EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Aluekehitysvaliokunta TYÖASIAKIRJA vapaaehtoistyön merkityksestä taloudellisen ja sosiaalisen koheesion edistämisessä Aluekehitysvaliokunta Esittelijä: Marian Harkin DT\ doc PE v01-00

2 Taustaa Vapaaehtoistyö on yhteiskunnalle korvaamattoman tärkeää. Vapaaehtoistyöhön osallistuminen on osallistavan demokratian ilmenemismuoto. Koska vapaaehtoistyöntekijät tekevät yhteistyötä edustuksellisen demokratian elinten kanssa, vapaaehtoistyö tukee myös aktiivista kansalaisuutta. Vapaaehtoistyön myötä kansalaiset voivat panna omissa yhteisöissään alulle muutoksia sen sijaan, että he tyytyisivät ainoastaan vastaanottamaan sitä, mitä valtio heille antaa. Se muuttaa kansalaisten ja valtion välisen suhteen asiakkaan ja suojelijan suhteesta sellaiseksi suhteeksi, jossa joukkotoimiin osallistuva kansalainen voi hoitaa tärkeää tehtävää parantamalla omalta osaltaan yhteisön elämää. Euroopan unionissa voidaan edistää kansalaisten, heidän yhteisöjensä ja EU:n välisten suorien yhteyksien syntymistä lisäämällä vapaaehtoistyötä aluepoliittisin keinoin ja tukemalla vapaaehtoistoimintaa alue- ja koheesiorahastoista. Vapaaehtoistyö voidaan nähdä maailmanlaajuisesti globalisaation haittavaikutusten vastavoimana: kansalaiset eivät tyydy kuluttajan rooliin vaan voivat vauhdittaa muutoksia toteuttamalla paikallisia toimia yhteisöjensä taloudellisen ja sosiaalisen elämänlaadun parantamiseksi sekä vahvistaa tällä tavoin johonkin paikkaan kuulumisen tunnetta ja yhteisöllisyyden tunnetta. Lisäksi vapaaehtoistyöntekijät voivat tuottaa globalisaation myönteisille vaikutuksille lisäarvoa ryhtymällä sähköiseen eli virtuaaliseen vapaaehtoistoimintaan. Virtuaalinen vapaaehtoistyö tarkoittaa sitä, että vapaaehtoistyötä tehdään kokonaan tai osittain Internetin välityksellä. Sen myötä vapaaehtoistyöhön voivat osallistua myös ne, jotka eivät voi tai eivät halua osallistua paikan päällä tehtävään vapaaehtoistyöhön ajanpuutteen, henkilökohtaisten mieltymysten, vamman tai kotiin liittyvien velvoitteiden vuoksi. Vapaaehtoistyö edistää merkittävän sosiaalisen pääoman syntymistä. Monet organisaatiot (esimerkiksi OECD ja Maailmanpankki) käyttävät enenevässä määrin sosiaalisen pääoman käsitettä yhteyksissä, jotka liittyvät paikalliseen taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen, sosiaaliseen syrjäytymiseen ja kehittyvään yhteisötalouteen. Vapaaehtoistyö on ehkäpä arvokkain uusiutuvan energian muoto, ja se edistää yhteiskunnan myönteistä muutosta. EU on jo käynnistänyt vapaaehtoistyöhön liittyviä aloitteita: Neuvoston nykyiset toimet: Neuvosto hyväksyi 16. marraskuuta 2007 päätöslauselman nuorten vapaaehtoistoiminnasta. Päätöslauselmassa pyritään määrittelemään ja kokoamaan yhteen vapaaehtoistoiminnan yhteiset tavoitteet jäsennellyllä tavalla avointa koordinointimenetelmää käyttäen. Tavoitteet jakautuvat seuraavasti: PE v /9 DT\ doc

3 Sosiaalinen koheesio Päätöslauselmassa todetaan, että vapaaehtoistyö antaa voimavaroja ihmisille erityisesti niille, joilla on muita huonommat lähtökohdat ja lisää näin aktiivista osallistumista yhteiskuntaan sekä sukupolvien välistä yhteistyötä. Se tukee demokratian ja yhteisvastuullisuuden arvoja. Taloudellinen koheesio: Päätöslauselmassa korostetaan, että vapaaehtoistyö tarjoaa keinon hankkia taitoja ja osaamista, mikä voi edistää tulevaa työllistymistä ja helpottaa siirtymistä koulumaailmasta työelämään. Näin ollen se auttaa saavuttamaan Lissabonin strategian tavoitteet. Neuvoston suositukset toimenpiteiksi: Neuvosto kehottaa komissiota järjestämään vapaaehtoistyöntekijöiden eurooppalaisen teemavuoden. Neuvosto aikoo kehittää itse edelleen ja tukea EU:ssa parhaillaan käynnissä olevia, vapaaehtoistoimintaa edistäviä aloitteita. Komission nykyiset toimet: Kansalaisten Eurooppa -ohjelma ( ): Ohjelmassa tarjotaan käyttöön välineet aktiivisen kansalaisuuden edistämiseksi. Nuorisotoimintaohjelma ( ): Youthpass-todistus Tässä ohjelmassa nuorille pyritään tarjoamaan mahdollisuuksia muodolliseen tai epämuodolliseen oppimiseen, johon liittyy eurooppalainen ulottuvuus. Yksi tähän ohjelmaan kuuluvista toimista on eurooppalainen vapaaehtoistyö. Youthpass on komission kehittämä eurooppalainen erityistodistus, jolla vahvistetaan nuorisotoimintaohjelman osana järjestetyn toiminnan oppimistulokset. Youth Pact -nuorisosopimus Youth Pact on osa Lissabonin ohjelmaa, ja siinä nuoria kehotetaan osallistumaan vapaaehtoistyöhön 1. Komission tiedonanto 2 1 Neuvoston puheenjohtajan päätelmien liite 1, Bryssel 2005, (7619/05). 2 KOM(2007)0498. DT\ doc 3/9 PE v01-00

4 Komission tiedonannossa pannaan merkille, että vapaaehtoistyössä hankituista taidoista ja osaamisesta voi olla hyötyä siirryttäessä koulumaailmasta työelämään. Määritelmä Tässä asiakirjassa termillä vapaaehtoistyö tarkoitetaan seuraavaa: 1) Vapaaehtoistyöstä ei saa rahapalkkiota, eli se on palkatonta. 2) Vapaaehtoistyötä tehdään omasta vapaasta tahdosta. 3) Vapaaehtoistyö hyödyttää osapuolta, joka ei kuulu vapaaehtoistyöntekijän perheeseen eikä ystäväpiiriin. 4) Kuka tahansa voi osallistua vapaaehtoistyöhön. Vapaaehtoistyön muotoja on monia. Vapaaehtoistyö voidaan jakaa karkeasti vastavuoroiseen avunantoon, oma-aputoimintaan, hyväntekeväisyyteen, muiden palvelemiseen, kampanjointiin, kannatustoimintaan, yhteistoimintaan ja itsehallintotoimintaan 1. Vapaaehtoistyön vaikutus taloudelliseen koheesioon Vapaaehtoistyö tukee Lissabonin tavoitteiden saavuttamista seuraavin tavoin: 1) Työllistettävyyden parantaminen Vapaaehtoistyö kartuttaa vapaaehtoistyöntekijän osaamista, mikä parantaa hänen työllistettävyyttään. Lisäksi vapaaehtoistyö tukee elinikäistä oppimista. Vapaaehtoistyöntekijät oppivat monenlaisia taitoja ja hankkivat monenlaista osaamista aina ns. kovasta osaamisesta (ammattiosaamisesta), johon kuuluu organisointi- ja ajanhallintataitoja, arviointi- ja raportointitaitoja sekä suunnittelu- ja budjetointitaitoja, ns. pehmeisiin (henkilöiden välisiin) taitoihin, joita ovat muun muassa viestintä-, hoito-, neuvottelu- ja kuuntelutaidot. Komission uusimmassa tiedonannossa nuorten saamisesta täysipainoisemmin mukaan koulutukseen, työelämään ja yhteiskunnan toimintaan 2 todetaan, että vapaaehtoistoiminta tarjoaa epävirallisen oppimiskokemuksen, jonka ansiosta nuoret voivat hankkia taitoja ja siirtyä helpommin koulumaailmasta työelämään. On tärkeää panna merkille, että vaikka vapaaehtoistyö on tärkeä työllistettävyyttä tukeva väline, sitä ei saa käyttää vaihtoehtoisena työllistämistoimenpiteenä. 2) Sosiaalisen osallisuuden edistäminen Koska vapaaehtoistoiminta tarjoaa epävirallisia ja epämuodollisia oppimiskokemuksia, se merkitsee todellista mahdollisuutta paitsi niille, jotka ovat jääneet muodollisen koulutusjärjestelmän ulkopuolelle, myös pitkäaikaistyöttömille. Saatavilla olevien tutkimustietojen mukaan työttömyys on harvinaisempaa vapaaehtoistyöhön osallistuneiden henkilöiden keskuudessa kuin siihen osallistumattomien henkilöiden keskuudessa 3. EU:n 1 Measuring volunteering, A Practical Toolkit. Riippumattomat vapaaehtoistyöntekijät ja YK:n vapaaehtoistyöntekijät. 2 KOM(2007) Pariisissa 23. maaliskuuta 2007 pidetyn CEV:n yleiskokouksen loppukertomus. PE v /9 DT\ doc

5 nuorisotyöttömyysaste on 17,4 prosenttia, eikä nuorisotyöttömyyden vähentämisessä ole tapahtunut viimeisten 25 vuoden aikana todellista läpimurtoa, vaikka yleinen koulutustaso on noussut 1. Koska EU:ssa joka kuudes nuori lopettaa koulunkäynnin varhaisessa vaiheessa ja joka neljännellä nuorella aikuisella (25 29 vuotta) ei ole keskiasteen koulutusta 2, vapaaehtoistyöllä hankitut taidot voivat osoittautua äärimmäisen arvokkaiksi työnsaannin ja sosiaalisen osallisuuden edistämisen kannalta. Vapaaehtoistyön taloudellinen arvo John Hopkins University julkaisi 25. syyskuuta 2007 raportin nimeltä Measuring Civil Society and Volunteering 3. Sen mukaan monissa maissa kansalaisyhteiskunnan osuus bruttokansantuotteesta on yhtä suuri kuin rakennus- ja rahoitusalan osuudet ja kaksi kertaa niin suuri kuin hyödyketeollisuuden osuus. Tämä tarkoittaa, että tutkimuksen kohteena olleissa maissa sen osuus BKT:sta on 5 7 prosenttia. Tulokset ovat peräisin kahdeksan maan virallisten tilastokeskusten toimittamista tiedoista. Nämä maat ovat Australia, Belgia, Kanada, Tšekin tasavalta, Ranska, Japani, Uusi-Seelanti ja Yhdysvallat. On syytä panna merkille, että myös 20 muuta maata, joista osa on kehittyneitä maita ja osa kehitysmaita, on sitoutunut julkaisemaan tällaisia raportteja ja että monet muut maat ovat aloittamassa vapaaehtoistyötä koskevan tilastoinnin. Tämä osoittaa selvästi, että yhä useammassa maassa tunnustetaan se, kuinka tärkeää vapaaehtoistyö on kansantaloudelle. Viimeaikainen tutkimus järjestöistä, jotka käyttävät vapaaehtoistyöntekijöitä eri puolilla Eurooppaa, osoitti työn olevan arvokasta: nämä järjestöt saivat jokaista euroa kohden, jonka ne käyttivät vapaaehtoistyöntekijöiden tukemiseen, takaisin keskimäärin 3 8 euroa 4. Tämä osoittaa selvästi vapaaehtoistyön tuottaman lisäarvon. Yleisen luottamuksen ja siihen liittyvän toiminnan muodossa ilmenevän sosiaalisen pääoman sekä talouskasvussa havaittavien alueellisten erojen välinen suhde Luottamuksen ja siihen liittyvän toiminnan (vapaaehtoistyön) sosiaalista pääomaa kasvattavasta vaikutuksesta on julkaistu useita tutkimusraportteja. Tutkimuksissa on päädytty siihen yleiseen lopputulokseen, että investointi- ja kasvuluvut ovat tavallista korkeammat yhteisöissä, joille on ominaista voimakas luottamus On kuitenkin syytä panna merkille, etteivät kaikki tutkijat ole asiasta yksimielisiä 8. Sosiaalisesta pääomasta (jonka osatekijä luottamus on) voidaan todeta, että monissa tutkimusraporteissa korostetaan merkittävän sosiaalisen pääoman sekä talouskasvun vauhdittumisen välistä yhteyttä. 1 KOM(2007) KOM(2007) Volunteering works, Institute for volunteering research and volunteering. Englanti, syyskuu Zak ja Knack: Trust and Growth. 6 Fukuyaman tutkimus luottamuksesta, Knack ja Keefer (1995, 1997): Paper on Social Capital. 8 Tinbingen Instituten keskusteluasiakirja, TI /3, http// DT\ doc 5/9 PE v01-00

6 Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan yksilöiden ja sosiaalisten verkostojen välisiä yhteyksiä sekä niihin perustuvia vastavuoroisuuden ja luotettavuuden normeja (Putnam 2000:19). Vaikka sosiaalisen pääoman käsitettä onkin vaikea määritellä ytimekkäästi, sille on keskeistä se, että ihmiset panostavat toisiinsa ja sitoutuvat verkostojen toimintaan. Vapaaehtoistyö kasvattaa merkittävästi yhteisön sosiaalista pääomaa. Monissa tutkimuksissa, muun muassa tutkimuksessa Social Capital in the European Values study surveys 1, tehdään johtopäätös, jonka mukaan aktiivisena vapaaehtoistyönä ilmenevä sosiaalinen pääoma parantaa alueellista talouskasvua. Vastaavasti Daniel Moucquen tutkimuksessa A survey of socio-economic disparities between the regions of the E.U. 2 tuodaan esiin, että sosiaalisella pääomalla on suuri vaikutus alueellisten eroavaisuuksien pienentämisen kannalta. Moucque kannattaa pitkän aikavälin strategiaa, jossa puututaan samanaikaisesti kilpailukyvyn puutetta koskevan ongelman eri näkökohtiin ja vastataan tarpeeseen kehittää alueelle sosiaalista pääomaa, liiketoimintakulttuuri ja hallintorakenne, parantaa työvoiman osaamista ja kehittää tuotantopohja. Vapaaehtoistyö on keskeinen osa sosiaalista pääomaa, joten sillä on merkittävä vaikutus taloudellisten erojen pienentämisen kannalta. Vapaaehtoistyön vaikutus sosiaaliseen koheesioon 1) Vapaaehtoistyössä EU:n arvot toteutuvat käytännössä Vapaaehtoistyöllä edistetään osallistavaa yhteiskuntaa, jolle on ominaista voimakas sosiaalinen koheesio. Yhteisvastuu on keskeinen osa vapaaehtoistyötä. 2) Vapaaehtoistyö voi edistää sukupolvien välistä yhteisvastuuta Sukupolvien välinen vapaaehtoistyö liittää nuoret tiiviimmin osaksi yhteisöään ja tarjoaa vanhemmille ihmisille mahdollisuuden jakaa omia kokemuksiaan ja omaa osaamistaan. Sukupolvien välisen vapaaehtoistyön tuottama synergia voi edistää merkittävästi sosiaalista koheesiota. 3) Vapaaehtoistyö voi edistää kotiutumista ja kulttuurien välistä vuoropuhelua Vapaaehtoistyöllä maahanmuuttajia ja yhteisön ulkopuolisten maiden kansalaisia autetaan osallistumaan paikallisyhteisön elämään. Se edistää myös kulttuurien välistä vuoropuhelua ja kokemusten vaihtoa. Lisäksi se voi toimia välineenä, jonka avulla nuoret, jotka lähtevät ulkomaille vapaaehtoistyöhön, saavat myönteisiä kokemuksia monimuotoisuudesta, mikä auttaa torjumaan syrjintää ja ennakkoluuloja. 4) Vapaaehtoistyöntekijät voivat toimia keskeisessä tehtävässä erimielisyyksien jakamissa yhteisöissä 1 Van Schaik, Tilburgin yliopisto, Ton Van Schaik: schaik@kub.nl. 2 Daniel Moucque tekee yhteistyötä Euroopan komission aluepolitiikan pääosaston kanssa. Hän toimitti kuudennen määräaikaiskertomuksen ja osallistui ensimmäisen koheesioraportin laatimiseen. PE v /9 DT\ doc

7 Pohjois-Irlannissa vapaaehtoiset, jotka saavat monissa tapauksissa PEACE- tai INTERREGrahoitusta, ovat vaikuttaneet keskeisellä tavalla sovinnontekoon ja rauhan rakentamiseen. Vapaaehtoistyöntekijöiden sosiaaliset, poliittiset ja uskonnolliset taustat vaihtelevat. He ovat tehneet yhteistyötä konkreettisissa hankkeissa ja auttaneet tällä toiminnallaan rakentamaan uutta luottamusta erimielisyyksien vuoksi jakautuneisiin yhteisöihin. 5) Vapaaehtoistyö voi lisätä alueen kiinnostavuutta Vapaaehtoistyöntekijät voivat lisätä alueen kiinnostavuutta edistämällä kestävää kehitystä, lisäämällä ympäristötietoisuutta ja toteuttamalla ekologisia toimia. Etenkin maaseutualueilla he voivat vaikuttaa merkittävästi ekomatkailun kehittymiseen. 6) Vapaaehtoistyöntekijöillä on tärkeä tehtävä väestönsuojelun kannalta Ihmisen toiminnasta johtuvien onnettomuuksien tai luonnonkatastrofien sattuessa monet auttajat ovat usein vapaaehtoistyöntekijöitä. Lisäksi asuinalueilla toteutetut partiointijärjestelmät (neighbourhood watch) lisäävät alueen asukkaiden turvallisuudentunnetta ja parantavat näin elämänlaatua. 7) Vapaaehtoiset vaikuttava suoraan kulttuurin kehittymiseen Vapaaehtoistyöntekijöiden työpanos parantaa mahdollisuuksia kulttuuriseen ilmaisuun ja osallistumiseen. Tämä voi tuottaa ylpeydentunteen jostakin paikasta tai tunteen identiteetistä, mikä lisää alueen arvoa sen asukkaiden silmissä. Muutamia suosituksia 1) kehottaa jäsenvaltioita ja alueita tunnustamaan, kuinka vapaaehtoistyö lisää sosiaalista ja taloudellista koheesiota, tekemään vapaaehtoisjärjestöjen kanssa kumppanuusyhteistyötä ja kuulemaan vapaaehtoisjärjestöjä mielekkäällä tavalla, jotta tavoitteiden saavuttamiseksi voidaan laatia suunnitelmia ja strategioita, joissa annetaan vapaaehtoistyölle tunnustusta ja arvoa ja joilla tuetaan, edistetään ja rohkaistaan tekemään vapaaehtoistyötä; 2) kehottaa varmistamaan, että vapaaehtoistyö luetaan rahoitusosuutta vastaavaksi panokseksi osarahoitushankkeissa, joille myönnetään EU:n rahoitusta; 3) kehottaa jäsenvaltioita ja alueita helpottamaan todella menettelyjä, joilla vapaaehtoisjärjestöt voivat saada rahoitusta, niin ettei niihin liity ylenpalttista kaavakkeiden täyttämistä ja byrokratiaa, sekä pitämään samalla huolta siitä, että julkisten varojen käyttöä valvotaan jatkossakin asianmukaisella tavalla; 4) kehottaa varmistamaan, että vapaaehtoistyön taloudellinen arvo otetaan huomioon kansantalouden tilinpidossa, koska luotettavat tiedot ovat välttämättömiä, jos tätä arvokasta voimavaraa halutaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti; 5) kehottaa edistämään sukupolvien välistä vapaaehtoistyötä, erityisesti ikääntyneiden vapaaehtoistyöntekijöiden ohjelmia, sillä tällaisen vapaaehtoistyön merkitys kasvaa jatkuvasti väestörakenteen muutosten vuoksi; DT\ doc 7/9 PE v01-00

8 6) kehottaa tarkastelemaan mahdollisuutta hyväksyä vapaaehtoistyötä koskeva EU:n peruskirja, jossa määriteltäisiin vapaaehtoisjärjestöjen tehtävä sekä niiden oikeudet ja vastuut; PE v /9 DT\ doc

9 7) kehottaa vahvistamaan vapaaehtoistyön asemaa toimintana, jonka kautta vapaaehtoistyöntekijät hankkivat uudenlaista osaamista ja oppivat uusia taitoja, käyttämällä Youthpass-järjestelmää sekä harkitsemaan mahdollisuutta kehittää tai laajentaa tätä järjestelmää niin, että kaikenikäiset kansalaiset voisivat osallistua siihen (esimerkiksi ottamalla käyttöön vapaaehtoispassin); 8) kehottaa edistämään vapaaehtoistyötä koulutuksen keinoin ja erityisesti järjestämällä oppisopimuskoulutusta, jossa opiskelijat tekisivät opintojensa osana kumppanuusyhteistyötä yhteisöryhmien kanssa; 9) kehottaa etsimään tapoja ja keinoja varmistaa, että sosiaalisesti syrjäytyneisiin ryhmiin kuuluvat vapaaehtoistyöntekijät voivat osallistua täysipainoisesti vapaaehtoishankkeisiin ja ottaa vastuun tällaisista hankkeista; 10) kehottaa tarkastelemaan mahdollisuutta laatia yhteisön lainsäädäntöön oikeusperusta, jonka nojalla vapaaehtoisjärjestöt vapautettaisiin arvonlisäverosta; 11) kehottaa toissijaisuusperiaatetta kunnioittaen jäsenvaltioita poistamaan esteitä vapaaehtoistyön tekemiseltä. DT\ doc 9/9 PE v01-00