HIEKKALAHDEN ALUELÄMMITYKSEN SELVITYSTYÖ
|
|
- Aku Virtanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HIEKKALAHDEN ALUELÄMMITYKSEN SELVITYSTYÖ
2 Yhteenveto 4 1. Hiekkalahden aluelämpö Tehon- ja lämmitysenergian tarve Tunnusluvut Kiinteistöt Valtekin halli, L Liuhan halli, L Components Oy, L Autoilijoiden halli, L Asemakangas, L Varikko, L Vastaanotto halli, L Laskelmat Lasku 1, Investointiavustus 0 % 2.2 Lasku 2, Investointiavustus 20 % Lasku 3, Lämmitysenergian tarve 253 MWh/a, Investointiavustus 20 % Kiinteät ja muuttuvat kustannukset Annuiteetti Herkkyystarkastelu Takaisinmaksuaika Sijoitetun pääoman korko Tuotto Grafiikka Valtimon taajaman aluelämpölaitos Lämpölaitos Yhdysjohto Valtimon yhdysjohto Biolämpölaitos 0,5 MW Aluelämpölaitoksen investointien kustannukset 14 Liitteet: Liite 1, Hiekkalahden liittyjäluettelo Liite 2, Asunto-osakeyhtiöiden tarkastelu Lasku 1, Biolaitokselle inv. avustus 0 % Lasku 2, Biolaitokselle inv. avustus 20 % Lasku 3, Lämmitysenergian tarve pienenee Kuva, Hiekkalahden VE1 Kuva, Yhdysjohto V2 Kuva, Yhdysjohto V3 2
3 Hankkeen kuvaus Selvitystyön tilaaja on Metsätalouden Kehittämiskeskus Tapio ja työn toimittaja on Järvi-Suomen Energiasuunnittelu Oy. Työssä selvitettiin Valtimon Hiekkalahden teollisuusalueella olevien seitsemän kiinteistön lämmitysenergiankäyttö, energian tehostamispotentiaali, tulevaisuuden muutokset ja keskitetyn hakelämmöntuotannon liiketaloudellinen kannattavuus. Valtimon Hiekkalahden teollisuusalueeseen ja kiinteistöihin tutustuttiin Keskitettyyn lämmöntuotantoon siirtyminen Hiekkalahden alueella edellyttää investointeja biolämpölaitokseen ja lämmönjakoverkkoon, sekä kiinteistökohtaisiin lämmönvaihtimiin. Selvitystyössä tehtiin kannattavuuslaskelmat, joissa tutkittiin tarkemmin Hiekkalahden aluelämpöhankkeen kiinteitä ja muuttuvia kustannuksia. Teollisuusalueen kiinteistöjen, johtoverkon ja lämpölaitoksen (LK) sijainnit on esitetty kuvassa, Hiekkalahden VE1 Selvitystöiden edetessä ilmenee usein tarvetta lisäselvityksille, niin myös tässä Valtimon työssä. Tarkasteluun otettiin myös Valtimon nykyinen aluelämpölaitos. Aluelämpölaitosta on hoidettu ja ylläpidetty hyvin, sen myötä lämmitysenergiantuotanto Valtimolla on toiminut ongelmitta. Lämpölaitoksen varakattila on ollut koululla, mutta vuosien saatossa se on huonokuntoisuuden takia poistettu käytöstä. Laitoksen kaikki lämmityskattilat ovat samassa rakennuksessa ja vakavassa häiriötilanteessa, kuten lämpölaitoksen tulipalossa, ei aluelämpöverkossa ole erillistä varakattilaa. Lämpölaitokselle on tehtävä investointeja lähivuosina ja tärkeimpänä näistä on varmistaa lämmöntuotanto verkkoon lämpölaitoksen vakavassa häiriössä. Valtimon aluelämpölaitoksen 2 MW biokattila (KPA) on liian iso kesäajan tuotantoon ja kesällä lämmitysenergia joudutaan tuottamaan öljykattiloilla (POK). 3
4 Yhteenveto Hiekkalahti Hiekkalahden teollisuusalueelle ei ole taloudellisesti kannattavaa investoida keskitettyyn biolämpöön. Kiinteistöjen lämmitysenergiantarve suhteessa tarvittaviin investointeihin on liian pieni ja kiinteistömassa ei myöskään kasva tulevaisuudessa. Suunniteltu verkko tulisi taloudellisesti kannattavaksi, jos myytävä vuotuinen lämmitysenergian määrä kasvaisi nykyisestä 334 MWh yli 650 MWh vuodessa. Johtoverkon rakennus- ja tehotiheysluvut sekä kiinteistöjen lämmitysenergian ominaiskulutukset jäävät alle hyväksyttävien raja-arvojen. Hiekkalahden aluelämpöhankkeen saadessa investointiavustusta 20 % on aluelämmitysjärjestelmän takaisinmaksuaika (TMA) vielä 10,3 vuotta, lasku 2. Alueen suurin energiankäyttäjä on Components Oy. Components Oy käyttää lämmitykseen vuodessa öljyä n litraa, mikä on puolet koko teollisuusalueen lämmitysöljyn käytöstä. He ovat kiinnostuneita liittymään aluelämmitykseen, mutta kiinteistössä on mahdollisuus parantaa energiatehokkuutta huomattavasti. Jos Components Oy:n investoi hyvän hyötysuhteen omaavaan LTO- järjestelmään ja puolittaa sitä kautta kiinteistön vuotuisen lämmitysöljyn käytön, on investoinnilla aluelämmityksen taloudelliseen kannattavuuteen nähden heikentävä vaikutus, lasku 3. Components Oy:n LTO- järjestelmän takaisinmaksuaika jää alle kahden vuoden. Muissa alueen kiinteistöissä sisäilman lämpötila pidetään talvella pääsääntöisesti n.10 0 C asteessa. Vaadittavaan sisälämpötilan tuottamiseen soveltuvat ilmalämpöpumput hyvin. Investoimalla ilmalämpöpumppuihin vähennetään öljyn käyttöä näissä kiinteistöissä. Aluelämpölaitos ja yhdysjohto Jos Valtimon taajaman aluelämmityksessä halutaan päästä eroon lämmitysöljyn käytöstä, on kunnan investoitava 0,5 MW biokattilaan. Erillisellä biolämpölaitoksella ja verkon yhdysjohdolla tämä voidaan toteuttaa tai asentamalla nykyiseen lämpölaitokseen 0,5 MW biokattila. 4 Liitteen kuvan Yhdysjohto V3 mukaisille investoinnille saadaan n. viiden vuoden TMA. Metsähakkeella korvataan As Oy Teeriahon ja taajaman aluelämpölaitoksen käyttämät vuotuiset öljymäärät, yhteensä litraa. Yhdysjohdon 774 m ja biolämpökontin investoinnit ovat yhteensä n euroa, kuva Yhdysjohto V3. Edellinen hanke ei ole taloudellisesti kovin kannattava ja parempi vaihtoehto on investoida nykyiseen aluelämpölaitokseen. Uudistukset kannattaa tehdä vaiheittain.
5 Ensimmäisen vaiheen investoinneilla varmistetaan erillinen varakattila ja päästään kesäajan öljyn käytöstä eroon. Toisessa vaiheessa päivitetään nykyinen biokattila. Ensimmäisessä vaiheessa aluelämpölaitoksen nykyinen 2,5 MW POK- kattila siirretään erilliseen konttiin. POK- kontti sijoitetaan lämpölaitoksen tontille ja varustetaan omalla kaukolämpöpumpulla sekä varavoimakoneella. Tuolla varustuksella POK- kontti olisi täysin erillinen oma varalämpölaitos lämpölaitoksen tontilla. Kontilla turvattaisiin kaikkien aluelämmityksessä olevien kiinteistöjen 100 % lämmitysenergian tarve myös talven kovilla pakkasilla. Lämpölaitoksesta siirrettävän POK- kattilan tilalle investoidaan 0,5 MW KPAkattila. KPA- kattila asennetaan pois siirretyn POK- kattilan paikalle nykyiseen lämpölaitokseen. KPA- kattila toimisi talvella laitoksen huippukattilana ja kesällä sillä tuotettaisiin verkon tarvitsema lämmitysenergia. Järjestelyllä päästäisiin Valtimolla öljyn käytöstä eroon ja turvattaisiin 100 % verkon lämmitysenergian tuotanto nykyisen lämpölaitoksen vakavassa häiriössä. Jos kunta hankkii nykyiselle lämpölaitokselle 0,5 MW biokattilan, on investoinnin TMA alle neljä vuotta. Toisessa vaiheessa on vuorossa 2 MW KPA- kattilan uusiminen. Millä laajuudella lämpökeskusta päivitetään, selviää tekemällä laitoksen järjestelmille kuntokartoitus ja sen perusteella edetä asiassa. Jos Valtimolla investoidaan täysin uuteen lämpölaitokseen, niin nykyiset POKkattilat voidaan hyödyntää varakattiloina. 5
6 1. Hiekkalahden aluelämpö 1.1 Tehon- ja lämmitysenergian tarve 1.2 Tunnusluvut 6 Hiekkalahden aluelämpöverkoston tehontarpeet on määritetty kiinteistöjen käyttäjien ja Valtimon kunnalta saamien tietojen pohjalta. Mitoituksessa ulkolämpötilana on käytetty 34 0 C astetta. Aluelämpöverkkoon liittyvien teollisuuskiinteistöjen liittymisteho on yhteensä 145 kw. Pienen lämmitysenergiatarpeen johdosta iso verkostohäviö nostaa tehon tarpeen 165 kw. Selvityksen lähtökohtana on 200 kw tehoinen biolämpölaitos. Teollisuuskiinteistöjen lämmitysenergiantarve on 334 MWh. Verkoston häviöt ja laitoksen vuosihyötysuhde huomioiden tarvitaan kattilan polttoaineessa energiaa vuodessa 501 MWh. Metsähakkeen 0,8 MWh energiasisällöllä laitos käyttää haketta vuodessa 627 i-m 3, liite 1. Verkon kiinteistöjen rakennustilavuus on yhteensä r-m 3. Lämpimänveden käyttö on kiinteistöissä minimaalista ja sisälämpötila pidetään talvella C välillä. Poikkeuksen edelliseen tekee Components Oy:n kiinteistö jossa sisälämpötila nousee prosessin johdosta yli 30 asteen. Aluelämpöverkon taloudellista kannattavuutta voidaan tutkia ennakkoon muutamalla tunnusluvulla. Näitä ovat verkon rakennus- ja tehotiheys sekä kiinteistöjen lämmitysenergian ominaiskulutus, liite 1. Mitä suurempi rakennustiheysluku, sitä tehokkaampaa ja taloudellisempaa on tuottaa lämpöenergiaa keskitetysti aluelämpölaitoksessa. Teollisuusalueen tontit ovat isoja ja isot tontit vaativat pitkät verkostoliitännät. Suunnitellun johtoverkon pituudeksi tulee 731 metriä. Rakennustiheys on Hiekkalahden verkolla 27,4 r-m 3 /jm, kun hyvänä lukuna pidetään yli 40 r-m 3 /jm. Aluelämpöverkon tehotiheysluku on vain 0,27 kw/jm, kun kannattavana arvona pidetään yli 1,1 kw/jm. Teollisuuskiinteistöjen lämmitysenergian ominaiskulutuksen keskiarvo on 16,71 kwh/r-m 3, kun yleensä luku on kwh/r-m Kiinteistöt Rakennusteknisesti alueen seitsemästä teollisuuskiinteistöstä vain kaksi on hyvässä kunnossa. Muissa kiinteistöissä on tehtävä mittavia rakennusteknisiä parannuksia. Voimassaoleva kiinteistöjen vuokrasopimus edellyttää vuokralaisen pitävän kiinteistöt kunnossa ja tämä on vuosien saatossa aiheuttanut kiinteistöjen rapistumisen. Neljässä kohteessa lämmitysenergia tuotetaan öljykattiloilla ja lämpö luovutetaan vesikiertoisilla ilma- tai patterilämmityksellä. Kaikki öljykattilat ovat käyttöiän
7 puolesta uusimisen tarpeessa. Kaksi hallia lämmitetään öljykäyttöisellä kiertoilmapuhaltimella ja yksi kiinteistö lämpiää sähköllä, liite Valtekin halli, L1 Teollisuuspolku Valtimo Kiinteistö no: Rakennusvuosi/peruskorjaus 2006 Lämmitettävä pinta-ala: 807 r-m 2 Lämmitettävä tilavuus: r-m 3 Öljyn kulutus: l/a Nurmeksen Metalli Oy on kiinteistössä ns. lunastusvuokralaisena. Kiinteistöön lämmitysenergia tuotetaan 38 vuotta vanhalla Högforsin öljykattilalla. Hallin sisälämpötila pidetään lämmityskaudella C asteessa. Kiinteistö siirtyy vuonna 2015 vuokralaisen omitukseen. Nurmeksen Metalli Oy ei ole kiinnostunut siirtymään aluelämpöön. 1.5 Liuhan halli, L2 Teollisuuspolku Valtimo Kiinteistö no: Rakennusvuosi/peruskorjaus 2003 Lämmitettävä pinta-ala: 274 r-m 2 Lämmitettävä tilavuus: r-m 3 Öljyn kulutus: l/a 1.6 Components Oy, L3 7 Kiinteistö on hyvässä kunnossa ja yrittäjän omistuksessa. Halli toimii pyöräkoneiden ja kuorma-autojen tallina. Lämmitys hoidetaan öljykäyttöisellä kiertoilmapuhaltimella. Sisälämpötila talvella C asteessa. Ratakatu Valtimo
8 Kiinteistö no: Rakennusvuosi/peruskorjaus 1999 Lämmitettävä pinta-ala: r-m 2 Lämmitettävä tilavuus: r-m 3 Öljyn kulutus: Sähköenergian kulutus: l/a kwh/a Yritys tekee koneistustyötä automaattisorveilla. Tuotantoprosessissa muodostuu hyvin paljon lämpöä ja nyt ylimääräinen lämpö poistetaan kiinteistöstä suoraan ulkoilmaan. 1.7 Autoilijoiden halli, L4 Teollisuuspolku Valtimo Kiinteistö no: Rakennusvuosi/peruskorjaus Lämmitettävä pinta-ala: 293 r-m 2 Lämmitettävä tilavuus: r-m 3 Öljyn kulutus: l/a Halli on alueen kiinteistöistä huonoimmassa kunnossa. Halli toimii koneiden säilytystilana. Sisälämpötila pyritään pitämään talvella plussan puolella. 1.8 Asemakangas, L5 Pajukoskentie Valtimo Kiinteistö no: Rakennusvuosi/peruskorjaus 1985 Lämmitettävä pinta-ala: 470 r-m 2 Lämmitettävä tilavuus: r-m 3 Öljyn kulutus: l/a Halli toimii koneiden säilytystilana. Lämmitys hoidetaan öljykäyttöisellä kiertoilmapuhaltimella. Sisälämpötila on talvella 10 0 C. 8
9 1.9 Varikko, L6 Ratakatu Valtimo Kiinteistö no: Rakennusvuosi/peruskorjaus Lämmitettävä pinta-ala: 372 r-m 2 Lämmitettävä tilavuus: r-m 3 Öljyn kulutus: l/a Kiinteistö on entinen Destian varikko ja nyt rakennus toimii kunnan työtekijöiden taukotupana sekä osa tiloista on varastokäytössä. Oleskelutiloissa sisälämpötila on 20 0 C Vastaanotto halli, L7 Ratakatu Valtimo Kiinteistö no: Rakennusvuosi/peruskorjaus 1990 Lämmitettävä pinta-ala: 547 r-m 2 Lämmitettävä tilavuus: r-m 3 Sähkötariffi ja pääsulake: Sähköenergian kulutus: Talvipäivä 5, 3x25A kwh/a Halli toimii autojen huoltokorjaamona. Hallin sisälämpötila pidetään talvella 15 0 C asteessa hallin katossa olevilla sähkökäyttöisillä säteilylämmittimillä. 9
10 2. Laskelmat Hiekkalahden teollisuusalueen kiinteistöjen nykyiset lämmityslaitteet ovat tulleet tiensä päähän. Laskelmien öljyvaihtoehdossa öljykattilat ja öljykäyttöiset kiertoilmakattilat uusitaan. Biolaitosvaihtoehdossa investoidaan 200 kw lämpölaitokseen ja aluelämpöverkkoon. Investointiavustus ainoastaan biolämpölaitokselle ja aluelämpöverkolle. 2.1 Lasku 1, Investointiavustus 0 % Öljykattiloiden investointikustannukset Aluelämmön investointikustannukset Öljylämmityksen muuttuvat kustannukset vuodessa Aluelämmön muuttuvat kustannukset vuodessa Lämmitysenergian keskihinta öljyllä Lämmitysenergian keskihinta aluelämmöllä Takaisinmaksuaika aluelämmöllä öljyyn, ei lainaa Takaisinmaksuaika aluelämmöllä öljyyn, lainalla 114,9 /MWh 128,3 /MWh 13,3 vuotta 20,5 vuotta Sijoitetun pääoman korko aluelämmöllä öljyyn, ei lainaa 0,83 % Sijoitetun pääoman korko aluelämmöllä öljyyn, lainalla - % Aluelämmön tuotto öljyyn vuodessa Lasku 2, Investointiavustus 20 % Öljykattiloiden investointikustannukset Aluelämmön investointikustannukset Öljylämmityksen muuttuvat kustannukset vuodessa Aluelämmön muuttuvat kustannukset vuodessa Lämmitysenergian keskihinta öljyllä Lämmitysenergian keskihinta aluelämmöllä Takaisinmaksuaika aluelämmöllä öljyyn, ei lainaa Takaisinmaksuaika aluelämmöllä öljyyn, lainalla 114,9 /MWh 110,6 /MWh 10,3 vuotta 15,9 vuotta Sijoitetun pääoman korko aluelämmöllä öljyyn, ei lainaa 3,04 % Sijoitetun pääoman korko aluelämmöllä öljyyn, lainalla - % Aluelämmön tuotto öljyyn vuodessa
11 2.3 Lasku 3, Lämmitysenergian tarve 253 MWh/a, Investointiavustus 20 % Öljykattiloiden investointikustannukset Aluelämmön investointikustannukset Öljylämmityksen muuttuvat kustannukset vuodessa Aluelämmön muuttuvat kustannukset vuodessa Lämmitysenergian keskihinta öljyllä Lämmitysenergian keskihinta aluelämmöllä Takaisinmaksuaika aluelämmöllä öljyyn, ei lainaa Takaisinmaksuaika aluelämmöllä öljyyn, lainalla 120,2 /MWh 134,9 /MWh 13,8 vuotta 21,2 vuotta Sijoitetun pääoman korko aluelämmöllä öljyyn, ei lainaa 0,6 % Sijoitetun pääoman korko aluelämmöllä öljyyn, lainalla - % Aluelämmön tuotto öljyyn vuodessa Kiinteät ja muuttuvat kustannukset Lämmöntuotantokustannukset jaetaan kiinteisiin ja muuttuviin kustannuksiin. Kiinteitä kustannuksia ovat vuotuiset pääomakustannukset sekä vuotuiset vakuutusmaksut. Muuttuvia kustannuksia ovat polttoainekustannukset, käyttöja hoitokustannukset, eri käyttöaineet ja omakäyttösähkö. Energian keskihinta muodostuu näistä muuttuvista ja kiinteistä kustannuksista. Laskussa 1 on 200 kw biolaitoksella tuotetun lämmitysenergian loppuhinta eli keskihinta 128,3 /MWh. 2.5 Annuiteetti Vuotuiset rahoituskustannukset on laskettu annuiteettimenetelmällä eli tasapoistoin. Annuiteettimenetelmä sopii hyvin vertailevaan investointilaskentaan, kun pääoman suuruus, korkokanta ja aika tunnetaan. Laskelmissa on laitteiden kuoletusaikana käytetty 10 vuotta ja rakennusteknisillä 20 vuotta, sekä lainan korkona 5 %:a. 2.6 Herkkyystarkastelu Polttoaineen hinnan muutoksien vaikutuksia lämpöenergian keskihintaan katsotaan polttoaineiden hinnan vaihdellessa 20 %. 11
12 2.7 Takaisinmaksuaika Kannattavuuden tarkastelun yhtenä tärkeänä perusteena on takaisinmaksuaika (TMA). TMA ilmaisee missä ajassa kalliimpi investointi on maksanut itsensä takaisin edullisimpina käyttökustannuksina. Tämän ajan jälkeen kalliimpi lämpölaitos alkaa tuottaa voittoa käyttökustannusten erotuksen verran. Laskussa 1 on keskitetyn biolämpölaitoksen TMA kiinteistökohtaiseen öljyyn nähden 13,3 vuotta. 2.8 Sijoitetun pääoman korko Yhtenä tärkeänä kannattavuuden perusteena laskelma kertoo sijoitetun pääoman koron. Sijoitetun pääoman korko osoittaa, paljonko lämpölaitoksen rakentaja saa vuosittain korkoa pääomalleen. Korko lasketaan kalliimman ja halvimman investoinnin välirahalle. 2.9 Tuotto Tuotto vuositasolla muodostuu edullisimman ja kalliimman polttoaineen muuttuvien kustannusten erotuksesta. Jos Valtimon Hiekkalahden teollisuusalueelle investoidaan aluelämpöön, niin käytetyillä kustannustasoilla saadaan bioaluelämmöllä tuottoa vuodessa euroa, laskut 1 ja Grafiikka Laskelman kolmannella sivulla on esitetty kustannussuorat. Suorat muodostuvat kiinteistä ja muuttuvista kustannuksista. Suorien lähtöpiste y-akselilla määräytyy lämpölaitoksen investoinnin suuruuden mukaan, yksikkönä euro/kw. Suorat muodostuvat lämpölaitoksien tuotettaessa lämpöenergiaa eli muuttuvista kustannuksista. Mitä jyrkempi suorien nousukulma eli k-arvo on, sitä kalliimmasta polttoaineesta on myös yleensä kysymys. Pylväsdiagrammi näyttää TMA:n ja tuoton 15 vuoden periodilla. 12
13 3. Valtimon taajaman aluelämpölaitos 3.1 Lämpölaitos Valtimon taajaman aluelämpölaitoksessa tuotetaan vuodessa lämmitysenergiaa MWh. Lämpölaitoksen pääkattilana on 2,0 MW KPA- kattila ja varalla 2,5 MW ja 1,5 MW POK- kattilat. Tuosta määrästä tuotetaan metsähakkeella lämmitysenergiaa vuodessa MWh ja POK- kattiloilla n MWh. Kesällä lämmitysenergian kulutuksen ollessa vähäistä on laitoksen lämmöntuotantoteho vain 0,2 0,3 MW. Laitoksen KPA- kattila on kesällä liian iso ja lämmitysenergia tuotetaan tällöin öljykattiloilla. Kunta haluaisi päästä kokonaan öljyn käytöstä eroon. Aluelämpölaitoksen nykyinen 2 MW KPA- kattila tulee elinkaarensa päähän lähivuosina. Aluelämpölaitokselle on tehtävä tulevaisuudessa investointeja. 3.2 Yhdysjohto Useissa vastaavissa kuntakohteissa on kesäajan öljyn käytöstä päästy eroon rakentamalla erillinen pienempi aluelämpölaitos ja sille oma aluelämpöverkko. Näiden aluelämpöverkkojen välille rakennetaan yhdysputki jolla verkot kytketään toisiinsa. Pienemmällä lämpölaitoksella tuotetaan lämmitysenergia molempiin verkkoihin toukokuun alusta aina syyskuulle. Varsinaisen lämmityskauden alkaessa verkot eriytetään ja molemmat laitokset tuottavat lämmön omiin verkkoihin. Järjestelyllä päästään öljyn käytöstä eroon ja KPA- kattiloiden vuosihyötysuhteet paranevat huomattavasti. Lisäksi vakavassa lämpölaitoksen tuotantohäiriössä, varmistetaan yhdysjohdolla peruslämmön saatavuus molempiin verkkoihin. 3.3 Valtimon yhdysjohto Hiekkalahden verkon ja taajaman yhdistävän johdon pituus olisi metriä ja investointina euron suuruinen. Yhdysjohdon tehotiheys on 0,39 kw/jm, kuva Yhdysjohto V2. Yhdysjohdon läheisyydessä on kolme asunto-osakeyhtiötä joissa on vesikiertoiset lämmitysjärjestelmät. As Oy Teeriluhti ja As Oy Einolanrinne lämpiävät öljyllä ja As Oy Jussilanpihassa on sähkökattila, liite 2 Asunto-osakeyhtiöiden kytkemiseen yhdysjohtoon tarvitaan oma 472 metriä johto. Johdon rakennustiheysluku on 19,2 r-m 3 /jm ja tehotiheysluku 0,52 kw/jm, kuva Yhdysjohto V Biolämpölaitos 0,5 MW 13
14 Vaihtoehdossa, V3 tutkitaan yhdysjohdon kannattavuutta, jos biolämpölaitos rakennetaan Lukkarinkujan viereiselle pellolle. Lämpölaitokselta rakennetaan yhdysjohto taajaman aluelämpöverkkoon, kuva Yhdysjohto V3. Laitoksen lämpöteho 0,5 MW ja yhdysjohdolle tulee pituutta 774 metriä. Laitoksen käyttämällä hakkeella korvataan taajaman aluelämmön käyttämä vuotuinen öljymäärä litraa sekä As Oy Teeriahon litraa. Yhdysjohtoon liitetään ainoastaan johdon välittömässä läheisyydessä olevat kiinteistöt, kuten As Oy Teeriluhti. Tällöin yhdysjohdon tehotiheysluku on 0,75 kw/jm. Aluelämpöjohdon lämpöhäviöt muodostavat aina ylimääräisiä kustannuksia. Yhtenä ja kunnalle edullisena vaihtoehtona on asentaa 500 kw biokattila nykyiseen lämpölaitokseen. Laitoksen nykyinen 2,5 MW POK- kattila siirretään erilliseen konttiin ja sen paikalle asennetaan 0,5 MW biokattila. 3.5 Aluelämpölaitoksen investointien kustannukset Jos Valtimolla investoidaan lähivuosina vastaavan kokoluokan laitokseen, on 2,5 MW KPA- lämpölaitoksen kustannusarvio tänä päivänä yli euroa. Jos uusitaan pelkästään KPA- kattilalaitteet, automaatio ja sähköistys on kustannusarvio tällöin yli euroa. Laitoksen 2,5 MW KPA- kattilan, arinan, multisyklonin, stokerin ja puhaltimien uusimisen kustannusarvio on tänä päivänä n euroa. Isomman POK- kattilan siirtokustannus erilliseen konttiin on n Uuden 0,5 MW biokattilan investointi nykyiseen lämpölaitokseen on euron kustannus. Lämpölaitoksen öljyn käyttö on maksanut kunnalle tämän päivän öljyn hinnalla yli euroa vuodessa. Metsähakkeen 20 /MWh yksikköhinnalla kunta säästää vuodessa n euroa korvatessaan öljyn hakkeella. Erillisen 0,5 MW biolämpökontin hinta pohjalaattoineen on alle euroa. Kaikissa käytetyissä hinnoissa on alv 0 %. Järvi-Suomen Energiasuunnittelu Oy Pertti Pietikäinen ylikonemestari, ins. 14
15 15
Iin teollisuusalueen Kaukolämpöverkoston alustava suunnittelu helmikuu 2010
Piisilta 1 Micropolis 91100 1(4) Iin teollisuusalueen Kaukolämpöverkoston alustava suunnittelu helmikuu 2010 Laatija Osoite Puh./ fax Sähköposti Planora Oy PL 43 (Voudintie 6) 044 7819 310 etunimi.sukunimi@planora.fi
LisätiedotUUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012
UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon
LisätiedotRajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen
Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö
LisätiedotSIIKAJOEN KUNTA / RUUKIN TAAJAMA Biokaukolämpöenergian kannattavuustarkastelu Syyskuu 2010
1(6) SIIKAJOEN KUNTA / RUUKIN TAAJAMA Biokaukolämpöenergian kannattavuustarkastelu Syyskuu 2010 Osoite: Puh/fax Sähköposti: PL 43 (Voudintie 6) (08)-5625 100 etunimi.sukunimi@planora.fi 90401 OULU (08)-376
Lisätiedotwww.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)
Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3
LisätiedotSuur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä
Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen
LisätiedotTaksan määräytymisen perusteet
Kunnanhallitus 25 24.02.2004 Kunnanhallitus 30 16.03.2004 ALUELÄMPÖLAITOKSEN TAKSA 16/03/031/2004 419/53/2002 KH 25 Kj:n ehdotus: Päätös: Kunnanhallitukselle jaetaan aluelämpölaitoksen taksan määräytymisperusteet
LisätiedotSelvityksen tausta ja toteutus (1/2)
Lämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Yhteenveto 2014 Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Energiaratkaisujen kannattavuutta arvioidaan perinteisesti laskelmilla, joilla määritetään
LisätiedotTiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009
Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna
LisätiedotKaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä
Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä 1 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja
LisätiedotLimingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo
Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Tarkasteluissa on käytetty seuraavia lähtö- ja oletusarvoja: n yksikköhinta: /MWh sisältö
LisätiedotTUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus)
TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) Uusiutuvan energian käytön lisääminen Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa Pekka Pääkkönen Iin Micropolis Oy Tausta EU:n ja Suomen ilmasto- ja energiastrategiat
LisätiedotPienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi
PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset
LisätiedotTietoja pienistä lämpölaitoksista
Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja
LisätiedotBB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille
BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille Tilanne Suomessa Lämmitys ja rakennuskanta puolet rakennuksista on kaukolämpöalueen
LisätiedotLähilämpöä Teiskossa. 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa
Lähilämpöä Teiskossa 27.9.2011 Juha Hiitelä Metsäkeskus Pirkanmaa Puulämpöä Pirkanmaalle Pirkanmaan metsäkeskus hallinnoi Hankeaika 1.12.2007 30.11.2012 Keskeisin tavoite on lisätä puun käyttöä maatilojen
LisätiedotYhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.10.2007. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006
Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.0.2007 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006 LÄMPÖLAITOSKYSELY 6/83/2007 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö K. Luoma 3.0.2007 (2) LÄMPÖLAITOSTIEDOT VUODELTA
LisätiedotSisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta. Simpeleen Lämpö Oy. Kaukolämpö lämmitysvaihtoehtona Simpeleellä.
1 Sisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta... 1 2. Simpeleen lämpö Oy lämmön toimitus ja tuotanto... 2 3. Kaukolämmön hinta Simpeleellä, perusmaksu ja kulutusmaksu,... sekä vertailu
LisätiedotUusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen
Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään
LisätiedotEnergiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä.
8.2.211 Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.1.211) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä Seppo Tuomi TTS Yleistä raportista Selvityksen tavoite, käyttötarkoitus ja kohderyhmä
LisätiedotAlue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012
Alue & Yhdyskunta Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Helsinki 2013 Sisältö 1 Taustaa... 2 2 Muuntokertoimet... 3 3 Lämpölaitosten yhteystietoja... 4 4 Lämmön tuotanto, hankinta ja myynti...
LisätiedotAurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy
Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk
LisätiedotKiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset
Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista
LisätiedotKANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma
KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma RAPORTTI Miro Kivioja Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681
LisätiedotHIEKKALAHDEN ALUELÄMMITYKSEN SELVITYSTYÖ, vaihe II
HIEKKALAHDEN ALUELÄMMITYKSEN SELVITYSTYÖ, vaihe II Anssi Kokkonen 13.12.2013 AvainEnergia Oy Patteristontie 21 80400 Ylämylly Puh. 050 408 0542 anssi.kokkonen@avainenergia.fi www.avainenergia.fi Y-tunnus:
LisätiedotHake- ja pellettikattilan mitoitus
Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen
LisätiedotAsiakkaalle tuotettu arvo
St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotHybridilämmitys kiinteistökohteissa
Hybridilämmitys kiinteistökohteissa 31 m, v. 2016 40 henkilöä perustettu 1984 toimitilat Espoossa Tuotteina mm. Mitsubishi Electric, Gree ja Alpha Innotec Scanofficen menestystekijät: toimivat tuotteet
LisätiedotAURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)
LisätiedotPelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa
Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden
LisätiedotBiokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy
Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut
LisätiedotLämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut
Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)
LisätiedotUusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella
Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA
LisätiedotParikkalan kunta. Varatehoselvitys
Parikkalan kunta 1/8 Parikkalan kunta 30.01.2014 Ville Korpinen Kangasvuorentie 10 FIN-40320 JYVÄSKYLÄ FINLAND Tel. +358-14-4467 111 Fax +358-14-4467 123 Parikkalan kunta 2/8 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto...
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotLämmityskustannus vuodessa
Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto
LisätiedotELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU
ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki
LisätiedotBB 24/7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut kiinteistön omistajille
BB 24/7 Businesta Bioenergiasta Biometalli-hankkeen palvelut kiinteistön omistajille Tilanne Suomessa Lämmitys ja rakennuskanta puolet rakennuksista on kaukolämpöalueen ulkopuolella 2,8 miljoonaa suomalaista
LisätiedotTEHOLANTA SEMINAARI Biokaasun tuotannon kannattavuus
TEHOLANTA SEMINAARI 11.12.2018 Biokaasun tuotannon kannattavuus Erika Winquist Siipikarjaliiton seminaari 25.10.2017 Biokaasun tuotannon kannattavuus Esimerkkitilat Broileri-, kalkkuna ja munatila Biokaasulaitokset
Lisätiedotb = Liittymismaksun tilaustehoon sidottu vakio-osa b2 = 216 b3 = 130 b4 = 87 b5 = 61
LÄMPÖHINNASTO 1.1.2018 1(5) LIITTYMISMAKSUHINNASTO 1.1.2018 ALKAEN Kaukolämpöön liittäminen on mahdollista lämpöyhtiön kaukolämpöalueilla seuraavin ehdoin: Asiakas maksaa Varkauden Aluelämpö Oy:n kaukolämpöverkkoon
LisätiedotTuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus. As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8
Tapio Tarpio Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8 Tausta Asuinrakennuksen suurin lämpöhäviö on ilmanvaihto Koneellisessa poistossa tattava riittävä korvausilman saanti
LisätiedotBL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta
BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta Tuulipuiston investointi ja rahoitus Tuulipuistoinvestoinnin tavoitteet ja perusteet Pitoajalta lasketun kassavirran pitää antaa sijoittajalle
LisätiedotBIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation
BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat
LisätiedotRakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009
Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia
LisätiedotTuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus
Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8 Tausta Asuinrakennuksen suurin lämpöhäviö on ilmanvaihto Koneellisessa poistossa tattava riittävä korvausilman saanti Ulkoa tuleva
LisätiedotBIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET
BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin
LisätiedotSÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU
RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET
LisätiedotNäkökulmia lämmitystapamuutoksiin ja lämpöpumput lämmityksessä. Sami Seuna
Näkökulmia lämmitystapamuutoksiin ja lämpöpumput lämmityksessä Sami Seuna Lämmönjakoverkko ja energiatarpeen suuruus oleellisia, mutta ota huomioon myös Energian hinnat? Korkotaso? Energiansäästöinvestoinnin
LisätiedotLämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS. asuntoyhtiöille
Lämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS asuntoyhtiöille Lämpöä sisään, lämpöä ulos Lämmön lähteet Lämpöhäviö 10-15% Aurinkoa 3-7% Asuminen 3-6% Lattiat 15-20% Seinät 25-35% Ilmanvaihto 15-20% Talotekniikka LÄMPÖÄ
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotRASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT
RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...
LisätiedotMaalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin
Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä
LisätiedotLämpöyrittäjyyden merkitys Uusiutuvia energiaratkaisuja yrityksille palveluna Helsinki, Postitalo Timo Määttä
Lämpöyrittäjyyden merkitys Uusiutuvia energiaratkaisuja yrityksille palveluna Helsinki, Postitalo Timo Määttä Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin ja kestäviin valintoihin.
LisätiedotEnergia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija
Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen
LisätiedotJukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry
Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit
LisätiedotKAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN (Suunnitelma 2.12.2014 )
KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN (Suunnitelma 2.12.2014 ) Kuntalaki vaatii, että kunta yhtiöittää sellaisen liiketoimintansa, joka toimii markkinoilla kilpailu-tilanteessa. Tällaista toimintaa Siikalatvan
LisätiedotLÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE
LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE Lämpöyrittäjä-tulokas kilpailusarja (enintään 2 vuotta lämpöyrittäjänä toimineet) 1. Yrityksen perustiedot Lämpöyrittäjien nimet, yrityksen tai osuuskunnan nimi:
LisätiedotHANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA
HANHIKOSKI Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi 16.10.2013 1 TAUSTAA Hanhikosken saneerauksen esiselvitys, raportti 9.8.2010 esitelty Kunnanhallitukselle 9.8.2010 Kunnanvaltuustolle
LisätiedotRyhtyisinkö lämpöyrittäjäksi?
Ryhtyisinkö lämpöyrittäjäksi? 22.2.2018 Urpo Hassinen Lämpöyrittäjyys Suomessa Ensimmäiset laitokset perustettu 1992 Lämpöyrityksiä 2016 oli yli 300 kpl ja hoidettavia kohteita 609 kpl Yleisimmin toiminta
LisätiedotYhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015
Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3
LisätiedotUusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy
Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö
LisätiedotPuhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa
Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ORGANISAATIO OSUUSKUNTAKOKOUS HALLITUS Hallituksen puheenjohtaja Teuvo Hirvonen RAAKA-AINEHANKINTA Metsäpäällikkö Tuomo Turunen HENKILÖSTÖ- JA TALOUSHALLINTO Hallintopäällikkö
LisätiedotSähkömarkkinan muutosten haasteet lämpöpumppujen mitoitukselle ja kannattavuudelle. SULPU Lämpöpumppuseminaari Esa Muukka Nivos Energia Oy
Sähkömarkkinan muutosten haasteet lämpöpumppujen mitoitukselle ja kannattavuudelle SULPU Lämpöpumppuseminaari 28.11.2017 Esa Muukka Nivos Energia Oy ENERGIAMARKKINA ON MURROKSESSA Esityksen on tarkoitus
LisätiedotNaavatar yhteistyössä
Naavatar yhteistyössä Tuotekehitys ja tutkimus Lämmönsiirtimet Talteenoton keruuyksiköt ja puhaltimet Lämpöpumput ja varaajat Kiertovesipumput Myynti, toteutus, automaatio ja käyttöpalvelut Schneider Electric
LisätiedotVoimalaitos prosessit. Kaukolämpölaitokset 1, Tuomo Pimiä
Voimalaitos prosessit Kaukolämpölaitokset 1, 2015. Tuomo Pimiä Sisältö Kaukolämpölaitokset Johdanto Tuntivaihtelu käyrä Peruskuormalaitos Huippukuormalaitos Laitoskoon optimointi Pysyvyyskäyrä Kokonaiskustannus
LisätiedotNaavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin
Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Hydrocell Oy Energiansäästön, lämmönsiirron ja lämmöntalteenoton asiantuntija www.hydrocell.fi NAAVATAR järjestelmä
LisätiedotEnergiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä
Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry - Suomen Kiinteistöliitto Paikallinen vaikuttaja - Vahva valtakunnallinen
LisätiedotKAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS
KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen
LisätiedotLämpölaitostekniikkaa. Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke
Lämpölaitostekniikkaa Nurmes 1.2.2012 Esa Kinnunen Biomas-hanke 1 Laiteratkaisut ja polttotekniikka Uusi vai vanha? Kontti vai kiinteä? Stokerin toimintaperiaate Polttoaineen varastointi ja siirto varastosta
LisätiedotUudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO
Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Esityksen sisältö Aurinkoenergia Savosolar keräimet Aurinkolämpöenergiaa maailmalla Aurinkolämpöhankkeita Etelä-Savossa
LisätiedotPARGAS FJÄRRVÄRME AB - LÄMPÖTARIFFI 1.1.2014 PARAISTEN KAUKOLÄMPÖ OY Rantatie 28 21600 PARAINEN 1(5)
21600 PARAINEN 1(5) YLEISTÄ Paraisten Kaukolämpö Oy:n hinnoittelu perustuu kolmeen tariffipohjaiseen maksuun: Liittymismaksu Perusmaksu Energiamaksu on kertaluonteinen maksu, jonka asiakas maksaa liittyessään
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1
ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ENERGIAN KÄYTTÖ KESKI-SUOMESSA Tyypillisen asuinkiinteistön energiankäyttö 100 vrk ei tarvita lämmitystä lämpimän käyttöveden lisäksi
LisätiedotEnergiaRäätäli Suunnittelustartti:
EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön
LisätiedotEnergiansäästö viljankuivauksessa
Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve
LisätiedotÖljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP
Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP Uudis Alue Saneeraus PELLETTIALAN YDINVIESTI Pelletillä voidaan lämmittää koteja 7 TWh Suomessa vuonna 2020 Suomen pellettitase,
LisätiedotHyvän pientalon rakentamisen perusteita. Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja
Hyvän pientalon rakentamisen perusteita Kajaanin kaupunki Rakennusvalvonta Kari Huusko Rakennustarkastaja Rakennusprojekti Oman talon rakentaminen on meille useimmille elämän ylivoimaisesti suurin ja tärkein
LisätiedotENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri
ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA Pentti Kuurola, LVI-insinööri Tavoitteet ja termejä Tavoite Ylläpitää rakennuksessa terveellinen ja viihtyisä sisäilmasto Lämmitysjärjestelmän mitoitetaan
LisätiedotLämpöyrittäjyydestä elinvoimaa kuntiin
Lumen 1/2017 TEEMA-ARTIKKELI Lämpöyrittäjyydestä elinvoimaa kuntiin Antti Sirkka, insinööri (AMK), projektipäällikkö, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, ACE-ryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu Asiasanat:
LisätiedotCase: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo. Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy
Case: Suhmuran maamiesseuran viljankuivaamo Juha Kilpeläinen Karelia AMK Oy Esimerkkikuivuri - Yhteisomistuksessa oleva kuivuri, osakkaita noin 10 - Vuosittainen kuivattava viljamäärä n. 500 tn - Antti-alipainekuivurikoneisto,
LisätiedotTOIVAKAN KUNTẠ. TARJOUSPYYNTO. Kiinteän polttoaineen lampökeskuksen polttoaineen toimituksesta ja laitoksen käytöstä
TOIVAKAN KUNTẠ. TARJOUSPYYNTO Kiinteän polttoaineen lampökeskuksen polttoaineen toimituksesta ja laitoksen käytöstä 2 SISALL YSLUETTELO 1 TILAAJA 3 2 TARJOUSTEN KOHDE 3 3 TARJOUKSESSAHUOMIOITAVAA 3 4 POLTTOAINEEN
LisätiedotKooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa
Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu
LisätiedotJULKISTEN YLI 5 %:N TUOTON KOHTEIDEN EDISTÄMINEN. Aurinkofoorumi Green Energy Green Energy Show
JULKISTEN YLI 5 %:N TUOTON KOHTEIDEN EDISTÄMINEN Aurinkofoorumi 9.5.2017 Julkisten yli 5 %:n tuoton kohteiden edistäminen 14.2. Kunnat: Asetettujen kuntasitoumusten ottamien tosissaan odottaminen ei auta
LisätiedotTOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA
TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 2: 70-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 2 on vuonna 1974 rakennettu yksikerroksinen, 139 m², omakotitalokiinteistö,
LisätiedotEnergia-ja Huoltotalo Järvi
23.4.2013 Ari Järvi Energia-ja Huoltotalo Järvi Perustettu 1964 Tällä hetkellä työllistää 15 henkilöä Valurin liikekeskuksessa toimipaikka Kokonaisvaltaista palvelua tuotemyynnistä asennukseen ja siitä
LisätiedotScanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin
Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.
LisätiedotFInZEB-kustannuslaskenta
FInZEB-kustannuslaskenta Asuinkerrostalo ja toimisto Teemu Salonen, Optiplan Oy 5.2.2015 1 Sisältö Laskennan lähtötiedot Ratkaisuvaihtoehtojen kannattavuus Herkkyystarkastelut Kustannusoptimaalisuuteen
LisätiedotTIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001
TIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Lokakuu 2001 TAUSTAA Tämän tilaston lähdeaineisto perustuu Suomen Kuntaliiton kesällä 2001 tekemään kyselyyn, joka osoitettiin
LisätiedotHyvinkään Lämpövoima. Vastuulliset lämmitysratkaisut ja palvelut hyvinkääläisille Asiakkuus- ja verkostopäällikkö Sami Pesonen Hyvinkään Lämpövoima Oy
Hyvinkään Lämpövoima Vastuulliset lämmitysratkaisut ja palvelut hyvinkääläisille Asiakkuus- ja verkostopäällikkö Sami Pesonen Hyvinkään Lämpövoima Oy Palvelemme Hyvinkääläisiä vastuullisesti Visio (ja
LisätiedotJA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t )
Annuiteettimenetelmä Investoinnin hankintahinnan ja jäännösarvon erotus jaetaan pitoaikaa vastaaville vuosille yhtä suuriksi pääomakustannuksiksi eli annuiteeteiksi, jotka sisältävät poistot ja käytettävän
LisätiedotHankesuunnitelman liite 11. Sipoonlahden koulu. Energiantuotantoratkaisut Page 1
Hankesuunnitelman liite 11 Sipoonlahden koulu Energiantuotantoratkaisut 27.9.2016 Page 1 Energiatuki Kunnalle TEM:n ja ELY-keskuksen energiatuet ovat ainoat tällaisiin pienehköihin hankkeisiin. Puhelinkeskustelu
LisätiedotTietoja pienistä lämpölaitoksista
Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2010 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2010 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja
LisätiedotSuomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.
. Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen
Lisätiedot[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö
[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja
LisätiedotRakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy
Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET
LisätiedotLÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE
LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE Lämpöyrittäjä-osaaja kilpailusarja (yli 2 vuotta lämpöyrittäjänä toimineet) 1. Yrityksen perustiedot Lämpöyrittäjien nimet, yrityksen tai osuuskunnan nimi: Osoite:
LisätiedotValtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 2019 Ossi Porri
Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 2019 Ossi Porri Esitysmateriaalit Leanheat-yritys kahdella sivulla Tekoälysäädön toimintaperiaate Mitä tehdään ja mitä on saatu aikaiseksi? Yhteenveto ja käytännön
LisätiedotNYKYAIKAINEN ÖLJYLÄMMITYS/AURINKOÖLJYLÄMMITYS
NYKYAIKAINEN ÖLJYLÄMMITYS/AURINKOÖLJYLÄMMITYS Nykyaikainen öljylämmitys tarjoaa perinteisen kevytöljyn lisäksi mahdollisuuden käyttää lukuisia muitakin energiavaihtoehtoja kuten: - bioöljy - aurinkoenergia
LisätiedotSähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön
Lisätiedot