Astmaohjelma

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Astmaohjelma 1994 2004"

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 1998:21 Astmaohjelma Seurantaraportti SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 1998

2 ISSN ISBN Taitto ja toteutus: AT-Julkaisutoimisto Oy Paino: Oy Edita Ab, Helsinki

3 KUVAILULEHTI Julkaisija Julkaisun päivämäärä Sosiaali- ja terveysministeriö Tekijät (toimielimestä: toimielimen Julkaisun laji nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Työryhmämuistio Astmaohjelman seurantaryhmä puheenjohtaja Tuulikki Nurmi Toimeksiantaja sihteeri Kaj Koskela Sosiaali- ja terveysministeriö Toimielimen asettamispvm Julkaisun nimi Astmaohjelma , seurantaraportti Julkaisun osat Tiivistelmä Työryhmä on laatinut Astmaohjelma :n käynnistymistä ja toteutumista kuvaavan seurantaraportin, jossa (a) kuvataan astman yleistymistä viime vuosien aikana, (b) arvioidaan astmaohjelmassa esitettyjen toimenpidesuositusten toteutumista ohjelman ensimmäisen kolmanneksen aikana sekä (c) esitetään suosituksia ja lisätoimenpiteitä astmaohjelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Avainsana: (asiasanat) Astma, astmaohjelma, seuranta Muut tiedot Sarjan nimi ja numero ISSN ISBN Työryhmämuistio Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Luottamuksellisuus suomi Julkinen Jakaja Kustantaja Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö 3

4 4

5 Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä on seurata ja tukea valtakunnallisen astmaohjelma :n toimenpiteiden ja tavoitteiden toteutumista ja tässä tarkoituksessa tukea ohjelmaa toteuttavien tahojen yhteistyötä, kehittää valtakunnallisesti soveltuvat seurantamenetelmät tavoitteiden toteutumisen arviointia varten sekä arvioida ohjelman eri toimenpiteiden tuloksellisuutta. Työryhmän tulee myös seurata alan kehitystä ja tehdä tarvittavat muutos- ja tarkistusehdotukset astmaohjelmaan. Työryhmän määräaika päättyy Työryhmän puheenjohtajana on toiminut ylitarkastaja Tuulikki Nurmi sosiaali- ja terveysministeriöstä, jäseninä ylitarkastaja Eeva-Liisa Vakkilainen sosiaali- ja terveysministeriöstä saakka, ylitarkastaja Maire Kolimaa sosiaali- ja terveysministeriöstä alkaen, yli-insinööri Esko Kukkonen ympäristöministeriöstä, dosentti Timo Klaukka Kansaneläkelaitoksesta, osastonhoitaja Sinikka Koskivuori Riihimäen seudun terveyskeskuksesta, terveyskeskuslääkäri Päivi Hulkkonen Varkauden terveyskeskuksesta, dosentti Tari Haahtela Allergia- ja astmaliitosta, järjestöjohtaja Riitta Muotka Keuhkovammaliitosta, professori Lauri Laitinen Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksestä, dosentti Kaisu Juntunen-Backman Suomen Lastenlääkäriyhdistyksestä ja sihteerinä pääsihteeri Kaj Koskela Hengitys ja Terveys ry:stä. Pysyväksi asiantuntijaksi työryhmä kutsui dosentti Aarne Lahdensuon Tampereen yliopistollisesta sairaalasta. Työryhmä otti nimekseen astmaohjelman seurantaryhmä. Seurantaryhmä on kokoontunut 10 kertaa. Astmaohjelman seurantaryhmä on toimeksiantonsa mukaisesti järjestänyt tarvittavassa yhteistyössä valtakunnallisia neuvottelutilaisuuksia, tukenut alueellista koulutusta, rakentanut valtakunnallisen astmayhdyshenkilörekisterin, toteuttanut astmaan liittyvää tiedotusta, käynnistänyt astman vaikeusasteluokitukseen liittyvää tutkimus- ja selvitystoimintaa, käynnistänyt yhteistyönä apteekkien astmaohjelman sekä järjestänyt yhteistyönä nuorten astmatutkijoiden seminaarin. Lisäksi seurantaryhmä on osaltaan tukenut astman omahoitoon liittyvän koulutus- ja valistusmateriaalin valmistamista. 5

6 Seurantaryhmä on määräaikansa päätteeksi laatinut astmaohjelma :ä koskevan seurantaraportin. Raportin aineiston kokoamiseksi sosiaali- ja terveysministeriö myönsi Hengitys ja Terveys ry:lle määrärahan ja raportin valmistelutyöhön yhdistyksestä on osallistunut projektilääkäri Anne Pietinalho. Saatuaan työnsä päätökseen astmaohjelman seurantaryhmä kiittää yhteistyöstä eri viranomais- ja vapaaehtoistahoja ja toivoo, että seurantaraportti osaltaan edistää astmaohjelman tärkeiden tavoitteiden saavuttamista. Työryhmä jättää kunnioittavasti muistionsa sosiaali- ja terveysministeriölle. Helsingissä 31. päivänä joulukuuta 1998 Tuulikki Nurmi Maire Kolimaa Tari Haahtela Esko Kukkonen Riitta Muotka Timo Klaukka Lauri Laitinen Sinikka Koskivuori Kaisu Juntunen-Backman Päivi Hulkkonen Kaj Koskela 6

7 Sisällys ESIPUHE 9 I ASTMAN YLEISYYS 10 Astman esiintyvyys 10 Kansainvälistä vertailua 14 Alueittaiset erot 15 Erityistarkastelua 17 II ASTMAN VAIKEUS 19 Astmakuolemat 19 Työkyvyttömyys 20 Astman vaikeusaste 20 III EHKÄISEVÄT TOIMENPITEET 23 Ehkäisyn mahdollisuudet 23 Tupakointi ja passiivinen tupakointi 24 Sisä- ja ulkoilma 25 IV ASTMAN HOITOKÄYTÄNNÖN JA PALVELUJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN 28 Ohjattu omahoito 29 Sairaala- ja avohoitopalvelujen käyttö 31 Astmalääkkeiden käyttö 33 Apteekkien astmaohjelma 39 Hoidon porrastus ja yhdyshenkilöverkosto 39 Kuntoutus ja sosiaaliturva 41 V TIEDOTUS, KOULUTUS JA TUTKIMUS 45 Tiedotus ja koulutus 45 Tutkimus ja seuranta 47 VI YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT 49 VII SUOSITUKSET 52 LIITTEET 54 7

8 8

9 I ESIPUHE Sosiaali- ja terveysministeriön asettama astmatyöryhmä julkisti v valtakunnallisen kokonaisohjelman astman aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi sekä yhteiskunnan taloudellisten kustannusten vähentämiseksi. Valtakunnallisen astmaohjelma :n tavoitteena on: alkavaa astmaa sairastavista mahdollisimman moni tervehtyy, astmaa sairastava voi hyvin ja hänen toimintakykynsä on ikää vastaava, vaikeaa ja kohtalaisen vaikeaa astmaa sairastavien osuus puolittuu 40 %:sta 20 %:iin, astman sairaalahoitopäivien määrä puolittuu vuoteen 2000 mennessä, vuosittaiset kustannukset potilasta kohti puolittuvat ehkäisyn ja hoidon tehostumisen seurauksena. Tärkeimmät keinot tavoitteiden saavuttamiseksi ovat astmaa ja sen kaltaisia oireita aiheuttavien altisteiden, erityisesti tupakoinnin vähentäminen, kuntoutuksen painottaminen avohoitoon, avainryhmien astmatietoisuuden parantaminen, astman tieteellisen tutkimuksen laajentaminen. astman varhaisen diagnostiikan ja aktiivisen hoidon tehostaminen, ohjatun omahoidon kehittäminen pääasialliseksi hoitomuodoksi, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon joustava yhteistyö, Tämän seurantaraportin tavoitteena on kuvata astman yleistymistä viime vuosien aikana, kuvata ja arvioida astmaohjelmassa esitettyjen toimenpidesuositusten toteutumista ohjelman ensimmäisen kolmanneksen aikana, esittää suosituksia ja lisätoimenpiteitä astmaohjelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Astmaohjelman vaikutusten laaja-alainen arviointi tulee seurantaryhmän mielestä suorittaa ohjelman kymmenvuotiskauden loppupuoliskolla. 9

10 II ASTMAN YLEISYYS Valtakunnallisessa astmaohjelma :ssä arvioidaan astmaan sairastuneiden määrän lisääntyvän vuoteen 2000 mennessä jopa 60 % vuoden 1993 tasosta, jolloin erityiskorvattaviin astmalääkkeisiin oikeutettuja henkilöitä oli runsaat Alle 16-vuotiaiden osuuden arvioidaan suurenevan nopeimmin. Seuraavassa tarkastellaan astman yleisyyttä ja siinä tapahtunutta kehitystä pääasiassa väestötutkimusten ja rekisteritietojen avulla. Rekisteritiedot ovat tuoreimmillaan vuodelta Kansaneläkelaitoksen (Kelan) ja Stakesin väestötutkimukset on tehty viimeksi vuosina 1987 ja 1995/96. Astman esiintyvyys Kelan ja Stakesin väestötutkimusten mukaan astma on selvästi yleistynyt aikuisten ilmoittamana pitkäaikaissairautena (Kuvio 1). Vuosina 1995/96 suoritetun tutkimuksen mukaan hieman yli 4 % aikuisista sairasti astmaa osuuden oltua yhden prosentin suuruusluokkaa vuosina 1964, 1968 ja Saman tutkimussarjan mukaan alle 15-vuotiailla on nykyisin astmaa lähes yhtä yleisesti kuin aikuisilla, ja lapsilla osuus on yli kolminkertaistunut vuodesta 1987 (Kuvio 2). Muut allergiat ovat yleistyneet lapsilla vielä enemmän kuin astma. Myös muiden tuoreiden suomalaistutkimusten mukaan aikuisten astman esiintyvyys on 4 5 %. Vuonna 1986 oli astman vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja noin henkilöä, joista alle 16-vuotiaita Vuonna 1997 määrä oli noin eli yli kaksinkertainen ja alle 16-vuotiaita oli tästä luvusta Näihin lukuihin on vuosilta laskettu astman lisäksi sitä muistuttavat ahtauttavat keuhkosairaudet, koska vuoden 1993 jälkeen ne ovat kuuluneet sairausvakuutuksen rekisterissä saman tunnusnumeron alle. Yhdistämishetkellä keuhkoahtaumasairaiden määrä oli 4 500, mikä oli 3 % astman ja keuhkoahtauman yhteenlasketusta potilasmäärästä. Naisia oli vuonna 1997 erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetuista 55 %, ja kummallakin sukupuolella potilasmäärät ovat kasvaneet suhteellisesti saman 10

11 KUVIO 1 Astman pitkäaikaissairautenaan ilmoittaneet aikuiset (%) 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0, /96 Miehet Naiset Lähde: Kela ja Stakes: Terveydenhuollon väestötutkimukset KUVIO 2 Astma ja muut allergiat lasten pitkäaikaissairauksina vuosina 1976, 1987 ja 1995/96 (%) /96 Astma Muu allergia Lähde: Kela ja Stakes: Terveydenhuollon väestötutkimukset verran. Myös väestötutkimuksissa astma on ollut naisilla yleisempi kuin miehillä. Vuosittain myönnettyjen erityiskorvausoikeuksien määrä on kasvanut selvimmin lapsiväestössä sekä pojilla että tytöillä, mutta työikäisten ja ikääntyneiden keskuudessa vain naisilla (Kuvio 3). 11

12 KUVIO 3 Astma: alkaneet erityiskorvausoikeudet lapset Pojat Tytöt työikäiset Naiset Miehet ikääntyneet Naiset Miehet

13 Astma ohitti erityiskorvausrekisterissä ensimmäistä kertaa sepelvaltimotaudin vuonna 1997 ja nousi verenpainetaudin jälkeen potilasmäärältään toiseksi suurimmaksi sairaudeksi. Lapsilla astma on ylivoimaisesti suurin ja lisäksi nopeimmin yleistyvä erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttava sairaus (Kuvio 4). KUVIO 4 Lasten yleisimmät erityiskorvattavat sairaudet vuonna 1997 Astma Epilepsia Diabetes Nivelreuma Sydämen vajaatoiminta Lähde: Kela Lasten määrä x Astmapotilaiden määrä on yhdeksänkertaistunut alle 5-vuotiailla vuosien 1986 ja 1997 välillä (Kuvio 5). Myös ikääntyneimpien eli yli 84-vuotiaiden keskuudessa määrä on kasvanut suhteellisen nopeasti eli 4,5-kertaiseksi. Ensinmainitun ryhmän kasvua selittävät suurelta osin parantuneet diagnosointimenetelmät, mutta ikääntyneiden osalta kehitykseen vaikuttavat väestön eliniän piteneminen sekä pieni astmakuolleisuus. Astmalääkkeitä käytti vuonna 1997 noin henkilöä, joista vähän yli puolet sai lääkkeistään peruskorvauksen. Tämä merkitsee sitä, että noin 6 %:lla väestöstä oli vuoden aikana astmaa tai astman kaltaisia oireita. Lääkkeitä käyttäneiden määrä kasvoi vuodesta 1996 vuoteen 1997 noin henkilöllä. Terveydenhuollon väestötutkimuksessa 1995/96 tutkittiin astmaoireiden elinikäistä esiintyvyyttä kahdella, Tuohilampi-menetelmään perustuvalla kysymyksellä. Seitsemällä prosentilla väestöstä oli esiintynyt astmaan viittaavia oireita muulloinkin kuin hengitystietulehdusten yhteydessä, eli nämä yhdistettynä astman pitkäaikaisena sairautenaan raportoineisiin taudin elinikäiseksi yleisyydeksi saatiin 11 %. 13

14 KUVIO 5 Astman moninkertaistuminen vuosina ikäryhmittäin erityiskorvausoikeutettujen määrän perusteella Ikä Yli Lähde: Kela Ilmoitetut astman ammattitautitapaukset lisääntyivät vuodesta 1993 vuoteen 1996, mutta vähenivät vuonna Vuonna 1996 ammattiastmoja ilmoitettiin 419 ja vuonna 1997 vastaavasti 350. Kansainvälistä vertailua Astman esiintyvyyttä eri maissa on vertailukelpoisin menetelmin tutkittu niukasti. Laajassa, 56 maassa suoritetussa, 6 7 sekä vuotiaisiin kohdistuneessa ISAAC-kyselytutkimuksessa Suomen neljän tutkimusalueen luvut sijoittivat Suomen hieman maiden keskitason yläpuolelle. Astma oli selvästi yleisin anglosaksisissa maissa ja harvinaisin Kaukoidän maissa sekä Kreikassa, Romaniassa ja Albaniassa. Vuonna 1996 suoritetun yhteispohjoismaisen, 2 18-vuotiaiden lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia koskevan tutkimuksen mukaan astman esiintyvyys oli pienin Suomessa (Kuvio 6). Muut allergiset oireet olivat meillä yleisempiä kuin astma, ja sekä ekseeman että allergisen nuhan osalta Suomi sijoittui Pohjoismaiden kärkipäähän. Pohjois-Karjalassa ja Venäjän Karjalan Tasavallassa toteutettavan Finallergia-tutkimuksen mukaan aikuisilla on Venäjän Karjalassa vähemmän astmaa kuin Suomessa. 14

15 KUVIO Astma, heinänuha ja ekseema 2 18-vuotiailla (%) Pohjoismaissa vuonna 1996 Astma Ekseema Heinänuha Ruotsi Islanti Norja Suomi Tanska Lähde: Pohjoismainen Lasten ja nuorten terveys- ja hyvinvointitutkimus Lääkekulutus osoittaa epäsuorasti sairastavuutta. Pohjoismaisten lääketilastojen mukaan astmalääkkeiden kulutus on 1990-luvulla ollut pienintä Suomessa ja Islannissa. Erot saattavat osaksi johtua oireilun ja diagnostiikan vaihtelusta, mutta myös hoitokäytäntö voi maittain vaihdella. Alueittaiset erot Erityiskorvaukseen oikeutettujen astmapotilaiden osuus väestöstä oli vuoden 1997 lopussa keskimäärin 3,3 %. Osuus ylitti 4 %:n rajan Keski-Suomessa, Itä- Savossa, Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Pienimmillään eli 2,5 %:n tasolla se oli Satakunnassa ja Päijät-Hämeessä. Astman alueittainen esiintyvyys vaihtelee kuitenkin ikäryhmittäin suuresti (Kuvio 7). Esimerkiksi Keski-Suomessa on lapsilla astmaa saman verran kuin maassa keskimäärin, mutta työikäisillä kolmanneksi eniten ja 65 vuotta täyttäneillä selvästi eniten. Vastakkaissuuntainen esimerkki on Varsinais-Suomi, jossa esiintyvyys on lapsilla maan suurimpia, mutta kummassakin aikuisten ikäryhmässä pienimpiä. Astmapotilaiden määrä on vuosien 1986 ja 1997 välillä kasvanut suhteellisesti eniten Kainuussa, jossa se on kolminkertaistunut. Muita suhteellisen suuren kasvun alueita ovat olleet Keski-Pohjanmaa ja Pohjois-Karjala. Hitaimmin määrä on kasvanut Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa (1,7-kertaiseksi). Astman yleisyyden alueittainen vaihtelu ei ole supistunut: vuonna 1987 sairaanhoitopiirien lukujen variaatiokerroin oli 17,8 ja vuonna 1997 se oli 18,3. 15

16 KUVIO 7 Astmapotilaiden osuus (%) väestöstä ikäryhmittäin vuonna 1997 Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Keski-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Lappi Uusimaa Etelä-Savo Keski-Suomi Itä-Savo Ahvenanmaa Kanta-Häme Vaasa Etelä-Karjala Kymenlaakso Helsinki Länsi-Pohja Etelä-Pohjanmaa Satakunta Pirkanmaa Päijät-Häme Itä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Kainuu Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Ahvenanmaa Keski-Pohjanmaa Lappi Kanta-Häme Etelä-Savo Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Vaasa Uusimaa Länsi-Pohja Pirkanmaa Kymenlaakso Helsinki Päijät-Häme Varsinais-Suomi Satakunta alle 15-vuotiaat Koko maa 2, työikäiset Koko maa 2,

17 Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Itä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Lappi Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Ahvenanmaa Länsi-Pohja Uusimaa Vaasa Päijät-Häme Etelä-Savo Helsinki Pirkanmaa Satakunta Kymenlaakso Varsinais-Suomi ikääntyneet Koko maa 6, Lähde: Kela Erityistarkastelua Lasten eli alle 16-vuotiaiden keskuudessa astmapotilaiden määrä on kasvanut muuta väestöä nopeammin: vuosien välillä määrä 3,7-kertaistui. Kasvu oli nopeinta alle 5-vuotiailla, mutta myös 5 9-vuotiailla määrä 3,3-kertaistui ja vuotiailla kolminkertaistui. Lasten astma on alueittain tarkastellen lisääntynyt suhteellisesti eniten Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa, joissa se on 0 15-vuotiailla yli kuusinkertaistunut. Pohjois-Savossa alle 5-vuotiaiden erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen astmaa sairastavien lasten määrä on kasvanut kyseisenä aikana moninkertaiseksi. Kehitys liittynee astman diagnostiikan ja hoidon aktiivisuuteen kyseisellä alueella. Ikääntyneillä eli 65 vuotta täyttäneillä astma on keskimäärin kaksinkertaistunut vuosien välillä. Kasvuluvut vaihtelevat ikääntyneiden eri ikäryhmissä siten, että 80 vuotta täyttäneiden astmapotilaiden määrä on 2,6-kertaistunut ja vuotiailla se on 1,8-kertaistunut. Sairaanhoitopiireittäin tarkastellen kasvu on ollut nopein Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois- Karjalassa (2,6-kertainen) sekä hitain Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa, joissa se on ollut alle 1,8-kertainen. 17

18 18 Astman nopea lisääntyminen lasten keskuudessa viittaa siihen, että atooppinen astman muoto yleistyy nopeammin kuin yleensä aikuisiällä puhkeava sisäsyntyinen astma. Etenkin ikääntyneillä yleisyyslukujen tulkintaa vaikeuttaa astman ja keuhkoahtaumataudin liittyminen toisiinsa.

19 III ASTMAN VAIKEUS Astman vaikeuden muutoksia ja samalla hoitotulosta voidaan epäsuorasti seurata mm. kuolemantapausten määrän ja työkyvyttömyyden perusteella. Astmakuolemat Suomessa astmakuolemien määrä on parikymmentä vuotta pysynyt vakaana. Vuonna 1994 kuolemia oli toistakymmentä vähemmän kuin edellisinä vuosina, ja aleneva trendi jatkui vuonna 1995, jolloin astman vuoksi kuoli 97 henkilöä. Vuonna 1996 kuolemia oli 101. Noin % astmaan kuolleista on viime vuosina ollut vähintään 65-vuotiaita, ja lasten keskuudessa kuolemat ovat olleet yksittäistapauksia. Ikääntyneiden kuolinsyyn määrittely on jossakin määrin ongelmallista erityisesti monisairailla potilailla. Suhteutettuna erityiskorvausoikeutettujen astmapotilaiden määrään astmakuolleisuus on viime vuosina jatkuvasti alentunut (Kuvio 8) KUVIO 8 Astma : Erityiskorvaukseeen oikeutetut sekä heidän astmakuolemansa ja sairaalapäivänsä (indeksi, 1981=100) Potilaiden osuus väestöstä 100 Astmapotilaiden astmakuolemat 50 Astmapotilaiden sairaalapäivät Lähde: Haahtela ja Klaukka

20 Työkyvyttömyys Astma on vaikean työkyvyttömyyden syynä suhteellisen harvinainen. Vuonna 1994 oli astman vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä henkilöä, mikä oli 2,5 % kaikista työkyvyttömyyseläkeläisistä. Kyseisenä vuonna myönnettiin uusia eläkkeitä astman vuoksi 743:lle henkilölle. Vuonna 1997 Kelan myöntämällä työkyvyttömyyseläkkeellä oli henkilöä ja uusia eläkkeitä myönnettiin 328 henkilölle. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien astmapotilaiden määrä on pienentynyt sekä absoluuttisesti että suhteutettuna työikäisten astmapotilaiden määrään (Kuvio 9). Työkyvyttömyys on kuitenkin ilmiönä moniselitteinen ja vahvasti yhteydessä paitsi väestön terveydentilaan ja sairauksien vaikeusasteeseen myös mm. työllisyystilanteeseen, työn koettuun raskauteen ja sosiaaliturvan tasoon. Astman perusteella alkaneet sairausvakuutuksen päivärahakaudet ovat myös vähentyneet 1990-luvulla, kun niiden määrä suhteutetaan työikäisten atmapotilaiden määrään KUVIO 9 Työkyvyttömyyseläkeläisten osuus työikäisistä astmapotilaista vuosina Lähde: Kela Astman vaikeusaste Astman vaikeutta voidaan mitata väestötutkimuksissa mm. oireilufrekvenssin avulla. Kesäkuussa 1998 tehtiin maan kaikissa apteekeissa kysely jokaiselle astmalääkkeitä itselleen tai lapselleen noutaneelle asiakkaalle. Näistä otettiin lähempään tarkasteluun ne, jotka ilmoittivat sairastavansa astmaa tai joiden 20

21 astmankaltaisia oireita parhaillaan oltiin tutkimassa. Aineiston koko oli hieman alle henkilöä, ja heidän voidaan katsoa edustavan lääkehoidossa olevia astmapotilaita sekä demografisesti että alueellisesti. Tästä tutkimuksesta käytetään nimeä Astmabarometri Tutkimuksen suunnittelusta ja aineiston keruusta vastasivat Kuopion Yliopiston sosiaalifarmasian laitos, Suomen Apteekkariliitto ja Yliopiston apteekki. Astmapotilaat jaettiin astmaoireiden sekä yöoireilun ilmaantumistiheyden perusteella kolmeen vaikeusasteluokkaan (liite 1). Jakoperuste oli kehitetty Kelan ja Stakesin vuonna 1996 tekemässä työikäisten astmapotilaiden kyselytutkimuksessa yhteistyössä keuhkolääkäreiden kanssa. Tätä luokittelutapaa ei voi suoraan verrata valtakunnallisessa astmaohjelmassa käytettyyn, asiantuntijoiden arvioon perustuneeseen luokitteluun, jonka mukaan vaikeimpaan ryhmään kuului 20 %, keskivaikeaan 20 % ja lievimpään 60 %. Astmabarometrin aineistosta 47 % luokiteltiin lievimpään, 30 % keskivaikeaan ja 23 % vaikeimpaan luokkaan (Kuvio 10). Lieväoireisten osuus oli selvästi suurin lapsilla (66 %) ja ikääntyneillä pienin (39 %). Vastaavasti vaikeimpien tapausten osuus oli suurin vanhuksilla ja pienin lapsilla. KUVIO 10 Astmapotilaiden jakautuminen (%) ikäryhmittäin vaikeusasteluokkiin Kaikki Lievä Keskivaikea Vaikea Lähde: Astmabarometri 1998 Alueittain potilaiden jakautuminen kolmeen vaikeusasteluokkaan vaihteli suhteellisen vähän, mutta erojakin oli. Lievimpään luokkaan kuuluvien osuus oli suurin Lapin ja pienin Helsingin ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiireissä (Kuvio 11). 21

22 Lähes kolmannes (30 %) astmabarometritutkimukseen osallistuneista oli kyselyä edeltäneen vuoden aikana hakeutunut terveyskeskuksen päivystykseen astmaoireiden vuoksi, 10 % oli käynyt niiden vuoksi sairaalan poliklinikalla ja sairaalahoidossa oli ollut 11 %. Astman vaikeusastetta voidaan myös arvioida tarpeella käyttää suun kautta otettavia kortikosteroidikuureja. Vuoden kuluessa niitä oli käyttänyt 31 % barometritutkimuksen potilaista. Käyttö on selvästi ikäsidonnaista, eli se yleistyy iän kasvaessa. Etenkin pieniä lapsipotilaita hoidettaessa on myös hoitokäytäntöeroja: vuonna 1996 saivat alle 5-vuotiaat astmaa sairastavat lapset suun kautta otettavaa kortikosteroidilääkitystä yhdessätoista sairaanhoitopiirissä eli joka toisella alueella. Varsinais-Suomessa osuus oli selvästi suurempi kuin muualla maassa. KUVIO 11 Astmapotilaiden jakautuminen (%) vaikeusasteluokkiin sairaanhoitopiireittäin KOKO MAA Helsinki Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Lievä Keskivaikea Vaikea Lähde: Astmabarometri

23 IV EHKÄISEVÄT TOIMENPITEET Ehkäisyn mahdollisuudet Astman pahenemisen riskiä voidaan pienentää vaikuttamalla yksilön terveyskäyttäytymiseen, puuttumalla ympäristöstä johtuvaan altistumiseen ja parantamalla taudin varhaista havaitsemista ja alkuvaiheen hoitoa. Astmaohjelmassa painotetaan sekä riskiryhmä- että väestöstrategiaa. Riskiryhmästrategian avulla ehkäisevät toimenpiteet kohdistetaan niihin ihmisiin, joilla on suuri riski sairastua astmaan, esimerkiksi atopiaa sairastaviin. Väestöstrategialla vähennetään yleisesti koko väestössä ja ympäristössä allergeenialtistusta ja ärsykkeitä. Tästä esimerkkinä on tupakansavun vähentäminen eri tiloissa. Suurella osalla astmaa sairastavista on perinnöllinen atooppinen taipumus. Astmalle tyypillisen keuhkoputkien supistumisalttiuden taustalla on myös perinnöllisiä tekijöitä, jotka ovat ainakin osin eri tekijöitä kuin ne, jotka määräävät atopian perimää. Herkistymistä säätelevät perintötekijöiden lisäksi ympäristötekijät ja allergisen sairauden puhkeamista edeltää altistuminen allergeeneille. Limakalvontulehdus syntyy elimistön herkistyttyä immunologisesti sinänsä vaarattomille ympäristön hiukkasille, kuten eläin- ja siitepölylle. Tällöin puhutaan ulkosyntyisestä astmasta. Jos atooppista allergiaa ei todeta, puhutaan sisäsyntyisestä astmasta. Sisäsyntyisen astman syitä ei tiedetä. Koska primaariehkäisyn merkitys lapsen atopian kehittymisen kannalta on hyvin kiistanalainen, astmaohjelmassa suositellaan harkittua, yksilöllistä ja perhekohtaista neuvontaa. Tavoitteena on rajoittaa astmaa sairastavan ja hänen perheensä elämää mahdollisimman vähän. Terveyskäyttäytymisestä tupakointi ja ympäristötekijöistä passiivinen tupakointi ovat tärkeitä herkistymiseen ja sairastuvuuteen vaikuttavia tekijöitä. Atopian kannalta suositellaan nykyisin 3 kuukauden yksinomaista imetystä. Rintaruokinnan yleisyydestä ei ole vertailukelpoisia trenditietoja. Nykyisin noin puolet 6 kuukauden ikäisistä lapsista saa rintamaitoa. Sekundaariehkäisyssä, jo allergisoituneen potilaan hoidossa, pätee edelleen haittaa aiheuttavan allergeenialtistuksen harkittu vähentäminen. 23

24 Tupakointi ja passiivinen tupakointi Tupakointi, myös passiivinen tupakointi, lisää vaaraa sairastua astmaan sekä pahentaa astmaoireita ja vaikeuttaa astman hoitoa.tupakointi myös nopeuttaa astman aiheuttamia korjaantumattomia muutoksia hengitysteihin. Tupakoinnin lopettaminen ja passiivisen tupakoinnin välttäminen on siis tärkeää astman primaari- ja sekundaariprevention kannalta. Terveydenhuollossa tulee huomioida astmaa sairastavien tupakointi ja tukea tupakoinnin lopettamista. Kansanterveyslaitoksen vuosittain toistamat, suomalaisten terveyskäyttäytymistä kuvaavat tutkimukset osoittavat, että tupakointitavat eivät ole oleellisesti muuttuneet 1990-luvulla. Vuonna 1998 tupakoi 30 % miehistä ja 20 % naisista. Maailman Terveysjärjestön v tilastojen mukaan suomalaiset 15-vuotiaat tytöt ja pojat olivat teollisuusmaiden joukossa ykkössijalla poltettujen savukkeiden määrän suhteen ja toisella sijalla tupakoitsijoiden määrän suhteen. Noin neljäsosa 15-vuotiaista tytöistä ja pojista tupakoi nykyisin. ISAAC-tutkimuksen mukaan vuotiaista astmaa sairastavista 18 % tupakoi, tytöt poikia enemmän. Eri selvitysten mukaan astmapotilaista tupakoi n. 12 %. Tuoreen FinEsStutkimuksen mukaan Lapin vuotiaista astmaa sairastavista peräti 31 % tupakoi. Eniten tupakoivat vuotiaat miehet ja naiset (40 %) ja vähiten vuotiaat naiset (10 %). Finriski tutkimuksen mukaan vuotiaista astmaa sairastavista miehistä 25 % ja naisista 19 % tupakoi. Tupakkatuotteiden kokonaiskulutus vähenee tupakkatilastojen mukaan jatkuvasti. Veronalaisten tupakkatuotteiden keskimääräinen vuosittainen kulutus 15 vuotta täyttänyttä henkilöä kohti oli 1980-luvun alussa n. 1,5 kiloa kun se v oli n. 1 kilo. Tupakointia on v voimaan tulleella tupakkalailla rajoitettu työpaikoilla, julkisissa tiloissa ja kulkuneuvoissa. Ravintolat jäivät kuitenkin uuden lain ulkopuolelle. Tupakkalain tarkistaminen näiltä osin on eduskuntakäsittelyssä. Vuoden 1994 terveydensuojelulain mukaan tupakansavu ei saa myöskään levitä huoneistosta toiseen. Altistuminen tupakansavulle työpaikalla on Kansanterveyslaitoksen terveyskäyttäytymisseurannan mukaan vähentynyt (Kuvio 12). Vuonna 1997 muista kuin päivittäin tupakoivista miehistä 9 % ja naisista 4 % työskenteli savuisissa työtiloissa vähintään tunnin. Osuudet pienenivät edellisvuodesta yhden prosenttiyksikön verran. Työssäkäyvistä päivittäin tupakoivista miehistä 39 % ja naisista 19 % ilmoitti oleskelevansa tupakansavuisissa työoloissa vähintään tunnin päivittäin. Vuonna 1996 vastaavat osuudet olivat 42 % ja 18 %. Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan työpaikkojen sisäilman keskimääräiset nikotiinipitoisuudet pienenivät tasolta 1,7 tasolle 0,3 mikrog/m 3. Myös tupakansavualtistus kodeissa on Kansanterveyslaitoksen seurannan mukaan 24

25 KUVIO 12 Altistuminen tupakansavulle työpaikalla 80 Miehet, päivittäin tupakoivat Naiset, päivittäin tupakoivat Miehet, muut 20 0 Naiset, muut Lähde: Kansanterveyslaitos vähentynyt: 25 %:ssa vastaajien kodeista tupakoidaan, kun osuus oli 10 vuotta sitten 33 %. Kotien sisätiloissa jatkuvasti tupakansavulle alttiiksi joutuvien lasten osuus on Suomessa Pohjoismaiden pienin (7 %). Muiden maiden lukujen vaihteluväli on %. Tiedot perustuvat yhteispohjoismaiseen kotia käsittäneeseen tutkimukseen. ISAAC-tutkimuksen mukaan oli vuotiaiden astmaa sairastavien altistus tupakansavulle kotona selvästi muita samanikäisiä vähäisempää. Raskauden aikainen tupakointi ei näytä 1990-luvulla oleellisesti muuttuneen. Odottavista äideistä tupakoi n. 15 %. Niiden aikuisten tupakoivien osuus, jotka ilmoittivat saaneensa viimeisen vuoden aikana lääkäriltä, terveydenhoitajalta tai hammaslääkäriltä kehotuksen lopettaa tupakointi, on pysynyt viime vuosina vakaana eli noin 20 %:ssa. Yhteenvetona voidaan todeta, että astmaohjelman ensimmäisten vuosien aikana tupakoivien määrät eivät ole oleellisesti muuttuneet, sen sijaan tupakansavulle altistuminen on vähentynyt. Sisä- ja ulkoilma Ulkoilman pölyjen, aerosolien ja kaasumaisten ilmansaasteiden on epäilty aiheuttavan atooppista allergiaa ja astmaa, ja niiden tiedetään pahentavan jo alkanutta tautia. Ilman mukana liikkuu mm. siitepölyjä, nokihiukkasia ja savua. Sisäilma on peräisin ulkoa. Ilmaan voi sisätiloissa lisäksi sekoittua allergeenisia 25

26 pölyjä tai myrkyllisiä yhdisteitä, jotka ovat peräisin eläimistä, ruuista, viherkasveista ja homeista. Sisustusmateriaaleista voi haihtua orgaanisia yhdisteitä ja ammoniakkia. Pahin sisäilmasaaste on tupakansavu. Astmaan liittyy keuhkoputkien hyperreaktiivisuus, joten kaikki ilmansaasteet voivat pahentaa astmaa. Pölypunkkia ei ole pidetty Suomessa suurena ongelmana verrattaessa lämpimämmän ja kosteamman ilmaston maihin, mutta ongelman arvellaan yleistyneen tiiviin rakentamisen, huonontuneen ilmanvaihdon ja rakenteiden kosteusvaurioiden takia. Iho- ja allergiasairaalan 1997 suorittamassa tutkimuksessa todettiin pölypunkkeja 58 %:ssa pääkaupunkiseudun kodeista. Esimerkiksi Ruotsissa tutkittaessa v astmalasten koteja todettiin niissä 62 %:ssa pölypunkkeja. Suomessa on yli koiraa ja vähintään yhtä paljon kissoja. Kotien eläinten määrä ja tämän myötä allergeenialtistus ovat lisääntyneet viime vuosina. Kotien keskeisiä sisäilmaongelmia on kuvattu 300 pääkaupunkilaiskodin selvityksessä taulukossa 1. Kelan ja Stakesin työikäisten astmapotilaiden kyselytutkimus osoitti, että joka viides astmapotilaista oli joutunut saneeraamaan kotiaan eli oli käyttänyt sairautensa vuoksi rahaa kodin kunnostukseen. Kunnostukseen käytetty kuluerä oli sairauden aiheuttamista kustannuksista suurimpia. Saneerausta tehneet olivat käyttäneet kunnostukseen 12 kuukauden kuluessa keskimäärin markkaa. TAULUKKO 1 Kodin sisäilmaongelmien yleisyys (%) helsinkiläisissä kodeissa (N=272) Puutteellinen ilmanvaihto % käyttö- tai huoltovirhe 140 suunnittelu tai rakennevirhe 103 Kosteus- ja homeongelmat % pieniä 116 suuria 63 Sisustusmateriaaliongelma % Eläimet % Tupakointi % sisätiloissa 33 ulkona 37 Lähde: Malmberg

27 Sisäilman laadusta on annettu tuoreita sosiaali- ja terveysministeriön ohjeita (1997). Sosiaali- ja terveysministeriön sisäilmaselvitysmiesten raportissa (1997) esitetään lukuisia toimenpiteitä. Rakennusala on ottanut käyttöön vapaaehtoisen rakennusmateriaalien päästöluokituksen. Luokiteltuja tuotteita on toistaiseksi yli 200 ja määrän arvioidaan lisääntyvän 500:aan lähivuosina. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ja lainsäädäntöä on 1990:lla kehitetty. TEKES on käynnistänyt laajan Terve talo -projektin. Kosteusvaurioiden ja oireiden selvittelystä on käytettävissä Majvikin suositus (1998). Uudet ulkoilmanlaadun ohjearvot tulivat voimaan syyskuussa Niihin sisältyy meillä ensimmäistä kertaa ja samalla ensimmäisenä maailmassa hajurikkiyhdisteiden kokonaispitoisuuden ohjearvo. Keskeiset ulkoilman saasteet, kuten rikkidioksidi, ovat vähentyneet viime vuosina ja vähentynevät edelleen. Kaupunki-ilman tärkein saastuttaja on henkilö- ja raskastieliikenne. Yhdyskuntailman typenoksidit sekä hiukkaset tunkeutuvat Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutin tuoreen tutkimuksen mukaan ilman suodatusta tehokkaasti sisäilmaan. Ulkoilman suodatusjärjestelmien kehittäminen on lähivuosien haaste. 27

28 V ASTMAN HOITOKÄYTÄNNÖN JA PALVELUJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Astmapotilaan hoidon tavoitteena on taudin alkuvaiheessa oireettomuus ja tervehtyminen. Hyvällä hoidolla voidaan vähentää taudin pahenemisvaiheita ilman kohtuuttomia sivuvaikutuksia. Astmaohjelmassa suositellaan varhaisen diagnostiikan ja aktiivisen hoidon järjestämistä astmaa ja sen kaltaisia oireita sairastaville sekä ohjatun omahoidon kehittämistä pääasialliseksi hoitomuodoksi. Astman lääkehoidossa painotetaan limakalvon tulehdusta hoitavaa antiinflammatorista lääkitystä ja sen aloittamista sairauden varhaisvaiheessa. Tavoitteena on astman vaikeusasteen lieventyminen ja sairaalahoidon tarpeen väheneminen. Hoidon porrastuksessa korostetaan perusterveydenhuollon lisääntyvää hoitovastuuta sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon joustavaa yhteistyötä. Ohjelmassa suositellaan sairaanhoitopiirikohtaista astman vastuulääkäri- ja paikallista astman yhdyshenkilöverkostoa. Usean erikoisalan yhteisen allergialaboratorion perustamista keskussairaaloihin toivotaan. Kuntoutuksen toteuttamista osana hoitoa ja mahdollisimman paljon avokuntoutuksena pidetään ohjelmassa tärkeänä kehittämisalueena. Seuraavassa tarkastellaan edellä esitettyjen toimenpiteiden ja tavoitteiden toteutumista. Astman hoitokeinoista selvästi yksityiskohtaisimmat tiedot koskevat lääkehoitoa, josta on käytettävissä tietoa sekä Kelan reseptitiedostosta että useista haastattelu- ja kyselytutkimuksista. Viimeksimainituista saa tietoa myös ns. vaihtoehtoisten hoitojen käytöstä. Sairaalahoidosta saadaan tietoa sairaaloiden hoitoilmoitusrekisteristä. Hengitys ja Terveys ry selvitti v astmaohjelman ja ylipäänsä astman hoidon toteutumista useiden kyselyjen avulla. Valtakunnallisessa yhdyshenkilörekisterissä oleville (N=757) toteutetun postikyselyn vastausprosentti oli 57. Tästä selvityksestä käytetään jatkossa nimitystä yhdyshenkilökysely. Sairaanhoitopiireissä astman vastuulääkäreinä ovat pääsääntöisesti keuhkosairauksien ylilääkärit sekä lastentautien ylilääkärit tai erikoislääkärit. Keväällä 1998 tehtyyn kyselyyn vastasi 31:stä keuhkoylilääkäristä 29 ja 27:stä 28

29 lastentautien ylilääkäristä 18. Selvityksestä käytetään jatkossa nimitystä ylilääkäriselvitys. Lapin, Keski-Suomen ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirien alueen terveyskeskuslääkäreille tehtiin Astmapotilas terveyskeskuksessa -kysely. Vastausprosentti oli 49. Tästä selvityksestä käytetään jatkossa nimeä terveyskeskuslääkärikysely. Alhaisen vastausprosentin vuoksi sen tulokset ovat suuntaaantavia. Ohjattu omahoito Ohjattu omahoito on osoitettu tulokselliseksi ja taloudellisesti kannattavaksi keinoksi vähentää astmapotilaiden sairaalahoitoja ja muita haittatapahtumia. Astmaohjelmassa pidetään onnistuneen omahoidon edellytyksenä (a) omalääkäriä ja omahoitajaa, (b) yksilöllistä ja toistuvaa neuvontaa, (c) selkeää dokumentoitua omahoito-ohjeistoa, (d) potilaan omaa pef-mittaria ainakin vaikeaa ja kohtalaisen vaikeaa astmaa sairastavilla sekä (e) joustavaa hoitoverkostoa. Allergia- ja astmaliitto valmisti seurantaryhmän pyynnöstä ja sosiaali- ja terveysministeriön tuella astmaohjelman pohjalta omahoitoaineiston kalvosarjoineen. Tätä opetuspakettia on jaettu lähinnä astmayhdyshenkilöille runsaat kappaletta. Vastaavasti eri lääkeyritykset valmistivat ja jakoivat terveydenhuollon henkilöstölle tarkoitettuja omahoidon opetuspaketteja runsaat kappaletta. Niiden sisältämiä, potilaille tarkoitettuja omahoitopaketteja on jaettu runsaat kappaletta. Astmabarometrin mukaan kolmella neljästä (77 %) astmapotilaasta oli tietty omalääkäri, joka vastasi heidän hoidostaan. Näistä 44 %:lla tämä oli keuhkosairauksien erikoislääkäri, ja 36 %:lla terveyskeskuslääkäri. Työterveyslääkäreiden osuus oli 10 %. Alueittain omalääkäriys vaihteli kuvion 13 mukaisesti siten, että keuhkolääkäri vastasi yli puolella potilaiden hoidosta Kymenlaaksossa ja Helsingissä, ja osuus jäi 30 %:n tuntumaan Kainuussa, Lapissa ja Keski- Pohjanmaalla. Terveyskeskuslääkäri oli vastaavasti hoitovastuussa yleisimmin Etelä-Karjalassa (48 %), Keski-Pohjanmaalla (46 %) ja Lapissa (44 %), ja pienimmät osuudet olivat Länsi-Pohjassa (23 %), Etelä-Pohjanmaalla (27 %) ja Varsinais-Suomessa (27 %). Barometritutkimukseen osallistuneista astmapotilaista 78 % katsoi olevansa tyytyväisiä astman hoitojärjestelyihin omalta kohdaltaan ja vain 8 % oli niihin tyytymättömiä. Yhdyshenkilökyselyn ja terveyskeskuslääkärikyselyn mukaan ohjattuun omahoitoon liittyvän astmalääkkeiden käytön opastaa pääsääntöisesti astmahoitaja (77 %) tai muu hoitaja (20 %). Lähes kaksi kolmesta terveyskeskuslääkäristä ilmoitti myös itse opastavansa potilaita lääkkeiden käytössä ja 9 % heistä arveli myös apteekin osallistuvan neuvontaan. Keuhkoylilääkäreiden vastausten mukaan lähes kaikki keuhkoklinikat ovat panostaneet hoitajan 29

30 KUVIO 13 Keuhko- tai terveyskeskuslääkäri astman omalääkärinä sekä potilaiden tyytyväisyys hoitojärjestelyyn, (%) KOKO MAA Helsinki Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Tyytyväisyys hoitojärjestelyyn, % Keuhkolääkäri Tk-lääkäri Muu Lähde: Astmabarometri 1998 antamaan potilasopetukseen. Vastaavasti kaikissa kyselyyn vastanneissa lastenklinikoissa oli neuvonnan ja hoidon tehostamiseksi astmapoliklinikka. Hoitotasapainon säännöllinen seuranta on tärkeä osa ohjattua omahoitoa. Astman tasapainon seurantaan käytettiin yleisimmin barometritutkimuksen mukaan pef-mittauksia (48 % potilaista) tai oireiden tarkkailua (45 %). Pefmittaus oli suunnilleen yhtä yleinen lapsipotilailla ja työikäisillä, joista noin puolet käytti tätä seurantatapaa. Ikääntyneillä osuus oli vain 39 %. Barometrikyselyyn vastanneet ovat kuitenkin saattaneet viitata sekä potilaan kotonaan suorittamaan pef-seurantaan että lääkärin vastaanotolla tekemään pef-mittaukseen. Potilaiden säännöllinen kotona tapahtuva pef-seuranta on vasta asteittain lisääntymässä ja siihen tulisi panostaa. Koko aineistosta 10 % ilmoitti, ettei oireilua seurattu erityisesti millään tavalla. Osuus oli ikääntyneistä 15 %, työikäisistä 10 % ja lapsipotilaista 3 %. Kolmen sairaanhoitopiirin terveyskeskuslääkäreiltä saatujen tietojen mu- 30

31 kaan pef-kotiseurannan käyttöönotto oli yleistynyt astmaohjelman julkistamisen jälkeen. Lähes kaikki terveyskeskuslääkärit (93 %) ilmoittivat lisänneensä potilaidensa pef-seurantaa ja spirometrioita, ja vain aniharva ei käyttänyt niitä lainkaan. Pef-mittausta opasti pääasiassa astmahoitaja (76 %) tai muu hoitaja (22 %), mutta kolmannes terveyskeskuslääkäreistä osallistui tähän myös itse. Astmabarometritutkimuksessa 58 % astmapotilaista ilmoitti sopineensa lääkärin kanssa lääkityksen muuttamisesta omatoimisesti astman tilanteen mukaan. Osuus oli selvästi suurin (70 %) lapsipotilailla, työikäisillä se oli 64 % ja ikääntyneillä 36 %. Luvut viittaavat kahteen asiaan. Ensinnäkin lyhytvaikutteisia sympatomimeettejä kehoitetaan usein käyttämään tarvittaessa ja toiseksi ohjattuun omahoitoon liittyy mahdollisuus muuttaa kortikosteroidilääkitystä mm. flunssan yhteydessä. Kortikosteroidilääkityksen muuttaminen osana ohjattua omahoitoa on käytännön kokemuksen mukaan lisääntymässä. Sairaala- ja avohoitopalvelujen käyttö Astmaohjelmassa tavoitellaan astman sairaalahoitopäivien puolittumista vuoden 1993 tasosta vuoteen Määrä onkin vähentynyt sekä absoluuttisesti että etenkin jos luvut suhteutetaan astmaan sairastuneiden lisääntyneeseen määrään (ks. kuvio 8). Vuonna 1993 hoitopäiviä oli , vuonna 1995 niitä oli ja vuonna 1997 määrä oli Astmaohjelman alkuvuosina hoitojaksojen määrä ei kuitenkaan vähentynyt, mutta jaksot ovat lyhentyneet. Vuonna 1996 otettiin Suomessa käyttöön kansainvälisen tautiluokituksen ICD-10-versio. Muutos on voinut vaikuttaa diagnoosien kirjauskäytäntöihin ja siten myös aikasarjoihin. Vuodeosastohoitoa saaneiden astmapotilaiden määrä nimittäin nousi vuonna 1996 yli 3 000:lla. Samaan aikaan kategoria muut keuhkosairaudet väheni vastaavan määrän (Kuvio 14). Sairaalahoidon käyttö vaihtelee alueittain suuresti (Liite 2). Hoitoa saaneiden potilaiden määrä oli vuonna 1996 pienin eli 11,5/ asukasta Pirkanmaan ja suurin eli 43,1/ asukasta Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Hoitopäiviä oli Keski-Suomessa 326,2/ asukasta, kun niiden määrä Päijät-Hämeessä oli 97,2/ asukasta. Myös hoitojaksoja oli suhteellisesti eniten Keski-Suomessa. Hoitokäytäntöjen eroja osoittaa mm. keskimääräisten hoitoaikojen suuri vaihteluväli (3,6 9,7 vrk). Pienimmät terveyskeskuksen osuudet hoitojaksoista olivat Uudenmaan (4,3 %), Etelä-Karjalan (6 %) ja Helsingin (6,4 %) sairaanhoitopiireissä. Vaasan sairaanhoitopiirissä hoitojaksoista 61 % sijoittui keuhkosairauksien erikoisalalle, kun Pohjois- Pohjanmaalla osuus oli 21,5 %. Erot kuvastavat erilaisia hoitovastuun toteuttamismalleja. 31

32 KUVIO 14 Astman ja keuhkoahtaumataudin vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat vuosina Muut * Astma Keuhkoahtaumatauti *) ei sisällä tuberkuloosia, uniapneaa, pneumoniaa eikä influenssaa Lähde: Stakes Sairaalakäyttöön vaikuttaa osaltaan myös astman yleisyys. Kuviossa 15 on sairaalassa olleiden potilaiden määrät suhteutettu koko väestön sijasta erityiskorvattavia lääkkeitä saavien määriin, mikä vastaa sairastavuuden vakiointia tietyin varauksin. Tällöin Länsi-Pohja, Keski-Suomi ja Pohjois-Savo ovat selvästi muita suuremman sairaalakäytön tasolla, ja Pirkanmaalla sairaalassa olleiden potilaiden osuus on pienin. Vuonna 1997 hoidettujen astmapotilaiden ja myös hoitojaksojen määrät näyttävät kääntyneen laskuun. Vuonna 1996 hoidettiin vuodeosastolla henkilöä määrän ollessa vuonna Vuonna 1996 hoitojaksoja oli , vuonna 1997 niitä oli Keskimääräinen hoitoaika pysyi samana (5,4 vrk). Kustannusten kannalta hoitojaksojen vähentyminen on tärkeää, sillä hoitojakson ensimmäinen päivä on muita päiviä huomattavasti kalliimpi. Hoitopäivien vähenemiseen voi myös vaikuttaa sairaanhoitopaikkojen väheneminen. Astmakohtauksen tai pahentuneen astman vuoksi tehohoitoon joutumista on selvitetty ainoastaan lapsipotilaista. Kaikista viidestä yliopistosairaalasta v kootun aineiston mukaan tehohoitoon joutuminen on viime vuosina vähentynyt, ja respiraattorihoitoa tarvinneiden lasten määrä on kaiken kaikkiaan pieni. Tehohoitoon joutumisen taustalla on selvästi yleisimmin ollut infektio, ja allergiset syyt ovat olleet selvästi tätä harvinaisempia. Käytännön työtä tekevien yleinen käsitys on, että astmakohtauksen saaneet aikuispotilaat ovat tulleet päivystyspoliklinikoilla yhä harvinaisemmiksi. 32

33 KUVIO 15 Sairaalahoidossa astman vuoksi olleiden potilaiden osuus (%) erityiskorvaukseen oikeutetuista astmapotilaista vuonna 1996 Koko maa 7,5 Helsinki Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Lähde: Kela Vuonna 1996 kootussa Terveydenhuollon väestötutkimuksessa selvitettiin avohoitokäyntien määriä diagnoosiryhmittäin. Vuoden aikana tehtiin astman vuoksi kaikkiaan noin lääkärikäyntiä, joista lasten osalle tuli käyntiä. Astman osuus kaikista avohoidon lääkärikäynneistä oli aikuisilla 2,6 % ja lapsilla 5,7 % eli väestöllä keskimäärin se oli 3,1 %. Kaikkiaan suomalaiset kävivät noin 20 miljoonaa kertaa avohoidon lääkärissä kyseisenä vuonna. Terveyskeskuslääkärikyselyssä noin puolet vastanneista ilmoitti hoitavansa vähintään 25 % astmaa sairastavista aikuispotilaistaan kokonaan itse, lapsipotilaista osuus oli 7 %. Kuitenkin puolet ylilääkärikyselyyn vastanneista lastentautien ylilääkäreistä arvioi terveyskeskuksessa olevan riittävästi tietoa ja taitoa myös astmaa sairastavien lasten hoitamiseen. Astmalääkkeiden käyttö Vuonna 1997 sai astmalääkkeistä korvausta sairausvakuutuksesta noin henkilöä. Siirtyminen systeemisesti vaikuttavista lääkkeistä inhaloitaviin ast- 33

34 malääkkeisiin on jatkunut 1990-luvulla. Suurista lääkeryhmistä käytetään yleisimmin inhaloitavia, lyhytvaikutteisia sympatomimeetteja, mutta niiden käyttö on viime vuosina kasvanut vain vähän. Salbutamoli on selvästi yleisimmin käytetty tämän ryhmän lääkeaine ja sen käyttö on hienoisessa kasvussa (Kuvio 16). Muista inhaloitavista lääkkeistä flutikasonin ja salmeterolin käyttäjämäärät ovat viime vuosina kasvaneet nopeimmin. Samalla lääkehoito on muuttunut kalliimmaksi. KUVIO 16 Yleisimmin käytettyjen inhaloitavien astmalääkkeiden käyttäjämäärät (1 000) vuosina Erityiskorvatut lääkkeet salbutamoli salmeteroli beklometasoni budesonidi flutikasoni Lähde: Kela Kelan reseptitiedostosta muodostetun, kaikki vuoden 1996 astmalääkereseptit sisältävän tiedoston mukaan lääkehoidon sisältö vaihtelee ikäryhmittäin (Taulukko 2). Iän myötä yleistyy erityisesti pitkävaikutteisten sympatomimeettien, antikolinergien, teofylliinijohdosten ja systeemisesti vaikuttavien kortikosteroidien käyttö. Kromonit ovat selvimmin lasten ja nuorten lääkkeitä. Työikäisistä astmapotilaista 16 % käytti v Kelan ja Stakesin tekemän kyselytutkimuksen mukaan pelkästään yhtä astmalääkettä, joka yleisimmin oli lyhytvaikutteinen sympatomimeetti (Taulukko 3). Yhdistelmä lyhytvaikutteinen sympatomimeetti + inhaloitava kortikosteroidi oli yleisesti työikäisten astmapotilaiden peruslääkitys, johon kolmanneksi lääkkeeksi liittyi tavallisimmin pitkävaikutteinen sympatomimeetti. Kaksi tai kolme lääkettä oli käytössä 79 %:lla potilaista. Astman oireita ehkäisevien lääkkeiden, siis inhaloitavien kortikosteroidien ja kromonien käyttö suhteessa oireita poistavan lääkityksen eli lyhytvaikut- 34

35 TAULUKKO 2 Eri astmalääkkeitä käyttäneiden potilaiden* osuus (%) potilaan iän mukaan vuonna (*Erityiskorvausoikeus myönnetty ennen vuotta 1996.) Ikä yli 65 Potilaita Lääkeryhmät: Inhaloitavat lyhytvaikutteiset sympatomimeetit 70,5 71,2 78,5 69,3 66,0 pitkävaikutteiset sympatomimeetit 3,4 11,6 15,1 27,7 23,5 kortikosteroidit 88,4 74,1 74,7 84,8 80,8 antikolinergit 1,5 0,6 2,9 13,8 26,5 kromonit 22,9 32,3 8,9 6,4 3,1 Systeemiset sympatomimeetit 17,3 4,6 1,3 2,3 4,3 kortikosteroidit 1,9 2,8 15,2 27,6 31,8 Lähde: Kela TAULUKKO 3 Työikäisten, erityiskorvausta saaneiden astmapotilaiden lääkitys vuonna 1996 Lääkkeiden määrä / käyttäjä Yksi Kaksi Kolme Neljä Inhaloitavat Kortikosteroidit Lyhytvaikutteinen β-agonisti Antikolinergi Kromoni Pitkävaikutteinen β-agonisti Systeemiset Teofylliini Kortikosteroidit Lähde: Stakes ja Kela, työikäisten astmapotilaiden kyselytutkimus 16 % 58 % 21 % 5 % 35

36 teisten sympatomimeettien käyttöön on Suomessa optimaalisempaa kuin muissa Pohjoismaissa tai Englannissa ja täten astmaohjelman tavoitteiden mukaista. Siedätyshoidon on osoitettu estävän astman kehittymistä allergista nuhaa sairastavilla potilailla. Siedätyshoitojen määrä on lisääntynyt (Kuvio 17), samoin potilaiden määrä. KUVIO Siedätyshoidot indeksinä vuosina (1995=100) Aloitushoidot Ylläpitohoidot ennuste Astmabarometrin aineiston potilaista 79 % oli tyytyväinen astmansa lääkitykseen. Vaihtoehtoisia hoitokeinoja, kuten luontaistuotteita, oli käyttänyt astman hoitoon 5 % astmapotilaista. Barometritutkimukseen osallistuneista 20 % piti lääkehoidon turvallisuutta ongelmana, ja lääkkeiden haittavaikutuksista kertoi olevansa huolissaan 29 %. Lääkkeiden oton muistaminen tuotti ongelmia 18 %:lle, ja joka seitsemäs piti ongelmana lääkkeen ottamista kodin ulkopuolella. Ehkä odotettua harvemmin pidettiin ongelmana lääkkeiden käyttöohjeen ymmärtämistä, inhalointitekniikkaa tai annostelulaitteiden käyttöä (Taulukko 4). Astmapotilaista 15 % ei ollut varma oliko hänellä käytössä tulehdusta hoitava lääke ja 9 % ei ollut varma oirelääkkeestä. Terveydenhuollon Lähipalvelusäätiön ja Hengitys ja Terveys ry:n valtakunnallisen hengitysapuvälinetutkimuksen mukaan vuonna 1997 astman hoitoon käytti lääkesumuttimia (kapillaari- tai ultraäänisumuttimet) 780 aikuista ja 990 lasta. Potilaat olivat pääosin tyytyväisiä hoitoon (79 %). Sairaala oli opettanut lääkesumuttimen käytön (91 %), kirjallisia ohjeita oli saatu (81 %) ja seurantakäynteihin oltiin tyytyväisiä (80 %). Kuitenkin 8 % potilaista oli jäänyt säännöllisen seurannan ulkopuolelle ja vajaa 7 % katsoi hoidosta olevan huomattavaa haittaa. 36

37 TAULUKKO 4 Lääkehoidon ongelmien yleisyys Ikä Piti ongelmallisena (%) yli 65 kaikki lääkkeiden oton muistaminen käyttöohjeiden ymmärtäminen inhalointitekniikka annostelulaitteet käyttö kodin ulkopuolella lääkehoidon turvallisuus Huolissaan haittavaikutuksista Havainnut haittavaikutuksia Lähde: Astmabarometri 1998 Astmalääkkeitä myytiin v vähittäishinnoin vähän alle 400 miljoonalla markalla, ja Kela maksoi niistä korvauksia yli 260 miljoonaa markkaa. Vuonna 1997 olivat erityiskorvausta saaneiden astmapotilaiden keskimääräiset lääkekustannukset keskimäärin markkaa. Astman lääkehoito maksoi suunnilleen saman verran potilasta kohti kuin diabeteksen ja psykoosien lääkitykset. Astman lääkehoidon kustannus oli v pienin (2 180 mk) Varsinais- Suomessa ja suurin (2 857 mk) Lapin sairaanhoitopiirissä (Kuvio 18). Alueittainen vaihtelu on suurempi kuin useimmissa muissa kansantaudeissa. Astmapotilaat jakautuivat v lääkekustannusten mukaan siten, että 72 %:lla ne olivat alle markkaa (Kuvio 19). Tämän ylittäneet jakautuivat melko tasan kahteen ryhmään: puolet sijoittui enintään markan ryhmään ja 13 % kaikista potilaista ylitti markan rajan. Kahdella prosentilla summa oli markkaa ja maan suurimmat potilaskohtaiset kustannukset nousivat yli markkaan. Astmabarometrin mukaan 13 % vastanneista ilmoitti vähentäneensä astmalääkkeiden käyttöä niiden kalleuden vuoksi. Kansainvälisten ja kansallisten suositusten mukaisesti astman hoidossa on luovuttava freoniaerosolien käytöstä. Ympäristöministeriö ja Suomen Lääkäriliitto aloittivat v kampanjan freonittomiin astmalääkkeisiin siirtymiseksi. Freoneja ponneaineena käyttävien astmalääkepakkausten myyty määrä väheni vuodesta 1996 vuoteen 1997 noin 7 %. Lääkäriseura Duodecimin toimesta on valmistumassa astman käypä hoitoohjeet, jotka saataneen käyttöön vuoden 1999 keväällä. Evidence based -periaatteella valmistettavat ohjeet täydentävät ja tarkentavat osaltaan astmaohjelman suosituksia. 37

Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö

Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö 40 vuotta Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö Tutkimuspäällikkö, Kela 14.10.2005 40 vuotta Sairausperusteisia etuuksia Oikeudet erityiskorvattaviin lääkkeisiin Reseptitiedosto Vammaisetuudet Kuntoutus

Lisätiedot

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen

Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen terveysasema Vähentää astmaatikkojen päivystyskäyntejä ja

Lisätiedot

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA - osana valtakunnallista ASTMAOHJELMAa 1994-2004 Työryhmämuistio 2002 Hengitys ja Terveys ry Sisällys Taustaa s. 3 Työryhmä s. 3 Ohjelman sisältö s. 4 Ohjelman toteutus s. 4 Ohjelman

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas!

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas! SILMÄNPOHJANIKÄRAPPEUMANALUEELLINEN ESIINTYVYYSSUOMESSA1998 2012 EliasPajukangas Syventävienopintojenkirjallinentyö Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö Elokuu2015 Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 28 Suun terveydenhuollon hoitotakuukysely maaliskuussa 28, vastanneet terveyskeskukset

Lisätiedot

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen

Lisätiedot

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet 1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa tilanne 31.8.2008 Tiedosta hyvinvointia Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien määrä ja odotusajat 31.8.2008 2 Joista odottaneet

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Tilastot tutkijan näkökulmasta

Tilastot tutkijan näkökulmasta 40 vuotta Tilastot tutkijan näkökulmasta Timo Klaukka Terveystutkimuksen päällikkö, Kela 19.11.2004 40 vuotta Tilastot ovat vaativa tietoaarteisto Tilastot ovat hyvä apuväline ja niistä voi jopa kiinnostua

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden

Lisätiedot

lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006)

lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006) Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006) Tutkimuksen

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto juho.ruskoaho@laakariliitto.fi Terveyskeskusten lääkäritilanne 2014 Kyselytutkimus

Lisätiedot

Astman Käypä Hoito suositus 2012:

Astman Käypä Hoito suositus 2012: Astman Käypä Hoito suositus 2012: Astmapotilaan seuranta ja kontrollit perusterveydenhuollossa Erkka Valovirta, Professori Filhan asiantuntijalääkäri, Filha ry, www.filha.fi Kliinisen allergologian dosentti,

Lisätiedot

Mitä allergia ja astma maksaa yhteiskunnalle?

Mitä allergia ja astma maksaa yhteiskunnalle? Mitä allergia ja astma maksaa yhteiskunnalle? Juha Jantunen Allergia- ja astmaliitto, Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti Allergian ja astman kustannukset Suorat kustannukset Epäsuorat tuottavuuskustannukset

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 Tilastokatsaus Lisätietoja: 16.12.2009 Anu Valle, puh. 020 634 1389, etunimi.sukunimi@kela.fi Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 Kela korvasi vuonna 2008 yhteensä 16,3 miljoonaa

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Siedätyshoito. Allergiaohjelman 2. Päätavoite: Väestön sietokyvyn lisääminen. Spesifisesti allergian siedätyshoidolla

Siedätyshoito. Allergiaohjelman 2. Päätavoite: Väestön sietokyvyn lisääminen. Spesifisesti allergian siedätyshoidolla Siedätyshoito Allergiaohjelman 2. Päätavoite: Väestön sietokyvyn lisääminen Spesifisesti allergian siedätyshoidolla Erkka Valovirta, Prof. Filha, asiantuntijalääkäri Kliinisen allergologian dosentti Keuhkosairaudet

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille, joiden sähköpostiosoite

Lisätiedot

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto KATRI AALTONEN Proviisori Tutkija, Kelan tutkimusosasto LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto PITKÄVAIKUTTEISTEN INSULIINIANALOGIEN JA GLIPTIINIEN KÄYTTÖ yleistyy diabeteksen hoidossa

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Härkätien terveyskeskuksen astman hoitopolun kehittämishanke

Härkätien terveyskeskuksen astman hoitopolun kehittämishanke Härkätien terveyskeskuksen astman hoitopolun kehittämishanke Sairaanhoitaja (astmahoitaja) Katja Matikka Terveyskeskuslääkäri Maarten de Vocht 9.3.2017 Härkätien kartalla Valtakunnallisen astma-ohjelman

Lisätiedot

Mitä astma on? Astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus. Sitä sairastaa noin viisi prosenttia suomalaislapsista. Astma voi alkaa missä iässä tahansa ja oireet voivat olla kausiluonteisia tai ympärivuotisia.

Lisätiedot

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Lääke ja raskaus -pilottihanke: Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö

Lääke ja raskaus -pilottihanke: Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö Tiedosta hyvinvointia 1 Lääke ja raskaus -pilottihanke: Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö LÄÄKEHOITO JA RASKAUS -seminaari Lääkelaitos Tiedosta hyvinvointia 2 Tavoite Tarkastella raskaudenaikaisen lääkkeiden

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2014 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

M058, M059, M060, M068, M069

M058, M059, M060, M068, M069 Taulukko 3. Reumahoidon alueelliset erot v. 1997, 2000 ja 2001 Kaikki nivelreumat M058, M059, M060, M068, M069 Hoitojaksot/10000as 01 Uudenmaan shp 12,8 12,8 0 % 0 15,6-18 % 02 Helsingin shp 13,0 13,3

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla

Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla Antero Heloma, THL 4.12.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Päivittäisen tupakoinnin yleisyys työikäisen aikuisväestön keskuudessa vuosina 1960 2013 ja

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.8.2009 tilanne 1 Yleistä 31.8.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria 27.2.2015 2500 2000 1500 1000 500 0 Nuorisopsykiatrian lähetteet 2009-2014 2009 2010 2011

Lisätiedot

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto

Rakennus- ja asuntotuotanto Rakentaminen 2010 Rakennus- ja asuntotuotanto 2010, helmikuu Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi helmikuussa Vuoden 2010 helmikuussa rakennuslupia myönnettiin yhteensä 2,5 miljoonalle kuutiometrille, mikä

Lisätiedot

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja

Lisätiedot

Edellytykset siedätyshoidolle

Edellytykset siedätyshoidolle Edellytykset siedätyshoidolle Hoito toteutetaan hoitosuositusten mukaisesti Siedätyshoito Käypä hoito suositus 2011 Siedätyshoidon aloittaa allergisten sairauksien tutkimiseen ja hoitoon perehtynyt lääkäri

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille 1. Kallion kuntien ikääntyvän väestön määrä ja ennusteita Taulukko 1. Ikääntyvän väestön määrä Kallion kunnissa 31.12.2012 ja 31.12.2013 (ennakkoväkiluku) sekä ennuste vuosille 2014-2016, 2020, 2025, 2030

Lisätiedot

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä Tutkimusten tarkoitus 1) Tilanteen kuvaaminen Millaisia terveys- ja hyvinvointiongelmia väestössä on? (esim. sydäntaudit, allergiat, mielenterveysongelmat,

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

Miten astmahoitaja voi auttaa potilasta saavuttamaan hyvän astman hoitotasapainon

Miten astmahoitaja voi auttaa potilasta saavuttamaan hyvän astman hoitotasapainon Miten astmahoitaja voi auttaa potilasta saavuttamaan hyvän astman hoitotasapainon Mirva Vuorimaa Sairaanhoitaja Tyks 9.3.2017 Hoitajapoliklinikka Tyksin keuhkopoliklinikalla * Toiminta alkoi syyskuussa

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Alaikäisten psykiatrinen sairaalahoito Lapin sairaanhoitopiirissä. Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 2007

Alaikäisten psykiatrinen sairaalahoito Lapin sairaanhoitopiirissä. Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 2007 Alaikäisten psykiatrinen sairaalahoito Lapin ssä Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 7 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet - 7 - vuotiaat/ 7 Lapin HUS (Uusimaa ja Helsinki) 99 997 998 999

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

Päiväkirurgisen potilaan kivun hoito Heikki Antila ATOTEK

Päiväkirurgisen potilaan kivun hoito Heikki Antila ATOTEK Päiväkirurgisen potilaan kivun hoito Heikki Antila ATOTEK Elektiivisten hoitojaksojen lukumäärä, suhteutus asukaslukuun ja päiväkirurgiassa tehtyjen toimenpiteiden osuus sairaanhoitopiireittäin 2000 2013

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys Johtava asiantuntija Juha Teperi Suomalaisten terveys 1945 Eliniän odote 22 vuotta nykyistä lyhyempi Kolmannes kuolemista johtui tartuntataudeista

Lisätiedot

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008 Evidence Based Marketing 4/2008 Success Clinic on yritys, joka tukee ja tehostaa lääkeyritysten myyntiä ja markkinointia. Success Clinicin toteutti elokuussa kyselyn, jossa tutkittiin lääkealan muutoksia

Lisätiedot

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010 Helsingin yliopisto Työikäisen

Lisätiedot

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta. 28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57

Lisätiedot

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista TAUSTAA: Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 19.3.2013 52, että avosairaanhoidon lääkäripalveluista

Lisätiedot

THL:n tuottavuusseuranta 2013

THL:n tuottavuusseuranta 2013 THL:n tuottavuusseuranta 2013 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Tuottavuusseminaari 3.2.2015, HUS 3.2.2015 Pirjo Häkkinen/Tuottavuusseminaari/ HUS 1 Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset Panokset 3.2.2015

Lisätiedot

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen toiminta häiriintyy Oireina ovat yöllinen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki Kansallinen vertaisarviointi Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 15.5.2012 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/ Pirjo Häkkinen 2 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti Trenditietoja 2008-2013 Häggman Erik 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Sivu 1 [KI R J O I T A Y R I T Y K S E N O S O I T E ] Sisältö

Lisätiedot

Kuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista. Maaliskuu 2013

Kuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista. Maaliskuu 2013 Kuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista Maaliskuu 2013 Kuntoutuskysely lääkäreille Toteuttajat Suomen Lääkäriliitto, Kuntoutussäätiö ja Avire-yhtiöt Vastausaika 19.-28.3.2013 Vastauksia 2 226

Lisätiedot

2/10/2015 YLEISKATSAUS MIKSI NETTIPALVELUT OVAT OK? HISTORIAA SUOSITUKSIA JA PALKINTOJA

2/10/2015 YLEISKATSAUS MIKSI NETTIPALVELUT OVAT OK? HISTORIAA SUOSITUKSIA JA PALKINTOJA YLEISKATSAUS eterveys on täällä nyt Terveys/hyvinvointiteknologian hurja kasvu (Suomi on kärkimaita) Netin käyttö on arkipäivää, myös ikäihmisillä : Yli neljännes 75-89-vuotiaista suomalaisista käyttää

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010 Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Aikuis-, nuoriso- ja lastenpsykiatrian erikoisaloilla hoitoa odottaneiden lukumäärä

Lisätiedot

Lataa Lasten lääkkeiden käyttö ja siihen liittyvät ongelmat lasten ja vanhempiennäkökulmasta - Kati Sepponen

Lataa Lasten lääkkeiden käyttö ja siihen liittyvät ongelmat lasten ja vanhempiennäkökulmasta - Kati Sepponen Lataa Lasten lääkkeiden käyttö ja siihen liittyvät ongelmat lasten ja vanhempiennäkökulmasta - Kati Sepponen Lataa Kirjailija: Kati Sepponen ISBN: 9789526103785 Sivumäärä: 102 Formaatti: PDF Tiedoston

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Kuntarakenneleiri 14.4.2015

Kuntarakenneleiri 14.4.2015 Kuntarakenneleiri 14.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun soten v. 2013 ylijäämän palautus jäsenkunnille 7.4.2015

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2308 kpl, 79 vähemmän kuin 2005) Tutkimuksen

Lisätiedot

ESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi

ESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi ESITTELYVIDEO Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi 10.11.2014 Mielenterveystalon esittely 2 MIELENTERVEYSTALO PÄHKINÄNKUORESSA LUOTETTAVAA JA AJANTASAISTA TIETOA OIRENAVIGAATTORI

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Mihin pilotti koneen ohjaa?

Mihin pilotti koneen ohjaa? Mihin pilotti koneen ohjaa? Terveyskeskusten tuottavuus VATT Kati Myllymäki, Kouvola 30.5.2011 Kuolleisuus ja sen syyt vaihtelevat maakunnittain!"#$%&'()*+,-./01,.23./0,45'+4,),3(04()66.,2((204()6.1+/277/01(4++/01++4(//,8+,/0!99:#;

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan lääkehoito

Keuhkoahtaumapotilaan lääkehoito Keuhkoahtaumapotilaan lääkehoito Käypä Hoito- suositus 2009 Minna Virola, 2011 projektityöntekijä, sh, PPSHP Suositus lääkehoidosta Oireettomat: Ei lääkehoitoa Satunnaisesti oireilevat (FEV1 yleensä yli

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2014

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2014 Lääkärit 2014 1 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2014 yhteensä 26 872. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 110. Yhä useammat muiden EU-maiden lääkärit

Lisätiedot