Piia Latvala TRAUMAATTISESSA KRIISISSÄ OLEVAN IHMISEN KOHTAAMINEN ENSIHOIDOSSA KIRJALLISEN OHJEEN LAATIMINEN
|
|
- Teuvo Kivelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Piia Latvala TRAUMAATTISESSA KRIISISSÄ OLEVAN IHMISEN KOHTAAMINEN ENSIHOIDOSSA KIRJALLISEN OHJEEN LAATIMINEN Sosiaali- ja terveysala 2010
2 2 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tekijä Opinnäytetyön nimi Vuosi 2010 Kieli Sivumäärä Ohjaaja Piia Latvala Traumaattisessa kriisissä olevan ihmisen kohtaaminen ensihoidossa kirjallisen ohjeen laatiminen suomi liitettä Hanna-Leena Melender Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kirjallinen ohje Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueelle kriisissä oleville ihmisille. Ohjetta käytetään ensihoitajien antaman suullisen ohjauksen tukena. Kirjallinen ohje sisältää tietoa reaktioista järkyttävän tapahtuman jälkeen, ohjeita läheisen menettäneelle sekä eri auttajatahojen yhteystietoja. Opinnäytetyön tavoitteena on kriisissä olevan ihmisen kohtaamisen ja hänen ohjauksensa kehittäminen ensihoidossa, ja sitä kautta auttaa kriisin kohdannutta ihmistä ja hänen läheisiään selviytymään. Tavoitteena oli myös tuottaa ensihoitajille tiivistettyä tietoa traumaattisessa kriisissä olevan ihmisen kohtaamisesta ja psykososiaalisen tuen järjestämisestä sekä tuottaa materiaalia, jota voidaan hyödyntää ensihoitajien ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten ja opiskelijoiden koulutuksessa. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltäviä keskeisiä käsitteitä ovat traumaattinen kriisi, ensihoito, traumaattisessa kriisissä olevan ihmisen kohtaaminen ensihoidossa ja psykososiaalisen tuen järjestäminen. Aiempaa tutkimustietoa esitetään kriisin kohdanneiden ihmisten kokemuksista saamastaan avusta ja tuesta. Lisäksi teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään potilaan ohjaamista sekä kirjallista ohjetta. Opinnäytetyön tekeminen aloitettiin joulukuussa 2009 aiheen valinnalla ja tekemällä työsuunnitelma, joka toimi samalla projektisuunnitelmana. Keväällä 2010 toteutettiin teoreettiseen viitekehykseen tarvittavien tutkimusten ja muun materiaalin kerääminen. Kirjallisen ohjeen sisältöä, muotoa ja ulkonäköä suunniteltaessa käytettiin hankittua tutkimusnäyttöä ja muuta teoreettista tietoa itse aihesisällöstä sekä potilasohjauksesta ja kirjallisen ohjeen laatimisesta. Kirjallinen ohje laadittiin yhteistyössä työelämän edustajan kanssa. Tuotettu kirjallinen ohje ei ole ollut käytössä ennen opinnäytetyön valmistumista, joten sen tuottamaa hyötyä on vielä vaikea arvioida. Asiasanat kriisit, kriisityö, ensihoito, potilasneuvonta, potilasohjeet
3 3 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Hoitotyön koulutusohjelma ABSTRACT Author Piia Latvala Title Emergency Nursing of a Person in Traumatic Crisis Preparing Written Instructions Year 2010 Language Finnish Pages Appendices Name of Supervisor Hanna-Leena Melender The purpose of this practice-based bachelor s thesis was to provide written instructions for people in crisis in the area of Ostrobothnian Rescue Department. The instructions are used by paramedics to support the oral guidance they give. The written instructions contain information about the reactions after tragic events, instructions for people who have lost someone close, as well as the contact information of places where one can get help. The aim was to develop the encountering and guidance of people in crisis and help them and their close ones to manage through a crisis. The aim was to provide information for paramedics about encountering people in traumatic crisis and about organizing psychosocial support and to provide material that can be used as study material for paramedics and other health care professionals and students. Key concepts in the theoretical framework are traumatic crisis, emergency care, emergency care in encountering a person in traumatic crisis and organizing psychosocial support. Also previous research articles on the theme are dealt with how people in crisis have experienced the help and support they have received. In addition, the theoretical framework deals with the concept of patient counceling and making written instructions. The bachelor s thesis project started in December 2009 by choosing the topic and by making a working plan, that also works as a project plan. Spring 2010 was used for collecting the material. Previous researches and theoretical information were used when planning the layout and the contents of this thesis. The written instructions were formulated and written in cooperation with working life representatives. The written instructions that were made have not been used prior to the completion of the thesis, so it is difficult to estimate the benefits of those instructions. Keywords Crisis, crisis work, emergency care, patient counceling, patient instructions
4 4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS 1. JOHDANTO OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET TOIMINNALLINEN OPINNÄYTETYÖ PROJEKTINA Toiminnallinen opinnäytetyö Projekti TRAUMAATTISESSA KRIISISSÄ OLEVA IHMINEN ENSIHOIDON ASIAKKAANA Traumaattinen kriisi Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen vaihe Ensihoito Traumaattisen kriisin sokkivaiheessa olevan ihmisen kohtaaminen ensihoidossa Psykososiaalisen tuen järjestäminen POTILASOHJAUS HOITOTYÖSSÄ Potilaan ohjaaminen Kirjallinen ohje PROJEKTIN TOTEUTUS Alustavat taustaselvitykset Alustava rajaus ja lisäselvitykset Ohjeen valmistaminen Yhteissuunnittelu sidosryhmien kanssa...36
5 5 7. POHDINTA Opinnäytetyön tekemisen prosessin arviointi SWOT-analyysin toteutuminen Opinnäytetyön tarkoituksen ja tavoitteiden toteutuminen Tuotoksen arviointi...41 LÄHTEET...43 LIITTEET
6 6 1. JOHDANTO Tämän toiminnallisen opinnäytetyön aiheena on kirjallisen ohjeen laatiminen traumaattisessa kriisissä olevalle ihmiselle. Uuteen Terveydenhuoltolakiin on tulossa lakipykälä, jossa velvoitetaan ensihoitopalvelua huolehtimaan psykososiaalisen tuen järjestämisestä seuraavasti: Ensihoitopalveluun sisältyy tarvittaessa potilaan, hänen läheisensä ja muiden tapahtumaan osallisten ohjaaminen psykososiaalisen tuen piiriin. (STM 2010.) Pohjanmaan pelastuslaitoksella ei tällä hetkellä ole käytössä kriisissä olevalle ihmiselle suunnattua kirjallista ohjetta. Lisäksi aiheen valinnan taustalla on opinnäytetyön tekijän oma kokemus aiheen tärkeydestä ja tarpeellisuudesta ensihoidossa. Opinnäytetyö on osa tekijän sairaanhoitajaopintoja, joissa suuntautumisalana on asiantuntijuus sisätauti-kirurgisessa ja vanhusten hoitotyössä. Aihe on rajattu koskemaan traumaattisessa kriisissä olevan ihmisen kohtaamista. Ensihoitajalla tulee olla tietoa ja taitoa tunnistaa traumaattisessa kriisissä olevan ihmisen tapa käyttää puolustusmekanismeja, ymmärtää niiden merkitys ja auttaa häntä selviytymisessä. Tarkemmin tässä opinnäytetyössä keskitytään sokkivaiheessa olevan ihmisen kohtaamiseen, koska ensihoidossa kohdataan kriisissä oleva ihminen useimmiten kriisin alkuvaiheessa, jolloin ihminen on sokissa ja hänen tietoisuutensa ympäröivästä todellisuudesta muuttuu, tunteet painetaan taka-alalle, ilmaantuu ruumiillisia oireita ja ihminen voi toimia tilanteessa epätarkoituksenmukaisesti. (Sillanpää 2004, ) Kirjallinen ohje on tärkeä osa potilaan ohjausta. Kriisin sokkivaiheessa ensihoitajien antamat neuvot ja ohjeet saattavat unohtua, joten on tärkeää antaa ne myös kirjallisena, jotta kriisin kokenut voi myöhemmin palata niihin. Varsinkin avunsaanti- ja yhteydenottopaikoista tulee antaa kirjalliset tiedot. (Kiiltomäki 2007, 16.)
7 7 2. OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kirjallinen ohje Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueelle kriisissä oleville ihmisille. Ohje toimii kriisiin joutuneiden ihmisten parissa työskentelevien ensihoitajien antaman suullisen ohjauksen tukena. Opinnäytetyön tavoitteena on: 1. kohdata kriisissä oleva ihminen ja kehittää hänen ohjaustaan ensihoidossa, ja sitä kautta auttaa kriisin kohdannutta ihmistä ja hänen läheisiään selviytymään. 2. tuottaa ensihoitajille tiivistettyä tietoa traumaattisessa kriisissä olevan ihmisen kohtaamisesta ja psykososiaalisen tuen järjestämisestä. 3. tuottaa ohjausmateriaalia, jota voidaan hyödyntää ensihoitajien ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten sekä alan opiskelijoiden koulutuksessa.
8 8 3. TOIMINNALLINEN OPINNÄYTETYÖ PROJEKTINA 3.1 Toiminnallinen opinnäytetyö Ammattikorkeakoulun toiminnallinen opinnäytetyö on vaihtoehto tutkimukselliselle opinnäytetyölle. Se tavoittelee ammatillisessa kentässä käytännön toiminnan ohjeistamista, opastamista tai toiminnan järjestämistä. Toiminnallisessa työssä yhdistyvät käytännön toteutus ja sen raportointi tutkimusviestinnän keinoin. Tavoitteena tulisi olla työelämälähtöisen, käytännönläheisen, riittävällä tasolla alan tietojen ja taitojen hallintaa osoittavan opinnäytetyön toteuttaminen. Toiminnallinen opinnäytetyö voi olla esimerkiksi ammatilliseen käytäntöön suunnattu ohje, ohjeistus tai opastus. (Vilkka & Airaksinen 2003, 9-10.) 3.2 Projekti Toiminnallinen opinnäytetyö voi olla projektityyppinen. Projekti on tavoitteellinen ja tietyn ajan kestävä prosessi. Sen onnistumista tulee valvoa, seurata ja arvioida tarkasti. Projekteissa tulisi toteutua kolmikantaperiaate eli jo suunnitteluvaiheessa mukana tulisi olla työelämän edustaja, ohjaaja ja opinnäytetyön tekijä. Projektityyppinen opinnäytetyö sisältää työsuunnitelman, väliraportit ja loppuraportin. Projektisuunnitelmassa eli tämän opinnäytetyön työsuunnitelmassa määriteltiin projektin tausta, lähtötilanne, tarkoitus, tavoitteet ja aiheen rajaukset. Projektin loppuraportti eli tässä projektissa opinnäytetyöraportti esitellään loppuseminaarissa, jossa selostetaan projektin taustaa ja tavoitteita, projektin aikaansaannoksia ja tuloksia, työn kulkua eri vaiheineen sekä johtopäätökset. Tässä projektissa loppuseminaari on opinnäytetyön esitysseminaari. Varsinaisia väliraportteja ei tehty, mutta opinnäytetyön tekijä on toimittanut sopimuksen mukaan työvaiheessa olevia tekstejä opinnäytetyön ohjaajalle ja työelämän edustajalle. (Vilkka & Airaksinen 2003, ) Seuraavassa esitetään ensin teoreettinen viitekehys, johon työ perustuu ja sen jälkeen kuvataan projektin toteutus.
9 9 4. TRAUMAATTISESSA KRIISISSÄ OLEVA IHMINEN ENSIHOIDON ASIAKKAANA Kirjallisuushakuja tehtiin Arto-, Cinahl-, Linda-, PubMed- ja Medictietokannoista. Suomenkielisissä tietokannoissa hakusanoina käytettiin sanoja traumaattinen kriisi, kriisityö, psykososiaalinen tuki, potilasohjaus ja potilasohjeet. Hakusanoja yhdisteltiin erilaisin versioin. Käyttökelpoisia artikkeleita löydettiin 10. Kansainvälisissä tietokannoissa hakusanoina käytettiin sanojen englanninkielisiä vastineita. Otsikon sekä tiivistelmän perusteella löydettiin kaksi käyttökelpoista artikkelia. Lisäksi tehtiin käsihakuja lehdistä Hoitotiede ja Tutkiva Hoitotyö. Lehdistä tehty käsihaku tuotti seitsemän käyttökelpoista artikkelia. 4.1 Traumaattinen kriisi Palosaari (2007, 24) määrittelee traumaattisen kriisin äkilliseksi, yllätykselliseksi, epätavallisen voimakkaaksi tapahtumaksi, joka tuottaisi huomattavaa kärsimystä lähes kenelle tahansa. Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi liikenneonnettomuus, läheisen äkillinen kuolema, itsemurha tai väkivallan kohteeksi joutuminen (Saari 2007, 24). Traumaattinen kriisi on yleistä stressiä ja ahdistusta voimakkaampi kärsimystä tuottava kokemus (Läksy 2000, 41). Kriisin voidaan sanoa olevan kysymyksessä, kun ihminen on joutunut elämäntilanteeseen, jossa hänen aikaisemmat kokemuksensa ja oppimansa reaktiotavat eivät riitä tilanteen ymmärtämiseen ja sen psyykkiseen hallitsemiseen (Samulin 2007b, 13). Järkytys rikkoo kokijansa minäkuvan, ja koko identiteetti kyseenalaistuu (Ruishalme & Saaristo 2007, 75). Traumaattisen tapahtuman tunnusmerkkejä ovat tapahtuman ennustamattomuus ja sattumanvaraisuus, elämänarvojen muuttuminen, tietoisuus omasta haavoittuvuudesta, mahdottomuus vaikuttaa tapahtuneeseen omalla toiminnalla sekä tapahtuman aiheuttaman muutoksen suuruus (Saari, Kantanen, Kämäräinen, Parviainen, Valoaho & Yli-Pirilä 2009, 13).
10 10 Traumaattisessa kriisissä on kysymys menetyksestä: oman terveyden, oman läheisen, oman elämäntavan tai elämän merkityksen menettämisestä. Siksi on luonnollista, että kriisi voi aiheuttaa surua, syyllisyyttä, toivottomuutta ja häpeän tunteita. Traumaattisen kriisin läpikäyminen vaatii paljon henkisiä voimavaroja ja fyysistä jaksamista. (Ruishalme & Saaristo 2007, ) Traumaattisessa kriisissä kaikki tapahtuu nopeasti ja yllättäen. Me emme pysty hallitsemaan sitä, mitä meille tapahtuu ulkoisesti emmekä omia sisäisiä reaktioitamme. Tyypillisiä ovat tunteet: minä en selviä tästä, minä en kestä tätä. Traumaattisen kriisin aiheuttaneet tapahtumat ovat luonteeltaan sellaisia, että ne koettelevat ja muuttavat elämänarvoja. Elämänarvot muuttuvat yleensä kolmella tavalla: ihminen tulee tietoiseksi omasta haavoittuvuudestaan, maailmankuva ja elämän katsomus muuttuvat ja työ, ura ja raha menettävät merkitystään ja perheen sekä ihmissuhteiden arvo lisääntyy. (Saari 2000, ) Samulinin (2007a, 16) mukaan yleensä ihminen uskoo, että maailma on hyvä, elämässä vallitsee järjestys ja oman elämänsä pystyy suurin piirtein hallitsemaan. Maailmaa pidetään suhteellisen tarkoituksenmukaisena, oikeudenmukaisena ja turvallisena paikkana, jossa tuleva on ennakoitavissa. Traumaattinen tapahtuma murskaa kaikki tällaiset ennakko-odotukset ja kuvitelmat. Kuva elämän luonteesta muuttuu, käsitykset maailman ennustettavuudesta ja turvallisuudesta muuttuvat ja käsitys omasta haavoittuvuudesta muuttuu. Onnettomuuden kokeneitten ihmisten täytyy vähitellen tuottaa itselleen uusi odotusten mukainen järjestelmä tai muuttaa vanhat odotukset sopimaan uuteen maailmankuvaan. Haavoittumattomuuden illuusion särkyminen selittää osaltaan, miksi pelko ja ahdistus ovat niin tavallisia traumaattisen tapahtuman jälkeen. Monet pelkäävät, että he joutuvat uuden onnettomuuden uhreiksi. He tuntevat itsensä epävarmoiksi arkisissa tilanteissa ja pelkäävät koko ajan pahinta. (Dyregrov 1995, ) Läksyn (2000, 41) mukaan Cullberg (1993) on todennut kriisin kokeneen selviävän kriisistä vaiheittain sokin, reaktio- ja korjaamisvaiheen sekä uudelleensuuntautumisen kautta. Prosessin läpivienti riippuu ihmisen
11 11 persoonallisista varustuksista kuten defensseistä eli puolustusmekanismeista, ulkoisesta tuesta ja aiemmista selviytymisistä. (Läksy 2000, 41.) Kriisiprosessissa eri vaiheet eivät välttämättä erotu selkeästi toisistaan, ja välillä palataan vaiheesta toiseen. (Liikamaa 2009.) Sokkivaihe Sokkivaihe tarkoittaa ensimmäisiä hetkiä kriisin aiheuttaneen tapahtuman jälkeen tai hetkeä, jolloin asiasta saadaan tieto. Psyykkinen sokkivaihe tähtää henkiinjäämiseen ja kaikki palvelee tätä tavoitetta. (Saari 2000, 45.) Saaren (2000, 33) mukaan me emme reagoi pelkästään siihen, mitä todella tapahtui, vaan myös siihen mielikuvaan, mitä olisi voinut tapahtua. Psyykkisessä sokissa on kysymys siitä, että mielemme suojaa meiltä sellaiselta kokemukselta ja tiedolta, jota se ei pysty vastaanottamaan eikä kestä. Psyykkisessä sokissa mieli ottaa ns. aikalisän. (Saari 2000, 42). Sokki puuduttaa sietämättömiä tunteita ja auttaa ihmistä toimimaan tarkoituksenmukaisesti. Usein onnettomuustarinoissa kuultavat sanat: Ei voi olla totta tai Tämä ei tapahdu meille ovat portti sokkiin. Siitä hetkestä alkaen voimakkaat tunteet on etäännytetty. Usein sokkivaihetta kuvataan epätodellisena olona tai kerrotaan kuin olisi katsottu tapahtumia filminauhalta. On vaikea ymmärtää ja hyväksyä tapahtunutta. (Palosaari 2007, ) Sokkivaiheessa tunteiden puuttuminen on ilmiö, joka usein hämmästyttää. Jälkeenpäin ihmisillä on usein huono omatunto tästä tunteettomuudesta. (Saari 2000, 46.) Sokkivaiheessa havaitaan ihmisissä usein aktiivisia puolustusmekanismeja, kuten välttämistä, kieltämistä, torjuntaa, rationaalistamista ja syntipukkiajattelua. Nämä puolustuskeinot ovat sekä tietoisia että alitajuisia, ja ihminen kerää niiden avulla voimia. (Hammarlund 2004, 38.) Vaistomaiset puolustusmekanismit saavat toiminnassamme aikaan tiedonkäsittelyjärjestelmän muuttumisen. Se tarkoittaa, että käsitys ajasta muuttuu, usein niin että aikaa tuntuu olevan runsaasti harkintaan ja erilaisten vaihtoehtojen miettimiseen. Joskus siitä syntyy myös tunne odotusajan pitkittymisestä. (Palosaari 2007, 56.) Psyykkisessä sokissa aivojen
12 12 kapasiteetista on käytössä suurempi osa kuin normaalioloissa. Aistit avautuvat vastaanottamaan vaikutteita ja ne porautuvat suoraan aivoihin ilman tavanomaista muokkaantumista ja valikoitumista. Siksi syntyneet mielikuvat ja aistivaikutelmat ovat erittäin voimakkaita, selkeitä ja yksityiskohtaisia. Ne ovat niin vahvoja, että aivot myöhemmin tuottavat niistä havaintoja, niin sanottuja flashbackejä. (Saari 2000,42.) Vaikka me toimimme monella tapaa tarkoituksenmukaisella tavalla sokissa, kykymme tehdä päätöksiä on kuitenkin puutteellinen. Päätösten tekeminen ylipäätänsä on vaikeaa, ja jos meidän on pakko tehdä päätöksiä, ne eivät aina tunnu jälkikäteen kovin järkeviltä. (Saari 2000, 47.) Valtaosa ihmisistä toimii ja käyttäytyy kriisin sokkivaiheessa edellä kuvatulla tavalla, mutta noin 20% joutuu joko paniikkiin, tulee hysteeriseksi tai lamaantuu, muuttuu apaattiseksi (Saari 2000, 49). Sokkivaiheen kestoksi määritellään noin vuorokausi. Suuria eroja on onnettomuuden ja tilanteen mukaan. Sokkivaiheen keskeisenä hyötynä on siis tunteiden puuttuminen tilanteessa, jossa ne muuten voisivat häiritä pelastautumista. Samalla se suojaa mieltä sellaiselta tiedolta, jota se ei vielä pysty vastaanottamaan. Samalla sokki kuitenkin tallentaa tunteet ja havainnot pinnan alle tehokkaasti. Ne eivät katoa, vaan ovat työstettävissä myöhemmin. (Palosaari 2007, 61.) Reaktiovaihe Reaktiovaiheessa sokin puuduttamat reaktiot pääsevät vapautumaan psyykkisesti ja fyysisesti. Se voi tarkoittaa voimakkaita ja vaikeasti hallittavia tunnevaihteluita, joita ihminen ei tunnista omaan itseensä kuuluviksi. Samalla purkautuu fyysisiä reaktioita, kuten vapinaa, pahoinvointia, kuumaa, kylmää, sydämen tykytyksiä ja väsymystä, joita tilanteen kestäessä olisi tuntenut, jos vain olisi ollut tilaisuus huomata. (Palosaari 2007, 64, 100.)
13 13 Kun sokkivaihe suojaa mieltämme sellaiselta tiedolta, mitä se ei pysty vastaanottamaan, reaktiovaiheessa me tulemme tietoiseksi tapahtuneesta ja sen merkityksestä omalle elämälle. Tietoisuuden myötä tulevat myös tunteet. Tyypillisiä tunteita ovat suru, tyhjyyden tunne, ahdistus, itsesyytökset ja syyllisyydentunteet. Jotkut ihmiset keskittyvät syyllisten selvittämiseen, jolloin keskeisin tunne on viha tai aggressio, joka kohdistuu johonkin ulkopuoliseen ihmiseen tai tahoon. Syyttämisen ja syyllisten etsimiseen keskittyminen on itse asiassa eräänlainen suojamekanismi, joka suojaa omilta vaikeilta tunteilta. Myös pelko on usein läsnä traumaattisessa kriisissä. Pelko muiden läheisten ihmisten puolesta on yleisin pelon aihe. (Saari 2000, 53.) Ei ole epätavallista, että reaktiovaiheessa uhrit reagoivat syyllisyyden ja häpeän tuntein sekä itsesyytöksin. Syyllisyyttä voidaan pitää henkilön tietoisena yrityksenä muuttaa tapahtuman aikana tuntemansa avuttomuus päinvastaiseksi. Ottamalla vastuun tapahtuneesta ihminen muuttaa tapahtuman ja ympäröivän maailman turvalliseksi sekä helposti ennakoitavaksi ja kontrolloitavaksi. (Dyregrov 1995, 35.) Reaktiovaiheessa ilmenee muisti- ja keskittymisvaikeuksia. Ajatus katkoo, mieleen painaminen on vaikeaa ja olo saattaa olla levoton. Mieleen tunkeutuvat flashbackit eli muistivälähdykset, joissa on kysymys pirstaloituneista aistihavainnoista, jotka tunkeutuvat takaisin tietoisuuteen ja alkavat toistaa itseään. Välähdyksenomainen muistuma voi olla siis vain pala kadonnutta aistihavaintoa, joka pyrkii toistumaan liittyäkseen kokonaiskuvaan tapahtuneesta. Joskus se on portti syvempään traumatisoivan elämyksen toistumiseen eli takaumaan. Takauman auetessa, antaa se kipuineen mahdollisuuden päästä käsittelemään tapahtunutta ja integroimaan sitä osaksi omaa elämäntarinaa. (Palosaari 2007, ) Reaktiovaiheessa unihäiriöt ovat yleisiä. Nukahtamisongelmat ovat tavallisimpia, koska mieli täyttyy tapahtumaan liittyvistä ajatuksista ja kuvista ihmisen käytyä lepäämään. Nämä ajatukset tulevat mieleen, koska makuuasennossa ja pimeässä
14 14 tunteiden ja ajatusten kontrolli heikkenee, eikä häiritseviä toimintoja esiinny. Yhdessä nämä vaikuttavat niin, että nukahtaminen on vaikeaa. Ajatukset voivat aiheuttaa myös nukahtamista vaikeuttavia ruumiillisia reaktioita. Jotkut ihmiset heräävät kesken uniensa. He heräävät uniin, jossa he kokevat onnettomuuden tai sen osia yksityiskohtaisesti uudelleen. (Dyregrov 1995, 34.) Yleensä reaktiovaihe kestää kahdesta neljään päivään ja siihen liittyviä voimakkaita tunteita on usein vaikea kestää. Reaktiovaiheessa omat tunteet ja reaktiot eivät ole aina hallittavissa, mikä koetaan pelottavaksi. Ihminen voi kokea tulevansa hulluksi. Tällaiset tunteet kuuluvat kuitenkin asiaan ja niillä on tarkoituksensa. (Saari 2000, 59.) Työstämis- ja käsittelyvaihe Reaktiovaihetta seuraa työstämis- ja käsittelyvaihe. Kun sokki- ja reaktiovaiheessa ihmiset ovat halukkaita keskustelemaan tapahtuneesta, työstämis- ja käsittelyvaiheeseen siirryttäessä ihmiset eivät enää haluakaan puhua tapahtumista. Kysymys on siitä, että ihmisen mieli alkaa sulkeutua kolmen ensimmäisen vuorokauden jälkeen traumaattisesta tapahtumasta, ja kokemuksen käsittely kääntyy sisäänpäin ja jatkuu omassa mielessä joko tietoisesti ja tiedostamatta. (Saari 2000, 60.) Voimakkaat tunteet eivät kuitenkaan häviä työstämis- ja käsittelyvaiheen aikana. Mikä tahansa asia saattaa jälleen tuoda mieleen menetetyn läheisen ihmisen ja silloin voimakas ikävä, kaipaus ja suru taas purkautuvat. (Saari 2000, 61.) Samulin (2007b, 17) on huomannut, että tämän vaiheen aikana ihminen alkaa aktiivisesti kääntyä traumaattisen tapahtuman aiheuttamasta kivusta pois ja suuntautua tulevaisuuteen. Saaren (2000, 62) mukaan tilanteissa, joissa ihminen on itse ollut läsnä, työstämisja käsittelyvaiheen pääasiallinen tarkoitus on pelkojen ja traumojen työstäminen. Jos kyseessä on läheisen ihmisen menetys, työstämis- ja käsittelyvaiheen tarkoituksena on erityisesti menetetystä luopuminen. (Saari 2000, 60.)
15 15 Työstämis- ja käsittelyvaiheessa siirrytään aiempaa hiljaisempaan vaiheeseen. Se antaa tilaa rauhalliseen pelkojen ja traumojen läpikäymiseen. Se voi yllättää myös yksinäisyydellään. Tässä vaiheessa monet toipujat huomaavat, että muu maailma menee menojaan eikä enää muista tapahtunutta. Työstämis- ja käsittelyvaiheessa tajutaan lopulta tapahtuneen ja menetyksen todellinen merkitys. Työstämis- ja käsittelyvaiheelle on ominaista oikea luopuminen. (Palosaari 2007, 65.) Tyypillisiä oireita työstämis- ja käsittelyvaiheelle ovat keskittymis- ja muistivaikeudet. Osa tarkkaavaisuudesta suuntautuu traumaattisen kokemuksen käsittelyyn ja sen seurauksena emme muista asioita ja meidän on vaikea keskittyä pitkään. Traumaattisen kriisin työstämisen vaatimat resurssit näkyvät myös ihmissuhteissa. Tavallista on joustokyvyn häviäminen, minkä seurauksena menetämme malttimme helposti. Tämä purkautuu epätyypillisinä raivokohtauksina, jossa puramme raivoamme sekä täysin ulkopuolisiin kohteisiin että myös läheisiin ihmisiin. Koska tämä ärtyvyys voi jatkua useita viikkoja, asettaa se läheiset ihmissuhteet kovalle koetukselle. (Saari 2000, ) Työstämis- ja käsittelyvaiheelle on ominaista halu olla yksin ja omassa mielessään työstää kokemustaan. Monessa tapauksessa yksinäisyydessä tapahtuva työstäminen on hyväksi. Työstäminen saattaa näkyä niin, että ihminen ei ole psyykkisesti läsnä, vaikka on fyysisesti paikalla. Työstämis- ja käsittelyvaiheessa ihminen saattaa myös vetäytyä melkein kokonaan ihmissuhteista ja muista sitoumuksista. (Saari 2000, 64.) Uudelleen suuntautumisen vaihe Traumaattiset tapahtumat aiheuttavat yleensä elämään paljon muutoksia. Tapahtuneen hyväksymisen kautta alkaa sopeutuminen tapahtuman aiheuttamiin muutoksiin. Surun ja luopumisen kautta avautuu tilaa uudelle. Ensin ihminen joutuu pakottamaan itsensä olemaan kiinnostunut ihmisistä ja asioista, koska läheiset vaativat sitä. Vähitellen omakin kiinnostus elämään lisääntyy. (Saari 2000, 67.)
16 16 Kriisin toivottu lopputulos on, että traumaattisesta kokemuksesta tulee tietoinen ja levollinen osa omaa itseä: minä olen kokenut tällaisen tapahtuman ja se on osa minua. Tapahtumaa ja kokemusta voi ajatella ja sen voi kohdata tuntematta voimakasta pelkoa ja ahdistusta. Tavoitteena on, että kokemus ei ole torjuttu eikä kielletty, vaan läpityöstetty. (Saari 2000, 68.) Kokemansa perusteella ihminen luo elämälleen uuden perustan, joka voi olla aiempaa vahvempi. Jos hän on työstänyt traumaattisen kokemuksensa hyvin lävitse ja alkaa rakentaa tulevaisuuttaan sen pohjalta, mitä hänellä on jäljellä, hän selviää tulevaisuudessa todennäköisesti entistä vahvempana yksilönä. (Nurmi 2009, 167.) Tapahtunut kriisi jää kuin arveksi, joka tulee aina pysymään, mutta se ei estä saamasta uutta otetta elämästä. Usko omaan itseen palautuu, uskallus elää vahvistuu ja voi antaa itselle oikeuden iloita. (Ruishalme & Saaristo 2007, 65.) Ihminen ei tunne itseään enää avuttomaksi uhriksi, vaan kykenee vaikuttamaan omaan elämänsä aktiivisesti. (Samulin 2007b, 17.) 4.2 Ensihoito Ensihoito on olennainen osa terveydenhoitojärjestelmää. Ensihoitoa annetaan sekä sairaaloiden päivystyspoliklinikoilla että sairaaloiden ulkopuolisena palveluna. Sairaalan ulkopuolisen ensihoidon perustehtävänä on turvata äkillisesti sairastuneen tai vammautuneen ihmisen korkeatasoinen hoito tapahtumapaikalla. Ensihoidon tehtäväkirjo on laaja ja vaihtelee rintakivusta sydänpysähdykseen, sosiaalisesta hädästä vaikeaan mielenterveyden häiriöön ja päivittäisestä liikenneonnettomuudesta suuronnettomuuteen. (Määttä 2004, 24.) Sairaankuljetusasetuksessa ensihoidolla tarkoitetaan asianmukaisen koulutuksen saaneen henkilön tekemää tilannearviota ja hänen antamaansa välitöntä hoitoa, jolla sairastuneen tai vammautuneen potilaan elintoiminnot pyritään käynnistämään, ylläpitämään ja turvaamaan tai jossa hänen terveydentilaansa pyritään parantamaan perusvälineillä, lääkkeillä tai muilla hoitotoimenpiteillä. (L565/1994.)
17 Traumaattisen kriisin sokkivaiheessa olevan ihmisen kohtaaminen ensihoidossa Halmeen, Paavilaisen ja Åstedt-Kurjen (2007, 18) tekemässä kirjallisuuskatsauksessa kohtaaminen määritellään tilanteeksi, jossa kaksi tai useampi ihminen joutuu kosketuksiin toisen kanssa. Hoitotyössä kohtaamisen tulisi olla vahvistavaa kohtaamista, jossa välitetään hyväksymistä, rauhallisuutta ja välittämistä. Ihmisillä on tarve saada kysymyksiin rehellisiä vastauksia ja tietoa usealta ihmiseltä selkeällä kielellä. Asioiden rauhallinen läpikäyminen useampaan kertaan luo tunnetta hoidon ja hoitajien pätevyydestä. Totuus lisää myös tunnetta, että tilanne on hallinnassa. Vahvistavassa kohtaamisessa on mahdollista välittää sanomattomia tunteita. Kohtaaminen, jossa välittyy hyväksyntä, aito välittäminen, rauhallinen asiantuntijuus, realistinen toivo ja lupa ilmaista monenlaisia tunteita, edellyttää hoitajalta kykyä eläytyä toisen tilanteeseen. (Halme ym. 2007, ) Kriisipotilasta auttava hoitosuhde on yleensä lyhytaikainen, mutta hyvin intensiivinen ja tiivis. Puhuminen, kuunteleminen ja kuuleminen tähtäävät siihen, että ensihoitaja ymmärtää potilaan tilanteen ja pystyy yhdessä potilaan kanssa luomaan mielikuvan siitä, miltä tilanne potilaasta näyttää ja miltä se hänestä tuntuu. Luodun mielikuvan avulla kriisin joutunutta pystytään tukemaan selviytymisessä. (Läksy 2000, 49.) Kriisityössä tuetaan asiakkaan omia voimavaroja ja selviytymismahdollisuuksia, jotka ovat hänelle mahdollisia. Kriisiauttamisen ehtoihin kuuluu suvaitseminen ja erilaisuuden hyväksyminen. Auttamistehtävän kulmakivenä on turvallisen ja sallivan ilmapiirin synnyttäminen. Vaikka kriisissä oleva on tavallaan omassa maailmassaan, omassa kriisissään, hän on hyvin herkkä ulkopuolisille asenteille ja ilmapiirille. Auttamispaikan avoin ilmapiiri ja lämpimät avoimet ihmiset viestittävät hänelle hyväksymistä ja turvallisuutta. Samoin kunnioittava kohtelu, hyvät käytöstavat ja levollinen, rauhoittava ympäristö tukevat kriisistä selviytymistä. (Ruishalme & Saaristo 2007, 105.)
18 18 Kriisissä olevien auttamisessa on keskeistä kuunteleminen, ymmärtäminen ja autettavan voimavarojen tukeminen. Autettava tarvitsee tilaa kokemuksensa käsittelyyn, selviytymispolkujen etsimiseen ja surun jakamiseen. On tärkeä hyväksyä kertojan tarina sellaisena kuin hän sen kertoo. Auttajan tehtävänä ei ole yrittää ratkaista tilannetta kertomalla, mitä autettavan pitää tehdä. Näin toimiva auttaja tukehduttaa ja estää autettavaa ilmaisemasta suruaan ja etsimästä omakohtaista tietä kriisistä selviytymiseen. Kriisin akuuttivaiheessa auttaja voi tehdä asioita autettavan puolesta, mutta heti kun on mahdollista, autettavaan tulee ottaa vastuu omasta itsestään. (Ruishalme & Saaristo 2007, 108.) Sokkivaiheessa tarvitaan psyykkistä eli henkistä ensiapua. Suuria puheita ei tarvita vaan kuunteleminen on tärkeämpää, samoin sen osoittaminen että kuulija ei pelkää asioita, joiden äärellä ollaan. (Palosaari 2007, 91.) Lohduttavia ja oikeita sanoja ei ole olemassakaan. Olennaista on, että ensihoitaja pystyy olemaan levollisesti läsnä ja käytettävissä. (Saari 2000, 142.) Kriisin sokkivaiheessa olevaan ihmiseen tekevät voimakkaan vaikutuksen hänen kohtaamansa ihmiset ja se, mitä he sanovat. Traumaattisissa tilanteissa ensihoitajien rauhoittavalla, turvallisuutta luovalla ja rohkaisevalla toiminnalla on valtava merkitys psyykkisessä sokissa olevalle ihmiselle. Myös uhrien reaktioiden hyväksyminen ja rohkaiseva ja positiivinen suhtautuminen heihin on olennaista. Ensihoitajien suhtautuminen ja heidän sanansa antavat tapahtumalle sävyn. Se voi olla myönteinen, mutta se voi olla myös kielteinen, tuskaa ja ahdistusta lisäävä. (Saari 2000, ) Myös yksittäiset sanat ja äänensävyt voivat jäädä vahvasti mieleen (Palosaari 2007, 91). Kriisissä olevilla ihmisillä on useita, erilaisia ja monimuotoisia tarpeita. Kuitenkin niille on yhteistä tarve olla turvallisessa ja miellyttävässä ympäristössä, saada kunnioittavaa kohtelua ja tarve tulla kokonaisvaltaisesti huomioonotetuksi. Tärkeää on, että saa olla mukana oman tuen suunnittelussa. (Agar-Jacomb & Read 2009, 108.) Hopkinksin ja Niemiecin (2007, 317) mukaan on tärkeää saada kriisin
19 19 alussa apua nopeasti ja helposti. Auttajien odotetaan antavan kaikki tarpeellinen tieto ja toimivan hyvässä yhteistyössä eri auttajatahojen kanssa. Sokkivaiheessa ihmisellä on usein valtava tarve saada puhua tapahtumasta. On erittäin tärkeää antaa uhrin puhua tapahtuneesta eikä tähän puheeseen tarvitse paljon puuttua. On olennaista muistaa, että sokkivaiheessa uhri tarvitsee ennen kaikkea kuuntelijaa, ei keskustelijaa eikä kannanottajaa. Joskus harvoin uhri ei halua puhua tapahtumasta. Tämä pätee joihinkin voimakasta häpeää tuottaviin tapahtumiin. Tällöin on hyvä yrittää jututtaa uhria hänen kokemuksestaan ja yrittää saada hänet avautumaan. (Saari 2000, 143.) Psyykkisessä ensiavussa on olennaista, että uhrin ajatuksille, tunteille ja reaktioille annetaan tilaa. Lohduttaminen vie tilaa uhrin todellisilta tunteilta, joita hänen olisi tarpeen antaa käydä läpi turvallisessa ilmapiirissä. Pahinta, mitä voimme sanoa on, että tiedämme miltä uhrista tuntuu. Hänellä itsellään on sellainen olo, että kukaan ei voi kuvitellakaan miltä hänestä tuntuu, ja se että joku kertoo ymmärtävänsä, tuntuu todella loukkaavalta. (Saari 2000, ) Toisten ihmisten kertomukset vastaavista tapahtumista lisäävät ahdistusta. On laajalle levinnyt sosiaalipsykologinen ilmiö, että pyrimme auttamaan kriisin kokeneita kertomalla heille toisista ihmisistä, jotka ovat kokeneet samanlaisia tai pahempia onnettomuuksia. Tämä lisää ahdistusta, koska kertomukset saavat ihmisen uskomaan, että onnettomuuksia tapahtuu usein. (Dyregrov 1995, 32.) Saaren (2000, 145) mielestä kosketuksella pystyy viestittämään paljon aidommin ja tehokkaammin välittämistä ja jakamista kuin sanoilla. On täysin luonnollista koskettaa psyykkisessä sokissa olevaa ihmistä, vaikka häntä ei tuntisi lainkaan etukäteen. Koskettaminen rauhoittaa, tuo turvaa, ilmaisee myötätuntoa ja hyväksymistä. (Saari 2000, 146.) Kriisiauttamisessa on tärkeä välttää helppoja fraaseja kuten Elämän täytyy jatkua, Olisihan voinut käydä huonomminkin. Sokkivaiheessa kriisiapu pyrkii luomaan järjestystä uhrien kokemuksiin ja uuteen tilanteeseen. Tämä tapahtuu tapahtumasta keskusteltaessa ja auttamalla käytännön asioiden järjestelyssä. Voi olla tarkoituksenmukaista kertoa lyhyesti normaaleista
20 20 sokkireaktioista, etenkin jos tunnereaktiot jäävät sokin takia uupumaan. Täytyy kuitenkin miettiä tarkkaan, kuinka paljon voi kertoa heti tapahtuman jälkeen. Tilanteen hallintaa ja tavallisia reaktioita koskeva tieto voi odottaa myöhempään ajankohtaan, ja se voidaan antaa myös kirjallisena. (Dyregrov 1995, 72.) Auttaja voi viestittää haluaan kuunnella ja kiinnostustaan autettavaa kohtaan eri tavoin. Esimerkiksi ensihoitajan asento on viesti: asettumalla katsekontaktiin autettavan kanssa hoitaja kohdistaa hänelle jakamattoman huomionsa. Avoin asento kädet levollisesti sylissä, autettavan puoleen kääntyminen ja myötätuntoinen ilme osoittavat, että auttaja on autettavalle läsnä. (Ruishalme & Saaristo 2007, 110.) Kiiltomäen (2007, 46) mukaan kriisityössä on hyvä, jos auttaja ymmärtää elämän moninaisuutta, eikä säikähdä vaikeita tilanteita, ihmisten raskaita kokemuksia ja voimakkaita tunteita. Sokkivaiheen yksi keskeinen uhka on, ettei auttaja kestä asianosaisten voimakkaita tunteita, vaan lähtee itse ottamaan tilaa kertomalla omia kokemuksia, ottamalla kantaa ja lohduttamalla liian aikaisin. Tällöin asianosainen ei voi riittävästi käsitellä omia tunteitaan ja ajatuksiaan, vaan käsittely estyy. Puutteelliset taidot reaktioiden ja tunteiden vastaanottamisessa ja säiliöimisessä tuottavat kyvyttömyyttä auttaa, asianosaisten sulkeutumista ja loukkaantumista. Uhkana on myös auttajan kylmä kyyninen suhtautuminen, koska tapahtuma on vietävä riittävän kauas itsestä, jotta sen kestäisi. Voi käydä niin, että auttajat suojautuvat voimakkaita tunteita vastaan, jotta pystyisivät säilyttämään oman mielentasapainonsa. (Saari & Hynninen 2010, 48.) Stakesin tutkimuksessa Aasian tsunamialueilla olleiden avuntarve ilmeni yksilöllisellä tavalla. Ylivoimaisesti tärkein apu oli ollut puhuminen ympäristössä, jossa vallitsi empaattisuus ja kiinnostus, aito läsnäolo sekä halu kuunnella ja auttaa. Erityisen auttavaksi oli koettu tilanne, kun kriisityöntekijä oli kysellyt vointia, tiedustellut avuntarvetta ja antanut informaatiota. Pelastautuneet toivoivat, että heti alussa uhrille kerrottaisiin, mistä apua saa tai kenen puoleen voi itsenäisesti kääntyä. Avuksi tarkoitettuja tekoja ja asioita, joista ei ollut apua,
21 21 olivat asiakastyössä ilmenneet puutteet, kohtaamattomuus ja ristiriitaisuus hoitotilanteissa sekä ontuva asioiden hoitaminen. (Harjajärvi, Kiikkala & Pirkola 2007, 31, 33.) Useimmiten kun kriisiapua tarvitaan, on kyseessä yllättävä kuolemantapaus (Hynninen & Upanne 2006, 28). Tällöin omaisille selvitetään, mitä käytännössä tulee tapahtumaan ja mistä he voivat tiedustella kuolinsyynselvityksen etenemistä ja koska hautajaiset ovat mahdollista järjestää. Omaisten tiedon tarve vaihtelee huomattavasti. Tyypillisimmät kysymykset liittyvät kuolinsyyhyn, vainajan siirtoon ja hautajaisten pitoajankohtaan. Monet omaisten esittämät kysymykset saattavat tuntua ensihoitajasta irrationaalisilta, mutta ne ovat tärkeitä asioita omaisille juuri sillä hetkellä. (Kuisma 2004, ) Ensihoitaja on useissa tapauksissa se hoitoketjun ensimmäinen lenkki, jolla on tilaisuus ottaa asioita esille ja näin toimia tilanteen ja jatkoavun käynnistäjänä ja toimeenpanijana. (Kiiltomäki 2007, 47.) Myöhempiä emotionaalisia ongelmia voidaan estää kertomalla uhreille järjestelmällisesti tulevista käytännön toimista. Uhreille on kerrottava tarkkaan, mitä tapahtuu. Tieto lieventää ahdistusta, vaikka uutiset olisivatkin huonoja. (Dyregrov 1995, 70.) 4.4 Psykososiaalisen tuen järjestäminen On tavallista, että kriisissä oleva tarvitsee toisten ihmisten apua ja tukea selviytyäkseen. Omaiset ja ystävät auttavat tavallisesti kriisissä olevaa ihmistä. Aina tämä tuki ja apu ei kuitenkaan riitä tai ole saatavilla. Silloin ammattiauttajiin turvautuminen on järkevä ja luonnollinen vaihtoehto. (Läksy 2000, 41.) Yleisesti voidaan todeta tutkimusten osoittavan, että äkillisen järkyttävän kokemuksen jälkeen kaksi kolmasosaa selviytyy omin voimin ja ympärillä olevan sosiaalisen verkoston tuella ilman häiriökehitystä ja asiantuntijatahon apua. (Saari & Hynninen 2010, 44.) Akuutilla kriisityöllä tarkoitetaan traumaattisen tapahtuman jälkeen tarjottavaa psykososiaalista tukea, jota voidaan tarpeen mukaan jatkaa muutamien viikkojen
22 22 tai kuukausien ajan. Kriisiavun saaminen Suomessa ei edellytä minkäänlaisten oirekriteereiden täyttymistä, vaan tukea voivat saada kaikki kriisin kokeneet henkilöt. (Vainikainen 2010, 53.) Traumaattisten tilanteiden jälkeisen psykososiaalisen tuen ja palvelujen järjestäminen on osa kuntien vastuulla olevaa lakiin perustuvaa palvelujärjestelmää (STM 2009, 18). Harjajärven ym. (2007, 11) mukaan psykososiaalisella tuella ja palveluilla tarkoitetaan sitä kokonaisuutta, joka muodostuu ihmisen auttamiseksi tarkoitetuista psyykkisen, sosiaalisen ja hengellisen tuen palveluista. Tuen palvelujen kohteina voivat olla yksilö, perhe, yhteisö tai yhteiskunta (Murtomaa, Narumo, Poijula, Ponteva, Rousu & Saari 1998, 16). Tavoitteena on ehkäistä ja lievittää traumaattisen tapahtuman psyykkisiä ja sosiaalisia seurauksia sekä tukea normaalia toipumista. Psykososiaalinen tuki ja palvelut voidaan karkeasti jakaa psyykkiseen huoltoon, kirkon henkiseen huoltoon sekä sosiaalityöhön ja palveluihin. (Harjajärvi ym. 2007, 11.) Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ja kirkollisen sektorin lisäksi useat kolmannen sektorin järjestöt ovat merkittäviä toimijatahoja psykososiaalisen tuen järjestämisessä (STM 2009, 23). Kriisitilanteeseen joutuneiden psyykkisestä huollosta vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon, työterveyshuollon yksikön, auttamisjärjestön tai vastaavan perustama moniammatillinen kriisiryhmä. Kriisiryhmän tehtäviä ovat muun muassa psykososiaalisen tuen ja palvelujen tarpeen arviointiin ja palvelujen järjestämiseen osallistuminen, aktiivinen yhteydenpito uhreihin, psyykkinen ensihoito ja tarvittaessa lääketieteellisen hoidon piiriin ohjaaminen sekä jälkihoitoon liittyvien tilaisuuksien järjestäminen uhreille ja auttajille. (STM 2009, 20.) Tällaisia tilaisuuksia ovat muun muassa psykologinen defusing ja debriefing. Psykologinen defusing eli purkukeskustelu on pienryhmäprosessi, joka käynnistetään traumaattisen tilanteen jälkeen niin pian kuin mahdollista. Defusingin tarkoituksena on tarjota mahdollisuus välittömään kokemusten, mielikuvien ja tunnelatauksen purkuun. Defusingin seurauksena joko psykologisen jälkipuinnin tarve eliminoituu tai sitten saadaan vahvistus sen
23 23 järjestämisen tarpeellisuudesta. (Nurmi 2009, ) Debriefingin eli psykologisen jälkipuinnin tarkoituksena on rakentaa tulevaisuutta ja ehkäistä tai ainakin lievittää traumaattisen tapauksen jälkivaikutuksia. Mukana olleilla on tilaisuus nimetä tunteensa ja mahdollisuus kokemusten, aistimusten ja mielikuvien purkuun. Debriefing-istunnossa kootaan traumaattisen tapahtuman osaset yhteen paikalla olleiden tai tapahtumaan muuten olennaisesti liittyneiden kertomana. (Nurmi 2009, ) Psykososiaaliseen tukeen ja palveluihin kuuluu keskeisenä osana monimuotoinen sosiaalityö ja -palvelut psyykkisen ensiavun rinnalla. Sosiaalitoimen keskeisimmät tehtävät onnettomuuksissa ja muissa traumaattisissa tilanteissa ovat järjestää välittömästi tilapäinen majoitus, muonitus ja vaateapu niitä tarvitseville, huolehtia lastensuojelullisista tehtävistä ja koordinoida toimintaa muiden sosiaalipalveluja järjestävien tahojen kanssa. (STM 2009, 17.) Kirkon henkinen huolto on osa psykososiaalista tukea ja palvelua. Kirkon tehtävänä on yksilö-, perhe- ja ryhmätyö, surutyön tukeminen, rituaaliset palvelut eli kirkolliset toimitukset ja sielunhoidolliset palvelut. Suuronnettomuustilanteissa kirkko toimii osana valtakunnallista pelastustoimintaa. Poikkeusoloissa ja kriisitilanteissa kirkon tehtäviin sisältyy hengellinen toiminta, vainajien huolto ja jälkihoito onnettomuuden jälkeen. (Samulin 2007a, 158.) Suomessa on ainutlaatuinen akuutin kriisityön toimintamalli onnettomuuksien ja muiden äkillisten järkyttävien tapahtumien varalle. Koko maan kattava paikallisten kriisiryhmien verkosto, joka toimii pääosin terveyskeskusten yhteydessä, antaa psykososiaalista tukea ja palveluja traumaattisten tapahtumien uhreille joko välittömästi tai kolmen vuorokauden sisällä tapahtuneesta. Päähuomio kriisiryhmien toiminnassa kohdistuu niin sanottuihin arkielämän traumaattisiin tapahtumiin, mutta työ kattaa myös suuronnettomuustilanteet. Tiettävästi missään muualla maailmassa ei ole vastaavaa kriisiryhmien verkostoa nimenomaan arkielämän traumaattisia tapahtumia ajatellen. (Saari & Hynninen 2010, 43.) Suuronnettomuustilanteissa paikallisten ryhmien tueksi voidaan
24 24 hälyttää Suomen Punaisen Ristin psykologien suuronnettomuusryhmä (STM 2009, 24.) Vuonna 2005 maassamme 75 prosentissa kunnista toimi oma kriisiryhmä. Sen lisäksi 14 prosenttia kunnista osti psykososiaalisen kriisityön palvelut toiselta kunnalta, kriisikeskukselta tai sairaanhoitopiiriltä. Siten psykososiaalisen kriisityön oli organisoinut 89 prosenttia kunnista. (Hynninen & Upanne 2006, 16.) Lisäksi Suomessa toimii 17 Suomen Mielenterveysseuran kriisikeskusta ja muutama kunnallinen kriisikeskus (Saari & Hynninen 2010, 44). Vain alle puolet (45,6%) kunnista oli järjestänyt kriisipäivystyksen myös virka-ajan ulkopuolelle. Useimmin kriisiryhmien apua on tarvittu itsemurhatapauksissa, äkillisissä (luonnollisissa) kuolemissa ja liikenneonnettomuuksien yhteydessä. Väkivaltatilanteet, läheltä piti tilanteet ja muut onnettomuudet tulevat seuraavina. (Hynninen & Upanne 2006, 20, 28.) Suomessa vuonna 2005 välitöntä henkistä ensiapua ensimmäisen vuorokauden sisällä traumaattisesta tapahtumasta oli saatavilla 56 prosentissa kunnista. Koko maassa tyypillinen tilanne vuonna 2002 oli se, että kriisiryhmän toimintaan ei kuulunut välitön henkinen ensiapu, mutta kylläkin psykologien toteuttama jälkipuinti, jälkipuinnin seuranta ja jatkohoitoon ohjaus. (Hynninen & Upanne 2006, 21, 35.) Kelan tutkimuksen mukaan Konginkankaan suuronnettomuudessa välitöntä henkistä ensiapua vaille oli jäänyt noin neljännes. Väliinputoajia välittömän henkisen avun saamisessa olivat uhrien ydinperheeseen kuulumattomat sekä lähiomaiset, jotka eivät matkustaneet sairaalaan uhrien luokse. Noin puolet kaikista välitöntä henkistä apua saaneista koki sen hyödylliseksi. Tyytyväisimpiä välittömiin henkisiin palveluihin olivat omaisensa menettäneet. (Kumpulainen 2006, 21.) Jyväskylän junaonnettomuuden kokeneista välitöntä henkistä ensiapua eli mahdollisuuden keskustella tapahtuneesta sai 20 kyselyyn vastaajaa (29 vastaajasta). Tähän tukeen oli tyytyväisiä 16 henkilöä. Annettu kritiikki kohdistui avun ajoitukseen ja onnettomuudesta jaetun informaation riittämättömyyteen. (Männikkö, Majava & Pernu 2001, 2374.)
25 25 Ensihoitajilla tulee olla tieto psykososiaalisen tuen järjestelyistä alueella, jotta ensihoito voi antaa tietoa ja linkittää traumaattiselle tapahtumalle altistuneet, heidän omaisensa ja läheisensä tai muut tukea tarvitsevat tarpeenmukaisesti alueen tarjolla oleviin tukipalveluihin. Kuntien kriisiryhmät ja sosiaalipäivystykset ovat tässä keskeisiä tukipalveluita. Suositeltava toimintamalli on, että ensivaiheen auttajat ottavat yhteyttä kriisiryhmään tai kunnan vastaavaan toimijaan, joka tekee yhdessä ensivaiheen auttajien kanssa tarvearvion. Jos avun hakeminen jää asianosaisten oman aktiivisuuden varaan, vain osa niistä, jotka tarvitsisivat apua, sitä hakevat ja silloinkin yleensä myöhään. (STM 2009, ) Näin säästetään uhreja ja läheisiä voimia vievältä yhteystietojen etsimiseltä (Palosaari 2007, 158). Harjajärvi ym. (2007, 44) ovat tutkineet Aasian luonnonkatastrofiin joutuneita henkilöitä. Järjestelmää, jossa onnettomuuteen joutuneeseen otetaan aktiivisesti yhteyttä, pidettiin vastaajien joukossa ylivoimaisesti parhaana tapana auttaa onnettomuuteen joutuneita selviytymään. Asiaa perusteltiin sillä, että onnettomuuden kokenut on sellaisessa kaaoksessa, ettei välttämättä edes ymmärrä omaa tilannettaan. Ensimmäinen yhteydenotto olisi syytä tehdä viiveettä onnettomuuden jälkeen. Kriisiapua toivottiin järjestettävän tarvittavalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja yhteydenotto toivottiin uusittavan parin viikon jälkeen. Vastaajat toivoivat, että heti ensimmäisen yhteydenoton yhteydessä onnettomuuden uhri varustettaisiin tiedolla, mistä apua saa tai kenen puoleen voi myös itsenäisesti kääntyä. (Harjajärvi ym. 2007, ) Kriisin akuuttivaiheen jälkeen noin 20 % uhreista ja omaisista ohjautuu erilaisten selvitysten mukaan jatkotukiin. Kysymys voi olla seurakuntien tai mielenterveysseuran vetämistä suru- ja vertaistukiryhmistä. Varsin tavallinen jatkotuki kriisityölle on kriisiterapia tai kriisi- ja traumapsykoterapia. (Palosaari 2007, 160.)
26 26 5. POTILASOHJAUS HOITOTYÖSSÄ 5.1 Potilaan ohjaaminen Laadukas ohjaus on osa potilaan hyvää ja asianmukaista hoitoa. Potilaalla on oikeus ohjaukseen, ja hoitajalla on velvollisuus ohjata lakien, asetusten, suositusten ja ohjeiden sekä hyvien ammattikäytänteiden näkökulmat huomioiden. (Kääriäinen 2008, 10.) Ohjaus on osa ammatillista toimintaa. Ohjauksen sisältö liittyy ohjattavan tietojen ja taitojen oppimiseen sekä psykososiaaliseen tukemiseen. Ohjauksessa ohjaaja ja ohjattava selkeyttävät yhdessä ohjattavan tilannetta, jotta ohjattava voi muodostaa oman menettelytapansa ongelmien ratkaisemiseen. (Kääriäinen & Kyngäs 2005a, 253) Ohjaus määritellään potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen kontekstiin sidoksissa olevaksi, aktiiviseksi ja tavoitteelliseksi toiminnaksi, jossa potilas ja terveydenhuollon ammattilainen ovat vuorovaikutuksessa ohjaussuhteessa (Kääriäinen, Kyngäs, Ukkola & Torppa 2005b, 11). Kääriäisen ja Kynkään (2005b, 209) mukaan ohjauksella tarkoitetaan potilaan ja hoitohenkilökunnan edustajan välistä aktiivista ja tavoitteellista toimintaa, jonka tavoitteena on tiedon ja tuen avulla auttaa potilasta itsenäiseksi ja selviytyväksi. Ohjauksen tulee kohdistua asiakkaaseen kokonaisuutena ja hänelle tärkeisiin tekijöihin. Ohjauksen lähtökohtana ovat asiakkaan aikaisemmat kokemukset, tiedot ja elämäntilanne. Näin hoitajan rooli ohjauksessa on tukea, opastaa ja auttaa asiakasta. (Kääriäinen, Lahdenperä & Kyngäs 2005a, 27.) Potilaslähtöinen ohjaus on sidoksissa potilaan fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja ympäristöön liittyviin taustatekijöihin (kontekstiin). Potilailla on yksilöllisiä tietoon ja tukeen liittyviä ohjaustarpeita. Ohjaus tapahtuu kaksisuuntaisessa vuorovaikutuksessa, jolta potilaat odottavat kannustusta, kuuntelemista ja mahdollisuutta ilmaista sairauteen liittyviä tunteita. (Kääriäinen ym. 2005b, 10.) Kaksisuuntainen vuorovaikutus mahdollistaa potilaiden kysymysten esittämisen, väärinkäsitysten oikaisemisen ja tuen saamisen hoitajilta. Ohjaus toteutetaan
27 27 useimmiten suullisesti, koska vuorovaikutusta pidetään ohjauksen kulmakivenä. (Kääriäinen & Kyngäs 2005b, 211.) Kääriäisen ja Kynkään (2005a, 255) käsiteanalyysissa ohjauksen tavoitteiksi on määritelty tunteiden, asenteiden ja käyttäytymisen muutosten edistäminen, päätöksenteon oppiminen, sosiaalisten suhteiden muuttaminen sekä selviytymiskyvyn ja elämänlaadun parantaminen. Lyhyessä ajassa annetun ohjauksen minimitavoitteena on mahdollistaa potilaan selviytyminen ja itsensä hoitaminen kotona. (Kääriäinen & Kyngäs 2005b, 213) Ohjaus edellyttää ohjaajalta ammatillista vastuuta, johon kuuluvat työn filosofinen ja eettinen pohdinta sekä ohjausvalmiudet. Ohjattavan itsemääräämisoikeuden ja yksilöllisyyden kunnioittaminen sekä yksityisyyden tukeminen edellyttävät ohjaajalta työn filosofista pohdintaa. (Kääriäinen & Kyngäs 2005a, 255.) Potilasohjauksessa on keskeistä ohjattavan ja ohjaajan fyysinen, kielellinen, ajatteluun ja tunteisiin liittyvä kaksisuuntainen vuorovaikutus. Vuorovaikutus rakentuu keskustelun välineiden pohjalle, joita ovat ymmärtäminen, kohtelu, tukeminen ja yhteistyö. Kohtelu ilmenee avoimuutena, aitoutena, välittämisenä, iloisuutena ja inhimillisyytenä sekä hyväksyntänä ja ystävällisyytenä. Ymmärtäminen on kuuntelemista, empatiaa ja kysymistä. Tukemiseen kuuluvat rohkaiseminen, vahvistaminen ja auttaminen. Yhteistyö perustuu neuvotteluun. (Kääriäinen 2008, 12.) Asiakaslähtöisessä ohjauksessa hoitaja voi käyttää erilaisia ohjaustyylejä, joita ovat hyväksyvä, konfrontoiva ja katalysoiva tyyli. Kriisissä olevan ihmisen ohjaukseen sopii hyväksyvä tyyli. Hyväksyvää ohjaustyyliä käytetään tilanteissa, joissa asiakkaan tunteet ovat pinnalla tai hän tarvitsee varmistusta asioille. Hoitajan rooli on kuunnella, hyväksyä, nyökytellä ja tukea, mutta ei osallistua muuten kuin pyytämällä tarkentamaan joitain asioita. Hoitajan tulee välttää ammattislangia ja puhua selkeästi niin, että ohjattava ymmärtää asiat. (Kääriäinen ym. 2005a, 28.)
28 28 Ohjaus vaatii ohjaajalta valmiuksia. Ohjaaja on ohjausprosessin asiantuntija, mikä edellyttää tietoa ohjattavista asioista, oppimisen periaatteista sekä ohjausmenetelmistä. (Kääriäinen & Kyngäs 2005a, 256.) Laadukkaan ohjauksen tulee pohjautua tieteellisesti tutkittuun tietoon ja vahvaan kliiniseen kokemukseen. Tämä edellyttää hoitajalta tietojen päivittämistä, jotta hän voi tarjota potilaalle asianmukaista tietoa päätöksenteon ja valintojen tueksi. (Kääriäinen 2008, 13.) Ohjaajan roolina on toimia vuorovaikutuksen käynnistäjänä, jolloin hän tarvitsee vuorovaikutus- ja johtamistaitoja. Vuorovaikutustaitoihin kuuluvat ohjattavan kehitystä edistävä ohjauksen ajoitus, suotuisan ja lämpimän ilmapiirin luominen sekä ohjausympäristön hyödyntäminen. Ohjauksen eettinen perusta on ohjattavan tieto- ja kokemustaustan, mielipiteiden sekä arvojen kunnioittamisessa. Ohjaajan kannalta on haastavaa turvata ohjattavan yksityisyys ja itsemääräämisoikeus ohjaustilanteessa, jossa ohjattavan auttaminen edellyttää hänen henkilökohtaiseen elämäänsä liittyvien asioiden käsittelyä. (Kääriäinen & Kyngäs 2005a, 256.) Kääriäisen ja Kynkään (2005b, 210) katsauksen mukaan potilaat ovat olleet pääsääntöisesti tyytyväisiä ohjaukseen silloin, kun he saivat riittävästi tietoa sairaudesta ja sen hoidosta. Tyytymättömyyttä potilaissa on aiheuttanut sisällöltään niukka ohjaus. Potilaiden ohjaustarpeet liittyvät tukeen ja tietoon. Tukea potilaat tarvitsevat omien ja omaisten tunteiden käsittelyyn. (Kääriäinen & Kyngäs 2005b, 210.) Riippumatta siitä, millä tavoin asiakas omaksuu asioita, keskeisten asioiden kertaaminen ohjauksen lopuksi on tärkeää. Parhaiten muistetaan ensimmäinen ja viimeinen asia, joka ohjauksessa on käyty läpi. On arvioitu, että asiakkaat muistavat 75% näkemästään, 10% kuulemastaan ja 90% tiedosta, mitä he ovat saaneet sekä näkö- että kuuloaistin välityksellä. (Kääriäinen ym. 2005a, 28.) 5.2 Kirjallinen ohje Potilaan ohjaus on oleellinen osa hyvää hoitoa ja sitä toteutetaan monin eri tavoin. Ohjauksen toteuttamisessa käytetään hyvin yleisesti kirjallista potilasohjausmateriaalia. Potilasohjauksen tavoitteena on lisätä potilaan omia
LIITE 2: Traumaattisessa kriisissä olevan ihmisen kohtaaminen ensihoidossa. Piia Latvala
LIITE 2: Traumaattisessa kriisissä olevan ihmisen kohtaaminen ensihoidossa Piia Latvala Traumaattinen kriisi äkillinen, yllätyksellinen, epätavallisen voimakas tapahtuma, joka tuottaisi huomattavaa kärsimystä
LisätiedotT U I J A H E L L S T E N
TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat
LisätiedotMiten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016
Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Uudenlaisen kriisityön alkuvaihe Ajoittuu 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkupuolelle
LisätiedotKriisin psykososiaaliset
Kriisin psykososiaaliset vaikutukset Tove Sundman johtaja Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys Psykososiaalinen tuki Psykososiaalinen tuki ja palvelut on kattotermi koko sille toiminnalle, jota järjestetään
LisätiedotKRIISISTÄ SELVIYTYMINEN Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys
KRIISISTÄ SELVIYTYMINEN 11.1.2017 Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys SISÄLTÖ PSYKOSOSIAALINEN TUKI TRAUMAATTINEN KRIISI TRAUMAATTISEN
LisätiedotKriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari
Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi
LisätiedotPääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset
Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Riikka Vikström, Helsingin sosiaali-ja
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotItsemurhan tehneen läheisellä on oikeus
Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset
LisätiedotLÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO
LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta
LisätiedotSalli Saari, Dosentti, psykologi Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta
Salli Saari, Dosentti, psykologi Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta 13.9.2013 Ennustamattomuus Tapahtuu yht äkkiää, odottamatta Kontrolloimattomuus Omalla käyttäytymisellä tai toiminnalla
LisätiedotSalli Saari Dosentti, kriisipsykologi OODI-KAHVILA TAPIOLA
Salli Saari Dosentti, kriisipsykologi OODI-KAHVILA TAPIOLA 16.4.2016 Lapuan patruunatehtaan räjähdys 1976 40 kuoli Ei varsinaisesti mitään järjestettyä kriisiapua Lastenlinnan ryhmä Soili Kajasteen johdolla
LisätiedotDefusing-osaamisesta on hyötyä
Defusing-osaamisesta on hyötyä Inka Poikela 21.10.2017 Psykososiaalisen tuen tarve näkyväksi Erilaiset kriisitilanteet Suomessa ja ulkomailla Sodat Suuronnettomuudet ja muut kriisitilanteet Suomessa 1990-luvun
LisätiedotKeski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI
Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.
LisätiedotKriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa
Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa Salli Saari YTHS, Helsinki-Espoon
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotHeräteinfo henkiseen tukeen
Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.
LisätiedotMUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015
MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai
LisätiedotTuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen
Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä
LisätiedotHeikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?
Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset
LisätiedotAlkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11
Sisällys Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11 Johdanto 15 1. Kriisi luonnollinen osa elämää 19 Lähimmäisen kohtaaminen 21 Mitä tarkoittaa terve ja sairas? 25 Uutta tietoa vaiko vanhaa? 28 Vankkaa
LisätiedotKYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016
KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen
LisätiedotNuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön
Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?
LisätiedotSalli Saari, dosentti, kriisipsykologi Älä riko hoitajaasi - työsuojelun teemaseminaari
Salli Saari, dosentti, kriisipsykologi Älä riko hoitajaasi - työsuojelun teemaseminaari 29.10.2018 Ennustamattomuus Tapahtuu yht äkkiää, odottamatta Kontrolloimattomuus Omalla käyttäytymisellä tai toiminnalla
LisätiedotHoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli
Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi 2017 Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 1 Taustaa Istanbulin sopimus Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan
LisätiedotKuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin
Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On
LisätiedotPäiväkirurgian koulutuspäivä 18.4.08 / Pori. Satu Rauta, perioperatiivisen hoitotyön kliininen asiantuntija Hus, Hyks Operatiivinen tulosyksikkö
Päiväkirurgian koulutuspäivä / Pori Satu Rauta, perioperatiivisen hoitotyön kliininen asiantuntija Hus, Hyks Operatiivinen tulosyksikkö Esityksen sisältö Mitä ohjaus on? Miten ohjausta on hoitotieteessä
LisätiedotKuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy
Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä
LisätiedotSuomen Mielenterveysseura
Kriisi Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-22-1 Paino: Grano 2015
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotTRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin
TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 Trapu -toimintamalli työhyvinvointisuunnittelija
LisätiedotKriisin kohtaaminen, kriisireaktiot ja kriisissä olevan tukeminen
Kriisin kohtaaminen, kriisireaktiot ja kriisissä olevan tukeminen Yhdessä omaishoidon äärellä Omaishoitajan hyvinvointi seminaari 17.10.2018, Laurea-ammattikorkeakoulu Sointu Silvola, johtava kriisityöntekijä
LisätiedotNaisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen
Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA -verkostohanke VOIKUKKIA 2012 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja
LisätiedotLapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa
Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.5.2012 Kuva Google.com Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen
LisätiedotSINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276
SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään
LisätiedotKriisityön organisointi opiskelijoita koskettavissa suuronnettomuuksissa
Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Kriisityön organisointi opiskelijoita koskettavissa suuronnettomuuksissa Salli Saari
LisätiedotJotain vakavaa on tapahtunut Kriisin johtaminen kunnassa
Jotain vakavaa on tapahtunut Kriisin johtaminen kunnassa Lahden tiedepäivä 29.11.2011 Maarit Pedak VTM ja KTM maarit.pedak@helsinki.fi Yhteisökriisit ja katastrofit julkishallinto mukana (Boin, Hart t,
LisätiedotPsyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa
Psyykkinen trauma ja sen vaikutukset uhrin käyttäytymiseen rikosprosessissa Uhrin kohtaaminen rikosprosessissa koulutus Heli Heinjoki, kriisityön kehittämispäällikkö, kriisi- ja traumapsykoterapeutti Hannaleena
LisätiedotHautajaiset osana suruprosessia
Hautajaiset osana suruprosessia Anja Terkamo-Moisio, TtT, Suomalaisen kuolemantutkimuksen seura (SKTS) Hautaustoimen koulutus- ja neuvottelupäivät 5.9.2019, Turku Monia käsityksiä surusta Kiintymyksestä
LisätiedotKriisitilanne opiskelijayhteisössä - jälkihoito. Anu Morikawa, Aalto-pappi Laura Mäntylä, Helsingin yliopistolaisten pappi 26.1.
Kriisitilanne opiskelijayhteisössä - jälkihoito Anu Morikawa, Aalto-pappi Laura Mäntylä, Helsingin yliopistolaisten pappi 26.1.2018 Kriittinen tapahtuma Mikä tahansa tilanne, joka aiheuttaa voimakkaan
LisätiedotLataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila
Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston
LisätiedotDefusing Näin IUPL:lla
Defusing 16.11.2012 Näin IUPL:lla MIKSI Debriefing-prosessi on erityisesti kehitetty estämään tai lieventämään rankoissa olosuhteissa työskentelevien ihmisten riskiä saada traumaperäinen stressihäiriö
Lisätiedot1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset
1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi
LisätiedotKv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille
Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Oppaan taustaa Katja Kiviharju, Kriisit pöydälle -opas vuonna 2000 Tarve päivitetylle oppaalle
LisätiedotPuolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo
Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa
LisätiedotTyökaluja elämän kriiseistä selviämiseen. Turussa 20.11.2010
Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen Turussa 20.11.2010 ja miten ansainneesi edes luulet sen, että aina saat suotuisat tuulet? Mitä tarkoittaa kriisi Kriisillä tarkoitetaan äkillistä muutosta ihmisen
LisätiedotNaturalistinen ihmiskäsitys
IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole
LisätiedotElämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti
Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut
LisätiedotVertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015
Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...
LisätiedotTUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen
TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä
LisätiedotAjatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat
Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta
LisätiedotJälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua. Osviitta Annukka Häkämies
Jälkipuinnista, debriefingistä kriisiapua Osviitta 11.1.2017 Annukka Häkämies TRAUMA IHMISEN SIETOKYVYN RAJOILLA LIIKKUVA, JOSKUS MYÖS SEN YLITTÄVÄ TAPAHTUMA, JOHON LIITTYY TUHOUTUMISEN JA KUOLEMAN PELKOA.
LisätiedotHyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1
Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotMaahanmuuton prosessi ja stressi
Maahanmuuton prosessi ja stressi Tavoite: Käydä läpi maahanmuuton psyykkistä prosessia, stressiin vaikuttavia tekijöitä ja selviämiskeinoja. Normalisoida kuormittavia tilanteita ja keskustella niistä.
LisätiedotOmaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö
Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten
LisätiedotMaahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia
Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä
LisätiedotKeskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti
Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g
LisätiedotYtimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
LisätiedotTyökaluja kriisitilanteiden käsittelyyn
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,
LisätiedotTukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille
Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille 24.4.2018 Suvi Piironen Asiantuntija Suomen Mielenterveysseura, SOS-kriisikeskus Maahanmuuttajataustaisille
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotTyökaluja haastavien tunteiden käsittelyyn
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,
LisätiedotSä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa
Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Tarja Janhunen Psykologi, työnohjaaja Psykologipalvelu MIELLE Koti ja perhe Koti on paikka, jossa on läheisiä ja luotettavia ihmisiä, joilta hakee (ja
LisätiedotMaaseudun turvaverkko-hanke
Maaseudun turvaverkko-hanke 2018-2020 Verkostokriisityö Koulutukset Kriisiapu Popup kriisikeskus Tapahtumat Viestintä Maaseudun turvaverkko-hanke Pohjois-Savon maaseutuyrittäjiin, maaseudun asukkaisiin
LisätiedotTAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -
TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TURVAKOTI Perustettu v.1984 Tampereelle Petsamon kaupunginosaan (ensikoti v.1951) 7 perhepaikkaa Ympärivuorokautinen kriisipäivystys / puhelinneuvonta
LisätiedotTämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.
Lukijalle Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi. Tavoitteena on mahdollistaa opiskelijalle onnistunut työpaikalla
LisätiedotETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI
ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.
LisätiedotPOTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen
POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA 2017 2021 Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen Tavoitteet vuoteen 2021 mennessä Potilas- ja asiakasturvallisuus näkyy rakenteissa ja käytännön toiminnassa.
LisätiedotKyselyyn vastanneita oli 79. Kyselyyn osallistuneet / Kyselystä poistuneet
Kysely uhrille 2018 Kyselyyn vastanneita oli 79. Kyselyyn osallistuneet / Kyselystä poistuneet 60 79 Ikäsi? Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma oli laaja, suurin osa kyselyyn vastanneista oli alle 20-vuotiaita.
LisätiedotOHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI
OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1
LisätiedotKuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta
Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,
LisätiedotTeksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.
Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:
LisätiedotVuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja,
Vuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja, Oulun Yliopisto Yhteys on työn perusta Auttaminen perustuu
LisätiedotPäihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä
Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen
LisätiedotKuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta
Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri
LisätiedotI osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh
I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan
LisätiedotHAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN
HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot
LisätiedotItsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa
Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Päihde- ja mielenterveyspäivät Tamperetalo 12.10.2011 Vt. Toiminnanjohtaja Karolina Bechinsky Sivu 1 Organisaatio Kattojärjestönä
LisätiedotKASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS
TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
Lisätiedot#lupakertoa - asennekysely
#lupakertoa - asennekysely Tajua Mut! -toimintamallin #lupakertoa -kampanja rohkaisi nuoria pyytämään apua ilman häpeää tai pelkoa. Kampanjan yhteydessä toteutettiin avoin asennekysely. Kysely selvitti
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotKoulutus ja osaaminen. Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia?
Koulutus ja osaaminen Kuinka ja mitä virheistä voidaan oppia? Koulutus ja osaaminen Kommunikointi virheen sattuessa Mitä johtopäätöksiä tai toiminnan muutoksia virheen rakentava käsittely saa aikaan? Mitkä
LisätiedotOmaishoitajuus erikoissairaanhoidossa
Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotIrja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys
Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma
LisätiedotMuistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa
LisätiedotONKO MEILLÄ KRIISINSIETOKYKYÄ? - psykologinen näkökulma kriisinsietokykyyn
SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO FinnSec-messut Helsinki 18.11.2015 ONKO MEILLÄ KRIISINSIETOKYKYÄ? - psykologinen näkökulma kriisinsietokykyyn Eija Palosaari Kriisi-, trauma- ja katastrofipsykologian asiantuntija
LisätiedotPuhetta elämästä -kortit
Puhetta elämästä -kortit Palliatiivisen talon Puhetta elämästä -kortit Pelin kulku Kortteja voi nostaa yksi kerrallaan satunnaisesti tai voi valita käyttöön pelkästään tietyn kategorian kortit. Kukin osallistuja
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
LisätiedotLapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.
Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.2012 Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen kyky hahmottaa
LisätiedotOppaan taustaa. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille
Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Oppaan taustaa Katja Kiviharju, Kriisit pöydälle -opas vuonna 2000 Tarve päivitetylle oppaalle
LisätiedotMUUTOKSEN PSYKOLOGIA. ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi STRESSIPÄIVÄ 24.5.
MUUTOKSEN PSYKOLOGIA ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi Puheenvuoron teemoja 1. Motivaatio ja muutos - Miten tukea asiakkaan motivaatiota
LisätiedotNäkökulmia surun kohtaamiseen
Näkökulmia surun kohtaamiseen 1 Psyykkisen kriisin kuvaus läheisen ihmisen kuoleman jälkeen (esim. Cullberg 1973) shokkivaihe (muutamasta sekunnista muutamaan päivään) reaktiovaihe (muutama kuukausi) korjaamisvaihe
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotSepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija
Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä
LisätiedotOmaiset ja kuntoutumisprosessi
Omaiset ja kuntoutumisprosessi -omaiset tukena vai jarruna Merja Latva-Mäenpää Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry Lähdeaineistoa alustukseen Leif Berg ja Monica Johansson, Uudenmaan omaisyhdistys,
Lisätiedot