Kerro, millainen tai mikä on hyvä ilmasto- tai ympäristöteko

Transkriptio

1 Kerro, millainen tai mikä on hyvä ilmasto- tai ympäristöteko

2 Kirjoituskilpailu luokkalaisille Syksyllä 2012 Energiateollisuus ry ja Motiva käynnistivät luokkalaisille avoimen kirjoituskilpailun. Kilpailussa nuorilta pyydettiin kirjoitusta aiheesta: Millainen tai mikä on hyvä ilmasto- tai ympäristöteko. Kirjoittajia ohjeistettiin, että kilpailutyö saattoi olla esimerkiksi todellinen tai kuvitteellinen lehtihaastattelu, kertomus, uutinen, artikkeli tai mielipidekirjoitus. Tekstin lisäksi kilpailutyössä oli mahdollista käyttää täydennyksenä nuorten ottamia valokuvia tai tekemiä piirroksia.

3 Esiraadin jatkoon valitsemat kirjoitukset Kirjoituskilpailuun osallistui 84 nuorta eri puolilta Suomea. Energiateollisuus ry:n ja Motivan edustajista koottu esiraati luki kaikki työt läpi ja ehdotti 9 julkaistavaksi. Nämä 9 esiraadin valitsemaa työtä on esitelty tässä julkaisussa. Esiraadin jatkoon valitsemat kirjoitukset: 7. luokat Oscar Martinez Frondelius, Oulunkylän yhteiskoulu Jenni Häkkinen, Mäntysalon koulu Suvi Ahonen, Mäntysalon koulu 8. luokat Venla Tiilikainen, Mäntysalon koulu Rosa Kaimio, Oulunkylän yhteiskoulu Anni Heikkilä, Raumankarin koulu 9. luokat Johanna Weselius, Mäntysalon koulu Markus Leivo, Taivallahden peruskoulu Janina Immonen, Albert Edelfeltin koulu Kirjoituskilpailun voittajina palkittiin Jenni Häkkinen Mäntysalon koulun 7. luokalta, Anni Heikkilä Raumankarin koulun 8. luokalta ja Janina Immonen Albert Edelfeltin koulun 9. luokalta. Eritysmaininta myönnettiin kilpailuun animaatiolla osallistuneelle Max Mikkoselle Oulunkylän yhteiskoulun 7. luokalta. Palkinnoksi nuoret saivat lahjakortit Apple Storeen. Kilpailun tausta Kirjoituskilpailu on osa Energiateollisuuden Vuoden ilmastoteko ohjelmaa. Ohjelmassa etsitään ja palkitaan energia-alaan liittyviä hankkeita, tekoja tai panostuksia, joilla torjutaan ilmastonmuutosta. Ohjelman rinnalla järjestetään nuorille vuosittain kilpailu. Tänä vuonna järjestettävällä kirjoituskilpailulla halutaan nostaa esille nuorten ajatuksia ilmasto- ja ympäristöteoista.

4 Kirjoituskilpailun voittajat Pieni lasipurkki Eräänä sateisena lauantai-iltana Nummeloiden perheen pieni keittiö oli täysin pimeänä ja autiona. Yhtäkkiä valot napsahtivat päälle, ja perheen äiti käveli keittiöön pieni lasipurkki kädessään. Hän laittoi sen tiskipöydälle tyhjien maitopurkkien viereen. Se oli ehkäpä noin ison jogurttipikarin kokoinen. Mikähän sen tarkoitus mahtoi olla? Kenties siihen kuului laittaa purkkaa tai pastilleja? Tai jos sen tarkoituksena olikin pitää hammastikut pystyssä? Vai entäpä jos hän laski sen käsistään siihen ihan vain sattumalta? Joku noistakin vaihtoehdoista voisi olla hyvinkin mahdollinen, mutta ei, purkkia ei ollut tarkoitettu hammastikuille tai pastilleille, eikä se ollut siinä sattumalta. Seuraavana päivänä aamupalan jälkeen Nummeloiden äiti pudotti lasipurkkiin pieneksi taitellun mytyn. Jos katsoi tarkasti, saattoi huomata, että se oli alumiininen jogurttipikarin kansi. Mutta eikös sen voisi laittaa vain roskiin, mietit nyt varmaan. Niin perheenjäsenetkin ajattelivat ja ihmettelivät asiaa suuresti. Eihän sillä mitään eroa ole, ei niitä kansia nyt niin paljoa tule, kävi monella heistä mielessä. Mutta he olivat väärässä. Jo viikon jälkeen lasipurkki oli aivan täysi. Silloin äiti kaatoi sen sisällön isompaan pussiin tiskipöydän alle. Ja sitten kun se täyttyi, äiti vei sen sisällön lähimpään metallinkeräykseen. Ja niin viikko toisensa jälkeen he alkoivat tajuta purkin tärkeyden. Nimittäin Joka kerta, kun joku heittää sen viili- tai jogurttipurkin kannen sinne tavalliseen roskikseen, tuhlautuu paljon energiaa. Kierrätysmateriaalia käytettäessä sitä säästyy % verrattuna uuden raaka-aineen käyttöön. Metalleja voi

5 sitä paitsi kierrättää lähes loputtomiin. Lisäksi niiden kierrätyksen laiminlyönti on huonoksi rahallisesti ja ympäristön kannalta. Vuonna 2010 metallijätettä kertyi yli tonnia. Siitä suurinta osaa käytettiin kierrätysmateriaalina, mutta kaatopaikallekin kertyi melkein 300 tonnia. Tarkoitus olisi, että sitä ei joutuisi sinne liki ollenkaan. Kun Nummelan perheen loputkin jäsenet tajusivat asian kunnolla, he ottivat metallinkierrättämisen osaksi arkirutiinejaan. He halusivat parantaa maailmaa. Sillä tuo pienikin teko vaikuttaa paljon. No, tajusitko sinä sen pienen lasipurkin tärkeyden? Sen, että noin mitättömältäkin tuntuvat teot ovat oikeasti hyvin tärkeitä? Toivon, että tajusit, nimittäin muuten tämän tekstin tarkoitus meni aivan sivuun. Mieti asiaa, ja ota sinäkin tämä pieni asia elämäntavaksi Nummeloiden tapaan. Sillä silloin sinäkin voit parantaa maailmaa. 7. luokat Jenni Häkkinen, Mäntysalon koulu Mitä sinä haluat tulevaisuudelta? Ihan alkuun haluaisin sinun ajattelevan tulevaisuutta. Millainen se voisi olla? Mitäpä jos Suomi olisi tulevaisuudessa lomaparatiisi? Ruskettuneet turistit kävelevät syyskuun helteillä hiekkarannoilla, rannat ovat täynnä kauppoja joissa myydään suomalaisia design-tuotteita. Suomalaiset valittavat jäätävän kylmästä ilmasta, kun lämpömittari putoaa +5 asteeseen talven kylmimpinä kuukausina. Vanhat ihmiset muistavat, että kyllä joskus minun lapsuudessa tarvittiin paksua talvitakkia ja pakkanen saattoi joskus paukkua -20 asteessa.. Lapset nauravat ja lähtevät uimaan. On se mummu jo niin vanha, kun vielä tuollaisiakin muistaa! Voiko tällainen olla mahdollista ja jos voi, niin miten? Ehkei näin suuressa mittakaavassa, mutta ilmasto tulee kyllä lämpenemään huomattavasti. Jo nyt, juuri tänä päivänä, ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät. Keskilämpötilat ovat kohonneet, merenpinta on noussut ja merivesi on lämmennyt. Monet eläinlajit ovat muuttaneet pohjoisemmaksi. Myrskyt ovat lisääntyneet ja ovat voimakkaampia kaikkialla maailmassa. Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet. Vai mitä muuta voi sanoa, kun lehdissä kerrotaan jatkuvasti rikotuista keskilämpötilaennätyksistä, voimakkaista sateista ja tulvista sekä voimakkaista supermyrskyistä? Osa ihmisistä saattaa ajatella, että ilmastonmuutos ei ole niin pahasta. Suomen oloista tulee kesästä pitävien ihmisten mielestä mukavammat. Jotkut eläinlajit saavat vallattua lisää elintilaa. Huonot puolet ovat kuitenkin paljon suuremmat kuin hyvät

6 puolet, ja loppujen lopuksi ilmastonmuutoksesta on enemmän haittaa kuin hyötyä meille kaikille. Lähellä päiväntasaajaa sijaitsevat alueet paahtuvat ja ne tuskin ovat enää kelvollisia paikkoja elää. Ne mahdollisesti lisääntyvät myrskytkään eivät varmaan ole kenenkään mielestä hyvä juttu, varsinkaan jos niiden tuhot kasvavat erittäin suuriksi. Neljän vuodenajan katoaminen ei varmaan tunnu kovin monesta hyvältä. Talvista tulee entistäkin synkempiä, jos lunta ei sada enää entiseen malliin. Siksi meidän pitäisi mielestäni kiinnittää entistä enemmän huomiota asioihin joita teemme ilmastonmuutoksen puolesta tai sitä vastaan. Loppujen lopuksi vain me itse voimme päättää, millaisen tulevaisuuden haluamme ja toimia sen mukaan. Meidän ei ole vaikeaa vähentää hieman autoilua, käyttää joukkoliikennettä, kierrättää tai ostaa vaatteita ja muita tavaroita käytettynä. Jokainen pystyy tekemään jotakin, ja vaikka teot tuntuisivatkin turhilta, niin kyllä ne vaikuttavat, vaikka sitten vain minimaalisen vähän. Jos kaikki maailman ihmiset tekisivät pieniä tekoja ilmastonmuutosta vastaan, niin saisimme aikaan jo todella paljon. Sinä yksin vaikutat ilmastonmuutokseen vähän, mutta sinä yhdessä maapallon 7 miljardin ihmisen kanssa vaikutat paljon. 8. luokat Anni Heikkilä, Raumankarin koulu Mitä ilman voit elää? Olen monesti miettinyt sitä, että miksi me tarvitsemme niin monia elektronisia laitteita? Kaikki ostavat koko ajan uusia televisioita ja puhelimia tai tietokoneita, mutta miettivätkö he ikinä lopputulosta? Minun ideani on, että jokainen ihminen maapallolla olisi 1 päivän kuukaudessa ilman tietokoneita, televisioita ja puhelimia. Kaikki nämä ovat sellaisia, joita ilman ihminen on aikaisemminkin osannut elää. Nykyään nämä kaikki ovat yliarvostettuja; jos sinulla ei ole hienointa puhelinta, olet erilainen, outo. Jos teidän perheessä ei katsota televisiota, et ole mukana muiden keskusteluissa hehän aina puhuvat jostain uudesta ohjelmasta. Jos jokainen ihminen oli päivän kuukaudessa ilman elektroniikkalaitteita, sen lisäksi, että energian kulutus vähentyisi, ilmastonmuutos hidastuisi. Perhesuhteet lähentyisivät ja koulussakin voisi mennä paremmin. Jos jokainen ihminen olisi ilman elektroniikkalaitteita päivän kuukaudessa, se olisi jo jotain ilmastonmuutoksen eteen. Tällainen pienikin aloite voisi olla isompi juttu loppujen lopuksi. Kun ihmiset tajuavat, että se ei olekaan niin paha olla ilman televisiota, tietokonetta ja puhelinta, se saattaa johtaa suurempiin muutoksiin. Ihmiset rupeavat miettimään, että mitä kaikkea sitä voisikaan tehdä ilmastonmuutoksen hidastumiseksi? No minäpä kerron muutaman esimerkin, mitä he voisivat tehdä television katsomisen sijaan vapaaajalla.

7 Voi mennä kirpputorille. Kirpputori on hyvä vaihtoehto tällaiseen pieneen auttamiseen, jonka jokainen voi tehdä. Ei tarvitse aina ostaa uusinta uutta, kun voit saada samanlaisen, halvemmalla hinnalla, vaikkakin ehkä käytettyä. Siellä myös menee aikaa mukavasti. Käytä joukkoliikennettä, pyörää tai kävele. Kun kulkee joukkoliikenteellä henkilöauton sijaan, se säästää jo paljon. Kävely ja pyöräily ovat tietenkin parhaat vaihtoehdot eivät saastuta! Voit mennä vaikka pelaamaan jalkapalloa tai puistojumppaan. Voit myös mennä vaikka kaverin kanssa iltalenkille. Mieti mitä syöt. Ilmastonmuutoksen kannalta olisi hyvä, jos olisi kasvissyöjä. En nyt yritä käännyttää ketään kasvissyöjäksi, mutta edes kerran kuukaudessa lihan sijasta voisi syödä kasvisruokaa. Lihan valmistus saastuttaa enemmän kuin kasviksien. Valmista ihania ruokia! Panosta koulunkäyntiin. Kun et ole koneella koko aikaa, katso televisiota tai soittele ystäville, voivatko he olla kanssasi, sinulle jää paljon enemmän aikaa. Voit lukea kokeisiin, voit tehdä läksyt huolella ja lukea seuraavan päivän lukuaineiden seuraavat kappaleet valmiiksi läpi. Nauti menestyksestä! Perhe on tärkeä asia nuoren elämässä. Kun olet ilman elektroniikkalaitteita, sinulle jää enemmän aikaa perheesi kanssa. Sovi heidän kanssa, että joka perjantai perhe menee yhdessä kävelylenkille. Hauskaa voi olla ilman tietokonettakin! Siinä oli muutama esimerkki mitä voit tehdä ilman elektroniikkaa ja sellaisia, jotka ovat ilmastonmuutoksen kannalta positiivisia. minä ajattelin, että tämä hanke voisi alkaa pienesti, esimerkiksi. Suomessa harjoitettaisiin tätä ja sitä kautta se leviäisi ympäri maailmaa. Miettikää, paljon energiaa säästyisi. 9. luokat Janina Immonen, Albert Edelfeltin koulu

8 Esiraadin jatkoon valitsemat kirjoitukset Nämä 9 esiraadin valitsemaa työtä on esitelty Kirjoituskilpailun voittajat -osassa sekä tässä osassa julkaisua. Hyvä ilmasto- tai ympäristöteko? Ympäristö on ihmiselämän tärkeä edellyttäjä, koska ilman hyvää ympäristöä ja puhdasta luontoa ei olisi ihmiselämää. Ihminen tarvitsee raikasta ja saastumatonta ilmaa hengittääkseen sitä. Kaikki lapset tai nuoret eivät tiedä kaikkea sitä mitä luonnonvarojen tuhlaaminen tuottaa. Meidän pitäisi juuri siksi kierrättää juuri niitä tavaroita jotka voisi käyttää uudestaan ja joille muilla olisi vielä käyttöä puhumattakaan niistä tavaroista jotka saastuttavat luontoa. Ihmisten pitäisi vähentää sellaisten tavaroiden käyttöä jotka eivät koskaan poistu maatumalla,tai jollain muulla luonnollisella tavalla, kuten: muovipussit, ja kaikki muoviset tavarat joita käytetään vain muutaman kerran. Muovipussit ovat suuri maailman-saastuttaja koska niitä kertyy jokaisella kauppareissulla aina lisää. Ruokakauppaan mennessä pitäisi tuoda omat kassit joita käyttäisi monia vuosia. Jos on vain muutama tavara jotka voisi kantaa kädessä ei saisi ottaa muovipussia sillä jokainen muovipussi saastuttaa maailmaa. Toisaalta on myös niitä tavaroita jotka saastuttavat maapalloa mutta ovat myös pakollisia käyttää muun muassa ; kertakäyttö-lastenvaipat. Ne ovat muovivuorattuja ja siksi ne eivät koskaan maadu, sen takia niiden käyttöä pitäisi vähentää, mutta lastenvaippoja tarvitsee aina, koska pieniä lapsia on paljon. Kaikkien pitäisi käyttää kaikkia kelvollisia tavaroita ja huonekaluja niin kauan kun ne kestävät ja vasta sitten ostaa uusia ja heittää vanhat rikkinäiset kaatopaikalle. Kaikista kamalinta on se kun kaatopaikat ovat täynnä kelvollisia tavaroita joita voisi vielä käyttää monia vuosia. Kukaan ei tiedä

9 mikä syy ihmisellä on heittää kelvolliset tavarat pois ja ostaa niiden tilalle uusia. Ympäristön säästämistä edellyttää myös se että ostaa tuotteita jotka eivät ole ylipakattuja. Ylipakatut tuotteet ovat huonoja ympäristölle koska niistä tulee aina lisää jätettä. Ylipakatuista tuotteista pitäisi ilmoittaa valmistajalle. Valtaosa jätteistä syntyy tuotteiden elinkaaren alkuvaiheilla, eli valmistuksessa ja tuotannossa. Juuri kaikkien näiden asioiden takia ihmisten pitäisi: Suosia ja ostaa tuotteita jotka ovat merkitty Ympäristömerkillä. Suosia kimppakyytejä. Kierrättää tavaroita. Suosia Kotimaisia tuotteita. Kuluttaa harkitusti. 7. luokat Oscar Martinez Frondelius, Oulunkylän yhteiskoulu Sademetsien suojelu Kuvittele eteesi sademetsä. Sen puut ja kasvit. Sen vehreys, puhdas ilma ja koskemattomuus. Sen eläimet, kalat, nisäkkäät, linnut ja hyönteiset. Seuraavaksi kuvittele moottoritietä lähelläsi. Henkilöautot, rekat ja bussit. Pakokaasut ja likainen ilma. Mustunut lumi ojassa. Ihmisiä ajamassa töihin, kauppaan, minne vain. Mielessä tuskin sen kummempia ajatuksia kuin päämäärä, kauppalista ja viiden kilometrin päässä oleva liikenneonnettomuus, jonka takia liikenne ruuhkautuu. Mitä voimme tehdä? Voiko yksi ihminen vaikuttaa? Auttaako se muka mitään, että klikkaat Facebookissa tykkää-nappia? Ostat muropaketin, josta luvataan lahjoittaa yksi sentti sademetsien suojeluun? Sademetsiä hakataan ehkä tälläkin hetkellä. Ihmiset eivät jaksa enää ajatella muuta kuin rahaa. Sademetsät ovat maapallon keuhkot, sanotaan, ja niitä vaivaa nyt sairaus. Ihmiset. Voimme auttaa monella tavalla. Nykyään se on tehty meille helpoksi. Kirjoitamme nimemme paperiin, ja naps, olemme mukana sademetsien tuhoamisen vastaisessa työssä. Ostamme paketin puurohiutaleita, ja yhtäkkiä olemmekin lahjoittaneet viisi senttiä sademetsille. Ihminen on tuhonnut yli puolet sademetsistä ja pelkästään Amazonin sademetsää tuhotaan n neliökilometriä vuosittain. Tällä vauhdilla n % sademetsien ekosysteemistä tuhoutuu vuoteen 2020 mennessä. Pahimmillaan vuonna 2100 olisi jäljellä vain 18 % nykyisistä sademetsistä. Sademetsä tarjoaa suojaa monille eläimille, ja monet lääkekasvit kasvavat siellä. Kun sademetsiä hakataan, monien uhanalaisten eläinten elinalue vähenee. Ongelmana on se, että lääkkeistä saadut rahat virtaavat länsimaihin, eivätkä paikalliset asukkaat voi tulla toimeen lääkekasveilla ja lopettaa näin hakkuut. Esimerkiksi Brasilia on asettanut tiukkoja säädöksiä hakkuille, mutta salahakkuut ovat valitettavan yleisiä. Paikalliset ihmiset saavat elantonsa niistä. Yksi keino sademetsien suojelulle olisi saada paikalliset ihmiset hyödyntämään puunhakkuiden ja viljelymaiden sijaan uusiutuvia luonnonvaroja, kuten pähkinöitä ja hedelmiä. Sademetsäalueiden ostaminen suojelutarkoituksessa onkin hyvä keino pelastaa yksi maailman monimuotoisimmasta ekosysteemistä. Amazonin sademetsä on yksi maailman suurimmista sademetsistä ja se kattaa puolet Brasilian pinta-alasta. Sademetsää tuhoavat esimerkiksi maanteiden ja rautateiden rakentaminen ja jos käännettä ei tapahdu, koko sademetsä tuhoutuu muutaman seuraavan vuosikymmenen kuluessa. 7. luokat Suvi Ahonen, Mäntysalon koulu

10 Me pidämme huolen maailmasta Ihmisten on aika ymmärtää, mistä koko ajan puhutaan. Ilmastonmuutos on tosi tilanne, ja siihen pitää vaikuttaa. Mutta se pitäisin tietää, ettei auta, jos sanoo vaan, että kyllä se voi vaikuttaa, jos ne valot sulkee. Kaikki ajattelevat olevansa ainoita, jotka niin tekevät. Ja kun kaikki ajattelevat noin, kukaan ei loppuen lopuksi tee mitään. Minusta pitäisi vedota tosiasioihin ja kertoa ne tavalla, jolla ihmiset kuuntelevat, esimerkiksi elokuvalla. Huippuohjaajan tekemä elokuva, jossa kerrotaan, millainen maailma on vaikka 200 vuoden päästä, jos toimimme yhä silloin tällä tavalla. Elokuvassa pitäisi kertoa tulevien sukupolvien elämästä, varsinkin korostaa, että he ovat meidän lapsenlapsenlapsiamme, ja myös kertoa, kuinka nopeasti loppu voi tulla, jos ei muutoksia tule. Elokuvan lopussa voisi kertoa pienistä teoista ja näyttää toisenlainen maailma, jonka meidän muutoksien avulla pystymme antamaan tuleville sukupolville. Ja kun elokuvaan käytettäisiin paljon aikaa ja rahaa ja tehtäisiin siitä mielenkiintoinen, siitä tulisi maailmalla menestys ja saataisiin muutoksia aikaan. Sen jälkeen kun olisi saatu ihmiset kuulolle, voitaisiin alkaa kertoa lisää jokapäiväisistä muutoksista. Kenellekkään ei ole iso homma huolehtia, että sulkee turhat valot, pitää lämpötilat ympäristöystävällisinä ja muistaa kierrättää. Pitäisi myös laskea hintoja kaikesta ympäristöystävällisestä ja nostaa hintoja ympäristölle huonoista asioista. Ihmiset alkaisivat ostaa huomaamattaan ympäristöystävällisiä asioita. Samalla tavalla myös pitäisi laskea bussien, junien ja muun joukkoliikenteen hintoja. Kun joukkoliikenteen käyttäminen alkaisi olla kannattavampaa, ei kukaan enää jaksaisi käyttää autoon rahaa. Toivon, että nyt alettaisiin käyttää keinoja, jolla ihmiset vihdoin saadaan kuuntelemaan. Suurimmaksi osaksi asioita opitaan omista virheistä, mutta tässä ei ole sitä mahdollisuutta. Juuri sen takia ihmiset pitääkin saada meilkeinpä säikähtämään näyttämällä heille totuus. Minä ainakin haluan omille lapsilleni ja lapsenlapsilleni ja heidän lapsilleen ja koko suvulle siitä eteenpäin hyvän elämän, ja tietysti myös koko ihmis- ja eläinkunnalle. Maailma ja elämä on arvokas emmekä voi riskeerata sitä. Tämä on meidän maailmamme ja me pidämme siitä huolen. 8. luokat Venla Tiilikainen, Mäntysalon koulu Valinnan vaikeus Jenni tuijotti hintaa tyytymättömänä. Tosi kallista, hän sanoi kaverilleen Tarulle. Ihan niinku kaikki muukin luonnonkosmetiikka, Taru totesi, ja tytöt lähtivät ulos kaupasta ostamatta mitään. Mä tarviin kuukauden viikkorahat, jos meinaan ostaa yhenkään noista, Jenni huokasi. Se ei kuitenkaan sopinut Jennin suunnitelmiin, koska kaikki rahat uppoaisivat perheen joululahjoihin. Eikä rahaa ehtisi haalia yhtään enempää, koska jouluun oli enää vajaa kuukausi. No katotaan jostain toisesta kaupasta, jos siel olis halvempaa, Taru ehdotti. Niin tytöt tekivätkin. Hei kato! Nää meikit on ihan sikahalpoja! Taru hihkaisi. Jenni käveli Tarun viereen ja vilkaisi hintalappua. Melkeen kaks kymppiä halvempaa ku toises kaupas, Taru sanoi. Niin, mut arvaa miks? Jenni kysyi ja otti paketin käsiinsä. Nää onki testattu eläinkokeilla. Ja? Taru kummeksui. Ja mun mielestä se on väärin, Jenni vastasi ja laittoi pakkauksen takaisin. Tytöt lähtivät myös siitä kaupasta tyhjin käsin. Mihin sä ylipäätään edes tarvitset uusia meikkejä? Taru kysyi, kun tytöt istuivat kahvilassa. No mä

11 mietin, et olis kiva laittaa jotain uutta koulun joulujuhlaan ja muutenki, Jenni totesi. Sittenhän sun kannattaisi pyytää meikkejä joululahjaksi, Taru totesi samalla kun hörppäsi kahviaan. Mutta sitten mä en voi laittaa niitä joulujuhlaan, eikä mun vanhemmat hirveesti ylipäätänsä innostu siitä, et mä pyydän niiltä meikkejä lahjaks, Jenni valitti. No sitten sä et vaan saa niitä uusia meikkejä, Taru totesi kylmästi. Otatsä mitään syötävää tai juotavaa? Taru kysyi sitten. Mä otan varmaan ton yhen leivän, Jenni totesi ja käveli kassalle samalla, kun Taru hörppäsi taas kahvia. Jenni nappasi vitriinistä ruisleivän. Otatko mitään juotavaa? myyjä kysyi Ei kiitos, Jenni vastasi Se tekee kolme euroa ja kaheksakyt senttiä, myyjä totesi. Jenni otti leivän ja palasi pöytään, missä Taru oli juonut jo melkein koko kahvin. Mikset sä ottanu kahvia? Taru kysyi. En mä viitsi juoda mitään niin epäekologista, Jenni huokasi. Häntä ärsytti välillä, miten Taru ei koskaan yrittänytkään ymmärtää hänen arvojaan. Hei oikeesti, eihän se nyt siitä voi olla kiinni? Taru naurahti. Jenni alkoi vähitellen suuttua. On se. Sen takia mä en myöskään syö enää lihaa tai riisiä, Jenni sanoi kireästi. No, pääasia on, että sä syöt jotain, Taru sanoi ja yritti parhaansa mukaan parantaa latistunutta tunnelmaa. Jennikin hymyili jälleen. Illalla Jenniä kuitenkin harmitti. Taru kun oli hänen parhaita kavereitaan, ja Jennin mielestä yksi pahimpia asioita, mitä joulun alla saattoi tehdä, oli riitely. Jenni ajatteli jo soittaa Tarulle ja sopia riidan, kunnes muisti tämän olevan yhä käsipallotreeneissä. Siispä Jenni sulki puhelimen ja kävi sängylleen makaamaan ja mietti tilannetta. Sisimmässään Jenni tiesi Tarun olevan osittain oikeassa. Jenni kestäisi kyllä koulun joulujuhlan ja voisi pyytää meikkejä vanhemmiltaan joululahjaksi. Mutta ekologisemmin eläminen ei ollut naurun asia. Eikä ollut ilmastonmuutoskaan.

12 Myöhemmin illalla Jenni soitti Tarulle. Moi, Taru vastasi tyynellä äänellä puhelimeen. Moi. Kuule, mä olen oikeasti pahoillani tämänpäiväisestä, Jenni aloitti. Mäkin olen. Kai me voidaan vielä sopia asiasta? Taru kysyi. Toki. Ja se sun ehdotus pyytää meikkejä joululahjaksi on oikeesti aika hyvä. Mä uskon, että mun vanhemmat suostuu, Jenni totesi puhelimeen. Joo, tosi kiva juttu. Ja mäkin ajattelin muutenkin luopua kahvista, koska mun unenlaatu kärsii, Taru vastasi iloisena. Hyvä. Kompromissi. Moi, Jenni hihkaisi ja sulki puhelimensa tyytyväisenä. 8. luokat Rosa Kaimio, Oulunkylän yhteiskoulu Millainen on hyvä ympäristöteko? Hyviä luonnonhyvinvointia auttavia tekijöitä on paljon. Kaikki varmaan ensimmäiseksi ajattelevat vesivoimaa, tuulivoimaa, aurinkovoimaa. Puiden kaatamisen vähentämistä. Ydinvoiman vähentämistä. Fossiilisten polttoaineiden välttelemistä. Lyhyitä suihkuja. Ei tietokoneita, lamppuja ja TV:tä samaan aikaan päällä. Onhan nekin hyviä keinoja vaikuttaa elämäämme, tai no, lähinnä maapallon tulevaisuuteen, mutta on myös monia muita asioita, myös pikkuriikkisiä tekoja, joilla ihmiset voivat vaikuttaa. Välitunnilla yläasteelaiset, noin 14- tai 15-vuotiaat pojat, lorvivat käytävällä. Heidän luokanvaljovansa sekä vararehtorinsa tulevat rähjäämään heille, ja monille muille, että pitää mennä ulos haukkaamaan raitista ilmaa. Pojat siinä hetken loksillaan pyörivät, ja lähtevät sitten maleksimaan kohti pääovea. Ulkona yksi pojista nappaaa reppunsa pikkutaskusta hyvässä suojassa opettajilta olleen energiajuomatölkin. Hän alkaa sitä siinä lipittämään muiden poikien anoessa että saisivat osansa. Toinen poika etsii repustaan aamupalaksi ostaneensa dallaspullan ja alkaa mussuttaa sitä kavereidensa edessä kerskaillen. Kellot soivat ja pojat menevät sisään kouluun. Maahan on jäänyt litistetty tölkki ja rypistynyt paperipussi. Tämä on ihan arkipäivää minun koulussani, itseasiassa kaveripiirissäni. Vaikka tölkistä saa pantin, sitä ei vaan yksinkertaisesti jaksa pitää tallessa, ja kun peppu oli nyt niin mukavasti asetettu penkille ettei sitä jaksa nostaa, viedäkseen paperipussin roskikseen. Tottapuhuen, tämä melkein sama tapahtuma tapahtuu joka päivä, sillä samaisella kympinvälkällä. Ja uskoisin ettei se yksi pikkuinen sana on kenellekään outo. Se sana on kierrätys. En ole varmaan koskaan eläissäni heittänyt mitään roskaa maahan, purkkaa lukuunottamatta. Ja nyt jotkut ajattelevat että Hah, se huijaa, kaikki ny joskus on heittäny jonku karkkipaperin maaha. Mutta kun oikeasti mietin, en muista ainuttakaan kertaa milloin olisin heittänyt roskan maahan. Minut on myös opetettu kierrättämään, oikeastaan kaikki, mitä kaupasta vaan saa. Meillä kotona kierrätetään pahvi, paperi, lasi, pullot tietysti, maitotölkit ja semmoiset, muovi, ruuantähteet ja metalli. Aika paljon siis erinäköistä kamaa. Ihmiset näyttävät luulevan että esimerkiksi muovin kierrättäminen on kamalan vaikeaa, mutta oikeastaan se ei ole. Muoviesineet, esimerkiksi jotkut pienet jugurttipurkit ja jauhelihapaketit huuhdellaan, ja laitetaan johonkin astiaan. Sitten tulee se vaikein vaihe: mihin ne muovit sitten viedään? Noh, suurin osa ihmisistä taitaa luulla että muovijäte pitäisi viedä jonnekin kaatopaikan lajittelupisteeseen tai jotain muuta sellaista, mutta oikeasti, mäkin luulin niin, mutta sitten tulin käyneeksi lähimmässä Citymarketissa ja siellähän se muovinkierrätyspönttö oli. Samassa paikassa kuin pullonpalautus. Ja helppoahan se oli. Tuli vietyä ne samalla kuin pullotkin.

13 Jonkin aikaa sitten kuulin kaveriltani, että heidän perheessään ei kierrätetä mitään. Tai no, pullot tietysti, koska niistä saa pantin. Minusta se oli aika hullua, kun mietin mikä määrä sekajätettä siitä tulee. Meillä, esimerkiksi, juuri muovia tulee kaikista eniten, ja jos sen kierrättää, siitä voi valmistaa muoviesineitä ja muuta semmoista uudelleen ja uudelleen. Sekajätteestä ei enää ole nimittäin paluuta. Ne sysätään kaikki samaan jäteläjään, riippumatta siitä kuinka käyttökelpoista pahvia, muovia, paperia ja metallia siellä on. Minusta tuntuu siltä, että lapsille, tai nuorille, ei opeteta kunnolla kierrättämistä koulussa. Kyllähän sitä perjaatteessa käydään läpi, että kuinka hyvä tapa se on edistää maailmamme hyvinvointia, ja kuinka helppoa se on, mutta sitä ei oikeasti OPETETA. Niinkuin käsikädestä näyttämällä että pese maitotölkki, laita se talteen, vie myöhemmin kartongin keräykseen -tyylillä. Tai jos koulu ei aio sitä opettaa, voisivat edes vanhemmat näyttää hyvää esimerkkiä jälkikasvulleen. En tässä kirjoitelmassani kuitenkaan tarkoita sitä, että kierrättäminen olisi ehdottomasti paras keino pelastaa maailma, tai että se olisi hirveän kohuttu ympäristöön liittyvä aihe. Tarkoitan sitä, ylipäätään, että jokainen voi pikkuriikkisillä teoillaan auttaa, edes vaikka ihan vähäsen. Enkä väitä myöskään itseäni täydelliseksi ekoihmiseksi tai kierrättäjäksi, olen minäkin niissä asioissa lintsannut, tosin yritän parantaa tapojani. Ja hei, vaikka se kierrättäminen onkin niin pelottava sana, niin ihan pienillä jutuilla, ihan vain silläkin, ettet litistä sitä Megaforce-tölkkiä aina maahan, voit auttaa, ei se ole niin vaikeaa. 9. luokat Johanna Weselius, Mäntysalon koulu

14 Ratkaisu ilmastonmuutokseen(ko?) Ilmastonmuutoksen torjumiseksi on mietittävä, mikä olisi tehokkain keino torjua se. Samalla ajan painaessa vastaan vaihtoehtoja jää vain vähän jäljelle. Uusia keksintöjä kasvihuoneilmiön välttämiseksi on vaikea keksiä: mikään ei tunnu korvaavan vanhoja tuttuja asioita, jotka toimivat paremmin tarpeisiimme verrattuna, vaikkakin nopeuttavat ilmastonmuutosta. Tämä vaihtoehtokin on pakko torjua kuluttajien eli meidän ihmisten ansiosta. Me ihmiset olemme olennaisin osa ilmastonmuutosta. Me olemme aiheuttaneet ongelman ja meidän se myös pitäisi ratkaista. Kuitenkin tämä tuo esiin uuden ongelman: kuka viitsisi vastata tähän tehtävään? Luultavammin ihmiset eivät haluaisi luopua vanhoista tavoistaan. Tähän asiaan vaikuttaa myös se, etteivät ilmastonmuutoksen ongelmat vaikuta nykyhetken ihmisten enemmistöön juuri mitenkään. Vakavatkaan ongelmat eivät ajoitu lähitulevaisuuteen. Miksi siis ratkoa ongelmaa, jos se ei koske itseä? Päähuolenaihe on siis tämä: ``Miten ihmiset saataisiin ottamaan ilmastonmuutos vakavasti? Tämä on suuri ongelma, kenties yksi vaikeimmista. Sen ratkaiseminen ei tule olemaan mitenkään helppoa. Maailmassamme on yli seitsemän miljardia ihmistä, eikä se, että vain osa ihmisistä pyrkii estämään ilmastonmuutosta, voi ratkaista tätä ongelmaa. Ihmiset tuntuvat ajattelevan vain yhtä asiaa: hyöty, hyöty ja hyöty. Tämän takia esim. fossiilisia polttoaineita pidetään suuressa suosiossa. Eikä tämä suosio tunnu laantuvan. Tiedämme ongelman ja olemme jopa yrittäneet ratkaista sitä. Mielestäni nämä yritykset eivät ole olleet onnistuneita. Diaesityksillä ja dokumenttivideoilla ei luultavammin ole toivottua tulosta. Ihmisten mielenkiinto näitä asioita kohtaan ei vain tunnu riittävän. Elokuvat sen sijaan ovat mielenkiintoisempi vaihtoehto. Ne tuntuvat kiinnostavan suurinta osaa ihmisistä. Silti, oli elokuva kuinka hyvä tahansa, ihmiset kiinnittävät useimmiten huomion enemmän tarinan juoneen kuin sen teemaan. Näin elokuvatkaan eivät ole ongelman ratkaisu. Yksi tapa vaikuttaa ihmisten asenteisiin on lainsäädäntö. Tämä ei kuitenkaan ole suositeltava idea, päinvastoin, sillä se voi aiheuttaa laajoja mielenilmauksia. Voisi melkein sanoa, että päästöjä aiheuttavien asioiden käyttäminen olisi kansalaisoikeus. Sen kieltäminen saisi päätöksen säätäjät vaikuttamaan lähes diktaattoreilta. Tulevaisuutta ajatellen, jos ilmastomuutosta ei vielä pystytä pysäyttämään, meidän täytyy vaikuttaa nuorison ja suuryritysten asenteisiin. Nämä ryhmät voivat vielä pelastaa maapallon ilmastonmuutoksen vakavimmilta ongelmilta. Mutta näiden ryhmien päätöksentekoon on erittäin hankala vaikuttaa. Suurta osaa nuorisoa ei oikein kiinnosta ekologinen ajattelu, ellei se jotenkin tule erityisen suosituksi massakulttuurissa. Osa suuryrityksistä tekee miten tahtoo, ellei se ole laitonta. Näin ollen, ihmisiä on erittäin hankalaa saada mukaan ilmastonmuutoksen torjumiseen. Mutta se on se asia, johon meidän täytyy löytää ratkaisu. Sillä ilman muita on hankalaa pelastaa maailmaa. 9. luokat Markus Leivo, Taivallahden peruskoulu

15 Lisätietoja Energiateollisuus ry, Milka Kortet Mainostoimisto Laine 2013