Esteettömyyden reitit ja alueet - toimintamalli (ESTERI)

Transkriptio

1 Heljä Aarnikko, Katja Hyökki-Kotilainen Esteettömyyden reitit ja alueet - toimintamalli (ESTERI) Kehittämisselvitys Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 47/2008

2 Heljä Aarnikko, Katja Hyökki-Kotilainen Esteettömyyden reitit ja alueet - toimintamalli (ESTERI) Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 47/2008 Tiehallinto Helsinki 2008

3 Verkkojulkaisu pdf ( ISSN TIEH TIEH v TIEHALLINTO Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelin

4 Heljä Aarnikko, Katja Hyökki-Kotilainen: Esteettömyyden reitit ja alueet toimintamalli (ESTERI). Helsinki Tiehallinto, Keskushallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 47/2008, 50 s. + liitt. 3 s. ISSN , TIEH v. Asiasanat: ESTEETTÖMYYS; LIIKKUMINEN; IKÄRYHMÄT; HÄMEEN TIEPIIRI Aiheluokka: 11 TIIVISTELMÄ Väestörakenteen ikääntyessä esteettömyyden huomioiminen jokapäiväisessä liikkumisympäristössä on yhä merkittävämpää. Tämän selvitystyön tarkoituksena on ollut muodostaa toimintamalli, jonka avulla esteettömyyden tarvetta ja toimintaympäristön muutosta voidaan seurata tiepiirin alueella. Esiteltävän menettelytavan tavoitteena on pystyä tunnistamaan esteettömyyden kannalta tärkeitä alueita ja reittejä tiepiireissä. Mallissa lähestymistapa on asiakaslähtöinen. Tarkasteltavia keskeisiä asiakasryhmiä ovat: lapset ja nuoret (0-14 v.), ikääntyneet (yli 65 v.), seniorit (yli 75 v.) ja muut liikkumis- ja toimimisesteiset. Perustan menettelylle muodostivat Tiehallinnon käytettävissä olevat paikkatiedot ja muut julkisesti saatavilla olevat tiedot. Keskeisiä tietolähteitä olivat Tilastokeskuksen väestötiedot ja ennusteet, rakennus- ja huoneistorekisteri, tierekisteriaineisto, valmiit liikenneselvitykset sekä Kuntaliiton ja kuntien Internet-sivut. Selvitystyön yhteydessä toimintamallin käyttöä havainnollistettiin Hämeen tiepiirin alueella sijaitsevassa kahdessa kohdekunnassa. Kohdekunnat valittiin piiritason väestökehitys-, ikärakenne, aluerakenne- ja tieverkon palvelutasotarkastelujen jälkeen. Toinen kunta edustaa väestöllisesti voimakkaasti kasvavaa ja toinen taantuvaa kuntaa. Kuntatasoisen jatkotarkastelun perusteella pystyttiin sekä Ylöjärveltä että Sysmästä osoittamaan erityisesti vanhuksia ja liikkumis- ja toimimisesteisiä palvelevia esteettömyyden kannalta merkittäviä reittejä ja niiden kehittämistarpeita mm. hoidon ja ylläpidon osalta. Toimintamallin avulla voidaan määritellä esteettömyyden kannalta kriittisiä alueita ja reittejä yhtenäisesti tiepiirin alueella. Tarpeiden tunnistaminen ja kohdentaminen helpottaa tarvittavien toimenpiteiden kohdistamista tulevassa suunnittelutyössä. Hyödyntämiskohteita ovat mm. yleissuunnittelu, liikenneturvallisuussuunnitelmat, hoidon alueurakat, hoito- ja ylläpitosuunnitelma, kevyttä liikennettä ja liikenneturvallisuutta koskevien aloitteiden käsittely, esteettömyyskartoitusten kohdentaminen, kevyen liikenteen väylien ylläpitoluokitusten laadinta ja erilaisten suunnitelmien auditointitarpeen arviointi ennen niiden toteuttamista.

5 ESIPUHE Tiehallinnossa on viime vuosina kiinnitetty kasvavassa määrin huomiota esteettömyyteen. Vuonna 2002 laadittiin esteettömyyskartoitusohje, jonka avulla tiepiirien on mahdollista kartoittaa esteettömyyden ongelmakohdat. Keväällä 2007 valmistui Tiehallinnon keskushallinnon, Hämeen tiepiirin, Tampereen kaupungin ja Helsingin kaupungin yhteistyönä KUNTOELSA - projekti, jossa tarkasteltiin esteettömyyden integrointia kunnossapitoon (eli hoitoon ja ylläpitoon). Aiemmissa aiheeseen liittyvissä selvityksissä on noussut esille reittimalliajattelu, jossa ideana on määrittää, mitkä alueet tai reitit (esim. tiepiirissä, seutukunnassa, kunnassa) ovat esteettömyyden kannalta kriittisiä. Tässä projektissa tarkoituksena oli laatia toimintamalli, jolla esteettömyyden tarve voidaan reitti- tai aluekohtaisesti määritellä ja jatkossa myös seurata esteettömyyden tilaa. Selvitystyön yhteydessä toimintamallin käyttöä havainnollistettiin Hämeen tiepiirin alueella sijaitsevassa kahdessa kohdekunnassa. Selvitys tehtiin osin Tiehallinnon Ekotehokas ja turvallinen - tutkimusteeman rahoituksella. Työtä ohjasi Katja Levola Hämeen tiepiiristä sekä ohjausryhmä, johon kuului Tiehallinnon Läntisen yhteistyöalueen (HTUV) asiantuntijoita. Ohjausryhmätyöhön osallistuivat: - Erika Helin, Hämeen tiepiiri - Marketta Hyvärinen, Hämeen tiepiiri - Nina Jääskeläinen Turun tiepiiri - Jaakko Klang, Turun tiepiiri - Jenni Rautiainen, Uudenmaan tiepiiri Sito Tampere Oy:ssä työstä ovat vastanneet HM/ins Heljä Aarnikko ja HM/tradenomi Katja Hyökki-Kotilainen. Tampereella Tiehallinto

6 Esteettömyyden reitit ja alueet -toimintamalli 7 Sisältö I LÄHTÖKOHDAT 9 1 ESTEETTÖMYYS JA LIIKKUMISYMPÄRISTÖ 9 2 TAVOITTEET 10 3 TIEHALLINTO JA ESTEETTÖMYYS Esteettömyys tavoitteissa ja toimintalinjoissa Tienpidon tavoitteet ja hoidon ja ylläpidon toimintalinjat Hoito- ja ylläpitoluokitus Ympäristöohjelman tavoitteet Esteettömyyspuutteiden tunnistaminen ja parantaminen Esteettömyys ja asiakasryhmien tarpeet 15 II TOIMINTAMALLI 16 4 PERIAATTEET JA LÄHTÖAINEISTO Ikärakenteen kehitys Liikennejärjestelmän ominaisuuksia Joukkoliikenteen saavutettavuus Kevyen liikenteen verkosto Johtopäätökset Kuntakohtaisia tarkasteluja Ikääntyneiden ja lasten sijoittuminen Palvelujen sijoittuminen Joukkoliikenne Valaistus Väylätyyppi Nopeusrajoitukset Talvihoito Johtopäätökset analyyseistä Esteettömyyden kannalta merkittävien reittien tunnistaminen Ylöjärvi Sysmä 48 6 MALLIN RAKENNE JA HYÖDYNTÄMINEN 49 7 LIITTEET 50

7 8 Esteettömyyden reitit ja alueet -toimintamalli Kuvaluettelo Kuva 1. Väestön ikärakenne ja yli 65 vuotiaiden prosentuaalinen osuus Hämeen tiepiirin kunnissa Kuva 2 Yli 65 -vuotiaiden % -osuus Hämeen tiepiirin kunnissa 2007 ja Kuva 3. Yli 65 -vuotiaiden % -osuus Hämeen tiepiirin kunnissa 2007 ja Kuva 4. Väkiluvun ennustettu kehitys Hämeen tiepiirissä vuoteen 2015 mennessä Kuva 5. Väkiluvun ennustettu kehitys Hämeen tiepiirissä vuoteen 2030 mennessä...21 Kuva 6. Hämeen tiepiirin kuntien saavutettavuusluokitus Kuva 7. Koulut, tilastolliset taajamat ja kevyen liikenteen verkosto Hämeen tiepiirin alueella Kuva 8. Ikääntyneiden ja lasten keskittyminen Ylöjärvellä Kuva 9. Ikääntyneiden ja lasten keskittyminen Sysmässä Kuva 10. Palveluiden sijoittuminen Ylöjärvellä Kuva 11. Palveluiden sijoittuminen Sysmässä Kuva 12. Linja-autoliikenteen reitit sekä 500 metrin ja 1000 metrin saavutettavuusvyöhykkeet Kuva 13. Palveluiden sijoittuminen Sysmässä Kuva 14. Linja-autoreittien vuorotarjonta Sysmässä Kuva 15. Valaistut tieosuudet Ylöjärvellä Kuva 16. Valaistut tieosuudet Sysmässä Kuva 17. Väylätyypit Ylöjärvellä Kuva 18. Väylätyypit Sysmässä Kuva 19. Nopeusrajoitukset Ylöjärvellä Kuva 20. Nopeusrajoitukset Sysmässä Kuva 21. Ajoratojen talvihoitoluokat Ylöjärvellä Kuva 22. Ajoratojen talvihoitoluokitus Sysmässä Kuva 23. Esteettömyyden kannalta keskeinen reitti Kuruntiellä Kuva 24. Esteettömyyden kannalta keskeiset käytävät Ylöjärvellä Kuva 25. Viljakkalan keskustan sisääntuloväylät esteettömyystarkastelun kohteena...47 Kuva 26. Sysmässä ikääntyneet ovat hajautuneet ja palvelut pääosin keskustassa. Keskeistä esteettömyyden turvaamisen kannalta on etenkin linja-autopysäkille pääsyn turvaaminen Taulukkoluettelo Taulukko 1. Talvihoitoluokitus...13 Taulukko 2. Koekäytössä olevat esteettömyysindikaattorit Taulukko 3. Koko väestömäärän sekä yli 65 vuotiaiden ja yli 75 vuotiaiden määrän kehitys eniten asukkaita menettävissä ja kasvattavissa kunnissa Taulukko 4. Ikääntyneiden ja lasten määrä tihentymien ulkopuolella....30

8 Esteettömyyden reitit ja alueet toimintamalli 9 ESTEETTÖMYYS JA LIIKKUMISYMPÄRISTÖ I LÄHTÖKOHDAT 1 ESTEETTÖMYYS JA LIIKKUMISYMPÄRISTÖ Liikkumisympäristön esteettömyyden tarve on noussut yhä voimakkaammin esille väestön ikääntyessä. Esteetön liikkumisympäristö tukee ikääntyneiden, liikkumis- ja toimimisesteisten mahdollisuuksia omatoimiseen ja itsenäiseen elämään. Esteetön ympäristö on helppokäyttöinen, mikä parantaa kaikkien jalankulkijoiden viihtyisyyttä ja turvallisuuden tunnetta. Liikkumis- ja toimimisesteisiä ovat henkilöt, joiden kyky liikkua, toimia tai kommunikoida itsenäisesti on sairauden, vamman, ikääntymisen tai muun syyn johdosta heikentynyt väliaikaisesti tai pysyvästi. Liikkumis- tai toimimisesteisyys voi olla näkyvää tai näkymätöntä, ja liittyä esimerkiksi liikkumiskykyyn, aistien toimintaan, ymmärtämis- ja oppimiskykyyn, allergiaan tai muihin liikkumista ja matkustamista hankaloittaviin tekijöihin. Liikkumisesteisyys ei aina liity ikään, sairauteen tai vammaan. Esimerkiksi raskaiden kantamusten tai pienten lasten kanssa liikkuvat matkustajat kokevat monenlaisia liikkumisesteitä. (Tiehallinto: ELSA -Esteettömyyden strategia, s.15) Esteettömän liikkumisympäristön tarve kasvaa, kun väestö ikääntyy. Tilastokeskuksen mukaan yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan nykyisestä 16 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja pysyvän lähes samana seuraavat kymmenen vuotta. Alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä pienenee puolestaan nykyisestä 17 prosentista 15,5 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. Samassa ajassa työikäisten osuus väestöstä pienenee nykyisestä 66,5 prosentista 57,5 prosenttiin. Työikäisten määrä alkaa vähentyä vuonna 2010, jolloin sotien jälkeiset suuret ikäluokat siirtyvät eläkeikään. Yli 85-vuotiaiden osuuden väestöstä ennustetaan nousevan viime vuodenvaihteen 1,8 prosentista vuoteen 2040 mennessä 6,1 prosenttiin. Siten heidän määränsä nousee nykyisestä :sta :een. (Tilastokeskus: Esteettömän liikkumisympäristön merkitys korostuu myös ajokortillisten seniorien määrän kasvun myötä. Ajoneuvohallintokeskuksen teettämän ajokorttitilaston mukaan yli 65 vuotiaille myönnettyjen ajokorttien määrä on kasvanut 1990-luvun alusta vuoteen 2007 mennessä 6 %:sta 12 %:iin kaikista myönnetyistä ajokorteista. Myös yli 75 vuotiaille myönnettyjen ajokorttien määrä on lisääntynyt 90 luvulta lähtien, mutta hieman maltillisemmin, yhdestä %:sta 3 %:iin kaikista myönnetyistä korteista. Tutkintotilaston mukaan ajokorttitutkinnon suorittaneiden naisten määrä on ollut 2000 luvulla lievässä kasvussa ja tutkinnon suorittaneiden miesten prosentuaalinen määrä saman verran laskussa. Miehet suorittavat kuitenkin edelleen suurimman osan, noin 60 %:a tutkinnoista. (Ajoneuvohallintokeskus: ) Esteettömyys on ollut esillä uudistettaessa kunnossapitotoimintaa säätelevää lainsäädäntöä. Katu- ja yleisten alueiden toimintaa säätelevässä nk kunnossapitolaissa edellytetään, että kunnossapidon tason määräytymisessä on huomioitava mm jalankulkijoiden tarpeet ja esteettömyys. Maantei-

9 10 Esteettömyyden reitit ja alueet -toimintamalli TAVOITTEET tä koskevan maantielain yhtenä tavoitteena on, että eri väestöryhmien (kuten lapset, vanhukset ja liikuntarajoitteiset) erilaisiin liikkumistarpeisiin peruspalvelujen saavuttamiseksi on tienpidossa kiinnitettävä huomiota. 2 TAVOITTEET Työn tavoitteena on muodostaa toimintamalli, jonka avulla esteettömyyden tarvetta ja toimintaympäristön muutosta voidaan seurata. Tarkoituksena on esittää menetelmä esteettömyyden kannalta tärkeiden reittien tai alueiden tunnistamiseksi tiepiirien alueella. Perinteisesti tarkastelun kohteena on ollut investointien tarpeen arviointi. Tässä selvityksessä painopiste on jokapäiväisten liikkumismahdollisuuksien turvaamisessa hoidon ja ylläpidon keinoin. Lisäksi esitetään, miten auditointia, palautteita ja vuorovaikutusta käyttäjäryhmien kanssa voidaan hyödyntää. Perustan arvioinnille muodostavat Tiehallinnon käytettävissä olevat paikkatiedot ja muut julkisesti saatavilla olevat tiedot. Asiakaslähtöisyys on yksi Tiehallinnon keskeisistä toimintaperiaatteista. Tässä selvityksessä tarkasteltavia keskeisiä asiakasryhmiä ovat: lapset ja nuoret (0-14 v.) ikääntyneet (yli 65 v.) seniorit (yli 75 v.) liikkumisesteiset autottomat ja riippumattomat Toimintamallilla saatavia tuloksia havainnollistetaan Hämeen tiepiirin kahdessa kohdekunnassa. Tarkoituksena on kuvata toimintamalli siten, että sen avulla voidaan esteettömyyden kannalta kriittiset alueet / reitit määritellä yhtenäisesti eri tiepiirien alueilla. 3 TIEHALLINTO JA ESTEETTÖMYYS 3.1 Esteettömyys tavoitteissa ja toimintalinjoissa Tiehallinnon tavoitteena on kehittää valtion omistamaa tieinfrastruktuuria liikennejärjestelmän osana siten, että: - jalankulku- ja pyöräily-ympäristö on mahdollisimman esteetön ja turvallinen kaikille väestöryhmille - joukkoliikenteeseen liittyvä infrastruktuuri luo mahdollisuudet esteettömille matkaketjuille - liikenneympäristö on turvallinen myös iäkkäille autoilijoille ja - tienkäyttäjille tarkoitetut palvelut ovat liikkumis- ja toimimisesteisten autoilijoiden saavutettavissa. Tieliikennettä palvelevan informaation kehittämisessä otetaan huomioon kaikki väestö- ja liikkujaryhmät. (ELSA -Esteettömyyden strategia, s.26)

10 Esteettömyyden reitit ja alueet toimintamalli 11 TIEHALLINTO JA ESTEETTÖMYYS Tienpidon tavoitteet ja hoidon ja ylläpidon toimintalinjat Tienpidon tavoitteiden mukaan esteettömyys on toiminnan tavoitteena oleva liikenneympäristön ominaisuus. Tiehallinnossa pyritään luomaan mahdollisimman esteetöntä ja selkeää liikenneympäristöä. Kevyen ja joukkoliikenteen olosuhteita kehitettäessä parannetaan pysäkkejä, tehostetaan kevyen liikenteen väylien talvihoitoa ja varmistetaan jalankulkureittien jatkuvuus ja pintojen tasaisuus. Liikkumista helpottaa myös turvallisuuden parantaminen, esimerkiksi liikennemuotojen erottelun, valaistuksen ja työmaajärjestelyjen avulla. Kunnossapidon osalta esteettömyyden merkittävyyttä on painotettu talvihoidossa ja kulkupintojen tasaisuudessa. Talvihoidon toimintalinjojen mukaan: Tienkäyttäjäryhmät ja niitä palvelevat väylät ja väylän osat ovat tasavertaisessa asemassa hoidon laatutasoa määritettäessä. Hoitotoimenpiteiden jälkeen palvelutaso mahdollistaa myös liikuntarajoitteisten henkilöiden liikkumisen kevyen liikenteen väylillä. Riittävän hyvällä kevyen liikenteen väylien ja bussipysäkkien hoidolla edistetään kevyen liikenteen roolia. Kevyen liikenteen erityistarpeet otetaan huomioon myös ajoratojen piennaralueiden hoidossa. Kevyen liikenteen väylien ylläpidon toimintalinjoissa esteettömyydestä mainitaan seuraavasti: Asiakasryhmät pyritään pitämään kiinteämmin toiminnan linjausten perustana ja tuomaan esteettömyys kiinteäksi osaksi ylläpitoa. Kevyen liikenteen väylien käyttäjät jaetaan Tiehallinnon yleisestä ryhmittelystä poiketen kahteen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän muodostavat kevyen liikenteen väylien palvelutasoa mitoittavat asiakasryhmät, joita ovat työ-, koulu- ja asiointimatkapyöräilijät, kuntopyöräilijät, ikääntyneet, liikunta- ja aistirajoitteiset, lapset, muut jalankulkijat ja lastenrattaiden kanssa kulkevat. Toisessa ryhmässä ovat erityistarveliikkujat, kuten kilpapyöräilijät, pyöräretkeilijät, rullaluistelija, lenkkeilijät ja sauvakävelijät, muut urheiluliikkujat ja mopoilijat. Käyttäjäryhmät huomioidaan väyläverkon luokittelussa ja sitä kautta tavoitteellisen palvelutason määrittelyssä. Käyttäjäryhmien ja niiden tarpeiden perusteella on linjauksissa myös painotettu heille kriittisimpiä ongelmia ja vauriotyyppejä. Kunnossapidon yhteydessä väylien esteettömyys tarkoittaa lähinnä väylien tasalaatuisuutta, yllätyksettömyyttä ja tavanomaisia ratkaisuja, jotta myös

11 12 Esteettömyyden reitit ja alueet -toimintamalli TIEHALLINTO JA ESTEETTÖMYYS lapset, ikääntyneet, aistirajoitteiset ja liikuntaesteiset voivat käyttää niitä turvallisesti. Väylillä ei myöskään saa olla liian korkeita kynnyksiä ja liittymien kohdalla reunatukien korkeudet on pidettävä niin matalina, että ne eivät aiheuta estettä liikkumisrajoitteisille. Sorateiden hoidon ja ylläpidon toimintalinjoissa esteettömyys nähdään osana asiakasryhmien tarpeita: Tarkoituksena on täsmentää keinoja, joiden avulla eri asiakasryhmien tarpeisiin voidaan soratiestöllä vastata. Sorateiden luokitus perustuu liikennemäärään, mutta luokituksessa huomioidaan myös asiakastarpeet luokkaa nostavana tekijänä. Asiakastarpeet liittyvät pääosin tien riittävään kantavuuteen, luotettaviin painorajoitusennusteisiin sekä voimassa olevista painorajoituksista saatavaan tiedotukseen ja kohdistuvat siten enimmäkseen tien rakenteelliseen kuntoon. Henkilöliikenteellä päähuomio on tien pintakunnossa, jolloin tien riittävä tasaisuus on asiakkaan näkökulmasta merkittävin vaatimus. Sorateitä käytetään myös pyöräilyyn ja jalankulkuun, jolloin pölyävyys ja kiinteys nousevat tärkeimmiksi vaatimuksiksi. Eri asiakasryhmien tarpeet katsotaan voitavan parhaiten huomioida kunnossapidon suunnittelussa, joka perustuu systemaattiseen ja yhtenäiseen vuorovaikutukseen eri sidosryhmien kesken sekä kunkin tien palvelutasovaatimuksiin keskeisimmin vaikuttavan asiakasryhmän tunnistamiseen. 3.2 Hoito- ja ylläpitoluokitus Kevyen liikenteen väylät on nykyisin jaettu kahteen hoitoluokkaan, K1 ja K2. K1 = Hyvin hoidettu kevyen liikenteen väylä ja K2 = Vähämerkityksinen kevyen liikenteen väylä. Kevyen liikenteen väylien ylläpidon toimintalinjojen mukaan luokitus on yhtenevä kevyen liikenteen väylien talvihoidossa käytettävän luokituksen kanssa, mutta luokituksen tarkistamista ohjataan perustumaan asiakasryhmäkohtaiseen tarkasteluun. Hoitoluokasta K1 ohjeistetaan: Väylä on hoidettu aamuisin ennen työhönmenoliikennettä ja palvelee iltaisin ja viikonloppuisin hyvin hoidettuna vapaaajan liikkumista. Hoitotaso mahdollistaa hyvin pyöräilyn sekä lastenvaunu-, rullatuoli- ja rollaattoriliikenteen (Talvihoidon toimintalinjat). Talvihoidon toimintalinjoissa on todettu myös: Taajamissa, joissa liikenne taajaman erityisolosuhteiden, alhaisemman nopeusrajoituksen, kulkumuotoja matkatyypin poikkeavuuden johdosta poikkeaa hoitoluokan muusta tiestöstä, hoitoluokan laatuvaatimusta muutetaan paremmin ao. liikenteen tarpeisiin tai taajaman toimintaan sopivaksi. Kevyen liikenteen talvihoidon laatuvaatimukset K1-hoitoluokan kevyen liikenteen väylät aurataan aamuisin klo 5:een mennessä. Lumisateen aikanakaan lumen syvyys ei saa ylittää 3 cm:n paksuutta. Esteettömyyttä koskevissa selvityksissä on todettu, että 3 senttimetriä

12 Esteettömyyden reitit ja alueet toimintamalli 13 TIEHALLINTO JA ESTEETTÖMYYS ylittävä lumenpaksuus vaikeuttaa etenkin liikkumisesteisten liikkumista. Merkittävä osa jalankulusta ja pyöräilystä tapahtuu ajoradalla tai sen piennaralueella. Haja-asutusalueen maantiet kuuluvat pääosin alimpaan ajoratojen hoitoluokkaan (III). Alimman hoitoluokan hoitokriteerit ovat heikommat kuin kevyen liikenteen väylillä. Maksimilumen syvyys voi olla 10 cm ja yöllisen sateen jälkeen auraus on tehtävä klo 6:een mennessä. Lumisateen päättyessä päivällä, on aikaa auraamiseen 6 tuntia. Vastaa toimenpideaika kevyen liikenteen väylillä on 3-4 tuntia. Taulukko 1. Talvihoitoluokitus Pientareet Pientareet on aurattava sateen päätyttyä viimeistään 4 tuntia pidemmässä toimenpideajassa kuin varsinainen ajorata. Eli yöllä satanut lumi on aurattu pientareiden osalta klo 10:een mennessä alimman hoitoluokan teillä. Päivällä pientareiden auraus kestää 6,5-10 h hoitoluokasta riippuen. Kevyen liikenteen kannalta merkittävillä reiteillä pientareiden auraus voidaan erikseen sopia aurattavaksi samassa toimenpideajassa kuin ajorata. Linja-autopysäkit Pysäkit aurataan samassa toimenpideajassa kuin pientareet vilkkaita pysäkkejä lukuun ottamatta. Vilkkaan pysäkin raja-arvo on korkea, esimerkiksi Tampereen kaupunkiseudun alueella vain yksi pysäkkipari täyttää kriteerin. Puutteena esteettömyyden kannalta on, että voidaan pysäkki tilapäisesti jättää auraamatta, kun lumisade on vähäinen. Tällöin pysäkkialueen keskimääräinen lumisyvyys voi olla enintään 5 cm. Pysäkillä olevan polanteen suurin sallittu epätasaisuus on 3 cm, mikä estää jo esimerkiksi rollaattorin kanssa liikkumisen. 3.3 Ympäristöohjelman tavoitteet Tiehallinnon ympäristöohjelmassa Kohti ekotehokasta liikennejärjestelmää esteettömyydelle on esitetty tavoitteita sekä mittareita esteettömyyden arvioimiseksi suunnittelussa, investoinneissa ja hoidossa ja ylläpidossa. Koe-

13 14 Esteettömyyden reitit ja alueet -toimintamalli TIEHALLINTO JA ESTEETTÖMYYS käytössä olevien mittarien/esteettömyysindikaattorien avulla esteettömyyttä parantavien toimien tuloksellisuutta pyritään mittamaan ja samalla kuvaamaan tulostavoitteiden kehittymistä. Esteettömyysindikaattorit koskevat suunnittelua, hoitoa ja ylläpitoa sekä investointeja. Taulukko 2. Koekäytössä olevat esteettömyysindikaattorit. Esteettömyystoimet (liikkumisrajoitteet, esteet) Tehdyt toimenpiteet Määrä Missä yhteydessä tehty? yhteensä Suunnittelu Perustienp. investoinnit Kehitt. investoinnit Hoito ja ylläpito Suunnittelu Suunnitelmien auditointi esteettömyysnäkökulmasta (suunnitelmien lukumäärä) Työnaikaisten kulkujärjestelyjen auditointi esteettömyysnäkökulmasta (suunnitelmien lkm) Taajamakohteiden esteettömyyskartoitukset (kartoitusten lukumäärä) Muut tarve- ja esiselvitykset, joissa esteettömyysnäkökulma huomioitu (suunnitelmien lkm) Hoito ja ylläpito Kevyen liikenteen väylän talvihoidon parantaminen (hoitoluokan nosto tai täsmähoito) (tiepituus) 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Linja-autopysäkkien talvihoidon parantaminen (hoitoluokan nosto tai täsmähoito) (kohteiden lkm) Muut esteettömyyssyystä valitut täsmähoitokohteet (kohteiden lukumäärä) Investoinnit Suojatien reunakivien madaltaminen (kohteiden lukumäärä) Puuttuvan reunakiven lisääminen (kohteiden lukumäärä) Suojatien johdattavuuden parantaminen (kohteiden lukumäärä) Kevyen liikenteen väylän pituuskaltevuuden loiventaminen (kohteiden lukumäärä) Kevyen liikenteen väylän päällysteen korjaaminen (tiepituus) 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kevyen liikenteen väylän erottelun parantaminen (kohteiden lukumäärä) Levähdyspenkkien lisääminen (kohteiden lukumäärä) Linja-autopysäkkien katoksien rakentaminen (kohteiden lukumäärä) Linja-autopysäkin saavutettavuuden parantaminen (kohteiden lukumäärä) Matkustajan odotustilan parantaminen pysäkkilevikkeellä (kohteiden lukumäärä) Pysäkin varustaminen aikatauluinformaatiokehyksellä (kohteiden lukumäärä) Levähdysalueen varustetason muuttaminen esteettömäksi (kohteiden lukumäärä) Esteettömyyspuutteiden tunnistaminen ja parantaminen Vuoden 2002 aikana Tiehallinto on laatinut ohjeet taajamateiden, kevyen liikenteen väylien, linja-autopysäkkien sekä levähdysalueiden esteettömyyskartoitusten laatimiseksi. Tiepiireissä ohjetta voidaan käyttää apuna nykyisten puutteiden ja keskeisten parantamistarpeiden kartoittamisessa, esimerkkeinä pienten esteettömyystoimenpiteiden tarkastelemiseksi liikenneturvallisuussuunnitelmien yhteydessä, taajamateiden suunnittelun lähtötiedoiksi tai laajempien toimenpideohjelmien, kuten levähdysalueverkon kehittämisen tueksi. Kartoituksen toteuttaminen on myös tehokas koulutuskeino suunnitelmien ja tienpidon teettäjille ja tekijöille. Tavoitteena on, että kartoitukset ja normaalin tienpidon osana toteutetut parantamistoimet tuottavat Tiehallinnolle yleiskuvan puutteiden suuruusluokasta ja niiden poistamisen edellyttämistä tehtävistä ja resursseista. Samalla Tiehallinto selvittää toimintamalleja esteettömyyden sisällyttämiseksi osaksi normaalia tienpitoa (ELSA - Esteettömyyden strategia, s.26).

14 Esteettömyyden reitit ja alueet toimintamalli 15 TIEHALLINTO JA ESTEETTÖMYYS Ohjeen perusteella pystytään kartoittamaan riittävällä tarkkuudella ympäristön puutteet ja ongelmat esteettömyyden osalta. Kartoituksen perusteella saadaan lista toimenpiteistä esteettömyyden parantamiseksi. Esteettömyyskartoituksen tekeminen edellyttää kuitenkin kohtuullisen tarkan tiedon keräämistä. Jokaiseen kuntaan ja taajamaan ei ole mahdollista eikä järkevää toteuttaa esteettömyyskartoitusta. Kartoituksen laatimista tulisi edeltää arviointivaihe, jossa esteettömyyden kannalta kriittiset alueet ja reitit tiepiirin alueella on tunnistettu. 3.5 Esteettömyys ja asiakasryhmien tarpeet Asiakasryhmien tarpeet tutkimusohjelmassa selvitettiin eri tavoin ryhmiteltyjen tienkäyttäjien tarpeita. Liitteessä 1 on kuvauksia ryhmistä sekä ryhmien kannalta tärkeistä asioista liikkumisympäristössä. Esteettömyyden näkökulmasta on huomionarvoista, että ikääntyneet (yli 65 vuotiaat) ja seniorit (yli 75-vuotiaat) kuuluvat tyypillisesti autottomien ja riippumattomien ryhmiin. Heidän liikkumisessaan painottuu lähiliikkuminen ja liikkuminen klo 9-15 välisenä aikana. Yli puolet autottomista talouksista edustaa senioreita. Autottomissa talouksissa merkittävä osa matkoista tehdään kävellen ja joukkoliikenteellä. Kouluikäisten lasten (alle 15-vuotiaat) liikkumisympäristössä tärkeitä ovat esteettömät reitit kouluun ja päiväkotiin. Yhdeksi keskeiseksi tekijäksi eri liikkujaryhmät ovat nostaneet kevyen liikenteen väylästön esteettömyyden niin hoidon, ylläpidon kuin rakentamisen osalta. Maaseudulla tai haja-asutusalueella asuville autottomille ikääntyneille tiestön liukkaus, auraus ja kunnossapito ovat tärkeitä tekijöitä. Keskimääräistä tärkeämpinä toimenpiteinä autottomat pitävät mm. tievalaistusta, vesakoiden raivausta tienvarsilta ja pysäkkikatosten siisteyttä ja kuntoa.

15 16 Esteettömyyden reitit ja alueet -toimintamalli PERIAATTEET JA LÄHTÖAINEISTO II TOIMINTAMALLI 4 PERIAATTEET JA LÄHTÖAINEISTO Tavoitteena oli tunnistaa ensimmäisessä vaiheessa tiepiirin tasolla esteettömyyden kannalta kriittiset kohdealueet (kohdekunnat). Kriittisten alueiden tunnistamisen jälkeen perehdyttiin tarkemmin kahteen kohdekuntaan. Pilottitarkastelujen avulla voitiin edelleen tunnistaa esteettömyyden kannalta keskeiset reitit kyseisissä kohteissa. Tarkastelut tehtiin hyödyntäen erilaisia julkisesti tai Tiehallinnon sisäisesti käytössä olevia tilasto- ja paikkatietoaineistoja. Tarkasteluissa käytettiin Tilastokeskuksen väestötietoja ja ennusteita (StatFin ym. tietokannat) sekä aiemmin tehtyjen julkaisujen aineistoja, kuten piirin kouluselvitystä. Käytössä oli myös tiepiirin rekisteri- ja kartta-aineistoja sekä valtakunnallinen Digiroad -aineisto. Väestörekisterikeskuksen tuottama rakennus- ja huoneistorekisteri (RHRaineisto) tarjosi mahdollisuuden kuntakohtaiseen väestön sijoittumistarkasteluun, mutta henkilötietojen suojaamisen vuoksi näitä analyyseja ei voitu tuoda raportoinnissa esille. Tarkasteluissa olisi ollut hyödyllistä käyttää Suomen ympäristökeskuksen tuottamaa Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) ruututietoaineistoa, jolloin analyysit olisi voitu tuottaa rasterikarttaesityksinä tietosuojaongelmia välttäen. YKR aineistoa olisi voitu käyttää myös taajamarajatarkastelujen yhteydessä. YKR- aineistoa ei toistaiseksi ole tiepiirien käytössä, mutta neuvottelut aineiston hankinnasta ovat parhaillaan käynnissä. 5 ESTEETTÖMYYDEN ALUEET JA REITIT HÄMEEN TIEPIIRISSÄ 5.1 Ikärakenteen kehitys Esteettömyyden kannalta kriittiset alueet tunnistettiin tiepiirin tasolla tarkastelemalla kuntien nykyistä ja ennustettua väestörakenteen kehitystä. Tilastokeskuksen aineistoon perustuvassa karttakuvassa (kuva 1.) on esitetty ikärakenne kuntakohtaisesti Hämeen tiepiirissä. Tarkastelu osoittaa, että lukumääräisesti eniten ikääntyneitä on suurissa kaupungeissa kuten Tampereella, Hämeenlinnassa tai Lahdessa. Sen sijaan yli 65-vuotiaiden prosentuaalinen osuus kunnan väkiluvusta on korkea erityisesti Punkalaitumella, Ruovedellä, Padasjoella, Sysmässä ja Artjärvellä. Näissä kunnissa noin joka neljäs asukas on yli 65-vuotias (v.2006). Nykytilanteen kartoittamisen lisäksi olennaista oli myös tunnistaa ikärakenteen kehitys tulevaisuudessa. Kuvassa 2 on esitetty Tilastokeskuksen ennusteen mukaisesti Hämeen tiepiirin kuntien yli 65 ja yli 75 vuotiaiden % - osuuden muutos vuosille

16 Esteettömyyden reitit ja alueet toimintamalli 17 Väestöennusteen mukaan vanhimmat kunnat (ikääntyneiden osuus kunnan väestöstä suurin) vuonna 2015 ovat: Padasjoki, Parkano, Punkalaidun, Ruovesi ja Sysmä. Näissä kunnissa yli 30 prosenttia asukkaista on yli 65- vuotiaita. Lisäksi yli 65- vuotiaista puolet on senioreita (yli 75-vuotiaita) Parkanoa lukuun ottamatta. Kunnat, joissa jo nykyisin on prosentuaalisesti paljon ikääntyneitä, vanhenevat edelleen muita kuntia voimakkaammin vuodesta 2015 vuoteen 2030 (kuva 3.). Kuva 1. Väestön ikärakenne ja yli 65 vuotiaiden prosentuaalinen osuus Hämeen tiepiirin kunnissa.

17 18 Esteettömyyden reitit ja alueet -toimintamalli Yli 65 vuotiaiden ennustettu % osuus Hämeen tiepiirin kunnissa vuosina 2007 ja 2015 Äetsä Ypäjä Ylöjärvi Virrat Virdois Vilppula Vesilahti Vammala Valkeakoski Urjala Tuulos Tampere Tammerfors Hämeen tiepiirin kunnat Tammela Sysmä Ruovesi Riihimäki Renko Pälkäne Punkalaidun Pirkkala Birkala Parkano Padasjoki Orivesi Orimattila Nokia Nastola Mänttä Mouhijärvi Loppi Lempäälä Lammi Lahti Lahtis Kärkölä Kylmäkoski Kuru Kuhmalahti Kihniö Kangasala Kalvola Juupajoki Jokioinen Jockis Janakkala Ikaalinen Ikalis Hämeenlinna Hämeenkyrö Hämeenkoski Humppila Hollola Heinola Hausjärvi Hauho Hattula Hartola Forssa Asikkala Artjärvi Artsjö Akaa % Kuva 2. Yli 65 -vuotiaiden % -osuus Hämeen tiepiirin kunnissa 2007 ja 2015.

18 Esteettömyyden reitit ja alueet toimintamalli 19 Yli 65 vuotiaiden ennustettu % osuus Hämeen tiepiirin kunnissa vuosina 2007 ja 2030 Äetsä Ypäjä Ylöjärvi Virrat Virdois Vilppula Vesilahti Vammala Valkeakoski Urjala Tuulos Tampere Tammerfors Hämeen tiepiirin kunnat Tammela Sysmä Ruovesi Riihimäki Renko Pälkäne Punkalaidun Pirkkala Birkala Parkano Padasjoki Orivesi Orimattila Nokia Nastola Mänttä Mouhijärvi Loppi Lempäälä Lammi Lahti Lahtis Kärkölä Kylmäkoski Kuru Kuhmalahti Kihniö Kangasala Kalvola Juupajoki Jokioinen Jockis Janakkala Ikaalinen Ikalis Hämeenlinna Hämeenkyrö Hämeenkoski Humppila Hollola Heinola Hausjärvi Hauho Hattula Hartola Forssa Asikkala Artjärvi Artsjö Akaa % Kuva 3. Yli 65 -vuotiaiden % -osuus Hämeen tiepiirin kunnissa 2007 ja 2030.

19 20 Esteettömyyden reitit ja alueet -toimintamalli Tilastokeskuksessa on laadittu väkiluvun kehitysennusteita mm. vuosille 2015 ja Vuoteen 2015 mennessä väestöään menettää prosentuaalisesti eniten Padasjoki, mutta myös muissa piirin pohjoispuolen reunuskunnissa trendi on laskeva. Väkiluvun arvioidaan lisääntyvän eniten Tampereen eteläpuolen ympäryskunnissa (kuva 4). Kuva 4. Väkiluvun ennustettu kehitys Hämeen tiepiirissä vuoteen 2015 mennessä.

20 Esteettömyyden reitit ja alueet toimintamalli 21 Vuoteen 2030 trendi jatkuu keskittymiskehityksen osalta samansuuntaisena (kuva 5). Väkiluku vähenee yli 10 prosentilla tiepiirin pohjoisrajan kunnissa, jotka ovat maantieteellisesti kauimpana kasvukeskuksista. Väkiluku puolestaan lisääntyy jopa yli 20% prosentilla Tampereen eteläpuolisissa naapurikunnissa sekä Vesilahdella ja Mouhijärvellä Kuva 5. Väkiluvun ennustettu kehitys Hämeen tiepiirissä vuoteen 2030 mennessä

21 22 Esteettömyyden reitit ja alueet -toimintamalli Ikääntyneiden osuus kunnan asukkaista luo kuvan voimakkaasta väestörakenteen kehityksen kahtiajakautumisesta tiepiirin alueella. Sen arvioimiseksi, kuinka suurista määristä ilmiössä on kyse, taulukkoon 3. on kuvattu ikääntyneiden määrää muutamien kuntien osalta. Sysmä kuuluu paikkakuntiin, joissa ennustetaan väestön vähenevän yli 10% vuodesta 2007 vuoteen Sysmän nykyinen asukasmäärä on noin 4600 asukasta ja vuoteen 2015 sen ennustetaan vähenevän noin 350 hengellä. Samanaikaisesti kasvukunnista esimerkiksi Ylöjärvi kasvaa noin 5800 asukkaalla ja Tampere noin asukkaalla. Ikääntyneiden prosentuaalinen osuus on Sysmässä jo nykyisin korkea, 29%. Lukumääräisesti se tarkoittaa 1300 asukasta, joista noin puolet on yli 75- vuotiaita. Ylöjärvellä vastaava luku on noin 2900 asukasta (12%) ja Tampereella noin (15%). Sysmässä ikääntyneiden määrän on ennustettu edelleen kasvavan vuoteen 2015 nykyisestä 29% viidellä prosentilla. Lukumääräisesti tämä merkitsee ikääntyneiden määrän lisääntymistä noin 150 hengellä ja senioreiden osalta noin 60. Tampereella ikääntyneiden osuus kasvaa neljällä prosentilla vuoteen 2015, mikä tarkoittaa lukumääräisesti noin yli 65-vuotiaan asukkaan lisäystä. Senioreiden määrä kasvaa noin 3500 hengellä vuoteen 2015 mennessä. Taulukko 3. Koko väestömäärän sekä yli 65 vuotiaiden ja yli 75 vuotiaiden määrän kehitys eniten asukkaita menettävissä ja kasvattavissa kunnissa. Kunta Koko väestö 2007 Koko väestö 2015 Yli 65 vuotiaat Yli 75 vuotiaat Ylöjärvi Sysmä Tampere Kangasala Lempäälä Pirkkala Nokia Hämeenlinna Lahti Heinola Kihniö Padasjoki Parkano Punkalaidun Taulukosta 3. ilmenee, että Ylöjärvellä ikääntyneiden määrän kasvu on noin 1600 henkeä vuosina , mikä vastaa Sysmän kaikkien ikääntyneiden määrää. Tampereella pelkkä ikääntyneiden kasvu on noin henkeä, mikä vastaa moninkertaisesti väkiluvultaan pienempien paikkakuntien koko asukasmäärää. Samanaikaisesti väestö vähenee asukasluvultaan pienemmissä ja ikärakenteeltaan vanhimmissa kunnissa.

22 Esteettömyyden reitit ja alueet toimintamalli Liikennejärjestelmän ominaisuuksia Joukkoliikenteen saavutettavuus Esteettömän liikkumisen kannalta merkittäviä tekijöitä ovat alueiden saavutettavuus joukkoliikenteellä ja joukkoliikenneyhteyksien sekä palvelujen tarjonta. Tiehallinnon selvityksessä 28 (Kivari, Voltti, Heltimo ja Moilanen 2007) on tarkasteltu asuinalueen tyypin ja sijainnin vaikutusta ihmisten liikkumiseen. Osana selvitystä luokiteltiin pääasiassa kaupunkikeskustojen ulkopuolisia alueita saavutettavuuden näkökulmasta niiden palvelutarjonnan ja joukkoliikenneyhteyksien mukaan. Kuvassa 6 on esitetty Hämeen tiepiirin alue luokiteltuna saavutettavuuden mukaan selvityksen aineiston perusteella. Ruutuaineisto on ladattavissa valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen internetsivuilta ( ja on siten kaikille käytettävissä. Luokittelun mukaan suurempien kaupunkikeskustojen, Tampereen, Lahden ja Hämeenlinnan ympäristössä, palvelut ja joukkoliikenneyhteydet ovat parhaimmat. Hämeenlinna on lähes kokonaisuudessaan luokiteltu hyvän joukkoliikennetarjonnan alueeksi. Vihreät käytävät kuvaavat luokkaa Haja-asutus pääteiden varsilla, joka käsitetään valta- ja kantateiden vaikutuspiirissä olevana haja-asutusalueena. Luokka käsittää lähinnä haja-asutusalueet pääteiden varsilla, joiden oletetaan olevan pääteillä kulkevan joukkoliikenteen varassa. Vaaleanharmaalla kuvattu Haja-asutus muiden teiden varsilla, heikko joukkoliikenne käsitetään seutu ja yhdysteiden vaikutuspiirissä olevana hajaasutuksena. Alueille kuitenkin on tarjolla joukkoliikennepalveluja (esim. yksittäinen pysäkki, jolla vähintään 3 vuoroa/vrk). Tummanharmaalla esitetty Haja-asutus muiden teiden varsilla, erittäin heikko joukkoliikenne kuvataan: seutu- ja yhdysteiden vaikutuspiirissä olevana haja-asutusalueena, jolle joukkoliikenteen tarjonta on erittäin vähäinen (esim. yksittäisillä pysäkeillä alle 3 vuoroa/vrk). Pelkästään tarjonta ei kuvaa joukkoliikenteen saavutettavuutta. Olennaisena tekijänä vaikuttavat kävelyetäisyydet asuinalueelta pysäkeille. Ohjeelliset kävelyetäisyyden maksimiarvot pysäkille ovat: yli asukkaan kaupunkiseuduilla kerrostaloalueella 400m pientaloalueella 600 m ja haja-asutusalueella 1000 m Kaikille käyttäjäryhmille soveltuvia ohjeellisia kävelyetäisyyden arvoja on mahdoton esittää. Esimerkiksi rollaattorilla liikkuvalle kilometrin kävelymatka talvella on liian pitkä. Lyhytkin kävelymatka voi olla este joukkoliikenteen käyttämiselle, jos kävelijällä on vaikkapa kauppakassi kannettavanaan. Kilometrin kävelyetäisyys on liikkumis- ja toimimisesteisille sekä useimmille ikääntyneille liian pitkä. Kävelyetäisyyden esteettömäksi pituudeksi on kaavailtu jopa 180 metriä. Kävelyetäisyyden lisäksi pysäkin saavutettavuuteen vaikuttaa jalankulkureitin ominaisuudet. Saavutettavuutta heikentäviä tekijöitä ovat mm kulkureitin mäkisyys, erillisen jalankulkuyhteyden puuttuminen, pintamateriaalin epätasaisuus, puutteellinen talvihoito ja valaistuksen puuttuminen. Toisaalta pysäkkien saavutettavuutta parantaa polkupyörä-

23 24 Esteettömyyden reitit ja alueet -toimintamalli pysäköinnin mahdollisuus (Esteettömyys joukkoliikenteen laatukäytävähankkeessa, LVM 62/2005). Kuva 6. Hämeen tiepiirin kuntien saavutettavuusluokitus. Valtaosa Hämeen tiepiirin pinta-alasta kuuluu haja-asutusaluerakenteeseen. Joukkoliikenteen saavutettavuus puskuri on edellä esitetyn perusteella maksimissaan noin kilometri tien molemmin puolin. Ikääntyneiden, liikkumis-

24 Esteettömyyden reitit ja alueet toimintamalli 25 ja toimimisesteisten kohdalla joukkoliikenteen saavutettavuutta kuvaava maksimietäisyys on lyhyempi. Edellä esitetyn valtakunnallisen selvityksen mukaan merkittävä osa tiepiiristä kuuluu alueeseen, joilla joukkoliikenteen tarjonta on heikkoa, alle 3 vuoroa vuorokaudessa. Palveluliikenne täydentää nk. normaalia joukkoliikenteen tarjontaa. Palveluliikenteestä ei kuitenkaan ole olemassa valtakunnallista aineistoa yksiin kansiin kerättynä. Palveluliikenteen tarjonta on tarkasteltava ja selvitettävä kuntakohtaisesti, mikäli sen arvioidaan vaikuttavan olennaisesti esitettäviin toimenpiteisiin Kevyen liikenteen verkosto Ikääntyneet ja seniorit (yli 75-vuotiaat) kuuluvat tyypillisesti siis autottomien ja riippumattomien ryhmiin (kpl 2.5). Yli puolet autottomista talouksista edustaa senioreita. Autottomissa talouksissa merkittävä osa matkoista tehdään kävellen ja joukkoliikenteellä. Lasten ja nuorten turvallisen ja esteettömän liikkumisen kannalta koulujen sijoittumisella kevyen liikenteen verkoston läheisyyteen on merkitystä. Taajama-alueiden ulkopuolisiin kouluihin kulkeminen on pääasiassa koulukuljetusten varassa. Kuvassa 7. on esitetty koulujen, tilastollisten taajamien ja 1-6 luokkien opetusta antavien koulujen sijainti Hämeen tiepiirin alueella. Tilastollista taajamaa kuvaava aineisto on vuodelta 2000, jonka jälkeen etenkin kasvukeskusalueiden taajamat ovat laajentuneet. YKR- aineistosta olisi ollut saatavissa ajantasaisempi kuvaus taajama-alueista. Koulujen sijaintitiedot on saatu Hämeen tiepiirin kouluselvityksestä, joka valmistui Kevyen liikenteen verkosto on tierekisteritiedon mukainen. Kevyen liikenteen verkoston tarjonta sijoittuu tilastollisten taajamien alueelle. Tilastollisten taajamien alueella sijaitsee väestöllisesti eniten asukkaita. Suurimpien kaupunkiseutujen alueella kevyen liikenteen verkosto on kattavampi. Pienemmillä paikkakunnilla tarjonta kohdistuu lähinnä keskusta-alueille. Tilastollisen taajaman ulkopuolella, haja-asutusalueella sijaitseville kouluille ei erillisiä kevyen liikenteen väyliä ole tarjolla.

25 26 Esteettömyyden reitit ja alueet -toimintamalli Kuva 7. Koulut, tilastolliset taajamat ja kevyen liikenteen verkosto Hämeen tiepiirin alueella.

26 Esteettömyyden reitit ja alueet toimintamalli Johtopäätökset Suurilla kaupunkiseuduilla, joilla on määrällisesti eniten lapsia sekä ikääntyneitä, on hyvä joukkoliikenteen tarjonta suhteessa asuinalueiden sijaintiin. Näille seuduille keskittyy myös Tiehallinnon ylläpitämän kevyen liikenteen verkoston tarjonta. Väestöennusteiden mukaan väestö keskittyy tulevaisuudessakin näille kaupunkiseuduille. Taantuvilla alueilla, joilla väestö ikääntyy ja vähenee, joukkoliikenteen tarjonta ja saavutettavuus on jo nykyisin huono tai välttävä. Näillä alueilla ei juuri ole erillisiä kevyen liikenteen väyliä vaan kävellen liikkuminen tapahtuu teiden piennaralueilla. 5.3 Kuntakohtaisia tarkasteluja Kuntakohtaiseen tarkasteluun valittiin kaksi erityyppistä kuntaa Hämeen tiepiirin alueelta: Sysmä ja Ylöjärvi. Sysmä edustaa taantuvan alueen paikkakuntaa ja Ylöjärvi puolestaan kasvukuntaa kaupunkiseudulla. Ylöjärvi on kasvanut kuntaliitosten myötä Viljakkalan liittyessä Ylöjärveen vuoden 2007 alussa. Kuntakohtaisen tarkastelun tavoitteena on tunnistaa esteettömät reitit ja esteettömyyden kannalta erityyppisiä alueita kuntatasolla. Tarkastelussa käytettäviä tietoja ovat: Rakennus- ja huoneistorekisteri (RHR)-aineiston perusteella palvelutarjonta ja väestön sijoittuminen Digiroad-aineiston perusteella valaistus, toiminnallinen luokitus, nopeusrajoitukset, tienpitäjä, linja-autopysäkkien sijoittuminen Matkahuolto linja-autoliikenteen tarjonta YKR- aineistosta olisi ollut saatavissa mm. väestön jakautuminen ruutuaineistona ikäluokittain, autottomien sijoittuminen. Aineistoa ei kuitenkaan ollut tässä yhteydessä käytössä Ikääntyneiden ja lasten sijoittuminen Ikääntyneiden ja lasten sijoittumista kohdekunnissa tarkasteltiin Väestörekisterikeskuksen luovuttaman pistemäisen RHR-aineiston avulla. Aineistoa ei saanut sellaisenaan julkisesti esittää ja siksi seuraavissa kuvissa on havainnollistettu suoraan analyysien tulokset. YKR- aineistosta olisi saatavissa ikääntyneiden sijoittuminen ruututietona, jolloin yksityishenkilön suoja ei vaarannu. Kuvassa 8 on esitetty ikääntyneiden ja lasten keskittymät RHR aineistoon perustuvan analyysin tuloksena Ylöjärvellä sekä niitä kuvaavat arvot taulukkotietona. Ylöjärven asukkaista siis 12 % (2931 hlöä) on ikääntyneitä ja 9% (2225 hklö) 7-12 vuotiaita. Ylöjärvellä on erotettavissa 3-4 ikääntyneiden

27 28 Esteettömyyden reitit ja alueet -toimintamalli asukastihentymää, jotka kuvassa on esitetty. Asukasmääriä tarkasteltaessa merkittävää on se, että kolme neljästä ikääntyneestä asuu keskustan alueella. Muille nimetyille alueille on ikääntyneitä keskittynyt 3-5% vuotiaiden lasten sijoittumista tarkasteltaessa todettiin, että myös lapsista 76% asuu Ylöjärven keskusta-alueella. Kuvassa esitetyille tihentymien alueille sijoittuu 88% ikääntyneistä ja 90% lapsista Ylöjärvellä. Kuva 8. Ikääntyneiden ja lasten keskittyminen Ylöjärvellä.

28 Esteettömyyden reitit ja alueet toimintamalli 29 Sysmän asukkaista 28% (1291 kpl) on ikääntyneitä ja 5% (255 kpl) vuotiaita. Sysmän alueella on erotettavissa ikääntyneiden ja lasten asukastihentymä vain keskustan alueella, jossa asuu 60 % ikääntyneistä (795 kpl) ja noin puolet lapsista (125 kpl) (kuva 9). Kuva 9. Ikääntyneiden ja lasten keskittyminen Sysmässä.

29 30 Esteettömyyden reitit ja alueet -toimintamalli Taulukko 4. Ikääntyneiden ja lasten määrä tihentymien ulkopuolella. Tihentymien ulkopuolella Ylöjärvi Sysmä Ikääntyneet n. 400 n.500 Lapset n. 230 n. 130 Keskittymien ulkopuolelle jää Ylöjärvellä noin 400 ja Sysmässä noin 500 ikääntynyttä. Lapsista 230 asuu Ylöjärvellä keskittymien ulkopuolella kun taas Sysmässä heistä 130 sijoittuu keskustan ulkopuolelle. Sysmässä on Ylöjärveen verrattuna suhteellisesti enemmän ikääntyneistä ja lapsia, jotka asuvat tihentymien ulkopuolella (kuva 9 ja taulukko 4) Palvelujen sijoittuminen Ylöjärvellä palvelut ovat selkeästi keskittyneet sekä Ylöjärven että Viljakkalan keskusta-alueille. Ylisten alueella sijaitsee iso kehitysvammaisten valtakunnallisesti palveleva kuntoutuslaitos, terveyskeskus ja ala-asteikäisten harjaantumiskoulu (kuva 10).

30 Esteettömyyden reitit ja alueet toimintamalli 31 Kartta: Genimap Oy, Lupa L4356 Kuva 10. Palveluiden sijoittuminen Ylöjärvellä. Sysmässä keskusta-alueella on havaittavissa palvelukeskittymä, jossa esimerkiksi vanhainkoti ja terveyskeskus sijaitsevat. Erilaisia seurakunnan/kerhotiloja ja kouluja sijoittuu vähän joka puolelle Sysmää. Näiden tilojen käyttötarkoitus ja -aste tulisi paikallisesti selvittää esimerkiksi kyselyin vanhus- ja/tai vammaisneuvostolle.

31 32 Esteettömyyden reitit ja alueet -toimintamalli Kartta: Genimap Oy, Lupa Kuva 11. Palveluiden sijoittuminen Sysmässä Joukkoliikenne Kuntakohtaista linja-autoliikenteen saavutettavuutta koskevaa analyysia varten hankittiin pysäkkitiedot Digiroad- aineistosta. Pysäkkitietoa analysoitiin yhdessä ikääntyneiden sijoittumista kuvaavan RHR -aineiston kanssa. Analyysissä bussireiteille muodostettiin 500 ja 1000 metrin vyöhykkeet, ja arvioitiin joukkoliikenteen saavutettavuutta kävelyetäisyyden perusteella. 500 met-

32 Esteettömyyden reitit ja alueet toimintamalli 33 rin vyöhyke kuvaa kävelyn maksimietäisyyttä ikääntyneille ja 1000 metriä normaalijalkaisten kuten lasten maksimikävelyetäisyyttä. Analyysitulokset paljastivat seuraavia asioita. Ylöjärvellä on vanhuksia noin 12 % väkiluvusta (= 2880). Heistä noin 85% (2450) asuu alle 500 m etäisyydellä ja reilut 90% (2590) alle kilometrin etäisyydellä joukkoliikenteen pysäkeistä. Sysmässä puolestaan 28% (1315) väkiluvusta on vanhuksia. Heistä 58% (760) asuu alle 500m etäisyydellä ja 71% (933) kilometrin etäisyydellä pysäkeistä. Kuvassa 12. ei ole esitetty RHR aineistoon pohjautuvaa ikääntyneiden sijoittumistietoa, mutta se oli mukana analyysissä. Kuvassa 12. esitetään käytetyt joukkoliikennereittien saavutettavuusvyöhykkeet. Kuva 12. Linja-autoliikenteen reitit sekä 500 metrin ja 1000 metrin saavutettavuusvyöhykkeet. Yhdyskuntarakenteen tiiveys kuntien välillä vaikuttaa joukkoliikenteen saavutettavuuteen hajanaisemmassa rakenteessa kävelyetäisyydet kasvavat. Kuvissa 13 ja 14. on esitetty reittien vuorotarjonta eli kuinka monta vuoroa reitillä kulkee vuorokaudessa. Ylöjärvellä palvelubussit täydentävät normaalia bussitarjontaa. Ylöjärvellä paras linja-autoliikenteen tarjonta on kolmostien varressa välillä Ylöjärvi-Ikaalinen sekä Kuruntien varressa Ylöjärvi-Ylinen välillä. Näillä yhteysväleillä myös viikonloppuisin on kohtuullinen vuorotarjonta. Ylöjärven ja Viljakkalan välillä joukkoliikennetarjonta on suppeampaa, mutta palvelee

33 34 Esteettömyyden reitit ja alueet -toimintamalli asiointiliikennettä kahden kuntakeskuksen välillä. Poikittainen tarjonta vaikuttaisi olevan pelkästään yhden koululaiskuljetuksen varassa. Asikkala-Sysmä-Hartola välillä kulkee seitsemisen vuoroa suuntaansa arkisin, myös viikonloppuisin on jokusia vuoroja. Vuorotarjonta mahdollistaa asiointiliikenteen linja-autolla. Heinola-Sysmä välillä linja-auto kulkee muutaman kerran päivässä, mutta ei viikonloppuisin. Luhangan suuntaan kulkee vain yksi vuoro arkisin. Kartta: Genimap Oy, Lupa L4356 Kuva 13. Palveluiden sijoittuminen Sysmässä.

34 Esteettömyyden reitit ja alueet toimintamalli 35 Kartta: Genimap Oy, Lupa L4356 Kuva 14. Linja-autoreittien vuorotarjonta Sysmässä.

35 36 Esteettömyyden reitit ja alueet -toimintamalli Valaistus Autottomat pitävät keskimääräistä tärkeämpinä toimenpiteinä mm. tievalaistusta. Kuvista 15 ja 16 voidaan havaita, että Ylöjärvellä valaistua tieosuutta on sekä Ylöjärven että Viljakkalan keskustojen tuntumassa alueilla, joille myös palvelut ovat keskittyneet. Sysmässä vain taajaman keskustassa on valaistus. Genimap Oy, Lupa L4356 copyright Tiehallinto/Digiroad 2007 Kuva 15. Valaistut tieosuudet Ylöjärvellä.

36 Esteettömyyden reitit ja alueet toimintamalli 37 Genimap Oy, Lupa L4356 copyright Tiehallinto/Digiroad 2007 Kuva 16. Valaistut tieosuudet Sysmässä Väylätyyppi Väylätyyppi kertoo, kenen vastuulla tien hoito ja ylläpito on. Maanteiden osalta tienpito kuuluu Tiehallinnolle, katujen osalta kunnalle ja yksityisteiden osalta pääosin yksityishenkilöille tai tiekunnille. Kuvissa 16 ja 17 on havainnollistettu väylätyypit Ylöjärvellä ja Sysmässä Digiroad aineiston ja tierekisterin perusteella. Kuvien jälkeen on yhteenveto tilanteesta kummassakin kunnassa.

37 38 Esteettömyyden reitit ja alueet -toimintamalli Genimap Oy, Lupa L4356 Kuva 17. Väylätyypit Ylöjärvellä. Ylöjärvi taajamien keskusta-alueet ovat pääosin katuja Ylöjärven keskusta, Viljakkalan keskusta Ylisten alueelle johtava reitti maantietä (Kuruntie), rinnalla kulkee lähes koko matkalla kevyen liikenteen väylä

38 Esteettömyyden reitit ja alueet toimintamalli 39 Genimap Oy, Lupa L4356 Kuva 18. Väylätyypit Sysmässä. Sysmä keskusta-alueella katuja, muilta osin maanteitä ja yksityisteitä kevyen liikenteen verkostoa ainoastaan keskusta-alueella

39 40 Esteettömyyden reitit ja alueet -toimintamalli Nopeusrajoitukset Merkittävä osa jalankulusta ja pyöräilystä tapahtuu pientareella tai ajoradalla. Nopeusrajoituksella on vaikutusta koettuun turvallisuuden tunteeseen. Huonoksi koettu turvallisuudentunne voi olla este liikkumiselle tai lasten kohdalla johtaa itsenäisen liikkumisen rajoittamiseen. Kuvissa 18 ja 19 on Digiroad aineiston avulla esitetty nopeusrajoitukset sekä Ylöjärvellä että Sysmässä. Kuvien jälkeen keskeisiä huomioita: Genimap Oy, Lupa L4356 copyright Tiehallinto/Digiroad 2007 Kuva 19. Nopeusrajoitukset Ylöjärvellä.

40 Esteettömyyden reitit ja alueet toimintamalli 41 Ylöjärvi 60 km/h tiiviimpien asutustaajamien kohdalla - muualla pääosin 80 km/h Genimap Oy, Lupa L4356 copyright Tiehallinto/Digiroad 2007 Kuva 20. Nopeusrajoitukset Sysmässä. Sysmä - vain muutama lyhyt tieosuus 60 km/h, muutoin pääosin 80 km/h

41 42 Esteettömyyden reitit ja alueet -toimintamalli Talvihoito Yhdeksi keskeiseksi tekijäksi eri liikkujaryhmät ovat nostaneet kevyen liikenteen väylästön esteettömyyden niin hoidon, ylläpidon kuin rakentamisen osalta. Maaseudulla tai haja-asutusalueella asuville autottomille ikääntyneille tiestön liukkaus, auraus ja kunnossapito ovat tärkeitä tekijöitä, kuten kpl 2.5 todettiin. Kuva 21. Ajoratojen talvihoitoluokat Ylöjärvellä. Ylöjärvellä kevyen liikenteen väylät ovat hoitoluokassa K1. Ylöjärven keskustan ja Ylisen alueen väliltä osa kevyen liikenteen reitistä puuttuu, jolloin kevyt liikenne käyttää ajoradan piennaraluetta (kuva 20).