ASEMAKAAVAN SELOSTUS

Transkriptio

1 (täydennetty ) 1(16) Diaarinumero 1231/2011 Toimielinkäsittely Kaup.valt Kaavanumero KAPERNAUMI 5. kaupunginosa, Kapernaumi, kortteli nro 33 sekä katualueita. ASEMAKAAVAN SELOSTUS Asemakaavan, joka koskee 8. päivänä lokakuuta 2013 päivättyä Seinäjoen kaavoitusyksikön laatimaa asemakaavakarttaa, kaavanumero Kuva. Asemakaava Vireilletulo Asemakaavan muutosta on hakenut St1 Energy Oy. Tekninen lautakunta teki suunnittelualuetta koskevan kaavoituspäätöksen Laatija Seinäjoen kaupunki kaavoitus- ja kaupunkisuunnitteluyksikkö Kirkkokatu 6 puh PL 215, Seinäjoki Faksi Hilkka Jaakola hilkka.jaakola@seinajoki.fi

2 2(16) SISÄLTÖ: 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaavan muutos 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Suunnittelutyön aikana tehdyt selvitykset ja tarkastelut ja niistä johdetut tavoitteet 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavan muutoksen rakenne Mitoitus Palvelut 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Suojelukohteet 5.4 Kaavamuutoksen vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 5.5 Ympäristön häiriötekijät 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset 5.7 Nimistö 5.8 Kaavatalous Yleistä Rakentamiskustannukset 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus 7 ASEMAKAAVAN LAADINTA 7.1 Käsittelyvaiheet

3 LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan seurantalomake Liikennetärinäselvitys Tie- ja raideliikenne meluselvitys Maankäyttösopimusluonnos Lausunnot ja muistutukset luonnosvaiheesta Lausunnot ja muistutukset ehdotusvaiheesta 3(16) SELVITYKSET: Etelä-Seinäjoki kaksoisraide meluraportti (nähtävillä kaupungin internetsivuilla) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos, joka koskee 8. päivänä lokakuuta 2013 päivättyä Seinäjoen kaavoitusyksikön laatimaa asemakaavakarttaa, kaavanumero Asemakaavan muutos koskee: Seinäjoen kaupungin Kapernaumin(5) kaupunginosan korttelin nro 33 osaa ja sitä ympäröiviä katualueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu: Seinäjoen kaupungin Kapernaumin (5) kaupunginosan kortteli 33 ja katualueita. Alueen sijainti ja laajuus: Kaavamuutosalue sijaitsee keskeisellä paikalla Kapernaumin kaupunginosassa Ruukintien ja Rautatiekadun risteyksessä. Suunnittelualueen laajuus on noin 1,4ha. Kuva. Kaavamuutosalueen sijainti kaupunkirakenteessa Kaavan tarkoitus: Asemakaavan muutoksella päivitetään vanhentunut, vuonna 1979 hyväksytty asemakaava. Asemakaavamuutoksen yhteydessä moottoriajoneuvojen

4 4(16) huoltoasemien korttelialue AM muutetaan asuinkerrostalojen AK korttelialueeksi. Kaavamuutoksen tavoitteena on vastata osaltaan Seinäjoen kasvavaan kerrostalotonttikysyntään. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Seinäjoen kaupungin tekninen lautakunta on päättänyt alueen kaavoituksesta Asemakaavaluonnos, valmisteluaineistoa ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat olleet MRL 30 :n mukaisesti nähtävinä Nähtävänä olon aikana on valmisteluaineistosta pyydetty asianosaisilta lausunnot. Kaupunginhallitus on päättänyt kokouksessaan laittaa kaavaehdotuksen nähtäville. Nähtävillä pidosta on ilmoitettu kuulutuksella ja kaava on MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä välisen ajan. Asianosaisilta pyydetään nähtävillä olon aikana lausunnot kaavaehdotuksesta. 2.2 Asemakaavan muutos Kaavanmuutoksella luodaan edellytykset alueen rakentamiselle ja keskustan tuntumassa olevan alueen tiivistämiselle. Kaavanmuutoksella mahdollistetaan aiemmin huoltoasemana toimineen korttelin rakentaminen asuinkäyttöön. 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Kaavamuutosta on hakenut St1 Energy Oy. Lujatalot käynnistänevät rakennustyöt kaavan saatua lainvoiman. Asemakaavaehdotuksen mukaista rakentamista on valmisteltu Lujatalo Oy:n kanssa. Myös hankkeen kaupunkikuvallisia, kaavallisia, teknisiä ja taloudellisia toteuttamisedellytyksiä on tutkittu. Hankkeen rakentamiseen on tarkoitus päästä mahdollisimman pian kaavan valmistuttua. Hanke on Seinäjoen kaupungin kaavoituskatsauksessa esitettyjen tavoitteiden mukainen. Maankäyttösopimusluonnoksen mukaisesti kehittämismaksu käytetään alueen kunnallistekniseen rakentamiseen, kuten katuihin ja muihin verkostoihin. Asemakaavoitusprosessia on kuvattu tarkemmin kohdassa 4. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Voimassaolevan kaavan mukaan suunnittelualueen kortteli 33 on varattu moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialueeksi AM. Alueella on nykyisin St1 huoltoasema. Vaikka alue on Kapernaumin kaupunginosaa, se liittyy kiinteästi Keskustan ja Upan kaupunginosien kaupunkirakenteeseen ja palveluverkostoon.

5 5(16) Kuva. Orthokuva alueesta vuodelta Luonnonympäristö Suunnittelualueen maasto on suhteellisen tasaista kohoten loivasti pohjoisesta etelään ja korkeustaso vaihtelee +46,2..+43,7(N.N). Korttelialue on korkeudeltaan (N.N) Alustava selvitys perustamisolosuhteista Maaperä on moreenia ja kalliota Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Kaavamuutosalue sijaitsee keskeisesti Kapernaumin kaupunginosassa ja se on luonteva keskusta-alueen täydennysrakentamisen alue. Rakennuskanta Radan varsi pohjoiseen ja Keskustan suuntaan on korkeaa rakentamista ja kerrostalovaltaista. Suunnittelualueelta kohti etelää on kaksi kuusikerroksista kerrostaloa, jonka jälkeen rakennuskanta muuttuu pientalovaltaiseksi. Palvelut Kaavamuutosalue tukeutuu kiinteästi Keskustan ja Upan julkisiin ja kaupallisiin palveluihin. Lähikauppa ja ravintolapalvelut ovat metrin Keskustassa. Jonkin verran kaupallisia palveluita on myös Ruukintien varressa. Rautatieasema ja Linja-autoasema sijaitsevat 800 metrin päässä. Marttilan koulu ja ammattikoulu ovat kilometrin päässä, lyseo ja Kivistön koulu ovat 800 metrin päässä ja lukio 1400 metrin päässä. Seinäjoen pääterveyskeskus 3km päässä ja hammashoitola Marttilassa 1700 metrin päässä. Uimahalli ja muita urheilupalveluita Urheilutalolla 1300 metrin päässä. Virkistys Keskusurheilukenttä ja Kirkkopuisto ovat molemmat 400 metrin päässä ja Seinäjoen jokivarsipuistot 1400 metrin päässä. Liikenne Suunnittelualueen länsipuolella kulkee yksi pohjois- etelä suunnan pääväylä,

6 6(16) Ruukintie ja 200 metriä pohjoiseen itä-länsisuuntainen pääväylä, Kuortaneentie- Kirkkokatu, joten kevyen- ja julkisen liikenteen yhteydet muualle kaupunkiin ovat kattavat. Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on kunnallinen vesi- ja viemäri- ja kaukolämpöverkosto. Verkostot kulkevat pääosin Ruukintien tai Rautatiekadun varressa. Kuva. Alueen vesi-, viemäri- ja hulevesiverkosto Kuva. Alueen kaukolämpö Ympäristöhäiriöt Suunnittelualueen itäpuolella lähimmillään 30 metrin päässä kulkee Pohjanmaan rata. Promethor on tehnyt alueesta tie- ja raideliikennemeluselvityksen 8/2013. Raportissa melutasoja tarkastellaan laskennallisesti nykyliikennemäärillä sekä vuoden 2025 ennusteliikennemäärillä. Raportti on kaavaselostuksen liitteenä.

7 Rautatieliikenteen aiheuttama tärinä selvitettiin kaavoituksen yhteydessä. Promethorin liikennetärinäselvitys 5/2013 on kaavaselostuksen liitteenä. 7(16) Maanomistus Kaavoitettava kortteli 33 on St1 Energy Oy:n omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Kuva. Ote maakuntakaavasta Kuva. Ote yleiskaavasta 1994 Maakuntakaava Seinäjoki kuuluu Etelä-Pohjanmaan liiton toimialueeseen. Ympäristöministeriö on vahvistanut Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan. Suunnittelualue kuuluu keskustatoimintojen/maakuntakeskuksen (C) alueeseen. Alueelle ei ole erityismerkintöjä. Nyt laadittu asemakaava on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava Seinäjoen yleiskaava on hyväksytty Oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa alueet on varattu asuinkerrostalorakentamiseen (AK). Asemakaava Alueella on voimassa kolme eri asemakaavaa. Suurin osa alueesta, kortteli 33 sekä Naperokuja ja Rautatiekatu, kuuluvat asemakaavaan, joka on vuodelta Asemakaavassa kortteli 33 on varattu moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialueeksi AM. Ruukintien osalta alue kuuluu kaavaan, joka on vuodelta Suunnittelualueen pohjoispäässä oleva Alkutie kuuluu asemakaavaan, joka on vuodelta Alkutie on kaavassa pp/t, jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla tontille ajo sallittu

8 8(16) Kuva. Ote ajantasakaavasta Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on hyväksytty ja on tullut voimaan lähtien. Kiinteistörekisteri Asemakaavamuutosalue koskee kaupungin ylläpitämässä kiinteistörekisterissä olevaa aluetta. Pohjakartta Suunnittelualueen pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen (1284/99) mukainen. Tekniikkakeskuksen mittausosasto ylläpitää pohjakartan tietoaineistoa. Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. Suojelupäätökset Kaava-alueella ei ole suojelussa olevia kohteita. Ennen kaavoitusta tehdyt tärkeimmät selvitykset Promethor tie- ja raideliikennemeluselvitys 8/2013 sekä Liikennetärinäselvitys 5/2013. Rataliikenteen aiheuttamaa meluhaittaa on tutkittu kattavasti tutkimusraportissa Ratahallintokeskus: Seinäjoki- Oulu Palvelutason parantaminen Etelä- Seinäjoki- Seinäjoki kaksoisraide Ympäristömelulaskennat, Ramboll Oy, ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve Kaupungin väkiluku on yli asukasta ja kaupunki kasvaa voimakkaasti. Seinäjoen kaupungin strategiassa kaupunkikeskustaa kehitetään korkeatasoisena kaupunkiympäristönä, jossa on huomioitu keskusta-asumisen, kaupan ja liikenteen kasvavat tarpeet. Tavoitteena on, että keskustan alueella ja sen tuntumassa asuvien määrä kasvaa merkittävästi.

9 9(16) Koska kaupungin kasvun myötä myytävänä olevien vapaiden uusien kerrostalo-asuntojen määrä on vähentynyt Seinäjoella voimakkaasti, on syytä tuottaa nopeasti uusia mahdollisia rakennuspaikkoja, jotta tarve vastaisi kysyntään ja asuntojen hintataso pysyisi kohtuullisena. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Seinäjoen kaupungin tekninen lautakunta teki suunnittelualuetta koskevan kaavoituspäätöksen Maankäyttösopimus Ennen kaavan hyväksymistä laaditaan maankäyttösopimus, jossa St1 Energy Oy/Lujatalot Oy osallistuu kaavamuutoksesta aiheutuvaan yhdyskuntarakentamiseen. Sopimusluonnos on kaavan liitteenä (liitetään myöhemmin). 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallisia ovat suunnittelualueen maanomistaja St1 Energy Oy, huoltoaseman vuokralainen ja lähialueiden asukkaat. Kaupungin viranomaiset ja alueella toimivat yritykset yms.: Rakennusvalvonta, Ympäristönsuojelu, Tekniikkakeskus, Seinäjoen Energia Oy, Seiverkot Oy, Seinäjoen Vesi Oy, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos, Liikennevirasto, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo. Valtio ja muut viranomaiset: Etelä- Pohjanmaan ELY ja Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirasto, Etelä- Pohjanmaan liitto, Länsi-Suomen lääninhallitus. Muut: Etelä-Pohjanmaan luonnonsuojeluyhdistys, Anvia Oy. Seinäjoen kaupungin tekninen lautakunta teki suunnittelualuetta koskevan kaavoituspäätöksen Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen nähtävilläolosta on tiedotettu lehdessä OAS on ollut yhdessä kaavaluonnoksen kanssa MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä Viranomaisia tai lausunnon antajia on tiedotettu sähköpostitse nähtävillä olosta ja nettiosoitteesta, josta materiaalin on voinut ladata, sekä mahdollisuudesta tilata materiaali. Kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin kirjeellä ELY -keskukselle Viranomaisyhteistyö Viranomaisyhteistyö on hoidettu lausuntomenettelyllä. 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoite on luoda perusteet kaupunkirakenteen täydentämiselle ja maankäytön tasapainoiselle tehostamiselle, joka on määritelty Seinäjoen kaupungin kaavoitusohjelmassa. Tavoitteena on osoittaa alueet pääosin asumiseen huomioiden kaavamuutosalueen sijainti kaupunkirakenteessa ja sopeuttaa uudisrakentaminen suhteessa ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Tavoitteena on tiivistää kaupunkikeskustaa ja nostaa kaupungin keskusta-alueen väkimäärää nykyisestään ja siten elävöittää kaupunkikeskustaa. Tavoitteena on uudistaa vanhentunutta asemakaavaa jotta alue rakentuisi ja kaupunkirakenne tiivistyisi.

10 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaavassa alue on maakuntakeskuksen toimintojen aluetta. Yleiskaavassa korttelialue on osoitettu asumiseen (AK). 10(16) Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Kaavamuutos alueella on tällä hetkellä huoltoasema. Huoltoasemalle ei ole tarvetta. Koska alue on keskustan tuntumassa, pyritään alueen tehokkuutta nostamalla alueen rakennuttavuutta parantamaan. Radan varressa suunnittelualueesta pohjoiseen on pääsääntöisesti noin kahdeksankerroksisten kerrostalojen jono kohti Seinäjoen asemaa. Rakennusjono päättyy rautatieasemaan. Etelästä tultaessa rakennusjono alkaa kahdella kuusi-kerroksisella kerrostalolla. Suunnittelualueelle suunnitellut viisi-, kuusi- ja kahdeksan-kerroksiset kerrostalot täydentävät rakennusjonoa. Suunnittelualueen itäpuolella, lähimmillään 30 metrin päässä, oleva Pohjanmaan rata aiheuttaa meluhaittoja. Suunnittelualueen rakennukset ja rakennelmat on syytä sijoittaa niin, etteivät meluohjearvot ylity suunnittelualueella, mutta mahdollisuuksien mukaan myös niin että naapurirakennusten pihoilla melutasot laskevat Suunnittelutyön aikana tehdyt selvitykset ja tarkastelut ja niistä johdetut tavoitteet Kuten edellä todettiin, rataliikenteen aiheuttamaa meluhaittaa on tutkittu kattavasti tutkimusraportissa Ratahallintokeskus: Seinäjoki- Oulu Palvelutason parantaminen Etelä-Seinäjoki- Seinäjoki kaksoisraide Ympäristömelulaskennat, Ramboll Oy, Raportti osoitti että suunnittelualueen rakennukset ja rakenteet on suunniteltava siten, että ne suojaavat piha-alueet rautatien aiheuttamaa meteliä vastaan. Samoin seinä- ja parvekerakenteet on toteutettava niin, etteivät ohjearvot sisätiloissa ja parvekkeilla ylity. Tämän vuoksi Luja-talot Oy teetti meluselvityksen, joka osoitti että asemakaavaluonnoksessa esitetty rakennusten sijoittelu suojaa riittävästi ulko-oleskelutiloja melua vastaan ja etteivät ohjearvot 50/55 db(a) ylity. Tutkimusraportti on kaavaselostuksen liitteenä. Tutkimus osoitti että suunnittelualue on syytä varata tehokkaaseen rakentamiseen, sillä osoitettaessa alue esim. omakoti- tai rivitalorakentamiseen olisi erittäin vaikea torjua alueen melutasoa niin alhaiseksi että melun ohjearvot alittuisivat ilman kohtuuttoman raskaita rakenteita radan varressa. Toisaalta osoitettiin että varaamalla alue kerrostaloalueeksi melusuojaus oli helppoa ja huomaamatonta toteuttaa mikä edesauttaa taloudellista rakentamista ja korkealuokkaisen miljöön syntymistä. Luja-talot Oy tilasi myös tärinäselvityksen, joka osoitti että nykyisellään tavarajunatkaan eivät aiheuta suunnittelualueella raja-arvot ylittävää tärinää. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Jo ennen luonnosvaihetta tutkittiin lukuisten vaihtoehtojen kautta esitetty ratkaisu, jossa viisi-, kuusi- ja kahdeksan kerroksiset pistetalot muodostavat korkealuokkaisen miljöön alueelle, jonka maanalainen pysäköinti mahdollistaa. Suunnitelma huomioi myös viereiset matalammat rakennukset ja niiden viihtyisyyden. Ratkaisu on sekä voimassa olevan yleiskaavan että Kaupunkikeskustan rakennemallin osoittaman periaatteen mukainen.

11 11(16) Asemakaavaluonnos Alueelle laadittiin esitettyjen tavoitteiden ja nykyisten lähtökohtien pohjalta kaavaluonnos. Luonnoksessa esitettiin alueelle rakennettavaksi viisi-, kuusi- ja kahdeksan kerroksiset kerrostalot. Melusuojaukseksi esitettiin Naperokujaa vastaan muurimainen seinäke. Talot, muuri ja rakennelmat suojaavat pihaa rautatiemelulta niin, etteivät ohjearvot 55/50 db(a) ylity. Asemakaavaluonnoksessa esitettiin myös talojen seinä yms. rakenteille sellaiset vaatimukset, etteivät melun ohjearvot ylity. Kuva. Ote kaavaluonnoksesta Lausunnot ja mielipiteet Asemakaavaluonnos oli nähtävillä Luonnoksesta lausunnon antoivat Etelä- Pohjanmaan Pelastuslaitos liikelaitos, Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelu, Etelä- Pohjanmaan liitto ja Etelä- Pohjanmaan maakuntamuseo. Etelä- Pohjanmaan Pelastuslaitos- liikelaitos muistuttaa pelastusteistä. Vastine: Huomioidaan kaavaa valmisteltaessa niiltä osin kuin se kuuluu kaavaan. Kaavamääräyksin on varmistettu että kansirakenteiden on kestettävä pelastusajoneuvojen kuormat tai pelastuslaitoksen toiminta on muulla tavoin turvattava. Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelu muistuttaa huoltoasemana toimineen tontin mahdollisesta puhdistamisesta tai pilaantuneen maa-aineksen suojaamisesta sekä muistuttaa melunsuojauksesta alueella. Vastine: Kaavaan lisätään määräys saastuneen maan käsittelystä. Pihaalueiden ja parvekkeiden sallitusta melun tasosta on kaavamääräykset ja suojausohjeet jotka täsmentyvät rakennuslupavaiheessa. Tiedetään että alueen meluarvot edellyttävät parvekkeiden lasittamista. Kts. meluselvitys ja kaavamääräykset. Etelä- Pohjanmaan liitto toteaa että kaavaluonnos on maakuntakaavan mukainen. Vastine: Merkitään tiedoksi. Etelä- Pohjanmaan maakuntamuseo toteaa kantanaan että alueelle ei pitäisi rakentaa kahdeksankerroksista kerrostaloa vaan olisi pitäydyttävä matalammassa, ympäristöön paremmin sopivassa rakennuskorkeudessa ja ihmettelee uudehkon (26-vuotiaan) huoltoaseman purkamista sekä toteaa lopuksi että sillä ei ole muuta huomautettavaa kaavamuutoksesta. Vastine: Alueelle on suunniteltu viisi, kuusi ja kahdeksankerroksiset kerrosta-

12 12(16) lot. Talojen vaihteleva korkeus on syntynyt suunnitelmallisesti ja noudattaen periaatteita jotka on esitelty raportissa Seinäjoen ydinkeskustan kehittämisperiaatteet (Raportti on löydettävissä Seinäjoen kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen internet sivuilta). Raportin periaatteen mukaan Seinäjoelle pyritään muodostamaan korkeamman rakentamisen vyöhyke radan varteen kuitenkin siten että kerroskorkeus vaihtelee ja ettei vyöhykkeestä muodostu muurimainen vaan että yksittäisten korkeampien rakennusten lomasta aukeaa näkymiä sen lävitse. Seinäjoki ei ole vanha kaupunki jotka on yleensä rakennettu kortteittain ja kaupunginosittain tasakorkuisiksi. Seinäjoella voidaan näin sallia ja edistää kerroskorkeuden vaihtelua. Tässä tapauksessa valitut rakennusten vaihtelevat kerrosluvut on huolellisesti harkittu yhteistyössä rakennusten suunnittelijan arkkitehtuuritoimisto Keski- Keturi Matti Ky:n ja Seinäjoen kaupungin kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen yhteistyönä. Suunnittelualueen eteläpuolella ovat kaksi kuusikerroksista pistetaloa aloittavat etelästä tultaessa Seinäjoen korkeamman vyöhykkeen radan varressa. Nyt suunnitellut kahdeksan, kuusi ja viisikerroksiset talot jatkavat sitä, kunnes ne jatkavat samankorkuisina Piirakkana ja Kropsuna, sitten on vanha Kristiinan kasarmi jonka jälkeen asemalle asti on kahdeksankerroksisia pistetaloja. Rakennusten sarjan eteläosassa vaihtelevaa vaikutelmaa on lisäksi tehostettu rakennusten vaihtelevina kiertymisinä kaupunkirakenteessa. Seinäjoen ydinkeskustan laajentuessa huoltoasemat ovat siirtyneet keskustan ulkopuolelle. Keskustan tiivistyminen ja asukasluvun kasvu on kaupungin tavoitteiden mukaista ja ne on linjattu kaupungin strategiassa ja kaavoitusohjelmassa sekä käynnistyneessä Seinäjoen keskusta-alueen osayleiskaavassa. Asemakaavaehdotus Saatujen kannanottojen ja tarkistettujen tavoitteiden perusteella alueelta on laadittu kaavaehdotus Kaupunginhallitus on kokouksessaan hyväksynyt asemakaavaehdotuksen virallisesti nähtävillä pidettäväksi. Kuva. Ote kaavaehdotuksesta Lausunnot ja muistutukset sekä ehdotusvaiheessa tehdyt muutokset ja täydennykset Asemakaavaehdotus on pidetty nähtävänä välisen ajan. Ehdotuksesta saatiin 2 lausuntoa. Lausunnon antoivat Etelä- Pohjanmaan Pelastuslaitos- liikelaitos ja Liikennevirasto. Ehdotusvaiheessa on myös käyty kaupungin sisäinen neuvottelu kaupallisten palveluiden kuten lähikaupan liikennöintijärjestelyistä suunnittelualueella minkä seurauksena asemakaava-

13 ehdotukseen on tehty vähäisiä muutoksia. 13(16) Etelä- Pohjanmaan Pelastuslaitos- liikelaitos muistuttaa pelastusteistä. Vastine: Huomioidaan kaavaa valmisteltaessa niiltä osin kuin se kuuluu kaavaan. Kaavamääräyksin on varmistettu että kansirakenteiden on kestettävä pelastusajoneuvojen kuormat tai pelastuslaitoksen toiminta on muulla tavoin turvattava. Liikennevirasto toteaa että kaavassa on annettu melu- ja tärinää koskevat kaavamääräykset asianmukaisella tavalla. Liikennevirasto huomioi että kaavaalue rajautuu rautatiealueeseen josta puuttuu pohjakarttamerkintä rakennetusta raiteesta. Vastine: Merkitään tiedoksi. Pohjakartasta puuttuu joitakin vuosia sitten rakennettu ns. kaksoisraide kartassa merkityn raiteen itäpuolella (poispäin suunnittelualueesta). Kaksoisraiteen vaikutukset on kuitenkin huomioitu tehdyissä selvityksissä ja kartasta puuttuva raide ei ole suunnittelualueella. Seinäjoen kaupungin kiinteistö ja mittauspalvelut tulevat sopimaan rautatiealueen kartoittamisesta lähiaikoina ja täydentävät tämän jälkeen pohjakartan. Kaupungin sisäinen neuvottelu kaupallisten palveluiden kuten lähikaupan liikennöintijärjestelyistä Korttelialueelle on mahdollisesti sijoittumassa lähikauppa. Asemakaavaehdotuksen mukaan alueelle sallitusta pääkäyttötarkoituksen mukaisesta kerrosalasta voidaan 10% käyttää asumista tukevia julkisia tai yksityisiä tai kaupallisia lähipalveluita varten. Mahdollisten kaupallisten lähipalveluiden sijoittumista on tutkittu kaavaehdotuksen ollessa nähtävillä ja Seinäjoen kaupungin liikennesuunnittelija Keijo Kaistila ja kaupungininsinööri Kari Havunen ovat lausuneet että sen vaatima huoltoliikenne ja muutama pysäköintipaikka on syytä osoittaa Alkutieltä eikä Ruukintieltä. Alkutie oli nähtävillä olleessa asemakaavaehdotuksessa osoitettu jalankululle ja pyöräilylle varatuksi kaduksi, jolla tontille ajo on sallittu. Alkutieltä on jo nyt käytössä oleva ajoneuvoyhteys viereiselle kerrostalotontille ja rautatieliikennealueelle eli sillä on jo entuudestaan ajoneuvoliikennettä. Neuvottelussa todettiin että on selkeämpää merkitä Alkutie hidaskaduksi ja mahdollistetaan myös ajoneuvoliittymän rakentaminen siltä suunnittelualueen kortteliin 33. Myös Naperokujan ajoneuvoliittymäkieltoa kortteliin 33 väljennetään. Asemakaavamääräyksiä muutetaan siten että liiketiloille vaaditut autopaikat on sijoitettava korttelialueelle ja asuntojen pihan tasolle rakennettavat autopaikat on sijoitettava korttelialueen pihalle py- alueelle. Muutokset ovat vähäisiä eivätkä näin vaadi asemakaavan asettamista uudelleen ehdotuksena nähtäväksi. 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 5.1. Kaavan muutoksen rakenne Kaavamuutoksella osoitetaan rakennuspaikat kolmelle kerrostalolle. Korttelin pohjoispäähän sijoittuu viisikerroksinen kerrostalo, keskelle kuusikerroksinen ja korttelin kaakkoiskulmaan kahdeksankerroksinen kerrostalo. Autopaikoista valta-osa sijoitetaan maan alle Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin m² (1,4 ha). Ulkoparvekkeet voidaan toteuttaa rakennusoikeus ylittäen toteuttaa viherhuoneina ja porrashuoneiden yli 15 k-m2 kussakin kerroksessa, kuitenkaan ei ylittäen 136 k-m2 eli 4% pääkäyttötarkoituksen mukaisesta rakennusoikeudesta, kts. tarkemmin asemakaava. Kaavassa autopaikkavaatimus asuinkerrostalokortteleiden osalta 1, 00 autopaikkaa /asunto ( joista vieraspaikkoja 0,05 autopaikkaa/ asunto ) ja lähipalveluille 1ap/50 km2. Liitteenä olevassa asemakaavan seurantalomakkeessa on tarkemmat tiedot alueelle muodostuvista kerrosaloista ja pinta-aloista.

14 14(16) Liite 2. Asemakaavan seurantalomake Palvelut Kaavamuutos mahdollistaa pääkäyttötarkoituksenmukaisesta kerrosalasta 10% käytettäväksi lähipalveluja varten. Määräyksen tarkoituksena on mahdollistaa asukkaille esim. hoivapalveluita tai pienimuotoisia kaupallisia palveluita. Kaavamuutos aiheuttaa näin vain vähäisiä muutoksia alueen palveluihin. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen on varmistettu asemakaavamerkinnöillä ja määräyksillä, jotka määrittävät mm. yhtenäistä rakennustapaa. Lisäksi alueen suunnittelua kaavan tarkoittamalla tavalla tullaan ohjaamaan rakennusvalvonnan ja kaavaosaston yhteistyöllä Muut alueet Katualueet Ruukintien katualuetta on hieman kavennettu ja luovutettu korttelialueeksi Suojelukohteet Kaava-alueella ei ole suojeltavia kohteita. 5.4 Kaavamuutoksen vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Alueen rakentaminen täydentää ja tiivistää Kapernaumin pohjoisosaa Keskustan tuntumassa ja edistää maankäytöllisen kehityksen tavoitteita. Täydennysrakentaminen on yleiskaavan periaatteiden mukaista. Yhdyskuntarakenteen kannalta alue sijaitsee edullisesti. Kaupunkikuva Vuoden 1994 yleiskaavan ja oikolukuvaiheessa olevan Keskustan rakennemallin tavoitteiden mukaisesti suunnittelualue muodostaa suunnitellun korkeamman rakentamisen vyöhykkeen visuaalisen osan etelässä ja radan varressa. Asuminen Alue on aivan keskustan tuntumassa ja sieltä on erinomaiset yhteydet kaupungin keskustaan ja muihin kaupunginosiin. Palvelut Pääkäyttötarkoituksen mukaisesta kerrosalasta voidaan 10% käyttää asumista palvelevia lähipalveluja varten, joka käytännössä mahdollistaa vanhusten hoivapalveluja tai esim. tilapäistä ryhmäperhepäiväkotia. Käytännössä vaikutukset palveluihin ovat vähäiset. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaavoitettava alue osoitetaan pääosin asuinrakentamiseen, joten työpaikkoja tuskin syntynee 1-2 enempää. Asukkailla on mahdollista käyttää 15% asunnostaan ympäristöhäiriöitä tuottamattomia toimisto- tai työtiloja varten, eli siis kotitoimiston pitäminen on mahdollista.

15 Virkistys Suunnittelualueella ei ole vaikutusta virkistykseen. 15(16) Tekninen huolto Alue on helposti liitettävissä kunnallistekniikan verkostoihin. Rakentamiskustannuksia aiheuttavat vain verkostojen liittymien rakentaminen ja vähäiset muutostyöt Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Huoltoasema mittaripihoineen ja huoltohalleineen muuttuu kolmen kerrostalon korttelialueeksi. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Kaavamuutos ei aiheuta häiriötekijöitä. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavassa on annettu määräyksiä, jotka koskevat rakennustapaa ja uudisrakentamisen sovittamista rakennettuun ympäristöön. Kaavamääräykset ovat tarkemmin asemakaavakartan määräysosassa. 5.7 Nimistö 5.8 Kaavatalous Yleistä Nimistö säilyy ennallaan. Suunnittelualue on keskeisellä paikalla Kapernaumin kaupunginosassa. Kaavaratkaisu tiivistää alueen kaupunkirakennetta ja hyödyntää olemassa olevaa kunnallistekniikan verkostoa sekä palveluverkostoa ja on siten kestävän kehityksen tavoitteiden mukainen. Kaupunki saa maankäyttösopimuksen mukaan korvauksen, jota käytetään mm. alueen katujen uudistamiseen ja kunnallistekniikan verkostojen täydennysrakentamiseen. Aiheutuvat kustannukset on arvioitu kohtuullisiksi ja ne arvioidaan tarkemmin hankesuunnittelun yhteydessä Rakentamiskustannukset Alueella on valmiina kunnallistekniikan verkosto. Kustannuksia syntyy lähinnä kadun rakentamisesta ja verkostoihin liittämisestä. 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS Kaupunki toteuttaa kaava-alueen katujen rakentamisen. 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Rakennushankkeita ohjataan kaavoitustyön ja rakennusprosessien aikana hyvän kaupunkiympäristön aikaansaamiseksi. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Koska kaupungissa on pulaa kerrostalotonteista ja alueen rakennussuunnitelmat ovat pitkällä, rakentaminen aloitetaan mahdollisimman pian kaavan saatua lainvoiman eli käytännössä todennäköisesti keväällä 2014.

16 16(16) 7 ASEMAKAAVAN LAADINTA Asemakaava on laadittu Seinäjoen kaavoitusyksikössä virkatyönä. Seinäjoen kaupungin kaavoitusyksikössä kaavan valmistelusta ovat vastannut asemakaava-arkkitehti Martti Norja ja kaavoitusjohtaja Hilkka Jaakola. 7.1 Käsittelyvaiheet Tekninen lautakunta päätti käynnistää kaavamuutoksen Kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Kaupunginhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen virallisesti nähtäville Kaavaehdotus virallisesti nähtävillä Kaupunginhallitus hyväksyi kaavan valtuuston hyväksyttäväksi Kaupunginvaltuusto hyväksyi SEINÄJOEN KAUPUNKI Kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu Martti Norja Asemakaava-arkkitehti Hilkka Jaakola Kaavoitusjohtaja

17 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos KAPERNAUMI TEKNIIKKAKESKUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Kapernaumi KAUPUNKISUUNNITTELU JA KAAVOITUS Suunnittelualueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Seinäjoen Kapernaumin kaupunginosassa, korttelissa 33. Alue on Ruukintien ja Rautatiekadun risteyksessä. Suunnittelualue on rajattu punaisella oheiselle kartalle. Suunnittelualueen sijainti kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus/nm Postiosoite Osoite Puhelin Postilokero 215 Kirkkokatu SEINÄJOKI 1

18 TEKNIIKKAKESKUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Kapernaumi KAUPUNKISUUNNITTELU JA KAAVOITUS Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Suunnittelun lähtökohdat ja aiemmat suunnitelmat Voimassa olevat kaavat Maakuntakaava Seinäjoki kuuluu Etelä- Pohjanmaan liiton toimialueeseen. Ympäristöministeriö on vahvistanut Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan Ote maakuntakaavasta Suunnittelualue kuuluu keskustatoimintojen/ maakuntakeskuksen ( C mk ) alueeseen. Suunnittelumääräys: Maakuntakeskuksen keskustoimintojen aluetta kehitetään myös kuntien yleis- ja asemakaavoissa yhtenäisesti, joissa myös aluerajaukset ja varaukset osoitetaan. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja tarkempi sijoitus määritellään ja vahvistetaan kuntien yleis- ja asemakaavoissa. Kaavassa ei ole erityismerkintöjä alueelle. Nyt laadittu asemakaava on maakuntakaavan mukainen. kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus/nm Postiosoite Osoite Puhelin Postilokero 215 Kirkkokatu SEINÄJOKI 2

19 TEKNIIKKAKESKUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Kapernaumi KAUPUNKISUUNNITTELU JA KAAVOITUS Yleiskaava Alueella on voimassa Seinäjoen yleiskaava vuodelta 1994, joka on oikeusvaikutukseton. Yleiskaavassa asemakaavan muutosalue on merkitty asuinkerrostalojen AK alueeksi. Ote yleiskaavasta. Asemakaava Alueella on voimassa kolme eri asemakaavaa. Suurin osa alueesta, kortteli 33 sekä Naperokuja ja Rautatiekatu, kuuluvat asemakaavaan, joka on vuodelta Asemakaavassa kortteli 33 on varattu moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialueeksi AM. Ruukintien osalta alue kuuluu kaavaan, joka on vuodelta Suunnittelualueen pohjoispäässä oleva Alkutie kuuluu asemakaavaan, joka on vuodelta Alkutie on kaavassa pp/t, jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla tontille ajo sallittu. kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus/nm Postiosoite Osoite Puhelin Postilokero 215 Kirkkokatu SEINÄJOKI 3

20 TEKNIIKKAKESKUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Kapernaumi KAUPUNKISUUNNITTELU JA KAAVOITUS Ote ajantasakaavasta Orthokuva alueesta vuodelta 2011 kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus/nm Postiosoite Osoite Puhelin Postilokero 215 Kirkkokatu SEINÄJOKI 4

21 TEKNIIKKAKESKUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Kapernaumi KAUPUNKISUUNNITTELU JA KAAVOITUS Vaikutusalue Vaikutusalueena on kaavan muutosalue lähiympäristöineen. Osalliset Osallisia ovat suunnittelualueen maanomistaja St1 Energy Oy, huoltoaseman vuokralainen ja lähialueiden asukkaat. Kaupungin viranomaiset ja alueella toimivat yritykset yms.: Rakennusvalvonta, Ympäristönsuojelu, Tekniikkakeskus, Seinäjoen Energia Oy, Seiverkot Oy, Seinäjoen Vesi Oy, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos, Liikennevirasto, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo. Valtio ja muut viranomaiset: Etelä- Pohjanmaan ELY ja Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirasto, Etelä- Pohjanmaan liitto, Länsi-Suomen lääninhallitus. Muut: Etelä-Pohjanmaan luonnonsuojeluyhdistys, Anvia Oy. Osallistumismenettely ja tiedottaminen Asemakaavan vireille tulosta ilmoitetaan asettamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville (MRL 62 ja 63 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään osallisille ja heillä on mahdollisuus antaa siitä palautetta kaavan ollessa virallisesti nähtävillä. Osallisilla on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää Etelä- Pohjanmaan ELY keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä (MRL 64 ). Etelä- Pohjanmaan ELY:n osoite: Etelä- Pohjanmaan ELY- keskus PL SEINÄJOKI Kaavaluonnosvaiheen MRA 30 :n mukaisesta nähtävillä olosta tiedotetaan nimetyille osallisille kirjallisesti ja yleisesti lehdessä julkaistavalla kuulutuksella. Kaavan etenemisestä, vireille tulosta, kaavanluonnoksen sekä ehdotuksen nähtäville asettamisista ja mahdollisista tiedotustilaisuuksista, tiedotetaan kaupungin tiedotuslehdessä aina kaavan hyväksymiseen saakka. Myös kaupungin internetsivuilta osoitteesta voi seurata kaavoituksen etenemistä. Asemakaavaluonnos asetetaan nähtäville Seinäjoen kaupungintalon viralliselle ilmoitustaululle 14 vrk:si. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä asemakaavan tavoitteista tiedotetaan kohdassa Osalliset mainituille viranomaisille ja yhteisöille nähtävillä olon yhteydessä. Kun kaavaluonnos asetetaan nähtäville, osallisilla ja asukkailla on mahdollisuus antaa mielipiteitä kirjallisesti, suullisesti tai sähköpostin välityksellä (MRL 62 ja MRA 30 ). Saadut huomautukset ja lausunnot käsitellään ja niiden huomioimisesta tiedotetaan ehdotuksen esittelyn yhteydessä. Kaavaluonnoksen jälkeen laaditaan kaavaehdotus. Kaupunginhallitus päättää huomautusten ja lausuntojen johdosta tarkistetun asemakaavaehdotuksen asettamises- kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus/nm Postiosoite Osoite Puhelin Postilokero 215 Kirkkokatu SEINÄJOKI 5

22 TEKNIIKKAKESKUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Kapernaumi KAUPUNKISUUNNITTELU JA KAAVOITUS ta nähtäville. Jos ehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, ehdotus pidetään uudelleen nähtävänä (MRA 32 ). Kaavaehdotus on virallisesti nähtävillä (MRL 65 ja MRA 27 ) 30 päivää Seinäjoen kaupungintalon virallisella ilmoitustaululla sekä kaupungin kotisivuilla. Nähtävillä pidosta tiedotetaan kuulutuksella kaupungin ilmoituslehdessä sekä mahdollisesti kirjeellä. Osalliset ja asukkaat voivat tehdä kaavaehdotuksesta muistutuksia, jotka tulee toimittaa kirjallisina kuulutuksessa ilmoitettuun osoitteeseen määräaikaan mennessä. Kun kaavan nähtävillä olo on päättynyt, lähetetään kunnan perusteltu kannanotto niille muistutuksen tehneille, jotka ilmoittaneet osoitteensa (MRL 65 ). Virallisen nähtävillä olon jälkeen kaupunginhallitus esittää kaavanmuutoksen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Kaavanmuutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on mahdollista valittaa Vaasan hallinto-oikeuteen. Kaavan tultua lainvoimaiseksi kuulutetaan sen voimaantulosta kaupungin ilmoituslehdessä. Viranomaisyhteistyö Asemakaavan muutoksesta pidetään tarvittavat viranomais- ja työneuvottelut. Selvitettävät vaikutukset ja vaikutusten arvioinnin menetelmät Arviointi pohjautuu tehtyihin selvityksiin, muuhun lähtötietomateriaaliin ja asiantuntijoiden sekä osalliseksi määriteltyjen kannanottoihin. Tulokset kootaan kaavaselostukseen. Selvitettäviä vaikutuksia ovat mm. vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, maisema- ja kaupunkikuvaan, virkistys- ja viheralueverkostoon, ihmisiin ja elinympäristöön, luontoon ja eläimistöön sekä liikenteelliset vaikutukset. Erityisesti kiinnitetään huomioita kaupunkikuvallisiin tarkasteluihin. Kaavoituksen kulku, aikataulu ja päätöksenteko Aikatauluarvio Kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä elosyyskuussa Kaavaehdotus on nähtävillä syksyllä 2013 Kaupunginvaltuusto hyväksynee asemakaavan joulukuussa Valmistelusta vastaavat Kaavoitusjohtaja Hilkka Jaakola p.(06) , fax (06) , hilkka.jaakola@seinajoki.fi Kirkkokatu 6, SEINÄJOKI Asemakaava-arkkitehti Martti Norja p , fax , martti.norja@seinajoki.fi Kirkkokatu 6, SEINÄJOKI kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus/nm Postiosoite Osoite Puhelin Postilokero 215 Kirkkokatu SEINÄJOKI 6

23 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 743 Seinäjoki Täyttämispvm Kaavan nimi 05 Kapernaumi, kortteli 33 ja siihen liittyvät katualueet Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä V-kunnanvaltuusto Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä 149 Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus 743V161213A149 Kaava-alueen pinta-ala [ha] 1,3605 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] 0,2527 Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,3605 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 1, , ,48 0, A yhteensä 0, , ,50 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0, ,0-0, E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Pinta-alan muut. tilat [ha] [%] [k-m²] [ha +/-] Yhteensä 0, ,6 0,2527 Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

24 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 1, , ,48 0, A yhteensä 0, , ,50 0, AK 0, , ,50 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0, ,0-0, Kadut 0, ,4-0,0282 Hidaskadut 0,0425 4,6 0,0425 Kev.liik.kadut -0,0425 LH -0, E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Yhteensä 0, ,6 0,2527 map 0, ,0 0,2527 Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

25 Liikennetärinä Raportti PR TÄR Sivu 1 (10) Lujatalo Oy Matti Ylihärsilä Kaarantie Hyllykallio Turku LIIKENNETÄRINÄSELVITYS Ruukintie 20, Seinäjoki Mittaukset suoritettu Raportin vakuudeksi Olli Laivoranta Suunnittelija, DI HELSINKI Porvoonkatu 9 A HELSINKI puh TURKU Rautakatu 5 A TURKU puh promet@promethor.fi

26 Liikennetärinäselvitys Ruukintie 20, Seinäjoki Sisällysluettelo 1 Yleistä Tärinän suositusarvot Tärinän suositusarvot rakennusten vaurioriskin kannalta Tärinän suositusarvot asumisviihtyvyyden kannalta Runkomelun suositusarvot Selvitysalue ja mittauspisteet Mittaustulokset Värähtelyn taajuussisältö Värähtelyn heilahdusnopeuden resultantti v res Tärinän tunnusluku v w, Rakennukseen siirtyvän tärinän arviointi Arvio runkomelun enimmäistasosta Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset Tärinän aiheuttama vaurioitumisriski Tärinän aiheuttama viihtyvyyshaitta Tärinän aiheuttama runkomelu Muita huomioita Kirjallisuutta Lisätietoja Liite 1. Liite 2. Mittauspistesivut. Runkomelusivut. 2

27 Liikennetärinäselvitys Ruukintie 20, Seinäjoki 1 YLEISTÄ Promethor Oy mittasi Lujatalo Oy:n toimeksiannosta tie ja raideliikenteen aiheuttamaa tärinää Seinäjoella Ruukintien alueella kohteen Ruukintie 20 suunnitteluun liittyen. Kohteeseen on suunnitteilla asuinkerrostaloja. Mittauksilla selvitettiin tärinän voimakkuus: rakennuksen vaurioitumisriskin, asumisviihtyvyyden ja runkomelun kannalta. Tie tai raideliikenteen aiheuttaman tärinän mittaukset suoritetaan VTT:n tiedotteen Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta mukaisesti. Mittaustulosten analysointi ja tulkinta rakenteiden vaurioitumisriskin kannalta tehdään VTT:n ohjeen Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin Vaurioalttiuden kartoittaminen ja mittaaminen mukaan. Mittaustulosten analysointi ja tulkinta ihmisen kokeman tärinähaitan kannalta tehdään VTT:n ohjeiden Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa ja Ohjeita liikennetärinän arviointiin mukaan. Perustuksista rakennukseen siirtyvää tärinää arvioidaan VTT:n tiedotteen 2045, Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, 2008, ja VTT:n tiedotteen 2569, Ohjeita liikennetärinän arviointiin, 2011, mukaisesti. Runkomelua arvioidaan VTT:n tiedotteen 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, Esiselvitys mukaisesti. Selvityksen laadintaan ovat osallistuneet Olli Laivoranta ja Jani Kankare Promethor Oy:stä. 2 TÄRINÄN SUOSITUSARVOT 2.1 Tärinän suositusarvot rakennusten vaurioriskin kannalta Suomessa rakennusten rakenteiden vaurioriskille ei ole toistaiseksi annettu virallisia raja arvoja. VTT:n tiedotteen Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin, 2002 mukaan rakennusten vaurioriskiä voidaan arvioida värähtelyn heilahdusnopeuden resultantin suurimman arvon v res ja hallitsevan taajuuden avulla. Tiedotteessa on annettu taulukon 1 mukaiset suositusarvot rakennusten vaurioitumisalttiuden arvioimiseksi. Taulukko 1. VTT:n tiedotteessa Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin, 2002 annetut suositusarvot tärinän aiheuttamalle rakennusten vaurioriskille. Tärinäalttiusluokka I. Normaalikuntoiset hyvin jäykistetyt rakennukset. Teräs ja betoniset teollisuusrakennukset, muut teräsrakenteet, sillat ja muut niihin rinnastettavat rakenteet II. Perinteisesti rakennetut betoni tiili tai puurakenteiset asuin ja liikerakennukset tai muut niihin rinnastettavat rakennukset ja rakenteet. Luokan I rakennukset, joissa on muurattuja kellariseiniä tai tiiliverhoilu. III. Erityisen herkät rakennukset tai rakenteet ja kulttuurihistoriallisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävät rakennukset. Hallitseva taajuus [Hz] < > 30 < > 30 < > 30 Resultantin maksimi v res [mm/s]

28 Liikennetärinäselvitys Ruukintie 20, Seinäjoki 2.2 Tärinän suositusarvot asumisviihtyvyyden kannalta Ympäristönsuojelulaissa (nro 86/2000) ja Suomen rakentamismääräyskokoelmassa (osa B3, 2004) velvoitetaan ottamaan liikennetärinän vaikutukset huomioon muun muassa kaavoituksessa. Suomessa ei kuitenkaan ole virallisia raja arvoja liikenteen aiheuttamalle kokokehon tärinälle, joka kohdistuu ihmisiin rakennuksissa. VTT on antanut suosituksen normaalien asuinrakennusten värähtelyluokituksesta tunnuslukuun v w,95 perustuen tiedotteessaan 2278 Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta. Tämä ohjeellinen värähtelyluokitus on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. VTT:n tiedotteessa 2278 Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta annettu suositus normaalien asuinrakennusten värähtelyluokituksesta. Värätelyluokka A B C D Olosuhteet Hyvät asuinolosuhteet Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyä. Suhteellisen hyvät olosuhteet Ihmiset voivat havaita värähtelyt, mutta ne eivät ole häiritseviä. Suositus uusien asuinrakennusten ja väylien suunnittelussa Keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöstä. Olosuhteet, joilla pyritään vanhoilla asuinalueilla Keskimäärin 25 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöstä. Värähtelyn tunnusluku v w,95 [mm/s] 0,10 0,15 0,30 0, Runkomelun suositusarvot Suomessa ei ole virallisia raja arvoja runkomelun enimmäistasolle. VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, 2009, on esitetty suositus runkomelutasojen raja arvoiksi. Suositusarvot on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. VTT:n tiedotteessa 2468 Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi, 2009 esitetty suositus runkomelutasojen raja arvoiksi. Rakennustyyppi Runkomelutaso L prm [db] Radio, tv ja äänitysstudiot, konserttisalit Asuinhuoneistot 30/35 * Hoito ja sosiaalihuollon laitokset, majoitustilat potilashuoneet, majoitustilat 30/35 * päiväkodit, lasten ja henkilökunnan oleskeluun tarkoitetut huoneet Kokoontumis ja opetustilat luokkahuoneet, luentosalit, kirkot ja muut huonetilat, joissa edellytetään yleisön 35 saavan hyvin puheesta selvää ilman äänentoistolaitteiden käyttöä muut kokoontumistilat, kuten teatterit ja kirjastot Toimistot, kaupat, näyttelytilat, museot 40/45 * * Avoradat. Mikäli kaavamääräyksessä on annettu ohje julkisivun ilmaääneneristävyydestä, on VTT:n ohjeen mukaan suositeltavaa käyttää runkomelutason tiukempaa raja arvoa. 4

29 Liikennetärinäselvitys Ruukintie 20, Seinäjoki 3 SELVITYSALUE JA MITTAUSPISTEET Selvitysalue on Ruukintie 20:ssä sijaitsevan huoltoaseman tontti. Tärinälähteinä kohteeseen ovat lähimmillään noin 30 metrin etäisyydellä lähimmästä suunnitellusta rakennuksesta kulkeva rautatie, sekä Ruukintien tieliikenne. Selvityskohteessa tehdyn seurannan ( klo ) ja kyselyjen perusteella henkilöliikenne kulkee selvityskohdetta lähimmillä raiteilla ja tavaraliikenne pääsääntöisesti kauemmilla raiteilla (noin 250 m suunnittelukohteesta). Tärinämittauksia suoritettiin: (mp1) selvityskohteen alueella maaperästä noin 35 metrin etäisyydellä lähimmästä raiteesta (mp2) selvityskohteen alueella olemassa olevan rakennuksen kantavasta rakenteesta noin 55 metrin etäisyydellä lähimmästä raiteesta (mp3) "referenssikohteen" (Luomanranta 9) alueella maaperästä noin 40 metrin etäisyydellä lähimmästä raiteesta (mp4) "referenssikohteen" (Luomanranta 9) kellarikerroksen väestönsuojasta noin 40 metrin etäisyydellä lähimmästä raiteesta (mp5) "referenssikohteen" (Ruukintie 18) rakennuksen kantavasta rakenteesta noin 80 metrin etäisyydellä lähimmästä raiteesta Mittaamalla selvitysalueen lisäksi lähistön referenssikohteista, saatiin tarkempaa tietoa värähtelyn siirtymisestä rakennuksiin alueen maaperäolosuhteissa. Mittauspisteiden sijainnit on esitetty kuvissa 1 ja 2. Suunnittelukohteen alustavan pohjatutkimuksen (Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oy, 3759, ) perusteella rataa lähin talo voidaan perustaa kokonaan maanvaraisesti siten, että lattiat tukeutuvat massanvaihtoon. Parkkihallin rajaaman alueen ja siihen liittyvien A ja B talon osalta rakennukset perustetaan osin maanvaraisesti ja osin tukipaalujen varaan. Referenssikohteen, Luomanranta 9, rakennus on Seinäjoen rakennusvalvonnasta saadun rakennuspaikan pohjatutkimusselostuksen perusteella perustettu tukipaalujen varaan. Referenssikohteen, Luomanranta 9, maaperäolosuhteet ja perustamistapa vastaavat pääpiirteissään selvitysalueen olosuhteita. Referenssikohteen etäisyys radasta vastaa lähimmäksi rataa suunnitellun C talon etäisyyttä radasta. Lisäksi molempien kohteiden välittömässä läheisyydessä radassa on alikulkusilta. Referenssikohteessa saatujen tulosten voidaan näin ollen arvioida vastaavan varsinaiseen suunnittelukohteeseen, vastaavalla etäisyydellä radasta aiheutuvia tärinätasoja. Referenssikohteen, Ruukintie 18, mittaustulosten perusteella voidaan arvioida tieliikenteen suunnittelukohteeseen aiheuttamaa tärinää, sekä kauemmas radasta aiheutuvaa raideliikenteen tärinää. Selvitystä tehtäessä kohdatuilta alueen asukkailta ja huoltomiehiltä kysyttiin kokemuksia liikenteen aiheuttamasta tärinästä. Saatujen vastausten perusteella raideliikenne ei ole aiheuttanut alueella tärinä tai runkomeluhaittaa. Tässä raportissa tärinän mittaussuunnista pystyakselia nimitetään z suunnaksi, vaakasuuntaista junarataa vastaan kohtisuoraa akselia y suunnaksi ja junaradan suuntaista akselia x suunnaksi. 5

30 Liikennetärinäselvitys Ruukintie 20, Seinäjoki Luomanranta 9 Ruukintie 18 Selvitysalue Ruukintie Kuva 1. Selvitysalueen ja mittauspisteiden sijainnit. mp1, maasta mp2, huoltoasemarakennuksen kellarikerros Kuva 2. Kohteen asemapiirrossuunnitelma ja suunnittelualueen mittauspisteiden sijainnit. 6

31 Liikennetärinäselvitys Ruukintie 20, Seinäjoki 4 MITTAUSTULOKSET 4.1 Värähtelyn taajuussisältö Värähtelyn taajuussisältö keskittyi yli 30 Hz alueelle. Tärinän taajuuspainotetut taajuusjakaumat on esitetty liitteessä 1 terssikaistoittain VTT:n suosituksen mukaisesti. 4.2 Värähtelyn heilahdusnopeuden resultantti v res Rakennusten vaurioitumisriskiä arvioidaan painottamattoman värähtelynopeuden resultantin suurimman arvon avulla. Taulukossa 4 on esitetty suurimmat mitatut resultanttien arvot. Suositeltavana enimmäisarvona voidaan tarkasteltavassa kohteessa pitää VTT:n ohjeiden mukaan 6 mm/s. Liitteessä 1 on esitetty mitatuista resultanteista 15 suurinta kussakin mittauspisteessä. Taulukko 4. Suurimmat mitatut heilahdusnopeuden resultantin arvot v res. Mittauspiste Resultantti [mm/s] mp1, maa 0,7 mp2, huoltoaseman kantava rakenne 0,1 * mp3, Luomanranta 9, maa 0,8 mp4, Luomanranta 9, väestönsuoja 0,0 mp5, Ruukintie 18 0,1 * * Havaitut tärinätapahtumat ovat olleet muusta kuin tie tai raideliikenteestä aiheutuneita (rakennuksen sisäiset kolahdukset yms). Tie tai raideliikenne ei ole aiheuttanut mitattavaa tärinää. 4.3 Tärinän tunnusluku v w,95 Ihmisten kokemaa tärinähaittaa arvioidaan tärinän tunnusluvun v w,95 avulla. VTT:n suosituksen mukaan uusissa normaaleissa asuinrakennuksissa tärinän tunnusluku v w,95 ei saisi ylittää arvoa 0,30 mm/s (luokka C). Purettavan rakennuksen sokkelista mitattuja tärinän tunnuslukuja ei voi verrata suoraan suunnitellun uudisrakennuskohteen tiloissa sallittavaan arvoon. Laskuissa käytetyt v w,max arvot on esitetty liitteessä 1. Taulukko 5. Mitatut tärinän tunnusluvut v w,95. Mittauspiste v w,95 [mm/s] z y x mp1, maa 0,05 0,15 0,18 mp2, huoltoaseman kantava rakenne 0,01 * 0,03 * 0,01 * mp3, Luomanranta 9, maa 0,08 0,18 0,23 mp4, Luomanranta 9, väestönsuoja 0,01 0,01 0,01 mp5, Ruukintie 18 0,01 * 0,01 * 0,00 * * Havaitut tärinätapahtumat ovat olleet muusta kuin tie tai raideliikenteestä aiheutuneita (rakennuksen sisäiset kolahdukset yms). Tie tai raideliikenne ei ole aiheuttanut mitattavaa tärinää. 4.4 Rakennukseen siirtyvän tärinän arviointi Rakennukseen siirtyvää tärinää (valmiissa kohteessa havaittavaa tärinää) arvioidaan VTT:n tiedotteen 2425 Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, 2008 mukaisesti, sekä vertaamalla maaperästä ja rakennuksista mitattuja tärinätuloksia. VTT:n arviointimenetelmässä arvioidaan perustuksesta runkoon ja lattiaan siirtyvän värähtelyn vahvistumista käyttämällä resonanssitarkastelun kertoimia. Resonanssitarkastelu kuvaa rakennuksen rungon tai lattian ominaistaajuuden syttymistä, jolloin värähtely voimistuu moninkertaiseksi. Rungon tai lattian resonanssia voi esiintyä silloin, kun maaperän tärinän hallitseva taajuuskomponentti osuu lattian tai rungon ominaistaajuudelle. Resonanssitarkastelussa mah 7