13/04. Suomen EQUAL-yhteisöaloiteohjelman toimeenpanon väliarviointi. Arvioinnit

Transkriptio

1 Suomen EQUAL-yhteisöaloiteohjelman toimeenpanon väliarviointi Kehittämisen vauhdittamisesta tulosten koostamiseen Väliarviointiraportti Sosiaalikehitys Oy Hannele Syrjä Robert Arnkil Sanna-Mari Lyytinen Sari Pitkänen LTT-Tutkimus Oy Jari Karjalainen Sani Kaajas Mikko Valtakari Arvioinnit 13/04

2

3 SUOMEN EQUAL-YHTEISÖALOITEOHJELMAN TOIMEENPANON VÄLIARVIOINTI KEHITTÄMISEN VAUHDITTAMISESTA TULOSTEN KOOSTAMISEEN VÄLIARVIOINTIRAPORTTI Sosiaalikehitys Oy Hannele Syrjä, Robert Arnkil, Sanna-Mari Lyytinen, Sari Pitkänen LTT-Tutkimus Oy Jari Karjalainen, Sani Kaajas, Mikko Valtakari Tammikuu 2004

4 ESR arviointi -sarja Päätoimittaja - Editor-in-Chief Susanna Piepponen Toimitussihteeri - Editor Leena Lyra Toimituksen osoite - Address Työministeriö - Ministry of Labour PL - P.o.Box VALTIONEUVOSTO puh. - tel. (09) ISBN ISSN Taitto: Innocorp Oy Elektroninen versio: Innocorp Oy Paino: Oy Edita Ab Helsinki 2004

5 SAATESANAT Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamaa toimintaa on arvioitu ohjelmakauden puolivälissä. Equal-yhteisöaloiteohjelmasta on laadittu ohjelmatason arvio, joka sisältää myös ohjelman toimintalinjojen arvioinnin. Arviointiraporteissa esiin nostetut havainnot ovat auttaneet ESR-toiminnan välitarkistuksen suorittamista, joka komission asetuksen mukaan tehdään kaikista ohjelmista mennessä. Arvioitsijoilta on saatu arvokasta tietoa toiminnan tuloksista ja kehitettävistä asioista. Equal-yhteisöaloiteohjelma-arvioinnin ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut erikoissuunnittelija Susanna Piepponen ja jäseninä hallintovirkamies Riitta Kangasharju Euroopan komissiosta, hallintovirkamies Åsa Sundholm Euroopan komissiosta, vanhempi hallitussihteeri Eeva-Liisa Koivuneva työministeriöstä, ylitarkastaja Elise Kovanen opetusministeriöstä, finanssisihteeri Lars Kolttola sosiaali- ja terveysministeriöstä, projektineuvoja Varpu Taarna työministeriöstä sekä tutkija Simo Mannila STAKES:ista. Ryhmän sihteerinä toimi suunnittelija Raija Nokelainen. Equal -yhteisöaloiteohjelman arvion on laatinut Sosiaalikehitys Oy yhdessä LTT-tutkimus Oy:n kanssa. Helsingissä, helmikuussa 2004 Pertti Toivonen Johtaja 5

6 TEKIJÖIDEN ALKUSANAT Equal -yhteisöaloiteohjelman tavoitteena on kokeilla ja kehittää uusia lähestymistapoja työmarkkinoilla ilmenevän syrjinnän, syrjäytymisen ja epätasa-arvoisuuden poistamiseksi. Equal -yhteisöaloite edustaa kokeilevuudessaan uudentyyppistä ohjelmaa; sen toteutukseen on tuloksellisuuden vahvistamiseksi liitetty useita toteutusperiaatteita, joiden vaikuttavuuden arviointi on keskeinen osa Equal -ohjelman ja siinä toteutettavan kuuden toimenpidekokonaisuuden arviointitehtävää. Sosiaalikehitys Oy vastaa Equal -yhteisöaloiteohjelman toimeenpanon arvioinnin toteutuksesta vuosina yhteistyössä LTT-Tutkimus Oy:n kanssa. Arviointi käynnistyi toukokuussa 2002 samaan aikaan kun ohjelmassa ensimmäiselle toteutuskierrokselle toteutettavaksi valittujen 37 kehittämiskumppanuus -projektin varsinainen toteutusvaihe alkoi. Arvioinnin ensimmäinen väliraportti valmistui syyskuussa samana vuonna. Tällöin arvioitiin Equal -ohjelman käynnistyneen pääosin suotuisasti, mutta edellyttävän kumppanuuksien toteutuksessa "kehittämiskiihdytystä" ja yhteisten tavoitteiden täsmentämistä. Nyt käsillä oleva Equal -yhteisöaloiteohjelman toimeenpanon väliarviointiraportti kokoaa yhteen arvioinnin havainnot ja viestit ohjelman, sen toimenpidekokonaisuuksien ja kehittämiskumppanuuksien toteutuksen puolivälissä. Arviointiraportissa pyrkimyksenä on ollut esittää kokonaisarvio ohjelman tähänastisesta toteutuksesta ja tuloksellisuudesta samoin kuin tarjota aineksia ohjelman ja sen toteutuksen kehittämiseen ja vaikuttavuuden vahvistamiseen. Väliarviointiraportissa on tarkasteltu ja arvioitu Equal -ohjelman toimeenpanoa ja toteutuksen kehittymistä sekä kokoavasti ohjelmatasolla että ohjelman moni-ilmeisten toimenpidekokonaisuuksien ja niissä toteutettavien kehittämiskumppanuus - hankkeiden osalta. Kehittämiskumppanuuteen yhtenä Equal -yhteisöaloitteen keskeisistä toteutusperiaatteista on kiinnitetty erityistä huomiota. Lisäksi on arvioitu ohjelman toteutukseen liittyvän temaattisen yhteistyön ja valtavirtaistamisen käynnistymistä. Väliarviointiraportissa korostetaan nimensä mukaisesti uusiin, lupaaviin lähestymistapoihin liittyvien potentiaalisten tulosten koostamisen ajankohtaisuutta ja tärkeyttä eri tasoilla ohjelman vaikuttavuuden tehostamiseksi ja tulosten vakiinnuttamisen edistämiseksi. 6

7 Ohjelma-arvioinnin ensisijainen tehtävä on palvella ohjelman toimeenpanosta vastaavia kansallisia viranomaisia ja erityisesti yhteisöaloitteen kyseen ollessa sen toteutuksesta vastaavia myös Euroopan Unionin tasolla, mikä vaikuttaa raportin luonteeseen. Tämän ohella arviointiraporttia laadittaessa on ajateltu myös kehittämiskumppanuuksien toteuttajia arvioinnin hyödyntäjinä. Arvioinnin toteutus on edellyttänyt monitahoista aineiston hankintaa, vuoropuhelua ja säännöllistä kanssakäymistä Equal -ohjelman toteutukseen eri tavoin osallistuvien kanssa. Tämä yhteistyö on ollut antoisaa ja rakentavaa, mistä parhain kiitoksemme kaikille arvioinnin toteutukseen myötävaikuttaneille. Helsingissä, helmikuussa 2004 Sosiaalikehitys Oy Tutkijatiimi LTT -Tutkimus Oy Tutkijatiimi 7

8 8

9 SISÄLLYS SAATESANAT...5 TEKIJÖIDEN ALKUSANAT...6 TIIVISTELMÄ...13 Johdanto...13 Equalin strategia ja sen relevanssi...14 Toimeenpano...15 Kehittämiskumppanuuksien toteutus...15 Kansainvälinen yhteistyö...17 Toimenpidekokonaisuudet...17 Temaattinen yhteistyö...19 Yhteenveto: keskeisiä teemoja yli arviointien...20 Ajatuksia ja suosituksia Equalin loppukauden toteutusstrategiasta...22 Yhteenvetotaulukot TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA EQUAL -OHJELMAN OSUVUUS ARVIOINNIN TOTEUTUS Arviointitehtävä Arvioinnin lähestymistapa ja metodit Arvioinnin toteutus ja aineistot EQUAL -OHJELMAN TOTEUTUS Ohjelman toimeenpano ja hallinnointi Yhteenvetoa ohjelman käynnistymisestä Ohjelman toimeenpano ja ohjaus Yhteenveto DPeiden toteutus Kehittämiskumppanuus toimintamallina Kehittämiskumppanuuksien yhteistyötahot, toimijat ja osallisuus DPeiden sisäinen toteutus ja johtaminen Kumppanuuden kehittyminen; oppiminen ja verkostoituminen Kokonaisvaltainen lähestymistapa, innovatiivisuus ja jatkuvuus Yhteenveto Kansainvälisen yhteistyön käynnistyminen Kansainvälisen yhteistyön merkitys Equal -yhteisöaloitteessa Kansainvälisen yhteistyön muodot Kansainvälisen yhteistyön haasteet DPeiden saama hyöty Yhteenveto

10 4. OHJELMAN TOIMENPIDEKOKONAISUUDET Toimenpidekokonaisuus Työllistyvyys Lähtökohdat DPeiden kohdentuminen ja osuvuus DPeiden toteutus Alustavia tuloksia Yhteenveto Toimenpidekokonaisuus Rasismin ehkäisy Lähtökohdat DPeiden kohdentuminen ja osuvuus DPeiden toteutus Alustavia tuloksia Yhteenveto Toimenpidekokonaisuus Sosiaalitalous Lähtökohdat DPeiden kohdentuminen ja osuvuus Kehittämiskumppanuuksien toteutus Alustavia tuloksia Yhteenveto Toimenpidekokonaisuus Sopeutumiskyky Lähtökohdat DPeiden kohdentuminen ja osuvuus DPeiden toteutus Alustavat tulokset Yhteenveto Toimenpidekokonaisuus Sukupuolten tasa-arvo Lähtökohdat DPeiden kohdentuminen ja osuvuus DPeiden toteutus Alustavia tuloksia Yhteenveto Toimenpidekokonaisuus 5.5. Turvapaikanhakijat Lähtökohdat DPn kohdentuminen ja osuvuus DPn toteutus Alustavia tuloksia Yhteenveto Yhteenveto luvusta TEMAATTINEN YHTEISTYÖ JA VALTAVIRTAISTAMINEN Temaattisen yhteistyön tarkoitus ja tavoite Temaattisen yhteistyön valmistelu ja käynnistyminen Eurooppalainen teematyö Kansallisen teematyön valmistelu ja organisointi DPeiden valmiudet temaattisen yhteistyön toteuttamiseen Kansalliset teema-alueet ja toteutussuunnitelmat Yhteenveto

11 6. EVALUOINTI VIESTIT JA SUOSITUKSET Ajatuksia ja suosituksia Equalin loppukauden toteutusstrategiasta Equal -ohjelma ei ole menettänyt strategista relevanssiaan Oppimisen ja levittämisen (generatiivisten) sekä käytäntöön siirtävien ja juurruttavien mekanismien edelleen vahvistaminen Kokoomapisteet ja omistajuuden vahvistaminen Uusi hakukierros: jatkuvuuden ja uusien aloitteiden yhdistelmä LÄHTEET LIITTEET Liite 1: DP- tilanneanalyysi Liite 2: DP -projektien saama tuki ja ohjaus Liite 3: Projektin vaikutukset kohderyhmään Liite 4: Projektin vaikutukset organisaatioiden ja järjestelmien toimintakykyyn ja uudistumiseen Liite 5: Projektin vaikutukset työmarkkinoiden kehittämiseen Liite 6: DPeiden toteuttajien arviot projektin kokeilevuudesta ja suuntautumisesta Liite 7: Equal-projektikyselyn kyselylomake

12 12

13 TIIVISTELMÄ Johdanto Equal on varsin moniulotteinen ja monitoimijainen ohjelma ja jo pelkästään sen toimintamuotojen hahmottaminen on vaativa tehtävä, arvioivan kannanoton esittämisestä puhumattakaan. Olemme pyrkineet helpottamaan tämän arviointiraportin lukijan tehtävää muutamin keinoin. Ensinnäkin, olemme pyrkineet, asioiden keskeneräisyydestä huolimatta, tekemään kokonaisvaltaisen tilannearvion, jotta metsä puilta saataisiin näkyviin. Monet tendenssit ovat kuitenkin vasta alullaan ja vahvojen johtopäätösten tekeminen on tässä vaiheessa vaikeaa, osin mahdotonta. Tämä koskee erityisesti kahta seikkaa: asiakasvaikuttavuutta ja temaattista yhteistyötä. Ajankohta on kovin varhainen todellisen asiakasvaikuttavuuden arvioimiseksi ja useiden kehittämiskumppanuuksien omat arviotkin ovat vasta tulossa näihin kysymyksiin. Tältä osin olemme pyrkineet arviomaan ainakin sen, onko ohjelmassa saavutettu riittävää kehitysalustaa myöhemmälle vaikuttavuudelle. Temaattinen yhteistyö on vasta käynnistynyt ja sen toteutumisen arvio on tässä vaiheessa vasta suuntaa antavaa. Siihen kohdistuu kuitenkin suuria odotuksia Equalin toteutusmekanismien mielessä, joten on paikallaan pohtia alustaviakin havaintoja. Toiseksi, olemme pyrkineet helpottamaan lukijan tehtävää rakentamalla raportin keskeisimpiin lukuihin yhteenvetolaatikot, niin että pääluvut alkavat lyhyellä johdannolla siitä, mikä luvussa on keskeistä ja luku päättyy yhteenvetolaatikkoon, jossa keskeiset päätelmät esitetään. Tämä tiivistelmä on muodostettu näiden yhteenvetojen keskeisestä sanomasta. Kokonaisvaltainen arvio ohjelman toteutuksesta on koottu kahteen taulukkoon (Kehittämiskumppanuuksien tilanneanalyysi, tiivistelmätaulukko 1 ja Ohjelmatason strateginen arvio, tiivistelmätaulukko 2). Molemmat osoittavat, että Equalissa on saavutettu hyvä kehittämisalusta ja monissa olennaisissa kysymyksissä Equalin toiminta ylittää selvästi keskimääräisen kansallisen toimintatason ja tuo lisäarvoa myös muuhun ESR-toimintaan nähden. Karkeasti ottaen reilu puolet kehittämiskumppanuuksista on useimmissa arviointikategorioissa saavuttanut tason, jossa on odotettavissa selvää lisäarvoa kansalliseen ja muuhun ESR-toimintaan nähden. Tulospotentiaalia siis on. Sen realisointi loppukaudella ja sen jälkeen on kiinni useista tärkeistä tekijöistä, joita pyrimme tässä arviossa identifioimaan. LUKU Tiivistelmä 13

14 LUKU Tiivistelmä Equalin strategia ja sen relevanssi Suomen Equal -ohjelman strategia on määritelty "Valtaistamisen ja sosiaalisen kumppanuuden strategiaksi". Ohjelmassa kokeillaan uutta ja varsin vaativaa toteutustapaa. Tarkoituksena on tuottaa uudenlaisia, aikaisempaa tuloksellisempia ja tehokkaampia lähestymistapoja ja käytäntöjä heikossa työmarkkina-asemassa olevien tilanteen korjaamiseksi. Equal -ohjelman poikkeuksellisuus ja sen erityispiirteet korostavat ohjelman toteutuksen ja toimeenpanon arvioinnin tärkeyttä. Ne asettavat haasteita myös arvioinnin toteutustavalle ja menetelmien kehittämiselle. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien tilanteen suhteen toimiminen ei ole menettänyt strategista relevanssiaan ja Equalin ohjelmakonseptin pääpiirteet vaikuttavat edelleenkin käyttökelpoisilta. Kysymys on pikemminkin niiden täysimittaisesta realisoinnista kuin tarpeesta tehdä suuria muutoksia. Suomessa on jo kertynyt runsaasti ohjelmakokemusta ja niitä koskevia arviointeja ja niiden sanoma on syytä ottaa huomioon Equalin tilannetta ja näkymiä arvioitaessa. Myöskin Equalin toteutusympäristö on monella tavoin vilkkaammassa muutosvaiheessa, kuin ohjelman suunnittelu- ja käynnistysvaiheessa. Tämä koskee erityisesti uutta kansallista ohjelmapolitiikkaa ja siinä erityisesti rakennetyöttömyyden purkamiseen liittyviä toimenpiteitä. Myös nämä seikat on syytä ottaa huomioon Equalia arvioitaessa. Kokonaisuutena ottaen vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien palveluiden ja strategioiden perusongelmana Suomessa on erityisesti kaksi seikkaa: kysynnän vähäisyys ja toiminnan hajanaisuus. Kysynnän kehitys riippuu tietysti talouden kehityksestä ja epävarmuus näyttää jatkuvan. Jatkuessaan pitkään se uhkaa myös Equalin saavuttamia ensimmäisen asteen aktivointivaikutuksia. Kysynnän kehitys riippuu myös asenteista. Suomi on tulossa kovaa vauhtia suureen sukupolvenvaihdokseen ja uudenlaista suhtautumista kotimaisiin työvoimareserveihin tullaan tarvitsemaan. Tällainen asennemuutos on selvemmin havaittavissa mm. muissa pohjoismaissa. Toinen perusongelma on toiminnan hajanaisuus. Elämänhallinnan vaikeuksia ja työmarkkinoille kiinnittymisen vaikeuksia kokevien ihmisten tilanteet ovat usein katkoksellisia ja näitä ihmisiä auttamaan pyrkivien palveluiden uhkana on myös niiden toiminnan katkoksellisuus. Tämä on tuttua sosiaali-, terveys-, koulutus- ja työvoimapalveluissa. Ilmiö on tuttu myös projektien ylitarjontana ja projektikaaoksena, jossa yritykset tilanteen parantamiseksi hajoavat ja kokoomapisteitä ja kokoavaa vastuuta ei tahdo löytyä mistään. Tällainen hajoamisuhka koskee myös ESR-ohjelmia. Projekteja syntyy ja niissä tehdään mielenkiintoisia asioita, mutta kuka ohjelman ja projektit oikein omistaa ja määrätietoisesti vie oikeat asiat päätöksentekoon ja muutoksiksi normaalissa toiminnassa? 14

15 Equal on siitä mielenkiintoinen ohjelma, että siinä on tarjolla koostavia elementtejä ja se on strategisesti relevantti suomalaisessa tilanteessa juuri siksi. Tämän vuoksi on tässäkin väliarviossa pidetty silmämääränä sitä, onko Equalin tähänastisessa toteutuksessa merkkejä tällaisesta kokoavasta voimasta ja onko riittävästi merkkejä siitä, että Equalin tuloksille on syntymässä omistajuutta. Toimeenpano Equal -yhteisöaloite kokeilevuudessaan edustaa uutta, kehittyneempää ohjelmatyyppiä koko Euroopan tasolla. Equal -ohjelman toteutustapaan liittyy useita vaativia erityispiirteitä, jotka asettavat varsin suuria vaatimuksia sekä ohjelman toimeenpanosta vastaaville että kehittämiskumppanuuksien toteuttajille. Niin ohjelman vision toteutuminen kuin toteutusperiaatteiden täysipainoinen huomiointi edellyttävät koostavaa johtamisotetta ohjelman toteutuksen tasolla, yhtenäisiä pelisääntöjä ja riittävää ohjeistusta sekä tukea yksittäisille kehittämiskumppanuuksille. LUKU Tiivistelmä Yhteenveto havainnoista ja suosituksista Ohjelman toteutuksen ja erityisesti vaikuttavuuden vahvistamiseksi tulisi huomiota kiinnittää ohjelman johtamisen ja vaikuttavuutta lisäävien mekanismien vahvistamiseen. Tämä koskee myös yhteyksien vahvistamista kansallisen työllisyyden sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaisen toimintasuunnitelman toteuttamiseen. Olisi toivottavaa, että hyväksyttävien kulujen osalta kyettäisiin luomaan sekä eri toteuttajaministeriöiden että TE -keskusten osalta yhtenäinen että Equal -ohjelman erityispiirteet huomioiva, joustava tulkintakäytäntö. Pienten toimijoiden toimintamahdollisuudet olisi kyettävä turvaamaan joustavia rahoitusmekanismeja kehittämällä, muutoin uhkana on kiinnostuksen väheneminen ohjelmaa kohtaan. Tulevaa valintakierrosta ajatellen on syytä kiinnittää huomiota riittävään tiedottamiseen, jossa voitaisiin hyödyntää nykyisiä kehittämiskumppanuuksia, hakemismenettelyn kehittämiseen ja valittavien kehittämiskumppanuuksien toteuttajien riittävään perehdyttämiseen ja koulutukseen. DPeiden valintakriteereiden ja hakuprosessin osalta huomiota tulisi kiinnittää muun muassa DPeiden itsearviointi -valmiuksien sekä tulosten levittämis- ja valtavirtaistamismekanismien suunnitteluun samoin kuin sukupuoli- ja tasa-arvovaikutusten arvioinnin kehittämiseen. Kehittämiskumppanuuksien toteutus Equal -yhteisöaloitteessa kokeillaan kehittämiskumppanuusmallia yhtenä keskeisenä toteutusperiaatteena. Kehittämiskumppanuus (DP) on eri tahoja edustavien, tavoitteen toteuttamisen kannalta olennaisten toimijoiden tavoitteellista yhteis- 15

16 LUKU Tiivistelmä työtä tietyn, yhteisesti tunnistetun ongelman ratkaisemiseksi. Tavoitteena on lisätä kokonaisvaltaisen ja koostavan lähestymistavan avulla ohjelman tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Yhteenveto havainnoista ja suosituksista Equal -yhteisöaloitteessa määritelty kehittämiskumppanuus on osoittautunut haasteelliseksi ja monissa kehittämiskumppanuuksissa tarkoituksenmukainen toimintamalli hakee vielä muotoaan. Toteutettavat kehittämiskumppanuudet ovat pääosin muotoutuneet erilaisiksi yhteistyöverkostoiksi. Ehdottomia suosituksia eri kehittämiskumppanuusrakenteiden ja -mallien tehokkuudesta tulosten suhteen ei ohjelman toteutuksen tässä vaiheessa voida vielä esittää. Näyttäisi kuitenkin siltä, että erityisesti useista osahankkeista koostuvat laajat ja monitavoitteiset kehittämiskumppanuudet ovat osoittautuneet hankaliksi koordinoinnin sekä yhteiseen tavoitteeseen suuntaavan kehittämisen kannalta. Monet laajat kehittämiskumppanuudet ovat itse asiassa kumppanuuksien kumppanuuksia, mikä vaikeuttaa kumppanuuden hallinnointia ja toteutusta. Tällä saattaa olla myös vaikutusta kumppanuudessa kehitettävien tulosten vaikuttavuuteen. Keskittyminen alueellisiin/paikallisiin täsmähankkeisiin saattaisi tuottaa tehokkaampia kumppanuuksia ja tiiviimpiä yhteistyörakenteita. Kumppanuusyhteistyön ja kumppanuuden kehittymisestä on toisaalta myös selkeää näyttöä, joka on saavutettu panostamalla määrätietoisesti sisäiseen kehittämistyöhön ja kumppanuustoimijoiden aktiiviseen sitouttamiseen. Kehittämiskumppanuudet ovat parhaimmillaan kyenneet luomaan ylisektorisia yhteistyörakenteita, joiden voi toivoa luovan edellytyksiä uusien toimintamallien ja yhteistyörakenteiden juurruttamiselle paikalliseen tai alueelliseen toimintaan. Kehittämiskumppanuuksien muodostamisessa on pyritty kokonaisvaltaisen lähestymistavan näkökulmasta kattavuuteen ja edustavuuteen, mikä näyttää toteutuvan varsin hyvin. Tästä syystä kuitenkin jotkut kumppanuudet ovat muodostuneet varsin laajoiksi ja joissakin tapauksissa kumppanuustoimijoiden sitoutuminen toteutukseen on jäänyt heikoksi. Erityisesti yhteistyön kehittyminen yritysten tai työantajien kanssa on toteutunut heikosti, johon osasyynä on se, etteivät yritykset ole olleet mukana kehittämiskumppanuuden suunnitteluvaiheessa. Asiakkaiden (kohderyhmän) osallisuus on yksi Equal -ohjelman keskeisiä toteutusperiaatteita. Toteutusperiaate on huomioitu varsin hyvin kehittämiskumppanuuksien toteutuksessa, mikä ilmenee erityisesti asiakaslähtöisyytenä: sekä asiakkaiden osallistumisena toteutukseen että heidän näkemystensä ja vaikutusmahdollisuuksiensa huomioimisena. Kehittämiskumppanuuksien sisäiseen toteutukseen kohdistuu vielä kehittämishaasteita. Keskeisiä alueita tältä osin ovat kumppanuuden johtaminen, yhteistyömuotojen ja keskinäisen oppimisen kehittäminen, tavoitteiden selkiyttäminen sekä levittäminen ja valtavirtaistaminen. 16

17 Kansainvälinen yhteistyö Equal -yhteisöaloitteella pyritään kehittämään Euroopan työllisyysstrategiaa. Sen avulla pyritään edistämään työmarkkinoita, koulutusta ja osallisuutta koskevien hyvien käytäntöjen kansainvälistä vaihtoa oppimisen tehostamiseksi ja syventämiseksi. Kansainvälisen yhteistyön tulisi olla olennainen osa jokaisen kehittämiskumppanuuden toteuttamista. Tavoitteena on muun muassa omaksua muualla kehitettyjä, toimien toteuttamista tehostavia ja innovatiivisia ratkaisuja, menetelmiä ja lähestymistapoja. Yhteenveto havainnoista ja suosituksista Kehittämiskumppanuuksien kokemukset kansainvälisestä yhteistyöstä jakautuvat varsin selkeästi kahtaalle. Osalle kumppanuuksista se näyttää olevan välttämätön paha, mutta pääosan odotukset ovat kuitenkin myönteisiä. Kansainvälisten partnereiden arvioidaan tarjoavan uusia näkökulmia ja laajempaa kokemuspohjaa omaan hankkeeseen ja antavan siten uusien ideoiden ja vertailukohtien myötä lisäarvoa hankkeelle. Yhteistyö on käynnistynyt hitaasti. Alun perin partnereiden löytämisessä ei ollut vaikeuksia, mutta yhteistyön tavoitteiden ja työohjelmien täsmentäminen on vienyt huomattavan paljon aikaa. Erityisiä hankaluuksia aiheutti epävarmuus kansainvälisten partnereiden mukaanpääsystä omaan kansalliseen Equal-ohjelmaansa. Yhteistyön mahdollisuuksia ovat rajoittaneet myös yhteisöaloitteen toteuttamiseen liittyvät tekijät, kuten rahoitusosuuksien erot eri jäsenmaissa, erilaiset toimeenpanon aikataulut sekä kumppanuushankkeiden erilainen kesto samoin kuin jäsenmaiden erilaiset hallintokäytännöt. Yhteistyön sisältö painottuu seminaareissa ja kokouksissa tapahtuvaan toimintakäytäntöjä koskevan tiedon ja kokemusten vaihtoon sekä samanaikaiseen innovaatioiden tavoitteluun. Yhteistyön toteutus on kuitenkin epätasaista ja projektien osallistuminen jakautuu eri tavoin eri toimenpidekokonaisuuksissa. Edistyneemmässä yhteistyössä pyritään myös arvioimaan hyvien käytäntöjen ja toimintamallien soveltamista omassa hankkeessa, yhteiseen kehittämiseen liittyvä yksityiskohtainen toimintatapojen ja menetelmien vertailu on silti varsin harvinaista. Tuloksien esittäminen kansainvälisestä yhteistyöstä on vielä ennenaikaista, mutta yhteistyön sujuva toteuttaminen ja sattumanvaraisuuden vähentäminen edellyttävät mekanismien edelleen kehittämistä sekä ohjauksen ja tuen lisäämistä. LUKU Tiivistelmä Toimenpidekokonaisuudet Equal -yhteisöaloitteessa korostuu temaattinen lähestymistapa, joka kytkeytyy Euroopan työllisyysstrategian suuntaviivoihin. Tavoitteena on tällä tavoin löytää uusia toimivia lähestymistapoja työmarkkinoiden ja sosiaalisen osallisuuden kehittämiseksi. Equal -ohjelmassa toteutettavat toimenpidekokonaisuudet ovat 17

18 LUKU Tiivistelmä omaleimaisia ja painotuksiltaan erilaisia. Niitä yhdistävät ohjelman tavoitteet: parantaa heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistyvyyttä ja ehkäistä syrjintää ja syrjäytymistä kokeilemalla ja kehittämällä uusia, toimivia lähestymistapoja ja toimintamalleja. Yhteenveto toimenpidekokonaisuuksien havainnoista ja suosituksista Toimenpidekokonaisuuksien toteutus kokonaisuudessaan kohdentuu Equal -ohjelman tavoitteisiin ja keskeisiin työmarkkinoiden kehittämishaasteisiin eri tavoin heikossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien kannalta. Erityisesti toimenpidekokonaisuudessa on laaja kirjo erilaisia toimia, joilla pyritään kehittämään työllistymisen edellytyksiä tai estämään syrjäytymistä. Equal -ohjelman toteutuksessa on saavutettu tähän mennessä hyvä kehitysalusta, jota on vahvistettava. Ohjelman toimenpidekokonaisuudet kytkeytyvät meneillään oleviin työmarkkinoita ja laajemminkin yhteiskuntaa koskeviin kehittämissuunnitelmiin. Keskeinen haaste on, millä tavoin kehittämiskumppanuuksissa kertyneet hyvät kokemukset ja lupaavat lähestymistavat kyetään kytkemään ja juurruttamaan paikalliseen ja alueelliseen kehittämiseen. Kehittämiskumppanuusmalli on osoittautunut haastavaksi. Näyttöjä on kuitenkin kumppanuusyhteistyön asteittaisesta kehittymisestä ja uusien yhteistyömallien ja -rakenteiden kehittymisestä. Etenkin alueellisesti laajat ja monista osahankkeista koostuvat kehittämiskumppanuudet ovat jääneet jonkin verran hajanaisiksi. Kumppanuuksista on edustavuuden ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan nimissä syntynyt monitavoitteellisia ja monitoimijaisia hankekokonaisuuksia. Alueellinen tai paikallinen keskittyminen, tavoitteiden operationalisointi ja toteutukseen sitoutuneet yhteistyökumppanit saattaisivat luoda jatkossa tuloksellisempaa kumppanuusyhteistyötä. Toimenpidekokonaisuuksissa toteuttavien kehittämiskumppanuuksien vahvuudet ovat erityisesti kohdentumisessa haastaviin asiakasryhmiin ja asiakaslähtöisyydessä, jonka toteutumisesta on hyviä näyttöjä. Kumppanuushankkeiden tuloksellisuudesta asiakasvaikuttavuuden osalta erityisesti työllistymisen suhteen on joitakin lupaavia näyttöjä, muutoin tuloksista on vielä ennenaikaista puhua. Kokonaisvaltainen lähestymistapa ja kokeilevuus kehittämiskumppanuuksissa liittyy erityisesti verkostoitumiseen ja eri toimintasektorit ylittävään yhteistyöhön. Kumppanuuksissa kokeillaan jonkin verran uusia lähestymistapoja, mutta varsin paljon jo aiemmin muissa yhteyksissä hyviksi havaittuja käytäntöjä. Tämä puoltaa hyvin paikkaansa, sillä hyviä käytäntöjä tunnetaan runsaasti, ongelmaksi onkin osoittautunut, miten ne saadaan juurtumaan normaalitoimintaan. Tähän monet kehittämiskumppanuudet etsivät uusia keinoja yhteistyömallien avulla. Kansainvälinen yhteistyö yhtenä Equal -ohjelman keskeisenä toteutusperiaatteena näyttää tuottavan kumppanuuksille sekä selkeitä hyötyjä että turhauttavia yhteistyökokemuksia. 18

19 Ohjelman tavoitteena on tuottaa uusia yleistettävissä olevia lähestymistapoja ja toimintamalleja. Tässä vaiheessa voidaan puhua vasta lupaavista lähestymistavoista tulosten suhteen, muutoin tuloksia on liian ennenaikaista arvioida. Joissakin kehittämiskumppanuuksissa on alustavia näyttöjä onnistuneesta kytkeytymisestä alueelliseen tai sektoraaliseen kehittämiseen. Tämä onkin kaiken kaikkiaan ohjelman toteutuksen suuri haaste. Tässä suhteessa ohjelmaan sisältyvään temaattiseen yhteistyöhön kohdistuu myös odotuksia. Temaattinen yhteistyö Equal -yhteisöaloitteen toteutustapaan on pyritty kytkemään tuloksellisuutta ja valtavirtaistamista vahvistavia mekanismeja, kuten kehittämiskumppanuus -malli ja kokonaisvaltainen lähestymistapa, kansainvälinen yhteistyö, toiminto 3, johon sisältyvät jokaista DPtä koskeva velvoite tulosten suunnitelmalliseen levittämiseen että kansallinen temaattinen yhteistyö hyvien käytäntöjen valtavirtaistamiseksi samoin eurooppalainen teematyö unionin tasolla. LUKU Tiivistelmä Yhteenveto havainnoista ja suosituksista Equal -ohjelmassa toteutettava toiminto 3 ja temaattinen verkostoituminen saa jossakin määrin erilaisia painotuksia riippuen siitä puhutaanko kansallisesta teematyöstä vai temaattisesta yhteistyöstä. Edellinen painottaa valittuun teemaan kiinnittyvien hyvien käytäntöjen identifioimista, temaattinen yhteistyö toimijoiden osallisuutta, keskinäistä oppimista ja tulosten vertailua. Kummallekin painotukselle tulisi olla tilaa. Valitut teemat perustuvat sekä eurooppalaisen teematyön teemoihin että eri toimenpidekokonaisuuksissa toteutettavien kehittämiskumppanuuksien toteutukseen. Siihen nähden teemat ovat tarkoituksenmukaisia ja ne vastaavat myös kansallisiin kehittämishaasteisiin. Hyvien käytäntöjen ja toimintamallien identifiointi ja valtavirtaistaminen on temaattisen yhteistyön keskeinen tavoite. Teemoittaisissa työsuunnitelmissa horisontaalinen valtavirtaistaminen on huomioitu, mutta luultavasti johtuen jo kansallisen toteutussuunnitelman painotuksista vertikaalinen valtavirtaistaminen ja vaikuttaminen politiikkoihin/instituutioihin on jäänyt varsin vähäiselle huomiolle. Tästä ovat poikkeuksena sosiaalisen yrittäjyyden ja sukupuolen mukaisen segregaation purkamiseen tähtäävät teematyösuunnitelmat. Temaattinen yhteistyö on käynnistynyt varsin hitaasti, joten sen toteutusta on vielä liian aikaista arvioida. Yksittäisen DPn vetovastuulla olevan temaattisen yhteistyön toteutuksen haasteita ovat vaikuttavuuden lisääminen ja siihen liittyvien mekanismien kehittäminen. Erityinen huomio tulisi kiinnittää sekä ohjausryhmien edustavuuteen tältä kannalta, mutta myös kytkeytymiseen eri politiikan alojen kehittämiseen kuten työvoima-, sosiaali-, tasa-arvo-, koulutus- ja elinkeinopolitiikkaan. 19

20 LUKU Tiivistelmä Yhteenveto: keskeisiä teemoja yli arviointien Viimeaikaisissa Suomessa tehdyissä ESR-arvioissa (Arnkil 2002, 2003a et. al.) sekä muissa Equalin kaltaisiin pyrkimyksiin läheisesti liittyvien ohjelmien/ kokeilujen arvioissa (kuten yhteispalvelukokeilu) (Spangar 2003 et al..), että myös laajemmin kehittämisohjelmiin liittyvissä arvioissa (Suomen työelämän kehittämisohjelman arviointi) (Arnkil 2003b et. al, Rissanen et. al. 2002) hahmottuu muutamia yhteisiä teemoja. Hyvät käytännöt - tuottaminen - levittäminen - juurruttaminen Kaikissa korostuu kontekstuaalisuuden ja paikallisteorioiden ja aidon paikallisen aktiivisuuden merkitys. Toisin sanoen kehittämisen liike ei tapahdu prosessin peräkkäisinä vaiheina (t1) projektikehittäminen > (t2) normaalitoiminnan kehittäminen vaan paremmin vaikuttaville hankkeille näyttää olevan tyypillistä, että projektien kehittämisaktiivisuus ja normaalitoiminnan kehittämisaktiivisuus kulkevat rinnakkain toisiinsa nivoutuneina, oppien toisiltaan mahdollisimman reaaliajassa. Kaikissa arvioissa korostuu myöskin kehittämisen moniäänisyyden tärkeys, siten, että kaikkia keskeisiä ääniä, horisontaalisesti (ammattiryhmät, kumppanit, sidosryhmät jne.) ja vertikaalisesti (johtaminen) kuullaan aidosti ja tasapuolisesti. Kaikki arviot korostavat oppimisen ja oppivien verkostojen merkitystä siten, että ytimessä on kyky oppia omasta kokemuksesta. Tapauspankeilla on hyvien käytäntöjen levittämisessä ollut hyvin rajoittunut merkitys, sama pätee ylipäänsä julkaisuihin. Oppijan on jollain tavoin päästävä prosessin sisään ja ymmärrettävä se omaa kontekstiaan ja kokemustaan vasten. Ylipäänsä arvioissa korostetaan sitä, että itse asiassa olennaisin tulos, mikä kehittämishankkeesta voi olla, on pienemmän tai isomman verkoston uusi ongelmanratkaisukyky, sillä menetelmäideat ja muodit ja toimintaympäristön tilanteet vaihtuvat. Tämä oppimaan oppiminen on kuitenkin yleensä heikosti dokumentoitua ja vain vähäisen reflektion kohteena. Hyvien käytäntöjen omaksuminen edellyttää siten projektien sijoittumista mielekkäällä tavalla alueellisiin ja paikallisiin strategioihin. Eikä vain jälkikäteen, vaan jo toiminnan ja tilanteen ollessa päällä. Arvioissa korostuu tässä kohden johtamisen eri tasojen ja keskinäisen yhteistyön vastuu. Vaikuttaa siltä, että näiden siirtomekanismien toimivuudessa on Suomessa paljon puutteita ja niistä uhkaa muodostua koko ESR-toiminnasta hyötymisen vakavin ongelma. Tämä sanoma on vahvistunut vahvistumistaan ja sille tulee lisää painoarvoa myös siitä, että nykyisenkaltainen ESR-ohjelmamaailma on lähivuosina muuttumassa. Huono skenaario olisi, että projektikehittämistä ja ohjelmapolitiikkaa uhkaa edelleenkin jääminen eristyksiin, niin paikallis-, alue- kuin keskushallintotasollakin. Voidaan todeta, että käynnistymässä on ESR-ohjelmia ajatellen erityinen johtamisen ja siirtomekanismien etsikkoaika. Tarvitaan sosiaalisia innovaatioita tulosten siirtämiseksi päätöksenteon harkintaan ja käytäntöön. 20

21 Equalilla on näissä suhteissa potentiaalisesti selvästi parempia mekanismeja kuin ESR-ohjelmissa ja monissa muissa suurissa projektihankkeissa. Näiden potentiaalien realisoituminen on vielä täysimääräisesti näkemättä. Suuria odotuksia kohdistuu temaattiseen yhteistyöhön, jonka käynnistyminen on kuitenkin viivästynyt. Voimakas panostus sen onnistumiseen tulee olemaan ohjelman kannalta tärkeää. Myös kumppanuus voi vahvistaa oppimista, mutta tässä tulokset vaikuttavat epätasaisilta. Laajoilla ja hajanaisilla kumppanuuksilla on vaikeuksia saavuttaa oppimisintensiteettiä. Mutta myös hyviä esimerkkejä on ja niiden kokemuksille on hyvä rakentaa. Equal on näissä hyvien käytäntöjen kysymyksissä näyttänyt pärjänneen kokonaisuutena ottaen kohtuullisen hyvin, tähän asti keskimääräistä normaalitilannetta paremmin, mutta suurta epätasaisuutta esiintyy. On paikkakuntia, joissa Equal on oikea ja aito osa strategiaa ja sen viestejä kuunnellaan ja kokemuksia pyritään sovittamaan muihin kokemuksiin. Toisaalla taas Equal katoaa projektikaaoksen sekaan. Selkeä suositus on, että hyvien käytäntöjen kuuntelua, tulkintaa, kokoamista ja siirtämistä tulee vahvistaa. Reaaliaikaista oppimista on edelleenkin vahvistettava. Tässä korostuu alueellisen/seudullisen/paikallisen ylisektorisen johtamisen vastuu ja ohjelman loppukautta ajatellen voisi ajatella, että tätä vastuuta korostettaisiin eri tavoin ja luotaisiin aktiivisesti foorumeita asian käsittelylle. LUKU Tiivistelmä Metaoppiminen ohjelmasta ja kehittämisorganisaation vakiinnuttaminen Koska Equal on lähtökohdiltaan selkeästi kokeileva ohjelma, jossa on ohjelmamekanismien mielessä paljon kiinnostavia elementtejä, olisi tärkeää, että ohjelman kokemuksia pohditaan myös yleisemmältä kannalta jo ohjelman toteutusaikana. Onko Equal Suomen tulevaisuuden kannalta mielenkiintoinen ohjelmatyyppi? Missä sen toteutuksen vahvuudet ja heikkoudet ovat verrattuna muihin ohjelmiin ja monimutkaisiin projektihankkeisiin? Voidaanko Equalin toiminnan kautta vahvistaa pysyvämmin emotoimintojen eli normaalin toiminnan kehittämistoimintaa? Hyvin tärkeä ja yhdenmukainen viesti eri arvioista koskee kehittämisorganisaatiota. Kehittämisorganisaatiolla tarkoitetaan sitä oppimisverkostoa, joka syntyy kehittämishankkeen kuluessa, mukaan lukien kehittämiskonferenssit, työpajat, projektiryhmät ja organisaation sisäiset verkostot. Hankkeet onnistuvat usein tämän ensimmäisen asteen kehittämisorganisaation tuottamisessa. Sen sijaan tämän kehittämisorganisaation transformointi joksikin pysyvämmäksi toiminnaksi usein epäonnistuu. Toisin sanoen toisen asteen vaikutus jää kehittämisorganisaation mielessä saavuttamatta. Tällöin hukataan osaamista, osaajia ja aikaa. Ratkaisematta usein jää, mihin kehittämistoiminta kiinnittyy projektin päätyttyä, mikä sitä kantaa. Norjan yli 20 vuoden kehittely työelämän kehittämisohjelmissa on johtanut alueelliseen modulirakenteeseen, joka pitkäjänteisemmin kantaa, tulkitsee ja levittää tuloksia ja generoi uusia hankkeita. Moduli on pysy- 21

22 LUKU Tiivistelmä väisluonteinen kehittämisorganisaatio tai -koalitio, johon kuuluu kiinteää keskinäistä yhteistyötä harjoittavia tutkimuslaitoksia, alueorganisaatioita ja yrityksiä. Ruotsin työelämän kehittämisohjelmassa, joka kohdistui mm. laajasti sosiaali- ja terveysalaan, tämä jäi ratkaisematta. Rahoituksen aikana saatiin aikaan satoja hankkeita, mutta rahoituksen päätyttyä verkosto osaajineen katosi. Tällaista metapohdintaa, joka kokoaisi ohjelman kokemuksia, esiintyy ESRohjelmien suhteen, mukaan lukien Equal, kuitenkin kovin heikosti. Tarvittaisiin kokoomapisteitä, joissa arviointien sanomaa ja muita viestejä tarkasteltaisiin niin keskustasolla kuin aluetasollakin, niin että siinä ovat mukana nykyistä enemmän sekä ohjelman toteuttajat, että normaalitoimintojen edustajat ja päättäjät. Tässä metapohdinnassa korostuu keskushallinnon vastuu. Asiakaskontakti ja vaikuttavuus Yhdenmukainen sanoma eri arvioista näyttää myös olevan, että asiakaspinnassa ja projektitasolla näytetään saavutettavan varsin hyviä ensimmäisen asteen aktivointituloksia, eli kontakti asiakkaisiin onnistuu ensimmäisessä vaiheessa hyvin. Näin on myös asianlaita Equalissa, jossa valtaistavaan periaatteeseen kohdistuu suuriakin odotuksia. Yleisesti ottaen vaikuttaakin siltä, että asiakaspinnan innovaatioissa on saavutettu eräänlainen saturaatiopiste ja nyt on enemmänkin kyse hyvien ideoiden tehokkaasta levittämisestä ja yhä keskeisemmin niiden juurruttamisesta. Tämä saturaatio ei tarkoita sitä, että kaikki suhteessa rakennetyöttömyyden asiakasryhmiin olisi jo keksitty, vaan että huomion painopisteen tulisi siirtyä selkeästi ja päättäväisesti toisen asteen vaikuttavuuden tukemiseen. Equal on saavuttanut varsin hyvän kehitysalustan asiakasvaikuttavuuden parantamiseksi. Tätä uhkaa kuitenkin rapautuminen, jos kysyntätilanne ei ala vetää, asenteet vajaakuntoiseen työvoimaan muutu ja ellei hajallaan olevia pyrkimyksiä ja palveluiden kehittämistä saada integroitua. Equalin kannalta on tärkeää, että sen pyrkimykset ja tulokset saadaan integroitua muihin ajankohtaisiin palveluiden kehittämishankkeisiin, kuten yhteispalvelukokeilu ja työvoiman palvelukeskusten käynnistäminen sekä muut mm. kuntien palvelurakenteeseen liittyvät muutokset. Ajatuksia ja suosituksia Equalin loppukauden toteutusstrategiasta Edellä todetusta seuraa muutamia keskeisiä viestejä Equalin loppukauden suotuisaa toteutumista ajatellen. Equal -ohjelma ei ole menettänyt strategista relevanssiaan Equal -ohjelmassa esitetyt ohjelma- ja toimenpidekokonaisuuskohtaiset tavoitteet ovat edelleen tarkoituksenmukaisia ottaen huomioon työmarkkinoiden keskeiset kehittämishaasteet ja muutosprosessit erityisesti heikoimmassa työmarkkina-ase- 22

23 massa olevien kannalta. Arvioitsijat eivät esitä Equal -ohjelma-asiakirjaa muutettavaksi tältä osin ohjelman välitarkistuksen yhteydessä. Sen sijaan toimenpidekokonaisuuskohtaisten arviointien yhteydessä on kiinnitetty huomiota tarpeeseen kohdentaa seuraavalla valintakierroksella hankkeita jossain määrin muihin, toimenpidekokonaisuuden tavoitteissa ja strategioissa jo esitettyihin painotuksiin, joita ei ensimmäisellä toteutuskierroksella ole huomioitu tai joihin toteutettavaksi valitut DPt eivät kohdistu. Oppimisen ja levittämisen (generatiivisten) sekä käytäntöön siirtävien ja juurruttavien mekanismien edelleen vahvistaminen Myös Equaliin pätevät ne suositukset, mitä on todettu mm. Tavoite 3:n ja esimerkiksi Yhteispalvelukokeilun suhteen, eli edelleen pitää vahvistaa ohjelman generatiivisia (oppimis-) mekanismeja sekä kiinnittää ajoissa huomiota hyvien käytäntöjen siirtomekanismien (transformatiiviset mekanismit) toimintaan. Kaikkiin pätee se, että perustasolla on itse asiassa saavutettu osin varsin hyvä asiakaskontakti ja aktivoituminen ja että ongelmat ovat pikemminkin paikallisen/ seudullisen/ alueellisen ja myös keskushallinnollisen johtamisen tasolla. Käytännön työn punominen normaalitoimintaan ja strategiaan on ennen kaikkea paikallis-alueellisen johtamisen kysymys. Oppimismekanismien vahvistamisessa ja kokonaisstrategisessa tuessa korostuu keskushallinnon vastuu. Arvioimme, että Equal on saavuttanut varsin lupaavan kehitysalustan hyville tuloksille - joskin epätasaisen - ja että kiinnittämällä riittävää huomiota em. mekanismeihin voidaan hyviä tuloksia odottaa. Aikaisempiin arviointeihin nähden korostamme erityisesti juuri siirtomekanismien vahvistamista. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Equalin kokemuksia ja tuloksia täytyy kuunnella, tulkita ja alkaa siirtää normaalitoimintaan välittömästi, eikä vasta ohjelman lopussa tai sen jälkeen. Juuri nyt on se aika, jolloin kokemuksista voi oppia. LUKU Tiivistelmä Kokoomapisteet ja omistajuuden vahvistaminen Loppukauden reformistrategiassa on tärkeää vahvistaa ohjelman tuloksia ja mekanismien toimivuutta tulkitsevia kokoomapisteitä ja omistajuutta. Tällaisia kokoomapisteitä on sekä alueilla että keskushallinnossa. Niitä ovat mm. alueelliset/ seudulliset strategiat ja niiden ympärille syntyvä käytännön yhteistyö, alueelliset/ seudulliset foorumit ja työpajat, joissa hyvä käytäntöjä monipuolisesti ruoditaan. Tässä korostuu ylisektorisen johtamisen vastuu. Equalin tuloksellisuutta tukisi oleellisesti keskushallinnon poikkihallinnollinen yhteistyö, jossa esimerkiksi uuden työllisyysohjelman merkeissä tulkitaan ja integroidaan rakennetyöttömyyteen ja syrjäytymisen ehkäisyyn liittyviä pyrkimyksiä ja pohditaan ohjelman toimivuutta metatasolla, eli koostavana kehittämismekanismina. 23

24 LUKU Tiivistelmä Uusi hakukierros: jatkuvuuden ja uusien aloitteiden yhdistelmä Kokonaisuutena ottaen Equal on tällä hetkellä saavuttanut lupaavan kehitysalustan, mutta tulosten turvaaminen edellyttää riittävän määrän jatkuvuutta. Suosittelemme, että kokeilevuutta ja innovatiivisuutta vahvistetaan ja uusille kumppanuuksille avataan mahdollisuus, mutta ettei nykyinen toteuttajuus myöskään olisi esteenä lupaavimpien kehittämiskumppanuuksien kehittämistoiminnan jatkumiselle uusien hankehakemusten tarkoituksenmukaisuudesta ja kehittämisvisioista riippuen. Kehittämiskumppanuuksia tulisi käyttää määrätietoisesti ohjelman loppuajalla aktiivisena vertaistuen ja ohjelman metapohdinnan kehittämiselementtiä. Yhteenvetotaulukot Seuraavassa esitetään Equalista kaksi yhteenvetotaulukkoa, jotka perustuvat arvioitsijoiden laatimaan kokonaisvaltaiseen DPeitä koskevaan aineistoyhteenvetoon. Kehittämiskumppanuuksien tilanneanalyysi (tiivistelmätaulukko 1) sekä Equal - ohjelmatason strateginen arvio (tiivistelmätaulukko 2). Monitasoisesta ja moniulotteisesta ohjelmasta on vaikea esittää yhteenvetoa ja yli kaikkien toimenpidekokonaisuuksien ja kehittämiskumppanuuksien toimivia arviointiasteikkoja on hankala soveltaa. Puutteista, päällekkäisyyksistä ja sisäisistä ristiriitaisuuksista huolimatta esitämme kuitenkin yhteenvedot keskusteluja ja pohdintoja tukemaan. Luotamme lukijan pohdintakykyyn ja ymmärtäväisyyteen monimutkaisen tehtävän edessä. Kehittämiskumppanuuksien tilanneanalyysistä (tiivistelmätaulukko 1) esitetään tiivistelmän yhteydessä lyhennetty versio. Liitteenä on täydellisempi versio, jossa on esitetty eriytyneemmät arviointiasteikot ja ne on tarkistettavissa sieltä. Taulukossa 1 on harmaalla värillä nostettu esiin, miten DP:t painottuvat arviointikategorioissa. Jos noin puolet tai yli kumppanuuksista on tietyssä kategoriassa, on harmaalla merkitty vain se. Muutoin pääosin nyrkkisääntönä on että harmaalla on merkitty yli 25 %. Yhdellä silmäyksellä on nähtävissä, että kumppanuuksien tilanne painottuu kategorioihin + ja ++, eli jonkin verran ja selvästi lisäarvoa kansalliseen ja muuhun ESR -toimintaan nähden. Ohjelmatason strategisesta arviosta (tiivistelmätaulukko 2) on nähtävissä, että kokonaisuutena Equal näyttää lähes kautta linjan saavuttaneen + tason ja mm. osallisuudessa ++, eli kaiken kaikkiaan suotuisan kehitysalustan. Lopussa on lyhyt SWOT analyysi, jossa vahvuudeksi on nimetty, mikäli yli 30 % kehittämiskumppanuuksista on saavuttanut kategoriassa +++ tason (paljon lisäarvoa kansalliseen ja ESR toimintaan nähden), mahdollisuudeksi ne, mihin sijoittuu ++ tasolla (selvästi lisäarvoa) % kumppanuuksista ja vastaavasti heikkouksiksi % + tasolla (jonkin verran lisäarvoa) ja uhkiksi % 0 tasolla (ei lisäarvoa). Joitakin seikkoja on esitetty sekä mahdollisuuksina että heikkouksina. Asian painottaminen riippuu näkökulmasta. 24

25 Tiivistelmätaulukko 1. Kehittämiskumppanuuksien (DP) - tilanneanalyysi 2003 Asteikko 0 = tavanomaista kehittämistoimintaa; ei ilmennä Equalin erityispiirteitä + = jonkin verran parannusta kansalliseen toimintaan, verrattavissa muuhun ESR -toimintaan ++ = selvästi lisäarvoa kansalliseen sekä muuhun ESR -toimintaan nähden +++ = paljon lisäarvoa kansalliseen ja muuhun ESR -toimintaan nähden Arviointiaspekti Kommentit 1. Konteksti/osuvuus Kytkeytyminen strategioihin 5% 30% 57% 8% Kytkeytyminen lupaavalla alulla Kohdentuminen Equal -ohjelman tavoitteisiin; 30% 50% 21% Kohdentumista terävöitettävä Kokonaisvaltainen lähestymistapa 22% 60% 19% Kokonaisvaltaista Kokeilevuus, innovatiivisuus 3% 26% 49% 23% Kokeilevuutta melko vahvasti Horisontaalisten periaatteiden integrointi 8% 67% 24% Horisontaalisuus heikosti 2. Kumppanuus Kumppanuuden edustavuus 32% 62% 5% Kumppanuuksien edustavuus toteutuu varsin hyvin, sitoutumista vahvistettava. Asiakkaiden osallisuus 3% 14% 35% 48% Osallisuus kehittynyt Yritysten/työnantajien mukanaolo/rooli 3% 30% 41% 26% Kehittynyt, parantamista Viranomaisten rooli 27% 32% 32% 8% Pysynyt paikallaan, parannettava 3. sektorin rooli 27% 36% 25% 14% Pysynyt paikallaan, parannettava Kaupungin/kunnan rooli 14% 46% 30% 11% Parantamisen varaa Oppilaitosten rooli 22% 32% 32% 14% Epätasaista, parannettavaa Tutkimuksen rooli 35% 16% 38% 11% Epätasaista, parannettavaa Kumppanuusmallin kehittyneisyys 0 30% 41% 30% Löyhyys ja laajuus painottuu Kumppanuuden evoluutio 3% 54% 38% Kehittämisen varaa 3. Asiakkaat Kohdentuminen 0 17% 53% 31% Vastaa suhteellisen hyvin tavoitteita Asiakkaiden valikoituminen 0 39% 56% 6% Rekrytoinnissa parantamista Asiakaslähtöisyys/ Kysyntälähtöisyys 8% 19% 50% 22% Asiakaslähtöisyys varsin hyvä Asiakkaiden vaikutusmahdollisuudet 5% 27% 57% 11% Vaikutusmahdollisuudet huomioitu 4. DPn toteutus Ohjausryhmän rooli 3% 32% 45% 21% Kolmanneksessa parantamista Kytkentä emo-organisaatioihin ja niiden toimintaan 3% 41% 49% 8% Lähes puolessa parantamista Sisäinen johtaminen 8% 29% 42% 21% Kolmanneksessa ongelmia Työsuunnitelman toteuttaminen 5% 41% 43% 11% Toteutuminen OK Yhteistyö ja kohtaamisfoorumit 8% 54% 27% 14% Yhteistyössä kehittämistä Itsearvioinnin hyödyntäminen 5% 30% 43% 22% Itsearvioinnin integroinnissa kehittämistä 5. Verkostoituminen ja oppiminen Verkostoituminen/ muut DP:t 11% 54% 16% 19% Verkostoituminen melko heikkoa Tulosten levittäminen 0 32% 54% 14% Kolmanneksella aika heikkoa Kansainvälinen yhteistyö 8% 23% 38% 33% Kolmanneksella heikkoa Temaattinen yhteistyö 5% 51% 22% 22% Käynnistynyt, vahvistettava LUKU Tiivistelmä 25

26 LUKU Tiivistelmä Tiivistelmätaulukko 1. Kehittämiskumppanuuksien (DP) - tilanneanalyysi 2003 (jatkuu...) Asteikko 0 = tavanomaista kehittämistoimintaa; ei ilmennä Equalin erityispiirteitä + = jonkin verran parannusta kansalliseen toimintaan, verrattavissa muuhun ESR -toimintaan ++ = selvästi lisäarvoa kansalliseen sekä muuhun ESR -toimintaan nähden +++ = paljon lisäarvoa kansalliseen ja muuhun ESR -toimintaan nähden Arviointiaspekti Kommentit 6. Tulokset yksilötasolla työmarkkina-aseman parantuminen 0 3% 58% 13% Lupaava alku elämänhallinnan parantuminen 16% 34% 50% 0 Lupaava alku palvelujen parantuminen 0 39% 56% 6% Lupaava alku 7. Tulokset prosesseissa ja systeemeissä Uudet menetelmät 54% 38% 8% Tuotteistuksessa kehittämistä Uudet toimintatavat 41% 54% 5% Lupaava alku Monitoimijainen yhteistyö 35% 56% 9% Lupaava alku 8. Tulokset toimintajärjestelmissä Ylisektorinen yhteistyö 71% 29% Vasta alullaan Vaikutukset kehittämisstrategioihin 68% 32% Vasta alullaan 9. SWOT Erityisen selvästi Vahvuudet % tai yli Mahdollisuudet % Heikkoudet % Uhat % Asiakkaiden osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet, kohdentuminen, kumppanuusmallin kehitys, Kytkennät alueellisiin/ sektoraalisiin kehittämisstrategioihin, haasteellinen kohdentaminen, kokeilevuus ja innovatiivisuus kokonaisvaltaisen otteen kehittäminen, kumppanuuksien edustavuus, yritysten mukanaolo, kumppanuusmallin kehittyminen, kysyntälähtöisyyden kehitys, ohjausryhmän roolin parantaminen, sisäisen johtamisen kehitys, työsuunnitelmien toteuttaminen, tulosten levittämisen aktiivisuus, kansainvälinen yhteistyö, temaattinen yhteistyö, yksilötason tulokset, paikallispalvelujen parantuminen, yhteistyömallit Kytkeytyminen strategioihin, kohdentuminen, kokeilevuus, horisontaaliset teemat, kaupungin/ kuntien mukanaolo, asiakkaiden rekrytoinnin heikkoudet, kytkennät emo-organisaatioiden toimintaan, yhteistyön ja kohtaamisfoorumien kehitys, verkostoituminen muiden DP:iden ja ESR:n kanssa, uusien menetelmien kiteyttäminen ja tuotteistaminen, ylisektorinen yhteistyö, vaikutukset kehittämisstrategioihin Viranomaistahojen heikko mukanaolo, kolmannen sektorin heikko mukanaolo, tutkimuksen heikko mukanaolo Osallisuus Kytkeytyminen strategioihin, kokonaisvaltainen lähestymistapa kohdentuminen, rekrytointi, kysyntälähtöisyys, yksilötason tulokset Horisontaalisten teemojen integrointi, Kumppanuuden evoluutio, Yhteistyö- ja kohtaamisfoorumit Verkostoituminen muiden DP:iden kanssa 26

27 Tiivistelmätaulukko 2. EQUAL - Ohjelmatason strateginen arvio Asteikko - verrattavissa muuhun ESR -toimintaan: 0 - parannusta muuhun ESR -toimintaan + (jonkin verran) - lisäarvoa kansalliseen ja muuhun ESR-toimintaan nähden: ++ (selvästi), +++ (paljon) Arviointiaspekti Kuvaus edistyneestä asiantilasta Arvio Kommentit 1. Relevanssi, osuvuus Kytkentä Euroopan työllisyysja sosiaalistrategiaan sekä ESR-toimintaan Kytkeytyminen Suomen työmarkkinoihin ja työllisyys-, koulutus-, sosiaali- ja elinkeinopolitiikkaan sekä alueelliseen kehitykseen Kytkeytyminen Equal -yhteisöaloiteohjelman tavoitteisiin Kokeilevuus ja innovatiivisuus Kokonaisvaltainen lähestymistapa ja jatkuvuus Horisontaalisten periaatteiden toimivuus 2. Toteutustapa ja kumppanuus DPeiden edustavuus ja osallisuus DPeiden yhteistyömallien ja rakenteiden kehittyminen DPeiden ohjaus- ja johtamisjärjestelmien kehittyneisyys Toimeenpanon vaiheistuksen tehokkuus Vallitseva lähestymistapa ohjelman toteutuksessa Toimeenpanojärjestelmän tehokkuus Tukee ja täydentää. Mielekäs. Kattaa katvealueita. + Ongelmalähtöinen, ratkaisukeskeinen. Selkeä visio täydentävyydestä, vahva yhteys toimintajärjestelmien ja politiikan kehittämiseen. + (+) Kohdentuu selkeästi Equalin tavoitteisiin ja keskeisiin kehittämishaasteisiin. ++ Uusia aloitteita ja avauksia. Aiempien innovaatioiden kehittämistä ja juurruttamista. Hyödyntää tähänastisia kokemuksia. Suunniteltua ja perusteltua. Moninäkökulmaisuutta, kytketty kehittyneesti ja oivaltavasti. Arvioitu vaikutuksia, integroitu tarkoituksenmukaisesti ja kehittyneesti. Mielekäs rooli. Olennaiset toimijat kattavasti ja tarkoituksenmukaisesti mukana kaikissa vaiheissa. Selkeät roolit ja vastuutukset. Uusia, ei-perinteisiä toimijoita. Tasa-arvonäkökohdat huomioitu. Kumppanuusmallin selkeää testaamista ja kehittämistä. Erillisprojekteista toimijoiden yhteiseen tavoitteelliseen tekemiseen ja oppimiseen; aitoa kumppanuutta. Luo edellytyksiä pysyvämmille toimintarakenteille. Vuorovaikutteisuutta. Ohjausryhmien sitoutumista ja aktiivista tukea. Kytkentä emo-organisaatioihin toimivaa ja vaikuttavaa. Projektipäälliköt vahvasti sitoutuneita. Luo edellytyksiä ja myötävaikuttaa suunnitelmallisuuteen, tehokkuuteen, tuloksellisuuteen ja tulosten levittämiseen. Vahvasti vuorovaikutteinen, edellytyksiä luova. Tuki ohjelman innovatiivisuudelle. Aktiivista tukea ja ohjelman toteutuksen kehittämistä. Verkostoitumista ja tulosten levittämistä edistävä. Ohjaava ja tukeva. Yhteistyötä edistävä. Ohjelman erityispiirteet huomioiva, edellytyksiä luova ja joustava Kytkentä mielekäs, tärkeää tulkita ohjelman tuloksia aktiivisesti myös keskushallinnossa Keskeinen haaste onnistutaanko kytkemään kansalliseen /alueelliseen kehittämiseen Enemmän haastavuutta ja rohkeutta Kokeilevuus kehittämiskumppanuusmallin testaamista 0 Päälleliimattua Pyritty edustavuuteen, heikkoutena osin yrityssektorin vähäinen näkyvyys ja toimijoiden aito sitoutuminen Vahva +. Myönteistä kehitystä, silti aitoon kumppanuuteen vielä matkaa. Ohjaamisessa ja johtamisessa runsaasti haasteita Rasitteena hallinnollinen raskaus. Toiminto 1 edistystä. Toiminto 2 ja 3 erottelu ongelmallista. + Tarvitsee vahvaa tukea jatkossa + Ohjelman toteutustapa haastava, johtaminen ja tuki vaativat panostusta. LUKU Tiivistelmä 27