Kielellinen erityisvaikeus seminaari Tampere Marja-Leena Laakso Jyväskylän yliopisto

Transkriptio

1 Kielellinen erityisvaikeus seminaari Tampere Marja-Leena Laakso Jyväskylän yliopisto

2 Esikko-julkaisu Laakso, M-L., Eklund, K. & Poikkeus, A-M. (2011). Esikko- Lapsen esikielellisen kommunikaation ja kielen ensikartoitus. Jyväskylä: NMI

3 Käynnistyi yhteistyössä neuvoloiden kanssa v.2003 Suomen oloihin käännettiin ja sovitettiin yhdysvaltalainen arviointimenetelmä: Infant-Toddler Checklist (Communication and Symbolic Behavior Scales Developmental Profile arviointimenetelmä; Wetherby & Prizant, 2002) Vanhemmat täyttivät Esikko-lomakkeen 6-24 kk ikäisistä lapsistaan 3 kk välein Perheet saivat yksilölliset palautteet ja ohjeita lapsen kielenkehityksen tukemiseen tutkijalta

4 1) Lapsilla tulisi olla vastavuoroista vuorovaikutusta sisältävä kielellisesti virikkeellinen kasvuympäristö (2) Viiveet & häiriöt tulisi tunnistaa mahdollisimman varhain ja aloittaa kehityksen tukeminen (3) Toimivat strategiat ja käytännöt tulisi kehittää (interventioiden) kuntoutuksen toteuttamiseksi

5 Jos lapsi on terve eikä fyysisiä poikkeavuuksia ole, viiveet tai eroavaisuudet kielen ja kommunikaation kehityksessä ovat selvin ennusmerkki kehityksellisistä ongelmista (Wetherby & Prizant, 1996) Yksilöiden välinen, normaaliin kehitykseen kuuluva vaihtelu puhutun kielen kehityksessä on suurta(mm. Bates, Dale & Thal,1995; Lyytinen, 1999) Reilusti yli puolet niistä lapsista, joiden tuottava kieli tulee viiveellä, kehittyvät normaalisti (mm. Wetherby & Prizant, 2002) Vaikeudet myöhemmissä kielitaidoissa suurempia silloin, kun lapsella on pulmia tuottamisen ohella kielen ymmärtämisessä (Bishop & Edmundson, 1987; Law ym., 2000)

6 Kielelliset taidot ilmestyvät useiden varhaisten kognitiivisten toimintojen/prosessien vuorovaikutuksessa Tällaisia prosesseja ovat mm. puheäänten havaitseminen, ääntelyn tuottaminen, jäljittely, jaettu huomio, tavoitteellisuus, esineiden tunnistus & luokittelu (Bates, 2004) Ei ole mahdollista löytää yksi-yhteen vastaavuutta varhaisten piirteiden ja myöhempien kielellisten taitojen väliltä Tarvitaan esikielellisen kehityksen piirteiden laaja-alaista seurantaa

7 Esikielellisten taitojen kehitys etenee yksilön sisälläkin epälineaarisesti (Darrah ym., 2003) pitkittäisseurantaa tarvitaan Esikielellisen kehityksen arviointi voidaan aloittaa varhain Varhainen puuttuminen Erotusdiagnostisesti on tärkeää, että kieltä ja kommunikaatiota arvioidaan mahdollisimman monipuolisesti

8 Esikielellisen kommunikaation tarkastelu tarjoaa ikkunan varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen

9 Vanhempien arviointiin perustuva Kysely sisältää 24 osiota, jotka jakaantuvat kolmeen osa-alueeseen: 1) Sosiaalinen kommunikaatio tunneilmaisu ja katse (4 osiota), eleet (5 osiota) ja kommunikaation päämäärät (4 o) 2) Puheen tuottaminen (ääntely (3 osiota)ja sanat (2 osiota) 3) Ymmärtäminen (ymmärtäminen (2 osiota) ja esineiden käyttö(4 osiota) Kyselyn täyttö vie aikaa noin 10 minuuttia Lapsen tulokset voi siirtää normiviivastolle ja seurata hänen kehitystään

10

11 Kaikki kysymykset (24 kpl) ovat käytössä koko ikävälillä 6 24 kuukautta. Vastausvaihtoehdot kysymyksiin ovat joko: ei vielä, joskus tai usein, jolloin vastaukset pisteytetään 0, 1, 2 lukumäärään perustuva luokittelu, esimerkiksi Montako tunnistettavaa sanaa lapsesi käyttää? (ei yhtään, 1 3, 4 10, 11 30, yli 30), jolloin vastaukset pisteytetään 0, 1, 2, 3, 4. Esikko-lomakkeesta lasketaan neljä pistemäärää: yksi kustakin esikielellisen kommunikaation osa-alueesta sekä Esikko-kyselyn kokonaispistemäärä.

12 Esikko-menetelmän koontilomake Esikko-kyselyn koonti Lapsen nimi: Lomakkeen täyttöpäivä: Ikä: Osa-alueiden pisteet ja Esikko-kyselyn kokonaispisteet: Sosiaalinen kommunikaatio, kysymykset 1-13 (Tunneilmaisu + Kommunikaatio + Eleet) / 26 p. Puheen tuottaminen, kysymykset (Ääntely + Sanat) / 14 p. Ymmärtäminen, kysymykset (Kielen ymmärtäminen + Esineiden käyttö) / 17 p. Esikko-kyselyn kokonaispisteet (Sosiaalinen + Tuottaminen + Ymmärtäminen) / 57 p.

13 Kokonaispistemäärä Esimerkki koontiviivastosta 30 Sosiaalinen kommunikaatio kk 9 kk 12 kk 15 kk 18 kk 21 kk 24 kk Ikä kuukausina Mediaanikäyrä Normaalivaihtelun alue Huoliraja

14 Esikko-tutkimuksen aineisto VAIHE I Kaikkiaan 508 perhettä, joissa oli 6-24 kk ikäinen lapsi lähti mukaan tutkimukseen Vanhemmat täyttivät Esikko-kyselyjä seitsemässä ikävaiheessa välillä 6-24kk; kussakin ikävaiheessa tietoja saatiin yli 200 lapsesta VAIHE II Osa lapsista kutsuttiin yksilötutkimuskäynnille lasten ollessa kahden ja kolmen vuoden iässä. Osalla heistä oli riskikehityksen piirteitä (sijoittuivat alimman 10%:n joukkoon valituilla osa-alueilla) 2-v., n=143, joista 64 kuului alimpaan 10%: joukkoon 3-v., n=110, joista 54 kuului alimpaan 10%: joukkoon

15 Esikko-tutkimuksen aineisto VAIHE III Lasten ollessa 4;7 vuoden iässä perheille lähettiin Viivi- ja SSRS-kyselyt sisältävä tutkimuslomake Lomakkeita lähettiin kaikkiaan 473, joista 296 palautui (palautusprosentti 63%) VAIHE IV Viiden vuoden iässä osa lapsista (n=102) osallistui myös tutkimuskäynneille, joissa tutkittiin kielen ymmärtämistä, tuottamista, toiminnanohjaustaitoja, kertovaa puhetta, muistia jne. VAIHE V Aineiston keruu jatkuu parhaillaan lasten ollessa 7- vuoden ikäisiä

16 ESIKKO-TUTKIMUKSTA SAATUJA TULOKSIA I Esikko-kyselyn tulosten yhteydet kielellisiin ja kognitiivisiin taitoihin 2- ja 3- vuotiaina

17 Vanhempien raportoimat tiedot esikielellisen kommunikaation taitojen kehityksestä mukailivat aiempia tutkimustuloksia Lisäksi ne olivat yhteydessä myöhemmin arvioitujen (yksilötutkimukset) tai raportoitujen (kyselylomakkeet) tietojen kanssa Sosiaalisen kommunikaation mitat toimivat parhaiten myöhemmän kehityksen ennustajina ikävälillä kuukautta Puheen ja ymmärtämisen osa-alueilla ennusarvo pääsääntöisesti kasvoi iän myötä Kuuden ja yhdeksän kuukauden pistemäärät toimivat vain riskikehityksen tunnistajina

18 Esikielellisillä taidoilla pystyttiin selittämään 2-vuotiaana: - 46% Bayley-testin tuloksista (parhaat selittäjät: ymmärtäminen, 12 kk & tuottaminen 21 kk) - 74% MCDI:n tuloksista (parhaat selittäjät: puheen tuottaminen kk) Esikielellisillä taidoilla pystyttiin selittämään 3-vuotiaana: - 35% Bayley-testin tuloksista (ymmärtäminen 12 kk) - 30% Bostonin nimentätestistä (ymmärtäminen12 kk) - 19% PPVT:stä (ymmärtäminen 12 kk)

19 ESIKKO-TUTKIMUKSTA SAATUJA TULOKSIA II Kehityksellisten riskien ennakointi Esikkomenetelmän avulla

20 Kolme tapaa tarkastella riskipiirteitä esikielellisessä kehityksessä: 1. Kuvata piirteet, jotka ovat tyypillisiä heikommin suoriutuvalle 10%:lle lapsista (ks. Laakso, 2011) 2. Tarkastella erikseen lapsia, joilla on pelkkä puheen tuottamisen huoli vs. laaja kommunikaation huoli 3. Tutkia lapsen esikielellisen kehityksen profiileja

21 Riskikehityksen piirteet 6 kuukauden iässä Esikielellisen kommunikaation osa-alue Sosiaalinen kommunikaatio Riskikehitystä ilmentävä piirre 6 kk:n iässä Tunneilmaisu on vakiintumatonta. Sosiaalista hymyä ei ole. Katse ei vuorottele esineiden ja vuorovaikutuskumppanin välillä. Lapsi ei tavoittele toisen huomiota itseensä. Puheen tuottaminen Ymmärtäminen Lapsi ei ilmaise huomion ja avun tarpeita ääntelemällä. Lapsi ei osoita kiinnostusta esineitä kohtaan.

22 Riskikehityksen piirteet 18 kuukauden iässä Esikielellisen kommunikaation osa-alue Sosiaalinen kommunikaatio Puheen tuottaminen Ymmärtäminen Riskikehitystä ilmentävä piirre 18 kk:n iässä (edellisen ikävaiheen riskipiirteiden lisäksi) Lapsi ei osoita pyrkimystä suunnata toisen huomiota häntä kiinnostaviin kohteisiin. Vaativampien eleiden, kuten osoittamisen ja nyökyttämisen, käytössä on vielä puutteita. Lapsella ei ole vielä ääntelyssä kahden erilaisen tavun yhdistelmiä. Lapsella on vähemmän kuin neljä tunnistettavaa sanaa. Lapsi ymmärtää enintään kymmenen kielellistä ilmaisua. Lapsi tunnistaa korkeintaan 5 8 esineen käyttötarkoituksen eikä osaa pinota vielä yhtään palikkaa päällekkäin.

23 Ryhmät: Lapset jaettiin kahteen huoliryhmään kolmen ikävaiheen (12,15,18 kuukautta) tulosten perusteella: - Puhehuoliryhmä (n=18): sijoittuminen puheen tuottamisessa alimpaan 20 persentiiliin vähintään kahdessa ikävaiheessa; ei muuta huolta kahdessa ikävaiheessa - Laaja huoliryhmä (n=26): sijoittuminen sosiaalisessa kommunikaatiossa JA ymmärtämisessä alimpaan 20 persentiiliin vähintään kahdessa ikävaiheessa

24 Tulokset puhehuoli- ryhmässä Kahden vuoden iässä puhehuoliryhmä: - erosi kontrolliryhmästä Bayley MDI-pisteissä; p<.05 - MCDI:n summapisteessä ; p<.01 - ei eronnut laajasta huoliryhmästä Kolmen vuoden iässä puhehuoliryhmä: - ei eronnut enää kontrolliryhmästä missään taidossa - erosi laajan huolen ryhmästä PPVT:ssä; p<.05 ja suuntaa antavasti Bayley MDI-pisteissä; p<.10 sekä Bostonin nimentätestissä; p<.10

25 Tulokset laajan huolen ryhmässä Kahden vuoden iässä laajan huolen ryhmä : - erosi kontrolliryhmästä Bayley MDI-pisteissä; p< MCDI:n summapisteessä ; p< ei eronnut puhehuoliryhmästä Kolmen vuoden iässä laajan huolen ryhmä: - erosi kontrolliryhmästä: Bayley MDI-pisteissä; p<.001 Bostonin nimentätestissä; p<.01 ja PPVT:ssä; p<.05 - erosi edellisessä diassa kuvatulla tavalla puhehuoliryhmästä

26

27 Esikielellisen kommunikaation profiilit Ikä kk Sosiaalinen kommunikaatio Puhe Ymmärtäminen

28 ESIKIELELLISEN KOMMUNIKAATION RYHMÄT Ikä Ryhmä : Laajoja vaikeuksia, 4,6%, n= Sosiaalinen Social communicatio kommunikaatio Speech Puhe Symbolic Ymmärtäminen co kk

29 ESIKIELELLISEN THE ECLD KOMMUNIKAATION PROFILE GROUPS: RYHMÄT Ikä Ryhmä 2: Kielen tuoton vaikeudet, 9,6%, n= kk Sosiaalinen Social communication kommunikaatio Puhe Speech Symbolic Ymmärtäminen ation

30 ESIKIELELLISEN THE ECLD KOMMUNIKAATION PROFILE GROUPS: RYHMÄT Ikä Ryhmä 3: Keskitasoinen kehitys, 33,9%, n= kk Sosiaalinen Social communication kommunikaatio Speech Puhe Symbolic Ymmärtäminen communication

31 ESIKIELELLISEN THE ECLD KOMMUNIKAATION PROFILE GROUPS: RYHMÄT Ikä Ryhmä 4: Alhainen keskitaso + ymmärtämisen vaikeudet, 19,6%, n= kk Sosiaalinen Social communication kommunikaatio Puhe Speech Symbolic Ymmärtäminen communication

32 ESIKIELELLISEN THE ECLD KOMMUNIKAATION PROFILE GROUPS: RYHMÄT Ikä Ryhmä 5: Keskitaso + vaihteleva sos. kehitys, 8%, n= kk Sosiaalinen Social communication kommunikaatio Speech Puhe Symbolic Ymmärtäminen communication

33 ESIKIELELLISEN THE ECLD KOMMUNIKAATION PROFILE GROUPS: RYHMÄT Ryhmä 6: Keskitasoa edellä oleva, 24,3%,n=69 Age Sosiaalinen Social communication kommunikaatio Speech Puhe Symbolic Ymmärtäminen communication kk

34 Poikien ja tyttöjen osuudet eri ryhmissä Ryhmät Pojat %/N Tytöt %/N Adj Res 1 Laajat vaikeudet 75/9 25/ Kielen tuoton vaikeudet 67/16 33/ Keskitasoinen kehitys 57/51 43/ Alhainen keskitaso + ymmärtämisen vaikeudet 5 Keskitaso + vaihteleva sosiaalinen kommunikaatio 65/37 35/ /10 50/ Keskitasoa parempi kehitys 34/24 66/ Yhteensä N

35 Profiileista Kielen tuoton ongelmat ja Alhainen keskitaso ennustivat vanhempien kokemaa kielellistä huolta (Määttä, Laakso ym., in revision) ja samat profiilit + Laaja viive yhdistyvät sosiaalisten taitojen heikkouteen Lähes 80% lapsista, joilla oli kielellisiä vaikeuksia 5-v iässä pystyttiin tunnistamaan ennen kahta vuotta Alustava havainto: myöhemmän kielenkehityksen kannalta varhaiset Kielen tuoton ongelmat eivät ole keskiarvotasolla yhtä iso riski kuin Laaja viive & Alhainen keskitaso

36 1) Lapsilla tulisi olla vastavuoroista vuorovaikutusta sisältävä kielellisesti virikkeellinen kasvuympäristö (2) Viiveet & häiriöt tulisi tunnistaa mahdollisimman varhain ja aloittaa kehityksen tukeminen Esikko vaikuttaa olevan varsin luotettava, helppo- ja nopeakäyttöinen seulontamenetelmä varhaisten riskien tunnistamiseen (3) Toimivat strategiat ja käytännöt tulisi kehittää (interventioiden) kuntoutuksen toteuttamiseksi

37 1) Lapsilla tulisi olla vastavuoroista vuorovaikutusta sisältävä kielellisesti virikkeellinen kasvuympäristö Esikko-lomakkeen täyttö vanhemman ja ammattilaisen yhteistyössä mahdollistaa keskustelun kielenkehityksen virstanpylväistä ja kielenkehitystä tukevasta vuorovaikutuksesta (2) Viiveet & häiriöt tulisi tunnistaa mahdollisimman varhain ja aloittaa kehityksen tukeminen (3) Toimivat strategiat ja käytännöt tulisi kehittää (interventioiden) kuntoutuksen toteuttamiseksi

38 1) Lapsilla tulisi olla vastavuoroista vuorovaikutusta sisältävä kielellisesti virikkeellinen kasvuympäristö (2) Viiveet & häiriöt tulisi tunnistaa mahdollisimman varhain ja aloittaa kehityksen tukeminen (3) Toimivat strategiat ja käytännöt tulisi kehittää (interventioiden) kuntoutuksen toteuttamiseksi Kielenkehityksen systemaattinen seuranta Varhaisempi neuvolapsykologin, Elton tai puheterapeutin konsultaatio? Kieliryhmät neuvoloihin? Mitä muuta?

39 Suhteessa S. Warrenin visioon Esikko tarjoaa: menetelmän ottaa esille kielen ja varhaisen vuorovaikutuksen teemoja mahdollisuuden arvioida kieltä ennakoivia esikielellisiä piirteitä ja tunnistaa riskikehityksen piirteitä näkymiä siihen, millaisiin seikkoihin interventioiden tulisi kohdistua Esikko-tutkimuksen tulokset korostavat kielen ymmärtämisen tärkeyttä kuntoutus Tulokset jättävät kysymyksiä koskien kielen tuottamisen viiveiden myöhempiä merkityksiä Lisää tutkimusta tarvitaan!

40 Tutkimusryhmä Senioritutkijat: Marja-Leena Laakso, Tuija Aro,Asko Tolvanen Kenneth Eklund, Anna-Maija Poikkeus & Johanna Heinonen Jatko- ja perustutkinto-opiskelijat: Sira Määttä, Mia Rissanen, Eeva Huhtala, Anu Kangasniemi, Kurvi Anne-Mari, Hanna Piirainen, Hanna Kähkölä, Marjo Tuukkanen, Heidi Korpipää, Marika Häggman, Maarit Renkola, Elina Seppä, Mervi Silvennoinen, Katri Niemi, Anne Paananen, Paula Leskinen, Johanna Riihikallio, Helena Rasimus, Maarit Kukkohovi, Venlastiina Vaahtoluoto, Mirella Korhonen

41