Salo. Maahanmuuttajaperheiden auttaminen kriisityön näkökulmasta
|
|
- Taisto Parviainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Salo Maahanmuuttajaperheiden auttaminen kriisityön näkökulmasta
2 Mitä löytyy mielenterveysongelmien taustalta? Yksilöllinen haavoittuvuus Persoonallisuustekijät, perinnöllinen alttius, lapsuuden olosuhteet, opitut käyttäytymismallit Stressi- ja riskitekijät Yksittäiset tai pitkäaikaiset traumaattiset kokemukset (menetykset, väkivalta, onnettomuudet jne.) Ajankohtaiset stressitekijät (koulukiusaaminen, ihmissuhdevaikeudet, syrjintä, oppimisvaikeudet jne.) Puutteita suojaavissa tekijöissä Suojaavat tekijät = tekijät ja prosessit, jotka tukevat myönteistä kehitystä haavoittuvuustekijöistä ja stressitekijöistä huolimatta (sosiaalinen tuki, prososiaalisuus, ongelmanratkaisutaidot, turvallinen ympäristö, koulutusmahdollisuudet, myönteiset mallit jne.)
3 Maahanmuuttajaperheiden haasteet Maahanmuuttaperheiden on yritettävä asettautua uuteen kulttuuriin Samanaikaisesti he usein joutuvat käymään läpi psyykkistä sopeutumisprosessiaan, joka johtuu menetyskokemuksista ja/tai traumaattisista kokemuksista Molemmat haasteet ovat omiaan lisäämään perheen kriisiherkkyyttä jo yksinäänkin
4 Kriisien määrittelyä Uusi tilanne äkillinen muutos, jossa yksilön (tai yhteisön) aiemmat kokemukset tai voimavarat riitä tilanteesta selviytymiseen sen ymmärtämiseen tai sen hallintaan > KRIISI Kriisit voidaan jakaa Kehityksellisiin kriiseihin Elämänkriiseihin Traumaattisiin kriiseihin
5 Perheen kriisi Perheen kriisi syntyy, kun koko perhe tai joku/jotkut sen jäsenistä ajautuvat tilanteeseen, joka kriisiyttää hänet/ heidät Perhettä voi pitää on systeemisenä kokonaisuutena, jossa yhteen sen jäseneen kohdistuva (kriisin) vaikutus välittyy myös muihin sen jäseniin > kukaan perheenjäsenistä ei voi olla kriisin ulkopuolella
6 Psyykkisesti traumatisoiva tapahtuma Mikä tahansa yksilön tai perheen kokema uhkaava tai hengenvaarallinen tilanne, joka aiheuttaa epätavallisen voimakkaan, normaalia elämää häiritsevän psyykkisen sopeutumisreaktion Ennustamattomuus + kontrolloimattomuus Reaktiona tilanteeseen on voimakas pelko, kauhu tai avuttomuus + dissosiatiiviset oireet
7 Kriisi ja mielenterveys (STM 2009/16) Traumatisoivat eli äkilliset ja järkyttävät tapahtumat ja niihin liittyvät psyykkiset kriisit voivat laukaista tai pahentaa eri mielenterveyden häiriöitä ja vaikuttaa oikeastaan kaikkien mielenterveyshäiriöiden kulkuun
8 Kriisit ja mielenterveys Mitä enemmän ja nopeammin traumaaltistusta tulee, sitä suurempia vaatimuksia sopeutumiskykyyn kohdistuu Yksittäisen ja massiivisen psyykkisen kuormituksen tai useiden peräkkäisten pienempien kuormitustilanteiden jälkeen mitätönkin ärsyke saattaa johtaa äkilliseen voimavarojen loppumiseen ja oireiden ilmaantumiseen
9 Pakolaiset ja traumaattiset kriisit (U.S. Veteran Affairs) Yli 7 traumaattista tapahtumaa 40%:lla (Cardozo ym., 2000) Pakolaisten raportoimia traumaattisia tapahtumia (Kleijn, Hovens & Rodenburg, 2001) Kidutus 37%, hengenvaara 37%, ystävän tai sukulaisen kuolema 35% Maanpaon aiheuttamat ongelmat: pakolaisleiri, sairaudet, menetykset, väkivalta ja rasismi, sosio-ekonomisen tason lasku 45%:lla diagnosoiduista masennus- ja/tai PTSD-oireita vielä 3 vuoden kuluttua Salo
10 Traumatilanne Ihminen virittyy automaattisesti uhkaan tai hengenvaaraan taistelemalla tai pakenemalla > jos ei onnistu, seurauksena on lamaantuminen TOP-DOWN ilmiö >kortikaalinen toiminta luhistuu stressihormonin vaikutuksesta > amygdala ei! Traumareaktiota ei voi valita
11 Psyykkisen trauman tunnusomaisia piirteitä Psyykkinen trauma voi syntyä yksittäisen traumaattisen kokemuksen, pitkäaikaisen traumatisoitumisen tai esim. lapsuudessa koetun emotionaalisen laiminlyönnin seurauksena Trauma tallentuu mieleen tarkasti ja tunnelatautuneesti. Traumaattisessa tilanteessa elimistö tuottaa endogeenisia hormoneja ns. stressihormoneja, jotka vahvistavat traumaattisen tilanteen muistiin tallentumista.
12 Psyykkinen traumatisoituminen aiheuttaa muutoksia myös aivojen ja fysiologian tasolla Traumaattiset muistot tallentuvat ainakin osittain eikielellisessä muodossa: visuaalisesti, hajuina, tunteina, ääninä ja kinesteettisesti > muistin poikkeava toiminta > ei integraatiota aivoalueiden kesken Trauma ja siihen liittyvät tunnelataukset eivät muutu ajan myötä ilman aktiivista käsittelyä
13 Traumamuiston erityisyydestä (Holm 2011) Biologisten muutosten takia traumamuisto on erilainen kuin tavallinen muisto; se voi unohtua lähes täysin tai sen saattaa kokea voimakkaasti kuin eläisi tapahtumaa uudelleen Traumaattinen kokemus vaatii paljon työtä yhdistyäkseen osaksi henkilöhistoriaa
14 Purkamattoman trauman vaikutukset Välttämiskäyttäytyminen > vaikeuksia työstää traumakokemusta Päälle jäänyt vireystila > vaikeuksia nukkua Mieleen tunkeutuvat traumamuistot > vaikeuksia keskittyä, ahdistuneisuus Turtuneisuus > vaikeuksia välittää itsestään tai perheestään
15 Psyykkinen trauma aktivoituu, kun jokin pieni, usein tiedostamaton vihje liittää sen nykyhetkeen. Seurauksena voi olla esim. voimakas ahdistus (ilman ilmeistä syytä) tai somaattisia oireita Käsittelemättömät psyykkiset traumat vaikuttavat tiedostamattomasti ihmisen tekemiin valintoihin, ihmissuhteisiin ja koko persoonallisuuteen > trauman pitkäaikaisvaikutukset
16 Pitkäaikaisvaikutukset Syvä I-tyypin trauma tai II-tyypin trauma voi käsittelemättömänä johtaa pysyvään persoonallisuuden muutokseen =kompleksinen traumaperäinen stressihäiriö
17 Kompleksinen traumaperäinen stressihäiriö 1. Tunne- ja impulssisäätelyn muuttuminen Tunnesäätely Vihan säätely Itsetuhoisuus Itsetuhoajatukset Vaikeus seksuaalisuhteen säätelyssä Korostunut riskinotto
18 2. Huomio- ja keskittymiskyvyn muutokset Amnesia (muistamattomuus) Tilapäiset dissosiaatioepisodit ja depersonalisaatio 3. Muutokset minäkäsityksessä Tehottomuus Pysyvä vahingoittuminen Syyllisyys ja vastuu Häpeä Kukaan ei voi ymmärtää Vähättely
19 4. Muutokset rikoksentekijän havaitsemisessa Vääristyneiden uskomusten omaksuminen (esim. oma vika) Rikoksentekijän ihannointi Rikoksentekijän vahingoittamisen ajatteleminen 5. Muutokset suhteissa toisiin Kyvyttömyys luottaa Reviktimisaatio
20 6. Somatisointi Ruuansulatusjärjestelmä Krooninen kipu Sydän- ja keuhko-oireita Konversio-oireet (esim. halvausoireet, tic-oireet, kouristukset, äänen menetys) Seksuaaliset vaikeudet 7. Merkitysjärjestelmien muutokset Epätoivo ja toivottomuus Aikaisempien uskomusten menetys
21 Kriisiytyneiden maahanmuuttajaperheiden kohtaamisesta ja auttamisesta
22 Kysymyksiä Mitä erityistä on maahanmuuttajatyössä verrattuna valtaväestön parissa tehtävään työhön? Mitä asioita maahanmuuttajien parissa tehtävässä työssä tulisi ottaa huomioon? Miten kohtaan maahanmuuttajataustaisen asiakkaani?
23 Kysymyksiä Riittääkö ammattitaitoni maahanmuuttaja-asiakkaan kohtaamiseen? Tarvitsenko erityiskoulutusta esimerkiksi kulttuurisen kompetenssini lisäämiseen? Voiko länsimaisilla keinoilla auttaa muista kulttuurista tulleita?
24 Auttamisen yleisiä ongelmia Hoitoon sitoutuminen tai saatavilla olevien mielenterveyspalveluiden hyödyntäminen on maahanmuuttajien keskuudessa heikkoa (esim. Sue 1990, Bäärnhielm ym. 2005, Kortmann 2010) Negatiivinen suhtautuminen auktoriteetteihin
25 Auttamisen yleisiä ongelmia Länsimainen tapa hoitaa on vaikeasti ymmärrettävissä > luottamus puuttuu > turvaudutaan perinteisiin parantajiin (Mölsä ym. 2010) Tarvittavan avun saaminen voi viivästyä, kun ongelmia hoidetaan kaikessa hiljaisuudessa omin keinoin
26 Hoidon ongelmia Häiriöiden syistä ei riittävää yksimielisyyttä: >esim. somalit saattavat ajatella mielenterveysongelmien johtuvan hengellisistä tai sosiaalisista syistä >Dzinni, paha henki, voi aiheuttaa hulluutta Maahanmuuttajapotilaat voivat pitää mielenterveyden häiriöitä parantumattomina > vaikea stigmatisoituminen (Mölsä ym. 2010)
27 Hoidon ongelmia(sue & Sue 1990, Tseng 1999) Hoidon moniselitteisyys > asiakas ei näe yhteyttä ongelmiensa ja niiden teemojen välillä, joita hoitotilanteessa käydään läpi Maahanmuuttaja ei tiedä mitä hoidolta tulisi odottaa > mitä ovat esim. keskusteluun perustuvan auttamistyön säännöt?
28 Lopputulos: Länsimainen auttamissysteemi ei pysty tyydyttävästi vastaamaan eri etnisten ryhmien tarpeisiin, etenkin kun kyse on pakolaisista (de Anstiss ym. 2009) Ongelma potilaan kohtaamisessa
29 Kohtaaminen? Maahanmuuttaja-asiakas (M) voi luottaa auttajaansa M kokee vähintäänkin, että häntä yritetään ymmärtää ja auttaa M voi sitoutua ottamaan vastaan apua Auttaja yrittää ymmärtää maahanmuuttajan kokemusmaailmaa Auttaja pyrkii kunnioittamaan maahanmuuttajan kulttuuria ja sosiaalista maailmaa
30 Kohtaamisen kulttuurillisesta esteistä (Sue & Sue 1990) Asennoituminen: asiakkaan etnisyys tai hänen edustamansa kulttuuri (uskomukset, tavat, toimintatavat, ideaalit, arvot jne.) ja sen piirteet nähdään ennen muuta ongelmana tai poikkeavuutena Voisiko kaksikulttuurisuus olla voimavara?
31 Esteistä: auttajan stereotypiat Auttaja ei voi välttää stereotypioita, koska ne ovat ihmisille luonteenomaisia ja välttämättömiä Stereotypiat voidaan ajatella melko pysyviksi ennakko-olettamuksiksi, jotka ulotetaan koskemaan esim. kokonaisia ihmisryhmiä Ongelmana on, että saamamme informaatio esim. asiakkaasta vääristyy sillä tavoin, että se vastaa jo olemassa olevaa stereotypiaamme (Sue & Sue 1990)
32 Kuinka ongelmat voisivat olla voitettavissa?
33 Ratkaisu? Esim. mielenterveyspalvelut hyväksytään maahanmuuttajien keskuudessa paremmin, jos hoidon tarjoajat ovat kulttuurisesti neuvokkaita tai edustavat samaa kulttuuria kuin hoidon käyttäjät (de Anstiss ym. 2009) Ei kuitenkaan ole täysin selvää, mitä kulttuurisella kompetenssilla (tai neuvokkuudella) tarkoitetaan (Kortmann 2010)
34 Kulttuurisen kuilun ylittäminen (Kortmann 2010) Pyri kartoittamaan asiakkaasi näkemystä (mielenterveys)ongelmien syistä Toimi joustavasti, jotta löytäisit tavan olla avuksi, jonka molemmat voivat hyväksyä Muokkaa mahdollisuuksiesi mukaan ammatillista rooliasi siten, että se vastaisi paremmin maahanmuuttaja-asiakkaasi odotuksiin
35 Kulttuurisen kuilun ylittäminen Ammattiorientaatiosta: Universalismi vs. relativismi > välimuoto toimii, ääripäät eivät Älä luovu ammatillisuudestasi, vaikka et asiakkaasi kanssa pääsisikään yhteisymmärrykseen hänen ongelmiensa syistä tai tarvittavasta avusta, vaan etsi kompromissiratkaisua
36 Toimivia käytäntöjä Kysy, kuuntele ja pyri ymmärtämään mitä tämä asia merkitsee sinulle, mitä se tarkoittaa kulttuurissasi? > asiakkaan kulttuuritaustan tunteminen helpottaa ja nopeuttaa hoitotyötä, mutta ongelmana on ettei eri kulttuureihin käytännössä ole mahdollista perehtyä Ratkaisu: opi kulttuurista ja sen käyntännöistä asiakkaaltasi (Tseng 1999)
37 Toimivia käytäntöjä Ole erityisen hienotunteinen, sillä jotkin omaan kulttuuriimme kuuluvat tavat voidaan kokea loukkaavina Varaa riittävästi aikaa > pelkästään tulkin käyttö hidastaa työtä huomattavasti Ole kärsivällinen asiakkaasi edistymisen suhteen Hyödynnä moniammatillista asiantuntemusta
38 Toimivia käytäntöjä Kerro omasta työstäsi ja työtavoistasi Kiinnitä erityistä huomiota potilaan kriisi/traumaoireiden normalisointiin ja psykoedukaatioon> ehkäise stigmatisoitumista Tarjoa aktiivisesti tietoa mielenterveyteen liittyvistä asioista > helpottaa hoidon ymmärtämistä ja hyväksymistä
39 Toimivia käytäntöjä Narrativiinen lähestymistapa Elämään liittyvät ilmiöt prosessimaisia > niitä voidaan tulkita kielen avulla yhteisessä dialogissa Kertomuksensa avulla asiakas voi jäsentää koettua Auttajan tieto asiakkaan kulttuurista kasvaa Lähestymistapa korostaa sitä, että ihminen on aktiivinen ja merkityksiä antava toimija
40 Toimivia käytäntöjä Kiinnitä huomiota mielenterveyttä tukeviin ja suojaaviin tekijöihin, ja auta asiakastasi näkemään ne -sosiaaliset suhteet -turvallinen ympäristö, -työ- ja opiskelumahdollisuudet -luovuus -identiteetti -resilienssi ja sopeutumiskyky -toivon säilyttäminen jne.
41 Kiinnitä huomiota Perheen jäsenten traumaoireiluun Perheen koossapysymiseen Vanhempien auktoriteettiaseman tukemiseen Itseapuryhmien ja vertaistuen mahdollisuuksiin Ihmisoikeuksista huolehtimiseen Lasten pysymiseen koulussa Uskonnon ja kulttuuriperinteiden harjoittamiseen
42 Toimivia käytäntöjä Kulttuurisesti spesifien copingstrategioiden tukeminen auttaa maahanmuuttajapotilasta selviytymään paremmin mielenterveyttä uhkaavista stressitekijöistä (Khawaja ym 2008)
43 Pakolaisten käyttämiä selviytymiskeinoja (Khajawa ym. 2008) Kognitiiviset strategiat > kokemusten uudelleenmäärittely, tulevaisuususkon ylläpitäminen Sosiaaliset strategiat > tukeutuminen läheisiin, sosiaalisen tuen saaminen ja antaminen Maailmankuvaan liittyvät strategiat > uskonnon merkitys, omiin arvoihin ja maailmankuvaan tukeutuminen
44 Mitä muistettava kehitettäessä maahanmuuttajiin kohdistuvaa työtä? (Bäärnhielm ym. 2005) Kulttuurisen monimuotoisuuden hyväksyminen -kunnioittava asenne asiakkaan sosiaalista maailmaa ja hänen edustamaansa kulttuuria kohtaan, erilaisten tarpeiden ja odotusten hyväksyminen -pyrkimys ymmärtää asiakkaan omia käsityksiä ongelmistaan, niiden syistä ja ilmenemisestä -omien kulttuurikäsitysten reflektointi
45 Kehittäminen Traumatisoitumisen ja maahanmuuttajuuteen liittyvien stressitekijöiden ymmärtäminen Maahanmuuttajien ja vähemmistöjen näkemysten huomioon ottaminen Erityishuomion kiinnittäminen maahanmuuttajaperheiden sosiaaliseen asemaan, marginalisoitumiseen ja haavoittuvuuteen
46 Auttamisen malli Vakauttaminen a) Perheellä täytyy olla paikka johon juurtua b) Traumoista kärsiville perheenjäsenille on opetettava keinoja, joilla trauman haitallisia vaikutuksia voi kontrolloida Traumojen purkaminen (älä tee jos et osaa) Surutyö, menetysten läpikäynti Sopeutumisprosessi Uudelleen orientoituminen
47 Omaan ammattitaitoon voi tukeutua Työtä maahanmuuttajien parissa voi tehdä menestyksekkäästi silloinkin, kun potilaan kulttuuri on työntekijälle vieras Se ettei tuntemusta potilaan kulttuuritaustasta ole, ei ainakaan saisi olla veruke sille, ettei suostu tekemään työtä maahanmuuttajien parissa!
Maahanmuuttajanuorten kriisit ja traumat
Maahanmuuttajanuorten kriisit ja traumat Päivän teemoja Perustietoa kriiseistä ja traumoista Kriisien ja traumojen ilmenemisestä Traumatisoituneen / kriisiytyneen ihmisen kohtaamisesta ja auttamisesta
LisätiedotT U I J A H E L L S T E N
TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat
LisätiedotPsyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa
Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa Uhrin kohtaaminen rikosprosessissa koulutus Heli Heinjoki, kriisityön kehittämispäällikkö, kriisi- ja traumapsykoterapeutti Hannaleena
LisätiedotTukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille
Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille 24.4.2018 Suvi Piironen Asiantuntija Suomen Mielenterveysseura, SOS-kriisikeskus Maahanmuuttajataustaisille
LisätiedotSalli Saari, dosentti, kriisipsykologi Älä riko hoitajaasi - työsuojelun teemaseminaari
Salli Saari, dosentti, kriisipsykologi Älä riko hoitajaasi - työsuojelun teemaseminaari 29.10.2018 Ennustamattomuus Tapahtuu yht äkkiää, odottamatta Kontrolloimattomuus Omalla käyttäytymisellä tai toiminnalla
LisätiedotTyökaluja elämän kriiseistä selviämiseen. Turussa 20.11.2010
Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen Turussa 20.11.2010 ja miten ansainneesi edes luulet sen, että aina saat suotuisat tuulet? Mitä tarkoittaa kriisi Kriisillä tarkoitetaan äkillistä muutosta ihmisen
LisätiedotTraumat ja traumatisoituminen
Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista
LisätiedotKohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi
Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys Ferdinand Garoff, psykologi Ajatuksia auttamisesta Kerro kokemus autetuksi tulemisesta Kerro hyvä auttamiskokemus Miksi auttaminen ja vapaaehtoistyö on tärkeää? Onko
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotLapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto
Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta 2.2.2017 Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Trauman SYNTY Potentiaaliseti traumatisoiva(t) tapahtuma(t) -> Traumaattinen kokemus -> Selviytymisyritykset
LisätiedotMielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013
Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä
LisätiedotMielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
LisätiedotMaahanmuuttajan mielenterveys
Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä
LisätiedotKriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari
Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi
LisätiedotKriisin kohtaaminen, kriisireaktiot ja kriisissä olevan tukeminen
Kriisin kohtaaminen, kriisireaktiot ja kriisissä olevan tukeminen Yhdessä omaishoidon äärellä Omaishoitajan hyvinvointi seminaari 17.10.2018, Laurea-ammattikorkeakoulu Sointu Silvola, johtava kriisityöntekijä
LisätiedotKun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala
Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala Tässä esityksessä puhumme traumasta, joka on varhaisessa lapsuudessa tai nuoruudessa koettu emotionaalinen
LisätiedotHeräteinfo henkiseen tukeen
Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.
LisätiedotSeksuaalisen väkivallan traumasta voi toipua - näkökulmia ja havaintoja uhrien auttamisesta Raiskauskriisikeskus Tukinaisessa
Seksuaalisen väkivallan traumasta voi toipua - näkökulmia ja havaintoja uhrien auttamisesta Raiskauskriisikeskus Tukinaisessa Ehkäise, Tunnista, Auta-koulutuspäivä seksuaalisuutta loukkaavasta väkivallasta,
LisätiedotKriisin psykososiaaliset
Kriisin psykososiaaliset vaikutukset Tove Sundman johtaja Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys Psykososiaalinen tuki Psykososiaalinen tuki ja palvelut on kattotermi koko sille toiminnalle, jota järjestetään
LisätiedotHAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN
HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot
LisätiedotSINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276
SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään
LisätiedotJälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua. Osviitta Annukka Häkämies
Jälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua Osviitta 11.1.2017 Annukka Häkämies TRAUMA IHMISEN SIETOKYVYN RAJOILLA LIIKKUVA, JOSKUS MYÖS SEN YLITTÄVÄ TAPAHTUMA, JOHON LIITTYY TUHOUTUMISEN JA KUOLEMAN PELKOA.
LisätiedotMaahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia
Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä
LisätiedotTUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen
TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä
LisätiedotLAPSI JA PERHE KRIISISSÄ
LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa
LisätiedotMitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
LisätiedotKotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström
Kotivara Mitä kotivara on? Osa omatoimista varautumista. Osa normaalia ruokataloutta Tavoitteena hengissä pysyminen Koostuu tavanomaisista elintarvikkeista ja vedestä Sisältö vaihtelee ruokatottumusten
LisätiedotMaahanmuuttajien terveys, hyvinvointi ja palvelut Suomessa
Maahanmuuttajien terveys, hyvinvointi ja palvelut Suomessa 1 Esittely & sidonnaisuudet Kuka minä olen? Psykologian dosentti, psykologi Valtiotieteiden maisteri (sosiaalipsykologia, etniset suhteet) Psykoterapeutti,
LisätiedotPoikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,
Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset
LisätiedotHaasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on
LisätiedotKEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK
KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
LisätiedotElämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti
Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut
LisätiedotSisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä
Sisällys Alkusanat... 11 Tarina epätoivosta: Jannen lapsuus ja nuoruus... 15 Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Yhteiskunnan muutos ja elämän riskit... 21 Perhe-elämän muutokset... 21 Koulutus-
LisätiedotOmaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen
Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden
LisätiedotLataa?En suostu yksinkertaisesti häviämään ihmisten silmistä? - Heli Vihottula
Lataa?En suostu yksinkertaisesti häviämään ihmisten silmistä? - Heli Vihottula Lataa Kirjailija: Heli Vihottula ISBN: 9789514499531 Sivumäärä: 214 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 38.74 Mb Emme pysty täysin
LisätiedotYtimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
LisätiedotNäkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007
Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin
LisätiedotVarhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä
Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja
LisätiedotKRIISISTÄ SELVIYTYMINEN Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys
KRIISISTÄ SELVIYTYMINEN 11.1.2017 Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys SISÄLTÖ PSYKOSOSIAALINEN TUKI TRAUMAATTINEN KRIISI TRAUMAATTISEN
LisätiedotJuha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja
Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Rokua 28.11.2105 Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning 1 Mielenterveysseura Mielen terveys ja sairaus ovat kaksi eri asiaa Mielenterveyden häiriöistä tehdään diagnoosi,
LisätiedotHyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014
Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten
Lisätiedot- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua
Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LisätiedotMielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä
Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä Avoimet ovet 28.2.2018 Sinikka Kaakkuriniemi järjestöjohtaja 1 Mielenterveyden häiriöt ja ongelmat ovat yleisiä Lähes jokainen kokee jossain
LisätiedotOmaisyhteistyö tukena muutostilanteissa
Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden
LisätiedotTuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen
Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
Lisätiedotpäihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö
Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.
LisätiedotIntegratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon
Integratiivinen näkökulma traumatisoituneen nuoren psykoterapeuttiseen hoitoon Sami Eloranta PsL, psykoterapian erikoispsykologi TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue, Nuorisopsykiatrian poliklinikka 1 16.5.2017
LisätiedotTytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
4.12.2018 Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten suotuisan kehityksen tukeminen, kun perheessä on vaikeuksia Menetelmien kehittäminen, tutkimus, koulutus ja juurruttaminen
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään
LisätiedotTERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA
LAPE yhteiskehittämispäivä 28.9.2017 TERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA Tuuli Nikkarinen LT, Nuorisopsykiatrian ja terveydenhuollon erikoislääkäri
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi
Hyvinvointia työstä Henkiseen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä työssä (Lähde: Kaikkea stressistä, Salla Toppinen-Tanner & Kirsi Ahola toim. Työterveyslaitos) Jalmari Heikkonen, MScPH (licentiat i
LisätiedotAdoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström
Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen
LisätiedotKuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy
Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä
LisätiedotMielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa
Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotKuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta
Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,
LisätiedotMielenterveys on olennainen osa ikäihmisen toimintakykyä
Mielenterveys on olennainen osa ikäihmisen toimintakykyä Kaatumisseula-päätösseminaari 15.2.2017 Merikeskus Vellamo, Kotka Suunnittelija Sonja Maununaho, Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys on hyvinvoinnin
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotMiten mielenterveyttä vahvistetaan?
Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto
LisätiedotLaaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena
Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun
LisätiedotKeskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti
Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g
LisätiedotKotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija
, Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys
LisätiedotVoimavarat vähissä mikä avuksi?
Voimavarat vähissä mikä avuksi? Nordling Esa PsT, kehittämispäällikkö Mielenterveysyksikkö 3.11.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tärkeimmät asiat, joita käsiteltiin omaisneuvonnassa Tampereella vuonna 2013
LisätiedotNaisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen
Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA -verkostohanke VOIKUKKIA 2012 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja
LisätiedotKriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.
Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä
LisätiedotOmaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö
Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten
LisätiedotTiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia
Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,
LisätiedotTullinkulman Työterveys
Tullinkulman Työterveys aloitti toimintansa 1.10.1975 Työterveyshuoltolaki voimaan v. 1979 työterveyshuollon palveluita Tampereen alueella toimiville yrityksille ja Tampereen kaupungin henkilökunnalle
LisätiedotKriisitilanteen eettiset periaatteet
Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä
LisätiedotKRIISISSÄ OLEVAN NUOREN KOHTAAMINEN
KRIISISSÄ OLEVAN NUOREN KOHTAAMINEN Katja Laamanen kriisityöntekijä, Nuorten kriisipiste Kuvat: Oscar Lehtinen NUORTEN KRIISIPISTE Yksilöllisesti suunniteltua ja toteutettua ammatillista keskusteluapua
LisätiedotMUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015
MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai
LisätiedotEriarvoistava kieli ja köyhyys
Eriarvoistava kieli ja köyhyys Kieli ja syrjäytyminen 8.2.2019 Anna-Maria Isola Osallisuus on sitä, että ihminen kuuluu merkityksellisenä osana johonkin kokonaisuuteen. Hän tulee kuulluksi itsenään ja
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
LisätiedotAdoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT
Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä
Lisätiedotseminaari Päihteet ja väkivalta kriisikeskuksissa tehtävän kriisi ja traumatyön näkökulmasta
Alkoholi ja väkivalta seminaari 22.1.2014 Päihteet ja väkivalta kriisikeskuksissa tehtävän kriisi ja traumatyön näkökulmasta Mikä on Lounais Suomen mielenterveysseura? Perustehtävänä edistää monipuolista
LisätiedotMONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS
MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS Ammattitaitovaatimukset tuntee omat kulttuuriset arvonsa ja lähtökohtansa sekä tunnistaa kulttuuri-identiteetin merkityksen yksilölle hyväksyy itsensä ja toiset tasavertaisina
LisätiedotTUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin
Sisällys I TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ 10 1 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen 12 Tulkinnat vaikuttavat tunteisiin Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia 12 13 Tunteet
LisätiedotLäheisensä menettäneen lapsen tai nuoren suru
Läheisensä menettäneen lapsen tai nuoren suru Surukonferenssi 12.4.2019 Kati Kärkkäinen Sosiaalipsykologi, työnohjaaja www.katikarkkainen.fi Mitä rakastaminen arjessa oikein on? Tiedän ja tunnen, että
LisätiedotHoitaja potilaan mielenterveyden tukena. Hiv hoitotyön päivät 29.9.2014 Taru Kaivola
Hoitaja potilaan mielenterveyden tukena Hiv hoitotyön päivät 29.9.2014 Taru Kaivola Mielenterveyden määrittelyä: Jokainen tietää mitä se ei ole, mutta kukaan ei ole täysin varma siitä mitä se on Hill 1995
LisätiedotRESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.
RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotPsyykkiset kriisit ja kriiseistä selviäminen
Psyykkiset kriisit ja kriiseistä selviäminen Kriisit Jokainen meistä voi joutua kriisiin Kriisi on yksilön psyykkinen tilanne sellaisessa ulkoisessa tapahtumassa, joka on omiaan uhkaamaan yksilön fyysistä
LisätiedotPaneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen
Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen 3.5.2017 Asenteet Turvallisuus Vuorovaikutus Osallistuminen kunnioitus ennakkoluulot ja mielikuvat luottamus monimuotoisuuden arvostaminen
LisätiedotLataa Kuin salama kirkkaalta taivaalta - Salli Saari. Lataa
Lataa Kuin salama kirkkaalta taivaalta - Salli Saari Lataa Kirjailija: Salli Saari ISBN: 9789511186724 Sivumäärä: 368 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 35.27 Mb Apua syvän järkytyksen kokeneille, heidän läheisilleen
LisätiedotEpävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme
Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai
LisätiedotLÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO
LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotTOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI
TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli
LisätiedotLapset ja nuoret, maahanmuuttajat ja tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen Seinäjoki
Lapset ja nuoret, maahanmuuttajat ja tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen Seinäjoki 2.5.2018 Päivi Santalahti Ylilääkäri THL, Terveysosasto, Mielenterveysyksikkö 2.5.2018 1 Uuden kohtaaminen Kun lähtee
LisätiedotMaahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaina. Ulla Buchert, Mirkka Vuorento Kuntoutussäätiö 12.4.2011
Maahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaina Ulla Buchert, Mirkka Vuorento Kuntoutussäätiö 12.4.2011 Esityksen rakenne Maahanmuuttajan käsite Maahanmuuttajien kuntoutusta sivunneiden tutkimusten tuloksia
LisätiedotVPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?
VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat
Lisätiedot