Jessica Rantanen ja Maria Goncharova 9 Turun Normaalikoulu 2011
|
|
- Pia Tuominen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jessica Rantanen ja Maria Goncharova 9 Turun Normaalikoulu 2011
2 Johdanto Sisällysluettelo: Johdanto 2 Aluksi 3 Ja sitten hieman alueen historiaa 3 Hei sehän liikkuu! 5 Ruissalo on yksi Turun seudun mielestämme bioversiteetiltään suurimmista ja kauneimmista alueista. Alueena se ei ole kovin suuri, eikä siellä pitkiä vaelluksia pidetä, mutta nopeasti mäntymetsään tottuneelle se tuntuu hieman eksoottisemmalta kuin se takapihan männikkö. Ruissalon retkeilyreittien luonto ei ehkä ole sitä Suomen koskemattominta luontoa, mutta ainakin kovin se on yritetty saada siltä vaikuttamaan. Projektissa tutkimme siis Ruissalon luontoa, eli sen eri kasvieläin- ja jossain määrin kala- ja hyönteislajeja, sekä maaja kallioperää. Projektin aikana etsimme tietoa eläin- ja kala ja hyönteislajeista pääosin tiedot kirjoista sekä Internetistä, mutta kasvillisuudesta pyrimme keräämään suurimman osa tiedoista tutkimusretkellämme Ruissalon luontopoluille. Retkipäivän aikana kiersimme kolme polkua, kaksi luontopolkua, ja puutarha polun joka ei syksyllä ollut parhaimmillaan. Halusimme tutkia nimenomaan Ruissaloa, sekä sen luontoa, sillä luonto on suuri osa Suomen kulttuuria, olemme tottuneet siihen, ja emme osaa kuvitella elämää ilman metsää ympärillämme. Ruissalolla on varsinkin Turkulaisten kaupunkilaisten sydämmissä suuri paikka ja siellä moni opiskelija ja perhe viettää kesällä aikaa uiden ja samoillen kauniissa lehto maisemissa. Saarella on myös erinomaiset mahdollisuudet vertailla eri metsätyyppejä ja oppia kunnioittamaan luonnon bioversiteettiä, eli monimuotoisuutta. 2
3 Aluksi Ruissalo on saari, joka sijaitsee aivan Turun keskustan tuntumassa, Varsinais-Suomessa. Ruissalon on Turun suosituimpia virkistysalueita, sillä Ruissalossa on runsaasti palveluita, kahvioloita, golf-kenttä, Ruissalon kylpylä, leirintäalue ja Saaroniemen uimaranta sekä Kasvitieteellinen puutarha on saaren alkupäässä. Helpointa Ruissaloon on tutustua polupyörällä, mutta sinne pääsee keskustasta myös linja autolla sekä kesällä vesiteitse veneellä. Saarelle on mahdollista kulkea myös autolla, mutta se ei ole suositeltavaa, sillä eläimet saattavat häiriintyä. Ruissalon lounaispuolella avautuu kauniit maisemat Airistoon ja Pohjoisessa sekä idässä pitkä ja kapea Pohjoissalmi erottaa sen mantereesta. Hirvensalosta sen erottaa kaakossa kapea Pukinsalmi, jossa kulkee laivaväylä Turun satamasta avomerelle. Suomelle ainutlaatuisista lehdoista, jotka kuuluvat kansalliseen lehtojen suojeluohjelmaan. Lisäksi koko saari liitettiin Natura verkostoon vuonna Ennen Natura-verkkoon littymistä saarelle oli perustettu kaksi luonnonsuojelualuetta, Ruissalon ja Marjaniemen luonnonsuojelualueet, joiden pinta-ala yhteensä on noin 85 hehtaaria. Koko saaren pinta-ala on noin 23 km². Luonnonsuojelualuiden polkujen ulkopuolella liilluminen on kielletty välisenä aikana. Luonnonvaraisten alueiden, kuten lehtojen, lisäksi Ruissalossa on Turun kasvitieteellinen puutarha sekä jonkun verran viljeltyä maata ja luvun vaihteessa saaren rannoille rakennettiin myös muutamia edelleen asuinkäytössä olevia huviloita, kuten Vila Roma ja Vila Ekars ( 34). Uudempia rakennuksia ei juurikaan ole rakennuslupien saamisen vaikeuden takia. Ruissalo on arvokas alue Suomessa myös kulttuurihistorialtaan, mutta erityisesti 3
4 oli avoimen meren lähettyvillä. Nykyisin peltoina käytettävät alueet olivat tuolloin vielä merenpohjaa. Ja sitten hieman alueen historiaa Ruissalo oli Litorinakauden alussa kokonaan meren peitossa, ja saaren luonnon historia alkoi vuotta sitten kun jääkauden jälkeisen maankohoamisen seurauksena nykyisen Kallanpään alue nousi merestä (4). Vielä 1900-luvun alkuun saakka Kolkanniemi oli saari, jonka erotti muusta Ruissalosta kapea salmi. Vuosisadan alussa rannikonsuuntaisten merivirtojen salmeen kasaama hiekka nopeutti maa yhteydensyntymistä muuhun Ruissaloon. Tulevaisuudessa, arviolta noin 200 vuoden kuluttua, arvellaan maankohoamisen myötä Ruissalon kiinnittyvän mantereeseen, jolloin Ruissalo muuttuu saaresta niemeksi, mutta on myös mahdollista, että laivojen kulkua varten salmet halutaan pitää auki ruoppaamalla. (1) Ruissalon kallioperä Silloin Kallanpää oli vain pieni ulkosaariston luoto, ja vuotta sitten esiin oli noussut muutamia luotoja lisää, mutta ei yhtäkään Iso-Pukin ja Pikku-Pukin kaltaista merkittävää saarta, jotka ilmestyivät näkyviin noin 3100 vuotta sitten. Ruissalon kallioperän vanhimman osan (ikä jopa 2 miljardia vuotta)muodostavat kintsigiitit, amfiboliitit ja leptiitit. Nämä kivilajit ovat syntyneet osaksi savikerrostumista, osaksi tulivuorten purkaustuotteista. Noin 2200 vuotta sitten saaren keski-, länsi-, ja itäosa rakentuivat muutamasta isommasta saaresta, joiden reunoilla oli pieniä luotoja. Sisäsaaristoon Ruissalo alkoi kuulua viikinkiajan loppupuolella, jolloin vain Saaronniemi 4
5 Taulukosta näkee hyvin miten ruissalon seudun kallioperä kostuu. Ainakin Ruissalossa, emme tiedä miten pätee muualla, näyttäisi kallioperä olevan hieman raidallista Raidat kulkevat samaan suuntaan. Epäilimme aiheuttajaksi jääkautta, joka on raapinut pinnalta uudempia kivilajeja pois ja paljastanut vanhaa, kovassa paineessa ollutta kallioperää, joka raidoittunut. Ruissalosta voit lyötää paljastunutta kallioperää muualtakin kuin korekimmilta mäiltä. Pienempiä alueita kalliopaljastumaa saatat löytää myös lehtoalueilta, mikä tekee saaren kasvillisuuden vaihtelevammaksi. Rantaalueilta löytyy silokallioita esim. Marjaniemessa, Saaronniemessä ja Kansanpuiston alueilla. Silokaalioiden pinnasta saatat vielä löytää jääkauden jättämiä uurteita, jotka kertovat minne päin jäätikkö on ruissalon kohdalla liikkunut (eka kirjallisuuslähde; oppikirja). Ruissalossa nämä uurteet kulkevat luoteesta kaakkoon. sulamisvesien kerrostamista matalista harjuista, jotka liittyvät harjulaaksoon, joka sijaitsee Airiston selän itärannalla. Ruissaloon on mannerjäätikön mukana kulkeutunut suuria siirtolohkareita, jotka ovat kivilajiltaan useimmiten amfiboliittia tai gneissiä, eli muuttuneita eli metamorfisia kivilajeja(xd). Kuvalähde. Penalandia (2) Kuten jo kerroimme, Ruissalon korkeimmat huiput nousivat merestä jo 5400 vuotta sitten. Ne olivat kallioisia mäkialueita, jotka olivat olleet meriveden huuhtomia kareja, ja osittain puuttomia. Huuhtoutunut moreeni on kasautunut mäkien rinteille niin kutsutuiksi rantakerrostumiksi, joita löydät esim. Kuuvasta ja Kallanpäästä. Länsipuolelta Ruissaloa löydät myös vähän karkeaa, pyöreäkivistä soraa sekä hiekkaa, jota tulee esiin Santalan alueen tieleikkauksessa, Lähellä Ruissalon hotellia. Tämä hiekka on peräisin mannerjäätiköiden Kuvassa Suomen suurin selkeästi näkyvissä oleva siirtolohkare (Sama kuin kuvalähde kuvasta 2), ja se ulottuu 12 metriä vedenpinnan yläpuolelle ja 5 metriä sen alapuolelle sekä kivilajiltaan se on harmaata graniittia (Kkran). 5
6 Matalimmat osat Ruissalosta ovat savipohjaisia laaksoja. Ne ovat syntyneet osittain jääkauden aikana syntyneitä, ja osaksi Litorianan meren aikaisia liejusavikoita. Ruissalon ainutlaatuinen kasvillisuus Ruissalossa on kaksi eri metsätyyppiä: lehtometsä sekä kuiva kangas. Ne on jaettu niin, että kuin tullaan Ruissaloon, oikealla puolella on lehti metsä ja vasemmalla puolella on kuivaa kangasta. Niiden keskellä menee tie ja metsien ero näkyy aika hyvin. Kuiva Kangas metsä on yleisin Suomessa. Suomen eteläisissä osissa voi kuitenkin havaita lehtometsän. Melkein koko Eurooppa on peitetty lehtimetsillä. 6
7 Ruissalon maisemanhoitotyöläiset ( Ylämaankarjaa (Highland) käytetään hyödyntämään luonnonlaitumia, joutomaita ja hakamaita, sillä se on tehokas laiduntaja. Sitä käytetään monissa Euroopan maissa niiden luonnonsuojelualueiden hoitamiseen, jotka ovat kasvillisuudeltaan herkkiä. Laji selviytyy olosuhteissamme hyvin ulkona ympärivuoden, kunhan tarjolla on aina puhdasta (ja sulaa) juomavettä, suojakatos ja syötävää. Luonteeltaan se on lempeä, säyseä, ja utelias. Ylämaankarjaa käytetään myös lihan tuotannossa, sillä sen liha on tummaa, maukasta ja marmoroitua. Eräs yliopistotasoinen maaseutuoppilaitos on tutkinut Ylämaankarjan lihaa, ja todennut, että sen lihassa on vähemmän kolesterolia ja rasvaa ja enemmän proteiineja ja rautaa kuin keskivertaisessa naudanlihassa. (3) 7
8 Ruissalossa Ylämaankarjaa käytetään lähinnä maisemanhoitotyöhön. Kuvassa Ruissalon ylämaankarjaa, tarkasti Highland Cattle- nimistä rotua. sitten lamman karva oli mutaatioinut ja sen seurauksena lamman villa nyt sopii käytettäväksi vaikka neulomiseen. Suomen yleislammas rotu on suomenlammas, joka on 60% kaikista Suomessa olevista lammaista. Suomenlampaan esivanhemmat rautakaudella noin 1000 jaa. ovat kadonnutta lammastyyppiä. (100,101,102) Lampaita Saarella lampaita aloitettiin kasvattamaan vuonna Lampaita saa vieläkin nähdä Rantapromenadin viereisellä rantaniityllä. Lampaat ovat laumaeläimiä ja syövät parhaiten lehtevää ja nuorta kasvustoa. Lammasta tehtiin kotieläimen n vuotta sitten Lähiidässä. Tutkimuksen mukaan Suomessa vuonna 2007oli noin lampaita. Suomessa yleisimmät paikat, joissa saa nähdä lampaita, ovat maatiloija, maaseutunäyttelyä(kuten Kuralan Kylämäki) ja kotieläinpuistoja. Lampan keskielinikä vuotta. Aluksi lampaita kasvatettiin lihan ja maidon saamisen vuoksi, koska lampaan päällyskarva oli kova, ja päällyskarvan alla oli vaan lyhyt aluskarva vuotta 8
9 rusakko pitää enemmän heinästä, apilasta, sekä kaivaa niitä talvellakin lumen alta. (107, 108) Hei, sehän liikkuu Ruissalon nisäkkäät Ruissalo sijaitsee melko lähellä kaupunkia, ja lisäksi toki Varsinais-Suomessa, joten ei toivoakaan, että törmäät siellä susiin, saatikka karhuihin. Sinne päästäkseen niiden tulisi juosta vilkasliikenteisen silla yli, tai uida saarelle. Rusakkoja saarella on eniten jäniseläinten ryhmästä, mutta kuitenkin rusakko on metsäjäniksen lähisukulainen. Rusakko on suurempi verrattuna metsäjänikseen, sen paino voi olla jopa 8 kiloa. Rusakko tykkää eniten pelloilla kuin metsistä, kun taas metsä jänis mieluummin olisi ollut metsässä kuin peltoaukeissa. Myös ravinto on eroaa: 9
10 Ruissalossa on paljon eläimiä, esimerkiksi jäniksiä ja hirviä. Kun olimme retkellä Ruoissalossa olimme nähnyt kahden metsäjäniksen. Metsäjänis on yleinen eläin Euraasiassa (Euroopan ja Siperian pohjoisissa osissa, myös jänisten populaatioita voi havaita: Irlannissa, Alpeilla, Hokkaidossa, Walesissa ja Skotlannissa) ja se on hyvin sopeutunut kylmyyteen, se on ainoa jänis joka pystyy selviytymään alle -38 C pakkasessa. Metsäjänis elää jopa 13-vuotiaaksi. Metsäjänis pystyy juoksemaan 60 kilometrin tuntinopeudella ja sillä on hyvä uimataito. Suurimmaksi osaksi metsäjänikseen ravintoon kuuluu talvella lehtipuiden ja pensaiden oksia ja kuorta sekä kesällä ruohokasveja, varpuja, varsia ja lehtiä 10
11 Metsäjänistä saalistavat monet eläimet, kuten kettu ja monet petolinnut. ( ) 11
12 Valkohäntäpeura on kokonaan hävinnyt, kun hirvi on aloittanut viettämään elämänsä ympärivuoden Ruissalossa. Hirvitiheys oli aiheuttanut ongelmia, koska Ruissalossa niiden tiheys saarella oli monta kerta suurempi kuin normaaliin verrattuna. Hirvet söivät tehokkaasti istutettuja lehtipuita, erityisesti tammi on niiden suosittu ravinto. Kun hirvien määrä tulee liian, ongelma ratkaistaan harventamalla. Ruissaloon kokeiltiin istuttamaan saksanhirviä vuonna 1562, mutta niitä ei saarella enää ole, koska viimeiset saksanhirvet vietettiin pois saarelta 37 vuoden kuluttua. Myös Suomessa ei ole saksanhirviä. 12
13 Ruissalossa on myös nähty pikkupedoista lumikko, kärppä, minkki ja näätä. Myyristä vakioasukkaita ovat pelto-, metsä- ja vesimyyrä, hiirten sukukuntaa edustavat metsä-, vaivais- ja kotihiiri, hyönteissyöjiä metsä-, vaivais- ja vesipäästäinen. Näiden lisäksi hyönteissyöjistä ja jyrsijöistä siili, orava, piisami ja rotta kuuluvat saaren lajistoon.(108,109) 13
14 Mikä siellä lentää? Ruissalon linnusto Ruissalon linnusto vaihtelee rikkaan ja monimuotoisen kasvillisuuden mukaisesti, lehdon ja tiheiden ruovikoiden lajeista karuilla rannoilla pesiviin ranta- ja vesilintuihin. Ruissalossa on havaittu yli 250 eri lintulajia (Suomessa säännöllisesti pesii melkein 235 lajia), mutta kuitenkin vaan 95 lajia kuuluu pesimälinnustoon. Nokkavarpunen, lehtopöllö, uuttukyyhky, kultarinta ja harmaapäätikka ovat harvinaisia lajeja Suomessa, mutta yleisiä Ruissalon saarella. Saaren lintuparien keskitiheys on neljä kertaa suurempi kuin tavallisella lounaissuomalaisessa metsässä eli noin 1000 paria/km². Vanhoissa metsissä monet linnut löytävät itselleni pesäpaikkoja ja ravintoa. Myös kolopuut ovat tärkeitä, koska tammivyöhykkeen alueilla 40% linnuista pesii luonnonkoloihin. Saarella on myös lintuja häiritseviä tekijöitä luvulla 17 lintulajia on kuollut sukupuuton, joista monet tulivat uhriksi peltoympäristön muutoksista. Turun ympäristönsuojeluntoimisto oli huomannut erittäin negatiivista vaikutusta Ruisrock - rockfestivaalista linnustoon, kova musiikki häiritsee lintujen pesimistä. (110) Peippo, pajulintu, kirjosieppo sekä sinitiainen ovat lintuja, joita saa havaita saarella eniten. Sinitiaiset olivat harvinaisia luvun alussa, mutta sitten niiden määrä on selvästi kasvanut. 14
15 Ruissaloon on peseytynyt ensimmäisiä Suomessa lajia, kuten lehtopöllö v.1878, rytikerttunen v.1922 sekä valkoposkihanhi v Viimeisen vuosisadan aikana monet linnunlajit ovat yleistäneet selkeästi. Esimerkiksi mustarastaiden määrä Ruissalossa 1930-luvulla oli vaan pari paria, mutta nyt niitä oli pesinyt 100 paria Ruissalon perhoslajisto on, Suomeen yleiseen perhoslajiston verrattuna, epätavallinen. Pelkästään saaren tammissa elää yli 50 erilaista perhoslajia. Ruissalossa on havaittu melkein 600 erilaisia perhoslajeja. Kun olemme jo sanoneet, saaressa on rikas ja monipuolinen kasvillisuus, joka antaa monille perhoslajeille hyvät mahdollisuudet lisääntyä. Suurimaksi osaksi Ruissalon perhoset ovat yleisiä koko Lounais- Suomessa esiintyviä lajia. Mutta on myös harvinaisia lajeja, jotka esiintyvät kesällä, esimerkiksi: kampasarvinen juuriperhonen, monenlaiset allaskehrääjät, monet harvinaisemmat mittarit (tammiritariyökkönen) sekä yökköset (hämypensasyökkönen). (112) Ruissalossa on myös uhanalaisia lajeja. Valkoselkätikka esiintyi saaressa vielä 1950-luvulla, vaikka se on valtakunnallisesti tosi uhkanalainen. Melkein hävinnyt kuusi lajia, 18 lajin pesimäkanta on viimeisinä kahdenkymmenen vuoden aikana romahtanut alle puoleen aiemmasta. Hömötiaisen ja käenpiikan pesimäkanta on laskenut jopa 95 %. Yleiset syyt lintulajien vähenemiseen ovat maatalouden nopea kehittäminen, rantaniittyjen umpeenkasvu, lisääntynyt liikenne ja häirintä, vedenkorkeuden vaihtelut laivaliikenteen takia, metsien käsittely sekä talvehtimisalueilla tapahtuneet muutokset.(111) Ruissalon kasvitieteellinen puutarha Saarella sijaitsee Ruissalon kasvitieteellinen puutarha, jossa on ulko- ja sisäpuutarha. Siellä kasvatetaan yli 5000 lajia, joita on maapallon eri ilmastovyöhykkeissä.( gia/puutarha/etusivu.htm). 15
16 Ulkopuutarha on rajoitettu aidalla, ja siellä kasvavat monenlaisia kasveja, muutamat ovat yleisiä suomalaisessa luonnossa(kuten mänty) ja jotkut harvinaisia (esimerkiksi Alppiruusut). Ulkopuutarhan alueella on myös lampi, jonka yli mene silta ja meidän mielestämme se on kaunis paikka. mahdollisimman samanlaiset olot kasveille, kuin ne olisivat kasvaneet aidossa luonnossa. Siellä aina kukkii ainakin muutama kasvi, riippumatta vuodenajasta, esimerkiksi kaktukset, banaanit, ananas tai mandariinipuita. Sademetsän alueella sijaitse pieni allas, jossa kasvavat nelumboja ja uivat kauniit kultaiset kalat. Myös siellä on kaksi papukaija, joilla on siellä häkki, mutta ne myös saavan lentää vapaasti huoneessa. Sisäpuutarhaan sisämaksu aikuisille on 5 ja lapsille 3, mutta kuitenkin suosittelemme käydä siellä. Sisäpuutarha on jaettu kuuteen osaan(aavikko, subtrooppinen, sademetsä, välimeri ja talvipuutarha), joissa on tehty 16
17 17
18 Lähdeluettelo &iact=rc&dur=184&page=2&tbnh=123&tbnw=168&start=18&ndsp=21&ved= 1t:429,r:11,s:18&tx=4&ty=121 Kuva 6: Kuva 7: ekasivukuva Kuvalähteet: Kuva 1 : XGyBmCUE-tdcNCiQxVavwiLgew Kuva 2: rls=en&biw=1366&bih=637&tbm=isch&tbnid=_yjfucjihvie4m:&imgrefurl=htt p://penalandia.net/blogi/%3fp%3d1258&docid=63j3i_mjgit0xm&w=900&h= 500&ei=NfaFTuDrCrPT4QT0geWXDw&zoom=1&iact=hc&vpx=465&vpy=165& dur=1469&hovh=167&hovw=301&tx=159&ty=95&page=1&tbnh=103&tbnw= 185&start=0&ndsp=18&ved=1t:429,r:2,s:0 Kuva 3: Kuva 4: &rls=en&biw=1366&bih=637&tbm=isch&prmd=imvns&tbnid=d6zfwuqlymerj M:&imgrefurl= wamg7hdmwbrm&w=600&h=450&ei=lyygtropcmrf4qtr8nihdw&zoom= Kirjallisuuslähteet: (1.) Keskitalo, R. Laakso, K. Leivo, K. Petrelius M. Rissanen M. Saarilahti, M. Valtiala, S. Väärä, A.: Avara Suomi, WSOYpro, (2.) Joku (3.) kkran: Vallas, H.: Maailman kaunein saaristo, Tammi, 2008 s.81 Internetlähteet: (34) (100) 18
19 (101) (102) news&mit%c3%a4s+sitten+s%c3%b6isin%2c+sanoi+cityka ni akko/ Kuiva kangas. Kaksi lammasta. Lamman poikanen. Kolme lammasta. Rusakko talvella. Rusakko kesällä. Metsäjänis talvella. nis Metsäjänis kesällä. 4nis.html Kettu. 19
20 Huuhkaja. Kanahaukka. 10.htm Valkoposkihanhi. Pikkulepinkäinen. ve.html Yksi hirvi, makamassa ruohon päällä. Saksanhirvi html Lumikko. Minkki. 0 Näätä. Sillan kuva. en-puutarha-turussa.html Sinitiainen. Mustarastas. Hömötiainen. Käenpiika. Tammiritariyökkönen. Hämypensasyökkönen. a_berbera.jpg 20
Jessica Rantanen ja Maria Goncharova 9 Turun Normaalikoulu 2011
Jessica Rantanen ja Maria Goncharova 9 Turun Normaalikoulu 2011 Johdanto Sisällysluettelo: Johdanto 2 Aluksi 3 Ja sitten hieman alueen historiaa 4 Ruissalon kallioperä 4 Ruissalon ainutlaatuinen kasvillisuus
LisätiedotKalkkikallion luonnonsuojelualue
Kalkkikallion luonnonsuojelualue Vantaa 2013 Komeaa geologiaa, vaihtelevia elinympäristöjä Kuninkaalassa sijaitseva Kalkkikallio on saanut nimensä alueen kallioperästä löytyvän kalkkikiven mukaan. Kalkkikallion
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotVesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.
Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa
LisätiedotLIITE 10. 5.5.2014, lisätty 18.11.2015. Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet:
LIITE 10 Kemiönsaaren kunta Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos Luonnonsuojelukohteet Aineiston alkuperä: http://wwwp3.ymparisto.fi/lapio/lapio_flex.html# Lataus pvm. 5.5.2014, lisätty
LisätiedotTEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
Lisätiedot++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1
++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 2 PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI www.ouka.fi/tekninen PL 124, 90101 OULU, puh. (08) 315 8300 www.vyh.fi/ppo/ppo.htm OULUN
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot
Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä
LisätiedotKristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009
Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.
Lisätiedot1. Saaren luontopolku
1. Saaren luontopolku Ulvilan Saarenluoto on vanhaa Kokemäenjoen suistoa, joka sijaitsi tällä seudulla 1300-luvulla. Maankohoamisen jatkuessa jääkauden jälkeen suisto on siirtynyt edemmäs, Porin edustalle.
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI. 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Turku kaupunki, PL 355 Turku Puolalankatu 5
UIMAVESIPROFIILI 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja Turku kaupunki, PL 355 Turku Puolalankatu 5 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja Turku Touring: Yhteyshenkilö leirintäaluepäällikkö Toivonen
LisätiedotVesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010
Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä Jukka Kauppinen 2010 Vesilinnuston pitkäaikaisseurantaa ik i Pohjois-Savon järvien linnustokehityksestä on seuranta-aineistoa 1930-luvun puolivälistä alkaen.
LisätiedotKeski-Suomen luontomuseo
Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.
LisätiedotTEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
LisätiedotPAKKANEN ILVES VARPUSHAUKKA HIRVI. Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU ORAVA JÄNIS TEERI
PAKKANEN Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Jos eläimellä on joku näistä korteista, eläin pelastuu: TALVIKARVA TALVIPESÄ PARVI SUOJAA LUMIPEITE ILVES Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU
LisätiedotRetinranta Nallikarissa
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Retinranta Nallikarissa Sijainti: Retinrannan luontopiste on Nallikarista Toppilansaareen merenrannan tuntumassa johtavan pyörätien varressa. Sinne löytää helpoiten Nallikarinranta-nimisen
LisätiedotLiito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on
LisätiedotPUIJO. Kuopion kaupunki 2009
uijon näkötornista voi ihailla Kallaveden saariston kauniita maisemia. Noin kilometrin päässä näkötornista on Konttilan vanha torppa, jossa on uijon luonnosta kertova näyttely ja kahvila. uijon laen palveluista
LisätiedotKeski-Suomen luontomuseo
Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotTalvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 5.-6. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotKaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004
Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Koskenmäensillalta etelään Kaj Karlsson 30.08.2004 Sisällysluettelo..2 Johdanto 3 Tarkasteltavan kohteen
LisätiedotNOKIAN RETKEILYREITIT RUUTANA HAKAVUORI KIVIKESKU LUOTO MAATIALANHARJU
Luontoon! NOKIAN RETKEILYREITIT RUUTANA HAKAVUORI KIVIKESKU LUOTO MAATIALANHARJU Nokian järvimaisemat kutsuvat tutustumaan luontoon. Järvien kainalossa ja koskien kupeessa sijaitsee Nokian kaupunki, jonka
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
Kedot ja perinnebiotoopit 35. Päiväänniemi Päiväänniemeen pääsee Vesilahdentietä pitkin. Itse kalmistossa on helppokulkuisia polkuja ja informaatiotauluja, jotka opastavat kulkua. Päiväänniemen pohjoispuolella
LisätiedotKuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011
Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille
LisätiedotKoivusaaren luontopolku
KARTTAESITE Koivusaaren luontopolku 100 m Koivusaaren luontopolku sijaitsee Ounasjoen suistosaaressa, 2,3 km Rovaniemen keskustasta pohjoiseen. Pitkos tetun ja helppokulkuisen polun pituus on 2,5 km. Opasteet
LisätiedotTuusulan Rantamo-Seittelin linnusto
Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80
LisätiedotKONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista
KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot
Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja
LisätiedotKOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA
JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien
LisätiedotSUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria
Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian
LisätiedotLUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:
LUONTO Vesistö Suomen luonto on rikas. Suomessa on noin 60 000 järveä. Suomessa on myös paljon lampia, jokia ja koskia. Suurin järvi on Saimaa, jossa elää Saimaan norppa. Se on eläin, joka elää vain Suomessa.
LisätiedotSisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet
LisätiedotLINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi
LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset
LisätiedotMyskihärkä, Ovibos moschatus
Myskihärkä, Ovibos moschatus MYSKIHÄRKÄ ON SOPEUTUNUT AINUTLAATUISESTI KAIKKEIN ANKARIM- PIIN ARKTISIIN OLOSUHTEISIIN. EI IHME, ETTÄ SE SELVIYTYI HENGISSÄ JÄÄKAUDESTA. AIKOINAAN MYSKIHÄRKÄ ON ELÄNYT KAIKKIALLA
LisätiedotPesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Kuvat: Petri Kuhno
Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille
LisätiedotSuomen metsien kasvutrendit
Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja
LisätiedotNaantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus
67050263SP 3.3.2008 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Lähtötietoraportin täydennys Sisällysluettelo 1 LINNUSTO...2 2 ARVOKKAAT KALLIOALUEET...2 3 RAKENNUSPAIKAT...4
LisätiedotAloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa
Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 29.10.2015 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Jussi Lampinen Puh. 044-9712701 Sähköposti: jilamp@utu.fi http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Turun kaupungin ympäristötoimiala,
LisätiedotMetsästys ja riistanhoito saaristossa
Metsästys ja riistanhoito saaristossa KALVOSARJA 4 Haapana kuuluu metsästettäviin riistalajeihin. Metsästykseen kuuluu lajintunnistaminen. Sorsilla eri lajien naaraat muistuttavat usein toisiaan. Lisäksi
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotIkimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy.
Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! 1 Majoittuminen Hangosta löytyy monta majoituskohdetta, jotka sopivat leirikoulu ryhmälle. Valitsetko motellin
LisätiedotKansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta ja IBA-verkoston päivitys
Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta ja IBA-verkoston päivitys Kuva: Margus Ellermaa Tero Toivanen, lintulaskijatapaaminen 9.2.2019 IBA = Important Bird and Biodiversity Areas Maailmanlaajuinen
LisätiedotVuoden lintu hankkeita vuodesta 2000
Vuoden lintu hankkeita vuodesta 2000 Kuva: Micha Fager Tero Toivanen, lintulaskijatapaaminen 10.2.2019 BirdLifen vuoden linnut 2000-2018 2000: Käenpiika 2001: Peltosirkku 2002: Pikkulepinkäinen 2003: Selkälokki
LisätiedotPuruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto
Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,
LisätiedotKasvitieteellinen puutarha on avoinna päivittäin klo 10 17. Talvikaudella klo. 10 16. Ulkopuutarhaan voi tutustua päivittäin klo 8 20.
Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha Sijainti: Turku, Ruissalo Omistaja: Turun yliopisto Aukioloajat: Kasvitieteellinen puutarha on avoinna päivittäin klo 10 17. Talvikaudella klo. 10 16. Ulkopuutarhaan
Lisätiedotllypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon
llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon Luonnonsuojelualueet, luonnonmuistomerkit, luontopolut Halimasjärven luonnonsuojelualue 2 Tampereen kaupungin ympäristövalvonta 2006 Halimasjärven
LisätiedotPaloaukean päiväkoti. Eläimet mukana päiväkodin arjessa
Paloaukean päiväkoti Eläimet mukana päiväkodin arjessa Heti sisään astuessa me isin ja äidin kanssa tiedämme, mitä päiväkodissa tapahtuu tällä viikolla. Seinällä, melkein katossa asti on iso näyttö. Näytöllä
LisätiedotYliopiston puistoalueet
Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotRataskadun alueen liitooravaselvitys
Rataskadun alueen liitooravaselvitys 2017 Huittisten kaupunki 21.3.2017 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Liito-oravaselvitys. 3 2.1 Yleistä liito-oravasta 3 2.2
LisätiedotLittoistenjärven lammikkikartoitus
Littoistenjärven lammikkikartoitus Lieto ja Kaarina 2012 Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KTP:n Kasvintarkastuspalvelut Avoin yhtiö Suutarintie 26 69300 Toholampi Yhteyshenkilö:
LisätiedotTampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi
Pirkkalan Komperinmäen linnustoselvitys 2009 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Alueet ja menetelmät... 2 3. Tulokset... 3 4. Yhteenveto ja johtopäätökset... 5 Lähteet... 6 Liite I: Komperinmäen ja lähiympäristön
LisätiedotLUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ
LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,
Lisätiedot5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet
LisätiedotPALLO HUKASSA Kainuun Partiolaisten talvimestaruuskisat 11.2.2005 Kajaanissa
Oranssi Vihreä Ruskea Harmaa Rasti 8 Tehtävä 10, 13 Maksimipisteet 5 I ve got some balls 1. 1,95 dl 2. 1,62 dm 2 3. 750 g 4. 1,64 dl 5. 1,45 dm 2 Ruskea Harmaa Rasti 2 Tehtävä 5 Maksimipisteet 6 1. Ukkometso
LisätiedotFAKTAT M1. Maankohoaminen
Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.
LisätiedotRiistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Riistakannat 2011 Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 seurantojen tärkeimmät tulokset Hirvikannan koko ja vasatuotto 2010 Metsäpeurat 2011 Suurpetojen lukumäärä
LisätiedotHämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,
Lehdot ja korvet 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 3,5 ha Perälä Yksityinen Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Kyllä Vanha
LisätiedotKuule, Imatra kaupunki. Mis sie tarvisset oikei hyvvää suojeluesityst? Täs siul on sellane.
Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys ry Paperharjuntie 22a 55400 Imatra 050 364 3693 23.10.2017 Imatran kaupunki (valtuutetut, kaupunkikehitysjohtaja, kaupunginjohtaja, kaavoitus) Uutisvuoksi Yle KAUPUNGIN
LisätiedotRahjan saaristoluonto
Rahjan saaristoluonto KALVOSARJA 4 Ulkosaaristo Ulkosaaristossa maata ja vettä on jokseenkin yhtä paljon ja merenkäynti on täällä heikompaa kuin merivyöhykkeellä. Lohkare-, kivikko- ja kalliorannoilla
LisätiedotHelsingin luonnon monimuotoisuudesta. Kaupunkiekologi Kaarina Heikkonen Kaupunkiympäristön toimiala Ympäristönsuojeluyksikkö
Helsingin luonnon monimuotoisuudesta Kaupunkiekologi Kaarina Heikkonen Kaupunkiympäristön toimiala Ympäristönsuojeluyksikkö 26.10.2018 Kaarina Heikkonen 2 Helsinki on perustettu monimuotoiselle paikalle
LisätiedotMiksi luonnonsuojelu on tärkeää?
BIOS 3 jakso 3 Luonnonsuojelu Miksi luonnonsuojelu on tärkeää? BIOS 3 jakso 3 Luonnonsuojelussa suojellaan alkuperäistä luontoa Luonnonsuojelun tarkoituksena on varjella alkuperäistä luontoa ja sen monimuotoisuutta.
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotMeri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti.
Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi Painut syyskierron mukana syvälle veteen. Pysy meressä ja ota Ajelehdit levämassan seassa heinäkuussa. Pysy meressä ja ota jäätyy talvella ja sinusta
LisätiedotKolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén
Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,
LisätiedotRantojen kasvillisuus
Rantojen kasvillisuus KALVOSARJA 3 Rantaniittyjen kasvillisuus Murtoveden alavat merenrantaniityt kuuluvat alkuperäisiin rannikon kasvillisuusmuotoihin. Merenrantaniittyjen muodostumiseen ja laajuuteen
LisätiedotEteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu
1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Ympäristölautakunta Ypst/ Päätös Ympäristölautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2012 1 (5) 342 Hannele Luukkaisen ym. valtuustoaloite kaupungin kanipolitiikan muuttamisesta HEL 2012-012528 T 00 00 03 Päätös päätti antaa seuraavan lausunnon. Helsingin
LisätiedotArvoluokka: 1 Pinta-ala: 342,2 ha
3514000 3515000 3516000 TUU-11-098 7264000 7265000 7266000 7267000 7267000 7266000 7265000 7264000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotTUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT
TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset
LisätiedotKohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito
Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-
LisätiedotTunnista lajit ja logot
Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.
LisätiedotLiite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset
Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli
LisätiedotLOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET VIRKISTYSALUEET OSA I SAARISTO JA RANNIKKO TAAJAMARAKENTEEN ULKOPUOLISET ALUEET Loviisan kaupunki Arkkitehtitoimisto syksy 2007
Lisätiedot- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).
1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20
LisätiedotNapapiirin luontokansio
LINTURETKELLE Napapiirin retkeilyalueen maastossa on monia hyviä lintujen tarkkailupaikkoja. Jokivarressa, Könkäänsaarissa ja Kivalonaavalla voi tavata peräpohjalaisessa suo- ja metsäluonnossa viihtyviä
LisätiedotLAPPEENRANTA Ruohosaaren muinaisjäännösinventointi 2005
1 LAPPEENRANTA Ruohosaaren muinaisjäännösinventointi 2005 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta 1: 20 000... 5 Kansikuva: Ruohosaaren
LisätiedotIBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia
IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia Tero Toivanen, BirdLife Suomi, lintulaskijatapaaminen 14.2.2015 Kuva: Kalle Meller IBA = kansainvälisesti tärkeät lintualueet Maailmanlaajuinen seurantaverkosto
LisätiedotYhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan
Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen
LisätiedotKöyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus
Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Esityksen rakenne Miten maatalousluontomme on köyhtynyt? Mitkä syyt ovat luonnon köyhtymisen
LisätiedotLuonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo
Kolme tasoa: Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo 1. Lajinsisäinen monimuotoisuus tarkoittaa erilaisten fenotyyppisten ja genotyyppisten muotojen runsautta 2. Lajistomonimuotoisuus
LisätiedotLUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta
LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi
LisätiedotSUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000
SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 K 1:50000 Pälkänevesi PÄLKÄNEEN KIRKONKYLÄ 1:412 1:330 1:342 1:307 SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS - LIITE 2 K 1:10000 Sappeen kylä 87 876:2 1:413 1:340 1:244 1:258 1:99
LisätiedotYmpäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat
Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat LIITE 6A1 TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA, YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA, YMPÄRISTÖN LAADUSTA JA ASUTUKSESTA SEKÄ SELVITYS ALUEEN KAAVOITUSTILANTEESTA 1 SIJAINTIPAIKKA
LisätiedotPIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys
PIHTIPUTAAN KUNTA Niemenharjun alueen maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33004P003 Maisemaselvitys 1 (8) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Käytetyt menetelmät... 1 3 Alueen
LisätiedotLuonnonsuojelualueiden laiduntaminen
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy
LisätiedotUIMAVESIPROFIILI. 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Turku kaupunki, PL 355 Turku Puolalankatu 5
UIMAVESIPROFIILI 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja Turku kaupunki, PL 355 Turku Puolalankatu 5 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja Visit Turku: Yhteyshenkilö
LisätiedotMetsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset
Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä
LisätiedotAliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Aliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki 27.10.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Yleistä selvitysalueesta... 3 2.1 Ranta-alue... 3 2.2 Piha-alue... 4
LisätiedotPuolivälin päiväkoti. Luonnon hyvinvointivaikutuksia ääninä ja valoina
Puolivälin päiväkoti Luonnon hyvinvointivaikutuksia ääninä ja valoina Miltä kuulostaa kevät, kun vesi tippuu jääpuikoista? Miten kurjet kutsuvat kavereitaan ja miten sammal rapisee? Joskus kun tulen päiväkotiin,
LisätiedotKINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS
KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2019 Kinkomaa AK 2019 1 (8) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Selvitysalueen kuvaus ja menetelmät... 2 3 Tulokset ja karttarajaukset... 4 4 Johtopäätökset
LisätiedotRiistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija
Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte Katja Ikonen, suunnittelija Riista- ja peltokolmiolaskenta Pienriistakantojen vaihteluita on seurattu riistakolmiolaskennoilla jo 28 vuoden ajan. Seuranta
LisätiedotKytäjä-Usmi Ulkoilualue
Kytäjä-Usmi Ulkoilualue 1 Tervetuloa Kytäjä-Usmi ulkoilualueelle Kytäjä-Usmi ulkoilualueen luonto ja alueella sijaitsevat retki kohteet tarjovata loistavat mahdollisuudet lenkkeilyyn, pyöräilyyn, grillaukseen,
LisätiedotLuonnon monimuotoisuus Turussa
Luonnon monimuotoisuus Turussa 11.10.2017 Timo Vuorisalo Biologian laitos Turun yliopisto Kaupungistuminen (urbanisaatio) Kaupungeissa asuvien osuus maailman väestöstä on kasvanut nopeasti: 1800 3 % 1900
Lisätiedot