SEKSUAALISESTI HYVÄKSIKÄYTETYN NAISEN PSYKOTERAPEUTTINEN KOHTAAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEKSUAALISESTI HYVÄKSIKÄYTETYN NAISEN PSYKOTERAPEUTTINEN KOHTAAMINEN"

Transkriptio

1 SEKSUAALISESTI HYVÄKSIKÄYTETYN NAISEN PSYKOTERAPEUTTINEN KOHTAAMINEN Naisten päihdetyön päivät Tarja Vilppola

2 SEKSUAALISTA HYVÄKSIKÄYTTÖÄ KOKENEEN ASIAKKAAN TERAPIAPROSESSISTA Tutkimuksiin perustuen tehokkaat lähestymistavat ovat monia teorioita yhdistäviä ja kurinalaisia, jotka ottavat huomioon asiakkaan bio-psyko-sosiaaliset ja hengelliset tarpeet. Terapeutin tulee kyetä luomaan edellytykset turvalliselle paranemisprosessille; terapeuttisen suhde, jossa asiakas voi opetella tärkeitä hyvinvointiaan lisääviä taitoja, työstää läpi tarvittavia traumakokemuksiaan voidakseen lopulta integroida kokemuksensa osaksi itseään ja elämäänsä, ihmissuhteitaan ja Jumalasuhdettaan.

3 SEKSUAALISTA HYVÄKSIKÄYTTÖÄ KOKENEEN ASIAKKAAN TERAPIAPROSESSIN VAIHEET 1. Turvallisen, terapeuttisen yhteistyösuhteen luominen (rajat, luottamus, ennakoitavuus, vakauttaminen). Traumaattisia muistoja ei ole mahdollista kohdata rakentavasti suoraan (ilman uudelleentraumatisoitumista) ellei suhde ole turvallinen ja ellei asiakas voi kokea luottavansa terapeuttiinsa. Trauma ei olekaan ensisijaisesti tarina, vaan mitä asiakkaan keho on tapahtunut traumatisoitumisen seurauksena.

4 Turvallisuutta voidaan lisätä auttamalla asiakasta tunnistamaan reaktiotapojaan, yli- ja alivireystilojaan ja löytämään omia voimavarojaan vakauttamisekseen: Esim. asiakkaan kertoessa/ vuodattaessa tarinaansa häntä autetaan suojaamaan itseään, tarvittaessa jarrutetaan tarinan kertomista ja tuetaan tässä ja nyt olemiseen ja omien resurssien tunnistamiseen. Asiakkaan hyvinvoinnin lisääntyessä hänen hallinnan tunteensa elämässään kasvaa sekä terapiatilanteissa että terapiatapaamisten välisenä aikana. Lisäksi autonomisen hermoston optimaalinen vireystila-alue laajenee turvallisessa suhteessa, myös tämä osaltaan lisää asiakkaan vakautta.

5 2. Toinen vaihe sisältää huolellisen ja tarkan oireiden arvion sekä tämän perusteella yhteistyössä asiakkaan kanssa hoitosuunnitelman laatimisen. Traumatisoitumisen juurien ja hyväksikäyttäjän jalanjälkien tunnistaminen (traumaattisten tapahtumien seuraukset, jotka näkyvät nykypäivänä) asiakkaan elämässä mahdollistaa yksilöllisten tavoitteiden luomisen.

6 LAPSUUDEN SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN VAIKUTUKSIA AIKUISUUDESSA Vakavan traumatisoitumiseen aiheuttamia kehon ylivireystilan myötävaikuttamia oireita, traumatisoitumisen vaikutuksia uskomus- ja ajattelu- ja suhdemalleihin liittyen hyväksikäytön aiheuttaman spesifisiä seksuaalitrauman synnyttämiä oireita. (esim sadistic vs. non-sadistic abuse)

7 AUTONOMISEN HERMOSTON EHYT TOIMINTA

8

9 TASAPAINOSSA OLEVAN AUTONOMISEN HERMOSTON TOIMINTA JA SEN VAIKUTUKSET

10 Pitkäkestoisina psykologisina/psykofyysisinä vaikutuksina esiintyy mm. masennusta, paniikkihäiriötä, itsetuhoisuutta, päihteiden väärinkäyttöä, syömishäiriöitä, oppimishäiriöitä, ongelmia ihmissuhteissa, parisuhteessa ja vanhemmmuudessa. PTSD kehittyy 80%:lle ja varsinkin varhaislapsuuden hyväksikäytön ja vakavan kaltoin kohtelun seurauksena esiintyy rakenteellista dissosiaatiota sekä dissosiatiivista identiteettihäiriötä. Nämä syyt ovat usein myös asiakkaan hoitoon hakeutumisen syitä.

11 SEKSUAALITRAUMASTA NOUSEVIA VAIKUTUKSIA Seksuaaliasenteisiin liittyviä vaikutuksia; sexual abuse mindset Seksuaalikäyttäytymiseen liittyviä oireita; välttämistä, takaumia, somatoformisia ym. dissosiaatio-oireita Seksuaali-identiteetin jäsentymättömyyttä Uudelleentraumatisoivaa- /riskikäyttäytymistä Vaikutuksia vanhemmuuteen, parisuhteeseen Sadistisuutta kokeneilla; syvää pelkoa tunteiden näyttämisestä, myös seksuaalisuhteessa Non-sadistic; vaikeutta yhdistää seksuaalisuhteessa ja intiimiys, hellyys tai läheisyyteen seksuaalisuus

12 HENGELLISINÄ VAIKUTUKSINA HYVÄKSIKÄYTETYT (=TRAUMATISOITUNEET) KAMPPAILEVAT USEIN LIITTYEN.. Jumalakuvaan Uskoon sitoutumiseen, uskon harjoittamiseen; armo ><suoritukset Hengellisyydessä(kin) ulkoa ohjautuvuutta Uskoon, toivoon, luottamukseen Syyllisyyden tunteisiin, tuomion kokemiseen ja tuomitsemiseen. Armo?? Häpeän ja itseinhon kanssa kamppailuun Anteeksiantamiseen Raamatun lukemiseen Rukouselämään

13 3. Käsittelyvaihe sisältää psykoedukaatiota ja edelleen asiakkaan itsesäätelytaitojen oppimista ja toteuttamista tunnereaktioiden vakauttamiseksi, sosiaalisen tuen lisäämistä lisääntyneen itsesäätelykyvyn myötä traumamateriaalin asteittaista purkamista sekä traumamuistojen uudelleen prosessointia turvallisesti asiakkaan tahdissa (pacing) pysyen sietokykyikkunassa eli optimaalisessa autonimisen hermoston vireystilassa / tukemalla asiakasta tunnistamaan vireystilansa muutokset ja tukemalla häntä itsesäätelyssään.

14 4. Traumakokemusten jälkeinen uudelleenintegraatio; Trauman paraneminen; kasvun esteiden voittamista asiakkaan sisäinen prosessi, joka muuttaa samalla myös kaiken suhteessa olemisen - fokuksena kasvaminen ja eteenpäin elämässä siirtyminen. Post-traumatic personal growth = Jumalan avulla tapahtuva selviäminen ja siitä nouseva trauman jälkeinen kasvu Jesaja 55: => Aivoissa syntyy konkreettisesti uusia hermoverkkoja, jotka edelleenvahvistuvat, kun niitä aktivoidaan. Tämä uuden syntyminen ja vahvistuminen tapahtuu optimaalisessa vireystilassa.

15 Post-traumatic personal growth Uudet mahdollisuudet elämässä Vastavuoroiset, elämää rikastuttavat ihmissuhteet ; asiakkaan muuttumisen myötä kaikki suhteet tulevat uudelleenarvioitaviksi ja muuttuvat väistämättä, sukupolvien ketjut katkeavat Persoonallisten vahvuuksien löytyminen ja vahvistuminen Elämän arvostaminen Uskon syveneminen; vrt. metamorphosis

16 HYVINVOINTISEINÄ ( WALL BY JUDIT VAN DER WEELE) LAPSUUDESSAAN SEKSUAALISESTI HYVÄKSIKÄYTETYN TOIPUMISPROSESSIN JÄSENTÄJÄNÄ HYVINVOINTISEINÄ = ihmisen mielessä oleva psyykkinen rakenne, joka auttaa ihmistä erottamaan menneisyyden ja nykyisyyden toisistaan. Hyvinvointiseinä voi ihmisen tilanteesta riippuen olla ohut, paksu tai jotain tältä väliltä. Lapsuudessaan seksuaalisesti hyväksikäytetyn asiakkaan terapiaprosessissa tavoitteena on aina hyvinvointiseinän kasvattaminen ja samalla asiakkaan kokeman hyvinvoinnin ja autonomian lisääminen.

17 HYVINVOINTISEINÄ (WALL by Judit van der Weele) Ihmisen mielessä voidaan ajatella olevan psyykkinen rakenne, joka erottaa menneisyyden ja nykyisyyden toisistaan. Tätä voidaan nimittää HYVINVOINTISEINÄKSI. MENNEISYYS NYKYISYYS

18 HYVINVOINTISEINÄÄ KASVATTAA MENNEISYYS NYKYISYYS Kaikkinainen terveys, hyvä olo, nautinto, terveet rajat, oma tila: o Fyysiset o Psyykkiset o Sosiaaliset o Hengelliset o Ammatilliset

19 MENNEISYYS HYVINVOINTISEINÄÄ KASVATTAA Kaikkinainen terveys, hyvä olo, nautinto, terveet rajat, oma tila: NYKYISYYS o Fyysiset Riittävä uni (sekä määrällisesti että laadullisesti), lepo (kyky OLLA), monipuolinen ravinto ja liikunta, säännöllinen ja nautinnollinen seksuaalielämä, omaa tilaa/reviiri kunnossa. o o o o Psyykkiset Sosiaaliset Hengelliset Ammatilliset

20 MENNEISYYS HYVINVOINTISEINÄÄ KASVATTAA Kaikkinainen terveys, hyvä olo, nautinto, terveet rajat, oma tila: o NYKYISYYS o Psyykkiset Terveet, erilliset persoonan rajat, riittävästi psyykkisiä itsesäätelykeinoja, tasapaino, mahdollisuus vaikuttaa oman elämänsä asioihin, oma tahto, nautinto, ilo, taiteet, itsen ilmaisukyky ja luovuus, riittävästi haasteita ja uuden oppimista, hömppää = aivojen lepuutusta ilman hyödyllistä tekemistä terapiasuhde + amm. tukiverkosto o o o Fyysiset Sosiaaliset Hengelliset Ammatilliset

21 HYVINVOINTISEINÄÄ KASVATTAA Kaikkinainen terveys, hyvä olo, nautinto, terveet rajat, oma tila: MENNEISYYS NYKYISYYS o o Fyysiset Psyykkiset o Sosiaaliset Riittävä sosiaalinen verkosto, monipuolisesti vastavuoroisia ihmissuhteita, tasapaino antamisen ja vastaanottamisen välillä, perhesuhteet kunnossa, riittävä erillisyys, omaa tilaa, lupa tarvita, o o Hengelliset Ammatilliset

22 MENNEISYYS HYVINVOINTISEINÄÄ KASVATTAA Kaikkinainen terveys, hyvä olo, nautinto, terveet rajat, oma tila: NYKYISYYS o o o Fyysiset Psyykkiset Sosiaaliset o Hengelliset Luottamus armolliseen Jumalaan, kokemus suhteessa olemisesta kuulevan, hyvän Jumalan kanssa, rukous, mielekäs seurakuntaelämä, hengellisen yhteyden, vapauden ja armon kokemus o Ammatilliset

23 MENNEISYYS HYVINVOINTISEINÄÄ KASVATTAA Kaikkinainen terveys, hyvä olo, nautinto, terveet rajat, oma tila: NYKYISYYS o o o o Fyysiset Psyykkiset Sosiaaliset Hengelliset o Ammatilliset Työtä riittävästi, haasteita ja vaikutusmahdollisuuksia ammattitaitoon nähden sopivasti, riittävä toimeentulo, työnohjaus, toimiva työyhteisö

24 HYVINVOINTISEINÄÄ HEIKENTÄVÄT MENNEISYYS NYKYISYYS o Perustarpeiden (fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset, hengelliset) vaje; esim. unettomuus, yksinäisyys, niukkuus o Kriisit (kehitys- ja traumaattiset kriisit) o Sairaus, kärsimys, selvittämättömät/keskeneräiset traumakokemukset, PTSD oireineen, tiedon puute o Elämän stressitekijät, kiire, huolet, taloudelliset, ammatilliset paineet (liikaa töitä, työttömyys, kyvyttömyys vaikuttaa töihin, ) o Keskeneräiset / selvittämättömät asiat, ristiriidat o Oman tilan puute o Ongelmakeskeiset itsesäätelykeinot; riippuvuudet, vahingolliset ihmissuhteet

25 HYVINVOINTISEINÄ VOI SIIS OLLA vahva, kohtuullinen tai ohut. Samalla sillä on selkeä yhteys sietokykyikkunan laajuuteen.. MENNEISYYS NYKYISYYS

26

27 HYVINVOINTISEINÄMÄ TERAPIAPROSESSIN KONKRETISOIJANA Kun lapsuudessaan seksuaalisesti hyväksikäytetyn aikuisen hyvinvointiseinä on ohut (stressitekijöitä paljon ja resursseja vähän) ja nykykriisi tai esim. traumamuisto aktivoi menneisyyden kokemusmaailman, asiakkaan on vaikea erottaa menneisyyttään nykyisyydestään.. KUVA VALKOTAULULLE/fläpille

28 => Tällöin menneisyydestä nousevat Ylivoimaiset tunteet (esim. toivottomuus, voimattomuus, alistuminen, raivo, häpeä) ajattelumallit (arvottomuuden kokemukset, itseinho, kuolemantoiveet, väkivallan näkeminen ainoana ratkaisukeinona..) uskomusmallit (esim. ydinuskomukset itsestä häpeällisenä, pahana, syyllisenä, rangaistavana, hylättynä, yhteyteen kelpaamattomana, uhripuhe..) käyttäytymismallit (itsensä hylkääminen, luovuttaminen, maalitauluksi asettautuminen, itsetuhoiset ja uudelleentraumatisoivat reaktiotavat, riippuvuudet, päihteiden käyttö, vahingollisiin ihmissuhteisiin hakeutuminen) aktivoituvat.

29 Päästäkseen tähän hetkeen ja tavoittaakseen nykyhetken selviytymiskeinonsa ihminen tarvitsee jonkun kiskomaan itsensä (esim. auttamalla rauhoittumaan, vakautumaan) tähän päivään menneisyyden kokemusmaailmasta. Nykypäivässä ihminen saa kiinni tästä päivästä nousevista eli aikuisen selviytymiskeinoistaan, jolloin hänen kokemuksensa subjektiudestaan kasvaa ja hänen hyvinvointinsa lisääntyy.

30 Terapiaprosessin tässä vaiheessa (usein 1.) keskitytään turvallisen terapiasuhteen luomiseen, asiakkaan vakauden ja resurssien lisäämiseen nykypäivässä (esim. opetetaan asiakasta vakauttamaan itseään esim. eri aistejaan (Emmauksen tie) tässä ja nyt hyödyntäen, harjoitellaan kahtaalle suuntautuvaa tietoisuutta, palleahengitystä, tutkitaan turvapaikkaharjoitteiden vaikutusta asiakkaan olotilaan), dissosiaatioon liittyvän häpeän ja myös traumamuistuttajien vähentämiseen sekä asiakkaan hyvinvointiseinän kasvattamiseen (esim hoito-/tukiverkoston laajent).

31 Hyvinvoinnin kasvaessa asiakkaan kyky tunnistaa yli- tai alivireytensä ja niihin liittyvä oireilu (esim. pakonomaisen prosessoinnin, mielikuvien tunkeutuvuuden, ylivalppauden, liiallisen puolustautumisen tai alistumisen, turtuneisuuden, ajatusten jumiutumisen) sekä kyky itsensä vakauttamiseen lisääntyy. Samalla hänen autonomian kokemuksensa sekä kokemus oman elämänsä vaikutusmahdollisuuksista kasvaa. Tässä vaiheessa saadaan myös tärkeää tietoa asiakkaan traumatisoitumiseen liittyvistä asioista ja hyväksikäyttäjän jalanjäljistä hänen elämässään vaikka varsinainen trauman työstäminen ei vielä olekaan ajankohtaista.

32 Hyvinvointiseinän ollessa kohtuullinen (kuormittavia tekijöitä on, mutta on myös resursseja) => nykytilanteen aktivoidessa menneisyyden traumamuistoja ihminen voi hetkellisesti olla kosketuksissa menneisyyden kokemusmaailmaansa. Mutta koska hyvinvointia on kohtuullisesti hän oivaltaakin, että hän voi ITSE vaikuttaa tilanteeseensa. Alistumisen sijasta onkin mahdollista oivaltaa ja reagoida: Miten voin itse lisätä voimavarojani entä miten itse voin vähentää kuormitustekijöitäni?!

33 Ihminen kykenee tunnistamaan stressaavia tilanteitaan, käymään sisäistä dialogia ja oppii rauhoittamaan ja lohduttamaan itseään. Tähän vaiheeseen pääasiassa sijoittuu lapsuuden hyväksikäyttötrauman prosessoinnin toinen vaihe, huolellisen ja tarkan oireiden arvion yhteenveto sekä niiden perusteella yhteistyössä asiakkaan kanssa tehty hoitosuunnitelma. Myös trauman käsittelyvaihe turvallisesti toteutettuna voi tästä vaiheesta alkaen tulla ajankohtaiseksi / mahdolliseksi. (vrt. I-tyypin traumat, II-tyypin traumat)

34 Hyvinvoinnin lisääntyessä ihmisen kokema psyykkinen kimmoisuus, eheys ja terveys lisääntyvät. Yhteys kehoon alkaa korjautua, ennalleenasetetaan => yhteys seurakuntaan Kristuksen ruumiiseen tulee luonnollisemmaksi Tämän myötä ihmisen kokemusmaailma ja reaktiot siirtyvät reaaliaikaan. Elämä ja valtaosa paranemisesta tapahtuukin reaaliajassa. Muistojen pelon voittaminen ja näkyväksi tuleminen tulevat mahdolliseksi. Myös tunnereaktioiden voima alkaa kummuta nykyisyydestä.

35 Nykypäivässä (= aikuisuudessaan) ihmisellä on valtavasti enemmän selviytymiskeinoja kuin menneisyydessään (= lapsuudessaan), sillä nykypäivän tilanteissa hän voi valita toimia toisin kuin lapsuuden traumaattisissa kokemuksissaan. Traumamuistojen tarvittava käsitteleminen strukturoidusti asiakkaan tahdissa lisää turvallisuutta ja auttaa asiakasta pysymään sietokykyikkunassa / palautumaan sinne. Asiakkaan tulee saada rauhassa käydä muistonsa (BASK-modell) ja paranemisprosessin eri vaiheet läpi, ettei hän jää yksin tunteittensa (häpeä, syyllisyys, toivottomuus, haavoittuneisuus, suuttumus, raivo) kanssa.

36 Tässä vaiheessa paranemisprosessissaan lapsuuden seksuaalisesta hyväksikäytöstään toipuja saa kokea vapautumista uhriudesta, tekijän syyllisyyden kantamisesta, vaikenemisesta (tarinan, SANAn merkitys). Puolustava viha ja itsensä suojaaminen tulevat mahdolliseksi. Traumaattisten suhteiden ja käyttäytymismallien muutosta tuetaan terapeutin konfrontaation avulla haastamalla asiakasta sisäiseen oivallukseen ja eri persoonansa puolien (vielä traumakokemusta tai kokemuksen osia kantavien persoonan puolien) lisääntyvään keskinäiseen vuorovaikutukseen.

37 Tavoitteena myötätunnon ja lohdutuksen synnyttämistä hylkäämisen ja hyväksikäyttäjään samastuvan itsen moittimisen sijasta. Tässä vaiheessa asiakas voi itselleen läsnä olevana aikuisena ottaa vastuun oman laiminlyödyn ja kaltoin kohdellun, traumatisoituneen puolensa hoivaamisesta ja huolenpidosta. Väärinkohtelijan syyllisyyden kirvottua itselle hyvien, korvaavien kokemusten suominen ja näin myös hyvinvoinnin lisääminen tulee aiempaa luonnollisemmaksi.

38 Kun ihmisen hyvinvointiseinä on vahva (resurssit ja stressitekijät balanssissa), ihmiselle on luonnollista elää elämäänsä reaaliajassa. Jos lapsuudessaan traumatisoitunut (mutta yleensä traumaansa jo työstänyt) ihminen kohtaa nykyisyydessään traumamuistoaan esille nostavan tapahtuman tai kriisin, hänen hyvinvointinsa mahdollistaa asian muistamisen (ei enää ylivireydestä nousevaa uudelleenelämistä) ja hän pystyy käsittelemään nykyhetken kriisinsä ilman menneisyyden painolastia, resurssinaan kokemus toipumisestaan.

39 Uusien selviytymiskeinojensa myötä ihminen kokee voimaantumista ja vahvistumista. Tässä vaiheessa läheisyyden pelon voittaminen ja kosketukseen uskaltautuminen tulee mahdolliseksi. Myös seksuaalisuuteen liittyvien automaattisten reaktioiden työstäminen ja voittaminen on tulee ajankohtaiseksi ja asiakkaan uudenlaiset, elämää vahvistavat seksuaaliasenteet, kokonaispersoonaan integroitunut seksuaalisuus sekä seksuaalisuuden toteuttaminen sitoutuneessa, intiimissä, vastavuoroisessa suhteessa tulee mahdollisiksi hänen elämässään.

40 SEKSUAALISUUDEN KOHTAAMINEN JA PARANEMINEN TAPAHTUU NELJÄSTÄ ERI LÄHESTYMISKULMASTA KÄSIN:

41 MUUTAMA SANA ANTEEKSIANNOSTA Anteeksianto on yksilön sisäinen prosessi, joka uudelleenjärjestää ihmisen traumakokemuksiin perustuvan kuvan itsestään uhrina, tuhottuna, haavoitettuna, syrjäytyneenä. Tilalle muodostuu Jumalan armon ja Pyhän Hengen voimasta kokonaiseksi tehty uniikiksi luotu ihminen. Anteeksiantamus muotoilee uudelleen sen, kuinka näemme itsemme (identiteetin lähteenä ei enää ole traumamme tai haavamme) => itsen määrittely uhrina korvataan Jumalan rakkauden syvällä ennalleen asettavalla kokemuksella.

42 ANTEEKSIANTOPROSESSISTA Uhri ei voi antaa anteeksi, koska on alisteisessa asemassa väärinkohtelijaansa nähden. Jeesuskin osoitti Isää ristiltä (Isällä oli tällöinkin valta) => Isä anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä he tekevät. Anteeksianto on mahdollista vasta kun ihminen on paranemisprosessissaan nykypäivässä (vrt. traumahistoriasta nousevat takaumat paranemisprosessin aikana).

43 Anteeksiannon myötä identiteetin lähteenä ei enää ole traumamme tai haavamme vaan todellinen, alkuperäinen Jumalan kuvaksi luotu minä olen se, joka minä olen - ihminen. Metamorphosis eli perhosen toukan kotelosta murtautuminen uuteen muotoonsa vapauteen, kuulauteen, kirkkauteen, korkeuteen ja siivet avoinna Jumalan tuulten kannattelemaksi kuvaa kauniilla tavalla tätä vaihetta.

44 ANTEEKSIANTOPROSESSISTA

45

46 ANTEEKSIANTOPROSESSI Anteeksianto on yksilön sisäinen prosessi, joka uudelleenjärjestää ihmisen traumakokemuksiin perustuvan kuvan itsestään uhrina, tuhottuna, haavoitettuna, syrjäytyneenä. Tilalle muodostuu Jumalan armon ja Pyhän Hengen voimasta kokonaiseksi tehty uniikiksi luotu ihminen. Anteeksiantamus muotoilee uudelleen sen, kuinka näemme itsemme (identiteetin lähteenä ei enää ole traumamme tai haavamme) => itsen määrittely uhrina korvataan Jumalan rakkauden syvällä ennalleen asettavalla kokemuksella.

47 ANTEEKSIANTOPROSESSISTA Uhri ei voi antaa anteeksi, koska on alisteisessa asemassa väärinkohtelijaansa nähden. Jeesuskin osoitti Isää ristiltä (Isällä oli tällöinkin valta) => Isä anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä he tekevät. Anteeksianto on mahdollista vasta kun ihminen on paranemisprosessissaan nykypäivässä (vrt. traumahistoriasta nousevat takaumat paranemisprosessin aikana).

48 Anteeksiannon myötä identiteetin lähteenä ei enää ole traumamme tai haavamme vaan todellinen, alkuperäinen Jumalan kuvaksi luotu minä olen se, joka minä olen - ihminen. Metamorphosis eli perhosen toukan kotelosta murtautuminen uuteen muotoonsa vapauteen, kuulauteen, kirkkauteen, korkeuteen ja siivet avoinna Jumalan tuulten kannattelemaksi kuvaa kauniilla tavalla tätä vaihetta.

49 LÄHTEITÄ Beaudoin, Marie-Nathalie Zimmerman Jeffrey. Journal of Sustemic Therapies, Vol. 30, No , pp 1-13.Narrative Theraphy and interpersonal Neurobiology. Revisiting Classic practices, developing new emphases. Dreschler, Maria. Religious coping and post-traumatic growth in the course of a trauma therapy. The Journal Christian Psychology, 4 /2013. EMCAPP. Heikinheimo Tasola. Vain muistamalla voi unohtaa. Seksuaalisesti hyväksikäytettyjen naisten ryhmäterapia Tie toipumiseen. Jyväskylä ISARPAC 2010, Catherine Wuthrich. Luennot Sexual Abuse ja Powerful Peace teemaan liittyen. Kutuzova, Daria. An E-Journal of Narrative Practice, Number 2, Narrative practice and Christian belief. Laaksonen Sariola Johansson - Jenna - Varjonen - von der Pahlen - Sandnabba Santtila Changes in the prevalence of child sexual abuse, its risk factors, and their associations as a function of age cohort in a Finnish population sample. Center of Excellence in Behavior Genetics, Department of Psychology, Åbo Akademi University0 Turku, Finland Maltz, Wendy. Third edition The Sexual Healing Journey. USA.

50 LÄHTEITÄ Salter, Anna Transforming Trauma. Sage Publications. California. Suokas-Cunliffe, Anne. Lääketiede 6/2006. Lapsuuden kompleksisen traumatisoitumisen seuraukset aikuisuudessa. Schmutzer, Andrew J The Long Journey Home. Understanding and ministering to the sexually abused. WIPF STOCK Eugene, Oregon. Rotschild, Babette The Body Remembers. The Psychophysiology of Trauma and Trauma Treatment. Sanderson, Christiane The Seduction of Children. Jessica Kingsley Publishers. Van der Weele, Teo Häpeästä rauhaan.

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala

Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala Tässä esityksessä puhumme traumasta, joka on varhaisessa lapsuudessa tai nuoruudessa koettu emotionaalinen

Lisätiedot

Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa

Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa Uhrin kohtaaminen rikosprosessissa koulutus Heli Heinjoki, kriisityön kehittämispäällikkö, kriisi- ja traumapsykoterapeutti Hannaleena

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Seksuaalisen väkivallan traumasta voi toipua - näkökulmia ja havaintoja uhrien auttamisesta Raiskauskriisikeskus Tukinaisessa

Seksuaalisen väkivallan traumasta voi toipua - näkökulmia ja havaintoja uhrien auttamisesta Raiskauskriisikeskus Tukinaisessa Seksuaalisen väkivallan traumasta voi toipua - näkökulmia ja havaintoja uhrien auttamisesta Raiskauskriisikeskus Tukinaisessa Ehkäise, Tunnista, Auta-koulutuspäivä seksuaalisuutta loukkaavasta väkivallasta,

Lisätiedot

Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille

Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille 24.4.2018 Suvi Piironen Asiantuntija Suomen Mielenterveysseura, SOS-kriisikeskus Maahanmuuttajataustaisille

Lisätiedot

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen. Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Trauma = henkinen tai ruumiillinen vaurio tai haava, aiheuttaa traumaattista stressiä Stressi =rasitusta tai painetta, fyysinen ja psyykkinen

Trauma = henkinen tai ruumiillinen vaurio tai haava, aiheuttaa traumaattista stressiä Stressi =rasitusta tai painetta, fyysinen ja psyykkinen PSYYKKINEN TRAUMA Traumatisoiva tapahtuma on mikä tahansa yksilön kokema uhkaava tilanne Tapahtuma voi koskettaa yhtä henkilöä, perhettä, ryhmää tai yhteisöä Yksittäinen traumatisoiva tapahtuma aiheuttaa

Lisätiedot

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi 2017 Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 1 Taustaa Istanbulin sopimus Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan

Lisätiedot

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen. Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä

Lisätiedot

Valtakunnallinen verkostofoorumi perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaaville 16.8.2012 KUOPIO

Valtakunnallinen verkostofoorumi perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaaville 16.8.2012 KUOPIO Valtakunnallinen verkostofoorumi perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaaville 16.8.2012 KUOPIO Tyttöjen Talon seksuaalinen väkivaltatyö Asiakasprofiili SEKSUAALISUUS, Plissit-malli NUORTEN SEKSUAALIOIKEUDET

Lisätiedot

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan

Lisätiedot

Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyö

Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyö Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyö Ohjaavaa, tukevaa ja vakauttavaa työtä seksuaaliväkivaltaa kokeneille 13-29- vuotiaille tytöille Nina Skibdahl, Espoon Tyttöjen Talo Laura Maatraiva, Helsingin Tyttöjen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Turvapaikanhakijaperheiden elämä Oulun vastaanottokeskuksessa. Kriisi- ja perhetyöntekijä Kaisa Kantola

Turvapaikanhakijaperheiden elämä Oulun vastaanottokeskuksessa. Kriisi- ja perhetyöntekijä Kaisa Kantola Turvapaikanhakijaperheiden elämä Oulun vastaanottokeskuksessa Kriisi- ja perhetyöntekijä Kaisa Kantola Vastaanottolain mukaiset palvelut Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupanuhrin

Lisätiedot

kaltoinkohtelu on jo tapahtunut

kaltoinkohtelu on jo tapahtunut KIBB -työmuodosta suomalaiseen mallinnukseen - korjaavan työmuodon kehittäminen perheille, jossa kaltoinkohtelu on jo tapahtunut Siilinjärvi 6.9.2017 Projektityöntekijä Merja Kortelainen, Viola ry Ylisukupolvisen

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Nina Vaaranen-Valkonen Asiantuntija, Lapset ja digitaalinen media Pelastakaa Lapset ry nina.vaaranen-valkonen@pelastakaalapset.fi

Lisätiedot

Tmi OwnStory. Tarja Jutila MMM, dipl. taideterapeutti

Tmi OwnStory. Tarja Jutila MMM, dipl. taideterapeutti Tarja Jutila MMM, dipl. taideterapeutti Taideterapia on taidelähtöisiin menetelmiin perustuvaa luovaa, hauskaa ja joskus vakavaakin henkilökohtaista prosessointia. Tärkeintä ei ole lopputulos, vaan koko

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Raiskaukseen liittyvä häpeä ja syyllisyys - Miten seksuaaliväkivalta vaikuttaa elämään?

Raiskaukseen liittyvä häpeä ja syyllisyys - Miten seksuaaliväkivalta vaikuttaa elämään? Raiskaukseen liittyvä häpeä ja syyllisyys - Miten seksuaaliväkivalta vaikuttaa elämään? Heli Heinjoki Kriisityön kehittämispäällikkö, kriisi- ja traumapsykoterapeutti, sosiaalityöntekijä Raiskauskriisikeskus

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere. www.ilopalvella.fi

Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere. www.ilopalvella.fi Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere Taina Siukola Ilo Palvella -valmentaja, Työnilon Coach Mark King Consulting Oy Ilo Palvella! Missio: Lämminhenkistä palveluosaamista

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI Työssä jaksaminen aikuiskoulutuksen arjessa --- Henna Laukka, Koivulaukka Oy 9.10.2016 AAMUPÄIVÄN RUNKOA Perusajatuksia työhyvinvoinnista Muutos ja sen kohtaaminen

Lisätiedot

Sisällys. Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle... 18

Sisällys. Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle... 18 Sisällys Esipuhe... 11 OSA I SEKSUAALITERAPIAN LÄHTÖKOHDAT.... 15 Seksuaalisuus... 17 Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle.... 18 Turvallinen kiintymyssuhde....

Lisätiedot

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa

Lisätiedot

Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen. Turussa 20.11.2010

Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen. Turussa 20.11.2010 Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen Turussa 20.11.2010 ja miten ansainneesi edes luulet sen, että aina saat suotuisat tuulet? Mitä tarkoittaa kriisi Kriisillä tarkoitetaan äkillistä muutosta ihmisen

Lisätiedot

Integratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon

Integratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon Integratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon Sami Eloranta PsL, psykoterapian erikoispsykologi TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue, Nuorisopsykiatrian poliklinikka 1 16.5.2017

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Pikkulapsen seksuaalisuus

Pikkulapsen seksuaalisuus Pikkulapsen seksuaalisuus Tunteita ja turvallisuutta Erityisasiantuntija Psykoterapeutti (YET), seksuaaliterapeutti (ET, NACS), työnohjaaja Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikka Seksuaalikehityksen tasot

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä

Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä Tavoitteita: Palaute lapsen tapaamisesta ja toiminnan tasosta Lisätä vanhempien ymmärrystä omasta sairaudesta ja yhdistää se perheen

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Salli Saari, dosentti, kriisipsykologi Älä riko hoitajaasi - työsuojelun teemaseminaari

Salli Saari, dosentti, kriisipsykologi Älä riko hoitajaasi - työsuojelun teemaseminaari Salli Saari, dosentti, kriisipsykologi Älä riko hoitajaasi - työsuojelun teemaseminaari 29.10.2018 Ennustamattomuus Tapahtuu yht äkkiää, odottamatta Kontrolloimattomuus Omalla käyttäytymisellä tai toiminnalla

Lisätiedot

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys Ferdinand Garoff, psykologi Ajatuksia auttamisesta Kerro kokemus autetuksi tulemisesta Kerro hyvä auttamiskokemus Miksi auttaminen ja vapaaehtoistyö on tärkeää? Onko

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin

Lisätiedot

Psyykkinen trauma 1 - traumatisoitumisen synty ja vaikutukset

Psyykkinen trauma 1 - traumatisoitumisen synty ja vaikutukset Psyykkinen trauma 1 - traumatisoitumisen synty ja vaikutukset 2.4.2019 Sini Kirvesmäki, kokemusasiantuntija Kirsi Kiviluoma, sh, kouluttajapsykoterapeutti Elina Rantanen, psykologi, kouluttajapsykoterapeutti

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Rokua 28.11.2105 Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning 1 Mielenterveysseura Mielen terveys ja sairaus ovat kaksi eri asiaa Mielenterveyden häiriöistä tehdään diagnoosi,

Lisätiedot

NUORUUSIÄN KEHITYS JA SEN TUKEMINEN. Päivikki Engblom

NUORUUSIÄN KEHITYS JA SEN TUKEMINEN. Päivikki Engblom NUORUUSIÄN KEHITYS JA SEN TUKEMINEN Päivikki Engblom NUORI AIKUINEN Nuori aikuisuus haastava kehitysvaihe Vaatii runsaasti psyykkisiä voimavaroja Suurin osa nuorista aikuisista voi hyvin Psyykkinen, somaattinen

Lisätiedot

KUOLEMA JA TARKOITUS. Matti-Pekka Virtaniemi

KUOLEMA JA TARKOITUS. Matti-Pekka Virtaniemi KUOLEMA JA TARKOITUS Matti-Pekka Virtaniemi 11.11.2017 KUOLEMA JA TARKOITUS ALSIIN SAIRASTUNEEN EKSISTENTIAALISESSA PROSESSISSA Matti-Pekka Virtaniemi 11.11.2017 ALS = amyotrofinen lateraaliskleroosi.

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen? Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen? Jussi Pekkola Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miten yleistä miesten kokema

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

Mitä seksuaalisuus on?

Mitä seksuaalisuus on? Mitä seksuaalisuus on? 11.2.16 www. poiki ental o.fi * www. tyttoj ental o.fi Seksi, seksuaalisuus, sukupuoli, sukupuolisuus SEKSI eroo*sta, in1imiä ja/tai roman*sta kanssakäymistä, johon lii:yy seksuaalinen

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Tule sellaisena kuin olet. 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014

Tule sellaisena kuin olet. 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014 Tule sellaisena kuin olet 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014 2 Toivon kultuurin luominen Useimmat ihmiset elävät hiljaisen epätoivon vallassa. - Henry Thoreau 3 Toivo (sivistyssanakirja) harras odotus, että

Lisätiedot

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa

Lisätiedot

Terveiset Nuorten väkivaltafoorumista - Väkivallaton perintö. Nokireki Katriina Pesäpuu ry Kotka

Terveiset Nuorten väkivaltafoorumista - Väkivallaton perintö. Nokireki Katriina Pesäpuu ry Kotka Terveiset Nuorten väkivaltafoorumista - Väkivallaton perintö Nokireki Katriina Pesäpuu ry 22.8.2018 Kotka Kuinka me jätämme jälkeemme Väkivallattoman perinnön? Tätä kysymystä pohdimme Sipoon Sopukassa

Lisätiedot

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta!1 LUENTO 1 MIKÄ SOLU ON?!2 Näky Tavoite, jota kohti ponnistelemme Toiminnan tulos Kaikille yhteinen Kuka näkymme määrittelee? Pastori tai vanhimmat? Jokainen

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Esimerkkejä Lähellä ihmistä -eheytymisseminaarien aiheista:

Esimerkkejä Lähellä ihmistä -eheytymisseminaarien aiheista: Esimerkkejä Lähellä ihmistä -eheytymisseminaarien aiheista: 1. Kohti ehyempää elämää -koulutus vierellä kulkijoille (mieluummin: tukihenkilöille) (suunnattu ensisijaisesti vastuunkantajille) - Raamatun

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Seksuaalisuus Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa, ja

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Työhyvinvointi. Janita Koivuranta

Työhyvinvointi. Janita Koivuranta Työhyvinvointi Janita Koivuranta Mitä on työhyvinvointi? Työhyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu työn mielekkyydestä, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista Työhyvinvointi vaikuttaa työssä

Lisätiedot

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta EDISTÄ, EHKÄISE, VAIKUTA Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma käytäntöön Länsi- ja Sisä-Suomen AVI Suvi Nipuli, Lapset, nuoret ja perheet -yksikkö, THL

Lisätiedot

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

Jälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua. Osviitta Annukka Häkämies

Jälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua. Osviitta Annukka Häkämies Jälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua Osviitta 11.1.2017 Annukka Häkämies TRAUMA IHMISEN SIETOKYVYN RAJOILLA LIIKKUVA, JOSKUS MYÖS SEN YLITTÄVÄ TAPAHTUMA, JOHON LIITTYY TUHOUTUMISEN JA KUOLEMAN PELKOA.

Lisätiedot

Miten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi

Miten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi Miten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi Step one: Miksi traumahoito ei tule kymykseen (esim.

Lisätiedot