Riihimäen, Hausjärven ja Lopen ympäristölinkki 1/2002 Ilmestyy keväisin ja syksyisin. Vesi takaa elämän

Transkriptio

1 Ekokaari 1/2002 Etusivu ja sisällysluettelo Riihimäen, Hausjärven ja Lopen ympäristölinkki 1/2002 Ilmestyy keväisin ja syksyisin. Vesi takaa elämän Tässä Ekokaaressa puhutaan paljon vedestä. Vesi tarjoaa virkistystä ja huvia, mutta se on myös elämänkysymys. Ympäristötalon hankesuunnitelma valmistui Uimaan ja retkille! Elämän vesi veden kiertokulku Kanta-Hämeen järvien kunnostushanke lähdössä liikkeelle Hausjärven jätevedet Riihimäelle lähivuosina Loppi mukana Karjaanjoki-LIFE - vesistöhankkeessa Muovix iskee sinne missä puu on huono Ekokem käsittelee nyt myös kuvaputkia ja kylmälaitteita Hausjärven kotien ongelmajätteet kunnan keskusvaraston konttiin Yritykset kaipaavat lisää tietoa ympäristömääräyksistä Mommilanjärvellä soudellaan taas Syödäänkö meillä luomua ja lähiruokaa? Puutarhajätteiden vastaanotto ja keräys Riihimäellä Riihimäen ympäristökeskus muutti yritystaloon Näin toimii Lopen jätehuoltojärjestelmä Hausjärven ympäristösihteeriksi Minna Karhunen Uimaan rannoille! Luontoon liikkumaan! Kotiseuturetkiä torstai-iltaisin Riihimäen luontopolut Sademetsä puutarhassasi? Toimitus ja ilmoitukset Aikaisemmat lehdet Ekokaari 2/2001 Ekokaari 1/2001 Ekokaari 2/ :55:19

2 Ekokaari 1/2002 Ympäristötalon hankesuunnitelma valmistui Ympäristötalon hankesuunnitelma valmistui Osana Ryti-hanketta valmistuneessa hankesuunnitelmassa kuvataan kaksi vaihtoehtoa Riihimäen seudun (Riihimäki, Loppi, Hausjärvi) ympäristötaloksi. Suunnitelma sisältää pohdintaa seudun ympäristöviestinnän haasteista, talon toimintaympäristöstä monine yhteistyön mahdollisuuksineen ja ehdotuksia ympäristötalon tuleviksi toiminnoiksi. Luontokoulun toteuttamissuunnitelma välineluetteloineen on koottu omaksi luvukseen. Hankesuunnitteluprosessin kuvauksesta ja tehdystä vaihtoehtojen vertailusta ilmenevät perusteet hankesuunnittelutyöryhmän yksimieliselle esitykselle ympäristötalon toteuttamisesta uudisrakennuksena ekologisen rakentamisen periaatteita noudattaen. Hankesuunnitelmaan voi tutustua kirjastoissa sekä internetissä osoitteessa Ympäristötalokeskusteluun internetissä voit osallistua Hyrinetin keskusteluryhmässä osoitteessa Maija Venäläinen projektipäällikkö Ryti-hanke puh gsm faksi Helsingin Harakan luontotaloa käytetään monenlaisiin tapahtumiin. (1 / 2) :55:20

3 Ekokaari 1/2002 Ympäristötalon hankesuunnitelma valmistui Ympäristötalon hankesuunnitelmasta pyydetyissä valmisteluvaiheen lausunnoissa talon tulevat käyttäjät myös ideoivat talon toimintoja. Tässä poimintoja saaduista ehdotuksista: Luontokoulun yhteyteen on syytä hankkia uusia tietokoneavusteisia oppimisympäristöjä. Ympäristötalo sopii yhdistyskäyttöön esimerkiksi metsämörrikoulun ja hiihtokoulutuksen tukikohtana. Retkeilykoulutus sopii taloon hyvin. Tarvitaan kartat lähiympäristöstä suunnistuskoulutusta ja seikkailua varten, ja myös esitteet ja kartat lähialueiden retkeilyreiteistä (esim. Paaran patikka, Usmi). Tiloissa voisi järjestää yhdistysten ympäristöaiheisia tapahtumia ja tilaisuuksia, esimerkiksi kansalaisopiston kursseja. Luonnonsuojeluyhdistyksen luontokerhon toiminta sopisi siirrettäväksi ympäristötalolle. Ympäristötaloon kannattaisi koota niin luonnonsuojeluyhdistykseltä kuin muiltakin luontoharrastajilta seudun luontoa esittelevä kuvakokoelma. Vaihtuvia näyttelyjä tarvitaan pysyvän näyttelyn lisäksi. Havainnollisia ja konkreettisia elämyksiä oppimisen tueksi kuten täytettyjä eläimiä, lintujen ääniä, iso akvaario, kylmä/lämmin tuntemuksia ja eläinääniä. Lasten ja nuorten ideoimia asiantuntijavierailuja ja laboratorio kunnollisine työvälineineen. Retkeilyvälinelainaamo Kirjalainaamo Voitaisiin kehitellä ympäristöpeli, jossa olisi paikallisia luontokohteita. Joskus voisi olla paikalla remontti Reiska joka näyttäisi kuinka voi korjata lelun Kasvimaa Vanhemmille ja lapsille yhteisiä luontoteemaan liittyviä iltoja yhdistettynä vanhempainiltaan. Perheille vapaa-ajanviettopaikka, luontokerho voisi olla koko perheen harrastus. Nuorille suunnattu jokin luontoon liittyvä kerho, jossa voisi kokoontua välillä ympäristötalolla ja mahdollisesti tehdä työtä paikallisesti luonnon parissa. Rakentajille apua ja neuvontaa ekorakentamisessa. Yritysosiossa voisi olla laajemmin kierrätys kaikkine vivahteineen, tuotteiden elinkaariajattelu, yritysten vastuu ympäristöstään, teknologia ympäristön suojelemisessa jne. Ympäristötalolla voisi järjestää jätehuoltoon liittyviä näyttelyitä ja yleisötapahtumia kuten kompostointi-iltoja. Tapahtumien yhteyteen voisi lapsille kehitellä esim. jätemateriaalin hyödyntämisestä ja käytöstä työpajoja ja muuta käsillä tekemistä. Ympäristötalon pihalla voisi olla malli monikäyttöisestä ja laadukkaasta jätekatoksesta ja sisälle eri jätemateriaaleille lajitteluastiat. (2 / 2) :55:20

4 Ekokaari 1/2002 Pääkirjoitus: Uimaan ja rannoille! Uimaan ja retkille! Kootessani tähän lehteen luetteloa alueemme uimarannoista hämmästyin suuresti. Jopa kuntien ylläpitämiä rantoja on niin paljon, että vaikka kävisin listan mukaisesti joka päivä uudella rannalla ja aloittaisin alusta, kun lista loppuu, en ehtisi kolmen kesäkuukauden aikana käydä samalla rannalla kuin viisi kertaa! Täytyy myöntää, että suurin osa kahdeksastatoista uimapaikasta on minulle tuntemattomia, vaikka olenkin asunut näillä main yli 30 vuotta. Olen käynyt korkeintaan seitsemällä tai kahdeksalla paikalla ja uinut niistä ehkä neljällä. Tarjontaa siis on, kunhan käytämme tarjouksia! Tänä kesänä aionkin tutustua uimapaikkoihin. Tässä vaiheessa kuvittelen jopa polkevani lähimmille rannoille reippaasti polkupyörällä, pulahtavani veteen ja polkevani takaisin kotiin. Vaikka hienon suunnitelmani matkaväline muuttuisikin pyörästä autoksi, on uiminen parempaa kuin kotona istuksiminen! Tästä kesästä tulee oikea uintikesä! * * * Lehdessämme on myös pitkä luettelo niistä ulkoilumahdollisuuksista, joita alueellamme järjestetään. Ei lista tietenkään ole kattava, mutta vinkkejä siitä kyllä saa. Mitä sitten tehtäisiin torstai-iltaisin? Tähänkin vapaa-ajan ongelmaan tämä lehti tuo helpotuksen. Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys ja Riihimäki-Seura järjestävät jokaisena torstai-iltana aivan keskikesää lukuunottamatta mielenkiintoisia opastettuja retkiä lähiympäristöön. Parasta tässä tarjonnassa on, ettei se maksa mitään tai sitten hyvin vähän. Kaikissa kunto kohentuu ja tuntemus kotiseudusta laajenee. Retkillä tapaa muita ihmisiä, joten mahdollisuus tuttavapiirin laajentamiseenkin on olemassa. Eipä nyt sitten jäädä lukemaan näistä mahdollisuuksista vain lehdestä, vaan lähdetään mukaan! Ihmisen vireä elämä on aika usein itsestä kiinni. Virkeää ja iloista kesää! Urpu-Kaarina Yli-Laurila (1 / 2) :55:21

5 Ekokaari 1/2002 Pääkirjoitus: Uimaan ja rannoille! (2 / 2) :55:21

6 Ekokaari 1/2002 Elämän vesi - veden kiertokulku Elämän vesi - veden kiertokulku Elämän vesi veden kiertokulku on Uudenmaan maakunnan ja eteläisen Hämeen kouluille, lähinnä luokille 5-9, suunnattu ympäristökasvatushanke. Lähtökohtana ovat vesi ja vesivarat, veden luontainen kiertokulku sekä ihmisen vaikutus veden kiertoon. Elämän vesi virtaa historian ja nykypäivän kautta tulevaisuuteen. Kun oppilaat seuraavat veden kiertoa, he tutustuvat lähiympäristönsä ja kotimaakuntansa luontoon, yhteiskuntaan ja kulttuuriin toimivana kokonaisuutena. Tavoitteena on ympäristölukutaitoinen ja vastuuntuntoinen kansalainen, joka osaa lukea luonnon kirjaa, asettaa kysymyksiä ja tietää, miten yhteiskunnassa voi vaikuttaa päätöksentekoon. Haluamme konkreettisesti viedä oppilaat veden äärelle. Kosken partaalla tai jätevedenpuhdistamolla syntyvät elämykset ja oivallukset jättävät toivottavasti elinikäisiä oppimisjälkiä nuoriin aivoihin, sanoo hankkeen projektisihteeri Päivi Vääränen. Toinen tärkeä tavoite hankkeella on luoda nettiin opetusmateriaalipaketti kalvopohjineen. Emme tee uudelleen jo tehtyä, vaan linkitämme jo olemassa olevaa aineistoa ja teemme uutta nimenomaan alueellisesta näkökulmasta. Kaikki linkkivinkit ovat tervetulleita. Muihin ympäristökasvatushankkeisiin voi tutustua opetushallituksen kestävän kehityksen verkkosivuilla edu.fi/teemat/keke/ Alueellisesti hankkeen pääpaino on Uudellamaalla, mutta Vantaanjoen valuma-alue on kokonaisuudessaan mukana, siis myös Riihimäen seutu. Tänä vuonna veden ääreen tehtävistä kevätretkikohteista toteutuvat ainakin Vanhankaupunginlahti Helsingissä, Lemmenlaakso Järvenpäässä, Nukarinkoski Nurmijärvellä sekä Tammisaari, jonne ollaan lähdossä ainakin Hyvinkäältä. Lisätietoja: Projektisihteeri Päivi Vääränen puh Paivi.Vaaranen@vyh.fi (1 / 2) :55:22

7 Ekokaari 1/2002 Elämän vesi - veden kiertokulku (2 / 2) :55:22

8 Ekokaari 1/2002 Kanta-Hämeen järvien kunnostushanke Kanta-Hämeen järvien kunnostushanke lähdössä liikkeelle Kahdeksan Kanta-Hämeen alueella toimivaa järvien suojeluyhdistystä yhteistyössä Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosaston ja sijaintikuntien ympäristöyksiköiden kanssa ovat vuoden 2001 aikana valmistelleet EU-rahoitteista vesistökunnostushanketta vuosille Hankkeen virallinen nimi on Kanta-Hämeen järvet kestävään kehitykseen. Lopen alueelta hankkeessa ovat mukana Loppijärvi ja Kesijärvi (osittain Janakkalan alueella), Riihimäen alueelta Paalijärvi. Rahoituspäätös odotetaan saatavan viimeistään syksyllä 2002, jonka jälkeen käytännön kunnostustoimet voidaan aloittaa, toiminnan painopisteen ollessa kuitenkin vuosilla Hankkeen yleistavoitteena on järvien vedenlaadun parantaminen ja säilyttäminen hyvänä sekä väestön hyvinvoinnin edistäminen. Yksityiskohtaisia tavoitteita ovat mm. järvien tilan ja kuormituslähteiden selvittäminen, järvien hoitosuunnitelmien laatiminen sekä järviin tulevan ravinnekuormituksen vähentäminen ympäristötietoisuutta lisäämällä ja jäte- ja valumavesien tehokkaammalla käsittelyllä. Tavoitteiksi mainitaan lisäksi järvien kunnostamisen ja niiden tilan parantamisen monipuolisen keinovalikoiman hyödyntäminen, toteutettujen toimenpiteiden arviointi ja vesien biologisen tilan seurantaan liittyvä kehitystyö sekä järvien suojeluyhdistysten ja muiden toimijatahojen välisen yhteistyön edistäminen. Lisätietoja hankkeesta on saatavissa Loppijärven Ystävät ry:ltä, Kesijärven ja Paalijärven suojeluyhdistyksiltä sekä Lopen ja Riihimäen ympäristöyksiköistä. 16:55:22

9 Ekokaari 1/2002 Hausjärven jätevedet Hausjärven jätevedet Riihimäelle lähivuosina Johtovettä ja viemäri myös Hausjärven kirkonkylään, Turkhaudalle, Karaan ja Apilistoon Hausjärven jätevedet johdetaan muutaman vuoden kuluttua siirtoviemäriä pitkin Riihimäelle ja tekniikaltaan vanhentuneista omista jätevedenpuhdistamoista voidaan luopua. Siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon rakentaminen antaa edellytykset myös linjojen varressa sijaitsevien hajaasutusalueiden, Hausjärven kirkonkylän, Turkhaudan, Karan ja Apiliston liittämiseen kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Lähitulevaisuudessa myös Hausjärven ja Lopen jätevedet päätyvät Riihimäen jätevedenpuhdistamoon. Hausjärven kunnan asukkaista noin 40 prosenttia on kunnallisen vesijohto- ja viemäriverkoston piirissä. Jätevedet puhdistetaan kunnan omilla puhdistamoilla Oitissa, Hikiässä ja Ryttylässä. Ongelmana on, että nykyiset puhdistamot ovat vanhentuneita ja laitosten lupaehdot ovat jatkuvasti tiukentuneet. Toistaiseksi lupaehdot on pystytty täyttämään pieniä lyhytaikaisia laitoskohtaisia poikkeuksia lukuunottamatta. Hyvinkään Riihimäen seudun vesihuollon kehittämissuunnitelman vaihtoehtoselvitysten lopputulokseksi saatiin, että Oitin, Hikiän ja Ryttylän jätevedet on edullisinta johtaa siirtoviemäriä pitkin Riihimäen keskuspuhdistamolle. Hausjärven kunta tilasi viime vuonna Ryttylä-Turkhauta-Kara-Riihimäki ja Oitti-Hausjärvi kk- Riihimäki siirtoviemärilinjojen suunnittelun Viatek Oy:n Tampereen toimistolta. Pääosa siirtoviemärin ja sen yhteyteen tulevan yhdysvesijohdon suunnittelusta maastotutkimuksineen tehtiin viime vuoden aikana. Suunnittelutyö on valmis tulevana kesänä. Parhaillaan Hausjärven kunta valmistelee yhdessä Riihimäen kaupungin kanssa ympäristölupahakemusta luvan saamiseksi Hausjärven jätevesien johtamiseksi Riihimäen keskuspuhdistamolle. Siirtoviemäri- ja yhdysvesijohtohankkeen toteutus on ajoitettu Hausjärven taloussuunnitelmassa ja Hämeen ympäristökeskuksen hankeohjelmassa vuosille Kustannusarvioksi on tällä (1 / 2) :55:23

10 Ekokaari 1/2002 Hausjärven jätevedet haavaa arvioitu noin 2.6 milj. euroa (15,5 milj. mk). Puolet hankkeen kustannuksista maksaa Hausjärven kunta, ja toisen puolen rahoitus tulee joko EU-rahoituksena tai hanke toteutetaan kansallisella rahoituksella valtion vesihuoltotyönä. Jouko Varis toimialapäällikkö Kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila (2 / 2) :55:23

11 Ekokaari 1/2002 Karjaanjoki-LIFE Loppi mukana Karjaanjoki-LIFE -vesistöhankkeessa Osa Länsi-Lopen pintavesistä virtaa etelään, Karjaanjoen vesistöön. Lopen kunta on 33 yhteistyötahon kanssa mukana keväällä 2001 alkaneessa EU-rahoitteisessa Karjaanjoki-LIFE vesistöhankkeessa, joka jatkuu maaliskuuhun 2005 saakka. Vesistöä käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Hankkeen yleistavoitteita ovat vesistön tilan ja käyttöarvon parantaminen. Hanke jakautuu seitsemään osahankkeeseen, joista Loppi on mukana virtavesien entisöinnin ja vesistön kestävän virkistyskäytön osahankkeissa. Virtavesien osalta tavoitteita ovat kattavan suunnitelman laatiminen virtavesien saattamiseksi lähemmäksi luonnontilaa ja sen mukaiset toimet jokien ja purojen entisöimiseksi sekä hyvän ekologisen tilan luominen virtaaviin vesiin. Lopen osalta on tähän mennessä toteutettu Vastinkosken hoitotalkoot Virkistyskäytön osahankkeen tavoitteena on luoda perusta kestävälle luonto- ja elämysmatkailulle sekä alueiden virkistyskäytölle turvaamalla ja säilyttämällä myös alueiden muut ympäristöarvot. Osahanke on vielä alkuvaiheessa. Sidosryhmäverkostoa on rakennettu, kuntien ja alueellista matkailutietoa on kerätty ja matkailuyrittäjille suunnattu kysely on suoritettu. Lisätietoja hankkeesta on saatavissa internet-sivuilta ja Lopen ympäristönsuojelusihteeriltä. 16:55:23

12 Ekokaari 1/2002 Muovix Muovix iskee sinne missä puu on huono Jätemuovista syntyy Riihimäellä painekyllästetyn puun korvaavia tuotteita Suomessa syntyy jätemuovia tonnia, ja siitä hyödynnetään raaka-aineena kymmenesosa eli tonnia. Riihimäkeläinen Muovix Oy hyödynsi siitä viime vuonna tonnia ja pyrkii tänä vuonna tonniin. Tämä penkki on tehty jätemuovista. Muovix on Suomen toiseksi suurin jätemuovin hyödyntäjä, mutta ainoa, joka valmistaa uusioraaka-aineeen lisäksi valmiita tuotteita, painekyllästettyä puuta korvaavia eri muotoisia muoviprofiileja. Muovixilla on Suomessa yksinkäyttöoikeus käsittelytekniikalleen. Tuotteemme on hyvä siellä, missä puu on huono eli maan tai veden kanssa kosketuksissa olevissa tai erittäin likaisissa kohteissa, sanoo toimitusjohtaja Mika Surakka. Suomen ympäristökeskuksen ohjeen mukaan painekyllästettyä puuta ei enää tule käyttää lasten leikkipaikoilla, ruokakasvien lähettyvillä eikä sisätiloissa. Hollannissa painekyllästetyn puun käyttö on kokonaan kielletty. Meidän tuotteesta taas voisi tehdä vaikkapa leluja. Kansainväliset markkinat avautuneet Muovix aloitti toimintansa tammikuussa Kuluvan vuoden liikevaihdoksi on budjetoitu 1,2 milj. euroa. Kanava kansainvälisille markkinoille avautui tammikuussa 2002, jolloin neljännes Muovixista siirtyi saksalaisen Kohli Chemie GmbH:n omistukseen. Tilauskanta on hyvä. Töitä on tehty kolmessakin vuorossa, toimitusjohtaja Mika Surakka selvittää. Muovix tekee nyt töitä yhdeksän hengen voimin. Osa tuotannosta valmistuu erilaisiksi lautaa muistuttaviksi profiileiksi, osa lähtee uusioraaka-aineena ulkomaille. Ainakaan toistaiseksi Muovix ei ota muovijätettä kuluttajilta. Syynä on ihmisten puutteellinen muovituntemus. Hevosetkin tykkäävät Muovixista Muovixissa tehtaillaan muun muassa profiileja hevoskarsinoiden väliseiniin, joista on tullut menestys sekä kotimaassa että Ruotsissa. Hevoset eivät järsi uusiomuoviseiniä, niitä on helppo pestä ja ne kestävät hevosen kavioniskuja kaksi kertaa paremmin kuin puiset seinät. Muita Muovixin kuluttajatuotteita ovat eläinten alusritilät, aitatolpat, kaivonkannet, kompostorit ja sahapukit. Julkiseen rakentamiseen Muovix toimittaa profiileja muun muassa (1 / 2) :55:24

13 Ekokaari 1/2002 Muovix pengerrysrakenteisiin, hiekkalaatikoihin ja penkkeihin. Alihankkija kasaa kaikki tuotteet. Maatalousmuovien uusiokäyttöön on tulossa ratkaisu kesän aikana. Sen jälkeen alamme ottaa vastaan pyöröpaalikalvoja ja aumamuoveja, Mika Surakka valottaa tulevaisuutta. Teksti: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Kuva: Muovix Oy:n arkisto (2 / 2) :55:24

14 Ekokaari 1/2002 Ekokem Ekokem käsittelee nyt myös kuvaputkia ja kylmälaitteita Kylmälaitteet, televisioiden kuvaputket ja tietokonemonitorit on luokiteltu EU:n ongelmajäteluettelon mukaan kuluvan vuoden alusta ongelmajätteeksi. Ekokem Oy Ab:n yhtiöt tarjoavat valmistajille ja maahantuojille sekä ympäristönhuoltoyrityksille ja kunnille EUdirektiivin kierrätys- ja käsittelyvaatimukset täyttävän kotimaisen kierrätyspalvelun. Konsernin uusimmat investoinnit on tehty sähkö- ja elektroniikkalaiteromun lajitteluun ja käsittelyyn sekä lajiteltujen jätejakeiden hyödyntämiseen. Näiden putkien sisällöt olivat edellisessä elämässään kodinkoneiden ja elektroniikkalaitteiden osia. Puretaan, lajitellaan, jalostetaan Ekokem-Palvelu Oy purkaa televisiot ja näyttöpäätteet sekä lajittelee ja toimittaa erilleen saadut materiaalit jatkokäsittelyyn. Hyödynnettävät materiaalit jalostetaan teollisuuden raakaaineeksi ja ongelmajätteet käsitellään Ekokemissä. Kuvaputken kartiolasi pudistetaan ja se voidaan hyödyntää uuden kartiolasin tuotannossa. Sen sijaan paneelilasin hyötykäyttöä vaikeuttaa lasissa oleva bariumoksidi. Sen kotimaista hyödyntämisvaihtoehtoa selvitetään parhaillaan. Kylmälaitteista Ekokem-Palvelu poistaa ensin muovi- ja lasihyllyt ja mahdollisen elohopeaa sisältävän valokatkaisijan. Sen jälkeen laitteesta poistetaan kylmäaine ja kompressori öljyineen. Öljystä poistetaan kuumentamalla siihen sekoittunut kylmäaine, jolloin öljy saadaan toimitettua hyödynnettäväksi. Esikäsitellyt kylmälaitteet toimitetaan Ekokemin kylmälaitteiden hyödyntämislaitokseen, jossa ilmakehän otsonikerrosta heikentävät aineet otetaan eristeistä kaasutiiviin murskauksen yhteydessä talteen ja syötetään suoraan ongelmajätepolttoon. Vastaavilla ulkomaisilla laitoksilla kaasu on tiivistettävä nesteeksi ennen kuin se voidaan toimittaa ongelmajätelaitokselle käsiteltäväksi. Ekokemin ratkaisu kuluttaa merkittävästi vähemmän energiaa, selvittää kehitysinsinööri Jorma Manninen Ekokemistä. Metallit, muovit ja polyuretaani erotetaan murskauksen jälkeen. Hyödynnettävät materiaalit toimitetaan hyödynnettäväksi ensisijaisesti kotimaisen teollisuuden raaka-aineena tai energiana. 16:55:24

15 Ekokaari 1/2002 Hausjärven kotien ongelmajätteet Hausjärven kotien ongelmajätteet kunnan keskusvaraston konttiin Hausjärven kunnan keskusvarasto on muutaman vuoden toiminut Oitissa Vanhan Valtatien varrella. Varastonhoitaja Keijo Laurila huolehtii varaston ohella myös keräyspisteestä, johon hausjärveläiset kotitaloudet saavat tuoda ongelmajätteitään. Se onkin Hausjärven alueella ainoa ongelmajätteiden keräilypiste, joka on tarkoitettu kotitalouksille. Toinen mahdollisuus ovat kiertävät ongelmajätekeräykset, joita järjestetään pari kertaa vuodessa. Ongelmajätteet on mahdollista kuskata myös Kapulan jätteenkäsittelyalueelle, ja apteekki ottaa vastaan vanhoja lääkkeitä. Yritykset toimittavat ongelmajätteet suoraan Ekokemiin. Käytöstä poistettuja akkuja on säilytettävä umpinaisessa kannellisessa astiassa. Näin valuvat aineet eivät pääse maaperään, Keijo Laurila näyttää. Sen sijaan ongelmajätteitä eivät ole rautaromut, tyhjät muoviastiat, rakennusjätteet tai käytöstä poistetut tietokoneet ja kodinkoneet, jotka on toimitettava suoraan Kapulaan. Siellä jätteistä peritään käsittelymaksu, Keijo Laurila neuvoo. Ongelmajätteitä sopii tuoda keskusvarastolle maanantaisin, tiistaisin ja keskiviikkoisin klo , torstaisin klo ja perjantaisin klo Viikonloppuisin paikka on suljettu. Kannattaa tulla aamupäivällä tai varmistaa puhelimitse, , että olen paikalla, sillä saatan olla iltapäivällä asioilla, Keijo Laurila tuumaa. Keskusvarastossakin kierrätetään Hausjärven kunnan keskusvarasto on kuin pieni rautakauppa: hyllyillä ovat hyvässä järjestyksessä paperituotteet, työkalut, lamput, pesuaineet, kertakäyttöastiat, siivousvälineet, putket, rautatavarat, kunnallistekniikan varaosat, levyt, matot, lasikuitutapetit, liimat, maalit ja paljon muuta. Maalivarastossa voi tehdä myös pieniä maalaustöitä ja kirvesmiesten varastossa korjauksia. Jonkin verran meillä on uusiokäyttöä, sillä pyrimme ottamaan talteen sellaiset osat, joita voi vielä käyttää korjauksiin, Keijo Laurila kertoo. Ympäristöä ajatellaan käyttämällä loisteputkimallia, joka menettää valaistustehostaan vain 5 prosenttia entisen 40 prosentin sijaan. Pesuaineiden valtavan kehittymisen Keijo Laurila on saanut todistaa omin silmin viime vuosien aikana. Teksti ja kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila (1 / 2) :55:25

16 Ekokaari 1/2002 Hausjärven kotien ongelmajätteet (2 / 2) :55:25

17 Ekokaari 1/2002 YKY-hanke Yritykset kaipaavat lisää tietoa ympäristömääräyksistä Yritysten ympäristöpalvelutarpeita kartoitettiin Riihimäen seudulla Yky-hankkeen toimeksiannosta Tampereen yliopiston Liiketaloudellinen tutkimuskeskus selvitti Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen yritysten ympäristöpalvelujen tarvetta. Kartoitus tehtiin syksyn 2001 aikana kirjekyselynä ja haastatteluina. Vastauksista puolet saatiin Hyvinkäältä ja hieman yli kolmannes Riihimäeltä. Kyselytutkimukseen vastanneista puolet edusti teollisuusyrityksiä. Kartoituksen perusteella yritykset toivovat saavansa tietoa erityisesti voimassa olevasta ympäristölainsäädännöstä ja myös tulossa olevista muutoksista. Yli puolet vastanneista käyttäisi mielellään ulkopuolisia palveluja omaa toimialaa koskevien tulevien määräysten selvittämisessä. Ympäristöalan koulutusta ilmoitti tarvitsevansa 40 prosenttia vastanneista. Lisätietoa kaivattiin myös jätehuollosta, energiansäästöstä sekä laatu- ja ympäristöjärjestelmistä. Kartoituksen tuloksia käytetään Yky-hankkeessa suunniteltaessa yrityksille tarjottavia ympäristöpalveluita. Suunnittelutyö käynnistyy kevään 2002 aikana. Tarinka Ringvall 16:55:25

18 Ekokaari 1/2002 Mommilanjärven soutelu Mommilanjärven soutelu Mommilanjärvellä soudellaan taas Tapahtuman järjestelyjen taustalla on kahdeksan hausjärveläistä, lammilaista ja riihimäkeläistä yhdistystä. Tämänvuotisten soutelujen teemana on Soutelua Mommilanjärven hyväksi 13 kerta kunnon vuosi. Teemalla korostetaan vesistön säilyttämistä ja fyysisen ja henkisen kunnon tärkeyttä. Souduista mahdollisesti saadut varat käytetään vesistön kunnostamiseen, mukana olevien yhdistysten toiminnan tukemiseen ja soutujen edelleen kehittämiseen. Tänä vuonna järjestetään jälleen kanoottiretket Kärkölän Lappilasta ja Hausjärven Oitista. Viime kesäiseen tapaan pyöräilijöille on oma lenkkinsä järven ympäri. Lapset pääsevat tutustumaan maatilojen elämään ja tapaamaan eläimiä aidossa ympäristössä maatiloille järjestetyillä kiertoajeluilla. Kaikkein pienemmille on luvassa lapsiparkki. Soutelutapahtuma myös ympäristön asialla Huoli ympäristön tilasta ja etenkin vesistön säilymisestä seuraaville sukupolville on soutujen vakavampana teemana. Jotta hyvää tarkoittavasta tapahtumasta ei muodostuisi ympäristöä rasittava, on tapahtumalle tehty oma ympäristösuunnitelma. Mommilanjärven soutelussa tuotetaan mahdollisimman vähän jätettä, hankitaan kierrätettäviä tuotteita, keskitetään hankinnat paikallisille tavaran toimittajille, hankitaan tuotteita, jotka on valmistettu ympäristöä mahdollisimman vähän kuluttavasti, järjestetään ja suositaan kimppakyytejä sekä vähennetään syntyvää jätettä lajittelun ja kierrätyksen avulla. Lisätietoja soutelutapahtumasta saa osoitteesta Markku Juhola Mommilajärven soutelu ry:n puheenjohtaja 16:55:26

19 Ekokaari 1/2002 Luomua ja lähiruokaa Syödäänkö meillä luomua ja lähiruokaa? Huhtikuisen Nuukuusviikon teemana olivat ruoan tuotannon ympäristövaikutukset. Viikon aikana kampanjoitiin lähiruoan, kotimaisten tuotteiden, luomutuotannon, kasvispainotteisen ruokavalion sekä Reilun kaupan tuotteiden puolesta. Lisäksi Kierrätysliike teki Nuukuusviikolla suurille kaupparyhmille aloitteen käyttökelpoisen ruoan roskiin heittämisen vähentämiseksi. Riihimäen seudulla keittiöt eivät tunnu olevan kovin kiinnostuneita luomusta lähinnä kustannussyistä johtuen. Lähiruoan saaminen taas on erittäin mutkikasta, sillä hankintamäärät ovat suuret ja kilpailutus on tehtävä EU:n määräämissä puitteissa. Riihimäen kaupungin talous- ja suunnittelupäällikkö Ritva Mustonen, jolle kuuluvat myös kaupungin hankinnat, kilpailuttaa joka toinen vuosi valtavat määrät ruokatarvikkeita, sillä Riihimäen kaupunki, Lopen ja Hausjärven kunnat sekä Riihimäen ammattioppilaitoksen kuntainliitto tekevät hankintansa yhdessä. Pelkästään Riihimäen kaupungin laitosten tarvitsema ruoka-ainemäärä on niin suuri, että se on kilpailutettava EU:n laajuisesti. Sitä ennen alueen laitokset ovat saaneet esittää erityistoivomuksensa, mutta hankittavassa tuotevalikoimassa on pakko tehdä kompromisseja. Ritva Mustonen on pistänyt merkille, että luomuruokaa toivotaan ja käytetään aika vähän. Aivan tarkkaa kuvaa tilanteesta ei ole, sillä pienet keittiöt voivat hankkia tuotteita suoraankin. Mitä kilpailutus sitten merkitsee käytännössä? Sitä, että kaikille asiasta kiinnostuneille pitää antaa tilaisuus tehdä oma tarjouksensa. Vaikka valintakriteereinä on muitakin kuin edullinen hinta, tietyn tavarantoimittajan valintaa pitää pystyä perustelemaan muulla kuin pelkällä kotimaisuudella, Ritva Mustonen selvittää. 16:55:26

20 Ekokaari 1/2002 Puutarhajätteiden vastaanotto ja keräys Puutarhajätteiden vastaanootto ja keräys Riihimäellä Riihimäkeläiset voivat toimittaa puutarhajätteitään: KORTTIOMÄEN MAANKAATOPAIKALLE vain puiden lehdet ja ruohonleikkuujäte, ei oksia tai risuja veloituksetta pienet määrät (henkilöauton peräkärryllinen) puutarhajätteet on lajiteltava niille osoitettuihin paikkoihin avoinna ma-to klo 7-16, pe klo lisätietoja: tekninen palvelukeskus puh KIERTOKAPULA OY:N JÄTTEENKÄSITTELYALUEELLE kaikkia puutarhajätteitä, myös oksia ja risuja avoinna ma-pe klo 7-19, myös la klo 9-14 lisätietoja: jäteneuvoja puh myös Hausjärven, Lopen ja Hyvinkään asukkaille Puutarhajätteet järjestetyssä jätteenkuljetuksessa: pakattava mustiin, korkeintaan 75 litran kokoisiin muovipusseihin jäteastian ulkopuolelle jätetyistä muovipusseista kaupunki perii taksan mukaisen irtojätemaksun suuret puutarhajätemäärät kuljetettava itse Kapulan jätteenkäsittelyalueelle tai sovittava kuljetuksesta esim. jonkun jätehuoltoliikkeen kanssa Puutarhajätteiden avopoltto: sallittu vain taajama-alueen ulkopuolella vain pieniä määriä puutarhajätteitä muiden jätteiden avopoltto on kielletty avopoltosta on ilmoitettava ennen polton aloittamista Riihimäen paloasemalle virka-aikana p Elina Mäenpää ympäristönsuojelusuunnittelija 16:55:27

21 Ekokaari 1/2002 Ympäristökeskus muutti Yritystaloon Riihimäen ympäristökeskus muutti yritystaloon Riihimäen kaupungin ympäristökeskus on muuttanut pysyvästi yritystaloon. Ympäristönsuojeluyksikön, rakennusvalvonnan ja kuluttajaneuvonnan uudet toimivat tilat sijaitsevat talon toisessa kerroksessa. Talon kolmannessa kerroksessa työskentelee kaupungin tekninen virasto. Ympäristökeskuksen uudet yhteystiedot ovat: YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKKÖ Yritystalo Eteläinen asemakatu 2, 2. krs Riihimäki fax Kaisu Anttonen ympäristönsuojelupäällikkö puh , Elina Mäenpää ympäristönsuojelusuunnittelija puh , Markku Kyöstilä projektisihteeri puh Kuluttajaneuvonta palvelee: ma, ke, to klo 9 12 kuluttajaneuvoja Rauni Väisänen puh rauni.vaisanen@riihimaki.fi RAKENNUSVALVONTAYKSIKKÖ Yritystalo Eteläinen asemakatu 2, 2. krs Riihimäki Toimisto avoinna: ma to , pe fax Seppo Lehtonen rakennustarkastaja puh , seppo.lehtonen@riihimaki.fi Jorma Leponokka apulaisrakennustarkastaja-hankesuunnittelija puh jorma.leponokka@riihimaki.fi Raimo Niemi neuvontapalotarkastusinsinööri puh , , raimo.niemi@riihimaki.fi Marjatta Luolasalmi toimistosihteeri puh marjatta.luolasalmi@riihimaki.fi Tuija Linnavirta kanslisti puh tuija.linnavirta@riihimaki.fi 16:55:27

22 Ekokaari 1/2002 Lopen jätehuoltojärjestelmä Näin toimii Lopen jätehuoltojärjestelmä Yhdessä Kiertokapula Oy:n toimialueen muiden kuntien kanssa myös Lopella on voimassa jätteiden keräyksessä biojätteen erittely pussitusjärjestelmän avulla. Nykyisessä jätteiden lajittelussa biojätteet lajitellaan mustiin ja muu kaatopaikkakelpoinen jäte eli kuivajäte muun värisiin muovipusseihin. Koko Lopen kunta on järjestetyn jätteenkuljetuksen aluetta. Talousjätteen osalta Lopella käytetään kahta eri keräystapaa. Kirkonkylän, Launosten ja Läyliäisten taajamissa kiinteistön haltijat tekevät jätteenkuljetussopimukset suoraan jätekuljetusliikkeen kanssa, joka tyhjentää kiinteistökohtaiset jäteastiat, joihin biojäte on sijoitettu mustissa ja kaatopaikkajäte muun värisissä muovipusseissa. Taajamien keskustoissa on kussakin myös hyötyjätepiste jätelasille, jätepaperille, pienmetallille ja ongelmajäteparistoille. Hyötyjätepisteisiin ei saa tuoda talousjätettä. Haja-asutusalueella talousjätteet viedään biojäte mustiin ja kaatopaikkajäte muun värisiin muovipusseihin lajiteltuina alueellisiin keräyspisteisiin, joita on 35 eri puolilla kuntaa. Talousjätteet kerätään Molok-syväkeräyssäiliöihin. Lisäksi 14:ssa aluekeräyspisteessä on erilliset hyötyjätesäiliöt jätelasille, jätepaperille, pienmetallille ja ongelmajäteparistoille. Aluekeräyspisteisiin ei saa jättää maahan säiliöiden viereen mitään muuta jätettä. Jos talousjäte- tai hyötyjätesäiliöt täyttyvät normaalien tyhjennyskertojen välillä, ilmoitetaan siitä suoraan urakoitsijalle, Maanrakennus ja Kuljetus H. Paavola Oy, puh , tai jos sinne ei saada yhteyttä, ilmoitetaan kunnan tekniseen toimeen, puh tai Kompostointi on suositeltava vaihtoehto biojätteen keräykselle. Ruokajätteen kompostointi kiinteistöllä on sallittu ainoastaan tarkoitukseen sopivassa, lämpöeristetyssä ja haittaeläimiltä suojatussa kompostorissa. Puutarhajätteen saa kompostoida myös kehikossa ja hajaasutusalueella aumassa. Ongelmajätteet ja metallit varikolle Kotitalouksien ongelmajätteitä ja puhdasta metalliromua otetaan vastaan kunnan varikon vieressä sijaitsevassa vastaanottopisteessä, osoite Ojajoenkaari 94, joka on avoinna keskiviikkoisin klo Jos ongelmajätteitä tai metalliromua halutaan tuoda arkisin muina aikoina, on tuonnista sovittava erikseen soittamalla kunnan varikolle, puh Vastaanottopisteessä ei oteta vastaan kylmäkoneita, sähköuuneja, pesukoneita, kuivausrumpuja, viihde-elektroniikkaa eikä muuta kodinkoneromua. Tällainen jäte on toimitettava suoraan Kapulan kaatopaikalle. Ongelmajätteitä kerätään rajoitettuja määriä myös Kiertokapula Oy:n vuotuisilla keräyskierroksilla. Tämän vuoden kierros Lopella järjestetään Siitä ilmoitetaan lehdissä. Kaatopaikka Kapulassa Lopen alueella ei ole kaatopaikkaa. Edellä kerrottujen talousjätteen ja hyötyjätteen keräysjärjestelyihin kuulumaton kaatopaikkakelpoinen tai kierrätyskelpoinen jäte tulee toimittaa Kapulan kaatopaikalle, osoite Kapulasillantie 10, Hyvinkää, avoinna maanantaista perjantaihin klo Neuvoja eri jätelajien oikeista toimituskohteista voi kysyä myös Kiertokapula Oy:n jäteneuvojilta, puh Romurenkaita ei saa viedä kaatopaikalle. Renkaat toimitetaan niitä myyviin liikkeisiin, joilla on velvollisuus ottaa ne veloituksetta vastaan ja toimittaa hyötykäyttöön. Vaatteita kerää päätaajamissa UFF keltaisiin laatikoihinsa. Lisätietoja sekä kunnan jätehuoltomääräyksiä, jätehuollon opasvihkosia ja karttaa alueellisista jätekeräyspisteistä on saatavissa kunnantalolta teknisestä toimesta, puh tai ympäristönsuojelusihteeriltä, puh Jätetietoa löydät myös internetistä osoitteista tai Juha Viinikka (1 / 2) :55:28

23 Ekokaari 1/2002 Lopen jätehuoltojärjestelmä (2 / 2) :55:28

24 Ekokaari 1/2002 Hausjärven ympäristösihteeri Hausjärven ympäristösihteeriksi Minna Karhunen Hausjärven kunnan osa-aikaisena ympäristösihteerinä aloittaa ympäristöinsinööri (AMK) Minna Karhunen Hämeenlinnasta. Hän ottaa viran vastaan viiden vuoden määräajaksi toukokuun lopussa. Karhusella on neljän kuukauden koeaika. Hakemuksia tuli 27 kappaletta. Varasijalle kunnanhallitus valitsi DI Marja Vaajasaaren. 16:55:28

25 Ekokaari 1/2002 Uimapaikat Uimaan rannoille! Riihimäellä, Lopella ja Hausjärvellä on lukuisia mainioita uimapaikkoja, joista voi kesällä hakea virkistystä. Etsi omasi seuraavasta luettelosta tai kokeile vaikka kaikkia! RIIHIMÄKI Paalijärven uimaranta Vesimajantie, Riihimäeltä 12 km. Hirvijärven uimaranta Jänissaarentie, Riihimäeltä 13 km. Riihisalon virkistysalue Kaartjärven rannalla Lopella, Riihimäeltä n. 37 km. Lisätietoja: Pentti Ojala p tai Keskiviikkoisin klo saunaillat Riihimäen seurakunnan Hirvijärven leirikeskuksessa. Maksuttomat. Viralan virkistysalue Viralanjärven rannalla Janakkalassa. Riihimäeltä 25 km. HAUSJÄRVI Haminankylän uimapaikka nopeasti syvenevä ranta, pukukoppi, puucee, uppotukkeja Kolmilammin uimapaikka, Ryttylä matala hiekkaranta, ei pukukoppia eikä puuceetä Pursijärven uimapaikka, Oitti matala hiekkaranta, pukukoppi, puucee Puujoen uimapaikka, Oitti matala hiekkaranta, pukukopit, puucee Puujoen uimapaikka, Ryttylä malala hiekkaranta, pukukopit, puucee Valkjärven uimapaikka, Puujaa matala hiekkaranta, pukukopit, puucee Valkjärven leirialue, Puujaa syvenevä ranta, saunatilat, sisäwc Lisätietoja: Hausjärven liikuntatoimi Jari Kovanen p tai (1 / 2) :55:28

26 Ekokaari 1/2002 Uimapaikat LOPPI Ojajärven uimaranta Kirkonkylä, hyvä hiekkaranta, kirkasvetinen järvi, uimakopit ja puuceet Vanhan kirkon uimaranta Kirkonkylä, matala hiekkaranta, laituri, pukukopit, puuceet, laaja ranta-alue, lentopallokenttä Launosten uimaranta Kesijärven rannalla, uimakopit, puuceet Sajaniemen uimaranta Loppijärven rannalla, matala hiekkaranta, laituri, pukukopit, puuceet, lentopallokenttä Heratuksen uimaranta Läyliäisissä, laaja nurmikkoalue, hiekkaranta, pukukopit, puuceet, välittömässä läheisyydessä pienoisgolkenttä Vojakkalan uimaranta Kaartjärven rannalla, matala hiekkaranta, pukukopit, puuceet, läheisyydessä Vojakkalan tanssilava. Lisätietoja: Sisko Keskitalo p tai (2 / 2) :55:28

27 Ekokaari 1/2002 Liikuntatapahtumat Luontoon liikkumaan! RIIHIMÄKI Pyörillä ilman moottoreita -kuntokampanja Tarkoituksena on saada kuntalaiset liikkumaan pyörillä, rullaluistimilla, rullasuksilla, rullalaudalla naapuripaikkakunnalle. Reitti kulkee kevyenliikenteenväylää radanvarsitietä Riihimäeltä Hyvinkäälle ja takaisin. Lauantaina klo avajaiset S- marketin parkkipaikalla (Etelän Viertotie 1). Lisätietoja: Seija Hemmilä, gsm Äitienpäiväpyöräily Topparoikkapatsaalta klo 9. Järj. Riihimäen Retkeilijät ja Kiista-Veikot. Lisätietoja: alkaen käynnistyvät keskiviikkopyöräilyt Lähtö Topparoikkapatsaalta klo 18. Järj. Riihimäen Retkeilijät. Lisätietoja: Olavi Luhti, p Erkylänjärvenjuoksu Lähtö klo 13 Vantaan Omaltakodilta. Ilm. tuntia ennen. Järj. Riihimäen Kiista-Veikot. Lisätietoja: Jukka Ansala, p Rauhanjuoksuviesti Urheilupuistossa klo Lisätietoja: Jorma Samuelsson, p Häme Games Lasten ja nuorten yleisurheilutapahtuma 250 lajia 9-19 vuotiaille. Yleisurheilusirkus alle 9-v. Lisätietoja: p , Rautatie 140 v. ja Riihimäen asemajuoksu Lähtö klo 12 Rautatieasemalta. Ilm. 1,5 tuntia ennen. Lisätietoja: Heikki Piipponen, p HAUSJÄRVI (1 / 2) :55:29

28 Ekokaari 1/2002 Liikuntatapahtumat Su yhteiskuljetus Helsinkiin Naisten 10 -tapahtumaan klo 9, maksu n. 10 euroa Kesäkuun alusta puistojumppa Ryttylän urheilukentällä keskiviikkoisin klo , maksuton Ke 5.6. Kunniakierros-tapahtuma klo 18, maksullinen Su 9.6. Kylärinki-Pyöräily klo , maksuton Pe Häme Games katujuoksu Oitissa klo 18, maksullinen La Mommilanjärven Soutelu klo 9-02, maksullinen Lasten liikuntakerhot ja , maksu 5 euroa Lasten uimakoulut , maksu 5 euroa Lisätietoja: Hausjärven liikuntatoimi, Jari Kovanen, tai jari.kovanen@hausjarvi.fi LOPPI Su Naisten Nastakymppi Tapahtumakeskus Koulukeskuksessa Kirkonkylässä. Matkat 7 ja 10 km. Monipuolista oheisohjelmaa asfalttitansseista alkuverryttelyyn. Ennakkoilmoittautuminen 4.6. mennessä, maksu 12 euroa, tapahtumapaikalla 17 euroa. Iloinen tapahtuma, ei ajanottoa. Kesän teemaleirit Räyskälän leirikeskuksessa: Tanssin ja luovan ilmaisun leiri yli 9 vuotiaille Liikuntapainotteiset Sporttaajaleirit alle 10-v , yli 10-v Elämys- ja seikkailuleirit alle 10-v , yli 10-v Toimintaleirit alle 10-v , yli 10-v Lisätietoja ja ennakkoilmoittautumiset: nuoriso-liikuntatoimisto, p tai (2 / 2) :55:29

29 Ekokaari 1/2002 Kotiseuturetket Kotiseuturetkiä torstai-iltaisin Pian alkaa taas kotiseuturetkien sarja, jonka aikana Riihimäkeä ja sen ympäristöä tehdään tutuksi kaikelle kansalle. Retkille lähdetään torstai-iltaisin kello 18. Kotiseuturetkille on vapaa pääsy ja ne ovat maksuttomia. Järjestäjinä ovat Riihimäen Seudun Luonnonsuojeluyhdistys ja Riihimäki-Seura Patastenmäki II (toinen puoli kuin kesällä 2001) Vetäjä: Kalle Jokinen Lähtö: Puukoulun piha Herajoen kylän historia Vetäjät: Erkki Parmansalo (Herajoen kylän esittely), Alli Luhti (kunnostettu työväentalo) ja Timo Salminen (isojakokartat). Kahvimahdollisuus. Lähtö: Herajoen koulu 6.6. Hatlammin suo Vetäjä: Tarja Heikkonen Lähtö: Tapiolan maja Jääkauden jäljet Vetäjä: Ritva Sirén Lähtö: Riutan ylämaja Karan kartanon kartanomiljöö ja kasvillisuus (ketoniitty) Vetäjä: Inge Jansson Lähtö: Haapahuhdan koulu 4.7. Arolammin kaivaukset Vetäjä: Kaivausten johtaja Lähtö: Herajoen koulu, polkupyöräretki 1.8. Peltosaaren kosteikko Vetäjät: Tarja Heikkonen ja Aira Kangas Lähtö: Työväentalomuseon parkkipaikka 8.8. Hautausmaa Vetäjä: ylipuutarhuri Waldén Lähtö: Kappelikirkko Lopentieltä Sipusaareen Asuntorakentaminen Riihimäellä luvuilla Vetäjä: Heikki Saros Lähtö: Lopentie 10, polkupyöräretki Paalijärven luontopolku Vetäjät: Aira Kangas ja Ritva Sirén Lähtö: kaupungin uimarannan parkkipaikka Varuskunta (ml. Varuskuntakirkko) Vetäjä: Kapteeni Jari Lehtoväre Lähtö: Etukasarmin portti, polkupyöräretki (1 / 2) :55:29

30 Ekokaari 1/2002 Kotiseuturetket 5.9. Historiaa torilta torille (liittyy Rakennusperintöpäivän teemaan) Vetäjä: Timo Salminen Lähtö: Maantien ja Rajapolun risteys (2 / 2) :55:29

31 Ekokaari 1/2002 Riihimäen luontopolut Riihimäen luontopolut Hirvijärven luontoa esittelevä luontopolku Hirvijärven rannassa kaupungin uimaranta-alueella Jänissaarentien varressa. Polun varrella on kymmenen Hirvijärven luonnosta kertovaa taulua. Suoluontoa esittelevä Hatlamminsuon luontopolku alkaa Kiskon majan pihapiiristä ja on pituudeltaan noin kilometrin. Polku kulkee pääosin pitkospuita pitkin. Luontopolun varrella on 11 taulua kertomassa Riihimäen arvokkaimmasta luontokohteesta Hatlamminsuosta. Peltosaaren kosteikkoluontopolku alkaa Peltosaaren Työväentalomuseon tuntumasta. Vantaanjoen Käräjäkosken luontopolku alkaa Metsäkulmantien sillan vierestä. Luontopolku valmistuu näillä näkymin kesän kuluessa Vantaanjoen kalataloudellisten kunnostustöiden valmistuttua. Luontopolkujen esitteitä on saatavana ympäristönsuojeluyksiköstä yritystalolta (Eteläinen Asemakatu 2). Elina Mäenpää ympäristönsuojelusuunnittelija 16:55:30

32 Ekokaari 1/2002 Sademetsä puutarhassasi? Sademetsä puutarhassasi? Suomen luonnonsuojeluliitto on selvittänyt puutarhakalusteiden alkuperää ja tehnyt puutarhakalustealan kauppiaille ja maahantuojille oppaan nimeltä Puutarhakalusteita tropiikista?, joka antaa tietoa trooppisten sademetsien tilasta ja vastuullisesta kaupasta. Oppaassa selvitetään puutarhakalusteissa nykyään suositun trooppisen puun käytön ongelmia ja kerrotaan vaihtoehdoista. Trooppinen puu hakataan yleensä laittomasti luonnonvaraisista sademetsistä, joten sen käyttö vaarantaa mm. lukuisten sademetsästä peräisin olevien lääkeaineiden kehitystyön. Siksi trooppista puun käyttöä tulisi välttää kaikissa kohteissa. Kauppiasoppaan on valmistanut tutkija Erja Heino. Aineistoon liittyy myös tutkija Tove Selinin tausta-aineisto trooppisen puun alkuperästä. Myöhemmin on saatavilla kuluttajille suunnattu esite. Sademetsät ovat häviämässä Sademetsien osuus on vain seitsemän prosenttia maapallon pinta-alasta, ja ne ovat nopeasti häviämässä. Tämä on hälyttävää, koska sademetsissä on puolet maailman kasvi- ja eläinlajeista. Sademetsähakkuut vastaavat myös 20 prosentista maailman hiilipäästöistä. Puutarhakalusteiden raaka-aineena on joko viljelty tiikki tai neitseellisistä sademetsistä hakattu keruing ja meranti. Viljelymetsiin liittyy ekologisia ongelmia, kuten suuret kemikaalimäärät ja vesikierron häiriöt. Lisäksi maan kiistanalaiset hallintaolosuhteet aiheuttavat sosiaalisia ongelmia. Suomessa myytävät puutarhakalusteet valmistetaan Vietnamissa ja Indonesiassa. Vietnamissa tehtyjen huonekalujen puu on pääosin peräisin Kambodzhasta, jossa on puun vientikielto. Vietnamin oma metsäala on 30 prosenttia, ja metsät sijaitsevat lähinnä vuoristossa. Indonesiassa puolestaan on heiveröisen demokratian vuoksi ihmisoikeusongelmia, kun paikallisilta asukkailta anastetaan maat puupelloille. Lisäksi maan sademetsät tuhoutuvat kovaa vauhtia. 16:55:30

33 Ekokaari 1/2002 Toimitus ja ilmoitukset Toimitus ja ilmoitukset Ekokaari PL 15, Riihimäki Puh Gsm Fax urpu. Päätoimittaja Urpu-Kaarina Yli-Laurila Toimituskunta Kaisu Anttonen, Riihimäen ympäristönsuojelupäällikkö Liisa Kankkunen, Kiertokapula Oy:n tiedottaja Elina Mäenpää, Riihimäen ympäristönsuojelusuunnittelija Jouko Varis, Hausjärven suunnitteluinsinööri Juha Viinikka, Lopen ympäristönsuojelusihteeri Maija Venäläinen RYTI-projektipäällikkö 16:55:31