Metsänomistajat. Taimikon varhaishoitoon saa nyt Kemera-tukea PEFC/ Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon jäsenlehti 2/

Transkriptio

1 Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon jäsenlehti 2/ KEITELE, KUOPIO, RAUTALAMPI, SIILINJÄRVI, SUONENJOKI,TERVO, TUUSNIEMI, VESANTO sivu 3 Syksyn puukauppanäkymät Uusi Kemera sivut 8 9 sivu 10 Kitkemällä taimikot kuntoon sivu 23 Syksyn metsäpäivät Taimikon varhaishoitoon saa nyt Kemera-tukea PEFC/

2 2 Metsänomistajat Pohjois-Savo 2/2015 Toiminnanjohtajan palsta Metsän uusi tuleminen Puuston kasvukausi on tältä kesältä jo päättynyt, mutta metsänhoito- ja hakkuutyöt jatkuvat kiivaina metsissämme. Sipilän hallitus on nimennyt biotalouden kehittämisen yhdeksi strategiseksi päätavoitteeksi. Yksi viidestä tärkeimmästä tavoitteesta on biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen vauhdittaminen. Hallitusohjelman punaisena lankana on työllisyysasteen nostaminen monella työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistävällä toimenpiteellä. On hyvä, että metsän monet mahdollisuudet on nyt huomattu ja tunnustettu. Puun käyttöä Suomessa voidaan lisätä merkittävästi. Puuston vuotuinen kasvu on viime vuosina ollut yli 100 miljoonaa kuutiometriä ja poistuma noin 70 miljoonaa kuutiometriä. Hakkuiden lisääminen ainakin 15 miljoonalla kuutiometrillä olisi mahdollista vaarantamatta metsänhoidon kestävyyttä. Samalla metsäalalle tulisi arviolta noin uutta työpaikkaa. Biotalouden perustan rakentaminen ja ylläpitäminen vaatii vuosikymmenten ajan määrätietoista työtä. Hyvä metsänhoito ei toteudu ilman panostuksia. Tulevaisuuden hakkuumahdollisuuksien turvaamiseksi ja lisäämiseksi vuotuisten taimikonhoitomäärien pitäisi olla vähintään kaksinkertaisia uudistushakkuiden määrään verrattuna. Tässä on vielä paljon parantamisen varaa. Määrien lisääminen tavoitetasolle toisi kaivattua työtä syrjäseuduille. Lisäetuna tulisi nopeutunut kasvu ja puiden riittävyys uusille tehtaille varmistuisi. Tähän kannattaa yhteiskunnankin panostaa. Valtion yhtä euroa vastaan metsänomistajien panostus metsänhoitoon on työlajista riippuen 1-3 euroa. Kesäkuun alussa voimaan tullutta Kemera-lakia ollaan jo nyt muuttamassa. Tarvittavat määrärahaleikkaukset koskevat kuulemma myös metsäsektoria. Metsänhoidon työlajeista suunnitelmissa leikkauslistalle joutumisesta ovat ainakin tuki pienpuun korjuuseen, terveyslannoitus, sekä juurikäävän torjunta. Sopeutustarve on ilmoituksen mukaisesti yli kymmenen miljoonaa euroa vuodessa. On hyvin ymmärrettävää, että puunhankintaa erittäin hyvin kannattavaan sellunkeittoon ei tarvitse tukea. Pienpuun korjuun tuesta kun on jo nyt muodostumassa osa puukaupan tuloa ja se on omalta osaltaan ollut laskemassa kuitupuun kantohintaa. Sen sijaan puun hankkiminen energiantuotantoon vaatii kyllä ketjun johonkin kohtaan yhteiskunnankin panostusta, jos puun energiakäyttöä halutaan ylläpitää ja lisätä. Metsänhoitoyhdistyslain muutoksen myötä metsänhoitoyhdistys on nyt aidosti jäsentensä yhdistys. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savolla jäsenyyttään metsänhoitoyhdistyksessä jatkoi 5561 metsänomistajaa. Jäsenten omistamien metsien pinta-ala on yhteensä ha. Metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöt, metsurit ja urakoitsijat työskentelevät jäsentensä metsätaloudelleen asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Henkilökohtainen neuvonta ja tiedotus ovat jäsenille maksuttomia. Useista palveluista annetaan jäsenalennus. Lisäksi tulevat yhteistyökumppaneiden jäsenalennukset ja jäsenedut. Toivon, että tapaan mahdollisimman monta metsänomistajajäsentämme syksyn metsäpäivissä , joita järjestetään eri puolilla toimialuettamme. Lämpimästi tervetuloa! Kuopiossa Pekka Sahlman Johtaja Tervehdys metsänomistajat! Ollaan eletty taas ikimuistoinen kesä, säiden puolesta. Sadetta riitti ihan toukokuusta alkaen tänne elokuulle asti, mutta nyt pari viimeistä viikkoa on ollut todellista kesäsäätä. Metsässä on ollut marjoja ja sieniä runsaasti. Etenkin mustikoita on todella paljon ja puolukkaa näyttää tulevan runsaasti. Keväällä saimme kuulla uutisen, että Kuopion Sorsasaloon suunnitellaan rakennettavaksi uutta sellutehdasta. Hanke on todella mittava ja sen vaikutukset, niin työpaikkoihin kun puun kulutukseen ovat suuria. Toteutuessaan, hanke poistaisi kuitupuun menekkiongelmat, niin meidän kuin lähimaakuntien metsänomistajilta. Tänä vuonna ensimmäiset tulleet jäsenmaksukirjeet eivät oikein onnistuneet. Syy ei ollut yhdistyksen, vaan tekijän joka ne toimitti. Näitä virheellisiä kirjeitä oli yli kolmesataatuhatta kappaletta, koko valtakunnan alueella. Nyt asia on korjattu. Suuret kiitokset kaikille jäsenmaksun maksaneille metsänomistajille. Syksyn puumarkkinoista on vähän vaikea ennustaa, mihin suuntaan mennään. Leimikoita on tehty yhdistyksen alueella hyvin. Tällä hetkellä, koko maailman tilanne vaikuttaa epävarmalta ja sillä on varmaankin vaikutusta myös puumarkkinoihin. Syysterveisin Seppo Helminen Puheenjohtajan palsta Metsänomistajat Pohjois-Savo METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo Päätoimittaja Pekka Sahlman Toimitussihteeri Susanna Purhonen Sivunvalmistus: SSS Lehtipalvelu Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2015

3 Metsänomistajat Pohjois-Savo 2/ Itä-Suomen puukauppa käynnistymässä Vuoden alkupuoliskolla vilkkaimmat myyntiviikot ajoittuivat touko-kesäkuulle. Kesälomat hiljensivät sitten markkinat ja Kuvateksti: syksypuolen Pohjois-Savon puukauppa viikoittaiset on myyntimäärät ovat kasvussa käynnistynyt varsin verkkaisena. Tammi-heinäkuun myyntimäärät Pohjois-Savossa ovat yhteensä noin 1,4 milj. m³. Määrä oli vain muutamia prosentteja alempi kuin viime vuonna. Valtakunnallisesti myynnit olivat kuitenkin 10 % edellisvuodesta jäljessä. mistelu yhteydenotolla omaan metsänhoitoyhdistykseen 2. Suunnittele yhdessä oman metsäasiantuntijan kanssa mihin hakkuut kannattaa kohdistaa 3. Sovi leimikon markkinoinnista ja kilpailutuksesta. Muistathan, että metsänhoitoyhdistyksellä on tietoa paitsi hinnoista myös eri ostajien tukinkatkonnasta 4.Varmista korjuunvalvonta 5. Sovi samalla myös uudistamistöiden hoidosta. Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajien oma palvelutalo, joka toimii metsänomistajan tavoitteista lähtien. Samalla se tuo turvaa ja vaivattomuutta koko puukauppaprosessiin. Kokonaisuutena teollisuuden puunkäyttö on ollut suurempaa kuin ostoista kertyvän puun määrä ja ostajien raaka-ainevarannot ovat hieman supistuneet. Tämä ei kuitenkaan sanottavasti ole heijastunut puumarkkinoille. Markkinoilta raportoidaan edelleen hyvin yleisesti havukuidun ylitarjonnasta. Tilanteeseen on vaikuttanut osaltaan myös heikko energiapuun kysyntä. Tukkipuun markkina on ollut tasapainoisempi, mutta kysynnältään vaisu. Puumarkkinat ovat kuitenkin kaksijakoiset. Kesäkorjuukelpoisille kohteille on kysyntää, mutta talvikorjuuleimikoiden myynti on erittäin vaikeaa. Teollisuuden varannoissa on merkittäviä määriä edellisiltä vuosilta siirtyneitä talvikorjuukohteita. Uusi tuotanto kohentaa kysyntää Optimististen arvioiden mukaan kuitupuun kehno kysyntä voi jäädä lyhytaikaiseksi. Varkauden kartonkitehtaan käynnistyminen lisää jo lähikuukausina havukuidun kysyntää ja roima parannus saadaan sitten tuonnempana Metsä Groupin Äänekosken tehtaan käynnistyessä. Lisäksi on hyvä nippu muitakin puun käyttöä lisääviä suunnitelmia. Myös energiapuumarkkinoiden heräämistä odotetaan. Itä-Suomen kannalta on positiivista myös se, että tuontipuun määrät ovat selvässä laskusuunnassa. Tammi-toukokuussa raakapuun tuontimäärät supistuivat 10 % edellisvuodesta. Tukkikauppa on kuitenkin metsänomistajille taloudellisesti tärkein asia. Lähikuukaudet näyttävät haasteellisilta. Valmiin sahatavaran varastot ovat korkealla ja useat sahat ovat ilmoittaneet tuotannon supistuksista syksyä koskien. Vaikeimmalta näyttää kuusitukin tilanne. Vaikka nyt puumarkkinoilla näyttää varsin harmaalta, on kuitenkin tosiasia, että puunkäyttö on kokonaisuutena varsin korkealla tasolla. Syksyn mittaan teollisuus tarvitsee merkittävän määrän raaka-ainetta ja markkinat vilkastuvat jossakin vaiheessa. Itse asiassa aivan tuoreimmat elokuun kolmannen viikon ostotilastot kertovat ainakin hienoisesta puukaupan piristymisestä Itä-Suomessa. Pohjois-Savon ostomäärä ylitti m³:n tason ja valtakunnallisestikin ostomäärä nousi m³:n tasoon. Metsänhoitoyhdistystä kannattaa hyödyntää Onnistuneen puukaupan resepti on ennallaan: 1. Aloita puukaupan val- Timo Leskinen kenttäjohtaja MTK Metsälinja Kantohinnat Pohjois-Savossa Mänty- Kuusi- Koivu- Mänty- Kuusi- Koivutukki tukki tukki kuitu kuitu kuitu Uudistushakkuu 55,5 54,5 44,6 17,3 17,6 17,5 Harvennushakkuu 47,6 46,4 37,7 14,6 13,8 14,0 Ensiharvennus 10,6 9,4 11,2 Lähde: Metsänhoitoyhdistysten hintaseuranta Pohjois-Savon viikoittaiset myyntimäärät ovat kasvussa. Tervetuloa tutustumaan Private Banking -palveluumme. Soita tai jätä yhteydenottopyyntö osoitteessa nordeaprivatebanking.fi/tervetuloa.

4 4 Metsänomistajat Pohjois-Savo 2/2015 Sahatavaramarkkinan epävarmuus sumentaa syksyn puukauppanäkymää Niin kotimaan kuin vientimarkkinoiden talouskehitys on metsäteollisuustuotteiden kysynnän näkökulmasta jatkunut ongelmallisena. Lievää vetoapua on saatu euron heikentymisestä dollariin nähden, mutta moni muukin valuutta, Ruotsin kruunu etunenässä, on heikentynyt, vaimentaen siten euron heikkenemisen hyötyjä. Kiinassakin talouskasvu on alkanut yskiä, sahatavaraa sinne on tosin alkuvuonna Suomesta laivattu ennätysmäärä. Pörssinoteeratut metsäteollisuusyhtiöt ovat raportoineet ensimmäisen vuosipuoliskon tuloksensa. Sellunteko on tällä hetkellä äärimmäisen tuottoisaa, ja sen parantunut tuloskehitys keskeisesti selittää kannattavuuden nousua. Mainittakoon, että Metsä Fibrellä sijoitetun pääoman tuotto ilman kertaeriä oli yli 50%. Kartongin osalta hyvä tuloskehitys on jatkunut. Paino- ja kirjoituspaperin kannattavuuskehitys sen sijaan ennakoi tehtaiden sulkemisia, sillä paperin kysyntä on Euroopassa edelleen laskenut. Paperin vientihinta Suomesta on tosin tammitoukokuussa noussut, mutta sitä selittänee ennen kaikkea euron heikentyminen viime vuoden alkuun verrattuna. Puutuoteteollisuuden tilannetta pörssinoteeratut firmat raportoivat hyvin rajallisesti. Vanerin tuotanto kannattaa kuitenkin hyvin. Sahatavaran osalta vientimäärät ovat kehittyneet suotuisasti. Runsaat varastot, laimea kysyntä sekä tarjonta muista maista painavat kuitenkin lankunhintoja alaspäin. Edellä mainitut tekijät vaikuttavat sahatavaran markkinakehitykseen myös syksyn aikana. Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana puun käyttö Suomessa on tuotantolukujen perusteella kokonaisuudessaan hieman supistunut. Tukin käyttö on vähentynyt nelisen prosenttia, kuidun ja hakkeen hieman vähemmän. Markkinahakkuut ovat supistuneet, osin korkeiden kaadetun puun varastojen ja vaikeiden korjuuolosuhteiden vuoksi, parisen prosenttia ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Hakkuita on kokonaisuudessaan tehty hyvin puun käyttöä vastaavasti. Puukauppa sen sijaan on supistunut selvästi käyttöä ja hakkuita enemmän. Elokuun puoliväliin mennessä viikkotilastojen perusteella puuta on ostettu kymmenys viime vuotta vähemmän. Tämän seurauksena pystyvarastot ovat supistuneet. Kotimaisen puun kysyntää on tukenut puun tuonnin selvä supistuminen viime vuoteen verrattuna. Puuta on kysyntään nähden ollut erittäin hyvin tarjolla. Aleneva hintakehitys sekä tukin että kuidun osalta osoittaa, että tarjonta on ollut kysyntää suurempaa. Kokonaisuudessaan kovanmaan tukkileimikoille on tällä hetkellä parhaiten kysyntää. Kuidun osalta kysyntä on kokonaisuudessaan heikompi, mutta tilanne vaihtelee alueittain hyvin runsaasti. Puukauppa on käyttömäärät ja varastojen kehitys huomioiden kehittynyt hyvin odotetusti. Isoin kysymysmerkki syksyn puukauppavauhdin kannalta on sahatavaran markkinakehitys. Sahatavaran markkinanäkymä on jo tosin vuosia ollut heikosti ennakoitava, joten sen suhteen kuluvan vuoden syksy ei tee poikkeusta. Sahat tarvitsevat kuitenkin tukkia, mikä edellyttää heidän tilanteensa erittäin huolellista seuraamista. Erno Järvinen, tutkimuspäällikkö Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Finnpulp selvittää vaikutuksia Kuopion Sorsasaloon suunniteltua sellutehdasta koskeva ympäristön vaikutusten arviointi on edennyt seuraavaan vaiheeseen. METSASAATIO.FI Finnpulpin YVA-ohjelma oli lausunnoilla heinäkuun loppuun saakka ja nyt tehdään varsinaista tehtaan vaikutusten arviointia. Eri tahoilla oli mahdollisuus kommentoida arviointiohjelmaa ja tämän jälkeen valvova viranomainen eli ELY-keskus teki oman lausuntonsa. Sen mukaan arviointiohjelma täyttää lain asettamat vaatimukset. ELYn mukaan huomiota tulee kiinnittää erityisesti Kallaveden kykyyn ottaa vastaan lisäkuormitusta. Tällöin on huomioitava vaikutukset kalatalouteen ja Kuopion Veden toimintaan. Lisäksi on huomiota kiinnitettävä melu- ja liikennevaikutusten arviointiin. Koska kyse on suuresta hankkeesta, on onnettomuus- ja häiriötilanteet kartoitettava perusteellisesti. Finnpulpin sellutehtaan tuotanto olisi 1,2 miljoonaa tonnia sellua ja se käyttäisi 6,7 miljoonaa kuutiometriä pohjoissavolaista ja lähimaakuntien puuta. Teksti: Jukka Hujala Kiitos sinulle lahjoittaja! Jo 20 vuoden ajan tuellasi on vahvistettu metsäelinkeinon elinvoimaisuutta. METSÄELINKEINO LUPA KUKOISTAA

5 Metsänomistajat Pohjois-Savo 2/ Sukupolven vaihdosten edistäminen työn alla Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu myönteisiä asioita metsäomaisuuden siirtoon liittyen. Hallitus lupaa edistää yritysten sukupolvenvaihdoksia perintöveroa keventäen ja arvioi samalla muut kehittämistarpeet. Metsänomistukseen liittyen on ohjelmassa lupaus edistää sukupolvenvaihdoksia ja lisätä metsä- ja yrittäjävähennystä sekä nopeuttaa perikuntien elinkaarta. Ministeriöissä valmistellaan parhaillaan näiden kirjausten muuttamista konkreettiseen muotoon. Valitettavasti valtion heikko taloustilanne ja ns. yhteiskuntasopimuksen kaatuminen vaikeuttavat asioiden valmistelua. sellua havukuitupuusta. Sellu jalostetaan edelleen kartongiksi. Elokuun 25. päivä oli entisen sellutehtaan viimeinen päivä ja kuun vaihteessa päättyi myös hienopaperitehtaan toiminta. Muutostyöt ovat jo alkaneet ja pitkäkuituisen havusellun tuotanto on tarkoitus käynnistyä muutaman viikon kuluttua. Uusiutuva paperikone tuottaa kartonkia: pääasiassa ruskean aaltopahvin pintakerrosta. Tuote tehdään havusellusta ja tavoitteena on hankkia n. miljoona kuutiometriä lisää havupuuta Varkauden ympäristön yksityismetsistä. Puusta 2/3 osaa on mäntyä ja 1/3 kuusta. Sellulla on hyvä markkinatilanne, joten sellutehdas käynee jatkossa koko ajan täysillä. Jos kartonkikone ei ime kaikkea sellua, voidaan yli jäävä osuus myydä markkinaselluna muille tehtaille tai markkinoille. Viilupuutehdas ensi vuonna Varkauteen on tulossa ensi vuonna myös uusi viilupuulinja. Tehtaassa tehdään maailman suurimpia rakennuslevyjä. Levyjen pituus on jopa 25 metriä. Viilupuun raaka-aineena käytetään järeitä kuusi- ja koivutukkeja. Tukeista sorvataan viilua ja siitä rakennetaan kerroksittain liimaamalla ja jatkamalla hyvinkin massiivisia levytuotteita.viilupuutehdas käyttää kuutiometriä puuta ja tuo 80 uutta työpaikkaa tehtaalle ja puunhankintaketjuun n. 70 työpaikkaa. Tehdas aloittanee kesällä Jukka Hujala Suomessa tavoitellaan puun käytön lisäämistä 15 miljoonalla kuutiometrillä. Jonkinasteiseksi ongelmaksi metsien hoidon ja käytön osalta on nähty nykyinen metsänomistusrakenne ja metsien pirstoutuminen, jota valmisteilla olevilla muutoksilla pyritään helpottamaan. Tavoitteena on selkeästi yrittäjämäinen metsätalous. Teksti: Jukka Hujala Jo tulevana talvena voi metsäomaisuuden siirto seuraavalle sukupolvelle olla helpompaa. Kiinteistöjen luovutuskirjat omasta metsänhoitoyhdistyksestä Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo palvelee asiakkaitaan ammattitaitoisesti ja joustavasti myös kaikissa kiinteistöjen luovutuksiin liittyvissä asioissa. Kauppakirjat, lahjakirjat, perinnönjaot ja jakosopimukset syntyvät nopeasti ja luotettavasti niin että kaikkien osapuolten edut ja toiveet otetaan huomioon. Metsänomistaja Pertti Toroi Karttulasta kääntyi Metsänhoitoyhdistyksen kenttäpäällikkö Arto Kosusen puoleen kun halusi asiantuntijan laatimaan kiinteistön kauppakirjan sopimalleen määräalan kaupalle. Tehdyllä maastokäynnillä todettiin tontin lisämaaksi ostettavan määräalan rajat ja merkittiin ne punaisella kuitunauhalla. Tuleville rajapyykkien paikoille laitettiin puukeppi. Maastokäynnin jälkeen Arto Varkauden tehtaan muutokset käynnissä Havupuun kysyntä Pohjois- Savossa on paranemassa Stora Enson Varkauden tehtaitten muutoksen myötä. Hienopaperin teko lopetettiin ja jatkossa tehdään avasi tietokoneella mhy:n käytössä olevan karttajärjestelmän ja piirsi maastomerkintöjä vastaavan määräalan kartalle liitettäväksi kauppakirjaan. Kaupan ehdot sovittiin ja tarkastettiin asiantuntijan opastuksella myyjän ja ostajan toimesta. Toiminnanjohtaja Pekka Sahlmanilla on kaupanvahvistajan oikeudet ja luovutuskirja oli valmis allekirjoitettavaksi. Metsänhoitoyhdistyksessä asiakkaasta huolehtiminen ei lopu kauppakirjan allekirjoituksiin vaan ostajalle tehdään lainhuudon hakemiseksi tarvittavat paperit valmiiksi, sekä neuvotaan mahdollisessa Y- tunnuksen hakemisessa. Myyjän velvollisuuksiin kuuluu ilmoittaa kaupasta verottajalle ja nekin lomakkeet täytetään valmiiksi. Olen erittäin tyytyväinen kaupan toteutukseen, tuumasi Pertti Toroi kun kaupanvahvistaja tarkasti tehtyä kauppakirjaa. Teksti: Pekka Sahlman Pekka Sahlman Kuvassa vasemmalta kauppoja tekemässä Mikko Virtanen ja Pertti Toroi. Kaupanvahvistajana Pekka Sahlman ja kauppakirjan laatijana Arto Kosunen. Jari Heikkinen

6 6 Metsänomistajat Pohjois-Savo 2/2015 Metsäsäätiömaksua METSASAATIO.FI on kerätty jo 20 vuotta Yhteistyötä metsäelinkeinon puolesta Metsänomistajat ja puunostajat ovat jo 20 vuoden Toimialan omaa rahaa ajan antaneet puukaupoista Kiitos sinulle lahjoittaja! Viime vuonna metsänomistajat on lähtivät vahvistettu mukaan metsäsää- Jo 20 vuoden ajan tuellasi vapaaehtoista metsäsäätiömaksua. Varoilla on tehty sa. Kun puunmyyjä päättää metsäelinkeinon elinvoimaisuutta. tiömaksuun puukaupas- pitkäjänteistä työtä METSÄELINKEINO oman LUPA osallistua, KUKOISTAA niin myös puunostaja maksaa saman summan toimialan elinvoimaisuuden hyväksi. säätiölle. Näistä puukaupoista kertyi 1,9 miljoonaa euroa. Metsäsäätiö on erinomainen osoitus siitä, miten yhteistä intressiä voidaan viedä eteenpäin, sanoo Suomen Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtajana toimiva metsäpäällikkö Jorma Länsitalo Stora Ensosta. Hyvä perinne, yhteinen arvomaailma ja ymmärrys tulevaisuuden haasteista ovat saaneet metsäalan toimijat puhaltamaan yhteen hiileen Metsäsäätiön riveissä jo 20 vuoden ajan. Säätiön varat kertyvät pienistä puroista, mutta yhdessä saadaan paljon aikaan. Kerättyjen varojen käytöstä päättää puunmyyjistä ja ostajista koostuva hallitus. Metsäsäätiön merkitys metsäalan tulevaisuuden puolestapuhujana on huomattava, sillä se rahoittaa vuosittain noin 1,5 miljoonalla eurolla paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä projekteja. Säätiön rahoituksesta suurimmat potit saavat puunkäytön ja puurakentamisen edistäminen sekä koululais- ja nuorisotyö. Lisäksi Metsäsäätiö rahoittaa viestintää päättäjille ja yhteiskunnan vaikuttajille, PEFC-sertifioinnin markkinointia, metsäelinkeinon sosiaalista ja taloudellista tutkimusta sekä viestintää metsäalan sisällä ja suurelle yleisölle. Yhteistyössä puurakentamisen eteen Suomalaisen puun ja puupohjaisten tuotteiden käytön edistäminen niin kotimaassa kuin kansainvälisesti on aina ollut Metsäsäätiön ykköstehtävänä. Mitä ymmärrettävämpiä ja läheisempiä hankkeita rahoitetaan, sitä enemmän metsänomistajat ovat mukana, kertoo Metsänhoitoyhdistys Lakeuden toiminnanjohtaja Jussi Parviainen. Erityisesti maakunnalliset keräykset tietyn puurakentamishankkeen hyväksi ovat lisänneet innostusta niin metsänomistajissa kuin asiaa markkinoivissa toimihenkilöissä. Maakunnallisia keräyksiä on ollut kymmenkunta eri puolilla Suomea. Hankkeissa eri toimijat tekevät töitä paitsi toimialan hyväksi niin myös tukeakseen paikallista elinkeinoelämää ja työllisyyttä. Parhaillaan Etelä- ja Keski- Pohjanmaalla on käynnissä vuoden kestävä keräys, josta saatavat varat käytetään puurakentamisen liiketoimintaprofessuurin perustamiseen Vaasan yliopistoon. Hankkeen tavoite on lisätä puun käyttöä kerrostalo- ja julkisessa rakentamisessa. Vaikka hanke voi kuulostaa abstraktilta, niin tosiasiassa metsänomistajalla on harvoin näin selvä mahdollisuus vaikuttaa puun käytön lisäämiseen valtakunnallisesti, Parviainen muistuttaa. Lapsille ja nuorille innostavaa metsäkasvatusta Pitkäaikainen ja systemaattinen koululais- ja nuorisotyö on ollut Metsäsäätiön loistavimpia rahoituskohteita. On tärkeää, jos olemme saaneet annettua pienenkin ruiskeen metsäalasta tulevaisuuden osaajille, Länsitalo iloitsee. Metsäsäätiö rahoittaa muun muassa yläkoululaisten valtakunnallista Metsävisaa ja 5-6-luokkalaisten tutustumista metsäalan töihin Yrityskyläoppimisympäristössä. Tärkeä ja kouluissa hyvin vastaanotettu on säätiön kuljetusavustus, joka mahdollistaa noin 8000 koululaisen osallistumisen metsäammattilaisten järjestämille metsäpäiville joka vuosi. Kaikkiaan Metsäsäätiön koululaisyhteistyö kohdistuu noin koululaiseen vuosittain. Lasten metsäkasvatus on hyvin tunnettu Metsäsäätiön toimintamuoto ja metsänomistajat kokevat sen tärkeäksi, Parviainen kertoo kokemuksistaan kentällä. Lupa kukoistaa Viime aikoina on kuulunut useita positiivisia uutisia, kuinka metsäteollisuus taas investoi kotimaahan. Metsäelinkeinon kannalta tilanne on lupaava ja innostava. Toimialalla riittää mahdollisuuksia. Metsäsäätiön toiminnan mahdollistavat valtava määrä metsänomistajia, jotka vapaaehtoisesti antavat osansa yhteiseen pottiin sekä kaikki keräämistyöhön sitoutuneet toimihenkilöt. Metsäalalla on hyvä draivi päällä ja tulevaisuus näyttää hyvältä, kiittelee Länsitalo. teksti: Päivi Mäki Metsävaralisuudenasiantuntija Osuuspankkionmaammeparasmaataloudenpankki-javakuutuspalveluidenosaaja.Meiltä saat asiantuntija-apuakaikissa maataloudenrahoitusasioissa,pankkipalveluissasekä vakuutuksissa.astusistuttuunlähikonttorisijatoteaitse:saat laajan tarjonnankaikistafinanssipalveluistasekä parhaanasiantuntemuksen-ainapaikalisesti.tarjontaammekuuluvat mm. maksulike,rahoitus,varainhoito,vahinkovakuutukset,lainopiliset palvelut sekä henkilövakuutukset. TulekäymäänOsuuspankissatailuelisää osoitteestaop.fi/maatalous. Yhdessä hyvä tulee.

7 194 Metsänomistajat Pohjois-Savo 2/ Kaikki nämä edut saat Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon jäsenenä Maksutonta neuvontaa Laadukkaat metsäpalvelut jäsenhintaan Asiantuntijamme vastaavat jäsenille metsänhoitoon ja -käyttöön liittyviin kysymyksiin Uudelle metsänomistajalle tarjoamme maastokäynnin metsäneuvojan kanssa Maksuton puunmyyntisuunnitelma valtakirjakaupan yhteydessä Puukaupan teon yhteydessä tietoa hinnoista ja paikkakunnan puumarkkinatilanteesta Metsien sertifiointi Jäsenten metsät ovat mukana PEFC-metsäsertifioinnissa Tiedotus, koulutus,neuvonta Metsänhoitoyhdistyksen jäsenlehti, Metsänomistajat Pohjois-Savo Uutiskirje kerran kuukaudessa Maaseudun Tulevaisuuden metsänomistajanumero 4 kertaa vuodessa Kursseja ja koulutusta, maastoretkiä, metsämatkoja ja tapahtumia Metsän uudistaminen, taimikonhoito, paikalliset luottometsurit ja urakoitsijat Puunmyyntisuunnitelma, puukaupan kilpailutus, puunhintatiedot, katkontavertailu, puunkorjuupalvelu Tila- ja tuhoarviot, metsäsuunnitelma Mhy:n palveluista vuonna 2015 myönnettävät jäsenedut ja alennukset - Valtakirjakauppa -6 snt/m3 = n -8 % - Tila-arviointi 0,50 /ha - Metsäsuunnittelu -1,00 eur/ha - MTS verkkopalvelu vain jäsenille - Tuottava taimikko metsänuudistamis palvelu vain jäsenille (etusi n 70 eur/ha) - Mhy:n murske jäsenalennus -15 % Paikallis- ja aluetason edunvalvontaa Seuraamme ympäristö- ja kaava-asioita, joilla voi olla suoraa tai välillistä vaikutusta metsäsi käyttöön Yhteistyökumppaneiden jäsenedut esim. Lähitapiola 10 % alennus metsä- ja kotivakuutuksista. Lisätietoa löytyy netistä osoitteesta: Jäsenmaksu v MTK:n jäsenedut esim. Puukaupan hintatiedot Repusta, lisätietoa löytyy netistä osoitteesta: Varsinainen jäsen 95 eur/jäsen, yhteisomistusjäsen 50,00 eur/jäsen, kannatusjäsen tai metsää omistamaton perheenjäsen 50,00 eur/jäsen. Liittymismaksua ei ole.

8 8 Metsänomistajat Pohjois-Savo 2/2015 Uusi Kemera-laki astui voimaan Jari Heikkinen Nyt tukea saa jo yli 0,7 metrin pituiseen (pituus työn jälkeen) taimikkoon. Taimikon varhaishoidon tuki on 160 /ha. Kemera-tukea saa nyt yli 0,7 metrin pituiseen taimikkoon Tuen kohdentaminen uudessa laissa taimikoiden varhaishoitoon on odotettu parannus, joka tehostaa metsänkasvatusketjua. Uusi Kemera -järjestelmä on määräaikainen ja sen nojalla voidaan tehdä päätöksiä vuoden 2020 loppuun ja maksatuksia vuoden 2023 loppuun asti. Uusi tukijärjestelmä vastaa pääosin nykyistä. Tukea myönnetään jatkossakin nuoren metsän hoitoon ja sen yhteydessä syntyvän pienpuun keräämiseen, terveyslannoitukseen, juurikäävän torjuntaan, suometsän hoitoon, metsäteihin, metsäluonnon hoitoon ja ympäristötukisopimuksiin. Lisäksi uutena tukimuotona otetaan käyttöön taimikon varhaishoito. Tuettavista toimenpiteistä jäivät pois muun muassa metsänuudistaminen ja energiapuun korjuutuki. Uutta on se, että jatkossa kaikista rahoitettavista toimenpiteistä on tehtävä hakemus ennen työn aloittamista. Taimikon varhaishoito, nuoren metsän hoito ja juurikäävän torjunta voidaan aloittaa hakemuksen jättämisen jälkeen. Muissa toimenpiteissä metsäkeskus hyväksyy toteuttamissuunnitelman ennen kuin toimenpiteen toteutus voidaan aloittaa. Hankkeiden suunnittelun ja toteutusselvityksen kustannukset sisältyvät jatkossa hankkeen kokonaiskustannuksiin. Taimikonhoidoistakin tehtävä jatkossa ilmoitus ennen töiden aloittamista Uusi Kemera-laki vaatii ennakkoilmoituksen tekemisen Metsäkeskukselle ennen töiden aloittamista. Taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon voi aloittaa välittömästi hakemuksen jättämisen jälkeen, joten Metsäkeskuksen rahoituspäätöstä ei näiden työlajien osalta tarvitse odottaa. Rahoitusta kuitenkin myönnetään vain niille hakemuksille, jotka täyttävät rahoitusehdot. Metsänhoitoyhdistys laatii rahoitushakemuksen ja toteutusselvityksen Metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijat laativat rahoitushakemuksen, joka täytyy tehdä ennen töiden aloittamista. Työn päätyttyä he laativat toteutusselvityksen Metsäkeskukselle, jonka perusteella tuki maksetaan. Metsänhoitoyhdistyksen toteuttamissa työmaissa rahoitushakemuksen ja toteutusselvityksen laatiminen sisältyvät taimikonhoitopalvelun hintaan. Metsänomistajan omatoimisissa hankkeissa näistä laskutetaan hehtaaripohjainen korvaus. Uuden Kemera-lain tuet Taimikon varhaishoidon tuki on 160 /ha. Taimikonhoidossa pitää poistaa vähintään 3000 runkoa (Pohjois-Savo). Taimikon keskipituuden pitää olla taimikonhoidon jälkeen vähintään 0,7 metriä ja enintään 3 metriä. Nuoren metsän hoidon tuki on 230 /ha. Nuoren metsän hoitokohteelta pitää poistaa vähintään 1000 runkoa (Pohjois-Savo). Kuten nykyisessäkin Kemerassa, jäävän puuston keskiläpimitan on oltava rinnankorkeudelta alle 16 cm hoitotyön jälkeen. Nuoren metsän hoitotuki voidaan maksaa korotettuna, jos hoitotyön yhteydessä poistettuja runkoja kerätään kohteelta vähintään vähimmäismäärä. Nuoren metsän hoitotuki on 450 / ha, jos hoitotyön yhteydessä kerätään vähintään 35 kuutiometriä hehtaarilta (Pohjois-Savo). Juurikäävän torjunnan tuki on 70 /ha. Kantojen nosto ei ole enää rahoitettava juurikäävän torjuntamenetelmä. Metsän terveyslannoitukseen voidaan myöntää tukea 40 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Lannoitevalmisteen tulee soveltua ravinne-epätasapainon korjaamiseen. Pelkästään kasvatuslannoitukseen ei myönnetä tukea. Metsätien perusparannukseen voidaan myöntää tukea 40 % ja uuden metsätien tekemiseen 30 % (Pohjois-Savo) hankkeen kokonaiskustannuksista. Tukea saa tilojen yhteisinä toteutettaviin tiehankkeisiin yhteismetsiä lukuun ottamatta. Tien tulee olla vähintään 500 metriä pitkä ja tien pitää liittyä saumattomasti tiestöön, jolla metsätalouden ympärivuotisen kuljetukset ovat mahdollisia kelirikkoaikoja lukuun ottamatta. Uuden metsätien kuljetuksista yli puolet ja perusparannettavan yksityistien kuljetuksista yli 30 % pitää olla metsätalouden edellyttämiä kuljetuksia. Tietiheys saa olla enintään 15 m vaikutusalueen hehtaaria kohden. Tien, siihen liittyvien kääntö- ja ohituspaikkojen sekä varastoalueiden mitoituksessa ja toimivuudessa noudatetaan metsätienormeja, joita julkaisee Metsäteho Oy. Suometsän hoitoon voidaan myöntää tukea 70 % hankkeen kokonaiskustannuksista, jos kohde on vähintään 5 hehtaaria. Muutoin tuen määrä on 40 % vähintään 2 hehtaarin kohteilla. Tuettavan kohteen ravinteisuudelle on asetettu alarajat. Kohteella pitää olla tehtynä välttämättömät taimikonhoitotyöt ja metsänhoidollisesti tarpeelliset hakkuut eikä kohteella saa olla hakkuu- tai hoitotarvetta kasvupaikasta riippuen 5-10 vuoden aikana. Hoitotyön jälkeen puuston tulee kasvaa keskimäärin vähintään 1,5 m3/ha vuodessa. Toteuttamissuunnitelmaan on liitettävä erillinen selvitys vesiensuojelun kannalta välttämättömistä toimenpiteistä. Ota yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen ja pyydä metsäasiantuntijaasi kartoittamaan ajankohtaiset taimikonhoitokohteet maksutta (jäsenetu). Ympäristötukisopimuksia tehdään ensisijaisesti metsälaissa säädettyjen erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiiteiden säilyttämiseksi. Sopimuksella maanomistaja sitoutuu säilyttämään tietyllä alueella metsien biologista monimuotoisuutta ja olemaan tekemättä alueella metsätalouden toimenpiteitä ilman metsäkeskuksen suostumusta. Ympäristötuki koostuu peruskorvauksesta ja hakkuuarvokorvauksesta. Maanomistajan omavastuu on neljä prosenttia sen kiinteistön puuston arvosta, jolla kohde sijaitsee tai euroa. Ympäristötukisopimukset tehdään kymmeneksi vuodeksi. Metsäluonnon hoitohankkei-na voidaan rahoittaa esimerkiksi usean tilan alueelle ulottuvia monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustöitä sekä metsä- ja suoelinympäristöjen ennallistamista, vesistöhaittojen estämistä, monimuotoisuutta edistävää kulotusta ja vieraskasvilajien hävittämistä. Tuella voidaan kattaa kaikki hankkeesta aiheutuvat kustannukset.

9 Metsänomistajat Pohjois-Savo 2/ Parasta uudessa KEMERAssa - taimikkoa ei tarvitse pilata tuen saamiseksi! Uusi määräaikainen Kemera-järjestelmä tuli voimaan kesäkuun alussa ja muutama päivä aikaisemmin saatiin osa uudistukseen liittyvistä lomakkeista, osaa odotellaan kesäkuun ja loppukesän mittaan. Uusi järjestelmä on otettu varovaisen myönteisesti vastaan. Uutta on se, että jatkossa kaikista rahoitettavista toimenpiteistä on tehtävä hakemus ennen työn aloittamista. Byrokratia on lisääntynyt, mutta siihen syypäätä saa etsiä yhteisen Euroopan suunnalta. Hakemus vaaditaan siksi, että rahoitusta ei voida myöntää jälkikäteen. Käytäntö siinä, kuinka hakemuksen jälkeen menetellään, vaihtelee; taimikon varhaishoito, nuoren metsän hoito ja juurikäävän torjunnan voi aloittaa hakemuksen jättämisen jälkeen. Muissa toimenpiteissä metsäkeskus hyväksyy toteuttamissuunnitelman ennen kuin työ voidaan aloittaa. Muistettava kuitenkin on, että rahoitus ei ilmoituksesta huolimatta ole automaattista, vaan sitä myönnetään vain niille hakemuksille, jotka täyttävät rahoitusehdot. Tuettavien työmuotojen lista kapeni Uusi tukijärjestelmä vastaa pääosin nykyistä. Tuen ulkopuolelle päätyivät pystykarsinta, pellon metsitys, energiapuun korjuu, kantojen nosto, kokeilu- ja selvitystoiminta sekä vahinkojen korvaus ja korjaaminen. Kulotukseen olisi mahdollista saada tukea jatkossa vain metsätalouden ympäristötuen kautta. Metsänuudistaminen luonnontuhojen jälkeen jää jatkossa vakuutusvetoiseksi, korvausta ei tukirahoista enää saa. Energiapuun korjuu säilyi mutkan kautta tuen piirissä, sillä tukea myönnetään jatkossakin nuoren metsän hoitoon ja sen yhteydessä syntyvän pienpuun keräämiseen. Listan tärkein uutuus on tuki taimikon varhaishoitoon ja juuri se on otettu tyytyväisenä vastaan. Oikealla ajoituksella samalla kuviolla voidaan saada tuki kahteen käsittelyyn. Metsänomistajan kannalta tukijärjestelmän uudistus on kannusta, sillä enää ei tuen määrään vaikuta toteutetaanko se omana työnä vai vieraalla työvoimalla. Parhaimmillaan metsänomistajan korvaus nousee yli kaksinkertaiseksi entisen tukeen verrattuna. Yhdistyksen metsäasiantuntijat perehtyvät uuteen käytäntöön ja parhaan tiedon oman kohteen tuesta saa heiltä. Ammattimiehen arvio uudistuksesta -Mielestäni uusi kemera-laki on ennakkoilmoitusvelvollisuudesta huolimatta parempi verrattuna vanhaan lakiin. Rehevillä mailla varhaishoidon merkistys on erittäin suuri. Oikein ajoitettuna lehtipuuvesakko poistetaan n. 3-6 vuoden kuluttua istutuksesta. Näin taataan istutetulle taimikolle häiriötön kasvu ja taimikonhoitokustannukset pysyvät kohtuullisella tasolla. Jari Heikkinen uskoo, että varhaishoidon tukikelpoisuus lisää metsänomistajien innostusta teettää hoitotöitä juuri ajallaan. Varhaishoidon tuki 160 /ha kannustaa myös metsänomistajia omatoimiseen varhaishoitoon. Jari toteaa lisäksi, hyvää tässä uudessa laissa on se, että tuki on saman suuruinen riippumatta kuka tekee. Se selkeyttää myös omalta osaltaan pykäläviidakkoa. Jari muistutaa vielä, että omatoimisten metsänomistajien on suunniteltava hoitotöitä vähän ennakkoon. Rahoitushakemus on toimitettava metsäkeskukseen ennen työn aloittamista. Hankkeen hyväksymistä ei tarvitse jäädä odottamaan. Työn voi aloittaa heti ilmoituksen jättämisen jälkeen. Rahoitushakemuksen laadinta onnistuu parhaimmillaan jopa puhelimella, kunhan metsäsuunnitelman tiedot ovat Taimikkoa ei tarvitse pilata tuen saamiseksi. ajan tasalla. Yli kolme metrisissä taimikoissa aina läpimitaltaan alle 16 cm:iin nuoriin kasvatusmetsiin asti kemeratuki on 230 / ha. Tuen saa korotettuna, jos harventamalla hakkuukertymä on vähintään 35 m³ hehtaarilta. Korotettu tuki on 450 ha. - Nuoren metsän hoitoon tukea haettaessa on hyvä tarkistaa, että edellisen lain alaisesta kemeratuella tehdystä taimikonhoidosta on kulunut vähintään 10 vuotta- muistuttaa Heikkinen. Jari Heikkinen UUDEN KEMERA-LAIN KESKEISET TUET TAULUKKONA Työlaji Tuki Pinta-ala Kuviokoko Poistuma Jäävä runkoluku Pienpuun kertymä Taimikon pituus Puuston läpimitta, cm /ha ha minimi ha minimi min. kpl/ha max. työn jälkeen kpl/ha m³/ha min. min. metriä, työn jälkeen max. työn jälkeen Taimikon varhaishoito 160 1,0 0, ,7 - Nuoren metsänhoito 230 2,0 0, ,0 16 Nuoren metsänhoito + pienpuun korjuu 450 2,0 0, ,0 16 Työlaji Tuki Minimi Minimi % kokonaiskustannuksista pinta-ala, ha kuviokoko, ha Metsän terveyslannoitus 40 2,0 0,5 Työlaji Tuki Minimi Minimi % kokonaiskustannuksista pinta-ala, ha kuviokoko, ha Suometsän hoito (kunnostusojitus) yli 5 ha hankkeet 70 % 2,0 0,5 alle 5 ha hankkeet 40 % Työlaji Tuki Metsätien pituus Metsätalouden kuljetusten % kokonaiskustannuksista min metriä osuus % min Metsätien perusparannus Uuden metsätien tekeminen Kysy tarkemmat tukiehdot omalta metsäasiantuntijaltasi! TAIMIKONHOITOLASKUN NETTOKUSTANNUS ON PIENI KEMERA-TUEN JA VEROVÄHENNYSTEN JÄLKEEN SOVI TAIMIKONHOIDOISTA NYT OMAN METSÄASIANTUNTIJASI KANSSA! ESIMERKKILASKELMA TAIMIKON VARHAISHOITO Netto Arvonlisävero 24 % Yhteensä Taimikon varhaishoito laskutushinta, /ha 350,00 84,00 434,00 Arvonlisäveron saa takaisin 100 % kausiveroilmoituksella -84,00 Kemera-tuki, /ha -160,00 Verovähennys metsäverotuksessa, -57,00 Maksettavaa jää, 133,00 (38 % laskun nettosummasta) ESIMERKKILASKELMA TAIMIKONHOITO Netto Arvonlisävero 24 % Yhteensä Taimikonhoito laskutushinta, /ha 500,00 120,00 620,00 Arvonlisäveron saa takaisin 100 % kausiveroilmoituksella -120,00 Kemera-tuki, /ha -230,00 Verovähennys metsäverotuksessa, -81,00 Maksettavaa jää, 189,00 (38 % laskun nettosummasta)

10 10 Metsänomistajat Pohjois-Savo 2/2015 Taimikot kuntoon kitkemällä Iso metsäkone metrin pituisessa kuusentaimikossa ei ole monellekaan metsänomistajalle kovin tuttu näky. Urakoitsija Antti Tuomainen kitkee lehtipuun vesakkoa jo tottuneesti vaikka aloitti urakoinnin vasta kesäkuun loppupuolella. Taimikoita on hoidettu perinteisesti raivaussahalla kaksi, jopa kolme kertaa ennen ensiharvennusta. Usein ensimmäinen sahaus on tehty aivan liian myöhään kun on odoteltu taimikon kasvamista Kemera-kelpoiseksi kahteen metriin. Samalla kasvoi vesakko ja haittasi hyötypuuston kasvua. Uudessa Kemera-laissa taimikoiden kannalta paras uudistus on se, että tukea saa jo pituudeltaan vähintään 70 cm taimikon varhaishoitoon. Samalla se mahdollistaa metsänhoitotöiden koneellistamisen, sillä vesakko on kitkettävä taimikosta viimeistään silloin kun taimikon pituus on yksi metri. Parasta koneellisessa kitkennässä on se, että kantovesakkoa ei synny kun lehtipuu nostetaan juurineen pois maasta. Taimikko kasvaa selvästi paremmin kuin raivaussahalla peratussa. Kasvatettavat puut valtaavat nopeasti kitkennässä vapautuvan kasvutilan ja juuristokilpailu vedestä ja ravinteista vähenee. Tutkimusten ja käytännön kokemusten mukaan suurin osa taimikoista selviää ensiharvennukseen ilman mitään muita hoitotoimenpiteitä. Tuomaisen kone on aivan ihanteellinen koneelliseen kitkentään. Se on tarpeeksi iso ja siinä on säädettävä maavara. Korkeimmillaan maavaran voi säätää peräti 1,2 metriin jolloin koneen alle jäävät taimet eivät vaurioidu ollenkaan. Riittävän isolla koneella koko puomin ulottuvuus voidaan hyödyntää ja ajourien määrä vähenee. Taitavakaan konekuski ei kuitenkaan pysty välttämään kaikkia vaurioita. Koneellisessa kitkennässä noin 5 % kasvatettavista taimista vaurioituu jäätyään koneen renkaiden alle. Koneellinen kitkentä on selvästi raivaussahatyötä kalliimpaa. Jos lasketaan koko taimikkovaiheen hoitotöiden kustannukset ja otetaan huomioon myös koneellisella kitkennällä saavutettava parempi taimikon kasvu, muuttuu koneellinen kitkentä raivaussahalla tehtävää työtä edullisemmaksi. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo tarjoaa konevaihtoehdon metsänomistajajäsentensä käyttöön. Palvelu on saanut erittäin hyvän vastaanoton, sillä työtilauksia on jo pitkälle syksyyn. Teksti ja kuvat: Pekka Sahlman Kitkennässä lehtipuuvesakko nostetaan juurineen pois maasta. PAIKALLINEN JA ASIANTUNTEVA SÄÄSTÖPANKKI OPTIA METSÄNOMISTAJAN PALVELUKSESSA Jari Heikkinen on tyytyväinen kitkennän työjälkeen Vehmersalmella. OTA YHTEYTTÄ KARTOITETAAN YHDESSÄ SINULLE SOPIVIMMAT RATKAISUT! Erja Savolainen Yritysrahoituspäällikkö Päivi Sydänsalo Sijoituspäällikkö Petri Korolainen Konttorinjohtaja Kaija Puustinen Sijoituspäällikkö Palvelemme ma to klo , pe klo , ti ajanvarauksella klo 18 saakka Kauppakatu 22, KUOPIO Puh Juha-Antti Puurunen Maa ja metsätalousliiketoimintaalueen vastaava Puh. hinta: lankapuh. 8,35 snt + 6,91 snt/min, matkapuh. 8,35 snt + 16,69 snt/min /saastopankkioptia Antti Tuomainen urakoi puunkorjuuta ja nyt myös koneellista kitkentää Metsänhoitoyhdistykselle.

11 Metsänomistajat Pohjois-Savo 2/ Metsävaratieto kuuluu metsänomistajille Metsänomistajalla pitää olla oikeus saada käyttöönsä kaikki hänen metsäomaisuudestaan julkisin varoin kerätty tieto, vaati MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola metsänomistajien SM-metsätaitokilpailuissa Hartolassa. Valtiolla on kattavat rekisterit metsävaroista ja metsänomistajista. Metsäkeskuksen Metsään.fi -palvelua on metsäomistajaorganisaation kannustamana kehitetty metsäomistajien asiointiportaaliksi. Myös metsien ja lajien suojeluun liittyvä tieto tulee saada tätä kautta metsäomistajien tietoon ja hyödynnettäväksi. Biotalouden nousu tarkoittaa yhä suurempaa puunkäyttöä. Samalla pitäisi pystyä huolehtimaan metsäluonnon monimuotoisuudesta. Yhtälö ei toimi luontojärjestöjen esittämällä laaja-alaisella suojelulla. Suomea ei voida museoida. Sen sijaan talousmetsissä olevat arvokkaat ja usein pienialaiset monimuotoisuuskohteet voidaan saada maanomistajien myötävaikutuksella palvelemaan biodiversiteettitavoitteita kustannustehokkaasti. Metsätaloudessa ei voida suojella biodiversiteettiä, jos tieto tärkeistä luontokohteista ei kulje metsänomistajalle asti. - Se, että tietoja arvokkaista luontokohteista ei voitaisi luovuttaa metsänomistajille luontokohteiden hävittämisen pelossa, on äärimmäisen vanhoillista ja monimuotoisuuden suojelun kannalta vahingollista ajattelua, Tiirola toruu. - Nyt kun meillä on superministeri, joka vastaa sekä metsätaloudesta että luonnonsuojelusta, toivoisimme tällaiset tiedonkulkuongelmat ratkaistavan. Metsätilat aktiivikäyttöön sukupolvenvaihdoshuojennuksella Metsätilojen sukupolvenvaihdosten helpottamiseen on toivottu porkkanaa jo vuosikausia. Sen puuttuminen on suurin metsäpoliittinen ongelmamme tällä hetkellä. Sipilän hallituksen ohjelmaan on nyt kirjattu metsäelinkeinon kehittäminen sukupolvenvaihdoshuojennusten kautta. - Metsänomistajat odottavat hallitukselta ripeitä toimia asian ratkaisemiseksi. Sukupolvenvaihdosten verohuojennuksella on erittäin merkittävä vaikutus koko suomalaisen metsäsektorin kilpailukyvyn kehittämiseen ja metsäbiotalouden raaka-ainehuollon varmistamiseen. Aina ei tilalle löydy jatkajaa lähipiiristä, mutta markkinat toimivat. Metsätiloilla on nyt kova kysyntä. Jos metsänomistaja kokee, että omia metsiään ei enää jaksa tai ehdi hoitaa, nyt on loistava aika realisoida omaisuutta, kannusti Tiirola. Lisätietoja: Mikko Tiirola, puh Metsänhoitoyhdistyksessä tapahtuu Metsäpäivät Mhy:n jäsenille Metsänomistaja-viikolla Katso tarkemmat ajankohdat sivulta 23! Seuraa Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savoa myös facebookissa! Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon löydät nyt myös facebookista. Sivustolla jaamme tietoa tapahtumista, koulutuksista ja ajankohtaisista metsäasioista. Tykkäämään pääsee osoitteessa TURVALLINEN METSÄN AMMATTILAINEN VÄLITTÄÄ TURVALLINEN METSÄN AMMATTILAINEN VÄLITTÄÄ Paikallinen asiantuntemus, valtakunnalliset markkinat Myytävät kohteet: Tuusniemi, Juojärvi 10,7 ha Hyvin hoidettu metsätila Tuusniemen Vihtaniemessä. Puusto pääosin nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää. Omaa rantaviivaa n. 40 metriä. Ei rantarakennusoikeutta. Hp Tarjoukset 18.9 mennessä. Antti Kakkonen Keitele, Hamula 2,321 ha Niemitila Keiteleen Hamulassa. Tila rajoittuu Nilakkajärveen. Tie kulkee tilan läpi. Tilan puusto pääosin päätehakkuuikäistä metsää. Tilalla kaksi rantarakennuspaikkaa. Tässä kohde, johon kannattaa sijoittaa. Hp Tarjoukset mennessä. Arto Kosunen Pekka Sahlman LKV, metsät.ins., Julkinen p kaupanvahvistaja alue: Kuopio, p. Tuusniemi, Ylä- 286 alue: Kuopio Savon alue Keitele, Vuonamo 17,280 ha Runsaspuustoinen tila rehevillä kasvupaikoilla. Tila sijaitsee tien varressa lähellä Keiteleen keskustaa. Tilan kokonaispuusto on 4100 m³, josta tukkipuun osuus on puolet. Päätehakkuukuvioiden puuston määrä 3455 m³ ja pinta-ala 12,3 hehtaaria. Hp Tarjoukset mennessä. Arto Kosunen Tervo, Tallus 16,880 ha. Ison Tallusjärven itärannalla sijaitseva kiinteistö, jossa neljä rantarakentamistonttia. Metsätie kulkee tilan laidassa. Myös sähköliittymät lähellä. Tontit aukeavat lounaaseen päin. Tontit voidaan myydä myös yksitellen. Hp Tarjoukset mennessä. Arto Kosunen Suonenjoki, Lieteenmäki 19,00 ha. Metsätila, jossa hyväkuntoinen talviasuttava loma-asunto. Tilan kokonaispuusto n m³. Kasvuisat maapohjat ja hyväkuntoiset metsikkökuviot. Mökki tehty Mauri Säisä LKV, metsät.ins. p alue: Siilinjärvi, Maaninka Maaninka Arto Kosunen LKV, metsät.ins. p alue: Sisä-Savon kunnat, Kuopio jämäkästä pyöröhirrestä ja mökin kunto on hyvä. Sähköt ja oma kaivo. Mökin rakennuspinta-ala n. 65 m² + tilava parvi. Hp Tarjoukset mennessä. Arto Kosunen Rautalampi, Keskusta määräala 28,7 ha. Metsätila, jossa kolme rantarakennuspaikkaa. Alueelle on mahdollista myös rakentaa omakotitaloja, joilla rantaoikeus. Sijoituskohde, jonka arvo kasvaa tulevaisuudessa. Rakennuspaikat kauniissa kangasmaastossa lähellä Rautalammin keskustaa. Hyvässä kunnossa olevat metsät. Tilan kokonaispuusto 1650 m³. Tarjoa mennessä. Arto Kosunen Antti Kakkonen LKV metsät.ins. p alue: Tuusniemi, Riistavesi, Vehmersalmi Savilahdenkatu 5-7, Mikkeli puh Yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa Paikallinen asiantuntemus, valtakunnalliset markkinat Antti Mähönen MTI, LKV, Auktorisoitu kiinteistöarvioija AKA Julkinen kaupanvahvistaja Enonkoski, Ihamaniemi 32,015 ha. Kasvava, mäntyvaltainen metsätila Enonkoskella + kaksi etelärantaista yleiskaavatonttia Saimaan Enonveden rannalla. Kokonaispuusto n m³ josta 1270 m³ tukkipuuta. Lannoitettuja kuvioita yhteensä 8,5 ha hyvässä arvokasvuvaiheessa. Kovapohjaiset tontit syväväylän varressa, rakennusoikeus 150 k-m²/tontti. Hp Antti Mähönen Tuusniemi, Juojärvi 20,0 ha. Rehevät kasvupohjat. Välitön hakkuuarvo n Kiinteistöllä metsän lisäksi purkukuntoinen asuinrakennus, huonokuntoinen ulkorakennus, sauna, oma kaivo ja sähköliittymä. Meiltä myös maa-, metsäja asuinkiinteistöjen kiinteistöarviot osto-, myynti- ja vuokraustilanteessa, perinnönjaon ja osituksen Pekka Sahlman LKV, metsät.ins. p alue: Kuopio, Tuusniemi, Ylä- Savon alue Mauri Säisä LKV, metsät.ins. p alue: Siilinjärvi, Maaninka yhteydessä sekä vakuusja yritysjärjestelyissä. Kauttamme myös kauppaja lahjakirjat sekä kaupanvahvistajan palvelut. Hp Tarjoa klo 16 mennessä. Antti Kakkonen Riistavesi, Ryönä määräala n. 13,8 ha.tilalle hyvät kulkuyhteydet. Riistaveden kirkonkylälle matkaa n. 9 km. Puusto pääosin taimikoita ja nuorta kasvatusmetsää. Rehevät kasvupohjat. Puusto 593 m³. Hp Tarjoa klo 16 mennessä. Antti Kakkonen Savilahdenkatu 5-7, Mikkeli puh Yhteistyössä etunimi.sukunimi@metsatilat.fi metsänhoitoyhdistysten kanssa

12 12 Metsänomistajat Pohjois-Savo 2/2015 Päätoimisto Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo ry Minna Canthin katu 11B, Kuopio puh , Hallintopalvelut Metsänhoito Pohjois-S palvele Petäjäkylä Pekka Sahlman Johtaja, LKV Julkinen kaupanvahvistaja Tarja Kurenkunnas Toimistonhoitaja Susanna Purhonen Toimistonhoitaja Sulkavanjärvi Metsäkiinteistöjen välitys ja metsätilojen sukupolvenvaihdos Tie- ja ojaasiantuntijapalvelut 20 Keitele Tuovilanlahti Onkivesi 6 Maaninka 7 Pulkonkoski 18 Hamula NILAKKA 17 Talluskylä 5 Hirvilahti S Niinivesi Arto Kosunen Kenttäpäällikkö LKV ja SPV-palvelut Pekka Moilanen Erityisasiantuntija ojat ja tiet KEITELE 19 Vesanto Niinivesi Tervo Karttula 3 Lamperila Kuopion tiimi Minna Canthin katu 11B, Kuopio Närhilä 19 Sonkeri Kerkonkoski Virmasvesi Iisvesi 15 Syvänniemi 4 3 Virmaanpää Airakselan asema Haminala Kurkimä Vehm Konnevesi Rautalampi Iisvesi SUONENJOKI Lempyy Veli Pirskanen Metsänhoitoesimies Jari Heikkinen Tiiminvetäjä Merja Hyttinen Myhinpää Suontienselkä Pörölänmäki Suontee Siilinjärvi-Maaninka-tiimi Isoharjantie 4, Siilinjärvi Janne Jaakkonen Erityisasiantuntija Metsäsuunnittelu Tila-arviot Hemmo Niskanen Voitto Vauhkonen Janne Rajala 5 6 Tuomo Kärkkäinen 6 Mauri Säisä 7 Metsänhoitoesimies Tiiminvetäjä LKV ja SPV-palvelut Sampo Y Metsäasi

13 Metsänomistajat Pohjois-Savo 2/ yhdistys avo e Tuusniemi-Riistavesi-Vehmersalmi-tiimi Keskitie 22, Tuusniemi Risto Toivanen Tiiminvetäjä Antti Kakkonen 10 Hannu Havu 9 10 Arto Heikkinen Jukka Väisänen 11 Metsänhoito- Erityisasiantuntija LKV ja SPV -palvelut esimies Metsäsuunnittelu Tila-arviot Rautalampi-Suonenjoki-tiimi Asemakatu 12, Suonenjoki 8 Pöljä iilinjärvi 8 Juurusvesi Juha Huttunen Hannu Leinonen Pekka Paananen Risto Paananen 12 Ilkka Koppanen Erityisasiantuntija Metsäsuunnittelu Tila-arviot Juha Nuutinen Metsänhoitoesimies Toivala 11 hti 2 KUOPIO KALLAVESI Vartiala Savulahti Riistavesi 10 Hiidenlahti Tuusjärvi Tuusniemi Vesanto-Keitele-Tervo-tiimi Keskustie 7, Vesanto Urheilutie 3, Tervo ki asmäki Räsälä Vehmersalmi Juurikkamäki 9 Juojärvi SUVASVESI Mustinlahti Kosula Maanmittauslaitos, lupa nro 5/MML/12 Ari Vesterinen Kimmo Karhatsu Tiiminvetäjä Jaakko Nuutinen Sanelma Nousiainen Erityisasiantuntija Metsäsuunnittelu Tila-arviot Osmo Hyytiäinen Mika Lyytinen Metsänhoitoesimies livainio antuntija Timo Kymäläinen Erityisasiantuntija Metsäsuunnittelu Tila-arviot METSÄN- OMISTAJIEN PALVELU- TOIMISTO, HELSINKI Metsälakimies Tuomo Pesälä p tuomo.pesala@mhy.fi Lakipuhelin päivystää ma klo 9-16 Puh (4,01 min + pvm/mpm) Metsäneuvoja Annamari Rajoo Simonkatu 6 (PL 510) Helsinki p annamari.rajoo@mhy.fi palvelutoimisto@mhy.fi

14 14 Metsänomistajat Pohjois-Savo 2/2015 Metsäteiden tukipolitiikka muutoksessa, mikä muuttuu vai muuttuuko mikään? Entinen Kemera-lainsäädäntö korvautui uudella Kemera-lainsäädännöllä kesän 2015 aikana. Uusi ja vanha lainsäädäntö tulevat kulkemaan rinnakkain. Vanhan lain mukaisia hankkeita hoidetaan vuoden 2019 loppuun saakka ja uusi laki ulottuu vuoden 2020 loppuun saakka. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että on olemassa seuraavaksi noin viideksi vuodeksi lainsäädännön turvaama tukimalli metsäteiden rakentamiseen ja kunnostamiseen. Tukimalli pysyi käytännössä ennallaan. Suurimmat muutokset aiempaan ovat tieosakkaalle tuleva omavastuuosuus sekä suunnitteluun että mahdollisiin viranomaismaksuihin. Kalleimpien työlajien osalta (rungon tekeminen ja kantavat kerrokset) tukitaso säilyy ennallaan tai jopa paranee. Teiden kunnostustarve on ennallaan. Kemera on tällä hetkellä paras tuettu tapa kunnostaa päällystämätön yksityistie. Tukea voivat saada tiekunnat, joiden tieyksiköistä vähintään 30 % on metsäliikennettä. Koska metsäteiden tuki on uudessa laissa ohjattu pelkästään tiekunnille, on kyseessä merkittävä muutos aiempaan. Meillä on paljon kunnostustarpeessa olevia metsäautoteitä, jotka eivät ole kuitenkaan vielä järjestäytyneet. Tukien saamiseksi tieosakkaan onkin syytä huolehtia asia kuntoon. Käytännössä tiekunta perustetaan joko tielautakunnan tai maanmittauslaitoksen pitämässä tietoimituksessa. Näissä asioissa on yleensä hyvä kääntyä toimijan puoleen ja selvittää oikea marssijärjestys asioiden sujuvoittamiseksi. Mhy Pohjois-Savossa on keskitytty asiaan ja haluamme auttaa metsäomistajia pääsemään asiassa ratkaisuun. Tiekunta on itsessään, elin jonka toiminta-aktiivisuudesta päättävät osakkaat itse. Vaikka onkin suositus pitää kokouksia vähintään kerran neljässä vuodessa, ei tiekunnan kokoustaminen ole metsäteillä itsetarkoitus jatkossakaan. Tilanne kokoustamisen suhteen toki muuttuu, jos tiellä on asutusta ja tie on mahdollisesti kaupungin/kunnan tieavustusten piirissä. Mhy auttaa tiekunnan osakkaita hakemaan tietoimitusta ja tekemään kunnostushankkeen. Mikäli muut ehdot täyttyvät, kannattaa perustaa tiekunta ja näin ollen on mahdollista hakea tien kunnostamiseen valtion Kemera-tukea. Tien kunto mahdollistaa paremman puun hinnan. Kun maanomistajan metsä ja leimikko sijaitsevat hyvän ja korjuukelpoisen tien varressa, on puun myynti helpompaa ja leimikosta on mahdollista saada kulloisenkin markkinatilanteen mukainen paras mahdollinen hinta. Pahimmillaan, ylitarjontatilanteen vallitessa, heikot tieolosuhteet vesittävät kokonaan mahdollisen puukaupan. Tie ja sen kunnossapitäminen on omaisuudenhoitamista, jossa paremman puun hinnan lisäksi varmistetaan mm. tilan arvon säilyminen. Tietä tarpeeseen Niin tien tekemisessä, kuin kaikissa muissakin Mhy Pohjois-Savon tarjoamissa palveluissa, on tavoitteena vastata metsänomistajan ja hänen metsänsä tarpeisiin. Kun tähän lisätään, yhdessä sovittu kustannustaso ja aikataulut, on paketti valmis. Tien tekemisessä ja kunnostamisessa oman vivahteensa tuovat tiekunnan kokoukset. Hyvin yhdessä hoidettuna kokoukset ovat kuitenkin mitä mainioin tapa sopia asioista ja saada tienhoitotoimet rivakasti liikkeelle. Jos tiekunta haluaa kunnostaa tien, on toimintamalli helppo ja yksinkertainen. Ota yhteyttä Mhy:n tiepuolen asiantuntijaan. Mukaan tarvitset olemassa olevan yksiköinnin. Jos tietä ei ole yksiköity, niin sekin voidaan sopia hoidettavaksi samalla yhteydenotolla. Tien kunnostamisessa on paljon muodollisuuksia ja niiden saamiseksi kuntoon ja tien tukikelpoisuuden varmistamiseksi on hyvä turvautua asiantuntijan apuun. Yksiköinnin ja maastokatselmuksen jälkeen tarvitaan osakkaiden yhteinen tahtotila ja tiekunnan kokouksen päätös tien kunnostamisesta. Lopun hoitaa tiekunnan niin päättäessä Mhyn asiantuntija. Teksti ja kuvat: Pekka Moilanen Tie tehdään tarpeeseen ja olosuhteiden salliessa rivakasti. Oheisissa kuvissa on kuvattu tien tekemistä kesältä Runko kaivettiin heinäkuussa ja soritus tehtiin elokuussa. Itse tiehanke käynnistyi edellisen vuoden lokakuussa. Kemeraa pähkinänkuoressa Uuden Kemera-lainsäädännön mukaiset keskeiset vaatimukset rahoituskelpoiselle tiehankkeelle: Perusparannettava tie yhteishanke tien pituus vähintään 500 m tietiheys enintään 15 m/ha tiekunta on oltava yksiköistä yli 30 % metsäliikennettä kunnossapitovelvoite 10 vuotta soritusleveys vähintään 3,6 m tuen määrä 40 %, sillat 50 % edellisestä rahoituskierroksesta 20 v Uusi tie yhteishanke tien pituus vähintään 500 m tietiheys enintään 15 m/ha tiekunta on oltava yksiköistä yli 50 % metsäliikennettä soritusleveys vähintään 4 m tuen määrä 30 %, sillat 40 %

15 Metsäno POHJOIS-KA Metsänomistajat Pohjois-Savo 2/ Kemera 2015 terveyslannoitus Uusi kestävän metsätalouden rahoituslaki toi pieniä muutoksia myös terveyslannoitukseen. Samoin lannoitevalikoima on kokenut uudistuksia, joten tässä pieni päivitys näihin asioihin. Osa kemeraehdoista säilyy ennallaan. Kohteeksi kelpaavat havupuuvaltaiset kehitysluokat taimikosta varttuneisiin kasvatusmetsiin. Entisillä maatalousmailla myös lehtipuuvaltaiset metsät ovat tuen piirissä. Ensisijaisia kohteita ovat kaskettujen alueiden ja maatalousmaiden boorin puutteesta kärsivät kuusikot. Turvemaan kohteen tulee olla ravinnetasoltaan vähintään puolukkaturvekangasta vastaava sekä kuivatuksen tulee olla kunnossa. Jos kohteelle on tulossa kemeravaroin suometsän hoitohanke, voidaan lannoitus tehdä ennen kuivatusta. Tukea ei myönnetä terveyslannoitukseen silloin, kun maaperä on vettä läpäisemätöntä savikkoa. Ehtona on, että työ tehdään sellaisissa metsissä, joiden puuston kehitys metsänhoidollisista toimenpiteistä huolimatta on taantuvaa maaperän ravinteiden epätasapainon vuoksi ja jotka voidaan saada elpymään lannoittamalla. Myös hyönteistuhojen vaivaamia metsiä voidaan terveyslannoittaa kemeratuella. Lisäksi edellytetään, että lannoitevalmiste soveltuu ravinne-epätasapainon korjaamiseen. Vaatimuksena terveyslannoitukselle on edellisestä laista tuttu ennakkoon hyväksytty toteuttamissuunnitelma. Muutoksia uudessa laissa entiseen verrattuna on mm. seuraavasti. Pinta-alan tulee olla vähintään 2 ha. Hanke voi koostua useammasta vähintään 0,5 ha kuviosta. Tuen myöntämisen edellytyksenä on pienessä taimikossa suoritettu varhaishoitoa ja vähintään 0,7 m keskipituus. Terveyslannoitusta ei voi tehdä uudelleen ennen kuin on kulunut 20 vuotta edellisestä kerrasta. Tuen määrä on 40 % toteutuneista kokonaiskustannuksista. Myös terveyslannoitushankkeen voi tehdä yhteishankkeena jos pinta-ala ei kerry omalta tilalta. Myös lannoitevalikoimissa on tapahtunut muutoksia. Yaralta ovat poistuneet valikoimista entiset boori- ja hivenainelannoitteet. Taimikoiden terveyslannoitukseen vaihtoehtona ovat YaraVita Bortrac 150 tai Ecolan B300 rakeistettu tuhka, johon on lisätty booria. Bortrac on nestemäisessä muodossa ja sen levitys onnistuu veteen sekoitettuna joko reppuruiskulla tai traktoriruiskulla. Ecolanin lannoi- Tässä taimikossa on paha boorinpuutos. te on toimitetaan suursäkeissä mm. helikopterilevitykseen ja 30 kg pikkusäkeissä käsinlevitykseen. Varttuneemmille metsille vaihtoehtona on myös Yaran uusittu Metsän NP. Tätä lannoitetta voi myös käyttää kasvatuslannoituksiin. Nämä kaikki lannoitteet tulee levittää sulan maan aikana. Pekka Sahlman Lannoitustarve määritellään ensisijaisesti silmämääräisesti puustosta havaittavien kasvuhäiriöiden ja värivikojen perusteella. Ja lopuksi rahanarvoinen vinkki. Jos taimikossasi on havaittavissa kasvuhäiriöitä, terveyslannoitus kannattaa tehdä mahdollisimman nopeasti, saipa tukea tai ei. Metsätaloudessa aika on rahaa ja kuusitukki maksaa aina enemmän kuin sellukuusi. Teksti Risto Toivanen

16 16 Metsänomistajat Pohjois-Savo 2/2015 Voit liittyä yhteismetsä Pohjois-Savoon Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo on perustanut toimialueelleen yhteismetsän, johon voit liittää metsätilasi. Yhteismetsän muodostamistoimitus on meneillään maanmittauslaitoksen toimesta. Tämän syksyn aikana liittyvät tilat voidaan vielä liittää yhteismetsään perustamistoimituksessa. Yhteismetsä on jatkossakin avoin kaikille halukkaille, joilla on kiinnostusta liittää metsäomaisuutensa yhteismetsä Pohjois-Savon osaksi. Miksi liittyä yhteismetsän osakkaaksi Yhteismetsän osakkaita ovat osakiinteistöjen omistajat, jotka muodostavat yhteismetsän osakaskunnan. Osakkaat omistavat yhteismetsän omistamiensa osakaskiinteistöjen kuuluvien osuuksien suhteessa. Yhteismetsän metsiä hoidetaan suunnitelmallisesti osakaskunnan tavoitteiden mukaisesti. Suuremmilla pinta-aloilla metsien tehokkaampi hyödyntäminen on mahdollista. Yhteismetsäomistus rinnastetaan yksityiseksi metsänomistukseksi ja se saa kaikki yksityismetsätalouden edut mm. Kemera-tukien muodossa. Yhteismetsälaki on joustava ja tilan liittäminen on tehty kannustavaksi. Mahdollinen tilan hyödyntämätön metsävähennys siirtyy yhteismetsän käyttöön. Tilan liittämisestä olemassa olevaan yhteismetsään ei tarvitse maksaa varainsiirtoveroa eikä luovutusvoittoveroa. Tilan liittyessä yhteismetsään pidetään maanmittaustoimitus, jonka toimituskustannukset maksetaan valtion varoista. Teksti: Arto Kosunen Nyt sinulla on mahdollisuus liittyä oman alueesi yhteismetsään. Liittyvien tilojen käyvät arvot määritetään ennen liittymistä ja sinä päätät, onko yhteismetsäomistus sinulle sopiva vaihtoehto. Mikäli olet kiinnostunut osakkuudesta, ota yhteyttä metsänhoitoyhdistys Pohjois- Savon toimihenkilöihin. Tonttisavotat ammattilaisten työtä Tonttipuita kasvatetaan maisema ja näkösuoja syistä. Niitä säästetään aina viimetippaan asti. Ja siksi ne pääsevät kasvamaan usein hyvinkin suuriksi ja hankaliksi poistaa. Pihassa puut ovat myös alttiita kolhuille. Niihin tulee herkästi lahovikoja. Tällaisten puiden kaataminen on ammattimetsurin hommaa. Moni sunnuntaimetsuri saa kyllä puun nurin. Pihapiirissä rakennukset, istutukset, sähkölinjat ja muut pihan rakenteet yleensä pakottavat puiden kaadon vain tiettyyn suuntaan. Tilaa voi olla todella vähän. Pienikin lipsahdus ja omalle työlle tulee herkästi hintaa tuhansia euroja. oksineen. Myös pelkkä kaato onnistuu. Tällöin asiakas hoitaa puiden pilkkomisen ja saa samalla hyötyliikuntaa säästyen kuntosalimaksuilta. Se on sitä todellista keppijumppaa. Moni tontinomistaja on tyytyväinen, kun kaatoapu löytyy läheltä. Kustannuksissa helpottaa kotitalousvähennys, jonka saa mm. tonttipuiden kaatotyöstä ja polttopuiden teosta. Teksti ja kuvat: Janne Rajala Vakuutukset kunnossa Metsänhoitoyhdistyksen työntekijät ja työ on aina vakuutettu. Turvallisuus on pihapuiden kaadossa erittäin tärkeää. Huolellinen suunnittelu ja oikeat varusteet takaavat onnistuneen puunkaadon hankalastakin paikasta. Metsänhoitoyhdistyksen metsureilla on käytössä kaatotunkit, taljat ja kaatoraudat. Tarvittaessa käytetään koriautoa. Koriautoakin tarvitaan Kustannussyistä ensisijaisesti pihapuut pyritään kaatamaan normaalimenetelmin. Toisinaan on kuitenkin turvauduttava koriautoon, jos vapaata kaatosuuntaa ei ole. Tällöin puu saadaan karsittua pystyyn ja latvasta alkaen pätkä kerrallaan puu saadaan turvallisesti poistettua. Metsänhoitoyhdistys käyttää aliurakoitsijana paikallisia koriautoyrittäjiä. Tämän lähempänä rakennusta puu ei voi kasvaa. Asiakas saa kotitalousvähennyksen Metsänhoitoyhdistyksen pihapuunpoistot tehdään aina asiakkaan toiveiden mukaisesti. Puut voidaan joko pätkiä polttopuiksi tai viedä pois kaikkine Ammattilaiselta puu kaatuu sinne minne pitääkin.

17 Metsänomistajat Pohjois-Savo 2/ Seurakuntayhtymä ajantasaistaa omistamiensa metsien tiedot 899,- Kuopion evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä omistaa Kuopion ja ympäröivien lähikuntien alueilla reilut 3000 hehtaaria metsiä ja niiden määrä on viime vuosien kunta- ja seurakuntaliitosten myötä lisääntynyt Juankosken, Kaavin, Nilsiän, Maaningan ja Tuusniemen alueiden osalta. Tällä tiellä kunnostus todettiin jo tarpeelliseksi. Näinkin suurilla metsäpintaaloilla ajantasainen puustotieto on metsien suunnitelmallisen käytön kannalta ensiarvoisen tärkeää. Tämän vuoksi seurakuntayhtymä on suunnittelutyön kilpailutettuaan antanut metsänhoitoyhdistys Pohjois- Savon tehtäväksi laatia metsäsuunnitelmat metsiensä hoidon ja käytön tueksi. Suunnitelmat laaditaan kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Seurakuntayhtymän puolesta suunnitteluajaksi on perustettu ohjausryhmä seuraamaan ja ohjaamaan työtä. Ohjausryhmään kuuluvat maatalous- ja metsätieteiden tohtori Tenho Hynönen, kaupunginmetsänhoitaja Seppo Jauhiainen, seurakuntayhtymän hallintojohtaja Timo Korhonen, kiinteistötoimen johtokunnan puheenjohtaja Erkki Oinonen, kiinteistöassistentti Veli-Matti Partanen ja kiinteistöpäällikkö Petri Rautio. Metsäsuunnitteluprojektin vetäjänä toimii toiminnanjohtaja Pekka Sahlman yhdessä kenttäpäällikkö Arto Kosusen kanssa, käytännön maastotöistä ja suunnitelmien laatimisesta vastaavat metsänhoitoyhdistyksen metsäsuunnittelijat Janne Jaakkonen, Timo Kymäläinen ja Jukka Väisänen. Laadunvalvojana toimii kokenut metsänarvioinnin asiantuntija Hannu Leinonen metsänhoitoyhdistyksestä. Metsäsuunnitelmien päivitysprojekti käynnistyi yhteisillä tapaamisilla sekä toimistolla että maastokohteilla, molemmissa tuotiin esille toiveita ja tavoitteita tuleville suunnitelmille. Maastotyöt mittauksineen tehdään kuluvan maastokauden aikana, lokakuun loppuun mennessä ja valmiit suunnitelmat luovutetaan tammikuun 2016 loppuun mennessä. Kuvat: Veli-Matti Partanen Seurakunnan tavoitteet metsiensä käytön suhteen ovat moninaiset. Perusperiaatteiksi metsäomaisuuden hoidossa ja käytössä on asetettu taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys. Taloudellinen kestävyys tarkoittaa, että metsistä tavoitellaan tasaisia vuosittaisia hakkuutuloja tulevia hakkuumahdollisuuksia heikentämättä. Suunnitelmallisuudella metsien kehitysluokkajakauma pyritään pitämään sellaisena, että metsien kasvu ja hakkuumahdollisuudet pysyvät pitkällä tähtäimellä hyvinä. Kasvua ja tuottavuutta parannetaan tarvittaessa esimerkiksi terveys- ja kasvatuslannoituksilla soveltuvilla kohteilla sekä ylläpitämällä ja kehittämällä metsätie- ja ojaverkostoa. Talouskäytön ohella seurakunnan metsissä huomioidaan metsien ekologinen kestävyys. Tämä tarkoittaa paitsi metsä- ja luonnonsuojelulain mukaisten kohteiden myös metsien sertifioinnin vaatimusten huomioimista hoito- ja hakkuutoimenpiteitä suunniteltaessa ja toteuttaessa. Sosiaalista kestävyyttä huomioidaan muun muassa useilla seurakuntayhtymän hallinnoimilla leirikeskuksilla, jotka ovat kiinteässä yhteydessä ympäröiviin metsiin. Näillä alueilla tehtävillä toimenpiteillä ylläpidetään ja kehitetään ympäristön viihtyisyyttä ja virkistysarvoja sekä turvallisuutta käyttäjien kannalta. Teksti: Janne Jaakkonen Halutuin ammattisaha nyt M-Tronic moottorinohjausjärjestelmällä: t Ei ryyppyä - ei säätöjä. Metallirunko. 35,2 cm³, 1,8 kw / 2,4 hv - 3,9 kg Sh. 849,00 MS 201 C-M KUNKUN PALUU (Koneviesti 7/2015) Syksyn merkit 2015! Haastaviin olosuhteisiin - 45,6 cm 3-2,2 kw / 3,0 hv - 8,4 kg. Vahva raivaussaha ammattivaljailla ja M-Tronic järjestelmällä. Sh. 1015,00 FS 460 C-EM K SYKSYN MERKIT 2015 Yhteistä näkemystä metsien hoidosta ja käytöstä haettiin maastoretkeilyltä. 699,- Volttikatu 5, Kuopio, puh Avoinna: ma-pe 9-17, la 10-14, VIKING on osa STIHL yhtymää

18 18 Metsänomistajat Pohjois-Savo 2/2015 Koneistutuksella taimikon perustaminen onnistuu kerralla Koneistutus tekee tuloaan myös yksityismetsiin. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo otti palvelun käyttöön tänä vuonna. Ensimmäisen vuoden kokemukset työn laadusta ja kustannustehokkuudesta on hyvät. Menetelmä sopii parhaiten kuusen istutukseen kivennäismailla. Koneellista istutusta on tehty yhtiöiden metsissä jo kauan. Yksityismetsiin menetelmä ei ole vielä yleistynyt, koska se ei ole ollut hinnaltaan kilpailukykyinen. Nyt tilanne on muuttunut. Koneistutus pärjää hyvin hintakilpailussa kaivinkoneella tehtävälle laikkumätästykselle ja miestyönä istuttamiselle. Metsänhoitoyhdistyksen palveluvalikoimassa hinta on sama tehdäänkö taimien istutus kaivinkoneella tehtävään laikkumättääseen miestyönä vai tehdäänkö koko uudistamistyö samalla kertaa koneella. Peruskoneena koneistutuksessa on kaivinkone. Koneistutuksen edut verrattuna erilliseen kaivinkonemätästykseen ja miestyönä istuttamiseen ovat selvät. Koneistutuksessa maanmuokkaus ja istutustyö tehdään samalla kertaa - kohde tulee kerralla valmiiksi. Turhia mättäitä ei tehdä, vaan jokaiseen tehtävään mättääseen tulee taimi. Ja mikä tärkeintä, jokainen taimi on mättäässä. Taimet lähtevät erittäin hyvin kasvamaan kun ne istutetaan tuoreeseen mättääseen, oikeaan syvyyteen. Taimien voimakas kasvuun lähtö vähentää varhaishoidon tarvetta. Koko uudistamistyön tekee sama henkilö, jolloin työn tulos on laadukas kun yrittäjä vastaa kokonaisuudessaan uudistamistoimenpiteistä. Myöskään taimihuollossa ei tarvita turhia välikäsiä. Koneistutustyömaaksi soveltuvat parhaiten kuusen viljelyalat vähäkivisillä kivennäismailla. Hakkuutähteiden korjuu parantaa istutustyön laatua. Onnistunut kohdevalinta on koneellisessa istutuksessa hyvän laadun ja tuottavuuden edellytys. Koneistutuksessa käytetään keväällä lepotilassa olevia taimia ja kesällä erityisesti koneistutukseen kasvatettuja taimia. Syksyllä käytetään lyhytpäiväkäsiteltyjä taimia. Teksti: Pekka Sahlman Janne Rajala Pekka Sahlman Koneistutuksessa taimi tulee aina tuoreeseen mättääseen. Koneistutuksessa peruskoneena on kaivinkone. Koneistutuksessa taimien paakku tulee aina oikeaan syvyyteen kaksinkertaiseen humuskerrokseen Kuin ihmiselo Metsän kiertokulku on verrattavissa ihmisen elämään. Ensin ollaan pari- kolme vuosikymmentä pelkästään kuluja aiheuttavan huolenpidon varassa. Jos laiminlyö oikea-aikaiset hoidot, jäävät tulevaisuuden tuotot heikoksi. Jos tekee ne ajallaan, säästää kustannuksista ja varmistaa hyvän tuoton. Yhteiskunta panostaa vahvasti lapsiin ja nuoriin terveydenhuollon ja koulutuksen avulla. Metsänomistajaa kannustetaan vastaavasti investoimaan kärsivällisesti kaukana tulevaisuudessa odottaviin tuottoihin kemera -investointituen avulla. Siinä valtio sijoittaa yhden euron ja metsänomistaja kaksi tai kolme euroa kymmenien vuosien päästä odottaviin tuloihin. Investointi tulevaan hyödyttää sekä yksilöä että yhteiskuntaa. Aivan kuten lasten kasvatuksessa on myös metsänhoidossa nyrkkisääntöjä. Taimikon perustaminen muokattuun maahan on kuin hyvin valmennettu synnytys. Syntymän jälkeiset neuvolakäynnit on verrattavissa taimikon tarkastuksiin. Varhaishoito tapahtuu eskari-iässä ja taimikonhoito rippikouluiässä. Metsällä on aivan kuten ihmiselämässä riski sairastua ja jopa kuolla ennenaikaisesti. Terveydentilasta huolehtiminen ja vakuutusturva ovat perustarpeita niistä ei pidä tinkiä. Ensiharvennus on kuin ammattitutkinto, jossa pitkäjänteisyys palkitaan ensimmäisten hakkuutulojen muodossa. Merkittäviä tilipäiviä metsästä saa vain kolmesti kiertoajassa - ensiharvennustulojen jälkeen vielä toisesta harvennuksesta ja päätehakkuusta. Kannattavuuden kannalta hakkuiden oikea-aikaisuus ja korjuutyön laatu ovat tärkeitä. Koska tilipäiviä on harvassa, myös yksikköhintoja kannattaa seurata muutaman vuoden tähtäimellä ja päättää myyntiajankohdasta kulloisenkin markkinatilanteen pohjalta. Vuodet eivät ole veljeksiä toisinaan kysellään vahvemmin kuusi- ja toisinaan mäntyvaltaisia leimikoita. Puukaupan kilpailutus on viisasta, sillä harva ostaja pystyy maksamaan parasta hintaa kaikenlaisista leimikoista. Yksikköhinta ei kuitenkaan ratkaise kaikkea. Hakkuussa käytettävät tukkipituudet ja muut kauppakirjan ehdot vaikuttavat lopputulokseen. Monesti aliarvioidaan katkonnan vaikutus. Tukkipuun ja kuitupuun hintaero on päätehakkuulla 1:3 ja harvennuksillakin 1:2,5. Siksi korjuuta pitää aina valvoa, että se toteutuu kauppakirjan ehtojen mukaisesti. Korjuun valvonta vaatii osaamista ja mittaustietoja. Metsänomistajalla on oikeus vaatia tiedot katkotuista pölkyistä ja niiden pituus- ja läpimittajakaumasta eikä se saa riippua siitä onko metsänomistaja antanut valtakirjan asioidensa hoitamiseen vai ei. Jo pelkkä tietoisuus siitä, että joku valvoo korjuuta ja katkontaa on vahinkoja ennalta ehkäisevää. Vastaavasti epäilys siitä, että mittaustietoja pantataan, on omiaan viemään puukaupan luottamusta. Jos oma osaaminen tai aika ei riitä korjuun valvontaan kannattaa se palvelu ehdottomasti ostaa omalta metsänhoitoyhdistykseltä. Jatkossa kuitupuun jalostuskapasiteetti on lisääntymässä merkittävästi. Se tarkoittaa, että katkonnan kanssa on oltava vielä nykyistäkin valppaampana. Vaikka metsän kiertoaika on ihmiselon mittainen, ei metsän kestä olla passiivisen omistuksen vaiheessa ilman, että tuotot pienenevät. Vanhuuteen kuuluu voimien heikkeneminen eikä ennen täysi-ikäisyyttä ole oikeuksia eikä kykyjäkään huolehtia viisaasta päätöksen teosta. Tämän vuoksi metsän tulisi vaihtaa omistajaa kahdesti tai kolmesti ihmisen elinkaaren aikana. Aivan kuten soteratkaisujen tulee metsätilojen sukupolvenvaihdosten olla valtiovallan erityissuojelussa. Molemmista on kirjaukset Sipilän hallituksen ohjelmassa. Ne pitää myös toteuttaa. Mikko Tiirola Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK r.y.

19 Metsänomistajat Pohjois-Savo 2/ Pohjois-Savon metsätalous läpäisi sertifiointitarkastuksen Pohjois-Savon metsien hoito ja käyttö täyttää PEFC-metsäsertifioinnin asetta-mat vaatimukset. Vuosittain tehtävän arvioinnin suoritti riippumaton ulkopuolinen sertifiointiyritys DNV GL. Metsänomistajista metsänhoitoyhdistyksen jäsenet ovat mukana sertifioinnissa oman yhdistyksensä kautta. Tarkastus toteutettiin tänä vuonna pääosin Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon ja Savotan alueilla. Lisäksi arvioitiin kohdennetusti muutamia yrityksiä. Arvioijat tutkailivat Pohjois-Savossa kaikkiaan kolmisenkymmentä maastokohdetta ja kullakin kohteella lukuisia eri asioita. Pääosa vaatimuksista täyttyi oikein hyvin. Kahdeksan kriteerin osalta vaatimukset eivät kokonaan toteutuneet ja näiden osalta toiminnasta annettiin lievä poikkeama. Poikkeamien lukumäärä on hieman korkeampi kuin edellisinä vuosina. Tarkastustulosten perusteella metsänomistajien on kiinnitettävä enemmän huomiota arvokkaisiin elinympäristöihin ja luonnontilaisiin soihin. Metsätalouden toimijoita moitittiin ojitusten laadusta, työturvallisuusasioista sekä työnantajavelvoitteiden noudattamisesta. Metsänomistajien ja toimijoitten yhteinen puute on kulotusten vähäinen tekeminen. Ilmi tulleitten puutteiden johdosta toimijoilta on pyydetty selvitykset ja korjaavat toimenpide-esitykset. Korjaavien toimenpiteiden tehoaminen ja toiminnan paraneminen arvioidaan seuraavissa vuosittaisissa tarkastuksissa. Uudet vaatimukset käyttöön 2016 Metsäsertifioinnin vaatimuksia on tarkennettu ja nämä kriteerit ovat tulossa voimaan ensi vuonna. Metsänomistajalle muutokset ovat pienet, mutta ajan mukana on mentävä. Alueellista ryhmäsertifiointia hallinnoi Kestävän Metsätalouden Yhdistys ja ensi vuonna on tarkoitus muuttaa myös aluejakoa. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenet ovat edelleen mukana alueellisessa ryhmäsertifioinnissa, eikä erillistä maksua peritä sertifioinnista. Teksti: Jukka Hujala Arto Kosunen Metsäsertifioinnin määräaikaisarviointi käynnissä Mhy Pohjois-Savon työmaalla. Arvioija Martti Kuusinen (vas) totesi kaiken olevan kunnossa. Haastatetta-vana urakoitsija Jouko Huuskonen. Metsänhoitoyhdistyksen väki kiittää Vesannon Metsätaimi Ky:n Leenaa ja Juhaa pitkäaikaisesta ja sujuvasta yhteistyöstä Vesannon Metsätaimi on toimittanut laadukkaita männyn ja kuusen taimia vuodesta 1987 lähtien. Viimeinen taimikuorma lähti tarhalta kesäkuun alussa kuluvana vuonna. Kuorman kävi hakemassa Metsänhoitoyhdistyksen etumiesmetsuri Ilmari Kolehmainen vankalla kokemuksella. Ensimmäiset taimet Imppo ajoi tarhalta v Teksti: Ari Vesterinen Parhaan tuoton saa hoitamattomasta metsästä. Eihän se nyt niin mene! Hoidettu metsä tuottaa jopa 50 % enemmän. Metsänhoitoyhdistyksestä saat kaikki metsänhoitopalvelut. Ammattimaiset maanmuokkaus-, istutusja taimikonhoitopalvelut takaavat vahvan metsän tulevaisuudessa. Kun metsäsi tarvitsee hoitoa, ota yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen. Yhteystiedot löydät osoitteesta ja Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistykset, MTK ja Metsänomistajien liitot. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin. Hymyssä suin ollaan ja eläkepäiviä odotellaan. Ilmari Kolehmainen ja Juha Sihvola (oik.).

20 20 Metsänomistajat Pohjois-Savo 2/2015 Metsävakuutuksella riskit hallintaan Viime vuosina metsissä ovat tuhojaan tehneet ainakin kirjanpainajat, myrskyt ja tykkylumi. Uusi kemera-laki ei enää korvaa luonnontuhojen jälkeistä metsänuudistamista, joten metsävakuutus on entistä tarpeellisempi. Osalle metsätuhoista on tähän asti saanut korvausta Kemerajärjestelmän kautta. Kemeralainsäädännön uudistuksen yhteydessä tämä mahdollisuus on kuitenkin poistumassa. Hirvituhoille on edelleen oma korvausjärjestelmänsä ja myös juurikäävän torjunta on säilymässä valtion rahoittamana. Mutta melkein kaiken muun varalle tarvitaankin jo vakuutus. Kehittämispäällikkö Sami Viljanen LähiTapiolasta kertoo, että kemera-tukeen liittyvät muutokset ovat selvittelyssä. Ainakin myyrävahinkojen osalta korvauslinja muuttuu, koska tähän asti myyrien tuhoaman taimikon uudistamiseen on saanut kemera-tukea ja tuen osuus on vähennetty metsävakuutuksesta maksettavasta korvauksesta. Myyrätuhotaimikko korvataan kustannusarvon menetyksen perusteella kuten tähänkin asti. Kustannusarvolla tarkoitetaan taimikon perustamisesta ja kasvattamisesta aiheutuneita kuluja. Mitä metsävakuutus korvaa? Korvaus riippuu vakuutuksesta. Halvimmat perusvakuutukset korvaavat lähes ainoastaan metsäpaloja, laajan turvan vakuutukset taas monenmoista sienituhosta puuvarkauksiin. - Vakuutusehdoissa kerrotaan, mitä vakuutus lupaa korvata. Lisäksi on täsmennetty, mitä vakuutus ei lupaa korvata. Pääsääntöisesti esimerkiksi metsän uudistamisen kuluja ei korvata, vain menetys korvataan, täsmentää Viljanen. Käytännössä laaja vakuutusturva korvaa metsäomaisuuden melko kattavasti. Vakuutusyhtiöt eivät kuitenkaan korvaa esimerkiksi luonnon saastumisesta tai ilmastosta aiheutuneita tuhoja. Luonnossa monen asian yhteisvaikutus voi vaikuttaa tuhon syntyyn. Miten vakuutusyhtiö arvioi, mikä on tuhon alkuperäinen syy? Käytämme aina epäselvissä tapauksissa metsäammattilaisia apuna. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijat käyvät tekemässä arvion tuhon syystä, kertoo Viljanen. Vakuutuskorvauksen maksamista varten pitää vahingoittuneen puuston tai taimikon arvo määrittää. Korvaussummaa varten arvioidaan puuston arvo ennen ja jälkeen tuhon. Metsävakuutus on vakuutusyhtiölle kallis tuote Metsävakuutukset ovat vakuutusyhtiöille kalliita tuotteita. Korvauksia on maksettu viime aikoina paljon, esim. parin vuoden takaisista Hannu- ja Tapani -myrskyistä pelkästään LähiTapiola maksoi yli 32 miljoonaa euroa. Haasteet metsävakuuttamisessa ovat kovat ja voi sanoa, että kipurajoilla ollaan, tunnustaa Viljanen. Metsälle kuitenkin saa vielä vakuutuksen, toisin kun eteläisemmässä Euroopassa, jossa metsävakuutuksia ei juurikaan enää saa. Mitä metsävakuutusta hankkiessa kannatta huomioida ja mitä se maksaa? Metsävakuutustarjonta on laaja ja vakuutusten hinnoittelu monimutkaista sillä siihen vaikuttaa moni asia metsän sijaintipaikasta omavastuun määrään. Olemme koonneet metsävakuuttamiseen liittyvän tietopaketin MTK:n jäsenverkko Reppuun, lue lisää sieltä: fi/reppu/repun_jasenpalvelut/ Metsavakuutukset/fi_FI/Metsavakuutuksista/ (Kirjaudu sisään jäsennumerollasi, ohjeet kirjautumissivulla) Anne Rauhamäki Susanna Purhonen toimistonhoitajaksi Kuopion toimistolle, Annikin jäädessä eläkkeelle Olen Susanna Purhonen, 42-vuotias perheen äiti Toivalasta Siilinjärveltä. Aloitin työt Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savossa Kuopion toimistolla. Aikaisempi työurani on tilitoimistossa, jossa vierähti 9 vuotta ja sitä ennen olin kaupan alalla 15 vuotta toimisto- ja esimiestehtävissä. Kuopioon olen tullut vuonna 1989 aloitettuani opiskelun Kuopion Musiikkilukiossa, synnyinseutuni on Pohjois- Karjalassa Valtimolla. Harrastuksena on laulamisen ja soittamisen lisäksi, luonnossa liikkuminen, kalastus, matkustus ja mökkeily. Omalla mökillä olemme yleensä pääsiäisestä lokakuulle saakka. Metsätalous tuli tutuksi kerta heitolla kun Asta-myrsky pyyhkäisi yli mökkitonttimme vieden puolet tontin puista, tontti oli kuin sotatanner, mutta tulipa- Agrimarket on metsämarket JONSERED TURVA-ASUT! TERÄLEVY ,3 MM JONSERED 24,90 Norm. 27,90 TURVAPUSERO JONSERED PRO-LIGHT S-XXL 110,- Norm. 129,- TURVA-AVOHAALARIT JONSERED BASIC 110,- Norm. 125,- Tarjoukset voimassa saakka. TURVAKÄSINEET JONSERED CE 8-12 MUSTA 24,90/pari Norm. 29,90/pari TURVASAAPAS JONSERED LIGHT 79,90/pari Norm. 87,-/pari TERÄKETJU.325 1,3 MM OREGON 30,- /3 kpl Norm. 14,90 / kpl Puhelun hinta 8,35 snt/puh + 12,09 snt/min (alv 24%) kaikista liittymistä. han puukauppa sitä kautta tutuksi. Työni yhdistyksessä on lähtenyt vauhdikkaasti jäsenuudistuksen myötä käyntiin. Perusrutiineihin olen jo hyvin päässyt sisälle ja metsäalassa on vielä paljon opittavaa. Lehden tekeminen on ollut mielenkiintoista puuhaa muun työn ohessa. Työkaverit ovat ottaneet minut hyvin vastaan ja työyhteisö tuntuu mukavalta. Tulevaisuudelta odotan että voisin kehittää Metsänhoitoyhdistyksen talouden toimintoja nykyaikaisemmaksi uuden ohjelmiston myötä. Annikille toivotan oikein leppoisia eläkepäiviä ja terveyttä! Kuulaita syyspäiviä toivottaen! Susanna tervetuloa aitoon pop pankkiin. Täällä sinua kuunnellaan ja palvellaan. Agrimarket Kuopio (Siilinjärvi) Takojantie 3, TOIVALA, p Avoinna ma-pe 8-18 la 9-15 Agrimarket Suonenjoki Lentokentänkatu 2 p Avoinna ma-pe 8-17, la 9-13 Puh POP Pankit Savossa ja Karjalassa: Siilinjärvi, Vuorela, Kuopio, Männistö, Nurmes, Lieksa Avaamme lähiviikkoina konttorin myös Iisalmeen.

21 Metsänomistajat Pohjois-Savo 2/ Tykky se taivutti koivun latvan... Kalevi Laitisen 9-vuotias koivikko Vesannon Vesamäellä on taittunut todella pahasti lumen painosta. Harvat lumitaakasta selvinneet puut ovat noin 7 metrin korkuisia. Vahingoittuneiden koivujen latvat ovat miltei maanpinnan tasolla. Näkymä on lohduton. Tämä lehtomaiselle kankaalle perustettu taimikko on ollut hyvässä hoidossa ja näytti vielä viime syksynä kasvavan vauhdilla kohti kuitumittoja. Nyt pohditaan jatkotoimenpiteitä. Kemera -suunnitelma ehdittiin tehdä huhtikuulla ja alueelle on luvassa kuusentaimet tukivaroin. Luokille taittuneiden koivujen siivoaminen istutuksen tieltä on jotenkin hoidettava. Runkojen pienestä koosta johtuen ei korjuu energiaksi ole kovin haluttua. On myös mahdollista jättää parhaiten tuhosta selvinneitä koivuja verhopuuksi ja istuttaa isot kuusentaimet ilman muokkausta. Pahin lumituho vuosiin Vuoden alku oli lumituhojen suhteen todella paha ainakin Keiteleen, Tervon ja Vesannon alueilla. Erityisesti riukuasteen metsiköt, koivuntaimikot ja juuri harvennetut kohteet joutuivat tuholle alttiiksi. Myös tukkirunkoja, mäntyjä ja kuusia, napsahteli poikki sieltä täältä. Useat kapeahkot metsä-tai niittytiet menivät ajokelvottomiksi, kun tienvarsien puusto «halusi» taittua juuri valoisampaan suuntaan eli tienpoikki. Tammikuun yhdeksännen päivän vaiheilla lämpötila kävi lopulta niin korkealla, että puut vapautuivat lumitaakastaan. Lumituho on myrskytuhoja hankalampi, koska tuhoutunut puusto sijaitsee laajalla alueella eikä sitä kannata taloudellisesti kerätä talteen. Toki muiden hakkuiden yhteydessä joskus tuhopuitakin on saatu korjatuksi. Pahimmilla alueilla puut on pitänyt kerätä pois hyönteistuhovaaran takia. Riittävän ajoissa tehty taimikonhoito ja harvennushakkuu vahvistavat puustoa kestämään lumitaakkaa. Myös kuusen suosiminen uudistettavana puulajina mäkialueilla näyttäsi olevan järkevää. Samoin kohteilla, joilla uudistusala rajoittuu pitkältä matkalta varjostavaan isopuustoiseen metsikköön. Puulajivalintaan kannattaa kiinnittää huomiota myös varjoisissa pohjoisenpuoleisissa rinteissä. Viime talvi oli alueellamme siinä määrin poikkeuksellinen, ettei mikään konsti olisi tuhoja kokonaan estänyt. Pelkona on, että lämmenneet talvet aiheuttavat yhä useammin vakavia lumituhoja. Joissakin tapauksissa saatiin metsikön vajaatuottoisuuden vuoksi tukea uudistamiskuluihin ns. vanhan kemera -lain puitteissa. Hakemukset piti toimittaa metsäkeskukselle huhtikuun 17. päivään mennessä. Uusi kemeralaki ei enää tue luonnontuhojen metsitystä. Niinpä metsävakuutus on nyt ainut keino saada taloudellista lohtua tilanteeseen. Kaikilla metsävakuutusta ei tuhon sattuessa ole ollut voimassa, silti näiden kolmen kunnan alueella on vakuutusarvioita tehty noin 7300 ha. Ja edelleenkin arviokohteita riittää. Tämä kertoo todella laajasta tuhosta. Jos metsä on vakuutettu, ehtii vieläkin ilmoittamaan vahingosta vakuutusyhtiöön. Teksti ja kuvat: Ari Vesterinen Kalevi Laitinen tuhoutuneen koivikon laidassa. Kalevin koivikkoa talvella. Tie tukossa.

22 22 Metsänomistajat Pohjois-Savo 2/2015 Maaseudun sähkönjakelua turvataan Riukuuntuneet lehtipuut taipuvat helposti linjalle. Vierimetsänhoitotyömaa käynnissä Maaningan Varpasmaalla. Myrskyt ja lumituhot ovat aiheuttaneet viime vuosina pitkiä katkoja sähkönjakeluun. Syyttävä sormi on usein osoittanut metsänomistajaa. Aivan turhaan. Luonnonilmiöille ei kukaan mahda mitään. Metsänomistajilta löytyy kuitenkin yhteistyöhalua myös sähkönjakelun ongelmien ratkaisuun. Linjojen siirto teiden varsille ja linjojen vierimetsänhoitoa voidaan tehdä, kun korvauksista ja pelisäännöistä sovitaan ennakkoon. Syyttelyllä ja sanelulla asiat tahtovat jumiutua. 60 km:n savotta Viime syksynä alkoi Maaningalla Varpasmaa, Leinolanlahti, Kurolanlahti alueilla linjojen siirto teiden varteen. Työ alkoi suunnitelulla, jossa metsänhoitoyhdistys oli mukana yhteistyössä Savon Voiman kanssa mm. uusien puutavaranvarastopaikkojen sijoittelussa ja korvauskysymyksissä. Sopimusten teon jälkeen alkoi puuston poisto, jonka metsänhoitoyhdistys hoiti. Myyntipuu markkinoitiin yhteiskaupalla ja puumaksut tilitettiin maanomistajille. Linjaa avattiin kaikkiaan n. 60 km:n matkalla. Eli uutta aukkoa syntyi n. 60 ha. Se on melkoinen uhraus metsänomistajilta. Vierimetsänhoidolla jatketaan Näillä samoilla avatuilla linjoilla tehdään parasta aikaa ns. sähkölinjan vierimetsänhoitoa. Vierimetsänhoidossa harvennetaan linjan reunasta n. 10 metriä levyistä aluetta. Varsinkin riukuuntuneet lehtipuut ja samoin hennot havupuut ovat niitä, jotka aiheuttavat sähkökatkoja. Ne poistetaan ensisijaisesti. Käsittely tehdään aina metsänhoitosuositusten mukaisesti. Harvennus on nyt helpompi tehdä, kun linjoja ei ole vielä asennettu. Korjuu tehdään joko konekorjuuna tai metsurityönä riippuen poistettavan puuston määrästä. Osalla aluetta riittää pelkkä raivaus. Metsänhoitoyhdistys sopii metsänomistajien kanssa ennen työn toteutusta ja markkinoi puut yhteismyyntinä metsänomistajien valtuuttamana. Savon Voima maksaa korjuusta aiheutuvat kulut. Voitto Vauhkonen metsäasiantuntija Elinvoima Terveys Hyvä kasvu Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm. hyvälaatuinen siemenaines nykyaikainen kasvatustekniikka huolellinen ja osaava hoito Laajasta valikoimastamme löydät oikeat taimet eri istutuskohteisiin. Uutta tehoa tuhotorjuntaan antaa patentoitu TUKKI-TAPIO Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin torjuntaan. Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt. Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain Taimitapiolta. Matti Tarvainen on tehnyt pitkän ja ansiokkaan työuran Metsänhoitoyhdistyksessä palvellen Tervon metsänomistajia Matti on toiminut yli 41 vuotta metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojana ja -suunnittelijana Tervon kunnassa. Matti aloitti perheen ainoana poikana metsätyöt kotitilallaan jo 15-vuotiaana sotainvalidiisän opastuksella. 18-vuotiaana nuorukaisena hän perehtyi metsänhoidon perusteisiin Toivalan metsäkoulussa ja jatkoi armeijan jälkeen opintojaan metsätyönjohtajaksi. Metsätyönjohtajan titteli muuttui metsäneuvojaksi. Tasavallan presidentti myönsi keväällä 2013 Matille pitäjänneuvoksen arvonimen Tervon kunnan, kuntalaisten ja seutukunnan hyväksi tehdystä ansiokkaasta ja pitkästä työ- ja luottamushenkilöurasta. Matti on ollut merkittävä asiantuntija, toimeenpanija, tukija ja myötäeläjä tervolaisille metsänomistajille. Kiitos Matti näistä arvokkaista metsänomistajien hyväksi tehdyistä vuosista. Ansaittuja ja leppoisia eläkepäiviä alkaen toivottaa Pohjois-Savon Metsänhoitoyhdistys. Teksti ja kuva: Työkaveri Osmo Hyytiäinen Matti Tarvainen Pitäjänneuvos, metsäneuvoja ja -suunnittelija.

23 Metsänomistajat Pohjois-Savo 2/ Metsänhoitoyhdistyksessä tapahtuu Metsäpäivät Mhy:n jäsenille Metsänomistaja-viikolla Metsäpäivät järjestetään päivittäin klo Tarjolla makkaraa ja nokipannukahvit. Päivien sijainnit ja teemat: Maanantai Maaninka: Teema: Uusi Kemera-laki ja koneellisen kitkennän työnäytös Paikka: Maaningan Pihtisalmesta Onkivedentietä 900 m. Opastus Siniseltä tieltä. Tiistai Suonenjoki: Teema: Uusi Kemera-laki ja taimikonhoito työnäytös Sijainti: Oittilantie 20, Suonenjoki (vanhan kaatopaikantie). Keskiviikko Vesanto Teema: Uusi Kemera-laki ja nuorenmetsänhoito/ennakkoraivaus. Sijainti: Ampujantie Vesanto, ampumaradan läheisyydessä. Opastus Oinaskyläntien risteyksestä. Torstai Vehmersalmi Teema: Uusi Kemera-laki, taimikon varhaishoito ja (koneellinen kitkentä) Tienrakennus ja murskelaadut. Sijainti: Mhy:n Laiskanahon tila ja murskemonttu Haukimäentiellä Perjantai Karttula Teema: Uusi Kemera-laki, koneellinen kitkentä/varhaisperkaus, taimikonhoito Paikka: Autuaanlammentie 40 Karttula. Karttulasta Suonenjoentietä 9 km etelään Lämpimästi tervetuloa! Metsänomistajat Metsänomistajat POHJOIS-SAVO ETELÄ-KARJALA Jaakko Nuutinen ksi Pohjois-Keiteleelle Olen Jaakko Nuutinen, 28-vuotias metsämies Vesannolta. Olen aloittanut Jani Rissasen tilalla metsäasiantuntijana Pohjois-Keiteleen alueella. Työt olen aloittanut elokuun puolessa välissä eli pari viikkoa olen kerennyt tutustua hommiin. Koulutukseltani olen metsätalousinsinööri ja olen valmistunut tammikuun lopussa Koulun kävin Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Kouluajan harjoittelut suoritin Sisä-Savon MHY:ssä ja kävin kokeilemassa myös teollisuuden puolta. Ennen nykyistä toimenkuvaani olin MHY:llä muutaman kuukauden metsäsuunnittelijana Tervon ja Vesannon alueella. Aikaisempi koulutus minulla on metsuri ja olen tehnyt metsurin töitä mm. MHY:ssä. Olen varttunut metsätilalla Vesannolla, joten metsään liittyvät asiat ovat minulle tulleet tutuksi. Metsästyskorttikin on tullut aikanaan suoritettua, mutta metsästystä en kovin ahkeraan harrasta. Pienriistan perässä tulee joka syksy muutaman kerran käytyä ja saaliina on yleensä raitista ilmaa. Tällä hetkellä vapaa-aika menee taloremontin parissa eikä muille harrastuksille jää paljolti aikaa. Ylimääräisen vapaa-ajan pyrin viettämään kavereiden parissa. MHY on minulle hyvin tuttu organisaatio, joten töihin tarttuminen on käynyt aika vaivattomasti. Vaikka kotoisin olenkin naapurikunnasta ja Keiteleen aluekin on osaltaan tuttu, kyllä vielä hieman joutuu paikkoihin tutustumaan. Pohjois-Keiteleen alue on kokenut aika suuria muutoksia, kun Kyösti jäi eläkkeelle ja Jani jätti paikan täytettäväksi vuoden työskentelyn jälkeen. Pyrinkin syksyn aikana ottamaan ahkerasti yhteyttä metsänomistajiin ja käyn mielelläni kasvotustenkin esittäytymässä. Autan mielelläni metsäasioissa, joten ottakaahan rohkeasti yhteyttä. Ville Vainio ksi Tervoon Tervehdys. Olen Ville Vainio, 33-vuotias kuopiolainen metsänhoitaja. Aloitin työni metsäasiantuntijana Tervossa Metsäalan työkokemusta minulle on kertynyt Stora Enso Metsän, Metsäkeskuksen sekä myös aiemmin metsänhoitoyhdistyksen palveluksesta. Pohjoissavolaisille metsänomistajille olen tuttu mm. erilaisten koulutustilaisuuksien järjestämisestä viime vuosien aikana. Metsänomistajan pitä vahtia metsäänsä. Metsänomistajan pitää Eihän se nyt niin mene! vahtia metsäänsä. Metsänhoitoyhdistyksen avulla hoidat metsääsi hyvin, asuit sitten lähellä tai kaukana. Eihän se nyt niin Tee mene! metsäomaisuuden hoitosopimus, niin huolehdimme metsästäsi, toteutamme metsänhoitotyöt ja autamme puukaupan tekem Metsänhoitoyhdistyksen avulla hoidat metsääsi hyvin, asuit sitten lähellä tai kaukana. Kysy lisää metsäomaisuuden hoitosopimuksest Tee metsäomaisuuden hoitosopimus, niin omalta metsänhoitoyhdistykseltäsi. huolehdimme metsästäsi, toteutamme Yhteystiedot löydät osoitteesta metsänhoitotyöt ja autamme puukaupan tekemisessä. ja Kysy lisää metsäomaisuuden hoitosopimuksesta omalta metsänhoitoyhdistykseltäsi. Yhteystiedot löydät osoitteesta ja Metsänomistaja Metsänomistajan pitä vahtia Metsänhoitoyhdistykset, metsäänsä. MTK ja Metsänomistajien lii Metsänomistajat Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin. Eihän se nyt niin mene! Metsänhoitoyhdistykset, MTK ja Metsänomistajien liitot. Metsänhoitoyhdistyksen avulla hoidat Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin. metsääsi hyvin, asuit sitten lähellä tai kaukana. Tee metsäomaisuuden hoitosopimus, niin huolehdimme metsästäsi, toteutamme metsänhoitotyöt ja autamme puukaupan tekem Kysy lisää metsäomaisuuden hoitosopimuksesta omalta metsänhoitoyhdistykseltäsi. Yhteystiedot löydät osoitteesta ja Vaikka viihdynkin metsässä, niin varsinaisia metsäisiä harrastuksia minulla ei ole, vaan vapaa-aika kuluu pääsääntöisesti urheilun parissa. Harrastan jalkapalloa, mailapelejä, lenkkeilyä, kuntosalilla käyntiä, hiihtoa jne. Olen aloittanut työni Tervossa innolla, Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistykset, MTK ja Metsänomistajien liito Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin. ja toivonkin että voin olla mahdollisimman hyvin avuksi alueen metsänomistajille.