RAUMAN JA SATAKUNNAN KAUPPAKAMARIEN KOULUTUSSELVITYS

Transkriptio

1 RAUMAN JA SATAKUNNAN KAUPPAKAMARIEN KOULUTUSSELVITYS Petri Merisaari Harri Sjöholm

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 TIIVISTELMÄ... 4 KOULUTUSKYSELYN KESKEISET TULOKSET...4 TÄRKEIMMÄT TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA SUOSITUKSET...5 KOULUTUKSEN NYKYTILA JA HAASTEET... 6 KOULUTUSKYSELYN TULOKSET... 8 AMMATILLISET OPPILAITOKSET...9 AMMATTIKORKEAKOULUT YLIOPISTOT JA TIEDEKORKEAKOULUT VALMISTUNEIDEN OSAAMISEN TÄSMÄÄMINEN YRITYSTEN TARPEISIIN UUSIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TAUSTAT JA SIJOITTUMINEN YRITYSTEN TARVITSEMA LISÄOSAAMINEN TULEVAISUUDESSA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA SUOSITUKSET YHTEISET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA SUOSITUKSET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA SUOSITUKSET AMMATILLISILLE OPPILAITOKSILLE TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA SUOSITUKSET AMMATTIKORKEAKOULUILLE TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA SUOSITUKSET YLIOPISTOILLE JA TIEDEKORKEAKOULUILLE 22 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA SUOSITUKSET AIKUISKOULUTUKSELLE TOIMIALAKOHTAISET AINEISTOT KAUPPA, MATKAILU JA MAJOITUS KIBS (TIETOINTENSIIVISET YRITYSPALVELUT) KIINTEISTÖPALVELUT JA YMPÄRISTÖNHUOLTO PROSESSITEOLLISUUS JA -AUTOMAATIO RAKENTAMINEN JA RAKENNUSTEOLLISUUS TEKNOLOGIATEOLLISUUS LIITE 1: KOULUTUSKYSELYN TULOKSET TOIMIALOITTAIN KAUPPA, MATKAILU JA MAJOITUS KIBS KIINTEISTÖPALVELUT JA YMPÄRISTÖNHUOLTO PROSESSITEOLLISUUS JA -AUTOMAATIO RAKENTAMINEN JA RAKENNUSTEOLLISUUS TEKNOLOGIATEOLLISUUS LIITE 2: OHJAUSRYHMÄN JÄSENET JA SELVITYKSEN AIKANA HAASTATELLUT HENKILÖT Oy Swot Consulting Finland Ltd 2 (74)

3 JOHDANTO Talouselämä on nopeassa muutoksessa. Siksi elinkeinoelämän viimeisten tietojen ja näkemysten saaminen esille myös tulevaisuuden koulutustarpeiden ja -toiveiden osalta on tärkeää. Rauman ja Satakunnan kauppakamarit ovat toteuttaneet tämän koulutusselvityksen kerätäkseen yhteen satakuntalaisen elinkeinoelämän näkemyksiä alueen koulutustoiminnasta, tulevaisuuden koulutusrakenteista ja koulutuksen sisällöstä sekä yritysten yhteistyömahdollisuuksista oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Selvitys on koskenut Satakunnassa annettavaa ammatillista koulutusta, ammattikorkeakoulutusta, yliopistokoulutusta ja aikuiskoulutusta, mutta ei eri koulutuksen järjestäjien harjoittamaa tutkimustoimintaa tai tutkimusyksiköitä alueella. Riittävän laajan fakta- ja tausta-aineiston varmistamiseksi koulutusselvityksen ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin kysely, joka lähetettiin noin 500 yrityksen vastuuhenkilöille Satakunnan alueella. Kyselyyn saatiin vastauksia lähes 200 yrityksestä, jotka edustivat pääosaa Satakunnan yksityisen sektorin työllistäjistä. Kyselyn jälkeen selvitystä jatkettiin toimialakohtaisilla työkokouksilla, joissa kyselyn yhteenvetotulokset huomioitiin ja muodostettiin toimialakohtaisesti ehdotuksia koulutuksen kehittämiseksi Satakunnassa. Toimialakohtainen työryhmätyöskentely toteutettiin seuraavilla toimialoilla: Kauppa, matkailu ja majoitus KIBS (tietointensiiviset yrityspalvelut) Kiinteistöpalvelut ja ympäristönhuolto Prosessiteollisuus ja -automaatio Rakentaminen ja rakennusteollisuus Teknologiateollisuus. Koulutusselvityksen toteutukseen osallistui kyselyyn vastanneiden lähes 200 yritysedustajan lisäksi yhteensä 62 yritysten tai muiden elinkeinoelämän toimijoiden edustajaa ja asiantuntijaa haastatteluissa, toimialaryhmätyöskentelyssä sekä ohjausryhmän jäseninä ajalla Jokainen toimialaryhmä piti selvityksen aikana yhden kokouksen, jossa ryhmän jäsenet osallistuivat keskusteluun koulutustoiminnan kehittämisestä aktiivisesti ja vilkkaasti mutta rakentavasti. Selvityksen toteutusta on ohjannut 14 hengen ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut vuorineuvos Tauno Matomäki. Ohjausryhmän työskentelyyn osallistuneet ja selvityksen aikana haastatellut henkilöt on mainittu liitteessä 2. Selvityksen toteutuksesta ja tämän raportin laatimisesta on vastannut Oy Swot Consulting Finland Ltd. Kiitämme kyselyyn vastanneita aktiivisuudesta, toimialaryhmien jäseniä ja puheenjohtajia osallistumisesta selvitystyöhön sekä ohjausryhmää koko selvityksen koordinoinnista ja ohjauksesta. Jaakko Hirvonsalo Rauman kauppakamari Juhani Saarikoski Satakunnan kauppakamari Oy Swot Consulting Finland Ltd 3 (74)

4 TIIVISTELMÄ Rauman ja Satakunnan kauppakamarien koulutusselvityksen tarkoituksena on ollut ennen kaikkea kerätä yhteen tuoretta tietoa koulutukseen liittyvistä elinkeinoelämän näkemyksistä sekä satakuntalaisten yritysten toimialakohtaisia odotusarvoja ja toiveita alueella annettavalle koulutukselle. Selvitystyön perusteella on laadittu tämä kannanotto Satakunnan tulevaisuuden koulutustoiminnan kehittämiseksi ja alueen tulevan kilpailukyvyn varmistamiseksi. Selvitystyön taustalla ovat koulutustoimintaan kohdistuvat tulevaisuuden haasteet, joita ovat suurten ikäluokkien eläköitymisen vaikutus yritysten rekrytointitarpeisiin, pienenevien nuorten ikäluokkien vaikutus koulutuksen oppilasmääriin, valtakunnalliset koulutustoiminnan keskittämisvaateet ja Satakunnassa käynnissä olevat selvitykset oppilaitosten hallintorakenteiden muutoksista. Koulutuskyselyn keskeiset tulokset Selvityksen pohjatietona käytettiin alueen yritysten edustajille suunnattua kyselyä, johon vastasi noin 200 vastaajaa. Kyselyn tulosten perusteella tehdyt tärkeimmät huomiot olivat seuraavat: Hyvät ammatilliset taidot Vain puolet (48 49 %) vastaajista pitää ammatillisista oppilaitoksista valmistuneiden ammatillisia taitoja ja kykyä soveltaa oppimiaan ammatillisia taitoja hyvinä tai riittävinä yritysten tarpeisiin. Lähes kaksi kolmasosaa (62 %) vastaajista arvioi ammattikorkeakouluista valmistuneiden esimiestaidot puutteellisiksi yritysten tarpeisiin. Noin puolet vastaajista (51 6) arvioi, että ammatillisista oppilaitoksista ja ammattikorkeakouluista valmistuneet tarvitsevat yrityksissä pitkän perehdytyksen ja mahdollisesti täydennyskoulutusta voidakseen työskennellä itsenäisesti heille suunnitelluissa tehtävissä. Selkeä enemmistö vastaajista arvioi, että viime vuosina uudet työntekijät on pääosin palkattu yrityksiin Satakunnan alueelta. 48 % Puutteelliset esimiestaidot 62 C% Tarvitsevat pitkää perehdytystä Pääosa vastaajista haluaa lisätä oppisopimuskoulutusta Satakunnassa Vastaajat haluavat hyvin yksimielisesti lisätä yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä koulutuksen suunnittelussa. Oy Swot Consulting Finland Ltd 4 (74)

5 Tärkeimmät toimenpide-ehdotukset ja suositukset Kyselyn tulosten ja toimialakohtaisten työryhmien työskentelyn tulosten perusteella ohjausryhmä määritteli tärkeimmiksi toimenpide-ehdotuksiksi ja suosituksiksi seuraavat: Oppilaitosten ja korkeakoulujen sekä yritysten yhteistyön lisäämiseksi on tarve kehittää toimivia yhteistyöfoorumeja. Niiden avulla yritysten edustajat saadaan laajemmin mukaan opetussuunnitelmien sekä opetussisältöjen määrittelyyn. Yritysten tulee panostaa tähän yhteistyöhön riittävät ja asiantuntevat resurssit. Satakunnassa päätetään selkeämmin alueelle tärkeät koulutusalueet, joihin alueen koulutustoiminta ja -resurssit suunnataan. Koulutustoiminnan suunnittelussa kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota kysynnän muutoksiin ja nopeaan reagointiin. Kaikessa koulutuksessa on korostettava nykyistä enemmän työelämään valmentavaa asennekasvatusta, yritystalouden perustietojen ja -taitojen opetusta sekä riittävää työharjoittelua. Ammattikorkeakouluissa tulee vahvistaa esimiestyöhön ja tuotantotoimintaan valmentavaa koulutusta, joka tuottaa nykyistä paremmin lähiesimiestyöhön motivoituneita ja pätevöityneitä henkilöitä. Oppisopimuskoulutuksen määrää ja opintosisältöjen joustavuutta lisäämällä mahdollistetaan yritys- ja opiskelijakohtaisten tarpeiden tyydyttäminen sekä vastataan paremmin yritysten yksilöllisiin tulevaisuuden osaamis- ja rekrytointihaasteisiin. Koulutustoiminnan haasteet: Ammatillisista oppilaitoksista valmistuneiden ammatillisia taitoja ja kykyjä soveltaa oppimiaan taitoja tulee edelleen kehittää vastaamaan paremmin yritysten tarpeita. Ammattikorkeakouluista valmistuneiden esimiestaitoja pitäisi parantaa. Ammatillisista oppilaitoksista ja ammattikorkeakouluista valmistuneiden valmiudet siirtyä nopeasti itsenäiseen työskentelyyn ovat rajalliset, mikä vaatii yrityksissä pitkiä perehdytysjaksoja ja täydennyskoulutusta. Yrityksillä on halu lisätä yhteistyötä oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa ja yritykset tunnistavat myös oman vastuunsa tämän yhteistyön kehittämisessä. Kehitysehdotukset: Yritysten ja oppilaitosten edustajien tulee kehittää toimivat yhteistyöfoorumit, joissa yritykset voivat osallistua laajemmin koulutuksen suunnitteluun. Satakunnassa on päätettävä yhteisesti alueen tärkeät koulutusalueet. Kaikessa koulutuksessa korostetaan asennekasvatuksen, yritystalouden perusteiden ja riittävän työharjoittelun merkitystä. Ammattikorkeakouluissa kiinnitetään enemmän huomiota lähiesimiestyöhön ja tuotantoon valmentavaan koulutukseen. Oppisopimuskoulutuksen määrää ja joustavuutta lisätään. Oy Swot Consulting Finland Ltd 5 (74)

6 KOULUTUKSEN NYKYTILA JA HAASTEET Tämän koulutusselvityksen taustalla on koulutukseen liittyvät tulevaisuuden haasteet. Olemme tilanteessa, jossa lähivuosina työmarkkinoilta siirtyy eläkkeelle suuri joukko suuriin ikäluokkiin kuuluvia työntekijöitä. Työllisten ikärakenne Satakunnassa vuonna 2004 (lähde: Tilastokeskus) Henkeä v v v v v v v v v. 60 v. ja yli Samaan aikaan työmarkkinoille tulevien uusien työntekijöiden ikäluokat ovat selkeästi pienempiä kuin vastaavasti eläkkeelle siirtyvien ikäluokat. Tämä asettaa koulutukselle suuria haasteita. Lähivuosina työmarkkinoille pitää saada paljon korvaavia osaajia ja näiden osaajien määrän ja taitojen pitää lisäksi osua mahdollisimman tarkasti yritysten tarpeisiin, koska tilanteessa Satakunnassa ei ole varaa kouluttaa väärän ammattitaidon omaavia henkilöitä vuotiaiden ja vuotiaiden määrän muutos ikäluokkaa kohti Satakunnassa (lähde: Tilastokeskus) Henkeä vuotiaat/ikäluokka vuotiaat/ikäluokka Oy Swot Consulting Finland Ltd 6 (74)

7 Tämän ikäluokkien määrän muutoksen lisäksi koulutustoiminnalla on muitakin haasteita ja muutospaineita. Näitä haasteita ja muutospaineita aiheuttavat ainakin seuraavat asiat: Opetusministeriö haluaa voimakkaasti keskittää koulutusta koko Suomessa. Monien ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen oppilasaines on lähtötiedoiltaan ja -taidoiltaan heikentynyt samalla, kun yritysten vaatimukset valmistuneiden taidoilta kasvavat. Monissa oppilaitoksissa opettajien aikaa kuluu aikaisempaa enemmän esimerkiksi kehitys- ja tutkimustöihin, mikä saattaa syödä aikaa opetukselta. Oppilaitosten opetussisällöt eivät vastaa täysin yritysten tarpeita. Lisäksi Satakunnassa oppilaitoksiin ja korkeakouluihin kohdistuu vielä alueellisia haasteita, joita aiheuttavat ainakin seuraavat asiat: Käynnissä on selvitystyö ammatilliseen koulutukseen liittyvästä maakunnallisesta yhteistyöstä, jonka tavoitteena on selvittää mahdollisuudet maakunnallisen ammatillisen oppilaitoksen perustamiseksi. Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) keskittää toimintojaan ja supistaa aloituspaikkojen määrää 1:lla vuoteen 2008 mennessä opetusministeriön vaatimuksesta. Korkeakouluopetuksessa Satakunnassa toimivien yliopistojen ja korkeakoulujen yhteistyötä, työnjakoa ja profiloitumista lisätään Satakunnan korkeakoululaitos strategian mukaisesti. Porin yliopistokeskuksen täydennyskoulutusta ollaan yhtiöittämässä. Tämä koulutusselvitys on tehty edellä esitettyjen muutospaineiden alla tavoitteena kerätä yhteen satakuntalaisen elinkeinoelämän käsitykset koulutustoiminnasta ja sen kehittämistarpeista. Selvitys on koskettanut Satakunnassa annettavaa ammatillista koulutusta, ammattikorkeakoulutusta, yliopistokoulutusta ja aikuiskoulutusta. Selvitys ei ole koskenut korkeakoulujen ja oppilaitosten Satakunnassa toimivia tutkimusyksiköitä eikä koulutusten järjestäjien toteuttamaa muuta tutkimustoimintaa. Tämän selvityksen piiriin kuuluvaa koulutusta antavat Satakunnassa ainakin seuraavat oppilaitokset: Ammatillinen koulutus Korkeakoulutus Aikuiskoulutus Harjavallan sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto Kokemäenjokilaakson ammattiopisto Pohjois-Satakunnan ammatti-instituutti Porin ammattiopisto Rauman ammattiopisto Satakunnan käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Satakunnan ammattikorkeakoulu, SAMK Porin yliopistokeskus - Tampereen teknillinen yliopisto - Turun kauppakorkeakoulu - Turun yliopisto - Tampereen yliopisto - Taideteollinen korkeakoulu Turun yliopisto, Rauman yksiköt Huittisten aikuiskoulutuskeskus Kankaanpään ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Länsi-Suomen aikuiskoulutuskeskus INNOVA Porin aikuiskoulutuskeskus Oy Swot Consulting Finland Ltd 7 (74)

8 KOULUTUSKYSELYN TULOKSET Koulutusselvityksen ensimmäisenä vaiheena toteutettiin satakuntalaisille yritysten edustajille suunnattu verkkokysely. Kysely lähetettiin yhteensä 530 henkilölle, jotka oli poimittu Rauman ja Satakunnan kauppakamarien yhteystietokannoista. Kyselyyn vastasi yhteensä 197 vastaajaa ja vastausprosentti oli näin ollen noin 37 %. Kyselyyn vastaajat jakautuivat taustamuuttujien suhteessa seuraavassa taulukossa esitetyllä tavalla: Vastaajien määrä Yrityksen pääasiallinen toimiala Kauppa, majoitus tai matkailu 30 KIBS, tietointensiiviset asiantuntijapalvelut tai tietotekniikka 17 Kiinteistöpalvelut tai ympäristönhuolto 6 Rakentaminen, rakennusteollisuus tai rakennustuoteteollisuus 13 Prosessiteollisuus tai prosessiautomaatio 23 Teknologiateollisuus 39 Muu 69 Yrityksen henkilöstön määrä alle 10 henkeä henkeä henkeä henkeä 19 yli 250 henkeä 37 Yrityksen liikevaihto alle 1 M /v M /v M /v M /v 28 yli 20 M /v 59 Vastaajien taustat osoittavat, että kyselyyn ovat vastanneet ennen kaikkea Satakunnan suurten yritysten edustajat, koska pienistä yrityksistä tulleiden vastausten määrä on selkeästi pieni verrattuna näiden yritysten osuuteen koko alueen yritysmäärästä. Toimialakohtaisen käsittelyn ulkopuolelle jäi 35 % kaikista vastauksista, kun 69 vastaajaa on valinnut yrityksen toimialaksi kohdan muu. Nämä vastaukset sisältyvät kuitenkin seuraavassa esitettäviin koko kyselyn yleisiin tuloksiin. Noin puolet vastaajista oli ilmoittanut edustamansa yrityksen pääasialliseksi sijaintipaikaksi Rauman seutukunnan ja toinen puoli Porin seutukunnan. Seuraavassa on käsitelty koko kyselyn tuloksia kaikkien vastaajien osalta. Toimialakohtaisesti tuloksia on esitelty liitteessä 1. Lisäksi toimialakohtaisia tuloksia on käsitelty erikseen toimialojen työryhmien erillisissä raporteissa. Oy Swot Consulting Finland Ltd 8 (74)

9 Ammatilliset oppilaitokset Ammatillisista oppilaitoksista valmistuneiden osalta vastaajista: Alle puolet (48 49 %) piti valmistuneiden ammatillisia taitoja ja kykyä soveltaa oppimiaan ammatillisia taitoja hyvinä tai riittävinä yrityksen tarpeisiin. Enemmistö (63 %) oli sitä mieltä, että valmistuneiden ryhmätyötaidot ovat hyvät tai riittävät yrityksen tarpeisiin. Noin kolmannes (31 %) arvioi valmistuneiden asennoitumisen työtekoon olevan puutteellista yrityksen tarpeisiin. Selkeän enemmistön mielestä valmistuneiden ATK-osaaminen ja kielitaito ovat vähintäänkin riittäviä yrityksen tarpeisiin. Tulevaisuudessa vastaajat haluaisivat oppilaitosten panostavan erityisesti asennekasvatukseen ja laajaan käytännön harjoitteluun yhteistyössä yritysten kanssa. Ammatillisista oppilaitoksista valmistuneiden osaamistaso % 53 % 6 Prosenttia vastaajista % 4 44 % 37 % 44 % 31 % % 12 % 5 % 15 % 8 % 21 % 15 % 12 % 13 % 23 % 8 % 16 % 7 % 15 % 18 % Ammatilliset taidot Kyky soveltaa oppimiaan ammatillisia taitoja Ryhmätyötaidot Asennoituminen työntekoon ATK-osaaminen Kielitaito Hyvä Riittävä yrityksen tarpeisiin Puutteellinen yrityksen tarpeisiin Ei näkemystä Kyselyyn vastanneiden kommentteja: Täysin valmiita työntekijöitä oppilaitokset tuskin koskaan pystyvät tuottamaan. Pitäisikin opettaa enemmän oikeanlaista asennetta ja jatkuvan oppimisen periaatteita. Oppilaitosten tulisi ottaa enemmän vastuuta työelämän vaatimusten opettamisesta (täsmällisyys, sovittujen pelisääntöjen noudattaminen, asenne asiakaspalvelutehtävissä jne.). Nyt tuntuu siltä, että näiden kirjatietojen ulkopuoliset elämänhallintataidot on opittu joko kotona tai niitä ei ole opittu lainkaan eli vaihtelu yksilöiden välillä on erittäin suuri. Oppilaat voisivat tehdä harjoittelujaksoja, joiden jälkeen yhdessä opettajan kanssa käyvät läpi opeteltavia asioita. Harjoittelujaksojen jälkeen on ehkä helpompi opettaa, kun tiedetään, mitä vaatimuksia yrityksillä on. Voi myös olla, että yritys ei osaa ohjata vastavalmistunutta, koska yrityksessä ei tiedetä, mitä ammattikouluissa nykyään opetellaan. Oy Swot Consulting Finland Ltd 9 (74)

10 Ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakouluista valmistuneiden osalta vastaajista: Selkeä enemmistö (74 %) piti valmistuneiden teoreettisia taitoja hyvinä tai riittävinä yrityksen tarpeisiin, mutta tietojen soveltamistaitojen osalta tyytyväisten vastaajien osuus pieneni vain pieneen enemmistöön (58 %). Selkeä enemmistö (78 %) oli sitä mieltä, että valmistuneiden ryhmätyötaidot ovat hyvät tai riittävät yrityksen tarpeisiin. Lähes kaksi kolmasosaa (62 %) arvioi valmistuneiden esimiestaidot puutteellisiksi yrityksen tarpeisiin. Selkeän enemmistön mielestä taas valmistuneiden ATK-osaaminen ja kielitaito ovat vähintäänkin riittäviä yrityksen tarpeisiin, vaikka yksitäisissä sanallisissa vastauksissa valmistuneiden todellista käytännön kielitaitoa pidettiin osin heikkona. Tulevaisuudessa vastaajat toivoisivat ammattikorkeakoulujen panostavan erityisesti: Esimieskoulutukseen, koska suuri osa valmistuneista sijoittuu erilaisiin esimiestehtäviin valmistumisensa jälkeen Opiskelijoiden käytännön harjoittelun tukemiseen ennen opiskelua ja opiskelun aikana Matematiikan ja fysiikan osalta paremmin teoreettisin tiedoin varustettujen suunnitteluinsinöörien ja asiantuntijoiden kouluttamiseen. Ammattikorkeakouluista valmistuneiden osaamistaso % 64 % 62 % 61 % Prosenttia vastaajista % 35 % 44 % 44 % % 2 6 % 7 % 7 % 14 % 11 % % 16 % 8 % 4 % 17 % 13 % 1 Teoreettiset tiedot Tietojen soveltamistaidot Ryhmätyötaidot Esimiestaidot ATK-osaaminen Kielitaito Hyvä Riittävä yrityksen tarpeisiin Puutteellinen yrityksen tarpeisiin Ei näkemystä Oy Swot Consulting Finland Ltd 10 (74)

11 Kyselyyn vastanneiden kommentteja: Koko ammattikorkeakoulujärjestelmä tuntuu vinksahtaneen liikaa teoreettiselle puolelle, jonka tyyppisen roolin tulisi olla tiedekorkeakouluilla. Pitäisi päästä ehdottomasti lähemmäs työelämää ja osa koulutuksesta pitäisi toteuttaa suoraan yrityksissä vähän toisen asteen tapaan. Oppilasaines on varmasti pääosin ihan hyvää, mutta koulutuksen sisältöjä pitäisi muuttaa. Koulutuksessa tulisi mielestäni painottaa sitä, että vastavalmistunut ei pääse yrityksessä suoraan johtavaan asemaan. Usein perustehtäviin perehtyminen ja ensimmäiset suorittavan tason työtehtävät koetaan negatiivisesti. Ammattikorkeakouluista valmistuneiden tulisi suunnata osaamistaan lisää esimiestaitoihin, sillä suurin osa tulee sijoittautumaan työnjohtotehtäviin, koska teknikkokoulutus on lopetettu. Ammattikorkeakoulussa olisi syytä olla oma linja työnjohtotehtäviin koulutettaville (nykyisillä AMK-insinööreillä on asennevamma työnjohtotehtäviin). Yliopistot ja tiedekorkeakoulut Yliopistoista ja tiedekorkeakouluista valmistuneiden osalta vastaajista: Selkeä enemmistö (75 %) piti valmistuneiden teoreettisia taitoja hyvinä tai riittävinä yrityksen tarpeisiin, mutta tietojen soveltamistaitojen osalta tyytyväisten vastaajien osuus pieneni vajaaseen kahteen kolmasosaan (64 %). Enemmistö (63 %) oli sitä mieltä, että yliopistoista valmistuneiden ryhmätyötaidot ovat hyvät tai riittävät yrityksen tarpeisiin. Vähän alle puolet (42 %) arvioi valmistuneiden esimiestaidot puutteellisiksi yrityksen tarpeisiin. Selkeän enemmistön mielestä taas valmistuneiden ATK-osaaminen ja kielitaito ovat vähintäänkin riittäviä yrityksen tarpeisiin. Tulevaisuudessa vastaajat toivoisivat yliopistojen ja tiedekorkeakoulujen panostavan erityisesti opiskelijoiden käytännön osaamisen parantamiseen sekä tehdastyön ja pkyrityksissä tehtävän työn arvostuksen nostamiseen. Kyselyyn vastanneiden kommentteja: Korkeakouluopiskelijoiden valmius omaksua uusia asioita on lähtökohtaisesti hyvä. Käytännön soveltamistaidoissa on silti paljon puutteellisuutta. Käytännön soveltamistaitojen taso suhteessa opitun tiedon määrään saisi olla korkeampi. Pari käytännön työvuotta sopivassa välissä voisi olla hyväksi. Asennoituminen perinteiseen tehdastyöhön saisi olla parempi. Prosessi- ja muussa teollisuudessa on vapautumassa paljon haastavia työtehtäviä tulevaisuudessa. Ymmärrys pk-yrityksestä työpaikkana ja yrittämisestä on ehkä jossakin määrin virheellinen tai puutteellinen. Oy Swot Consulting Finland Ltd 11 (74)

12 Yliopistoista ja tiedekorkeakouluista valmistuneiden osaamistaso % Prosenttia vastaajista % 34 % 21 % 21 % 15 % 47 % 42 % 28 % 24 % 24 % 16 % 12 % 45 % 31 % 21 % 46 % 3 22 % 1 4 % 9 % 5 % 3 % 3 % Teoreettiset tiedot Tietojen soveltamistaidot Ryhmätyötaidot Esimiestaidot ATK-osaaminen Kielitaito Hyvä Riittävä yrityksen tarpeisiin Puutteellinen yrityksen tarpeisiin Ei näkemystä Valmistuneiden osaamisen täsmääminen yritysten tarpeisiin Kun vastaajilta kysyttiin omaan kokemukseen ja näkemykseen perustuvaa arviota eri oppilaitoksista valmistuneiden ammattitaidosta verrattuna yrityksen tarpeisiin, vastaajat arvioivat, että: Pääosa ammatillisista oppilaitoksista valmistuneista tarvitsee yrityksissä pitkän perehdytyksen ja mahdollisesti täydennyskoulutusta voidakseen työskennellä itsenäisesti. Vastaajista vain yksi kolmannes (34 %) oli sitä mieltä, että ammatillisista oppilaitoksista valmistuneet pystyvät aloittamaan yrityksessä itsenäisen työskentelyn lyhyen perehdyttämisen jälkeen. Myös ammattikorkeakouluista valmistuneille pitää usein yrityksissä antaa pitkä perehdytys ja mahdollisesti täydennyskoulutusta. Vastaajista vain vähän alle puolet (43 %) oli sitä mieltä, että ammattikorkeakoulusta valmistunut pystyy aloittamaan yrityksessä itsenäisen työskentelyn vain lyhyen perehdyttämisen jälkeen. Yksi kolmasosa vastaajista (38 %) oli sitä mieltä että valmistuneille pitää antaa pitkä perehdytys. Yliopistoista ja tiedekorkeakouluista valmistuneet pystyvät parhaiten aloittamaan itsenäisen työskentelyn yrityksissä lyhyen perehdytyksen jälkeen. Vastaajista yli puolet (58 %) oli tätä mieltä. Työryhmissä käytyjen keskustelujen perusteella suurin syy tähän on yrityksissä opiskelujen loppuvaiheessa tehdyt DI- ja gradu-työt, jotka vähentävät perehdytyksen tarvetta. Tulokseen saattaa osittain vaikuttaa myös Satakunnan vahva insinööristä diplomi-insinööriksi muuntokoulutus, joka tietysti on tuottanut vahvan käytännön taustan omaavia diplomi-insinöörejä. Oy Swot Consulting Finland Ltd 12 (74)

13 Valmistuneiden osaaminen vs. yritysten tarpeet % Prosenttia vastaajista % 43 % 43 % 38 % 24 % 2 17 % 1 13 % 6 % 7 % 6 % 12 % Henkilöt pystyvät aloittamaan yrityksessä itsenäisen työskentelyn lyhyen perehdyttämisen jälkeen. Henkilöt tarvitsevat pitkän perehdytyksen voidakseen aloittaa yrityksessä itsenäisen työskentelyn. Henkilöt tarvitsevat pitkän perehdytyksen ja täydennyskoulutusta voidakseen aloittaa yrityksessä itsenäisen työskentelyn. Muu vaihtoehto Ammatilliset oppilaitokset Ammattikorkeakoulut Yliopistot ja tiedekorkeakoulut Oy Swot Consulting Finland Ltd 13 (74)

14 Uusien työntekijöiden taustat ja sijoittuminen Vastauksien mukaan viime vuosina yrityksiin palkatuista henkilöistä lähes puolet on sijoittunut joko tuotantoon tai asiakaspalveluun, mikä vastaa hyvin Satakunnan normaalia työpaikkojen jakautumista. Uusien henkilöiden sijoittuminen yrityksiin Hankinta ja logistiikka 6 % Henkilöstöhallinto 4 % Asiakaspalvelu 18 % Talous 8 % Joku muu 5 % Myynti ja markkinointi 16 % Tuotekehitys ja suunnittelu 14 % Tuotanto/valmistus 29 % Rekrytointivaikeuksia ovat kokeneet useimmat yritykset ja vastausten perusteella erityisesti monien erikoisammattien osaajia on ollut vaikea saada rekrytoitua yrityksiin. Kun tiedusteltiin, mistä yritykset viime vuosina ovat palkanneet uusia työntekijöitä, selkeä enemmistö vastaajista (71 %) arvioi, että uudet työntekijät on palkattu Satakunnasta. Lisäksi työryhmissä arvioitiin, että pääosalla Satakunnan ulkopuolelta palkatuista on ollut jonkinlainen satakuntalainen tausta tai yhteys. Käydyissä keskusteluissa todettiin, että tämä korostaa: Monipuolisen koulutuksen tarjoamisen tarpeellisuutta satakuntalaisille nuorille, koska muualta työntekijöiden saanti Satakuntaan on vaikeaa. Tarvetta etsiä ratkaisuja, joilla pariskuntien molemmille osapuolille voidaan tarjota alueelta työtä, mikä voisi lisätä ammattitaitoisten ja monipuolista kokemusta omaavien paluumuuttajien saamista Satakuntaan. Oy Swot Consulting Finland Ltd 14 (74)

15 Mistä uudet henkilöt tulevat? Ulkomailta 3 % Muu tapa 1 % Satakunnan ulkopuolelta Suomesta 25 % Satakunnasta 71 % Kyselyyn vastanneiden kommentteja: Tarkoitus on palkata parhaita osaajia ja motivoituneita henkilöitä. Yliopistotasoa lukuun ottamatta palkattavat henkilöt löytynevät juuri Satakunnasta ja paikallisissa oppilaitoksissa opiskelleista, jos koulutustarjonta pystytään pitämään nykyisellä tasolla. Satakuntalaisuus ei sinänsä ole etu, eikä este. Muut tekijät ratkaisevat. Satakuntalaisilla on kuitenkin suurempi todennäköisyys tulla palkatuksi, koska muualta ei haluta tänne samassa määrin kuin lähialueilta. Yhteydet Satakuntaan johtavat yleensä pidempään sitoutumiseen paikkakuntaan, mutta tärkeää on, että kokemusta on hankittu myös muualta kuin Satakunnasta eli se, että raumalainen käy kaikki koulunsa Raumalla, ei välttämättä nosta pisteitä rekrytointivaiheessa. Ulkomaisen työvoiman palkkaaminen ja käyttö on Satakunnassa vastausten perusteella vielä vähäistä. Vastausten perusteella voi päätellä, että ulkomaisen työvoiman käyttö myös Satakunnassa tulee lisääntymään tulevaisuudessa. Suurin este palkata ulkomaista työvoimaa tuntuu olevan työntekijöiden liian huono suomen kielen taito. Oy Swot Consulting Finland Ltd 15 (74)

16 Kyselyyn vastanneiden kommentteja: Esteitä sinänsä ulkomaiselle työvoimalle ei ole. Monikulttuurisuuden lisääntyminen asiakaskunnassa saattaa aiheuttaa, että myös meillä tarvitaan ulkomaalaisia. Periaatteessa kyllä voisi palkata, koska asenne työhön on usein hyvä. Palkkausta haittaa kuitenkin usein kielitaidon puute, joka myyntitöissä on ehdottoman tärkeä. Käytämme jo tällä hetkellä ulkomaalaisia, Suomessa asuvia työntekijöitä. Ulkomaalaisten osuus on ollut koko ajan selvässä nousussa. Yleensä työmotivaatio on parempi kuin suomalaisilla. Ei todennäköisesti ole tarvetta. Kielitaito on eniten rajoittava asia, lisäksi peruskoulutustason kirjavuus eri maissa eli ei ole varmuutta, mitä henkilö oikeasti osaa, vaikka jonkin opinahjon todistus taskussa olisikin. Yritysten tarvitsema lisäosaaminen tulevaisuudessa Kyselyyn vastanneiden edustamiin yrityksiin oli tullut uusia henkilöitä kahden viimeisen vuoden aikana noin 3400 kpl. Nämä ovat olleet joko lisäresursseja tai poislähteneiden tilalle palkattuja henkilöitä. Näistä noin 2200 oli työntekijöitä, noin 950 toimihenkilöitä ja noin 250 esimiehiä tai johtoa. Kysyttäessä ennustetta siitä, kuinka paljon yritykset palkkaavat uusia henkilöitä tulevina vuosina samat vastaajat ennustivat, että heidän edustamiinsa yrityksiin palkataan vuosina minimissään noin 3000 uutta henkilöä ja vuosina minimissään noin 4000 uutta henkilöä. Tulos osoittaa, että vastaajat ennustavat uuden henkilöstön palkkaamisen hieman vähenevän viimeisen kahden vuoden tasosta. Vastauksissa esiintyi kuitenkin hyvin suurta epävarmuutta, koska vastaajat kokivat vaikeaksi ennustaa tulevaisuutta. Pyydettäessä vastaajia arvioimaan keskenään, millä osa-alueella he uskovat edustamansa yrityksen tarvitsevan lisäosaamista lähivuosina, nousivat vastausten keskiarvoissa tärkeimmiksi tuotannon ammattityöntekijät, myyntityö, asiakaspalvelu ja markkinointi. Oy Swot Consulting Finland Ltd 16 (74)

17 Yritysten lisäosaamisen tarve tulevaisuudessa 125 Osaamisalueen suhteellinen tärkeys Asiakaspalvelu Hankinta Henkilöstöhallinto Logistiikka Markkinointi Myyntityö Suunnittelu Taloushallinto Tuotannon ammattityöntekijät Tuotannon johtaminen Tuotekehitys Työntekijöiden työnjohto Koulutuksen järjestäminen tulevaisuudessa Yleisiin tulevaisuuden koulutuksen järjestämiseen liittymiin väittämiin vastaajat ottivat kantaa seuraavasti: Pääosa vastaajista (82 %) oli täysin tai pääosin samaan mieltä oppisopimuskoulutuksen lisäämistarpeesta Satakunnassa. Puolet vastaajista (51 %) yhtyi väitteeseen, että Satakunnassa on liian vähän mahdollisuuksia ammatilliseen täydennyskoulutukseen yrityksen henkilöstölle. Ammatillisen muuntokoulutuksen tilannetta vastaajat tuntuvat tuntevan huonosti, kun yksi kolmasosa vastaajista (3) ilmoitti, että heillä ei ole mielipidettä ammatilliseen muuntokoulutukseen liittyen. Vastaajat ovat hyvin yksimielisiä siitä, että yritysten pitää osallistua koulutuksen suunnitteluun yhteistyössä oppilaitosten kanssa, koska 92 % vastaajista oli täysin tai pääosin samaan mieltä tästä väitteestä. Toinen asia, josta vastaajat olivat hyvin yksimielisiä, oli, että yritysten pitää olla toteuttamassa koulutusta tarjoamalla opiskelijoille tutustumis- ja harjoittelupaikkoja. Vastaajista 94 % oli täysin tai pääosin samaa mieltä tästä väitteestä. Oy Swot Consulting Finland Ltd 17 (74)

18 Sitä vastoin kyselyyn vastaajat eivät pidä yritysten tehtävänä tarjota oppilaitoksille ammattitaitoista opetushenkilökuntaa. Noin puolet vastaajista (53 %) oli vähän tai täysin eri mieltä tämän suuntaisesta väitteestä. Selkeä enemmistö (79 %) vastaajista ei myöskään pitänyt ajatuksesta, että yritykset osallistuisivat toimialan koulutukseen rahoittamalla tai sponsoroimalla oppilaitoksia. Väittämiä tulevaisuuden koulutuksen järjestämisestä Yritysten pitää osallistua oman toimialan koulutukseen rahoittamalla tai sponsoroimalla oppilaitoksia 2 % 7 % 12 % 37 % 42 % Yritysten pitää olla toteuttamassa toimialan koulutusta tarjoamalla oppilaitoksille ammattitaitoista opetushenkilökuntaa 6 % 9 % 12 % 32 % 41 % Yritysten pitää olla toteuttamassa toimialan koulutusta tarjoamalla opiskelijoille tutustumis- ja harjoittelupaikkoja 3 % 1 % 2 % 38 % 56 % Yritysten pitää osallistua enemmän koulutusten suunnitteluun yhteistyössä oppilaitosten kanssa 5 % 1 % 3 % 34 % 58 % Satakunnassa on hyvät mahdollisuudet suorittaa ammatillista muuntokoulutusta aikuisopiskeluna 5 % 3 % 21 % 3 41 % Satakunnassa on liian vähän mahdollisuuksia ammatilliseen täydennyskoulutukseen yrityksen henkilöstölle 1 7 % 12 % 29 % 41 % Satakunnassa pitää lisätä mahdollisuuksia oppisopimuskoulutukseen 2 % 7 % 9 % 37 % 45 % Prosenttia vastaajista Ei mielipidettä Täysin eri mieltä Vähän eri mieltä Pääosin samaa mieltä Täysin samaa mieltä Edellä esitettyjä vastaajien mielipiteitä tutustumis- ja harjoittelupaikoista tukee se, että hyvin monet vastaajista ilmoittivat edustamansa yrityksen tekevän yhteistyötä satakuntalaisten koulujen ja oppilaitosten kanssa. Monet yritykset ovat tarjonneet oppilaille ja opettajille harjoittelupaikkoja. Lisäksi on järjestetty erilaisia alueen yritystoimintaa markkinoivia infotilaisuuksia ja -tapahtumia alueen peruskoululaisille ja lukiolaisille. Kyselyyn vastanneiden kommentteja: Meillä on ollut ammatillisista oppilaitoksista useampia työharjoittelijoita. Samoin opettajia on ollut suorittamassa työelämään tutustumista. Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat tehneet useita päättötöitä yritykseemme. Yhteistyömuoto on ollut pääsääntöisesti onnistunut. Tiivis yhteistyö ammatillisessa koulutuksessa omille oppisopimusopiskelijoille, työssäoppimisjaksoja ja näyttömahdollisuuksia päiväopiskelijoille sekä työelämään tutustumisjaksoja ja vierailuja opettajille. Lisäksi erilaisia vierailu- ja kisailupäiviä peruskoululaisille ja lukiolaisille ym. Oy Swot Consulting Finland Ltd 18 (74)

19 Kun vastaajilta kysyttiin sanallisia kommentteja satakuntaisista oppilaitoksista, opetuksen järjestämisestä ja yhteistyöstä yritysten kanssa, seuraavat näkemykset korostuivat: Halutaan voimakkaasti lisätä oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä. Käytännössä tämä voi näkyä opettajien ja yritysten lisääntyvänä kanssakäymisenä opiskelijoiden harjoittelujaksojen yhteydessä. Lisäksi yritysten edustusta kaivataan voimakkaammin mukaan opetuksen suunnitteluun ja kehittämiseen. Osa vastaajista toi esille myös huolensa oppilaitosten kyvystä pysyä mukana teknologian kehityksessä. Oppilaitosten opettajien tiedot vanhenevat ja laitteet jäävät jälkeen nykyaikaisesta yritysmaailmasta ilman päivitystä. Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opetusta patistetaan tekemään entistä enemmän yhteistyötä keskenään ja myös lähestymään alueen yrityksiä. Myös koko Satakunnan koulutustoiminnan painopisteiden selkiytymättömyys näkyy vastauksissa. Vastaajat eivät tiedä, mihin asioihin Satakunnan koulutustoiminnassa ollaan painottumassa tulevaisuudessa. Kyselyyn vastanneiden kommentteja: Koulutusta järjestetään alueella jo paljon ja se on koko Satakunnalle tärkeä asia. Pelkona on, että koulutus on liikaa koululähtöistä, mihin saattaa vaikuttaa kouluihin tuleva tuki. Koulutuksen suunnittelua pitäisi tehdä enemmän yritysten kanssa yhteistyössä. Liian vähän yhteistyötä ollut yritysten ja oppilaitosten välillä, esim. työharjoittelujaksojen ohjauksessa ei juurikaan opettajayhteistyötä. Luonnontieteiden ja äidinkielen opetuksen taso on huonontunut. Kielten ja tietotekniikan opetuksen taso on hyvää. Ohjelmoitavan automaation osaajien tarve korostuu tulevaisuudessa. Yleisesti ottaen koulutus tuntuu hyvin järjestetyltä. Ajan tasalla pysyminen tekniikassa ja osaamisessa on koulutusorganisaatioille haaste. Laitteet, ohjelmat ja menetelmät vanhenevat nopeasti. Yrityksissä niihin on pakko satsata, että pysytään mukana kilpailussa. Koulutukselle ylläpito saattaa olla iso kustannus. Oppilaitosten pitää huolehtia, että opetus ja apuvälineet ovat ajan tasalla tai mielellään edellä aikaansa. Mistä rahat, sitä en tiedä? Ammattikorkea- ja korkeakouluja ja niiden opintolinjoja on koko Suomessa liikaa. Jostain pitää Satakunnassakin luopua, mutta pitäisi päästä yksimielisyyteen siitä, mistä luovutaan ja mistä pidetään kiinni (ja kehittää niitä edelleen). Yliopistokeskuksen tulee suuntauksissaan lähentyä paikallisen teollisuuden strategisia painotuksia ja ammattikorkeakoulujen vähentää EU-hankkeita ja eurooppalaisten kollegakoulujen kanssa tehtävää tutkimusta ja suunnata ympäristönsä kannalta olennaiseen soveltavaan kehitystyöhön. Oy Swot Consulting Finland Ltd 19 (74)

20 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA SUOSITUKSET Koulutusselvityksen ohjausryhmä on kyselyn tulosten ja toimialakohtaisten työryhmien työskentelyn tulosten perusteella tehnyt seuraavat toimenpide-ehdotukset ja suositukset koulutustoiminnan kehittämiseksi Satakunnassa: Yhteiset toimenpide-ehdotukset ja suositukset Kaikkia selvityksen piiriin kuuluneita koulutustoimintoja koskevat yhteiset toimenpideehdotukset ja suositukset ovat: 1. Yritysten edustajat korostavat vastauksissaan ja keskusteluissa oppilaitosten ja korkeakoulujen tekemän yritysyhteistyön merkitystä. Yritysten edustajat esittävät halukkuutensa osallistua nykyistä laajemmin oppilaitosten ja korkeakoulujen toiminnan ja opiskeltavien oppisisältöjen kehittämiseen. Siksi tulevaisuudessa: Oppilaitosten ja korkeakoulujen pitäisi kehittää yhteistyöfoorumeja, joissa yritysten edustajat saadaan laajemmin mukaan opetussuunnitelmien ja opintosisältöjen suunnitteluun. Nykyisten neuvottelukuntien toimintaa on aktivoitava tai luotava kokonaan uusia toimintatapoja yritysyhteistyöhön. Lisäksi oppilaitosten hallintoa on tarkasteltava kriittisesti sekä varauduttava mahdolliseen tilaaja-tuottajamallin tuloon myös koulutustoimintaan. Yritysten tulee vastata yhteistyön laajentamiseen panostamalla oppilaitosyhteistyöhön riittävät ja asiantuntevat resurssit, joiden mukanaolo tuo oppilaitoksille selkeää lisäarvoa toiminnan suunnittelussa. Samalla tulee varmistaa, että yritysedustajilla on myös vaikutusmahdollisuudet. 2. Yritykset kokevat ongelmaksi uusien nuorien työntekijöiden työntekoon liittyvät asenteet, jotka eivät vastaa nykyisiä yritysten odotuksia ja tarpeita. Siksi kaikessa koulutuksessa: On lisättävä asennekasvatusta, jolla vaikutetaan nuorten käsitykseen tuottavasta työnteosta, asiakaspalvelusta, työsäännöistä ja työajoista. On panostettava yritystalouden perustietojen opettamiseen sekä kustannus- ja tulostietouden lisäämiseen. 3. Kyselyn tulosten perusteella valmistuvien kielitaito ja IT-osaaminen ovat viime vuosina kehittyneet hyvään suuntaan. Lähes kaikilla valmistuvilla on tänä päivänä riittävä kielitaito ja IT-osaaminen yleisesti yrityksissä esiintyviin tarpeisiin. Opetuksessa on säilytettävä nykyinen hyvä taso ja varmistettava kielitaidon soveltaminen sekä englannin kielen lisäksi muiden kielten opetus. 4. Yritysten näkemysten mukaan työkokemuksen kautta opiskelijoiden työelämävalmiudet kehittyvät toivottuun suuntaan. Ammatillisen koulutuksen lisääntyneet työssäoppimisjaksot koetaan siksi positiivisena asiana. Oman alan käytännön työkokemuksen hankkiminen (esim. työssäoppimisjakson, harjoittelun, lopputyön tai kesätyön muodossa) on välttämätöntä kaikille opiskelijoille opintojen aikana. Yritysten tulee vastata tähän haasteeseen tarjoamalla opiskelijoille harjoittelumahdollisuuksia. Oy Swot Consulting Finland Ltd 20 (74)

21 5. Laadukkaan ja nykyaikaisen koulutuksen antaminen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa edellyttää, että opettajat tuntevat nykypäivän yritysten käyttämät toimintatavat ja teknologiat sekä vaatimustason. Siksi opetushenkilökunnan työelämätuntemuksen parantamiseen on syytä panostaa kaikissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa. Yritysten ja oppilaitosten tulee yhdessä löytää ratkaisuja, joilla tarjotaan opetushenkilökunnalle mahdollisuuksia syventää tietoutta oman alansa yritysten toiminnasta. Toimenpide-ehdotukset ja suositukset ammatillisille oppilaitoksille Ammatillisia oppilaitoksia koskevat yleiset toimenpide-ehdotukset ja suositukset ovat: 1. Jotta ammatillisista oppilaitoksista voidaan kouluttaa yrityselämän muuttuviin tarpeisiin mahdollisimman oikea määrä riittävän osaamisen omaavia uusia työntekijöitä, tulee koulutettavien määrän ja koulutuksen sisällön muutoksiin etsiä suurempaa reagointinopeutta. 2. Ammatillisen opetuksen joustavuuden lisäämiseksi ehdotetaan selvitettäväksi mallia, jossa opinnot jaettaisiin selkeämmin yleisopintoihin (esimerkiksi pääjaolla tekniikka ja palvelut) sekä erikoistumisen mahdollistaviin ammatillisiin opintoihin. Koulutukseen hakeutuminen tapahtuisi nykyisten koulutusohjelmien sijasta yleislinjoille. Ammatillinen erikoistuminen tapahtuisi myöhemmin sisältäen merkittävästi työssäoppimisjaksoja. Näin mahdollistetaan nopeampi reagointi yritysten muuttuviin työvoimatarpeisiin sekä valmistuneiden lisääntyvä moniosaaminen. Toimenpide-ehdotukset ja suositukset ammattikorkeakouluille Ammattikorkeakouluja koskevat yleiset toimenpide-ehdotukset ja suositukset ovat: 1. Yritysten merkittävin huolenaihe nykyisessä ammattikorkeakoulutuksessa on, että tulevaisuudessa eri toimialoille ei valmistu enää riittävästi tuotantotoimintaan ja sen johtamiseen pätevöitynyttä henkilöstöä, kun koulutusuudistusten myötä teknikko- ja rakennusmestarikoulutukset lopetettiin. Siksi ehdotetaan, että ammattikorkeakouluissa sisällytetään opintoihin lisää tuotantoon ja nykyiseen lähiesimiestyöhön valmentavaa koulutusta. Se voi tapahtua myös tähän fokusoidun koulutusohjelman muodossa (esimerkiksi SAMKin alkavat tuotantopainotteiset insinöörikoulutukset rakennustekniikassa ja merenkulussa). Lisäksi opiskeluaikaisen työharjoittelun merkitystä on edelleen korostettava. 2. Erityisesti suunnittelu- ja asiantuntijatehtävissä toimivien ammattikorkeakouluista valmistuneiden henkilöiden matematiikan ja fysiikan osaamistaso on laskenut. Siksi suositellaan, että ammattikorkeakouluissa näiden aineiden opetusta mieluummin lisättäisiin kuin vähennettäisiin. Oy Swot Consulting Finland Ltd 21 (74)

22 Toimenpide-ehdotukset ja suositukset yliopistoille ja tiedekorkeakouluille Yliopistoja ja tiedekorkeakouluja koskevat yleiset toimenpide-ehdotukset ja suositukset ovat: 1. Satakunnan on pienenä alueena fokusoitava omat koulutusalueensa ja näin varmistettava resurssien riittävyys talousalueen omien koulutustarpeiden tyydyttämiseen. Kyselyn tulosten mukaan yli 7 vastaajista oli lähiaikoina rekrytoinut henkilökuntaa nimenomaan Satakunnan alueelta. Siksi ehdotetaan aikaisempaa määrätietoisempaa toimintaa Satakunnan tärkeiden koulutusalueiden ja -tapojen valitsemiseksi ja tiedottamiseksi alueen elinkeinoelämälle. Koulutustapojen osalta toimintaa pitäisi suunnata peruskoulutuksessa yhdistelmätutkintoihin eli yo-tutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon suorittamiseen samaan aikaan sekä lisätä ammatillisten oppilaitosten kautta ammattikorkeakouluun tulleiden opiskelijoiden suhteellista osuutta. 2. Lisäksi suositellaan toimenpiteitä, joilla Satakunnassa toimivien yliopistojen ja tiedekorkeakoulujen sekä Satakunnan ammattikorkeakoulun opinto-ohjelmista poistetaan päällekkäisyydet esimerkiksi tietotekniikassa. Myös muulla tavoin mainittujen yliopistojen ja korkeakoulujen yhteistyötä olisi lisättävä. Toimenpide-ehdotukset ja suositukset aikuiskoulutukselle Aikuiskoulutusta koskevat yleiset toimenpide-ehdotukset ja suositukset ovat: 1. Yritykset kokevat ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden uusien työntekijöiden ammattitaidon ja osaamisen puutteelliseksi. Tästä johtuen ovat monet yritykset valinneet oppisopimuskoulutuksen tavaksi uusien nuorien työntekijöiden perehdyttämiseen ja ammatilliseen lisäkouluttamiseen. Siksi Satakunnan alueella on syytä lisätä mahdollisuuksia suorittaa oppisopimuskoulutusta ammattitaidon kehittämisen eri vaiheissa. 2. Oppisopimuskoulutuksen ongelmaksi koetaan pitkäaikaisuus (usein 3 vuotta) ja sisällön joustamattomuus yrityksen ja opiskelijan tarpeisiin nähden. Tämä johtuu pitkälti nykyisen tutkintotavoitteisen oppisopimuskoulutuksen korostamisesta. Yritysten mielestä pitää lisätä resursseja ja mahdollisuuksia oppisopimuskoulutuksen joustavaan räätälöintiin eli yrityskohtaiseen täsmäkoulutukseen. Oy Swot Consulting Finland Ltd 22 (74)

23 TOIMIALAKOHTAISET AINEISTOT 1. Kauppa, matkailu ja majoitus 2. KIBS (tietointensiiviset yrityspalvelut) 3. Kiinteistöpalvelut ja ympäristönhuolto 4. Prosessiteollisuus ja -automaatio 5. Rakentaminen ja rakennusteollisuus 6. Teknologiateollisuus Oy Swot Consulting Finland Ltd 23 (74)

24

25 Kauppa, matkailu ja majoitus Määttä Antti, Satakunnan Osuuskauppa (pj.) Etelätalo Ari, K-Rauta Etelätalo Oy Kakko Pekka, Sokos Hotel Vaakuna Lahtinen Irene, Rauman Seudun Kehitys Oy Ratsula Matti, Antinasu & Ratsula Oy Sieviläinen Jorma, Osuuskauppa Keula Vainio Kristian, Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy

26 Kauppa, matkailu ja majoitus Toimialan koulutuksen nykytila Kaupan, matkailun ja majoituksen koulutusta antavat Satakunnassa ainakin seuraavat oppilaitokset: Koulutus Oppilaitos Opinto-ohjelma Ammatillinen koulutus Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto Liiketalous Kokemäkijokilaakson ammattiopisto Catering-ala Matkailuala Vaatetusala Nakkilan käsi- ja taideteollinen Käsi- ja taideteollisuus Korkeakoulutus Aikuiskoulutus oppilaitos Pohjois-Satakunnan ammattiinstituutti Liiketalous Catering-ala Matkailuala Porin ammattiopisto Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Liiketalous ja kauppa Tekstiili- ja vaatetustekniikka Erä- ja luonto-opas Rauman ammattiopisto Kaupan ja hallinnon ala Matkailu-, ravitsemus- ja talousala Satakunnan ammattikorkeakoulu Liiketalous, matkailu ja kulttuuri Tekniikka ja merenkulku Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Markkinointi Laskentatoimi Yrittäjyys Kulttuurituotanto (ml. kulttuurimatkailu) Turun yliopisto, Porin yliopistokeskus Huittisten Aikuiskoulutuskeskus Koulutusta erikoismyyjille (mm. auto, varaosa, sisustus) Kankaanpään Aikuiskoulutuskeskus Ravintola-ala Porin Aikuiskoulutuskeskus Matkailu-, majoitus ja ravitsemusala Kauppa ja hallinto MTC Oy Myyjän ammattitutkinto Muita huomioita: Eri ammatilliset koulutuskeskukset ja ammattiopistot tarjoavat lisäksi oppisopimuskoulutusta sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistavaa koulutusta. Lisäksi moniin kaupan, matkailun ja majoituksen ammatteihin peruskoulutus saadaan muiden alojen koulutuksen yhteydessä esimerkkinä autokorjaamohenkilökunta sekä rauta- ja vaatetuskauppojen erikoismyyjät. Oy Swot Consulting Finland Ltd 26 (74)

27 Kauppa, matkailu ja majoitus Huomioita koulutuskyselyn tuloksista toimialan osalta Ammatilliset oppilaitokset Yli puolet (63 %) vastaajista piti alalle valmistuneiden kykyä soveltaa oppimiaan ammatillisia taitoja riittävinä tai hyvinä yritysten tarpeisiin. Kolmannes (33 %) vastaajista piti valmistuneiden asennoitumista työntekoon puutteellisena yritysten tarpeisiin nähden. Vastauksissa korostuu halu lisätä valmistuneiden taitoja asiakaspalvelussa ja myyntityössä sekä parantaa asennoitumista työntekoa kohtaan. Ammattikorkeakoulut Voimakkaan enemmistön (79 %) kanta oli, että ammattikorkeakouluista valmistuneiden teoreettiset tiedot ovat hyvät tai riittävät yrityksen tarpeisiin. Yli puolet (57 %) vastaajista piti valmistuneiden esimiestaitoja puutteellisina yrityksen tarpeisiin, kun vastaavasti yliopistoista valmistuneiden esimiestaitoja 47 % vastaajista piti hyvinä tai ainakin riittävinä yritysten tarpeisiin (ks. kuva). Useiden vastaajien mukaan ammattikorkeakouluista valmistuneiden odotukset ensimmäisestä työpaikasta esimiehenä eivät vastaa todellisuutta. Pääosa ammattikorkeakouluista valmistuneista työllistyy toimialalla aluksi suorittavan tason tehtäviin ja esimiestehtäviin pääsee vasta työkokemuksen ja täydennyskoulutuksen kautta. % vastaajista 100 Vastavalmistuneen esimiestaitojen taso Hyvä Riittävä yrityksen tarpeisiin Puutteellinen yrityksen tarpeisiin Ei näkemystä Ammattikorkeakoulu Yliopisto Yliopistot ja tiedekorkeakoulut Yli puolet (62 %) vastaajista piti yliopistoista valmistuneiden ryhmätyötaitoja hyvinä tai riittävinä yrityksen tarpeisiin. Yliopistoista valmistuneiden mahdolliseksi puutteeksi koettiin esimiestaidoissa käytännönläheisyyden puute, joka ohjaa henkilöitä helposti asiantuntijarooliin. Oy Swot Consulting Finland Ltd 27 (74)

28 Kauppa, matkailu ja majoitus Muut huomiot Kaupan, matkailun ja majoituksen vastaajien pääosa (68 %) oli sitä mieltä, yliopistoista valmistuneet pystyvät aloittamaan itsenäisen työskentelyn yrityksessä lyhyen perehdyttämisen jälkeen. Tämä poikkeaa merkittävästi muiden koulutusasteiden tuloksista, joiden mukaan ammatillisista oppilaitoksista ja ammattikorkeakouluista valmistuneet selviävät lyhyellä perehdytyksellä vain noin 5 vastaajien mielestä (ks. kuva). % vastaajista 100 Vastavalmistuneen perehdytyksen laajuus yrityksessä Lyhyt perehdytys Pitkä perehdytys Pitkä perehdytys ja täydennyskoulutus Ammatillinen oppilaitos Ammattikorkeakoulu Yliopisto Kaupan, matkailun ja majoituksen toimialalla uudet henkilöt on viime vuosien aikana palkattu useimmiten asiakaspalveluun, myyntiin ja markkinointiin. Myös tulevaisuudessa vastaajat uskovat myyntityön, asiakaspalvelun ja markkinoinnin olevan ne osa-alueet, joissa yrityksissä tarvitaan lisäosaamista. Ongelmana koetaan myös myyjän ammattinimikkeen laaja-alaisuus, koska myyjän työt voivat olla yksinkertaisimmillaan tuotteiden hyllytystä supermarketissa ja vaativimmillaan erityistä ammattitaitoa vaativien erikoistuotteiden myyntiä. Myyjän työn ja yleensä palvelualojen ammattien arvostus on alhaista. Kaupan, matkailun ja majoituksen toimialalla haasteeksi koetaan ammattitaitoisen ja osaavan henkilökunnan saaminen usein osa-aikaisena ja ongelmallisina työaikoina tehtäviin töihin. Lisäksi toimialalla on vastaajien mukaan erityisiä vaikeuksia palkata ihmisiä erilaisiin erikoistehtäviin, jotka vaativat esimerkiksi teknistä osaamista ja pohjakoulutusta. Yli puolet vastaajista piti mahdollisuuksia saada Satakunnasta ammatillista täydennyskoulutusta yrityksen henkilöstölle huonoina. Vastaajat haluaisivat lisätä edelleen yhteistyötä oppilaitosten kanssa koulutusten sisällön suunnittelussa sekä opiskelijoiden ja opettajien harjoittelupaikkojen järjestämisessä. Oy Swot Consulting Finland Ltd 28 (74)

29 Kauppa, matkailu ja majoitus Visio toimialan koulutuksen rakenteesta ja sisällöstä Koulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulu Yliopisto ja tiedekorkeakoulu Aikuiskoulutus Valmistuvan osaaminen ja ominaisuudet Asiakaspalveluasenteella varustettu moniosaaja Osaa ammatissa vaadittavat perustaidot On täsmällinen Osaa asiakaspalvelutyössä vaadittavat käytöstavat Ymmärtää sisäisen yrittäjyyden Erilaisiin tehtäviin valmis porukan sielu ja esimerkki Osaa yrityselämän perustiedot ja esimiestaitoja Valmis työssään myös erilaisiin perustehtäviin Ryhmätyökykyinen Ymmärtää kauppaketjujen toimintaa ja vaikutukset toimialaan Poikkitieteellisen näkemyksen omaava erikoisosaaja Yritystoiminnan perustiedot hallinnassa Erikoisosaamista omalta alalta Valmiudet esimiestehtäviin ja ryhmätyöhön Uudenlaisiin haasteisiin ja toimintatapoihin valmis ammatillisten perustietojen osaaja Osaa uuden ammatin perustiedot Valmis muuttamaan opittuja toimintatapojaan uudella toimialalla Muutoksia koulutuksen rakenteeseen ja sisältöön Asennekasvatukseen lisää painotusta Asiakaspalvelutyössä vaadittavien ominaisuuksien korostaminen opinnoissa Lisää vähittäiskaupan koulutusta Koulutuksen laaja-alaisuuden korostaminen ja kapea-alaisen erikoistumisen vähentäminen Vähittäiskaupan (retail) opintokokonaisuuksien lisääminen opinnoissa Matkailu-alan erikoiskoulutuksen vähentäminen Opiskelijoiden ohjaaminen hyödyntämään alueen poikkitieteellistä koulutustarjontaa perusopinnoissa Yrittäjyyden ja vähittäiskaupan (retail) opintokokonaisuuksien lisääminen Nopeampaa reagointia työllisyystilanteen vaatiman muuntokoulutuksen järjestämisessä Asiakaspalveluasenteen korostamista opinnoissa ja opiskelijavalinnassa Oy Swot Consulting Finland Ltd 29 (74)