SEKSUAALISESTI HYVÄKSIKÄYTETYN NAISEN PSYKOTERAPEUTTINEN KOHTAAMINEN
|
|
- Jari Hämäläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SEKSUAALISESTI HYVÄKSIKÄYTETYN NAISEN PSYKOTERAPEUTTINEN KOHTAAMINEN Naisten päihdetyön päivät Tarja Vilppola
2 SEKSUAALISTA HYVÄKSIKÄYTTÖÄ KOKENEEN ASIAKKAAN TERAPIAPROSESSISTA Tutkimuksiin perustuen tehokkaat lähestymistavat ovat monia teorioita yhdistäviä ja kurinalaisia, jotka ottavat huomioon asiakkaan bio-psyko-sosiaaliset ja hengelliset tarpeet. Terapeutin tulee kyetä luomaan edellytykset turvalliselle paranemisprosessille; terapeuttisen suhde, jossa asiakas voi opetella tärkeitä hyvinvointiaan lisääviä taitoja, työstää läpi tarvittavia traumakokemuksiaan voidakseen lopulta integroida kokemuksensa osaksi itseään ja elämäänsä, ihmissuhteitaan ja Jumalasuhdettaan.
3 SEKSUAALISTA HYVÄKSIKÄYTTÖÄ KOKENEEN ASIAKKAAN TERAPIAPROSESSIN VAIHEET 1. Turvallisen, terapeuttisen yhteistyösuhteen luominen (rajat, luottamus, ennakoitavuus, vakauttaminen). Traumaattisia muistoja ei ole mahdollista kohdata rakentavasti suoraan (ilman uudelleentraumatisoitumista) ellei suhde ole turvallinen ja ellei asiakas voi kokea luottavansa terapeuttiinsa. Trauma ei olekaan ensisijaisesti tarina, vaan mitä asiakkaan keho on tapahtunut traumatisoitumisen seurauksena.
4 Turvallisuutta voidaan lisätä auttamalla asiakasta tunnistamaan reaktiotapojaan, yli- ja alivireystilojaan ja löytämään omia voimavarojaan vakauttamisekseen: Esim. asiakkaan kertoessa/ vuodattaessa tarinaansa häntä autetaan suojaamaan itseään, tarvittaessa jarrutetaan tarinan kertomista ja tuetaan tässä ja nyt olemiseen ja omien resurssien tunnistamiseen. Asiakkaan hyvinvoinnin lisääntyessä hänen hallinnan tunteensa elämässään kasvaa sekä terapiatilanteissa että terapiatapaamisten välisenä aikana. Lisäksi autonomisen hermoston optimaalinen vireystila-alue laajenee turvallisessa suhteessa, myös tämä osaltaan lisää asiakkaan vakautta.
5 2. Toinen vaihe sisältää huolellisen ja tarkan oireiden arvion sekä tämän perusteella yhteistyössä asiakkaan kanssa hoitosuunnitelman laatimisen. Traumatisoitumisen juurien ja hyväksikäyttäjän jalanjälkien tunnistaminen (traumaattisten tapahtumien seuraukset, jotka näkyvät nykypäivänä) asiakkaan elämässä mahdollistaa yksilöllisten tavoitteiden luomisen.
6 LAPSUUDEN SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN VAIKUTUKSIA AIKUISUUDESSA Vakavan traumatisoitumiseen aiheuttamia kehon ylivireystilan myötävaikuttamia oireita, traumatisoitumisen vaikutuksia uskomus- ja ajattelu- ja suhdemalleihin liittyen hyväksikäytön aiheuttaman spesifisiä seksuaalitrauman synnyttämiä oireita. (esim sadistic vs. non-sadistic abuse)
7 AUTONOMISEN HERMOSTON EHYT TOIMINTA
8
9 TASAPAINOSSA OLEVAN AUTONOMISEN HERMOSTON TOIMINTA JA SEN VAIKUTUKSET
10 Pitkäkestoisina psykologisina/psykofyysisinä vaikutuksina esiintyy mm. masennusta, paniikkihäiriötä, itsetuhoisuutta, päihteiden väärinkäyttöä, syömishäiriöitä, oppimishäiriöitä, ongelmia ihmissuhteissa, parisuhteessa ja vanhemmmuudessa. PTSD kehittyy 80%:lle ja varsinkin varhaislapsuuden hyväksikäytön ja vakavan kaltoin kohtelun seurauksena esiintyy rakenteellista dissosiaatiota sekä dissosiatiivista identiteettihäiriötä. Nämä syyt ovat usein myös asiakkaan hoitoon hakeutumisen syitä.
11 SEKSUAALITRAUMASTA NOUSEVIA VAIKUTUKSIA Seksuaaliasenteisiin liittyviä vaikutuksia; sexual abuse mindset Seksuaalikäyttäytymiseen liittyviä oireita; välttämistä, takaumia, somatoformisia ym. dissosiaatio-oireita Seksuaali-identiteetin jäsentymättömyyttä Uudelleentraumatisoivaa- /riskikäyttäytymistä Vaikutuksia vanhemmuuteen, parisuhteeseen Sadistisuutta kokeneilla; syvää pelkoa tunteiden näyttämisestä, myös seksuaalisuhteessa Non-sadistic; vaikeutta yhdistää seksuaalisuhteessa ja intiimiys, hellyys tai läheisyyteen seksuaalisuus
12 HENGELLISINÄ VAIKUTUKSINA HYVÄKSIKÄYTETYT (=TRAUMATISOITUNEET) KAMPPAILEVAT USEIN LIITTYEN.. Jumalakuvaan Uskoon sitoutumiseen, uskon harjoittamiseen; armo ><suoritukset Hengellisyydessä(kin) ulkoa ohjautuvuutta Uskoon, toivoon, luottamukseen Syyllisyyden tunteisiin, tuomion kokemiseen ja tuomitsemiseen. Armo?? Häpeän ja itseinhon kanssa kamppailuun Anteeksiantamiseen Raamatun lukemiseen Rukouselämään
13 3. Käsittelyvaihe sisältää psykoedukaatiota ja edelleen asiakkaan itsesäätelytaitojen oppimista ja toteuttamista tunnereaktioiden vakauttamiseksi, sosiaalisen tuen lisäämistä lisääntyneen itsesäätelykyvyn myötä traumamateriaalin asteittaista purkamista sekä traumamuistojen uudelleen prosessointia turvallisesti asiakkaan tahdissa (pacing) pysyen sietokykyikkunassa eli optimaalisessa autonimisen hermoston vireystilassa / tukemalla asiakasta tunnistamaan vireystilansa muutokset ja tukemalla häntä itsesäätelyssään.
14 4. Traumakokemusten jälkeinen uudelleenintegraatio; Trauman paraneminen; kasvun esteiden voittamista asiakkaan sisäinen prosessi, joka muuttaa samalla myös kaiken suhteessa olemisen - fokuksena kasvaminen ja eteenpäin elämässä siirtyminen. Post-traumatic personal growth = Jumalan avulla tapahtuva selviäminen ja siitä nouseva trauman jälkeinen kasvu Jesaja 55: => Aivoissa syntyy konkreettisesti uusia hermoverkkoja, jotka edelleenvahvistuvat, kun niitä aktivoidaan. Tämä uuden syntyminen ja vahvistuminen tapahtuu optimaalisessa vireystilassa.
15 Post-traumatic personal growth Uudet mahdollisuudet elämässä Vastavuoroiset, elämää rikastuttavat ihmissuhteet ; asiakkaan muuttumisen myötä kaikki suhteet tulevat uudelleenarvioitaviksi ja muuttuvat väistämättä, sukupolvien ketjut katkeavat Persoonallisten vahvuuksien löytyminen ja vahvistuminen Elämän arvostaminen Uskon syveneminen; vrt. metamorphosis
16 HYVINVOINTISEINÄ ( WALL BY JUDIT VAN DER WEELE) LAPSUUDESSAAN SEKSUAALISESTI HYVÄKSIKÄYTETYN TOIPUMISPROSESSIN JÄSENTÄJÄNÄ HYVINVOINTISEINÄ = ihmisen mielessä oleva psyykkinen rakenne, joka auttaa ihmistä erottamaan menneisyyden ja nykyisyyden toisistaan. Hyvinvointiseinä voi ihmisen tilanteesta riippuen olla ohut, paksu tai jotain tältä väliltä. Lapsuudessaan seksuaalisesti hyväksikäytetyn asiakkaan terapiaprosessissa tavoitteena on aina hyvinvointiseinän kasvattaminen ja samalla asiakkaan kokeman hyvinvoinnin ja autonomian lisääminen.
17 HYVINVOINTISEINÄ (WALL by Judit van der Weele) Ihmisen mielessä voidaan ajatella olevan psyykkinen rakenne, joka erottaa menneisyyden ja nykyisyyden toisistaan. Tätä voidaan nimittää HYVINVOINTISEINÄKSI. MENNEISYYS NYKYISYYS
18 HYVINVOINTISEINÄÄ KASVATTAA MENNEISYYS NYKYISYYS Kaikkinainen terveys, hyvä olo, nautinto, terveet rajat, oma tila: o Fyysiset o Psyykkiset o Sosiaaliset o Hengelliset o Ammatilliset
19 MENNEISYYS HYVINVOINTISEINÄÄ KASVATTAA Kaikkinainen terveys, hyvä olo, nautinto, terveet rajat, oma tila: NYKYISYYS o Fyysiset Riittävä uni (sekä määrällisesti että laadullisesti), lepo (kyky OLLA), monipuolinen ravinto ja liikunta, säännöllinen ja nautinnollinen seksuaalielämä, omaa tilaa/reviiri kunnossa. o o o o Psyykkiset Sosiaaliset Hengelliset Ammatilliset
20 MENNEISYYS HYVINVOINTISEINÄÄ KASVATTAA Kaikkinainen terveys, hyvä olo, nautinto, terveet rajat, oma tila: o NYKYISYYS o Psyykkiset Terveet, erilliset persoonan rajat, riittävästi psyykkisiä itsesäätelykeinoja, tasapaino, mahdollisuus vaikuttaa oman elämänsä asioihin, oma tahto, nautinto, ilo, taiteet, itsen ilmaisukyky ja luovuus, riittävästi haasteita ja uuden oppimista, hömppää = aivojen lepuutusta ilman hyödyllistä tekemistä terapiasuhde + amm. tukiverkosto o o o Fyysiset Sosiaaliset Hengelliset Ammatilliset
21 HYVINVOINTISEINÄÄ KASVATTAA Kaikkinainen terveys, hyvä olo, nautinto, terveet rajat, oma tila: MENNEISYYS NYKYISYYS o o Fyysiset Psyykkiset o Sosiaaliset Riittävä sosiaalinen verkosto, monipuolisesti vastavuoroisia ihmissuhteita, tasapaino antamisen ja vastaanottamisen välillä, perhesuhteet kunnossa, riittävä erillisyys, omaa tilaa, lupa tarvita, o o Hengelliset Ammatilliset
22 MENNEISYYS HYVINVOINTISEINÄÄ KASVATTAA Kaikkinainen terveys, hyvä olo, nautinto, terveet rajat, oma tila: NYKYISYYS o o o Fyysiset Psyykkiset Sosiaaliset o Hengelliset Luottamus armolliseen Jumalaan, kokemus suhteessa olemisesta kuulevan, hyvän Jumalan kanssa, rukous, mielekäs seurakuntaelämä, hengellisen yhteyden, vapauden ja armon kokemus o Ammatilliset
23 MENNEISYYS HYVINVOINTISEINÄÄ KASVATTAA Kaikkinainen terveys, hyvä olo, nautinto, terveet rajat, oma tila: NYKYISYYS o o o o Fyysiset Psyykkiset Sosiaaliset Hengelliset o Ammatilliset Työtä riittävästi, haasteita ja vaikutusmahdollisuuksia ammattitaitoon nähden sopivasti, riittävä toimeentulo, työnohjaus, toimiva työyhteisö
24 HYVINVOINTISEINÄÄ HEIKENTÄVÄT MENNEISYYS NYKYISYYS o Perustarpeiden (fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset, hengelliset) vaje; esim. unettomuus, yksinäisyys, niukkuus o Kriisit (kehitys- ja traumaattiset kriisit) o Sairaus, kärsimys, selvittämättömät/keskeneräiset traumakokemukset, PTSD oireineen, tiedon puute o Elämän stressitekijät, kiire, huolet, taloudelliset, ammatilliset paineet (liikaa töitä, työttömyys, kyvyttömyys vaikuttaa töihin, ) o Keskeneräiset / selvittämättömät asiat, ristiriidat o Oman tilan puute o Ongelmakeskeiset itsesäätelykeinot; riippuvuudet, vahingolliset ihmissuhteet
25 HYVINVOINTISEINÄ VOI SIIS OLLA vahva, kohtuullinen tai ohut. Samalla sillä on selkeä yhteys sietokykyikkunan laajuuteen.. MENNEISYYS NYKYISYYS
26
27 HYVINVOINTISEINÄMÄ TERAPIAPROSESSIN KONKRETISOIJANA Kun lapsuudessaan seksuaalisesti hyväksikäytetyn aikuisen hyvinvointiseinä on ohut (stressitekijöitä paljon ja resursseja vähän) ja nykykriisi tai esim. traumamuisto aktivoi menneisyyden kokemusmaailman, asiakkaan on vaikea erottaa menneisyyttään nykyisyydestään.. KUVA VALKOTAULULLE/fläpille
28 => Tällöin menneisyydestä nousevat Ylivoimaiset tunteet (esim. toivottomuus, voimattomuus, alistuminen, raivo, häpeä) ajattelumallit (arvottomuuden kokemukset, itseinho, kuolemantoiveet, väkivallan näkeminen ainoana ratkaisukeinona..) uskomusmallit (esim. ydinuskomukset itsestä häpeällisenä, pahana, syyllisenä, rangaistavana, hylättynä, yhteyteen kelpaamattomana, uhripuhe..) käyttäytymismallit (itsensä hylkääminen, luovuttaminen, maalitauluksi asettautuminen, itsetuhoiset ja uudelleentraumatisoivat reaktiotavat, riippuvuudet, päihteiden käyttö, vahingollisiin ihmissuhteisiin hakeutuminen) aktivoituvat.
29 Päästäkseen tähän hetkeen ja tavoittaakseen nykyhetken selviytymiskeinonsa ihminen tarvitsee jonkun kiskomaan itsensä (esim. auttamalla rauhoittumaan, vakautumaan) tähän päivään menneisyyden kokemusmaailmasta. Nykypäivässä ihminen saa kiinni tästä päivästä nousevista eli aikuisen selviytymiskeinoistaan, jolloin hänen kokemuksensa subjektiudestaan kasvaa ja hänen hyvinvointinsa lisääntyy.
30 Terapiaprosessin tässä vaiheessa (usein 1.) keskitytään turvallisen terapiasuhteen luomiseen, asiakkaan vakauden ja resurssien lisäämiseen nykypäivässä (esim. opetetaan asiakasta vakauttamaan itseään esim. eri aistejaan (Emmauksen tie) tässä ja nyt hyödyntäen, harjoitellaan kahtaalle suuntautuvaa tietoisuutta, palleahengitystä, tutkitaan turvapaikkaharjoitteiden vaikutusta asiakkaan olotilaan), dissosiaatioon liittyvän häpeän ja myös traumamuistuttajien vähentämiseen sekä asiakkaan hyvinvointiseinän kasvattamiseen (esim hoito-/tukiverkoston laajent).
31 Hyvinvoinnin kasvaessa asiakkaan kyky tunnistaa yli- tai alivireytensä ja niihin liittyvä oireilu (esim. pakonomaisen prosessoinnin, mielikuvien tunkeutuvuuden, ylivalppauden, liiallisen puolustautumisen tai alistumisen, turtuneisuuden, ajatusten jumiutumisen) sekä kyky itsensä vakauttamiseen lisääntyy. Samalla hänen autonomian kokemuksensa sekä kokemus oman elämänsä vaikutusmahdollisuuksista kasvaa. Tässä vaiheessa saadaan myös tärkeää tietoa asiakkaan traumatisoitumiseen liittyvistä asioista ja hyväksikäyttäjän jalanjäljistä hänen elämässään vaikka varsinainen trauman työstäminen ei vielä olekaan ajankohtaista.
32 Hyvinvointiseinän ollessa kohtuullinen (kuormittavia tekijöitä on, mutta on myös resursseja) => nykytilanteen aktivoidessa menneisyyden traumamuistoja ihminen voi hetkellisesti olla kosketuksissa menneisyyden kokemusmaailmaansa. Mutta koska hyvinvointia on kohtuullisesti hän oivaltaakin, että hän voi ITSE vaikuttaa tilanteeseensa. Alistumisen sijasta onkin mahdollista oivaltaa ja reagoida: Miten voin itse lisätä voimavarojani entä miten itse voin vähentää kuormitustekijöitäni?!
33 Ihminen kykenee tunnistamaan stressaavia tilanteitaan, käymään sisäistä dialogia ja oppii rauhoittamaan ja lohduttamaan itseään. Tähän vaiheeseen pääasiassa sijoittuu lapsuuden hyväksikäyttötrauman prosessoinnin toinen vaihe, huolellisen ja tarkan oireiden arvion yhteenveto sekä niiden perusteella yhteistyössä asiakkaan kanssa tehty hoitosuunnitelma. Myös trauman käsittelyvaihe turvallisesti toteutettuna voi tästä vaiheesta alkaen tulla ajankohtaiseksi / mahdolliseksi. (vrt. I-tyypin traumat, II-tyypin traumat)
34 Hyvinvoinnin lisääntyessä ihmisen kokema psyykkinen kimmoisuus, eheys ja terveys lisääntyvät. Yhteys kehoon alkaa korjautua, ennalleenasetetaan => yhteys seurakuntaan Kristuksen ruumiiseen tulee luonnollisemmaksi Tämän myötä ihmisen kokemusmaailma ja reaktiot siirtyvät reaaliaikaan. Elämä ja valtaosa paranemisesta tapahtuukin reaaliajassa. Muistojen pelon voittaminen ja näkyväksi tuleminen tulevat mahdolliseksi. Myös tunnereaktioiden voima alkaa kummuta nykyisyydestä.
35 Nykypäivässä (= aikuisuudessaan) ihmisellä on valtavasti enemmän selviytymiskeinoja kuin menneisyydessään (= lapsuudessaan), sillä nykypäivän tilanteissa hän voi valita toimia toisin kuin lapsuuden traumaattisissa kokemuksissaan. Traumamuistojen tarvittava käsitteleminen strukturoidusti asiakkaan tahdissa lisää turvallisuutta ja auttaa asiakasta pysymään sietokykyikkunassa / palautumaan sinne. Asiakkaan tulee saada rauhassa käydä muistonsa (BASK-modell) ja paranemisprosessin eri vaiheet läpi, ettei hän jää yksin tunteittensa (häpeä, syyllisyys, toivottomuus, haavoittuneisuus, suuttumus, raivo) kanssa.
36 Tässä vaiheessa paranemisprosessissaan lapsuuden seksuaalisesta hyväksikäytöstään toipuja saa kokea vapautumista uhriudesta, tekijän syyllisyyden kantamisesta, vaikenemisesta (tarinan, SANAn merkitys). Puolustava viha ja itsensä suojaaminen tulevat mahdolliseksi. Traumaattisten suhteiden ja käyttäytymismallien muutosta tuetaan terapeutin konfrontaation avulla haastamalla asiakasta sisäiseen oivallukseen ja eri persoonansa puolien (vielä traumakokemusta tai kokemuksen osia kantavien persoonan puolien) lisääntyvään keskinäiseen vuorovaikutukseen.
37 Tavoitteena myötätunnon ja lohdutuksen synnyttämistä hylkäämisen ja hyväksikäyttäjään samastuvan itsen moittimisen sijasta. Tässä vaiheessa asiakas voi itselleen läsnä olevana aikuisena ottaa vastuun oman laiminlyödyn ja kaltoin kohdellun, traumatisoituneen puolensa hoivaamisesta ja huolenpidosta. Väärinkohtelijan syyllisyyden kirvottua itselle hyvien, korvaavien kokemusten suominen ja näin myös hyvinvoinnin lisääminen tulee aiempaa luonnollisemmaksi.
38 Kun ihmisen hyvinvointiseinä on vahva (resurssit ja stressitekijät balanssissa), ihmiselle on luonnollista elää elämäänsä reaaliajassa. Jos lapsuudessaan traumatisoitunut (mutta yleensä traumaansa jo työstänyt) ihminen kohtaa nykyisyydessään traumamuistoaan esille nostavan tapahtuman tai kriisin, hänen hyvinvointinsa mahdollistaa asian muistamisen (ei enää ylivireydestä nousevaa uudelleenelämistä) ja hän pystyy käsittelemään nykyhetken kriisinsä ilman menneisyyden painolastia, resurssinaan kokemus toipumisestaan.
39 Uusien selviytymiskeinojensa myötä ihminen kokee voimaantumista ja vahvistumista. Tässä vaiheessa läheisyyden pelon voittaminen ja kosketukseen uskaltautuminen tulee mahdolliseksi. Myös seksuaalisuuteen liittyvien automaattisten reaktioiden työstäminen ja voittaminen on tulee ajankohtaiseksi ja asiakkaan uudenlaiset, elämää vahvistavat seksuaaliasenteet, kokonaispersoonaan integroitunut seksuaalisuus sekä seksuaalisuuden toteuttaminen sitoutuneessa, intiimissä, vastavuoroisessa suhteessa tulee mahdollisiksi hänen elämässään.
40 SEKSUAALISUUDEN KOHTAAMINEN JA PARANEMINEN TAPAHTUU NELJÄSTÄ ERI LÄHESTYMISKULMASTA KÄSIN:
41 MUUTAMA SANA ANTEEKSIANNOSTA Anteeksianto on yksilön sisäinen prosessi, joka uudelleenjärjestää ihmisen traumakokemuksiin perustuvan kuvan itsestään uhrina, tuhottuna, haavoitettuna, syrjäytyneenä. Tilalle muodostuu Jumalan armon ja Pyhän Hengen voimasta kokonaiseksi tehty uniikiksi luotu ihminen. Anteeksiantamus muotoilee uudelleen sen, kuinka näemme itsemme (identiteetin lähteenä ei enää ole traumamme tai haavamme) => itsen määrittely uhrina korvataan Jumalan rakkauden syvällä ennalleen asettavalla kokemuksella.
42 ANTEEKSIANTOPROSESSISTA Uhri ei voi antaa anteeksi, koska on alisteisessa asemassa väärinkohtelijaansa nähden. Jeesuskin osoitti Isää ristiltä (Isällä oli tällöinkin valta) => Isä anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä he tekevät. Anteeksianto on mahdollista vasta kun ihminen on paranemisprosessissaan nykypäivässä (vrt. traumahistoriasta nousevat takaumat paranemisprosessin aikana).
43 Anteeksiannon myötä identiteetin lähteenä ei enää ole traumamme tai haavamme vaan todellinen, alkuperäinen Jumalan kuvaksi luotu minä olen se, joka minä olen - ihminen. Metamorphosis eli perhosen toukan kotelosta murtautuminen uuteen muotoonsa vapauteen, kuulauteen, kirkkauteen, korkeuteen ja siivet avoinna Jumalan tuulten kannattelemaksi kuvaa kauniilla tavalla tätä vaihetta.
44 ANTEEKSIANTOPROSESSISTA
45
46 ANTEEKSIANTOPROSESSI Anteeksianto on yksilön sisäinen prosessi, joka uudelleenjärjestää ihmisen traumakokemuksiin perustuvan kuvan itsestään uhrina, tuhottuna, haavoitettuna, syrjäytyneenä. Tilalle muodostuu Jumalan armon ja Pyhän Hengen voimasta kokonaiseksi tehty uniikiksi luotu ihminen. Anteeksiantamus muotoilee uudelleen sen, kuinka näemme itsemme (identiteetin lähteenä ei enää ole traumamme tai haavamme) => itsen määrittely uhrina korvataan Jumalan rakkauden syvällä ennalleen asettavalla kokemuksella.
47 ANTEEKSIANTOPROSESSISTA Uhri ei voi antaa anteeksi, koska on alisteisessa asemassa väärinkohtelijaansa nähden. Jeesuskin osoitti Isää ristiltä (Isällä oli tällöinkin valta) => Isä anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä he tekevät. Anteeksianto on mahdollista vasta kun ihminen on paranemisprosessissaan nykypäivässä (vrt. traumahistoriasta nousevat takaumat paranemisprosessin aikana).
48 Anteeksiannon myötä identiteetin lähteenä ei enää ole traumamme tai haavamme vaan todellinen, alkuperäinen Jumalan kuvaksi luotu minä olen se, joka minä olen - ihminen. Metamorphosis eli perhosen toukan kotelosta murtautuminen uuteen muotoonsa vapauteen, kuulauteen, kirkkauteen, korkeuteen ja siivet avoinna Jumalan tuulten kannattelemaksi kuvaa kauniilla tavalla tätä vaihetta.
49 LÄHTEITÄ Beaudoin, Marie-Nathalie Zimmerman Jeffrey. Journal of Sustemic Therapies, Vol. 30, No , pp 1-13.Narrative Theraphy and interpersonal Neurobiology. Revisiting Classic practices, developing new emphases. Dreschler, Maria. Religious coping and post-traumatic growth in the course of a trauma therapy. The Journal Christian Psychology, 4 /2013. EMCAPP. Heikinheimo Tasola. Vain muistamalla voi unohtaa. Seksuaalisesti hyväksikäytettyjen naisten ryhmäterapia Tie toipumiseen. Jyväskylä ISARPAC 2010, Catherine Wuthrich. Luennot Sexual Abuse ja Powerful Peace teemaan liittyen. Kutuzova, Daria. An E-Journal of Narrative Practice, Number 2, Narrative practice and Christian belief. Laaksonen Sariola Johansson - Jenna - Varjonen - von der Pahlen - Sandnabba Santtila Changes in the prevalence of child sexual abuse, its risk factors, and their associations as a function of age cohort in a Finnish population sample. Center of Excellence in Behavior Genetics, Department of Psychology, Åbo Akademi University0 Turku, Finland Maltz, Wendy. Third edition The Sexual Healing Journey. USA.
50 LÄHTEITÄ Salter, Anna Transforming Trauma. Sage Publications. California. Suokas-Cunliffe, Anne. Lääketiede 6/2006. Lapsuuden kompleksisen traumatisoitumisen seuraukset aikuisuudessa. Schmutzer, Andrew J The Long Journey Home. Understanding and ministering to the sexually abused. WIPF STOCK Eugene, Oregon. Rotschild, Babette The Body Remembers. The Psychophysiology of Trauma and Trauma Treatment. Sanderson, Christiane The Seduction of Children. Jessica Kingsley Publishers. Van der Weele, Teo Häpeästä rauhaan.
Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,
Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset
LisätiedotKun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala
Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala Tässä esityksessä puhumme traumasta, joka on varhaisessa lapsuudessa tai nuoruudessa koettu emotionaalinen
LisätiedotPsyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa
Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa Uhrin kohtaaminen rikosprosessissa koulutus Heli Heinjoki, kriisityön kehittämispäällikkö, kriisi- ja traumapsykoterapeutti Hannaleena
LisätiedotMiten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?
Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotAdoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström
Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään
LisätiedotSeksuaalisen väkivallan traumasta voi toipua - näkökulmia ja havaintoja uhrien auttamisesta Raiskauskriisikeskus Tukinaisessa
Seksuaalisen väkivallan traumasta voi toipua - näkökulmia ja havaintoja uhrien auttamisesta Raiskauskriisikeskus Tukinaisessa Ehkäise, Tunnista, Auta-koulutuspäivä seksuaalisuutta loukkaavasta väkivallasta,
LisätiedotTukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille
Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille 24.4.2018 Suvi Piironen Asiantuntija Suomen Mielenterveysseura, SOS-kriisikeskus Maahanmuuttajataustaisille
LisätiedotJuha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja
Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa
LisätiedotMIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.
Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotTrauma = henkinen tai ruumiillinen vaurio tai haava, aiheuttaa traumaattista stressiä Stressi =rasitusta tai painetta, fyysinen ja psyykkinen
PSYYKKINEN TRAUMA Traumatisoiva tapahtuma on mikä tahansa yksilön kokema uhkaava tilanne Tapahtuma voi koskettaa yhtä henkilöä, perhettä, ryhmää tai yhteisöä Yksittäinen traumatisoiva tapahtuma aiheuttaa
LisätiedotHoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli
Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi 2017 Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 1 Taustaa Istanbulin sopimus Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan
LisätiedotKriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.
Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä
LisätiedotValtakunnallinen verkostofoorumi perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaaville 16.8.2012 KUOPIO
Valtakunnallinen verkostofoorumi perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaaville 16.8.2012 KUOPIO Tyttöjen Talon seksuaalinen väkivaltatyö Asiakasprofiili SEKSUAALISUUS, Plissit-malli NUORTEN SEKSUAALIOIKEUDET
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LisätiedotTyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyö
Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyö Ohjaavaa, tukevaa ja vakauttavaa työtä seksuaaliväkivaltaa kokeneille 13-29- vuotiaille tytöille Nina Skibdahl, Espoon Tyttöjen Talo Laura Maatraiva, Helsingin Tyttöjen
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotSINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276
SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään
LisätiedotTARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ
9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän
LisätiedotVANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA
VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta
LisätiedotParisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014
Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka
LisätiedotEhyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996
12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotMiten mielenterveyttä vahvistetaan?
Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto
LisätiedotSITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN
Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen
LisätiedotSYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS
SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen
LisätiedotTerve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa
Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus
LisätiedotHallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1
Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus
LisätiedotTurvallisuus osana hyvinvointia
Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotMaahanmuuttajan mielenterveys
Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä
LisätiedotTurvapaikanhakijaperheiden elämä Oulun vastaanottokeskuksessa. Kriisi- ja perhetyöntekijä Kaisa Kantola
Turvapaikanhakijaperheiden elämä Oulun vastaanottokeskuksessa Kriisi- ja perhetyöntekijä Kaisa Kantola Vastaanottolain mukaiset palvelut Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupanuhrin
Lisätiedotkaltoinkohtelu on jo tapahtunut
KIBB -työmuodosta suomalaiseen mallinnukseen - korjaavan työmuodon kehittäminen perheille, jossa kaltoinkohtelu on jo tapahtunut Siilinjärvi 6.9.2017 Projektityöntekijä Merja Kortelainen, Viola ry Ylisukupolvisen
Lisätiedot9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk
9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotSeksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015
Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Nina Vaaranen-Valkonen Asiantuntija, Lapset ja digitaalinen media Pelastakaa Lapset ry nina.vaaranen-valkonen@pelastakaalapset.fi
LisätiedotTmi OwnStory. Tarja Jutila MMM, dipl. taideterapeutti
Tarja Jutila MMM, dipl. taideterapeutti Taideterapia on taidelähtöisiin menetelmiin perustuvaa luovaa, hauskaa ja joskus vakavaakin henkilökohtaista prosessointia. Tärkeintä ei ole lopputulos, vaan koko
LisätiedotVANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta
LisätiedotRaiskaukseen liittyvä häpeä ja syyllisyys - Miten seksuaaliväkivalta vaikuttaa elämään?
Raiskaukseen liittyvä häpeä ja syyllisyys - Miten seksuaaliväkivalta vaikuttaa elämään? Heli Heinjoki Kriisityön kehittämispäällikkö, kriisi- ja traumapsykoterapeutti, sosiaalityöntekijä Raiskauskriisikeskus
LisätiedotNainen ja seksuaalisuus
Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin
LisätiedotT U I J A H E L L S T E N
TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat
LisätiedotTyönilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere. www.ilopalvella.fi
Työnilo ja läsnäolon taito 11.9.2012 klo 8.15-10.00 Henry ry, Tampere Taina Siukola Ilo Palvella -valmentaja, Työnilon Coach Mark King Consulting Oy Ilo Palvella! Missio: Lämminhenkistä palveluosaamista
LisätiedotTraumat ja traumatisoituminen
Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista
LisätiedotSISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen
Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta
LisätiedotMUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI
MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI Työssä jaksaminen aikuiskoulutuksen arjessa --- Henna Laukka, Koivulaukka Oy 9.10.2016 AAMUPÄIVÄN RUNKOA Perusajatuksia työhyvinvoinnista Muutos ja sen kohtaaminen
LisätiedotSisällys. Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle... 18
Sisällys Esipuhe... 11 OSA I SEKSUAALITERAPIAN LÄHTÖKOHDAT.... 15 Seksuaalisuus... 17 Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle.... 18 Turvallinen kiintymyssuhde....
LisätiedotKOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily
KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa
LisätiedotTyökaluja elämän kriiseistä selviämiseen. Turussa 20.11.2010
Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen Turussa 20.11.2010 ja miten ansainneesi edes luulet sen, että aina saat suotuisat tuulet? Mitä tarkoittaa kriisi Kriisillä tarkoitetaan äkillistä muutosta ihmisen
LisätiedotIntegratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon
Integratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon Sami Eloranta PsL, psykoterapian erikoispsykologi TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue, Nuorisopsykiatrian poliklinikka 1 16.5.2017
LisätiedotInvestointi sijaisvanhempaanparas
Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:
LisätiedotPikkulapsen seksuaalisuus
Pikkulapsen seksuaalisuus Tunteita ja turvallisuutta Erityisasiantuntija Psykoterapeutti (YET), seksuaaliterapeutti (ET, NACS), työnohjaaja Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikka Seksuaalikehityksen tasot
LisätiedotLapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi
1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa
LisätiedotF R I E N D S - sinut itsensä kanssa
F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu
LisätiedotHyvinvoiva kansalainen työelämässä
Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys
LisätiedotVISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN
VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN
LisätiedotSuunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä
Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä Tavoitteita: Palaute lapsen tapaamisesta ja toiminnan tasosta Lisätä vanhempien ymmärrystä omasta sairaudesta ja yhdistää se perheen
LisätiedotISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012
3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi
LisätiedotSalli Saari, dosentti, kriisipsykologi Älä riko hoitajaasi - työsuojelun teemaseminaari
Salli Saari, dosentti, kriisipsykologi Älä riko hoitajaasi - työsuojelun teemaseminaari 29.10.2018 Ennustamattomuus Tapahtuu yht äkkiää, odottamatta Kontrolloimattomuus Omalla käyttäytymisellä tai toiminnalla
LisätiedotKohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi
Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys Ferdinand Garoff, psykologi Ajatuksia auttamisesta Kerro kokemus autetuksi tulemisesta Kerro hyvä auttamiskokemus Miksi auttaminen ja vapaaehtoistyö on tärkeää? Onko
LisätiedotItsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö
Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista
LisätiedotMitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
LisätiedotPIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI
PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin
LisätiedotPsyykkinen trauma 1 - traumatisoitumisen synty ja vaikutukset
Psyykkinen trauma 1 - traumatisoitumisen synty ja vaikutukset 2.4.2019 Sini Kirvesmäki, kokemusasiantuntija Kirsi Kiviluoma, sh, kouluttajapsykoterapeutti Elina Rantanen, psykologi, kouluttajapsykoterapeutti
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Rokua 28.11.2105 Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning 1 Mielenterveysseura Mielen terveys ja sairaus ovat kaksi eri asiaa Mielenterveyden häiriöistä tehdään diagnoosi,
LisätiedotNUORUUSIÄN KEHITYS JA SEN TUKEMINEN. Päivikki Engblom
NUORUUSIÄN KEHITYS JA SEN TUKEMINEN Päivikki Engblom NUORI AIKUINEN Nuori aikuisuus haastava kehitysvaihe Vaatii runsaasti psyykkisiä voimavaroja Suurin osa nuorista aikuisista voi hyvin Psyykkinen, somaattinen
LisätiedotKUOLEMA JA TARKOITUS. Matti-Pekka Virtaniemi
KUOLEMA JA TARKOITUS Matti-Pekka Virtaniemi 11.11.2017 KUOLEMA JA TARKOITUS ALSIIN SAIRASTUNEEN EKSISTENTIAALISESSA PROSESSISSA Matti-Pekka Virtaniemi 11.11.2017 ALS = amyotrofinen lateraaliskleroosi.
LisätiedotMINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
LisätiedotVäkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?
Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen? Jussi Pekkola Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miten yleistä miesten kokema
LisätiedotVäkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus
Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014
LisätiedotMitä seksuaalisuus on?
Mitä seksuaalisuus on? 11.2.16 www. poiki ental o.fi * www. tyttoj ental o.fi Seksi, seksuaalisuus, sukupuoli, sukupuolisuus SEKSI eroo*sta, in1imiä ja/tai roman*sta kanssakäymistä, johon lii:yy seksuaalinen
LisätiedotElämäntapamuutos valmennusohjelma
Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,
LisätiedotMies ja seksuaalisuus
Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo
LisätiedotTule sellaisena kuin olet. 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014
Tule sellaisena kuin olet 5. Toivoa epätoivoon 26.10.2014 2 Toivon kultuurin luominen Useimmat ihmiset elävät hiljaisen epätoivon vallassa. - Henry Thoreau 3 Toivo (sivistyssanakirja) harras odotus, että
LisätiedotMiten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa
Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa
LisätiedotTerveiset Nuorten väkivaltafoorumista - Väkivallaton perintö. Nokireki Katriina Pesäpuu ry Kotka
Terveiset Nuorten väkivaltafoorumista - Väkivallaton perintö Nokireki Katriina Pesäpuu ry 22.8.2018 Kotka Kuinka me jätämme jälkeemme Väkivallattoman perinnön? Tätä kysymystä pohdimme Sipoon Sopukassa
LisätiedotMikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta
Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta!1 LUENTO 1 MIKÄ SOLU ON?!2 Näky Tavoite, jota kohti ponnistelemme Toiminnan tulos Kaikille yhteinen Kuka näkymme määrittelee? Pastori tai vanhimmat? Jokainen
LisätiedotHelsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016
Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen
LisätiedotEsimerkkejä Lähellä ihmistä -eheytymisseminaarien aiheista:
Esimerkkejä Lähellä ihmistä -eheytymisseminaarien aiheista: 1. Kohti ehyempää elämää -koulutus vierellä kulkijoille (mieluummin: tukihenkilöille) (suunnattu ensisijaisesti vastuunkantajille) - Raamatun
LisätiedotMAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki
MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa
LisätiedotJohtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT
Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja
LisätiedotTyökaluja haastavien tunteiden käsittelyyn
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,
LisätiedotNuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori
Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Seksuaalisuus Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa, ja
LisätiedotElämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti
Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut
LisätiedotPäihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä
Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen
LisätiedotMyönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura
Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,
Lisätiedot* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia
KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotTyöhyvinvointi. Janita Koivuranta
Työhyvinvointi Janita Koivuranta Mitä on työhyvinvointi? Työhyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu työn mielekkyydestä, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista Työhyvinvointi vaikuttaa työssä
LisätiedotSeksuaalisuutta loukkaava väkivalta
Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta EDISTÄ, EHKÄISE, VAIKUTA Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma käytäntöön Länsi- ja Sisä-Suomen AVI Suvi Nipuli, Lapset, nuoret ja perheet -yksikkö, THL
LisätiedotPrososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015
Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena
LisätiedotErilaisen oppijan ohjaaminen
Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman
LisätiedotJälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua. Osviitta Annukka Häkämies
Jälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua Osviitta 11.1.2017 Annukka Häkämies TRAUMA IHMISEN SIETOKYVYN RAJOILLA LIIKKUVA, JOSKUS MYÖS SEN YLITTÄVÄ TAPAHTUMA, JOHON LIITTYY TUHOUTUMISEN JA KUOLEMAN PELKOA.
LisätiedotMiten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi
Miten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi Step one: Miksi traumahoito ei tule kymykseen (esim.
Lisätiedot