EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Istuntoasiakirja 2009 LOPULLINEN A6-0023/ * MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston päätökseksi maaseudun kehittämistä koskevista yhteisön strategisista suuntaviivoista (KOM(2005)0304 C6-0349/ /0129(CNS)) Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta Esittelijä: Mairead McGuinness RR\ doc PE v02-00

2 PR_CNS_art51am Lainsäädäntömenettelyistä käytettävät symbolit * Kuulemismenettely yksinkertainen enemmistö **I Yhteistoimintamenettely (ensimmäinen käsittely) yksinkertainen enemmistö **II Yhteistoimintamenettely (toinen käsittely) yksinkertainen enemmistö yhteisen kannan hyväksymiseksi parlamentin jäsenten enemmistö yhteisen kannan hylkäämiseksi tai tarkistamiseksi *** Hyväksyntämenettely parlamentin jäsenten enemmistö lukuun ottamatta EY-sopimuksen 105, 107, 161 ja 300 artiklassa ja EU-sopimuksen 7 artiklassa tarkoitettuja tapauksia ***I Yhteispäätösmenettely (ensimmäinen käsittely) yksinkertainen enemmistö ***II Yhteispäätösmenettely (toinen käsittely) yksinkertainen enemmistö yhteisen kannan hyväksymiseksi parlamentin jäsenten enemmistö yhteisen kannan hylkäämiseksi tai tarkistamiseksi ***III Yhteispäätösmenettely (kolmas käsittely) yksinkertainen enemmistö yhteisen tekstin hyväksymiseksi (Ilmoitettu menettely perustuu komission esittämään oikeusperustaan.) Tarkistukset säädösehdotukseen Parlamentin tarkistukset merkitään lihavoidulla kursiivilla. Pelkkää kursivointia käytetään kiinnittämään asiasta vastaavien yksiköiden huomio sellaisiin säädösehdotuksen osiin, jotka ehdotetaan korjattavaksi lopullisessa tekstissä (esimerkiksi selvästi virheelliset tai kyseisestä kieliversiosta pois jääneet kohdat). Korjausehdotusten hyväksymisestä päättävät asiasta vastaavat yksiköt. PE v /66 RR\ doc

3 SISÄLTÖ Sivu LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI 5 PERUSTELUT ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO ASIAN KÄSITTELY RR\ doc 3/66 PE v02-00

4 PE v /66 RR\ doc

5 LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI ehdotuksesta neuvoston päätökseksi maaseudun kehittämistä koskevista yhteisön strategisista suuntaviivoista (KOM(2005)0304 C6-0349/ /0129(CNS)) (Kuulemismenettely) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2005)0304) 1, ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 37 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6-0349/2005), ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan, ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön ja aluekehitysvaliokunnan lausunnon (A6-0023/2006), 1. hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna; 2. pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti; 3. pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta; 4. pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen; 5. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle. Komission teksti Parlamentin tarkistukset Tarkistus 1 Johdanto-osan 1 a kappale (uusi) (1 a) Yhteisön strategisissa suuntaviivoissa otetaan huomioon maatalouden monitoimintainen tehtävä ja laajentuneen EU:n alueiden väliset suuret erot, mikä edellyttää jäsenvaltioilta joustavuutta 1 Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä. RR\ doc 5/66 PE v02-00

6 maaseudun kehittämisohjelmien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tarkistus 2 Johdanto-osan 2 kappale (2) Strategisissa suuntaviivoissa määritellään yhteisön ensisijaisten tavoitteiden toteutumisen kannalta tärkeät alat erityisesti Göteborgin kestävän kehityksen tavoitteiden sekä kasvun ja työllisyyden edistämiseen tähtäävän Lissabonin uudistetun strategian osalta. (2) Näissä strategisissa suuntaviivoissa on määriteltävä yhteisön ensisijaisten tavoitteiden toteutumisen kannalta tärkeät alat erityisesti Göteborgin kestävän kehityksen tavoitteiden sekä kasvun ja työllisyyden edistämiseen tähtäävän Lissabonin uudistetun strategian osalta siten, että otetaan myös huomioon uuden YMP:n tarpeet ja EU:n kansainvälisistä neuvotteluista seuraava kehitys. Tarkistus 3 Johdanto-osan 2 a kappale (uusi) (2 a) Naisten pääsyn helpottaminen työmarkkinoille on oltava läpäisevänä periaatteena painopisteenä liitteessä lueteltujen strategisten suuntaviivojen soveltamisessa. Sukupuolinäkökulman tukeminen ei saa rajoittua toimintalinjan 3 toimien soveltamiseen. Tarkistus 4 Liite, 1 kohta, 2 alakohta, 4 luetelmakohta tukea uuden markkinasuuntautuneen yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanoa ja siihen liittyvää rakenteiden uudistamista vanhoissa ja uusissa jäsenvaltioissa. tukea uuden markkinasuuntautuneen yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanoa ja siihen liittyvää rakenteiden uudistamista vanhoissa ja uusissa jäsenvaltioissa sekä ottaa huomioon kuluttajien odotukset terveys-, turvallisuusja laatukysymyksissä. PE v /66 RR\ doc

7 Tarkistus 5 Liite, 1 kohta, 2 alakohta, 4 a luetelmakohta (uusi) varmistaa jatkuvuus nykyisten maaseudun kehittämisohjelmien ja vuonna 2007 käynnistyvien ohjelmien välillä. Vaikka neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1698/2005 mainitaan tarve hyväksyä sääntöjä, jotta helpotetaan siirtymistä nykyisestä tukijärjestelmästä uuteen maaseudun kehittämisen tukijärjestelmään, suuntaviivoissa olisi myös keskityttävä tarvittavaan jatkuvuuteen käynnissä olevien ohjelmien ja laadittavien ohjelmien välillä. Tarkistus 6 Liite, 2.1 kohta, otsikko Yhteinen maatalouspolitiikka ja maaseudun kehittäminen Maaseudun kehittäminen yhteisen maatalouspolitiikan puitteissa Tarkistus 7 Liite, 2.1 kohta, 1 alakohta Maatalous on edelleen suurin maaseutualueiden käyttäjä ja tärkein tekijä maaseudun ja ympäristön laadun kannalta. Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) ja maaseudun kehittämisen merkitys on kasvanut Euroopan unionin viimeisimmän laajentumisen myötä. Maatalous on edelleen suurin maaseutualueiden käyttäjä ja tärkein tekijä maaseudun ja ympäristön laadun kannalta. Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) ensimmäisen pilarin ja maaseudun kehittämisen merkitys on kasvanut Euroopan unionin viimeisimmän laajentumisen myötä. Tarkistus 8 Liite, 2.1 kohta, 2 alakohta Ilman YMP:n kahta pilaria eli markkinapolitiikkaa ja maaseudun kehittämistä monet Euroopan maaseutualueet kärsisivät yhä lisääntyvistä taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristöön liittyvistä ongelmista. Eurooppalainen maatalousmalli heijastaa maatalouden Ilman YMP:n kahta pilaria eli markkinapolitiikkaa ja maaseudun kehittämistä monet Euroopan maaseutualueet kärsisivät yhä lisääntyvistä taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristöön liittyvistä ongelmista. Eurooppalainen maatalousmalli heijastaa maatalouden RR\ doc 7/66 PE v02-00

8 moniulotteista roolia maisemien, elintarvikkeiden sekä kulttuuri- ja luonnonperinnön rikkauden ja monimuotoisuuden takaajana. moniulotteista roolia maisemien, elintarvikkeiden sekä kulttuuri- ja luonnonperinnön rikkauden ja monimuotoisuuden takaajana ja mukautuu näin uusiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, joita ovat laatutuotteet, elintarviketurvallisuus, vihreä matkailu, luonnonperinnön hyödyntäminen ja vaihtoehtoiset energialähteet. Tarkistus 9 Liite, 2.2 kohta Vuosina 2003 ja 2004 toteutetut YMPuudistukset vauhdittivat merkittävästi pyrkimyksiä parantaa EU:n maatalouden kilpailukykyä ja edistää sen kestävää kehitystä. Ne myös loivat puitteet tuleville uudistuksille. Euroopan maatalouden kilpailukyky on parantunut perättäisten uudistusten ansiosta, kun hintatukitakuita alennettiin. Tuotantomääristä riippumattomien suorien tukien käyttöönotto kannustaa viljelijöitä vastaamaan markkinasignaaleihin, jotka syntyvät kuluttajien kysynnän perusteella eivätkä suuriin tuotantomääriin tähtäävien poliittisten kannustimien vuoksi. Kun sovelletaan täydentäviä ehtoja eli ympäristöä, elintarvikkeiden turvallisuutta sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevia vaatimuksia, kuluttajien luottamus paranee ja maanviljelyksen ympäristöllisesti kestävä kehitys edistyy. Vuosina 2003 ja 2004 toteutetut YMPuudistukset vauhdittivat merkittävästi pyrkimyksiä parantaa EU:n maatalouden alueellista ja paikallista kilpailukykyä ja edistää sen kestävää kehitystä. Ne myös loivat puitteet tuleville uudistuksille. Euroopan maatalouden kilpailukyky on parantunut perättäisten uudistusten ansiosta, kun hintatukitakuita alennettiin. Tuotantomääristä riippumattomien suorien tukien käyttöönotto kannustaa viljelijöitä vastaamaan markkinasignaaleihin, jotka syntyvät kuluttajien kysynnän ja yhteiskunnan tarpeiden perusteella eivätkä suuriin tuotantomääriin tähtäävien poliittisten kannustimien ja tehomaatalouden harjoittamisen vuoksi. Kun sovelletaan täydentäviä ehtoja eli ympäristöä, elintarvikkeiden turvallisuutta sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevia vaatimuksia, kuluttajien luottamus paranee ja maanviljelyksen ympäristöllisesti kestävä kehitys edistyy. Tarkistus 10 Liite, 2.3 kohta, 1 alakohta Tulevassa maaseudun kehittämispolitiikassa keskitytään kolmeen avainalueeseen: elintarviketalous, ympäristö sekä Tulevassa maaseudun kehittämispolitiikassa keskitytään kolmeen avainalueeseen: maatalous, elintarvikkeiden jalostus, PE v /66 RR\ doc

9 maaseudun elinkeinot ja väestö laajemmin käsitettynä. Uuden sukupolven maaseudun kehittämisstrategiat ja -ohjelmat laaditaan toimintalinjojen ympärille. Näitä ovat maa-, metsä- ja elintarviketalouden kilpailukykyä koskeva toimintalinja, ympäristöä ja maankäyttöä koskeva toimintalinja sekä maaseutualueiden elämänlaadun parantamista ja taloudellisen toiminnan monipuolistamista koskeva toimintalinja. ympäristö sekä maaseudun elinkeinot ja väestö laajemmin käsitettynä. Uuden sukupolven maaseudun kehittämisstrategiat ja -ohjelmat laaditaan toimintalinjojen ympärille. Näitä ovat maa-, metsä- ja elintarviketalouden kilpailukykyä koskeva toimintalinja, ympäristöä ja maankäyttöä koskeva toimintalinja sekä maaseutualueiden elämänlaadun parantamista ja taloudellisen toiminnan monipuolistamista koskeva toimintalinja. Maaseudun kehittämisessä on vahvistettava ennen kaikkea myös alueellista markkinointia harjoittavien maatilojen ja käsityöläisten kilpailukykyä eikä pelkästään teollista toimintaa. Tarkistus 11 Liite, 2.4 kohta, 1 alakohta Maaseutualueille on ominaista, että olosuhteet ovat erittäin moninaiset: esimerkiksi syrjäiset maaseutualueet kärsivät väestökadosta ja taantuvat, kun taas kaupunkien lähialueet joutuvat kaupunkikeskusten aiheuttaman yhä suuremman paineen kohteeksi. Maaseutualueille on ominaista, että olosuhteet ovat erittäin moninaiset: esimerkiksi syrjäiset maaseutualueet, vuoristoalueet ja epäsuotuisat alueet kärsivät väestökadosta ja taantuvat, kun taas kaupunkien lähialueet joutuvat kaupunkikeskusten aiheuttaman yhä suuremman paineen kohteeksi, minkä vuoksi tarvitaan eritytettyjä maaseudun kehittämisstrategioita. Tarkistus 12 Liite, 2.4 kohta, 2 alakohta OECD:n väestötiheyteen perustuvan määritelmän mukaan 25 jäsenvaltion EU:n pinta-alasta on maaseutualuetta 92 prosenttia. Lisäksi 19 prosenttia väestöstä asuu maaseutuvoittoisilla alueilla ja 37 prosenttia sellaisilla alueilla, joista huomattava osa on maaseutualuetta. Nämä alueet tuottavat 45 prosenttia EU:n bruttoarvonlisästä ja työllistävät 53 prosenttia väestöstä, mutta ovat monilla sosioekonomisilla ja myös rakenteellisilla indikaattoreilla mitattuna jäljessä ei- OECD:n väestötiheyteen perustuvan määritelmän mukaan 25 jäsenvaltion EU:n pinta-alasta on maaseutualuetta 92 prosenttia. Lisäksi 19 prosenttia väestöstä asuu maaseutuvoittoisilla alueilla ja 37 prosenttia sellaisilla alueilla, joista huomattava osa on maaseutualuetta. Nämä alueet tuottavat 45 prosenttia EU:n bruttoarvonlisästä ja työllistävät 53 prosenttia väestöstä, mutta ovat monilla sosioekonomisilla ja myös rakenteellisilla indikaattoreilla mitattuna jäljessä ei- RR\ doc 9/66 PE v02-00

10 maaseutualueita. Tulot asukasta kohden ovat maaseutualueilla noin kolmanneksen alhaisemmat ja naisten työllisyysaste pienempi. Palveluala ei ole niin kehittynyt ja korkeakoulutuksen saaneita asukkaita on vähemmän, kuten myös niitä kotitalouksia, joilla on Internetin laajakaistayhteys. Joillakin maaseutualueilla ongelmana on kaukainen ja syrjäinen sijainti. Nämä haittatekijät näyttävät voimistuvan maaseutuvoittoisilla alueilla, vaikka koko EU:n tasolla yleiskuva voi vaihdella suuresti jäsenvaltioittain. Mahdollisuuksien, kontaktien ja koulutustarjonnan puute ovat erityisesti syrjäisimpien maaseutualueiden naisten ja nuorten ongelma. maaseutualueita. Tulot asukasta kohden ovat maaseutualueilla noin kolmanneksen alhaisemmat ja naisten työllisyysaste pienempi. Palveluala ei ole niin kehittynyt ja korkeakoulutuksen saaneita asukkaita on vähemmän, kuten myös niitä kotitalouksia, joilla on Internetin laajakaistayhteys. Joillakin maaseutualueilla ongelmana on kaukainen ja syrjäinen sijainti. Nämä haittatekijät näyttävät voimistuvan maaseutuvoittoisilla alueilla ja syrjäisimmillä alueilla, joissa tiloille on ominaista eristyneisyys, pieni koko ja tuotannon vähäinen erikoistuminen ja joita haittaavat vaikeat ilmasto-olosuhteet. Mahdollisuuksien, kontaktien ja koulutustarjonnan puute ovat erityisesti syrjäisimpien maaseutualueiden naisten ja nuorten ongelma. EY:n perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdan mukainen lisäys ja sopii yhteen Lissabonin strategian elvyttämisen kanssa. Tarkistus 13 Liite, 2.4 kohta, 2 alakohta, 6 alaviite OECD:n määritelmä perustuu siihen, miten suuri osa väestöstä asuu jollakin NUTS 3 -alueella maaseutumaisissa kunnissa, joissa on alle 150 asukasta/km². Ks. Laajennettu vaikutusten arviointi, SEK(2004) 931. Tämä on ainoa kansainvälisestä hyväksytty maaseutualueen määritelmä. Joissakin tapauksissa määritelmässä ei kuitenkaan oteta täysin huomioon tiheämmin asutettujen maaseutualueiden väestöä erityisesti kaupunkien lähialueilla. OECD:n määritelmä perustuu siihen, miten suuri osa väestöstä asuu jollakin NUTS 3 -alueella maaseutumaisissa kunnissa, joissa on alle 150 asukasta/km². Ks. Laajennettu vaikutusten arviointi, SEK(2004) 931. Tämä on ainoa kansainvälisestä hyväksytty maaseutualueen määritelmä. Joissakin tapauksissa määritelmässä ei kuitenkaan oteta täysin huomioon tiheämmin asutettujen maaseutualueiden väestöä erityisesti kaupunkien lähialueilla. Näiden suuntaviivojen yhteydessä OECD:n määritelmää käytetään vain tilastollisiin ja kuvaileviin tarkoituksiin. Kun otetaan huomioon tässä alaviitteessä jo kuvaillut OECD:n määritelmän puutteet, olisi myös todettava, että näiden suuntaviivojen yhteydessä määritelmää olisi käytettävä vain tilastollisiin ja kuvaileviin tarkoituksiin. PE v /66 RR\ doc

11 Tarkistus 14 Liite, 2.4 kohta, 3 alakohta Maatalouden osuus BKT:sta on 15 jäsenvaltion EU:ssa 2 prosenttia, uusissa jäsenvaltioissa 3 prosenttia ja Romaniassa ja Bulgariassa yli 10 prosenttia. Uusissa jäsenvaltioissa maatalous työllistää kolme kertaa (12 %) enemmän ihmisiä kuin vanhoissa jäsenvaltioissa (4 %). Bulgariassa ja Romaniassa maatalous työllistää huomattavasti suuremman osan väestöstä. Maatalouden osuus BKT:sta on 15 jäsenvaltion EU:ssa 2 prosenttia, uusissa jäsenvaltioissa 3 prosenttia ja Romaniassa ja Bulgariassa yli 10 prosenttia. Uusissa jäsenvaltioissa maatalous työllistää kolme kertaa (12 %) enemmän ihmisiä kuin vanhoissa jäsenvaltioissa (4 %). Bulgariassa ja Romaniassa maatalous työllistää huomattavasti suuremman osan väestöstä. Uusille jäsenvaltioille on ominaista maatalousalan rahoituksen huutava puute ja se, että tulotasoissa on valtavat tuloerot verrattuna EU:n muihin jäsenvaltioihin. Siksi on sovellettava koheesioperiaatetta myös maaseutualueilla. YMP:n toiseen pilariin kuuluvan rahoituksen lisäämisellä voidaan osittain helpottaa taakaa, jota uusien jäsenvaltioiden viljelijöille aiheutuu suorien maksujen järjestelmän asteittaisesta käyttöönottamisesta. Maaseudun kehittämistä koskeva uusi lähestymistapa, johon sisältyy muun kuin maatalustoiminnan lisääminen, tarjoaa mahdollisuuden parantaa maaseutuyhteisöjen ja myös viljelijöiden tulotasoa. Eurostatin tilastot osoittavat, että perinteiset maanviljelysalueet ovat nykyisn yhteisön köyhimpiä alueita. Tarkistus 15 Liite, 2.4 kohta, 7 a alakohta (uusi) Lisäksi on korostettava käsiteollisuuden merkitystä maaseudulla. Käsiteollisuus liittyy kaikkiin toiminta-aloihin: rakennusala, elintarvikeala, liikenne, tekstiiliala jne. Sen avulla voidaan luoda työpaikkoja, kouluttaa nuoria oppisopimusteitse, siirtää perinteistä taitotietoa ja luoda sosiaalisia yhteyksiä kaikkein syrjäisimmillä alueilla. RR\ doc 11/66 PE v02-00

12 Tarkistus 16 Liite, 2.4 kohta, 8 alakohta Käynnistäessään uudelleen Lissabonin strategian Eurooppa-neuvosto vahvisti, että Lissabonin strategia on nähtävä laajemmassa kontekstissa, jossa kestävä kehitys vastaa nykypäivän tarpeisiin vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta vastata omiin tarpeisiinsa. Uudella ohjelmakaudella on ainutkertainen mahdollisuus suunnata uudesta maaseudun kehittämisrahastosta myönnettävää tukea talouskasvun, työllisyyden ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Tässä suhteessa se on täysin yhdenmukainen kestävän kehityksen pääperiaatteista annetun julistuksen ja uudistetun Lissabonin toimintaohjelman kanssa, joilla pyritään kohdistamaan varoja siten, että Euroopasta tulee houkuttelevampi paikka sijoittajille ja työntekijöille, että osaaminen ja innovointi lisääntyy kasvun tueksi ja että uusia ja parempia työpaikkoja syntyy. Käynnistäessään uudelleen Lissabonin strategian Eurooppa-neuvosto vahvisti, että Lissabonin strategia on nähtävä laajemmassa kontekstissa, jossa kestävä kehitys vastaa nykypäivän tarpeisiin vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta vastata omiin tarpeisiinsa. Uudella ohjelmakaudella on ainutkertainen mahdollisuus suunnata uudesta maaseudun kehittämisrahastosta myönnettävää tukea talouskasvun, työllisyyden ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Tässä suhteessa se on täysin yhdenmukainen kestävän kehityksen pääperiaatteista annetun julistuksen ja uudistetun Lissabonin toimintaohjelman kanssa, joilla pyritään kohdistamaan varoja siten, että Euroopasta tulee houkuttelevampi paikka sijoittajille ja työntekijöille, että osaaminen ja innovointi lisääntyy kasvun tueksi ja että uusia ja parempia työpaikkoja syntyy. Maaseutualueet kärsivät siitä, että niiden palvelutaso ja palvelujen laatu ovat kaupunkialueita alhaisemmat. Puutteet palveluissa ja varustuksessa, kuten tieverkosto, julkinen liikenne, tietotekniikka jne., jarruttavat halukkaiden ihmisten asettumista asumaan ja työskentelemään maaseutualueille. Tarkistus 17 Liite, 2.4 kohta, 9 alakohta Maaseudun kehittämispolitiikan on autettava maaseutualueita pääsemään näihin tavoitteisiin kaudella Tämä edellyttää, että maaseutualueiden kilpailukyvyn lisäämiseen, työpaikkojen luomiseen ja innovaatioihin sovelletaan strategisempaa lähestymistapaa ja ohjelmien toteuttamiseen liittyvää hallinnointia parannetaan. Maa- ja metsätalousalalla on yhä enemmän keskityttävä ihmisiin, tietotaitoon ja pääomaan tehtäviin kaukonäköisiin Maaseudun kehittämispolitiikan on autettava maaseutualueiden ihmisiä käyttämään kykyjään viranomaistason ja kansalaisyhteiskunnan kumppanuuksien puitteissa näihin tavoitteisiin pääsemiseksi kaudella Tämä edellyttää unionilta ja jäsenvaltioilta vahvempaa strategista lähestymistapaa kolmen tavoitteen eli koheesion, kilpailukyvyn ja kestävyyden saavuttamiseksi. Näin voidaan luoda maaseudulle työpaikkoja, edistää innovointia ja tehostaa ohjelmien PE v /66 RR\ doc

13 investointeihin, kaikkia osapuolia hyödyttävien ympäristöpalvelujen uusiin toteuttamistapoihin sekä useampien ja parempien työpaikkojen luomiseen toimintoja monipuolistamalla. Nämä toimet on kohdistettava erityisesti naisiin ja nuoriin. Kun EU:n maaseutualueita autetaan hyödyntämään potentiaaliaan houkuttelevina työskentely- ja asuinpaikkoina, maaseudun kehittämispolitiikalla voidaan osaltaan edistää kestävää kehitystä Euroopan alueella. toteutukseen liittyvää hallinnointia. Maa- ja metsätalousalalla on yhä enemmän keskityttävä ihmisiin, tietotaitoon ja pääomaan tehtäviin kaukonäköisiin investointeihin, kaikkia osapuolia hyödyttävien ympäristöpalvelujen uusiin toteuttamistapoihin sekä useampien ja parempien työpaikkojen luomiseen toimintoja monipuolistamalla. Nämä toimet on kohdistettava erityisesti naisiin ja nuoriin. Kun EU:n maaseutualueita autetaan hyödyntämään potentiaaliaan houkuttelevina työskentely- ja asuinpaikkoina, maaseudun kehittämispolitiikalla voidaan osaltaan edistää kestävää kehitystä Euroopan alueella. Maaseudun kehittämiseen annettavan tuen yhteydessä on tarjottava erityisrahoitusta uusille jäsenvaltioille, jotta voidaan supistaa niiden ja EU:n vanhojen jäsenvaltioiden välistä kuilua. Koheesiotavoite ja paikallisten kumppanuuksien luominen ovat keskeisiä tekijöitä maaseudun kehittämisessä, ja siksi ne on syytä mainta tekstissä. Tarkistus 18 Liite, 3.1 kohta, Suuntaviiva, 2 alakohta Maaseudun kehittämisasetuksessa vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti näissä suuntaviivoissa määritellään yhteisön ensisijaiset tavoitteet, joissa otetaan huomioon Lissabonin ja Göteborgin Eurooppa-neuvostojen päätelmissä esitetyt keskeiset poliittiset tavoitteet. Kunkin ensisijaisten tavoitteiden ryhmän osalta esitetään avaintoimet. Jäsenvaltioiden on näiden strategisten suuntaviivojen perusteella laadittava maaseudun kehittämistä koskevat kansalliset strategiansa, jotka muodostavat viitekehyksen maaseudun kehittämisohjelmien laadintaa varten. Maaseudun kehittämisasetuksessa vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti jäljempänä olevissa strategisissa suuntaviivoissa määritellään yhteisön ensisijaiset tavoitteet asetuksen (EY) N:o 1698/ artiklan mukaisesti. Suuntaviivojen tavoitteena on yhdistää Lissabonin, Göteborgin ja Luxemburgin Eurooppa-neuvostojen päätelmissä esitetyt keskeiset poliittiset tavoitteet. Havainnollisuuden vuoksi kunkin ensisijaisten tavoitteiden ryhmän osalta esitetään avaintoimet. Jäsenvaltioiden on näiden strategisten suuntaviivojen perusteella laadittava maaseudun kehittämistä koskevat kansalliset strategiansa, jotka muodostavat viitekehyksen maaseudun RR\ doc 13/66 PE v02-00

14 kehittämisohjelmien laadintaa varten. Kansallisia maaseudun kehittämisohjelmia laatiessaan jäsenvaltiot voivat noudattaa tarvittavaa joustavuutta ja täsmentää yhteisön painopistealueita niiden mukauttamiseksi alueellaan vallitseviin erityisolosuhteisiin. Ne voivat myös tehdä uusia mukautuksia silloin, kun ne perustellaan riittävällä tavalla. Tarkistus 19 Liite, 3.1 kohta, Suuntaviiva, 2 alakohta Toimintalinjaan 1 osoitetuilla määrärahoilla on pyrittävä rakentamaan Euroopan elintarviketaloudesta vahva ja dynaaminen. On keskityttävä tiedonsiirtoon ja innovaatioihin elintarvikeketjussa ja aloilla, joilla ensisijaisesti tehdään fyysisiä ja inhimillisiä pääomainvestointeja. Toimintalinjaan 1 osoitetuilla määrärahoilla on pyrittävä rakentamaan Euroopan maataloudesta, metsätaloudesta ja elintarvikealasta vahva ja dynaaminen. On keskityttävä tiedonsiirtoon, nykyaikaistamiseen ja innovaatioihin viljelyssä sekä elintarvikeketjussa ja aloilla, joilla ensisijaisesti tehdään fyysisiä ja inhimillisiä pääomainvestointeja, mikä käsittää tieto- ja viestintätekniikan käytön ja nuorten viljelijöiden erityistarpeiden huomioonottamisen. Toimien tulee kattaa kaikki kolme alan osatekijää. Modernisointitoimien avulla viljelijöitä autetaan parantamaan tilojensa tehokkuutta ja lisäämään kilpailukykyään markkinoilla. Tämän tavoitteen saavuttamisessa keskeisellä sijalla on tieto- ja viestintätekniikka. Nuoret viljelijät tulisi asettaa etusijalle johtuen heidän roolistaan maanviljelijäväestön ikääntymisongelman helpottamisessa sekä viljelytoiminnan jatkuvuuden turvaamisessa. Tarkistus 20 Liite, 3.1 kohta, Suuntaviiva, 2 alakohta Toimintalinjaan 1 osoitetuilla määrärahoilla on pyrittävä rakentamaan Euroopan elintarviketaloudesta vahva ja dynaaminen. On keskityttävä tiedonsiirtoon ja innovaatioihin elintarvikeketjussa ja aloilla, joilla ensisijaisesti tehdään fyysisiä ja inhimillisiä pääomainvestointeja. Toimintalinjaan 1 osoitetuilla määrärahoilla on pyrittävä rakentamaan Euroopan maatalous-, metsätalous- ja elintarvikealasta vahva ja dynaaminen. On keskityttävä tiedonsiirtoon, uudenaikaistamiseen ja innovaatioihin maataloudessa, elintarvikeketjussa ja aloilla, joilla ensisijaisesti tehdään fyysisiä ja PE v /66 RR\ doc

15 inhimillisiä pääomainvestointeja, tieto- ja viestintäteknologioiden käyttö ja nuorten viljelijöiden erityistarpeiden tyydyttäminen mukaan luettuina. Toimenpiteillä on katettava alan kaikki kolme osaa. Nykyaikaistamistoimenpiteillä autetaan viljelijöitä parantamaan tilojen suoritusta ja kilpailukykyä markkinoilla. Tämän tavoitteen saavuttamisessa informaatio- ja viestintäteknologioilla on tärkeä rooli. Nuoret viljelijät olisi asetettava etusijalle, koska heidän tehtävänsä on vastata maatalousväestön ikääntymisen ongelmaan ja varmistaa toiminnan jatkuvuus. Eläintauteja koskevat kohdistetut toimenpiteet ovat oleellisen tärkeitä maatalouden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta. Vain niillä voidaan jatkossa välttää liialliset tulomenetykset ja vahingot. Tarkistus 21 Liite, 3.1 kohta, 1 alakohta, johdantokappale Näiden ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioiden on suunnattava tuki avaintoimiin, joita ovat muun muassa: Näiden ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioita kannustetaan suuntaamaan tuki avaintoimiin, joihin voidaan katsoa kuuluvan muun muassa: Tarkistus 22 Liite, 3.1 kohta, 1 alakohta, 1 luetelmakohta innovaatioiden edistäminen sekä tutkimuksen ja kehityksen hyödyntämismahdollisuuksien parantaminen. Innovaatio on yhä tärkeämpää Euroopan maa- ja metsätalous- sekä elintarvikealoilla. Vaikka Euroopan suuret elintarvikealan yritykset ovat uusien suuntausten etulinjassa, uusien tuotteiden ja prosessien käyttöönotto voisi merkittävästi parantaa pienempien jalostus- ja maatalousyritysten tehokkuutta. Erityisesti uusien yhteistyömuotojen soveltaminen voisi parantaa mahdollisuuksia hyödyntää tutkimusta ja kehittämistä sekä innovaatioita, kuten myös seitsemännessä puiteohjelmassa toteutettuja toimia innovaatioiden edistäminen sekä tutkimuksen ja kehityksen hyödyntämismahdollisuuksien parantaminen. Innovaatio on yhä tärkeämpää Euroopan maa- ja metsätalous- sekä elintarvikealoilla. Vaikka Euroopan suuret elintarvikealan yritykset ovat uusien suuntausten etulinjassa, uusien tuotteiden ja prosessien käyttöönotto voisi merkittävästi parantaa pienempien jalostus- ja maatalousyritysten tehokkuutta. Erityisesti uusien yhteistyömuotojen soveltaminen voisi parantaa mahdollisuuksia hyödyntää tutkimusta ja kehittämistä sekä innovaatioita, tarjoten esimerkiksi pääsyn ulkopuolisiin laboratorioihin laadun tutkimiseksi ja parantamiseksi, samoin kuin muita seitsemännessä puiteohjelmassa RR\ doc 15/66 PE v02-00

16 ja kilpailukykyä ja innovaatioita koskevassa puiteohjelmassa ( ) toteutettuja toimia Tarkistus 23 Liite, 3.1 kohta, 1 alakohta, 2 luetelmakohta elintarvikeketjuun osallistumisen edistäminen. Euroopan elintarviketeollisuus on yksi maailman kilpailukykyisimmistä ja innovatiivisimmista, mutta se joutuu kilpailemaan yhä kiristyvillä maailmanmarkkinoilla. Maaseutuelinkeinolla on paljon liikkumavaraa luoda ja markkinoida uusia tuotteita, säilyttää maaseutualueilla suurempi arvo laatujärjestelmiä soveltamalla ja parantaa eurooppalaisten tuotteiden imagoa muualla maailmassa. Elintarvikeketjuun osallistumista vauhdittavat myös neuvontaja tukipalvelujen käyttö pyrittäessä noudattamaan yhteisön vaatimuksia. Markkinasuuntautunut maatalousala lujittaa entisestään Euroopan elintarviketeollisuuden asemaa merkittävänä työllistäjänä ja talouskasvun lähteenä. kysynnän ja tarjonnan yhteensovittaminen ja elintarvikeketjuun osallistumisen edistäminen. Euroopan elintarviketeollisuus on yksi maailman kilpailukykyisimmistä ja innovatiivisimmista, mutta se joutuu kilpailemaan yhä kiristyvillä maailmanmarkkinoilla. Maaseutuelinkeinolla on paljon liikkumavaraa luoda ja markkinoida uusia tuotteita ja säilyttää maaseutualueilla suurempi arvo. Tämä voidaan saavuttaa erityisesti laadunvalvonta- ja kehittämisjärjestelmien avulla ja soveltamalla yhteisiä malleja, tiedottamalla kuluttajille ja panostamalla maataloustuotteiden tunnistettavuuteen. Tällaisten toimien avulla parannetaan myös eurooppalaisten tuotteiden imagoa muualla maailmassa. Erityisesti paikallisia ja alueellisia tuotteita olisi edistettävä. Elintarvikeketjuun osallistumista vauhdittavat myös neuvonta- ja tukipalvelujen käyttö pyrittäessä noudattamaan yhteisön vaatimuksia. Markkinasuuntautunut maatalousala lujittaa entisestään Euroopan elintarviketeollisuuden asemaa merkittävänä työllistäjänä ja talouskasvun lähteenä. Tarkistus 24 Liite, 3.1 kohta, 4 luetelmakohta dynaamisen yrittäjyyden edistäminen. Viimeaikaisilla uudistuksilla on Euroopan maataloudelle luotu markkinasuuntautunut ympäristö, joka luo maatilayrityksille uusia mahdollisuuksia. Tämän taloudellisen dynaamisen yrittäjyyden edistäminen. Viimeaikaisilla uudistuksilla ja kiristyneellä kansainvälisellä kilpailulla on Euroopan maataloudelle luotu markkinasuuntautunut ympäristö, joka luo PE v /66 RR\ doc

17 potentiaalin toteutuminen riippuu strategisista ja organisatorisista taidoista. maatilayrityksille sekä uusia haasteita että uusia mahdollisuuksia. Tämän taloudellisen potentiaalin toteutuminen riippuu viljelijöiden ja heiden perheidensä strategisista, liiketoiminnallisista ja organisatorisista taidoista ja etenkin nuorten viljelijöiden tulosta alalle. Yhteisen maatalouspolitiikan uudistus, jolla otettiin käyttöön viljelijöille maksettavat tuotannosta irrotetut suorat maksut, tuo viljelijöille ja heidän perheilleen merkittäviä haasteita ja mahdollisuuksia. Uudistus edellyttää viljelijöiden mukautuvan nopeasti muuttuviin markkinoihin. Nuoria viljelijöitä pitäisi kannustaa jäämään maaseudulle ja harjoittamaan viljelyä kilpailukykyisellä ja kestävällä tavalla. Tarkistus 25 Liite, 3.1 kohta, 1 alakohta, 5 luetelmakohta uusien markkinoiden löytäminen maa- ja metsätaloustuotteille. Uusilla markkinoilla voi lisäarvo olla suurempi. Non food -tuotannon alalla investointeihin ja koulutukseen myönnettävällä maaseudun kehittämistuella voidaan täydentää ensimmäisessä pilarissa toteutettuja toimenpiteitä luomalla tuotannolle innovatiivisia uusia markkinoita tai auttamalla kehittämään uusiutuvan energian raaka-aineita, biopolttoaineita ja jalostuskapasiteettia. uusien markkinoiden löytäminen maataloustuotteille ja metsätalousalalle. Uusilla markkinoilla voi lisäarvo olla suurempi. Tiedottaminen ja verkottuminen tarjoavat uusia mahdollisuuksia kunkin maan kotimaisilla markkinoilla sekä kannustavat uuteen vientiin. Non food -tuotannon alalla investointeihin ja koulutukseen myönnettävällä maaseudun kehittämistuella voidaan täydentää ensimmäisessä pilarissa toteutettuja toimenpiteitä luomalla tuotannolle innovatiivisia uusia markkinoita, hyödyntämällä jätteet tai auttamalla kehittämään uusiutuvan energian raakaaineita, eloperäisiä materiaaleja, biopolttoaineita ja jalostuskapasiteettia tai edistämällä erityistuotteita, joihin lukeutuvat laadukkaat tuotteet ja alkuperämerkinnällä varustetut tuotteet. Tarkistus 26 Liite, 3.1 kohta, 1 alakohta, 6 luetelmakohta maa- ja metsätalouden ympäristövaikutusten vähentäminen. Kestävä kehitys riippuu kyvystä tuottaa maa- ja metsätalouden ympäristövaikutusten vähentäminen. Kestävä kehitys riippuu kyvystä tuottaa RR\ doc 17/66 PE v02-00

18 ympäristöä koskevia tiukkoja vaatimuksia noudattaen tuotteita, joita kuluttajat haluavat ostaa. Ympäristötehokkuuden parantamiseksi tehtävät investoinnit voivat lisätä myös tuotannon tehokkuutta, jolloin hyöty on moninkertainen. ympäristöä koskevia tiukkoja vaatimuksia noudattaen tuotteita, joita kuluttajat haluavat ostaa. Ympäristötehokkuuden parantamiseksi tehtävät investoinnit voivat lisätä myös tuotannon tehokkuutta, jolloin hyöty on moninkertainen. Olisi lisäksi edistettävä luonnonmukaista viljelyä ja tuotantoa alueellisiin erikoisuuksiin liittyviä perinteisiä menetelmiä soveltamalla. Euroopan eri alueiden fyysisiin ja ilmastollisiin erikoispiirteisiin ja vanhaan maaseudun perintöön pohjautuvien erikoistuotteiden on oltava maaseudun kehittämisen kulmakivenä silloin, kun kyseisten tuotteiden ominaispiirteet ja laatu voivat tuoda merkittävä taloudellista lisäarvoa. Eurooppalaiset kuluttajat ostavat yhä enemmän alueellisia erikoistuotteita ja luonnonmukaisesti viljeltyjä tuotteita, mikä antaa tulolähteen viljelijöille monilla Euroopan maaseutualueilla ja säilyttää samalla vanhat tuotantomenetelmät sekä inhimillisen maiseman ja esimerkiksi luonnonmukaisen viljelyn tapauksessa edistää ympäristön laatua. Tarkistus 27 Liite, 3.1 kohta, 1 alakohta, 7 luetelmakohta maatalousalan rakenteiden uudistaminen. Maaseudun kehittämisen välineet ovat keskeisiä rakenneuudistuksen toteuttamiseksi erityisesti uusissa jäsenvaltioissa. EU:n laajentuminen on muuttanut maatalouden kokonaiskuvaa. Maatalouden onnistunut mukauttaminen voi olla olennaisen tärkeää maatalousalan kilpailukyvyn ja ympäristöllisesti kestävän kehityksen parantamisessa, työpaikkojen luomisessa ja kasvun edistämisessä maatalouteen liittyvillä aloilla. Muutokseen valmistautumista olisi tuettava kaikissa jäsenvaltioissa maatalousalan rakenneuudistuksen toteuttamiseksi ja kehitettävä proaktiivinen lähestymistapa viljelijöiden koulutukseen ja uudelleenkoulutukseen erityisesti siirrettävien taitojen osalta. maatalousalan rakenteiden uudistaminen ja sen modernisointi. Maaseudun kehittämisen välineet ovat keskeisiä rakenneuudistuksen ja modernisoinnin toteuttamiseksi maa- ja metsätaloudessa. Investointeja tiloihin on jatkettava sekä vanhoissa että uusissa jäsenvaltioissa. EU:n laajentuminen ja kansainvälisten markkinoiden ja sisämarkkinoiden kehitys sekä kuluttajien muuttuneet mieltymykset ja vaatimukset ovat muuttaneet maatalouden kokonaiskuvaa, ja uusien jäsenvaltioiden pitäisi voida hyötyä siirtymäkauden toimista, jotka liittyvät osittaiseen omavaraisviljelyyn ja tuottajaryhmiin. Maatalouden onnistunut mukauttaminen voi olla olennaisen tärkeää maatalousalan kilpailukyvyn ja ympäristöllisesti kestävän kehityksen parantamisessa, työpaikkojen luomisessa ja kasvun edistämisessä maatalouteen liittyvillä aloilla. Muutokseen valmistautumista olisi tuettava kaikissa jäsenvaltioissa, ja niissä olisi myös PE v /66 RR\ doc

19 tuettava investointeja maatalousalan rakenneuudistuksen toteuttamiseen ja alan modernisointiin ja kehitettävä proaktiivinen lähestymistapa viljelijöiden koulutukseen ja uudelleenkoulutukseen erityisesti siirrettävien taitojen ja vaihtoehtoisten tulonlähteiden kehittämisen osalta. Tähän toimintalinjaan liittyvillä menoilla olisi tuettava ensisijaisesti modernisointia. On taattava, että uudet jäsenvaltiot voivat hyödyntää siirtymäkauden toimia, jotka koskevat osittaista omavaraisviljelyä ja tuottajaryhmiä 20. syyskuuta 2005 annetun Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tukea maaseudun kehittämiseen koskevan neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/ ja 35 artiklan mukaisesti. Kannattaa ottaa huomioon, että myös vanhoissa jäsenvaltioissa on alueita, joilla investoinnit nykyaikaistamiseen ja rakennemuutokseen ovat edelleen tarpeen. Tarkistus 28 Liite, 3.1 kohta, 1 alakohta, 7 a luetelmakohta (uusi) paikallisten aloitteiden kuten paikallisten maanviljelijöiden markkinoiden ja laadukkaiden elintarvikkeiden paikallisten hankintaohjelmien tukeminen. Tarkistus 29 Liite, 3.1 kohta, 7 a luetelmakohta (uusi) sukupolvenvaihdoksen helpottaminen. Sukupolvenvaidoksen varmistaminen on välttämätöntä tämän toiminnan jatkuvuudelle jäsenvaltioissa. Euroopan unionin on vähennettävä mahdollisimman tehokkaasti hallinnollisia esteitä, joita nuoret ovat aikaisemmin joutuneet kohtamaan maaseudun kehittämiseen liittyvän tuen saamisessa. Sukupolvenvaihdoksen on oltava ensisijainen tavoite kaikissa maaseudun kehittämisen toimintalinjoissa. RR\ doc 19/66 PE v02-00

20 Komission esityksessä ei oteta riittävällä tavalla huomioon tarvetta parantaa sukupolvenvaihdosta maataloudessa. Tarkistus 30 Liite, 3.1 kohta, 2 alakohta Toimintalinjan 1 toimenpiteitä voidaan maatalouden sukupolvenvaihdosten vauhdittamiseksi räätälöidä nuorten viljelijöiden tarpeita vastaaviksi. Toimintalinjan 1 toimenpiteitä voidaan maatalouden sukupolvenvaihdosten vauhdittamiseksi räätälöidä nuorten viljelijöiden tarpeita vastaaviksi esimerkiksi tukemalla tiloille asettumista ja tilojen luovutusta. Tarkistus 31 Liite, 3.2 kohta, 1 alakohta Toimintalinjaan 2 osoitetuilla määrärahoilla on pyrittävä suojelemaan ja parantamaan EU:n luonnonvarojen ja maaseutualueiden maisemia. Tämä saavutetaan osallistumalla toimintaan kolmella EU-tason ensisijaisella alalla, jotka ovat biologinen monimuotoisuus ja luonnonarvoltaan merkittävien maa- ja metsätaloustuotantojärjestelmien säilyttäminen, vesi ja ilmastonmuutos. Toimintalinjan 2 alaisia toimenpiteitä on käytettävä siten, että nämä ympäristötavoitteet otetaan huomioon. Samalla on pyrittävä edistämään maa- ja metsätalouden Natura 2000-verkon toteuttamista, Göteborgin sitoumusta pysäyttää biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2010 mennessä, vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteita ja Kioton pöytäkirjan tavoitteita ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Toimintalinjaan 2 osoitetuilla määrärahoilla on pyrittävä suojelemaan ja parantamaan EU:n luonnonvarojen ja maaseutualueiden maisemia yhteistyössä maanviljelijöiden ja muiden maan haltijoiden kanssa niin pitkälle kuin mahdollista. Tämä saavutetaan osallistumalla toimintaan neljällä EU-tason ensisijaisella alalla, jotka ovat biologinen monimuotoisuus ja luonnonarvoltaan merkittävien maa- ja metsätaloustuotantojärjestelmien ja maaseudun perinnemaisemien säilyttäminen, vesivarojen kestävä käyttö, maaperän säilyttäminen ja suojelu ja ilmastonmuutos. Toimintalinjan 2 alaisia toimenpiteitä on käytettävä siten, että nämä ympäristötavoitteet otetaan huomioon kiinnittäen erityistä huomiota epäsuotuisassa asemassa oleviin maaseutualeuisiin. Samalla on pyrittävä edistämään maa- ja metsätalouden Natura 2000-verkon toteuttamista, Göteborgin sitoumusta pysäyttää biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2010 mennessä, vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteita ja Kioton pöytäkirjan tavoitteita ilmastonmuutoksen torjumiseksi. PE v /66 RR\ doc

21 Maaperä on ympäristöresurssi, joka on otettava huomioon eroosion ja aavikoitumisen jarruttamiseksi. Epäsuotuisassa asemassa olevat maaseutualueet kärsivät suurista ympäristörillisistä, tuotannollisista ja sosiaalisista haitoista. Tarkistus 32 Liite, 3.2 kohta, 1 alakohta, johdantokappale Näiden ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioiden on suunnattava tuki avaintoimiin, joita ovat muun muassa: Näiden ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioita kehotetaan suuntaamaan tuki avaintoimiin, joihin voidaan katsoa kuuluvan muun muassa: Tarkistus 33 Liite, 3.2 kohta, 1 luetelmakohta ympäristöpalvelujen ja eläinystävällisten tuotantomenetelmien edistäminen. Euroopan kansalaiset odottavat, että viljelijät noudattavat pakollisia vaatimuksia. Monien mielestä viljelijöitä pitäisi kuitenkin palkita näiden sitoutuessa noudattamaan tiukempia vaatimuksia ja tuottaessa palveluja, joita markkinat yksin eivät tuota, erityisesti silloin kun kyseiset palvelut koskevat tiettyjä luonnonvaroja, kuten vettä ja maaperää. ympäristöpalvelujen ja biologista monimuotoisuutta kunnioittavien ympäristöystävällisten tuotantomenetelmien edistäminen. Euroopan kansalaiset odottavat, että viljelijät noudattavat pakollisia vaatimuksia. Monien mielestä viljelijöitä pitäisi kuitenkin palkita näiden sitoutuessa noudattamaan tiukempia vaatimuksia ja tuottaessa palveluja, joita markkinat yksin eivät tuota, erityisesti silloin kun kyseiset palvelut koskevat tiettyjä luonnonvaroja, kuten vettä ja maaperää. Tarkistus 34 Liite, 3.2 kohta, 1 alakohta, 2 luetelmakohta viljelymaiseman säilyttäminen. Suuri osa arvostetusta maaseutuympäristöstä Euroopassa on maatalouden tulosta. Maisemia ja luontotyyppejä aina soista niittyihin ja vuoristolaitumiin voidaan säilyttää asianmukaisin viljelyjärjestelmin. Monilla alueilla tämä on tärkeä osa kulttuuri- ja luonnonperintöä sekä myös maaseutualueiden yleistä houkuttavuutta asuin- ja työskentelypaikkana. luonnon- ja viljelymaiseman säilyttäminen. Suuri osa arvostetusta maaseutuympäristöstä Euroopassa on maatalouden ja metsänhoidon tulosta. Maisemia ja luontotyyppejä aina soista niittyihin ja vuoristolaitumiin voidaan säilyttää asianmukaisin viljelyjärjestelmin. Silloin kun viljelykäytäntöihin velvoitetaan tai niitä rajoitetaan maisemien ja luontotyyppien säilyttämiseksi tai parantamiseksi, on otettava käyttöön viljelijöiden, maanomistajien ja julkisten elinten välinen kumppanuusmenettely RR\ doc 21/66 PE v02-00

22 kuulemisen, yhteistyön ja tarvittaessa myös korvausten varmistamiseksi. Monilla alueilla tämä on tärkeä osa kulttuuri- ja luonnonperintöä sekä myös maaseutualueiden yleistä houkuttavuutta asuin- ja työskentelypaikkana sekä matkakohteena. Inhimillisen maiseman säilyttämiseksi olisi edistettävä perinteisiä menetelmiä käyttävää maataloustuotantoa ja kaikkea siihen liittyvää maaseudun kulttuuria. On annettava erityistä tukea katastrofien, kuten tulvien, kuivuuden, katovuosien ja metsäpalojen, jotka tapahtuvat usein heikommassa asemassa olevilla alueilla, ehkäisemiseksi, ja aavikoitumisen estämiseksi. Kestävä maatalous voi auttaa vähentämään vaaroja, jotka liittyvät erityisesti maaltapakoon ja metsäpaloihin, jotka tapahtuvat etupäässä heikomassa asemassa olevilla aluiella. Kuivuudella voi olla erityisen ikäviä vaikutuksia maaseudun elämään. Tarkistus 35 Liite, 3.2 kohta, 1 alakohta, 2 a luetelmakohta (uusi) metsistä huolehtiminen. Metsillä on erityinen merkitys ympäristönsuojelussa, koska ne säätelevät vesioloja, sitovat tärkeimpiä kasvihuonekaasuja ja tiettyjä maaperää saastuttavia aineita, toimivat biomassan varastona ja estävät luonnonmullistuksia, kuten tulipaloja ja maanvyörymiä. Tarkistus 36 Liite, 3.2 kohta, 1 alakohta, 3 luetelmakohta ilmastonmuutoksen torjuminen. Maa- ja metsätalous ovat merkittävässä asemassa uusiutuvan energian ja bioenergialaitosten raaka-aineiden kehittämisessä. Näiden energialähteiden kehittämisessä on otettava huomioon kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen sekä metsien ja maaperän orgaanisen aineen hiilinieluvaikutuksen uusiutuvien energialähteiden edistäminen ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Maa- ja metsätalous ovat merkittävässä asemassa uusiutuvan energian ja bioenergialaitosten raaka-aineiden kehittämisessä. Näiden energialähteiden kehittämisessä on otettava huomioon kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen PE v /66 RR\ doc

23 säilyttäminen. sekä tarve tehostaa metsien ja maaperän orgaanisen aineen hiilinieluvaikutuksen säilymistä. Kaikissa tukitoimissa olisi otettava huomioon maailmanlaajuinen ravitsemustilanne ja uusiutuvien energialähteiden tuotannon kilpailu tilasta elintarviketuotannon kanssa. Uusiutuvien energialähteiden tukemisessa ei saa mennä niin pitkälle, että ne valtaavat liian suuren alan elintarviketuotannolta ja että syntyy Euroopan elintarvikemarkkinoiden ja uusiutuvien raaka-aineiden markkinoiden imuvaikutus ja näin ollen elintarvikepula köyhimmissä maissa. Tarkistus 37 Liite, 3.2 kohta, 1 alakohta, 3 a luetelmakohta (uusi) luonnonkatastrofien ja muiden tuhojen ennaltaehkäisy ja korjaaminen esimerkiksi suojelemalla metsiä ja torjumalla aavikoitumista ja tulvia. Tarkistus 38 Liite, 3.2 kohta, 2 alakohta, 4 a luetelmakohta (uusi) energiaviljelyä ja biopolttoaineiden tuotantoa koskevan tutkimuksen tukeminen siten, että vähennetään tuotantokustannuksia ja lisätään voittomarginaalia, jotta biopolttoaineiden tuotannosta tulee kilpailukykyisempää perinteisiin polttoaineisiin nähden. Tarkistus 39 Liite, 3.2 kohta, 2 alakohta, 6 luetelmakohta alueellisen tasapainon parantaminen. Maaseudun kehittämisohjelmilla voidaan olennaisesti parantaa maaseutualueiden houkuttavuutta. Niillä voidaan myös varmistaa, että kaupunki- ja maaseutualueiden kestävä tasapaino säilyy kilpailukykyisessä osaamiseen perustuvassa taloudessa. Kun maanhoitotoimenpiteitä alueellisen tasapainon parantaminen. Maaseudun kehittämisohjelmilla voidaan olennaisesti parantaa maaseutualueiden houkuttavuutta. Niillä voidaan myös varmistaa, että kaupunki- ja maaseutualueiden kestävä tasapaino säilyy kilpailukykyisessä osaamiseen perustuvassa taloudessa. Kun maanhoitotoimenpiteitä RR\ doc 23/66 PE v02-00

24 yhdistetään muihin toimintalinjoihin, niillä voidaan edistää taloudellisen toiminnan tasaisempaa jakautumista ja alueellista koheesiota. yhdistetään muihin toimintalinjoihin, niillä voidaan edistää taloudellisen toiminnan tasaisempaa jakautumista ja alueellista koheesiota. Tasapainoisen tilankäytön aikaansaamiseksi on annettava erityistukea epäsuotuisilla alueilla tai luonnonhaitoista tai pysyvistä haitoista kärsivillä alueilla toteutettaville toimille. Tarkistus 40 Liite, 3.3 kohta, otsikko Maaseutualueiden asukkaiden elämänlaadun parantaminen ja taloudellisen toiminnan monipuolistamiseen kannustaminen Maaseutualueiden asukkaiden elämänlaadun parantaminen ja maaseudun taloudellisen toiminnan monipuolistamiseen kannustaminen Johdonmukaisuuden vuoksi tulisi viitata maaseudun talouden monipuolistamiseen samalla tavoin kuin on jo tehty neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1698/2005 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen. Tarkistus 41 Liite, 3.3 kohta, 1 alakohta Toimintalinjan 3 määrärahat on tarkoitettu taloudellisen toiminnan monipuolistamiseen ja maaseutualueiden asukkaiden elämänlaadun parantamiseen. Niillä on pyrittävä saavuttamaan olennaisin tavoite, joka on työllisyysmahdollisuuksien luominen. Toimintalinjan 3 alaisia toimenpiteitä on käytettävä erityisesti valmiuksien kehittämiseksi, taitojen hankkimiseksi ja paikallisten kehittämisstrategioiden toteuttamiseksi sekä sen varmistamiseksi, että maaseutualueet säilyvät houkuttavina tuleville sukupolville. Koulutusta, tiedotusta ja yrittäjyyttä edistettäessä olisi otettava huomioon naisten ja nuorten erityistarpeet. Toimintalinjan 3 määrärahat on tarkoitettu taloudellisen toiminnan monipuolistamiseen ja maaseutualueiden asukkaiden elämänlaadun parantamiseen. Niillä on pyrittävä saavuttamaan olennaisin tavoite, joka on uusien työllisyysmahdollisuuksien luominen, sekä nykyisen työllisyysasteen vakauttaminen ja kasvua edistävien olosuhteiden luominen. Toimintalinjan 3 alaisia toimenpiteitä on käytettävä erityisesti valmiuksien kehittämiseksi, taitojen hankkimiseksi ja paikallisten kehittämisstrategioiden toteuttamiseksi sekä sen varmistamiseksi, että maaseutualueet säilyvät houkuttavina tuleville sukupolville ja että paikallisyhteisöt pysyvät keskeisessä asemassa maaseudun kehittämisessä. Koulutusta, tiedotusta ja yrittäjyyttä edistettäessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota esteiden poistamiseen niiltä, PE v /66 RR\ doc

25 joiden työmarkkinoille pääsyä tällä hetkellä haittaa sukupuoli, ikä tai vammaisuus. Olisi painotettava työpaikkojen pitkän aikavälin taloudellista kestävyyttä, joka voidaan saavuttaa keskittymällä kasvua suosivien olosuhteiden luomiseen. Tämänhetkisten työpaikkojen säilyminen ei tuo ainoastaan taloudellista hyötyä; se myös auttaa ylläpitämään maaseudun koheesiota ja identiteettiä mahdollistamalla paikallisväestön pysymisen maaseutualueilla. Jotta maanviljelijöitä ja heidän perheitään rohkaistaisiin jäämään maaseutualueille, kylien on tarjottava heille samat mahdollisuudet hankkia tavaroita ja palveluja kuin kaupunkien. Lisäksi on otettava huomioon vanhempi sukupolvi ja heidän tarpeensa eli tarjottava paikallisia palveluja ja hyödynnettävä heidän mahdollisuuksiaan kouluttaa nuoria maanviljelijöitä. Tarkistus 42 Liite, 3.3 kohta, 2 alakohta, johdantokappale Näiden ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioiden on suunnattava tuki avaintoimiin, joita ovat muun muassa: Näiden ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioita kehotetaan suuntaamaan tuki avaintoimiin, joihin voidaan katsoa kuuluvan muun muassa: Tarkistus 43 Liite, 3.3 kohta, 1 alakohta, 1 luetelmakohta työvoimaosuuden ja työllisyyden lisääminen maaseudun laajemmassa elinkeinoelämässä. Taloudellisen toiminnan monipuolistaminen on välttämätöntä maaseutualueiden kasvun, työllisyyden ja kestävän kehityksen kannalta, jolloin se myös parantaa alueellista tasapainoa sekä taloudellisesti että sosiaalisesti. Matkailu, käsityöläisyys ja muut maaseudun tarjoamat palvelut ja hyödykkeet ovat monilla alueilla kasvavia aloja, jotka tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa tilan toimintoja ja perustaa mikroyrityksiä maaseudun laajemmassa elinkeinoelämässä. työvoimaosuuden ja työllisyyden lisääminen maaseudun laajemmassa elinkeinoelämässä. Taloudellisen toiminnan monipuolistaminen on välttämätöntä maaseutualueiden kasvun, työllisyyden ja kestävän kehityksen kannalta, jolloin se myös parantaa alueellista tasapainoa ja lisää maaseutu- ja kaupunkialueiden välistä koheesiota sekä taloudellisesti että sosiaalisesti. Matkailu, käsityöläisyys ja muut maaseudun tarjoamat palvelut ja hyödykkeet ovat monilla alueilla kasvavia aloja, jotka tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa tilan toimintoja ja perustaa mikroyrityksiä maaseudun laajemmassa elinkeinoelämässä. RR\ doc 25/66 PE v02-00

26 Tarkistus 44 Liite, 3.3 kohta, 1 alakohta, 1 a luetelmakohta (uusi) palvelujen säilyttäminen ja kehittäminen väestön pitämiseksi alueella ja uusien asukkaiden saamiseksi. Kyseeseen tulevat alueen, väestön ja sosioekonomisten toimijoiden tarpeiden mukaan lähikaupat, pienten lasten ja vanhusten hoitopalvelut, sosiaalinen ja vuokra-asuntotuotanto, kulttuurikeskukset, liikennepalvelut, yleishyödylliset palvelut, kuten terveyspavelut jne. Tarkistus 45 Liite, 3.3 kohta, 1 alakohta, 2 luetelmakohta naisten työssäkäynnin edistäminen. Paikalliset strategiat lastenhoitopalvelujen kehittämiseksi maaseutualueilla voivat parantaa työllisyysmahdollisuuksia ja helpottaa naisten työmarkkinoille pääsyä. Näihin voivat kuulua lastenhoitoinfrastruktuurin kehittäminen mahdollisesti yhdistettynä aloitteisiin, joilla kannustetaan luomaan maaseutuelinkeinoihin liittyviä pienyrityksiä. naisten työssäkäynnin edistäminen. Paikalliset strategiat laadukkaan, asianmukaisen ja kohtuuhintaisen lastenhoidon kehittämiseksi maaseutualueilla voivat parantaa työllisyysmahdollisuuksia ja helpottaa naisten työmarkkinoille pääsyä. Näihin voivat kuulua lastenhoitoinfrastruktuurin kehittäminen, lastenhoidon työntekijöiden koulutus, koulutuksen tarjoaminen ja mikroluotot yritysten perustamista varten sekä naisten verkostojen kehittäminen ja luominen. On tärkeää tukea naisten osallistumista maaseudun talouselämään, sillä naisilla on tärkeä rooli maaseutualueiden elinvoimaisuuden palauttamisessa. Kuitenkin naiset kohtaavat usein sukupuoleensa liittyviä esteitä. Lastenhoitopalveluiden tulisi olla asianmukaisia, ja niissä tulisi keskittyä laatuun. Lastenhoitoa koskevat säännökset tulisi ulottaa lastenhoidossa toimiviin työntekijöihin ja heidän koulutukseensa. PE v /66 RR\ doc