ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/2 Dnro PSAVI/52/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/2 Dnro PSAVI/52/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Hörölän pohjavedenottamon rakentaminen ja pohjaveden ottaminen, Pyhäntä Pyhännän Vesi Oy Roopintie Pyhäntä

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 HANKKEEN KUVAUS... 3 Yleiskuvaus hankkeesta... 3 Vedenhankintamahdollisuudet ja pohjavesiolot... 3 Veden tarve... 4 Otettavan veden määrä ja laatu... 4 Suunnitellut työt... 5 Pohjavesitutkimukset ja tutkimustulokset... 5 Veden käsittely... 6 Vedenoton vaikutusten tarkkailu... 6 HANKETTA KOSKEVA SOPIMUS... 7 HANKKEEN VAIKUTUKSET... 7 Vaikutus pohja - ja pintavesioloihin... 7 Vaikutus luontoon... 7 Vaikutus yleisiin tai yksityisiin etuihin... 7 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 8 Lupahakemuksen täydennys... 8 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 8 Muistutus ja lausunto... 8 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 8 PÄÄASIARATKAISU... 8 LUPAMÄÄRÄYKSET... 9 Vedenottamoalue ja -rakenteet... 9 Aloittamis- ja valmistumisilmoitus sekä rakentamisaika... 9 Pohjavedenottomääräykset... 9 Veden käsittely- ja tarkkailumääräykset ja raportointi Kunnossapitomääräys Määräys veden saannin estymisen varalta Ohjaukset RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut LAUSUNTO MUISTUTUKSESTA PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohjeet MUUTOKSENHAKU... 12

3 3 HAKEMUS Pyhännän Vesi Oy on aluehallintovirastoon saapuneella hakemuksella pyytänyt lupaa Hörölän pohjavedenottamon rakentamiseen ja pohjaveden ottamiseen Pyhännän kunnassa hakemukseen liitetystä suunnitelmasta tarkemmin ilmenevällä tavalla. HANKKEEN KUVAUS Yleiskuvaus hankkeesta Vedenhankintamahdollisuudet ja pohjavesiolot Pyhännän Vesi Oy:n Leiviskänkankaan ja Kivijärvenkankaan vedenottamoiden läheisyydessä on vedenoton kannalta riskialttiita toimintoja. Vedenoton varmistaminen on tutkimusten perusteella päätetty toteuttaa rakentamalla Palokankaan pohjavesialueelle uusi siiviläputkikaivo tutkimuspisteeseen Hörölä Ak 209. Käytössä olevalle Hörölän kaivolle sekä rakennettavalle lisäkaivolle haetaan yhteistä vedenottolupaa yhteensä 600 m 3 /vrk suuruisen vesimäärän pumppaamiseksi kuukausikeskiarvona laskettuna. Palokankaan pohjavesialueen vedenotolle ei ole haettu vedenottolupaa aikaisemmin, koska vedenotto vuonna 1984 käyttöön otetusta Hörölän vedenottamosta on ollut vähäistä. Käytössä olevalta Hörölän kaivolta on rakennettu vesijohtolinja Pyhännän taajamaan. Lisäksi vesijohto haarautuu Kestilän suuntaan. Nykyinen vesijohtoyhteys ei ole riittävä. Johtolinjan kapasiteettia lisätään tulevaisuudessa rakentamalla rinnakkaisjohto sekä paineenkorotusasemia. Käytössä olevan Hörölän kaivon lähialue on aidattu teräsverkkoaidalla pelkästään vedenottamokäyttöön. Aitaa laajennetaan uuden rakennettavan kaivon ympärille. Vedenottamon välittömässä läheisyydessä sijaitseva metsäautotie siirretään kauemmaksi. Hörölän vedenottamon vesi alkaloidaan vedenottamon läheisyyteen rakennettavassa vedenkäsittelylaitoksessa. Alkuvaiheessa veden ph:n nosto toteutetaan lipeällä. Myöhemmässä vaiheessa vedenottamoalueelle rakennettaneen kalkkikivialkalointi. Alkalointilaitoksen yhteyteen rakennetaan alavesisäiliö, josta vesi pumpataan verkostoon. Vedenotto tapahtuu nykyisin neljältä eri pohjavesialueelta. Leiviskänkangas, rakennettu vuonna 1979, ja Kivijärvenkangas, rakennettu vuonna 1991, ovat Pyhännän päävedenottamoita. Lisäksi Pyhännän Vesi Oy:llä on Ahokylän vedenottamo, joka on rakennettu vuonna Nykyinen vedenhankinta ilmenee seuraavasta taulukosta. Ottamo Antoisuusarvio m 3 /d Vesioikeuden lupa m 3 /vrk Leiviskänkangas Kivijärvenkangas Hörölä Ahokylä Vedenotto vuonna 2008 m 3 /vrk

4 Pyhännän päävedenottamoiden Kivijärvenkankaan ja Leiviskänkankaan läheisyydessä sijaitsee valtatie 88. Lisäksi Leiviskänkankaan vedenottamon läheisyydessä on maa-ainesten ottoalueita. Kivijärvenkankaan ja Leiviskänkankaan pohjavesialueiden riskitekijöiden takia on ollut tarpeen varmistaa pohjavedenhankintaa muilta pohjavesialueilta. Pyhännän Vesi Oy:llä on yhdysvesijohdot Lamun kylän kautta Kärsämäen verkostoon sekä Tavastkengän kautta Siikalatvan kunnan Kestilän taajaman verkostoon. Olemassa olevien yhdysvesijohtojen kautta naapurikunnat eivät pysty varmistamaan Pyhännän vedenhankintaa. Taajaman kaakkoispuolella Pitkäkankaan pohjavesialueella on kaksi alustavasti tutkittua vedenottamopaikkaa. Pitkäkankaan vedenottamoiden hyödyntäminen edellyttäisi 10 km:n pituisen syöttövesijohdon rakentamista. Lisäksi alueelle tulisi järjestää sähköt. Vedenoton turvaamiseksi vaihtoehtoisena ratkaisuna on selvitetty pohjavedenoton lisäämistä Palokankaan pohjavesialueella, josta on verkostoyhteys keskustaajamaan. Palokankaan pohjavesialueen hyödyntämisen tehostaminen mahdollistaa investointien vaiheistuksen. Lisäksi pohjavesialueelta on mahdollista johtaa vettä Kestilän suuntaan. Palokankaan pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 2,33 km 2, josta pohjaveden muodostumisaluetta on noin 1,4 km 2. Hyvälaatuista pohjavettä on arvioitu muodostuvan alueella noin m 3 /vrk. Hörölän nykyisen ja suunnitellun vedenottokaivon pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on noin 0,75 km 2 ja yhteinen antoisuus on noin 600 m 3 /vrk. Palokankaan harjun ydinosa on etupäässä kivistä soraa ja välikerroksina on hiekkaa. Lievealueilla hiekka on vallitseva. Pohjavesiolot ovat antikliiniset eli vesi purkautuu ympäristöönsä. Pohjaveden päävirtaussuunta on luoteesta kaakkoon, jossa vesiä purkautuu maanpinnalle lähteinä. Pohjavesialue lienee hydraulisesti yhtenäinen. Vedenläpäisevyys on hyvä ilmeisesti ainakin harjun ydinosassa. Pohjavesialue on pääosin metsätalousmaata. Alueella on jonkin verran vanhoja peltoviljelmiä, jotka eivät ole nykyisin viljelykäytössä. Pohjavesialueen kaakkoisosalla on pienimuotoista maa-ainesten ottoa. Nykyisestä maa-ainesten otosta ei ole uhkaa pohjaveden laadulle. Uuden Hörölä Ak 209 ja Hörölän nykyisen vedenottamon välissä on metsätie. Metsätielinjaus on tarkoitus siirtää uuden vedenottamopaikan itäpuolelle. Lähin asuintalo sijaitsee noin 220 metrin etäisyydellä suunnitellusta vedenottopaikasta luoteeseen. Talolla on käytössä talousvesikaivo. Muuta asutusta ei ole ottamon lähialueella. 4 Veden tarve Otettavan veden määrä ja laatu Vuonna 2009 Pyhännän Vesi Oy:n vedenottamoilta pumpattu vesimäärä oli keskimäärin 747 m 3 /vrk. Suurin vuorokausikulutus on m 3 /vrk. Vesioikeuden lupapäätösten mukaan Kivijärvenkankaan ja Leiviskänkankaan ottamoilta saadaan ottaa vettä yhteensä m 3 /vrk. Vedenkulutuksen ennustetaan säilyvän toistaiseksi nykyisellä tasolla. Alueelle haetaan ottolupaa yhteensä 600 m 3 /vrk suuruisen vesimäärän pumppaamiseksi kuukausikeskiarvona laskettuna. Otto tapahtuu kahdesta kaivosta, jotka sijaitsevat samalla valuma-alueella. Kaivokohtaiset ottomäärät säädetään tarkemmin tarkkailutulosten perusteella kuitenkin siten, että haettavaa 600 m 3 /vrk kokonaismäärää ei ylitetä.

5 Koepumppauksen aikana otettujen näytteiden perusteella vesinäytteet täyttivät talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset (STM 461/2000) muiden tutkittujen parametrien osalta paitsi ph-arvo 6,3-6,4 alitti tavoitetason 6,5 9,5. Vesi tulisi alkaloida ennen käyttöönottoa. 5 Suunnitellut työt Pohjavesitutkimukset ja tutkimustulokset Pisteeseen Ak 209 esitetään rakennettavaksi siiviläputkikaivo, jonka työputki on Ø 700 mm ja siiviläputki Ø 400 mm ja jonka alustavasti määritelty siiviläosa 2,0 m on tasolla N ,17 m - 107,17 m. Siivilän ympärille asennetaan suodatinsora, jonka raekoko ja paksuus tarkistetaan työnaikaisten näytteiden perusteella. Siiviläputken alapää, lieteputken osuus, ulotetaan suunnilleen syvyydelle N ,20 m. Kaivon yläosaan rakennetaan venttiilikaivo, johon sijoitetaan vesimittari, tarvittavat venttiilit ja sähkö- ja ohjauslaitteet. Käytössä olevalta Hörölän kaivolta on rakennettu vesijohtolinja Pyhännän taajamaan. Lisäksi vesijohto haarautuu Kestilän suuntaan. Nykyinen vesijohtoyhteys ei ole riittävä. Johtolinjan kapasiteettia lisätään tulevaisuudessa rakentamalla rinnakkaisjohto sekä paineenkorotusasemia. Hörölän käytössä olevan kaivon lähialue on aidattu teräsverkkoaidalla pelkästään vedenottamokäyttöön. Aitaa laajennetaan uuden rakennettavan kaivon ympärille. Vedenottamon välittömässä läheisyydessä sijaitseva metsäautotie siirretään kauemmaksi ottamon itäpuolelle. Palokankaan alueella on aikaisemmin suoritettu pohjavesitutkimuksia vuonna 1974, jolloin on tutkittu käytössä olevan Hörölän vedenottamokaivon paikka. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus suoritti Pyhännän Vesi Oy:n kanssa koepumppauksen pisteessä Ak keskimääräisellä teholla 691 m 3 /vrk. Koepumppaus suoritettiin kahdesta Ø 63 mm imuputkesta tasolta N ,17 m - 107,17 m. Vedenotto Hörölän vedenottamosta oli tuolloin keskimäärin 90 m 3 /vrk. Samanaikaisesti suoritettiin koepumppaus myös pisteessä Palokangas Ak 1109 teholla 494 m 3 /vrk. Koepumppausten aikana pumpattu vesimäärä oli yhteensä m 3 /vrk. Pohjavedenpinta aleni koepumppauspisteessä Ak 209 0,28 m. Palautuminen lähtötasolle tapahtui noin kahdessa viikossa. Hörölän vedenottamon kuilukaivon vedenpinta aleni koepumppauksen aikana 0,18 m. Noin 200 m ottamosta luoteeseen sijaitsevassa Kurkelan talousvesikaivossa vedenpinta aleni noin 0,26 m. Pohjavesi virtaa talouskaivoon pääosin luoteen suunnasta. Kaivon vedenpinnan alenemiseen on todennäköisesti vaikuttanut enemmän talousvesikaivosta luoteeseen noin 200 metrin etäisyydellä sijaitsevassa pisteessä Ak 1109 samanaikaisesti suoritettu koepumppaus. Pohjavesialueen reunalla sijaitsevan lähteen vedenpinta aleni 1 cm:n. Tähänkin vaikutti osaltaan pisteessä Ak 1109 suoritettu koepumppaus. Palautuminen lähtötilanteeseen tapahtui vuorokauden aikana. Muissa mitatuissa pohjavesiputkissa pohjaveden alenema jäi hyvin vähäiseksi. Kaikissa havaintopisteissä pohjaveden suojana oli yli neljän metrin vahvuinen maakerros.

6 6 Veden käsittely Vedenoton vaikutusten tarkkailu Vesi pisteessä Ak 209 täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset kaikkien muiden tutkittujen parametrien suhteen paitsi ph-arvo 6,3 6,4 alitti tavoitetason 6,5 9,5. Hörölän vedenottamon vesi tullaan alkaloimaan vedenottamon läheisyyteen rakennettavassa vedenkäsittelylaitoksessa. Alkuvaiheessa veden pharvo nostetaan lipeällä. Myöhemmässä vaiheessa vedenottamoalueelle tultaneen rakentamaan kalkkikivialkalointi. Alkalointilaitoksen yhteyteen rakennetaan alavesisäiliö, josta vesi pumpataan verkostoon. Hörölän vedenottamolla ei ole tarkkailuvelvoitetta. Pyhännän Vesi Oy:n muiden vedenottamoiden vedenkorkeutta ja vedenlaatua seurataan Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) hyväksymän tarkkailuohjelman mukaan. Pyhännän Vesi Oy:n vedenottamoiden tarkkailuohjelma päivitetään vuonna Hörölän vedenottamo liitetään tarkkailuohjelmaan. Päivittämiseen liittyvistä yksityiskohdista sovitaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. Pohjavedenotto toteutetaan siten, ettei aluehallintoviraston asettamaa pumppausmäärää ylitetä. Otettua vesimäärää seurataan kaivokohtaisilla vesimittareilla. Tiedot raportoidaan kuukausittain kuukausikeskiarvoina. Hörölän nykyisellä vedenottamolla ei ole pohjavedenkorkeuden seurantaa. Pohjavedenkorkeutta seurataan uuden kaivon käyttöönoton jälkeen noin vuoden ajan joka kuukausi ja sen jälkeen, mikäli tarkkailutulokset sen mahdollistavat vähintään kolme kertaa vuodessa. Uuden kaivon käyttöönoton jälkeen Hörölän vedenottamon kaivojen raakaveden laadun seuraamiseksi määritetään seuraavat vedenlaatuparametrit kolme kertaa vuodessa vuoden ajan ja myöhemmin kerran vuodessa: - aistinvarainen havainnointi (haju, maku, ulkonäkö) - lämpötila - happi - ph - sähkönjohtokyky - alkaliteetti - kokonaiskovuus - kemiallinen hapenkulutus, COD Mn - kloridi - nitraattityyppi, NO 3 -N - ammoniumtyppi, NH 4 -N - mangaani, Mn - rauta, Fe - koliformiset bakteerit Vedenottaja seuraa vedenottamolta pumpattuja vesimääriä ja huolehtii valvontatutkimusohjelman mukaisten näytteiden ottamisesta ja pohjaveden korkeuksien seurannasta. Tulokset toimitetaan puolivuosittain Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle.

7 7 HANKETTA KOSKEVA SOPIMUS Pyhännän Vesi Oy:llä on vahvistetun sopimuksen perusteella käyttöoikeus 0,60 hehtaarin suuruiseen maa-alueeseen vedenottamoa varten tilasta Hörölä RN:o 51:1. HANKKEEN VAIKUTUKSET Vaikutus pohja - ja pintavesioloihin Vaikutus luontoon Vaikutus yleisiin tai yksityisiin etuihin Palokankaan pohjavesialueelta hyödynnettäväksi suunniteltu vesimäärä on enintään 600 m 3 /vrk. Vedenotosta johtuen pohjavedenpinta alenee nykyisestä tasosta uuden rakennettavan vedenottokaivon läheisyydessä. Vuonna 2009 suoritetussa yhteisessä koepumppauksessa, jolloin pumpattu vesimäärä oli yhteensä m 3 /vrk, pohjavedenpinta aleni pisteessä Ak 209 eli uuden kaivon paikalla 0,28 m. Palautuminen lähtötilanteeseen tapahtui noin kahdessa viikossa. Hörölän nykyisen vedenottamon kuilukaivon vedenpinta aleni koepumppauksen aikana 0,18 m. Pohjavesialueen länsireunalla sijaitsevan lähteen vedenpinta aleni 1 cm:n. Palautuminen lähtötilanteeseen tapahtui vuorokauden aikana. Noin 200 m ottamosta luoteeseen sijaitsevassa Kurkelan talousvesikaivossa vedenpinta aleni noin 0,26 m. Pohjavesi virtaa talouskaivoon pääosin luoteen suunnasta. Kaivon vedenpinnan alenemiseen on todennäköisesti vaikuttanut enemmän talousvesikaivosta luoteeseen noin 200 metrin etäisyydellä sijaitsevassa pisteessä Ak 1109 samanaikaisesti suoritettu koepumppaus. Muissa mitatuissa pisteissä pohjaveden alenema jäi hyvin vähäiseksi. Palokankaan läpi virtaa Valkiaoja. Ojan läheisyydessä pohjavesialueen länsireunalla on jo edellä mainittu lähde. Otettaessa Hörölän vedenottamosta ja uudesta kaivosta Hörölä Ak 209 yhteensä 600 m 3 /vrk on arvioitu, että sillä on vaikutusta lähteen purkaumaan m 3 /vrk. Ennen koepumppauksen aloittamista lähteen purkaumaksi on mitattu 846 m 3 /vrk. Koepumppauksen jälkeen on selvitetty Valkiaojaan purkautuvan pohjaveden määrää. Valkiaojan virtaama kasvoi m 3 :stä/vrk m 3 :iin/vrk Palokankaan harjualueen kohdalla. Alapuolisessa virtaamassa on mukana lähteen virtaama 662 m 3 /vrk. Tulevalla pohjaveden otolla on jonkin verran vaikutusta Valkiaojan virtaamaan. Virtaaman vähenemä tulee kuitenkin olemaan otettavaa vesimäärää pienempi. Pohjavesialueen länsipuoliselle suoalueelle purkautuva vesimäärä voi jossain määrin pienentyä, mutta vaikutukset eivät ole havaittavia. Palokankaan pohjavesialueella ei ole suojelu- tai muita vastaavia alueita. Vedenotosta ja veden johtamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa tai haittaa yleiselle tai yksityiselle edulle.

8 8 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennys Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutus ja lausunto Hakija on täydentänyt hakemustaan Täydennyksessä on esitetty vedenottamoaluetta koskeva sopimusasiakirja, vedenottamon pohjaveden muodostumisalueella sijaitsevat tilat ja niiden omistajien yhteystiedot sekä pohjaveden muodostumisalueen kaivot ja vedenottamot ja arvio vedenoton vaikutuksesta niihin. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Pyhännän kunnassa sekä erityistiedoksiantona viranomaisille ja asianosaisille. Lisäksi Pyhännän kunnan kaavoitusviranomaiselta on pyydetty hakemuksesta lausunto. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on puoltanut luvan myöntämistä seuraavin huomautuksin: Vedenottamon länsipuolella sijaitsevan lähteen luonnontilaisuutta ei ole hakemusasiakirjojen mukaan selvitetty. Vesilain 17 a :n mukaan luonnontilaista lähdettä ei saa muuttaa niin, että sen säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Mikäli lähde on luonnontilainen, tulee tarkasteltavaksi, voiko luvan myöntäminen huomattavasti vaarantaa lähteen suojelutavoitteita. Tämän ratkaisemiseksi on tiedettävä lähteen ominaisuudet, muun muassa kasvilajisto. Mikäli alueelle myönnetään lupa pohjavedenottoon, vedenoton vaikutuksia lähellä sijaitseviin talousvesikaivoihin tulee seurata. Jos merkittäviä vaikutuksia ilmenee, asukkaiden vedensaanti on turvattava. Pyhännän kunnan kaavoitusviranomainen on lausunnossaan puoltanut hakemusta. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U PÄÄASIARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Pyhännän Vesi Oy:lle luvan Hörölän pohjavedenottamon rakentamiseen Pyhännän kunnan Tavastkengän kylässä sijaitsevaan tilaan Hörölä RN:o 51:1 kuuluvalle määräalalle ja luvan ottaa vedenottamosta pohjavettä. Rakentamistoimenpiteistä ja pohjaveden ottamon käyttämisestä ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä ilmeneviä lupamääräyksiä.

9 9 LUPAMÄÄRÄYKSET Vedenottamoalue ja -rakenteet 1. Rakennettava siiviläputkikaivo tulee rakentaa hakemussuunnitelmaan liitetyn pohjavesitutkimuksen asemapiirustuksen "Hörölä Ak 209" MK 1:2 000 osoittamaan paikkaan ja piirustuksen "Siiviläputkikaivo Hörölä Ak 209" MK 1:100 mukaisesti ja muutoinkin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. 2. Vedenottamoalueella sijaitsevan metsätien siirtämiseen edellä lupamääräyksessä 1 mainitun asemapiirustuksen osoittamaan paikkaan on saatava kysymyksessä olevan tiekunnan hyväksyminen. Tarvittaessa asia on käsiteltävä tietoimituksessa yksityistielain säännösten nojalla. 3. Vedenottamoalue on aidattava ja varustettava selvästi näkyvillä tauluilla, joista käy ilmi ottamon omistaja ja tarpeelliset yhteystiedot. 4. Vedenottamoalueella on maan pintakerros säilytettävä mahdollisimman ehjänä. Rakennustöiden valmistuttua ottamoalue on siistittävä ja saatettava ympäristöön sopeutuvaksi. Aloittamis- ja valmistumisilmoitus sekä rakentamisaika Pohjavedenottomääräykset 5. Luvan saajan on hyvissä ajoin ennalta ilmoitettava vedenottamon rakennustöiden aloittamisesta aluehallintovirastolle ja Pyhännän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 6. Vedenottamon rakennustyöt on tehtävä neljän (4) vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 7. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (jäljempänä ELY-keskus) ja Pyhännän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 60 päivän kuluessa töiden päättymisestä lukien. Lisäksi vedenoton aloittamisesta on ilmoitettava erikseen kirjallisesti ELY-keskukselle ja Pyhännän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8. Vedenottamosta saadaan ottaa vettä enintään 600 m 3 /vrk kuukausikeskiarvona laskettuna. Vedenottamokaivo on varustettava luotettavalla vesimäärän mittauslaitteella. Veden tuhlausta on vältettävä. 9. Vedenottamoalueella on sallittu ainoastaan veden ottoon ja käsittelyyn liittyvä toiminta. 10. Vedenottamoa on käytettävä niin, ettei kenellekään aiheuteta enempää vahinkoa tai haittaa kuin veden saamista tarkoittavan yrityksen toteuttamiseksi on ilman kohtuuttomia kustannuksia välttämätöntä.

10 10 Veden käsittely- ja tarkkailumääräykset ja raportointi Kunnossapitomääräys Määräys veden saannin estymisen varalta Ohjaukset 11. Ennen verkostoon johtamista on vesi käsiteltävä niin, että se täyttää yleisten vesilaitosten vedelle asetetut laatuvaatimukset. 12. Luvan saajan on tarkkailtava otettavan pohjaveden määrää, laatua ja korkeutta ja veden ottamisen ympäristövaikutuksia ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelmaan on otettava erikseen tilalla Hörölä RN:o 51:1 sijaitseva Kurkelan talousvesikaivo sekä Valkiaojan läheisyydessä pohjavesialueen länsireunalla sijaitseva lähde. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava ELY- keskukselle hyvissä ajoin ennen rakentamisen aloittamista. 13. Luvan saajan on pidettävä pohjaveden ottamoon, pohjavesien tarkkailuun ja vedenottamoalueeseen kuuluvat rakenteet ja laitteet kunnossa sekä alueen joka suhteessa mahdollisimman puhtaana. Kaikki pohjavedenottoa varten tarpeelliset aineet ja tarvikkeet on sijoitettava ja varastoitava niin, etteivät ne aiheuta vaaraa pohjavedelle. 14. Mikäli vedenottamon rakentamisesta tai sen käyttämisestä on seurauksena veden saannin estyminen tai huomattava vaikeutuminen, luvan saajan on, ellei asiasta ole sovittu, viipymättä korvattava aiheuttamansa vahinko tai korvaukseen oikeutetun alueen omistajan tai muun erityisen oikeuden nojalla vettä ottavan niin vaatiessa hyvitettävä vahinko vesilain 11 luvun 12 :ssä säädetyin toimenpitein. Mikäli korvauksista tai toimenpiteistä ei sovita, asianosaiset voivat saattaa asian aluehallintoviraston ratkaistavaksi jäljempänä olevassa ohjauksessa mainitulla tavalla. Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta hankkeesta aiheutuu sellainen vahinko, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten nojalla vastuussa, voidaan korvausta vahingosta aiemman ratkaisun estämättä vaatia aluehallintovirastoon toimitettavalla hakemuksella. Mikäli tämän luvan hyväksikäyttö aiheuttaa melkoista haittaa, jota lupaa myönnettäessä ei ole edellytetty, voidaan haittaa kärsivän tai, jos haitta kohdistuu yleiseen etuun, asianomaisen viranomaisen hakemuksesta luvan ehtoja muuttaa tai, mikäli haitta on huomattava, peruuttaa lupa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Pohjaveden ottamon rakentaminen ja pohjaveden ottaminen siitä on tarpeen Pyhännän kunnan vedenhankinnan turvaamiseksi. Hankkeella turvataan hyvälaatuisen talousveden saanti ja toimitusvarmuus alueella. Luvan saaja on vahvistetulla sopimuksella saanut käyttöoikeuden vedenottamoalueeseen. Otettavan veden määrä on rajattu tasolle, joka koepumppausten perusteella on alueelta pumpattavissa ilman oleellisia vaikutuksia ympäristön tilaan.

11 Lupamääräysten perustelut Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Vedenottamon rakentamisesta ja veden ottamisesta ei aiheudu asutus- ja elinkeino-oloja huonontavaa veden saannin estymistä tai vaikeutumista laajalla alueella tai muutakaan yleiseltä kannalta huomattavaa vahingollista muutosta alueen ympäristön oloissa. Näin ollen luvan myöntämisedellytykset täyttyvät. Rakentamista ja rakenteita koskevat määräykset varmistavat sen, että rakentaminen tapahtuu suunnitellulla tavalla ja ulkopuolisten pääsy vedenottamoalueille estyy. Tarkkailumääräyksillä varmistetaan veden oton ja sen vaikutusten riittävä seuranta. 11 LAUSUNTO MUISTUTUKSESTA Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen muistutus on otettu huomioon lupamääräyksestä 12 ilmenevällä tavalla. Ottaen huomioon pohjaveden ottamisen vähäiset vaikutukset ottamon läheisyydessä olevaan lähteeseen ei ELY-keskuksen vaatimat täydennykset lähteen osalta ole tarpeen. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki 9 luku 6, 8 1 momentti ja 15 1 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohjeet Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Alla mainitun asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vedenottamislupaa (ottomäärä yli 500 m 3 /vrk) koskevan asian käsittelymaksu on euroa. Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

12 12 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Paavo Liimatta Heino Hirvikoski Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa ja ympäristöneuvos Paavo Liimatta. Asian on esitellyt insinööri Heino Hirvikoski. Tiedustelut: asian esittelijä puh HH/am Liite Valitusosoitus

13 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen aluehallintovirastoon Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: vaihde telekopio: sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.