rakkovauriot (3,8 %) ja hematoomat (2,4 %). Vakavia verisuoni-, hermo- ja virtsaputkivaurioita esiintyi 0,7 tuhatta leikkausta kohti [228]. Riittävän tehokas ja systemaattinen koulutus on tärkeätä vakavien komplikaatioiden ehkäisemiseksi ja hyvän leikkaustuloksen saavuttamiseksi. TVT-leikkaus voidaan tehdä myös yli 70-vuotiaille, mutta heillä saattaa esiintyä useammin virtsaamispakko-oireita ja retentiota toimenpiteen jälkeen [245, 246]. Toisaalta nauhaleikkausten (TVT, TVT-O, TOT) tulokset yli 80-vuotiailla eivät eronneet nuorempien naisten leikkaustuloksista (81 % ja 85 %) keskimäärin 4 vuoden seurannassa [246]. Myös päinvastaisia tuloksia on saatu ( 75 v. 55,7 % ja 79,7 % nuoremmilla) [239]. Raskauksista ja synnytyksistä TVT-leikkauksen jälkeen on vain vähän tietoa lähinnä tapausselostusten perusteella [247]. Kuitenkaan suurimmalla osalla naisista alatiesynnytys TVT-leikkauksen jälkeen ei aiheuttanut ponnistusvirtsankarkailun uusimista [247]. Toisaalta virtsankarkailuleikkaus olisi suositeltavaa tehdä vasta sen jälkeen, kun lapsiluvun arvellaan olevan täysi (Työryhmän kannanotto). Obturator-kuopan kautta tehtävät nauhaleikkaukset (TOT, TVT-O) Nauha viedään emättimen puolelta reiden tyveen (TVT-O) tai päinvastoin (TOT) [248, 249]. Häpyluun takaiseen tilaan ei mennä, joten vuotoja, verikertymiä, rakkovaurioita ja suolivaurioita esiintyy vähemmän kuin retropubisissa nauhaleikkauksissa [234, 235, 250]. Ohimenevää reisikipua voi esiintyä obturator-kuopan kautta tehtävien leikkausten jälkeen 1,5 16 %:lla naisista [235, 251]. 3 4 vuoden tulokset ovat samankaltaisia kuin TVT-leikkauksessa, mutta pitkäaikaistulokset puuttuvat vielä [236, 252]. Virtsaamisongelmia, kuten ohimeneviä rakon tyhjenemishäiriöitä tai virtsaumpea, esiintynee hieman vähemmän obturatorkuopan kautta kuin retropubisesti tehtyjen nauhaleikkauksien jälkeen [234, 235]. Rakon tyhjenemishäiriöt hoidetaan toistokatetroinnilla tai vaivan jatkuessa nauhan katkaisulla. * Nauhan katkaisun jälkeen 50 %:lla naisista ponnistuskarkailu saattaa uusiutua [253]. Myöhemmin ilmenevät virtsaamis-, emätin- tai kipuoireet edellyttävät yhteydenottoa leikanneeseen yksikköön (tai lähetettä erikoissairaanhoitoon) [254]. * Nauha voi syöpyä rakkoon tai emättimen limakalvon läpi [234]. Nauhaleikkauksen yhdistäminen laskeumaleikkauksiin Ponnistusvirtsankarkailu ja laskeumat 15

16 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 16 saattavat esiintyä samanaikaisesti [255]. Laskeuma voi aiheuttaa myös tihentynyttä virtsaamistarvetta ja pakko- tai ylivuotovirtsankarkailua, jotka helpottuvat laskeuman korjauksella, mutta %:lle saattaa ilmaantua uusia karkailuoireita leikkauksen jälkeen [256, 257]. Nauha- ja laskeumaleikkauksen yhdistäminen naisilla, joilla on samanaikaisesti oireinen ponnistuskarkailu ja laskeuma, ei ilmeisesti heikennä nauhaleikkauksen tulosta, mutta noin kolmasosa saattaa parantua ponnistuskarkailusta pelkällä laskeumaleikkauksella [256, ] B. Tilapäisiä rakon toimintahäiriöitä ja spontaanin virtsaamisen viivästynyttä käynnistymistä saattaa esiintyä enemmän yhdistelmäleikkauksen kuin pelkän nauhaleikkauksen jälkeen [258, 259]. Kun potilaalle annetaan riittävästi informaatiota, voidaan ensin korjata laskeuma ja tehdä nauhaleikkaus esimerkiksi kolmen kuukauden kuluttua tarpeen mukaan [258]. Laskeumaleikkaukseen ei kannata yhdistää nauhaleikkausta potilailla, joilla ei ole virtsankarkailuoiretta [256, 258]. Mininauhat Mininauhoilla ei saavuteta yhtä hyviä paranemistuloksia kuin vakiintuneilla vähän kajoavilla nauhaleikkauksilla naisten ponnistusvirtsankarkailun hoidossa [ ] B. Leikkauskomplikaatioiden esiintymisessä ei ole merkittävää eroa verrattuna muihin nauhaleikkauksiin. Mininauhaleikkauksia tulee toistaiseksi pitää kokeellisina. Muut leikkaukset Aiemmin laajasti käytetyssä Burchin leikkauksessa (kolposuspensio, uretropeksia), joka tehtiin avoleikkauksena ja jossa tuettiin ja kohotettiin rakon kaulaa, paranemisosuus on ollut vuoden seurannassa noin 70 % [267, 268]. Leikkauksen myöhäisongelmina saattaa esiintyä virtsarakon yliaktiivisuutta ja toisaalta rakon tyhjenemishäiriöitä. Laparoskooppisen kolposuspension tulokset lyhytaikaisessa 1 2 vuoden seurannassa ovat vaihdelleet 58 ja 89 %:n välillä, mutta pitkäaikaistulokset (yli 2 vuotta) ovat toistaiseksi epäselviä [269]. Nauhaleikkaukset ovat nykyään täysin syrjäyttäneet kolposuspensiot parempien paranemistuloksiensa ansiosta [234, 269]. Keinosulkijaleikkausta käytetään harvoin ja vain komplisoituneissa tapauksissa naisten ponnistusvirtsankarkailun hoidossa Suomessa [270, 271]. Virtsaputken ympärille ruiskutettava injektiohoito Virtsaputken ympärille ruiskutettava polyakrylamidihydrogeeli (Bulkamid ) soveltunee turvallisuutensa ja riittävän tehonsa ansiosta ponnistus- ja sekatyyppisen virtsankarkailun hoitoon potilailla, joilla leikkausriski on suuri [ ] C % potilaista sai huomattavaa apua injektiohoidosta kuukauden seurannassa [269, 275]. Pakkovirtsankarkailun kirurginen hoito Jos pakkovirtsankarkailun hoidossa konservatiivisilla tai vähän kajoavilla menetelmillä (lääkehoidot, fysioterapia, botuliini A:n ruiskutus rakkolihakseen, sakraalinen tai häpyhermon neuromodulaatio) ei päästä tyydyttävään tulokseen, on rakon suurennusleikkaus detubularisoitua suolisegmenttiä käyttäen (simpukkakystoplastia) valtaosalla potilaista tehokas hoitomuoto. Potilailla on usein neurogeeninen rakkohäiriö. Virtsankarkailu loppuu tai vähenee 50 % noin %:lla potilaista. Potilaista % on tyytyväisiä hoitoon. Toimenpiteen jälkeen % potilaista joutuu tyhjentämään rakkonsa

17 toistokateroimalla [276, 277]. Virtsa-avanneleikkaus on syytä tehdä etenkin, jos neurogeenisen pakkovirtsankarkailun lisäksi korkeapaineinen rakko uhkaa vaurioittaa munuaisia eikä esimerkiksi suurennusleikkaus ole jostain syystä mahdollinen [278, 279]. Pakkovirtsankarkailun leikkaushoidosta vastaavat urologit. Virtsankarkailun hoitojen taloudellinen arviointi Virtsankarkailusta aiheutuu kustannuksia sekä potilaalle että yhteiskunnalle. Taloudellinen arviointi tulisi tehdä yhteiskunnan näkökulmasta siten, että huomioidaan kaikki virtsankarkailuun liittyvät kustannukset ja resurssien käyttö: lääkärissä käynnit diagnostiset toimenpiteet hoitotoimenpiteet apuvälineet lääkkeet ja muu konservatiivinen (kajoamaton) hoito, kuten fysioterapia tuottavuuskustannukset (työstä poissaolosta aiheutuva tuotannon menetys). Kustannus-utiliteettianalyysi (kustannukset/qaly, quality-adjusted life year) on suositeltavin vaihtoehto taloudellisen arvioinnin menetelmäksi, ja se sopii hyvin myös virtsankarkailun hoitomuotojen kustannusvaikuttavuuden vertailuun, sillä se huomioi hoidon vaikutuksen potilaan terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Kustannusvaikuttavuudelle ei ole Suomessa määritelty kynnysarvoa, mutta esimerkiksi Englannissa National Institute for Health and Clinical Excellence (NICE) on määritellyt, että yhteiskunta on valmis maksamaan yhdestä lisä-qaly:stä noin puntaa ( ). Muissa maissa tehtyjen virtsankarkailun hoitojen kustannusarvioiden vertailu Suomen tilanteeseen on hankalaa, koska eri maiden terveydenhuoltojärjestelmät, hinnoittelutavat ja resurssien käyttö ovat erilaiset. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien virtsankarkailu vie paljon henkilöresursseja ja aiheuttaa siten merkittävän osan laitoshoidon kokonaiskustannuksista. Lisätietoa virtsankarkailun taloudellisten arviointien tulkinnasta on sähköisessä tausta-aineistossa. Apuvälineet Ks. KUVA 3. Valitsemalla oikea apuväline voidaan parantaa potilaan elämänlaatua ja vähentää apuvälineistä syntyviä kustannuksia [280]. Apuvälineen valinnassa tulee huomioida virtsankarkailun vaikeusaste, liikunta- ja toimintakyky ja ympäristövaikutukset. Apuvälineitä varten on mahdollista saada hoitotarvikelähete, mutta käytännöt ja myönnettävien apuvälineiden määrät vaihtelevat kunnittain (Terveydenhuoltolaki /1320). Virtsankarkailun hoidossa käytettäviin apuvälineisiin kuuluvat imukykyiset vaipat, tippa- ja vuoteensuojat ja katetrit. Niiden käytön yksilöllinen ohjaus aiheeseen perehtyneen hoitajan, esimerkiksi uroterapeutin, johdolla kuuluu myös hoitoon [281, 282]. Sopivan kokoiset suojat ja riittävä vaihtoväli voivat estää iho-ongelmien syntyä. Virtsaamassa käymistä voidaan helpottaa WC-istuinkorotuksella tai siirrettävällä WC-istuimella. Jos potilaan liikkuminen on hyvin rajoittunutta, voidaan käyttää vaippojen sijasta alusastiaa tai naisille tarkoitettua virtsapulloa ( kuikka ). Liikkumisapuvälineiden tarpeen arvioi fysio- tai toimintaterapeutti. Kotona tehtäviä muutoksia pidätyskyvyn edistämiseksi ovat liikkumista hidastavien mattojen ja kynnysten poisto ja itsestään syttyvän valaistuksen ja tukikaiteiden asentaminen. Vaatteiden tulisi olla helposti riisuttavia. 17

18 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Iäkkäiden hoidon erityispiirteet Lantionpohjan lihasharjoittelu yhdistettynä lihaskuntoharjoitteluun saattaa vähentää ponnistus-, pakko- ja sekamuotoista virtsankarkailua 70 vuotta täyttäneillä naisilla [157, 158] C. Virtsaamiskehotusohjelmasta ja aikataulutetusta WC:ssä käyttämisestä saattaa olla rakon hallinnassa hyötyä hoitokodeissa ja laitoksissa asuvilla [67, 283] C. Yksilö- ja ryhmäliikuntaharjoitteet, WC:ssä käyntitaitojen opettelu ja hoitohenkilökunnan koulutusohjelma saattavat edistää rakon hallintaa sellaisilla hoitokotien asukkailla, joiden toimintakyky on heikentynyt, mutta luotettava näyttö asiasta puuttuu [284, 285] D. Työryhmä suosittaa liikunta- ja toimintakyvyn ylläpitoa osaksi kuntouttavaa hoitotyötä sekä kotona asuville että sairaala- ja laitoshoidossa oleville iäkkäille. Ylivuotovirtsankarkailun hoidoksi soveltuu iäkkäilläkin parhaiten toistokatetrointi, ja kestokatetrointia tulisi välttää. Virtsankarkailua mahdollisesti aiheuttavia tai pahentavia lääkeaineita, jotka on syytä huomioida erityisesti iäkkäillä, on esitelty TAULUKOSSA 4. Uusiutuneen ponnistusvirtsankarkailun leikkaushoito Kun harkitaan leikkaushoitoa uusiutuneen virtsankarkailun takia, suositellaan urodynaamisten mittausten tekemistä [286]. Potilailla, joille on aiemmin tehty kolposuspensioleikkaus (esim. Burchin tai Marshall Marchetti Kranzin menetelmällä, MMK), saattaa esiintyä virtsaputken ylikorjauksesta johtuvaa retentiota, johon liittyy virtsankarkailua. Aiempien leikkauksien jäljiltä liikkumaton, fiksoitu virtsaputki heikentää uusintaleikkauksen tuloksia [287, 288]. Tällöin kannattaa harkita uusintaleikkauksen yhteydessä virtsaputken vapautusta eli uretrolyysia. Se tehdään vapauttamalla virtsaputki kiinnikkeistään symfyysiin ja asettamalla luun ja virtsaputken väliin tarvittaessa rasvaliuska estämään virtsaputken uudelleen arpeutumista ja kiinnittymistä luuhun [289]. Retropubinen nauhaleikkaus ilmeisesti antaa hyvän tuloksen myös uusiutuneen ponnistuskarkailun hoidossa 3 5 vuoden seurannassa [ ] B. Nykyisen tutkimustiedon perusteella näyttää siltä, että TVT saattaa olla suositeltavin menetelmä uusintaleikkausta harkittaessa [292]. Hoidon porrastus ja seuranta Virtsankarkailun perustutkimukset ja hoito voidaan toteuttaa perusterveydenhuollossa. Tutkimusten mukaan tyytyväisyys hoitoon vaihtelee %:n välillä [ ] B. Terveyden- tai sairaanhoitajan tekemä alkuhaastattelu tehostaa hoidon aloitusta. Virtsankarkailun hoitoon perehtyneen hoitajan antama konservatiivinen hoito saattaa olla yhtä tuloksellista mutta halvempaa kuin gynekologin ohjaamana annettava hoito [300] C, [301]. Erikoissairaanhoidon konsultaatioon ohjataan, kun virtsankarkailun taustalla epäillään muuta sairautta tai perusterveydenhuollon hoidot ovat riittämättömiä. Ks. KUVA 3. 18

19 SUOMALAISEN LÄÄKÄRISEURAN DUODECIMIN JA SUOMEN GYNEKOLOGIYHDISTYKSEN ASETTAMA TYÖRYHMÄ Puheenjohtaja: PENTTI KIILHOLMA, naistentautien ja synnytysopin dosentti, hallinnollinen osastonylilääkäri (eläkkeellä) Turun yliopisto ja TYKS:n naistenklinikka Kokoava kirjoittaja: SEIJA ALA-NISSILÄ, LT, naistentautien ja synnytysten sekä gynekologisen endoskopian erikoislääkäri TYKS:n naistenklinikka Jäsenet: OLAVI AIRAKSINEN, fysiatrian dosentti, ylilääkäri, fysiatrian erikoislääkäri, kivunhoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys KYS:n fysiatrian klinikka HEIDI ALENIUS, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, lääkäri-toimittaja Lempäälän terveyskeskus ja Kustannus Oy Duodecimin Lääkärin tietokannat PAULIINA AUKEE, LT, osastonylilääkäri, synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri Keski-Suomen keskussairaalan synnytys- ja naistentautienyksikkö ja lantionpohjan tutkimus- ja hoitoyksikkö AARRE KIVELÄ, LT, osastonylilääkäri (eläkkeellä) OYS:n naistenklinikka TOMI MIKKOLA, dosentti, naistentautien erikoislääkäri HYKS:n naistenklinikka MARIA NUOTIO, LT, ylilääkäri, geriatrian erikoislääkäri Seinäjoen keskussairaala ILKKA PERTTILÄ, LL, urologi, osastonlääkäri HYKS:n urologian klinikka JUHANI RUUTIAINEN, neurologian dosentti, vastaava ylilääkäri, kuntoutuksen erityispätevyys Suomen MS-liitto PIRJO RÄSÄNEN, dosentti, FT, erikoissairaanhoitaja, uroterapeutti, erikoistutkija HUS ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Finohta MINNA TÖRNÄVÄ, fysioterapeutti, seksuaaliterapeutti (NACS), TtK TAYS:n fysiatrian yksikkö ANTTI VALPAS, LT, naistentautien erikoislääkäri, ylilääkäri Etelä-Karjalan keskussairaala PIIA VUORELA, LT, dosentti, synnytys- ja naistentautiopin erikoislääkäri, tutkijalääkäri Biomedicum Helsinki (Käypä hoito -toimittaja) 19

20 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 20 KIRJALLISUUTTA 1. Abrams P ym. Neurourol Urodyn 2002;21: Haylen BT ym. Int Urogynecol J 2010;21: Hilton P ym. BJOG 2004;111 Suppl 1: Mostwin J ym. Pathophysiology of urinary incontinence, fecal incontinence and pelvic organ prolapse. Kirjassa: Abrams P ym. (toim.). Incontinence. Health Publication Ltd, 2005: Hampel C ym. Eur Urol 1997;32 Suppl 2: Cheater FM ym. Baillieres Best Pract Res Clin Obstet Gynaecol 2000;14: Minassian VA ym. Int J Gynaecol Obstet 2003;82: Hunskaar S ym. Int Urogynecol J Pelvic Floor Dysfunct 2000;11: Nuotio M ym. Aging Clin Exp Res 2002;14: Minassian VA ym. Obstet Gynecol 2008;111: Rohr G ym. Scand J Prim Health Care 2005;23: Buckley BS ym. Urology 2010;76: Jahanlu D ym. Int Urogynecol J 2010;21: Rortveit G ym. Obstet Gynecol 2001;98: Zhu L ym. Menopause 2009;16: Simeonova Z ym. Acta Obstet Gynecol Scand 1999;78: Brown JS ym. Obstet Gynecol 1996;87: Mäkinen J ym. Duodecim 1992;108: Hulkko S ym. Suom Lääkäril 1999;54: Nuotio M ym. Scand J Prim Health Care 2003;21: Vehkalahti I ym. Gerontology 1985;31: Hunskaar S ym. Urology 2003;62: Shaw C ym. Fam Pract 2006;23: Shaw C ym. BJU Int 2006;97: Wennberg AL ym. BJU Int 2009;104: Wennberg AL ym. Eur Urol 2009;55: Fowler CJ. Br J Pharmacol 2006;147 Suppl 2:S Manack A ym. Neurourol Urodyn 2011;30: Thomas LH ym. Cochrane Database Syst Rev 2008;1:CD Ouslander JG ym. J Am Geriatr Soc 1990;38: Hägglund D. J Clin Nurs 2010;19: de Sèze M ym. Mult Scler 2007;13: Sakakibara R ym. Mov Disord 2010;25: Kuo HK ym. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2004;59: Sakakibara R ym. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1999;67: Poggesi A ym. J Am Geriatr Soc 2008;56: Fraser S ym. Arch Phys Med Rehabil 2009;90: Fernández O. J Neurol 2002;249: Sakakibara R ym. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1997;63: Zochodne DW. Muscle Nerve 1994;17: Uustal Fornell E ym. Acta Obstet Gynecol Scand 2004;83: Hannestad YS ym. BJOG 2003;110: Wesnes SL ym. Obstet Gynecol 2007;109: Rortveit G ym. N Engl J Med 2003;348: Rortveit G ym. Am J Obstet Gynecol 2003;189: Arya LA ym. Am J Obstet Gynecol 2001;185: Hatem M ym. J Obstet Gynaecol Can 2007;29: Baydock SA ym. J Obstet Gynaecol Can 2009;31: Carroli G ym. Cochrane Database Syst Rev 2009;1:CD Brown JS ym. Lancet 2000;356: Holroyd-Leduc JM ym. JAMA 2004;291: Altman D ym. Lancet 2007;370: Ebbesen MH ym. Acta Obstet Gynecol Scand 2007;86: Thom DH ym. J Urol 2006;175: Danforth KN ym. Am J Obstet Gynecol 2006;194: Hannestad YS ym. BMJ 2004;329: Samuelsson E ym. Acta Obstet Gynecol Scand 2000;79: Brown JS ym. Obstet Gynecol 1999;94: van Beurden M ym. Int J Gynecol Cancer 1998;8: Slieker-ten Hove MC ym. Neurourol Urodyn 2010;29: Tomlinson BU ym. Int Urogynecol J Pelvic Floor Dysfunct 1999;10: Tähtinen RM ym. Obstet Gynecol 2011;118: Maggi S ym. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2001;56:M Jenkins KR ym. Neurourol Urodyn 2005;24: Mommsen S ym. World J Urol 1994;12: Bump RC ym. Am J Obstet Gynecol 1992;167: Ostaszkiewicz J ym. Cochrane Database Syst Rev 2010;1:CD Milsom I ym. J Urol 1993;149: Altman D ym. Obstet Gynecol 2006;108: Dolan LM ym. Int Urogynecol J 2010;21: Aukee P ym. Duodecim 2010;126: Fritel X ym. BJOG 2005;112: Wesnes SL ym. BJOG 2009;116: Press JZ ym. Birth 2007;34: Leijonhufvud A ym. Am J Obstet Gynecol 2011;204:70.e Danforth KN ym. J Urol 2009;181: Nygaard IE ym. Obstet Gynecol 1994;84: Palmer MH ym. J Womens Health (Larchmt) 2002;11: Bø K ym. Med Sci Sports Exerc 2001;33: Townsend MK ym. J Urol 2008;179: Engh MA ym. Acta Obstet Gynecol Scand 2006;85: Gustafsson C ym. Urology 2006;68: Heliövaara-Peippo S ym. BJOG 2010;117: Townsend MK ym. J Urol 2009;181: Iliadou A ym. Fertil Steril 2009;92: Grady D ym. Obstet Gynecol 2001;97: Hendrix SL ym. JAMA 2005;293: Steinauer JE ym. Obstet Gynecol 2005;106: Eliasson K ym. Man Ther 2008;13: Eliasson K ym. Int Urogynecol J Pelvic Floor Dysfunct 2004;15: Eliasson K ym. Scand J Med Sci Sports 2005;15: Smith MD ym. Aust J Physiother 2006;52: Smith MD ym. Int Urogynecol J Pelvic Floor Dysfunct 2008;19: Kauppila A ym. Acta Obstet Gynecol Scand 1982;61: Klovning A ym. Acta Obstet Gynecol Scand 1996;75: Stach- Lempinen B ym. Scand J Urol Nephrol 2001;35: Palva K ym. Int Urogynecol J 2011;22: Wyman JF ym. Obstet Gynecol 1987;70: Stach-Lempinen B ym. Urology 2004;63: DuBeau CE ym. Neurourol Urodyn 2010;29: Schröder A ym. Urinary incontinence in frail/older men and women Taylor JA 3rd ym. J Am Geriatr Soc 2006;54: Lalla ML ym. Scand J Clin Lab Invest Suppl 1990;200: Cohen RA ym. N Engl J Med 2003;348: Rife CC ym. Urol Clin North Am 1979;6: Koss LG ym. Acta Cytol 1985;29: Chahal R ym. Eur Urol 2001;39: Weber AM ym. BJU Int 2002;89: Gorton E ym. Br J Obstet Gynaecol 1999;106: Laurikainen E ym. J Am Coll Surg 2003;196: Glazener CM ym. Cochrane Database Syst Rev 2002;3:CD Schierlitz L ym. Obstet Gynecol 2008;112: Houwert RM ym. Am J Obstet Gynecol 2009;201:202.e Goode PS ym. Int Urogynecol J Pelvic Floor Dysfunct 2000;11: Tunn R ym. Int Urogynecol J Pelvic Floor Dysfunct 2005;16: Virtanen HS ym. Int Urogynecol J Pelvic Floor Dysfunct 2002;13: Dalpiaz O ym. Neurourol Urodyn 2006;25: Bernstein IT. Neurourol Urodyn 1997;16: Dietz HP ym. Int Urogynecol J Pelvic Floor Dysfunct 2001;12: Nwosu CR ym. Scand J Urol Nephrol 1998;32: Hvarness H ym. Scand J Urol Nephrol 2002;36: Kirschner-Hermanns R ym. Curr Opin Obstet Gynecol 1997;9: Rinne K ym. Acta Obstet Gynecol Scand 2011;90: Tunn R ym. Neurourol Urodyn 1998;17: Bombieri L ym. BJOG 2003;110: Hunskaar S ym. J Am Geriatr Soc 1991;39: Grimby A ym. Age Ageing 1993;22: Hägglund D ym. Acta Obstet Gynecol Scand 2001;80: Araki I ym. Urology 2005;66: Stach- Lempinen B ym. Acta Obstet Gynecol Scand 2004;83: Mo F ym. ScientificWorldJournal 2004;4: Coyne KS ym. BJU Int 2003;92: Hay-Smith J ym. Cochrane Database Syst Rev 2008;4:CD Mørkved S ym. Obstet Gynecol 2003;101: Salvesen KA ym. BMJ 2004;329: Reilly ET ym. BJOG 2002;109: Miller JM ym. Int Urogynecol J Pelvic Floor Dysfunct 2008;19: Glazener CM ym. BMJ 2005;330: Chiarelli P ym. BMJ 2002;324: Chiarelli P ym. BJOG 2003;110: Danforth KN ym. Obstet Gynecol 2007;109: Jacobs JM ym. J Aging Health 2008;20: Kikuchi A ym. Eur Urol 2007;52: Brandeis GH ym. J Am Geriatr Soc 1998;46: Fonda D ym. Br J Urol 1998;82 Suppl 1: Subak LL ym. N Engl J Med 2009;360: Wing RR ym. Obstet Gynecol 2010;116: Brown JS ym. Diabetes Care 2006;29: Subak LL ym. J Urol 2005;174: Subak LL ym. J Urol 2009;182:S Hay-Smith EJ ym. Cochrane Database Syst Rev 2001;1:CD Dumoulin C ym. Cochrane Database Syst Rev 2010;1:CD Hay-Smith J ym. Cochrane Database Syst Rev 2002;2:CD Imamura M ym. Health Technol Assess 2010;14:1-188, iii-iv 155. Dannecker C ym. Arch Gynecol Obstet 2005;273: Hendriks EJ ym. Neurourol Urodyn 2010;29: Kim H ym. Int J Nurs Stud 2011;48: Kim H ym. J Am Geriatr Soc 2007;55: Sherburn M ym. Neurourol Uro-

Pentti Kiilholma. Hallinnollinen osastonylilääkäri (eläk.) TYKS, Naistenklinikka Dosentti Turun Yliopisto

Pentti Kiilholma. Hallinnollinen osastonylilääkäri (eläk.) TYKS, Naistenklinikka Dosentti Turun Yliopisto Pentti Kiilholma Hallinnollinen osastonylilääkäri (eläk.) TYKS, Naistenklinikka Dosentti Turun Yliopisto Synnytys- ja naistentautiopin dosentti, Turun Yliopisto. Päätoimi Eläkkeellä 1.10.2010 alkaen TYKS:n

Lisätiedot

Virtsankarkailu (naiset)

Virtsankarkailu (naiset) Virtsankarkailu (naiset) Perustuu 5.9.2017 julkaistuun Käypä Hoito -suositukseen Eeva Sundström, LL, yle el Tikkkurilan terveysasema, Vantaa HY Ei sidonnaisuuksia Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja

Lisätiedot

Naisen virtsaamishäiriöiden lääkehoito

Naisen virtsaamishäiriöiden lääkehoito Page 1 of 7 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2017 Naisen virtsaamishäiriöiden lääkehoito Seija Ala-Nissilä / Kirjoitettu 6.2.2017 / Julkaistu Lääkehoitoa käytetään pakkovirtsankarkailussa ja sekatyyppisessä karkailussa

Lisätiedot

EILA HEISKANEN,ERIKOISLÄÄKÄRI KSKS, NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET

EILA HEISKANEN,ERIKOISLÄÄKÄRI KSKS, NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET EILA HEISKANEN,ERIKOISLÄÄKÄRI KSKS, NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET 30.9.2016 Virtsankarkaustyypit Diagnostiikka Hoito konservatiivinen Operatiivinen Apuvälineet KSKS:n hoitopolku Ponnistusvirtsankarkaus

Lisätiedot

LASKEUMAT JA VIRTSANKARKAILU. Eila Heiskanen Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri KSKS,Terveystalo

LASKEUMAT JA VIRTSANKARKAILU. Eila Heiskanen Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri KSKS,Terveystalo LASKEUMAT JA VIRTSANKARKAILU Eila Heiskanen Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri KSKS,Terveystalo Esityksen sisältö Laskeumien yleisyys, oireet ja hoito Virtsankarkailun yleisyys, oireet ja hoito

Lisätiedot

Sisällysluettelo SUOSITUSMATERIAALIN OSITTAINENKIN LAINAAMINEN, KOPIOIMINEN TAI SIITÄ JULKISESTI

Sisällysluettelo SUOSITUSMATERIAALIN OSITTAINENKIN LAINAAMINEN, KOPIOIMINEN TAI SIITÄ JULKISESTI Käypä hoito -suositus 1 (51) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 3 Keskeinen sisältö... 6 Tavoite... 6 Kohderyhmä... 6

Lisätiedot

Sinulle, joka haluat lisätietoa inkontinenssista

Sinulle, joka haluat lisätietoa inkontinenssista Sinulle, joka haluat lisätietoa inkontinenssista Teksti: Inkontinenscentrum i Västra Götaland Kuvat: Kajsa Lundberg Layout: Svensk Information Pidätysvaikeuksia? Lirahtiko? Karkaileeko virtsa? Oletko pidätyskyvytön?

Lisätiedot

Iäkkäiden virtsainkontinenssi ja muut virtsaamisvaivat

Iäkkäiden virtsainkontinenssi ja muut virtsaamisvaivat Iäkkäiden virtsainkontinenssi ja muut virtsaamisvaivat Maria Nuotio, LT Geriatrian ylilääkäri EPSHP, Seinäjoen keskussairaala Vanhusten virtsaamisvaivatmonimuotoinen terveysongelma o tavattoman yleisiä

Lisätiedot

VIRTSAINKONTINENSSIN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET JA KUSTANNUS-VAIKUTTAVUUS. Pentti Kiilholma Dosentti Osastonylilää TYKS, Naistenklinikka

VIRTSAINKONTINENSSIN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET JA KUSTANNUS-VAIKUTTAVUUS. Pentti Kiilholma Dosentti Osastonylilää TYKS, Naistenklinikka VIRTSAINKONTINENSSIN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET JA KUSTANNUS-VAIKUTTAVUUS Pentti Kiilholma Dosentti Osastonylilää ääkäri TYKS, Naistenklinikka Virtsainkontinenssi YLEINEN KIUSALLINEN SALATTU KANSANTAUTI

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin

Lisätiedot

Perustietoa yliaktiivisesta rakosta ja sen hoidosta

Perustietoa yliaktiivisesta rakosta ja sen hoidosta YLEISOPAS Perustietoa yliaktiivisesta rakosta ja sen hoidosta YLEISOPAS 1 Jonkun on oltava ensimmäinen. Maailmassa sanotaan olevan yhä yli 30 000 tunnettua sairautta, joista toistaiseksi vain noin neljäsosaan

Lisätiedot

Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä. www.ksthky.fi

Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä. www.ksthky.fi Päivitetty: 4.3.2015 Hyväksytty johtoryhmässä: 18.3.2015 Hyväksytty yhtymähallituksessa 22.4.2015 Ohjeet hoitotarvikejakelusta Terveydenhuoltolain (1326/2010) 24 mukaan kunnan tehtävänä on järjestää alueensa

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Naisen yliaktiivisen rakon hoito

Naisen yliaktiivisen rakon hoito Naisen yliaktiivisen rakon hoito Gynekologian/urologian rajapinnassa LL Suvi Niemi Gynekologi, urologiksi erikoistuva lääkäri Gynekologi lähettää potilaan urologialle, koska arvioi, että potilas voisi

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Firmagon eturauhassyövän hoidossa

Firmagon eturauhassyövän hoidossa Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa

Lisätiedot

PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI

PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI Virtsaamisen hallintajärjestelmä AMS 800 -virtsainkontinenssi implantti on virtsaamisen hallintajärjestelmä, jonka avulla voit

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito. Sami Leppämäki psykiatrian dosentti, psykoterapeutti

ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito. Sami Leppämäki psykiatrian dosentti, psykoterapeutti ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito Sami Leppämäki 12.10.2017 psykiatrian dosentti, psykoterapeutti SIDONNAISUUDET KOLMEN VIIMEISEN VUODEN AJALTA Päätoimi yksityislääkäri Sivutoimet

Lisätiedot

Eturauhasen poistoleikkaus

Eturauhasen poistoleikkaus Eturauhasen poistoleikkaus www.eksote.fi Potilasohje Yleistä Eturauhanen sijaitsee lantion pohjassa virtsarakon alapuolella ympäröiden virtsaputkea. Eturauhanen tuottaa osan siemennesteestä. Eturauhasen

Lisätiedot

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje. Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,

Lisätiedot

VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS

VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS - FYSIOTERAPEUTIN KÄYTÄNNÖN NÄKEMYS Fysioterapeutti, TtM Minna Törnävä, TAYS ft, erityistason seksuaaliterapeutti (NACS),TtM, TtT-opisk SIDONNAISUUDET KAHDEN

Lisätiedot

BETMIGAN KLIINISET KOKEMUKST. Anna-Kaisa Pere Urologian erikoislääkäri

BETMIGAN KLIINISET KOKEMUKST. Anna-Kaisa Pere Urologian erikoislääkäri BETMIGAN KLIINISET KOKEMUKST Anna-Kaisa Pere Urologian erikoislääkäri mitä on normaali virtsaaminen naisella? mitä on poikkeava virtsaaminen naisella? ONGELMA Virtsaa tulee liikaa tai liian vähän, liian

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa.

Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa. Sinulle, joka tarvitset paikallista estrogeenihoitoa. POTILASTIEDOTE 1 2 SISÄLLYS Vähentynyt estrogeenituotanto ja sukupuolielinten vaivat... 4 Oestring-hoito... 5 Kenelle Oestring sopii?... 7 Onko Oestringillä

Lisätiedot

Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista

Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen

Lisätiedot

Pioglitazone Actavis

Pioglitazone Actavis Tutustu Pioglitazone Actavis -valmisteyhteenvetoon ennen lääkkeen määräämistä Hoidollisten riskien minimointiohje Pioglitazone Actavis 15 mg ja 30 mg tabletit Päivitetty viimeksi 10/2018 Pioglitazone minimointiohje

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Virtsatieinfektiot. ivä 12.11.2012. Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää

Virtsatieinfektiot. ivä 12.11.2012. Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää Virtsatieinfektiot Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv ivä 12.11.2012 Teija Puhto Infektiolää ääkäri Yleistä Virtsatieinfektiot ovat toiseksi yleisin infektio yleislää ääkärin vastaanotolla Suomessa

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Heräätkö jatkuvasti yöllä tyhjentämään rakkoa?

Heräätkö jatkuvasti yöllä tyhjentämään rakkoa? Heräätkö jatkuvasti yöllä tyhjentämään rakkoa? Jos heräät jatkuvasti tyhjentämään rakkoa useammin kuin kerran yössä, sinulla saattaa olla nokturia eli yöllinen tihentynyt virtsaamistarve.1 Nokturia on

Lisätiedot

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO

LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO HANNU KOKKI ANESTESIOLOGIAN PROFESSORI, UEF HOITAVA TAHO: 2 KYSYMYSTÄ 1. MIKSI MURTUI LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN 2. TOIPUMINEN LEIKKAUKSEN JÄLKEEN KIVUN HOITO

Lisätiedot

TVT (TENSIONFREE VAGINAL TAPE)-LEIKKAUSMENETELMÄN KÄYTTÖ NAISTEN VIRTSANKARKAILUN HOIDOSSA

TVT (TENSIONFREE VAGINAL TAPE)-LEIKKAUSMENETELMÄN KÄYTTÖ NAISTEN VIRTSANKARKAILUN HOIDOSSA TVT (TENSIONFREE VAGINAL TAPE)-LEIKKAUSMENETELMÄN KÄYTTÖ NAISTEN VIRTSANKARKAILUN HOIDOSSA Maiju Grönmark Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Synnytys- ja naistentautioppi

Lisätiedot

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011 Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä

Lisätiedot

Kaatumisten ja kaatumistapaturmien ehkäisyn fysioterapiasuositus päivitetty 2017

Kaatumisten ja kaatumistapaturmien ehkäisyn fysioterapiasuositus päivitetty 2017 Kaatumisten ja kaatumistapaturmien ehkäisyn fysioterapiasuositus päivitetty 2017 Suositustyöryhmän puolesta Maarit Piirtola, FT, ft maarit.piirtola@helsinki.fi TYÖRYHMÄ Satu Havulinna (pj.), Maarit Piirtola

Lisätiedot

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon.

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. C-vitamiini 250 mg, 6 emätinpuikkoa. Apteekista ilman reseptiä. Emättimen bakteeritasapainon häiriö Emättimen bakteeritasapainon häiriö

Lisätiedot

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot 15.3.2017 Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala Lääkityksen tavoite (Koti ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen) Hoitopäätösten

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Valmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi

Valmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Valmistaudu vaihdevuosiin 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Menopaussi keskimäärin 45-58 v, keski-ikä 51v. aiemmin jos munasarjat poistettu, säde- tai solusalpaajahoidon jälkeen tupakointi varhentaa 1-2

Lisätiedot

Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille

Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille Eevi Jacksen 2016 Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille pinnallisia syviä munasarjakystia = endometrioomia Video erinäköisistä

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Virtsarakon poistoleikkaus Ortotooppinen ohutsuolesta tehty rakon korvike. Potilasohje

Virtsarakon poistoleikkaus Ortotooppinen ohutsuolesta tehty rakon korvike.   Potilasohje Virtsarakon poistoleikkaus Ortotooppinen ohutsuolesta tehty rakon korvike www.eksote.fi Potilasohje Yleistä Sinulla on todettu virtsarakon syöpä ja lääkärin kanssa käydyn neuvottelun jälkeen on hoidoksi

Lisätiedot

Kroonisen alavatsakivun urologiset syyt LT Jukka Sairanen, urologian klinikka, Vatsakeskus HYKS

Kroonisen alavatsakivun urologiset syyt LT Jukka Sairanen, urologian klinikka, Vatsakeskus HYKS Kroonisen alavatsakivun urologiset syyt LT Jukka Sairanen, urologian klinikka, Vatsakeskus HYKS GKS KOULUTUSPÄIVÄT Biomedicum, Helsinki 24.- 25.9.2015 Sidonnaisuudet viimeisen 2 vuoden ajalta Luennoitsija

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana

Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana Tammikuun kihlaus 27.1.2017 Ft, TtM-opiskelija Elina Anttonen Keski-Suomen keskussairaala Lantionpohjan lihasten toiminta ja raskauden aiheuttamat muutokset

Lisätiedot

Iäkkään virtsankarkailu

Iäkkään virtsankarkailu Iäkkään virtsankarkailu IKINÄ Moduuli III Kevät 2019 Seija Salomaa Hoitotyön kliininen asiantuntija Uroterapeutti,TtM Inkontinenssin esiintyvyys 1 / 2 Maailmanlaajuinen merkittävä kansanterveysongelma

Lisätiedot

RASKAUDEN JA SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN VIRTSANKARKAILU

RASKAUDEN JA SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN VIRTSANKARKAILU Opinnäytetyö (AMK) Sairaanhoitajakoulutus 2017 Satu Passoja RASKAUDEN JA SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN VIRTSANKARKAILU kirjallisuuskatsaus OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Sairaanhoitajakoulutus

Lisätiedot

Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18

Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18 Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien

Lisätiedot

Ponnistusinkontinenssi

Ponnistusinkontinenssi Ponnistusinkontinenssi TIETOA, NEUVOJA JA HARJOITUKSIA Tietoa inkontinenssista Virtsankarkailu eli virtsainkontinenssi on yleinen ongelma, joka vaivaa joka neljättä naista jossain muodossa. Virtsankarkailu

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Ulipristaali

Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien

Lisätiedot

Korjaa tehokkaasti virtsarakon puutteellista suojakerrosta SJÄLVKATETERISERING ITSEKATETROINTI

Korjaa tehokkaasti virtsarakon puutteellista suojakerrosta SJÄLVKATETERISERING ITSEKATETROINTI Korjaa tehokkaasti virtsarakon puutteellista suojakerrosta SJÄLVKATETERISERING ITSEKATETROINTI Olet saanut tämän oppaan luettavaksesi, koska aloitat Gepan instill -hoidon ja sinun on tärkeää oppia katetroimaan

Lisätiedot

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ

Lisätiedot

Lääkkeet ja kuntoutuminen

Lääkkeet ja kuntoutuminen Lääkkeet ja kuntoutuminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri Helsingin Sosiaalivirasto Toimeksianto; Lääkkeiden vaikutus Laskevat verenpainetta niin, että vanhus pyörtyy Jäykistävät Vievät tasapainon Sekoittavat

Lisätiedot

Iäkkäiden turvallinen itsehoitolääkitys

Iäkkäiden turvallinen itsehoitolääkitys Iäkkäiden turvallinen itsehoitolääkitys Paula Timonen Proviisori LHKA Toimitusjohtaja Pro dosis Oy paula.timonen@prodosis.fi Käsiteltävät aiheet Miksi iäkkäät ovat erityisryhmä? Miten ikä tulee ottaa huomioon

Lisätiedot

Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle

Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle 2 Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Lääkärisi on määrännyt Sinulle Xarelto - lääkevalmistetta. Tekonivelleikkauksen jälkeen laskimotukoksen eli veritulpan riski on tavallista

Lisätiedot

SINULLE, JOKA TARVITSET PAIKALLISTA ESTROGEENIHOITOA.

SINULLE, JOKA TARVITSET PAIKALLISTA ESTROGEENIHOITOA. SINULLE, JOKA TARVITSET PAIKALLISTA ESTROGEENIHOITOA. POTILASTIEDOTE 1 2 SISÄLLYS Vähentynyt estrogeenituotanto ja sukupuolielinten vaivat... 4 Oestring-hoito... 5 Kenelle Oestring sopii?... 7 Onko Oestringillä

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

ONKO TEILLÄ VIRTSANKARKAILUA Kyllä Ei. Jos teillä on virtsankarkailua, niin vastatkaa oheisiin kysymyksiin ympäröimällä vastaus.

ONKO TEILLÄ VIRTSANKARKAILUA Kyllä Ei. Jos teillä on virtsankarkailua, niin vastatkaa oheisiin kysymyksiin ympäröimällä vastaus. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Potilasohje 1 (5) VIRTSANKARKAILUN EROTUSPISTEET/HAITTA-ASTE/ULOSTEEN KARKAILU Kuvaus: Kysely potilaalle virtsankarkailun erotuspisteet/haitta-aste/ulosteen karkailu VIRTSANKARKAILUN

Lisätiedot

Yökastelijan opas. Ohjeen laatija Lastentautien erikoislääkäri Pirjo Terho Turku Ohjeen kustantaja Ferring Lääkkeet Oy

Yökastelijan opas. Ohjeen laatija Lastentautien erikoislääkäri Pirjo Terho Turku Ohjeen kustantaja Ferring Lääkkeet Oy Yökastelijan opas Ohjeen laatija Lastentautien erikoislääkäri Pirjo Terho Turku Ohjeen kustantaja Ferring Lääkkeet Oy Yökastelu on yleinen oire Kastelu on kaikkein tavallisimpia lasten vaivoja, ja sitä

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Ehditkö? Tietoa naisten inkontinenssista

Ehditkö? Tietoa naisten inkontinenssista URO17010FI 11.2017 Ehditkö? Tietoa naisten inkontinenssista Virtsarakko.fi Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. Tiedätkö, missä on lähin WC? Tuntuuko sinusta, että

Lisätiedot

HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun

HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-positivisilla potilailla on suurentunut munuaisten vajaatoiminnan riski, joka edellyttää

Lisätiedot

Hyötyykö potilas leikkaushoidosta?

Hyötyykö potilas leikkaushoidosta? Hyötyykö potilas leikkaushoidosta? FINPOP 2015 6 kk:n seurannan tuloksiin viitaten Nina Mattsson, oyl K-HKS Sidonnaisuudet Päätoimi Osastoylilääkäri, Kanta-Hämeen Keskussairaala, Hämeenlinna Sivutoimet

Lisätiedot

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Työkyky, terveys ja hyvinvointi Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Alkoholi Maksimisyke Sairaudet Lääkitys Puuttuva syketieto LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN Mittausjakso

Lisätiedot

Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon

Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon 10µg 17ß-estradiol Tämä opas sisältää tietoa Vagifem -valmisteesta, joka on tarkoitettu

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

Lihavuusleikkausmillä. LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010

Lihavuusleikkausmillä. LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010 Lihavuusleikkausmillä indikaatiolla? LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010 Lihavuuden hoitomenetelmän valintaperusteet (Käypä hoito) Painoindeksi ja lisätekijät Perushoito (ryhmä) ENED 1) ja

Lisätiedot

Vajaaravitsemuksen hoito

Vajaaravitsemuksen hoito Vajaaravitsemuksen hoito Lähi-ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä 15.10.2018 Aoh Reetta Kiikeri Tyks Sydänkeskus *Lähteenä käytetty osin VSSHP:n johtavan ravitsemusterapeutti Mari Salmisen luentodioja

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Ehditkö? Tietoa naisten inkontinenssista

Ehditkö? Tietoa naisten inkontinenssista BET-120665-1 02.2013 RELEVANS.NET Ehditkö? Tietoa naisten inkontinenssista ASTELLAS PHARMA Falcon Business Park Vaisalantie 2 8 02130 Espoo Puhelin 09 8560 6000 info.fi@astellas.com www.astellas.fi Virtsarakko.fi

Lisätiedot

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto

Lisätiedot

RMP section VI.2 Elements for Public Summary

RMP section VI.2 Elements for Public Summary RMP section VI.2 Elements for Public Summary Product: RMP: Atosiban Stragen, 6,75mg/0,9ml solution for injection Atosiban Stragen, 37,5mg/5ml concentrate for solution for infusion RMP-PID-ATO-v03 DLP:

Lisätiedot

Fysioterapian rooli kaatumisten ehkäisyssä. Jenni Heini-Lehtinen, fysioterapeutti Yamk Fysioterapian ja toimintaterapian toimintayksikkö

Fysioterapian rooli kaatumisten ehkäisyssä. Jenni Heini-Lehtinen, fysioterapeutti Yamk Fysioterapian ja toimintaterapian toimintayksikkö Fysioterapian rooli kaatumisten ehkäisyssä Jenni Heini-Lehtinen, fysioterapeutti Yamk Fysioterapian ja toimintaterapian toimintayksikkö Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus Kaatumisen

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

Runsaat kuukautiset Käypä hoito

Runsaat kuukautiset Käypä hoito Runsaat kuukautiset Käypä hoito 29.10.2018 Mitä uutta? Tässä päivityksessä: HIFU Anemian hoito Kierukan asetus jo perusterveydenhuollossa (maksutta) jos runsaat vuodot ja merkittävä anemia Uudet kierukat

Lisätiedot

Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?

Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen

Lisätiedot

Vagifem POTILASOHJE. 10µg 17ß-estradiol

Vagifem POTILASOHJE. 10µg 17ß-estradiol Vagifem POTILASOHJE 10µg 17ß-estradiol Tämä opas sisältää tietoa Vagifem - valmisteesta, joka on tarkoitettu estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisoireiden hoitoon. SISÄLTÖ Estrogeenituotannon väheneminen...3

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

Virtsarakon tai kohdunlaskeumaan liittyvän ponnistuskarkailun hoito. 26.09.2008 Seija Ala-Nissilä, LT TYKS, Naistenklinikka

Virtsarakon tai kohdunlaskeumaan liittyvän ponnistuskarkailun hoito. 26.09.2008 Seija Ala-Nissilä, LT TYKS, Naistenklinikka Virtsarakon tai kohdunlaskeumaan liittyvän ponnistuskarkailun hoito 26.09.2008 Seija Ala-Nissilä, LT TYKS, Naistenklinikka Pelvic prolapse and stress urinary incontinence Stress urinary incontinence (SUI)

Lisätiedot

Nuoren naisen VIRTSATIETULEHDUS

Nuoren naisen VIRTSATIETULEHDUS Nuoren naisen VIRTSATIETULEHDUS Terveyden edistämisen keskus ry:n arvioima. Julkaisija:Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Töölönkatu 37 A 00260 Helsinki Tilaukset: julkaisutilaukset@yths.fi Kirjoittanut:

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Primovist (dinatriumgadoksetaatti) 05/2013, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 2. Julkisen yhteenvedon osiot 2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Magneettikuvaus (MK) on yksi useasta

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot