Valmistelukomitean kokous

Transkriptio

1 Valmistelukomitean kokous

2 KPK yhtiöiden perustamiseen osallistavat kunnat Tilanne klo ICT myönteiset 105 kpl 35,1 % väestöstä ICT kielteiset 47 kpl 6,1 % väestöstä THH myönteiset 67 kpl 18,5 % väestöstä THH kielteiset 71 kpl 18,2 % väestöstä

3 Asialista Läsnäolijoiden toteaminen Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkistaminen Kuntaliiton asiakasomistajaksi liittyminen Osaamisverkosto Työryhmien tulosten esittely - THH ja ICT työryhmien sekä Alueellisten selvityksien raportti - Toimitusjohtajien valinta - Henkilöstölinjaukset Rahoitus Käynnistysvaiheen organisoituminen Perustamisasiakirjojen hyväksyminen Ehdotus yhtiöiden perustamisesta Muut asiat

4 Läsnäolijoiden toteaminen

5 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta

6 Puheenjohtajan ja sihteerin valinta Esitämme että: - Kokouksen puheenjohtajaksi valitaan Sitrasta Antti Kivelää - Kokouksen sihteeriksi valitaan Sitran Kari-Mikael Markkasta

7 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkistaminen

8 Edellisen kokouksen pöytäkirja ja sen keskeiset kohdat Päätettiin, että komitea jatkaa nykyisellä toimintatavalla, eli kaikki aiesopimuksessa mukana olevat kuntatoimijat ovat komitean jäseniä. Komitea ei myöskään tule järjestäytymään erikseen ICT ja THH komiteoihin. Päätettiin, että alueellisten selvitysten raportit tullaan jakamaan komitean jäsenille. Päätettiin, että valmistelukomitean ensimmäisen kokouksen päätöstä poistaa äänivaltarajaus, ei muuteta. Päätettiin, että yhtiöiden perustamisen valmistelua jatketaan seuraavien portaiden pohjalta: 1 per osake saakka 3 per osake saakka ja 6 per osake alkaen tai muu yhtiökokouksen päätöksen perusteella Päätettiin seuraavaa yhtiöiden perustamismateriaalista: - perustamismateriaalit jaellaan komitealle projektin toimesta valmistellaan ehdotus palvelukeskusten käynnistämisen organisoitumisesta. - Päätös, että projektin toimesta valmistellaan malli kuntatoimijan päätösesitykseksi palvelukeskusten perustamisesta.

9 Kuntaliiton asiakasomistajaksi liittyminen

10 Kuntaliiton asiakasomistajaksi liittyminen Kari Nenonen esittelee Kuntaliiton ja Sitran yhteisen esityksen Valmistelukomitealle

11 Osaamisverkosto

12 Osaamisverkoston johtaminen Verkostomaisen organisaation johtaminen eroaa paljon perinteisen, maantieteellisesti keskitetyn organisaation johtamisesta. Osaamisverkosto käyttää tehokkaasti hyödyksi koko organisaatiossa olevaa osaamista ja syntyviä parhaita käytäntöjä ja ratkaisuja. Osaamisverkosto oppii kaikkien jäsentensä kautta ja tallettaa opit, kokemukset ja yhteiset ratkaisut organisaation sähköiseen muistiin ja tietokantoihin. Osaamisverkoston yhteistoiminta on maantieteellisesti riippumatonta. Ratkaisuja kehitetään sekä fyysisissä tapaamisissa, että verkon kautta tapahtuvissa innovaatioriihissä ja keskusteluryhmissä sekä osaamiskeskuksissa. Osaamisverkosto jakaa osaamisen kehittämisen vastuita. Organisaation ihmiset luottavat yhteisesti kehitettyihin työkaluihin, esimerkkeihin, parhaisiin käytäntöihin ja yhteisiin sovellusratkaisuihin.

13 Muutosmatka maa-organisaatioista globaaliksi osaamisverkoksi : case Accenture Toimintaa johdettiin maaorganisaatioissa Yhteiset arvot, koulutus ja menetelmät maailmanlaajuisesti Maaorganisaation toimitusjohtaja päätti mille asiakkaille tehtiin töitä ja mitä palveluja tarjottiin Maaorganisaatiot lakkautettiin Konsultit jaettiin globaaleihin osaamisryhmiin; strategia, prosessi, teknologia, muutosjohtaminen Asiakasvastaavat toimivat viidessä globaalissa toimialaryhmässä Matriisin valta siirtyi viidelle toimialaryhmälle Suurin osa konsultteja jaettiin globaaleihin toimialaryhmiin. Kompetenssiryhmät jatkoivat toimintaa osaamisen kehittämisen yhteisöinä Suuri osa työtä siirtyi globaaleihin palvelukeskuksiin Intiassa, Kiinassa, Prahassa, Rigassa jne. Järjestelmäkehitys ja ulkoistettu palvelutuotanto siirrettiin palvelukeskuksiin Luotiin tasapainoinen kolmikantamatriisi; Konsultit aloittivat yhteistyön verkossa ja/tai tai matkustivat asiakasprojekteihin Perustettiin yli 100 globaalia osaamiskeskusta Maaorganisaatio Globaalit toimialat Globaalit tuotanto henkeä henkeä henkeä henkeä

14 KPK ICT:n pääosaamisalueita

15 Osaamisalueet, keskukset, ja -yksiköt KPK ICT synnyttää kriittisille pääosaamisalueille osaamiskeskuksia. Osaamiskeskuksilla on vastuu kyseisen pääosaamisalueen ja siihen kuuluvien osa-alueiden ratkaisujen kehittämisestä yhteistyössä kuntatoimijoiden kanssa. Saman osaamisalueen, osaamiskeskuksen ja yksiköiden asiantuntijat voivat työskennellä fyysisesti eri paikkakunnilla. Pääosaamisalueilla voi olla useampia osaamiskeskuksia, jotka kukin vastaavat oman osa-alueensa kehittämisestä. Esim. sosiaali- ja terveystoimen pääosaamisalue voi jakaantua seuraaviin osa-alueisiin ja osaamiskeskuksiin: SOTE / Perusterveydenhuolto SOTE / Sosiaalityö SOTE / Vanhustyö SOTE / Kotihoito SOTE / Päivähoito SOTE / SAIRAANHOITOPIIRIT/Erikoissairaanhoito

16 Osaamiskeskus toimii osaamisen kehittämisen, jakamisen, jalostamisen ja yhteistyön moottorina

17 Osaamisverkostojen vaiheittainen käynnistys Käynnistysvaiheessa osaamisalueiden ja niissä toimivien osaamiskeskusten ensimmäisenä tavoitteena on tunnistaa tärkeimmät yhteiset järjestelmäalustat ja tehostaa niiden käyttöä. SoTe-alueella esimerkiksi Effica, Pegasos, ProConsona. Sivistystoimen alueella Aura, Hellewi, Origo jne. Teknisen toimen alueella XCity, Fakta jne. Hallinnon alueella SAP, Feenix, Pegasos jne. Osaamiskeskukset käynnistävät ja koordinoivat yhteisiä kehittämishankkeita, jotka voivat liittyä esimerkiksi näiden sovellusten rajapintojen avaamiseen sekä integraatiotarpeiden ratkaisemiseen yhdessä toimittajien kanssa. Jatkossa osaamisalueiden ja osaamiskeskusten tavoitteena on kehittää toimialan ja sen alueelle liittyvien prosessien sekä toimintamallien uudistamisen osaamista. Tehtävänä on myös eri alueiden parhaiden käytäntöjen ja prosessimallien kehittäminen ja jakaminen. ICT ratkaisujen kehittämisen koordinointi- ja hankinnat ovat keskeisiä osaamiskeskusten tehtäviä. Tämä edellyttää sekä toimintaprosessien osaamisen kehittämistä, että uusien ICT innovaatioiden ymmärtämistä ja niiden tehokkaan soveltuvuuden varmistamista kuntasektorin tarpeisiin.

18 Osaamiskeskuksen sisäiset sidosryhmät ja toimintamalli

19 Osaamiskeskusten valintakriteerejä - onko näkemystä oman osaamisalueen kehittymisestä ja kehittämistarpeista - onko resursseja kehittää osaamisalueen osaamista (osaajia jo olemassa) - onko kyky vastata kehittämisprojektien suunnittelusta ja toteutuksesta - onko tunnustettua osaamista ja näyttöjä kuntakentässä omalla osaamisalueella - onko omassa kuntaympäristössä vahva tarve kyseiselle osaamiselle - onko koulutus, tutkimus- ja yritystoimintaa osaamisalueella omassa kunnassa - onko johto sitoutunut vastaamaan osaamisalueen kehittämisestä ja tuesta - ovatko osaajat valmiita tukemaan koko Suomea (matkustamisvalmius jne.) - onko kyky verkostoitua ja aktivoida verkkoyhteisöjä, keskusteluja ja yhteistyötä

20 Osaamisverkoston toimialapohjaiset pääosaamisalueet ja mahdollisia osaamiskeskuksia Viereisessä karttakuvassa on alustava ehdotus maakuntien valtakunnallisesta kehittämisen rooleista ja vastuualueista Karttakuvaan on listattu jokaisen osaamisalueen osalta johtava maakunta, minkä vastuulla on ko. osaamisalueella kehittää uusia palveluita ja ratkaisuja koko verkoston hyödynnettäväksi Jokainen johtava maakunta varmistaa ja kasvattaa tarvittavaa osaamista omalla alueellaan

21 Osaamisverkoston ICT-alueeseen liittyvät pääosaamisalueet ja mahdollisia osaamiskeskuksia Viereisessä karttakuvassa on alustava ehdotus maakuntien valtakunnallisesta kehittämisen rooleista ja vastuualueista Karttakuvaan on listattu jokaisen osaamisalueen osalta johtava maakunta, minkä vastuulla on ko. osaamisalueella kehittää uusia palveluita ja ratkaisuja koko verkoston hyödynnettäväksi Jokainen johtava maakunta varmistaa ja kasvattaa tarvittavaa osaamista omalla alueellaan

22 Osaamisverkoston THH-alueeseen liittyvät osaamisalueet ja mahdollisia osaamiskeskuksia Viereisessä karttakuvassa on alustava ehdotus maakuntien valtakunnallisesta kehittämisen rooleista ja vastuualueista Karttakuvaan on listattu jokaisen osaamisalueen osalta johtava maakunta, minkä vastuulla on ko. osaamisalueella kehittää uusia palveluita ja ratkaisuja koko verkoston hyödynnettäväksi Jokainen johtava maakunta varmistaa ja kasvattaa tarvittavaa osaamista omalla alueellaan

23 Virtuaaliset osaamisyhteisöt Eri osaamisalueille syntyy osaamisyhteisöjä, jotka ideoivat, kommunikoivat, kysyvät ja auttavat saman alueen osaajia ja muita sidosryhmiä. Osaamiskeskukset toimivat oman alueensa osaamisyhteisöjen katalysaattoreita ja osallistuvat aktiivisesti yhteisöjen toimintaan. Osaamisyhteisöjen koordinaattorit moderoivat keskusteluja Osaamisyhteisöjen kautta saadaan konkreettista tietoa kentältä Osaamisyhteisöihin kuuluu kuntatoimijoiden ihmisiä ja ulkopuolisia osaajia Osaamisyhteisöt toimivat pääasiassa verkossa Osaamisyhteisöllä voi olla myös fyysisiä tapaamisia ja yhteistyötä Osaamisyhteisön kautta osaamiskeskukset saavat ideoita Osaamisyhteisön kautta syntyy kysymyksiä, keskusteluja jne. Osaamisyhteisön kautta jaetaan osaamista Osaamisyhteisön kautta saadaan neuvoja

24 Yhteistyökumppanit Osaamisyhteisöt voivat verkostoitua ja tehdä yhteistyötä kansallisesti muiden osaamisyhteisöjen kanssa sekä julkisella, että yksityisellä sektorilla, esimerkiksi seuraavan tyyppisten tahojen kanssa: Valtionhallinnon osaamisyhteisöt ja osaamiskeskukset Yliopistot, korkeakoulut Ammattikorkeakoulut 20 suurimman kaupungin tuottavuuden kehittämisen ohjelma Tietotekniikan Liitto ja sen osaamisryhmät ( jäsentä) Ohjelmistoyrittäjät ry (400 jäsentä) Tietoturva ry (1000 jäsentä) Suomen avoimen lähdekoodin yhdistys COSS (600 jäsentä) Projektiyhdistys ry (2000 jäsentä)

25 Julkishallinnon IT- toimintaympäristön muutos sekä osaamisen kehittäminen ja jakaminen Nykytila Valtionhallinto: n.4300 IT-ammattilaista; n.1500 tietohallinnon suunnittelu/kehittäminen Kuntasektori: n.4500 IT-ammattilaista; n.1000 tietohallinnon suunnittelu/kehittäminen; n.750 yksikköä Tavoitetila v Verkostomaisesti keskitetyt valtionhallinnon ja kuntasektorin tietohallinnon kyvykkyydet Tavoitetila v Verkostomaisesti keskitetyt julkishallinnon tietohallinnon kyvykkyydet VALTIONHALLINTO Ministeriö 1 Nykytilass Ministeriö 2 a Virasto 2 VALTIONHALLINTO JULKISHALLINTO Valtionhallinnon muutospolku KUNTASEKTORI Valtionhallinon IT- Palveluverkosto KUNTASEKTORI Julkishallinnon yhteinen muutospolku Oulu Rovaniemi Kuusamo Kuntosektorin muutospolku Kuntasektorin IT- Palveluverkosto Julkishallinnon IT- Palveluverkosto = hajautettu, paljon yksiköitä, osaaminen hajallaan = keskitetty, verkostomainen, vähemmän yksiköitä, osaamisen kehittäminen ja jakaminen selkeästi vastuutettu

26 Osaamisverkoston johtamis- ja toimintamalli Perinteisessä organisaatiossa Osaamisverkostossa Ihmisten sijainti Kaikki samassa paikassa Maantieteellisesti hajautettu Osaamisen kehittäminen Ad hoc kun on aikaa Systemaattisesti suunniteltu Osaamisprofiilit Ei käytössä, salaisia tai vanhentuneita Läpinäkyviä, aktiivisesti käytössä Osaamisen jakaminen Osaamista pantataan Osaamista jaetaan aktiivisesti Parhaat käytännöt Ihmisten päässä Dokumentoitu verkossa Kokemustieto Kävelee ulos työsuhteen päättyessä Talletettu organisaation muistiin Kokoukset Kokoushuoneessa Myös virtuaalisesti verkossa Tiimityö Kokoushuoneessa, lippu lappuja Myös virtuaalisesti verkossa Johtamistapa Käskyttävä tai puuttuu kokonaan Tavoiteohjattu ja itseohjautuva Yhteisölliset välineet Irrallisia, kokeiluluontoisia Integroitu työprosesseihin

27 Asiakkaan näkökulmia osaamisverkostossa Perinteisessä organisaatiossa Osaamisverkostossa Palvelusuunnitelma Harvoin dokumentoitu tai käytössä Käytetään systemaattisesti Tarvemääritykset Toimittajat kartoittavat ylimalkaisesti Asiakasvastaavat koordinoivat Volyymihyödyt Eivät ole merkittäviä Suuret, verkoston voiman vuoksi Huippuosaamisen käyttö Kyllä, jos löytyy omasta yksiköstä Myös verkoston kautta käytettävissä Apua ongelmissa Omasta yksiköstä tai toimittajalta Saatavissa koko osaamisverkostosta Parhaat ratkaisut Kehitetään itse Monistetaan myös muilta Palvelumittarit ja seuranta Harvoin käytössä Käytetään systemaattisesti Integraatio työprosesseihin Usein jää miettimättä Kiinteä osa ratkaisukonsepteja Laadunvarmistus Satunnaista tai ei ollenkaan Systemaattista ja asiantuntijoita Kokemusten jakaminen Satunnaista tai ei ollenkaan Systemaattista

28 Asiantuntijan työn muutos osaamisverkostossa Perinteisessä organisaatiossa Osaamisverkostossa Uuden oppiminen Perinteisillä kursseilla Myös verkossa, kollegoilta, työn ohessa Menetelmien käyttö Satunnaista, omavalintaista Systemaattista, yhteistä Neuvojen kysyminen Saman toimiston kavereilta Myös virtuaalisesti, osaamisyhteisössä Laadunvarmistus Itse Osaamisalueen huippuasiantuntijat Työmäärien arviointi Perustuu omaan kokemukseen Perustuu organisaation kokemukseen Työn suorittaminen Omalla konttorilla Myös ajasta ja paikasta riippumaton Ideointi Kokouksissa Myös virtuaalisesti verkossa Palkitseminen Perustuu työvuosiin Perustuu myös osaamiseen Tekemisen motiivit Tehdään mitä on ennenkin tehty Yhteisten tavoitteiden pohjalta Parhaat käytännöt Henkilökohtaisia Organisaation yhteiset osaamiskirjastot

29 Osaamisverkoston johtamisen haasteet ja toimenpiteet Riski Toimenpiteet Virtuaalinen toimintatapa ei toteudu Ihmisten muutosvastarinta Työvälineet Osaamisen jakaminen Johtajien esimerkki Pääkonttori syndrooma Toimitaan kuten ennenkin, mikään ei muutu. Suurin osa ihmisistä on aivan ulkona uudesta toimintamallista Ihmiset eivät halua/osaa toimia verkostossa. Eihän tästä kuitenkaan mitään tule Liian monimutkaisia käyttää. Tietoa ei löydy tai sitä on liian monessa paikassa Osaamista pantataan. Vanhat käsitykset eivät muutu. Tieto on valtaa Johtajat toimivat kuten ennenkin. Eivät osallistu verkkotyöskentelyyn. Kaikki tärkeät asiat tehdään edelleen yhdessä paikassa. Johtajia ei näy kentällä. Työprosessit, kokous- ja kommunikaatiokäytännöt tulee suunnitella uudelleen Valmennusohjelma, jossa kommunikoidaan uudesta visiosta ja konkreettisesta toimintamallista Selkeät käyttöohjeet. Virtuaalikoulutus. Esimerkkejä. On-line tukea. Palkitaan ihmisiä osaamisen jakamisesta. Annetaan tunnustusta. Johtajien oma työskentely ja kommunikointi tapahtuu myös virtuaalisesti Johto liikkuu ja suunnittelupalaverit pidetään kentällä. Kehittämisprojekteja hajautetaan. Tavataan asiakkaita ja oman organisaation ihmisiä.

30 Asiantuntijatyö osaamisverkostossa

31 Osaamiskeskus osaamisalueen kehittämisen käynnistäjänä Osaamiskeskuksen perustaminen Osaamiskeskuksen vetäjän valinta Omistajien odotusten selvittäminen Kehittämisalueiden priorisointi Toimintasuunnitelman laadinta ja hyväksyttäminen Osaamisyksiköiden määrittely Avainhenkilöiden ja osaajien rekrytointi Avainhenkilöiden tavoitteiden määrittely Toimintamallin ja johtamisperiaatteiden määrittely Tiimivalmennusohjelmien käynnistäminen Asiakaspalvelun käynnistäminen Asiakkaiden odotusten tunnistaminen Nykyisten asiakasprojektien kehittämisen ja tuen organisoinnin yhdistäminen Uusien asiakasprojektien määrittely Hankesalkun kokoaminen Hankintojen koordinointi Asiantuntijapalveluiden organisointi Osaamisyksiköiden ja - yhteisöjen aktivointi Osaamisyksiköiden ja -yhteisöjen aktivointi Osaajatietokannan kokoaminen Yhteisöllisten verkkoratkaisujen käyttöönotto ja valmennus Nykyisten parhaiden käytäntöjen tunnistaminen Kehityskohteiden tunnistaminen Kehitysprojektien käynnistäminen Osaajien varaaminen asiakas- ja kehitysprojekteihin Yhteistyökumppanien tunnistaminen ja yhteistyön aktivointi Keskusteluryhmien aktivointi ja moderointi Koulutustilaisuuksien ja seminaarien järjestäminen

32 Työryhmien tulosten esittely

33 Työryhmien tulosten esittely THH ja ICT työryhmien sekä alueellisten selvityksien raportit

34 THH ja ICT työryhmien sekä alueellisten selvityksien raportit THH työryhmän sekä THH alueellisten selvityksien raportti Ari Mäkinen, Sitra ICT työryhmän sekä ICT alueellisten selvityksien raportti Ilari Heikkinen & Pekka Kantola, Sitra

35 KPK THH Oy valmistelukomitea Raportti THH palvelut ja organisaatiot työryhmän sekä alueellisten selvitysten tilanteesta

36 Sisällys Esitys kunnille THH palvelukeskus Oy:n perustamisesta Tavoitetila Palvelut ja organisaatiot Hyödyt tuotanto-organisaatio kehitysorganisaatio ja osaamiskeskukset laadulliset määrälliset alueelliset case:t vrt. nykytila 36

37 Sisällys Esitys kunnille THH palvelukeskus Oy:n perustamisesta Tavoitetila Palvelut ja organisaatiot Hyödyt tuotanto-organisaatio kehitysorganisaatio ja osaamiskeskukset laadulliset määrälliset alueelliset case:t vrt. nykytila 37

38 Nykytilanne: talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisessä kuntasektorilla Lähtökohtana kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluyhtiön perustamiselle on hajanainen palvelukeskusmarkkina kuntasektorilla. Valtakunnallisen palvelukeskusmallin avulla pystytään tuottamaan kustannustehokkaasti luotettavaa ja oikea-aikaista informaatiota kunnan toiminnan ohjaamiseksi. Talous- ja henkilöstöhallinnon nykytila kuntasektorilla. Kuntasektori koostuu hyvin erilaisista ja erikokoisista toimijoista. Kuntia on 348, jotka ovat kooltaan ja lähtökohdiltaan hyvin erilaisia. Kuntayhtymiä on syyskuun 2009 tietojen mukaan 188, joista merkittävimmät ovat 19 maakuntien liittoa, 20 sairaanhoitopiiriä, 37 kansanterveystyön kuntayhtymää, 16 erityishuoltopiirien kuntayhtymää ja 48 koulutuskuntayhtymää 1). Lisäksi kuntakonserniin kuuluu näiden omistamia liikelaitoksia ja yhtiöitä Kuntien erilaisuus näkyy myös talous- ja henkilöstöhallinnon järjestämisessä Käytännöt ja toimintaperiaatteet on toteutettu useilla eri malleilla ja järjestelmäratkaisuilla Talous- ja henkilöstöhallinnon osalta kuntien välinen yhteistyö on vielä melko harvinaista 1) Lähde: syyskuu

39 Tavoitetila: Liiketoimintasuunnitelma 2.0 KPK THH Oy:n visio, toiminta-ajatus, liikeidea ja omistus - Visio: KPK THH Oy on valtakunnallisesti laajin ja merkittävin palveluyhtiö, kuntasektorin osaavin kumppani johtamista tukevien talous- ja henkilöstöhallinnon perus- ja lisäpalvelujen tuottajana. KPK THH Oy tavoittelee 25 % markkinaosuutta kuntasektorilla vuoteen 2014 mennessä. - Toiminta-ajatus: yhtiö tehostaa kuntasektorin johdon päätöksentekoa parantuneen raportoinnin, analyysin ja ennusteiden kautta sekä tuottaa kuntasektorin talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut kustannustehokkaasti ja yhtenäisellä toimintamallilla. Toimintaa suunnitellaan ja kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa. - Liikeidea: perustuen ylivertaiseen kuntasektorin tarpeiden ymmärtämiseen yhtiö toimittaa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita ja tuotteita keskitetysti nykyaikaisinta tietotekniikkaa hyödyntäen. - Omistus: KPK THH Oy on valtakunnallisesti toimiva kuntatoimijoiden omistama yhtiö. - Palvelut tuotetaan suomeksi ja ruotsiksi. 39

40 Tuotannon siirtäminen ja kehitystoiminnan käynnistyminen ovat rinnakkaisia prosesseja Kehittäminen KPK THH Oy YHTENÄISTEN PROSESSIEN JA TOIMINTATAPOJEN KEHITTÄMINEN JA TIETOJÄRJESTELMÄVALINNAT YHTEISTYÖSSÄ ASIAKASOMISTAJIEN KANSSA KPK THH OY:N PERUSTAMINEN Syksy 2010 SIIRTYMÄSUUN- NITTELU ASIAKAS- OMISTAJAKSI LÄHTENEIDEN KUNTIEN KANSSA YHTENÄISTEN TOIMINTATAPOJEN JA JÄRJESTELMIEN KÄYTTÖÖNOTTO JA KOKONAISPROSESSIN KEHITTÄMINEN MYÖS ASIAAKKAAN RAJAPINTAAN LIITTYVILTÄ OSIN KEHITETYN KONSEPTIN MUKAISEN TOIMINNAN LAAJENTAMINEN 20XX JÄRJESTELYT ASIAKASOMISTAJIEN KANSSA KANSSA MUKAANLÄHTEVIEN MUKAANLÄHTEVIEN PALVELUKESKUSTEN/ MUIDEN PALVELUNTUOTTAJIEN LIITTÄMISEKSI OSAKSI PALVELUKETJUA Tuotanto-organisaation järjestäminen 40

41 KPK THH Oy:n toiminnan käynnistäminen Juridiikka Yhtiö perustetaan Ensimmäiset asiakasomistajien tuotanto-organisaatiot liitetään osaksi palveluketjua Palvelutuotanto Ensimmäisten omistamispäätöksen tehneiden kuntatoimijoiden kanssa laaditaan kuntakohtaiset siirtymäsuunnitelmat Omat yhtiönsä/palvelukeskuksensa KPK THH konserniin siirtäneet kunnat ostavat tarvitsemansa talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut palvelut KPK THH Oy:ltä Ensimmäiset kuntatoimijat, joilla ei lähtötilanteessa ollut omaa palvelukeskusta siirtävät omaa palvelutuotantoaan yhtiölle ja ostavat tarvitsemansa talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut palvelut KPK THH Oy:ltä Seuraavat kuntatoimijat siirtävät palvelutuotantoaan yhtiölle Kehittäminen Omistamispäätöksen tehneet kunnat käynnistävät yhtiön kanssa prosessien ja tietojärjestelmien kehittämisen työryhmät. Osaamiskeskukset sovitaan Ensimmäisten prosessien osalta siirrytään vaiheittain tavoitetilan mukaiseen tuotantoon Seuraavien prosessien osalta siirrytään vaiheittain tavoitetilan mukaiseen tuotantoon Henkilöstö Yhtiölle rekrytoidaan toimitusjohtaja ja sille osoitetaan riittävät resurssit siirtymäsuunnitelmien tekemiseksi. YT-menettely käynnissä kuntatoimijoilta/kuntien omistamista yhtiöistä siirtyvien henkilöiden osalta Ensimmäiset kuntatoimijoilta/ kuntien omistamilta yhtiöiltä siirtyneet tuotantohenkilöt KPK THH konsernin palveluksessa. Ensimmäiset kuntatoimijoiden perusorganisaatioista siirtyneet tuotantohenkilöt KPK THH konsernin palveluksessa. 41

42 Sisällys Esitys kunnille THH palvelukeskus Oy:n perustamisesta Tavoitetila Palvelut ja organisaatiot Hyödyt tuotanto-organisaatio kehitysorganisaatio ja osaamiskeskukset laadulliset määrälliset alueelliset case:t vrt. nykytila 42

43 Valtakunnallisen tavoitetilan hahmottaminen Yhtiörakenne Ehdotetaan kunnille KPK THH Oy -konsernin perustamista. Kuntatoimija merkitsee KPK THH Oy:n osakkeita ja neuvottelee tämän jälkeen yhtiön kanssa oman talous- ja henkilöstöhallinnon tuotantonsa siirtämisestä yhtiölle. Mikäli alueellisia yhtiöitä omistavat kuntatoimijat niin haluavat, niin alueelliset yhtiöt voidaan liittää KPK THH konserniin tytär- tai osakkuusyhtiöinä, jotka toimivat alueellisina palvelutuottajina. Jotta mahdollistetaan toimintojen yhtenäistäminen, tulisi KPK THH Oy:lle kuitenkin siirtää enemmistö lähtötilanteessa omistetun yhtiön äänivallasta. Kuntien omistus siirtyy välillisemmäksi niiden omistaessa alueellisia yhtiöitä KPK THH Oy:n kautta. Kaikilla alueilla ei ole olemassa kuntien omistamia alueellisia yhtiöitä tällöin kunnat ostavat tarvitsemansa palvelut suoraan KPK THH Oy:ltä, 43

44 Valtakunnallisen tavoitetilan hahmottaminen Tuotanto-organisaatio KPK THH Oy:n tuotanto-organisaatio pohjautuu olemassa oleviin alueellisiin tuotantorakenteisiin. Elokuun aikana tehtyjen alueellisten selvitysten osalta palveluketjuun liitettäviä tuotantoorganisaatioita voisivat ainakin olla seuraavat: Kuopio (Kuhilas Oy), Kotka (Seutulaskenta Oy), Kouvola (kaupungin sisäinen palvelukeskus) Lappeenranta (Saita Oy), Turku (kaupungin sisäinen palvelukeskus), Rovaniemi, Utsjoki, Inari, Sodankylä (Polarmon Oy) Tuotantoa voi olla myös muilla mukaan tulevilla alueilla. Yllä on mainittu alueet, joille on hankkeen toimesta laadittu esiselvitys elokuun aikana. Jokaisen asiakasomistajaksi liittyvän kuntatoimijan kanssa tehdään siirtymäsuunnittelu, jossa käydään läpi myös tuotannon järjestäminen 44

45 Valtakunnallisen tavoitetilan hahmottaminen Kehitysorganisaatio Samaan tapaan kuin talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden tuotanto, myös niihin liittyvä kehittäminen järjestetään alueellisten osaamiskeskusten kautta Elokuussa alueellisiin selvityksiin osallistuneiden maakuntien osalta THH Oy:n osaamisverkosto voisi muodostua viereisen karttakuvan mukaisesti. Karttakuvaan on listattu jokaisen osaamisalueen osalta johtava maakunta, minkä vastuulla on ko. osaamisalueella kehittää uusia palveluita ja ratkaisuja koko verkoston hyödynnettäväksi Jokainen johtava maakunta varmistaa ja kasvattaa tarvittavaa osaamista omalla alueellaan 45

46 Valtakunnallisen tavoitetilan hahmottaminen Tietojärjestelmät Tehtyjen alueellisten selvitysten perusteella toiminnan käynnistyessä yhtiö tuottaa taloushallinnon palveluita seuraavilla järjestelmillä: SAP, Intime (Aditro), Raindance (Logica) Toiminnan käynnistyessä yhtiö tuottaa palkkahallinnon palveluita seuraavilla järjestelmillä: Personec F.K. (Aditro), Personec R (Aditro), Pegasos/Pro Excellenta/Prima(Logica) Tietojärjestelmissä pyritään taloushallinnon osalta kahteen pääjärjestelmään ja palkkahallinnon osalta yhteen pääjärjestelmään liiketoimintasuunnitelma 2.0 linjausten mukaisesti 46

47 Nykytila: Yleiskuva tarkasteltavasta toimintaympäristöstä Pohjois-Savossa (Kuopio, Kuhilaan asiakkaat ja muut potentiaaliset ympäristökunnat) Kuopio (92 533) on Kuhilaan asiakas. Maaninka (3 883) on Kuhilaan asiakas. Siilinjärvi (21 031) on Kuhilaan asiakas. Nilsiä (6 567) on Kuhilaan asiakas Istekki Oy on Kuopiossa sijaitseva ICT-palveluita tuottava yhtiö, joka aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa. Perustajia ovat Kuopion kaupunki ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. Istekki on Kuhilaan asiakas. Karttula (3 511) on Kuhilaan asiakas. Karttulan kunta yhdistyy Kuopioon Tuusniemi (2 858) on elokuun tarkastelun ulkopuolella oleva, mutta potentiaalinen kunta. Tuusniemi ei ole Kuhilaan asiakas Rautalampi (3 501) on elokuun tarkastelun ulkopuolella oleva, mutta potentiaalinen kunta. Rautalampi ei ole Kuhilaan asiakas Suonenjoki (7 616) on elokuun tarkastelun ulkopuolella oleva, mutta potentiaalinen kunta. Suonenjoki ei ole Kuhilaan asiakas Kuhilas Oy on Pohjois-Savon alueella toimiva palvelutarjoaja, joka on aloittanut toimintansa vuoden 2007 alusta. Sen asiakkaita ovat Kuopio, Karttula, Leppävirta, Nilsiä, Siilinjärvi, Maaninka sekä Istekki Oy. (Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ei ole Kuhilaan asiakas) Leppävirta (10 616) on Kuhilaan asiakas Varkaus (22 882) on elokuun tarkastelun ulkopuolella oleva, mutta potentiaalinen kunta. Varkaus ei ole Kuhilaan asiakas, mutta se voisi mahdollisesti liittyä, mikäli Kuhilas perustaisi erillisen toimipisteen Varkauteen. 47 Asukasluku : Kuhilaan asiakaskunnat tai kaikki potentiaaliset kunnat mukaanlukien asukasta

48 Pohjois-Savon tuotannon järjestäminen Kunnat, kuntayhtymät ja muut konserniyhteisöt: Selvityksiä on käyty vasta Kuopion kanssa, muut kunnat on kuvattu vain potentiaalina. KUOPIO LEPPÄ- VIRTA NILSIÄ KART- TULA ISTEKKI OY MAA- NINKA SIILIN- JÄRVI RAUTA- LAMPI SUONEN- JOKI TUUS- NIEMI VARKAUS Tuotanto nykytilassa: KUHILAS OY RAUTA- LAMPI SUONEN- JOKI TUUS- NIEMI VARKAUS Alueellinen toteutus: KPK THH:n tytäryhtiö (Kuhilas) Tuotanto tavoitetilassa: KPK THH Oy Valtakunnallinen konserni (muiden alueiden tytärtai osakkuusyhtiöt) 48

49 Nykytila: Yleiskuva Kaakkois-Suomen toimintaympäristöstä ja siinä tapahtuneista muutoksista Medi-IT Oy hoitaa Kotkan, Kouvolan ja Lappeenrannan alueiden ICT-asiat Sosiaalia- ja terveystoimen osalta. Sen omistajia ovat Carea, Itä-Savon sosiaali- ja terveyspiiri, sekä Eksote. Medi-IT on Seutulaskennan asiakas. Kouvola (88 296) kuntaliitos vuonna Kouvolalla on oma talouspalvelukeskus. Talouspalvelukeskuksen asiakkaita ovat lisäksi PK-Tieto (Pohjois-Kymen Tieto liikelaitos) sekä 3 muuta Kouvolan kaupungin liikelaitosta. Carea on Kymenlaakson sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, johon kuuluu Kouvola, Kotka, Hamina, Pyhtää ja Vironlahti, Miehikkälä. Se on erityishuoltopiirin ja sairaanhoitopiirin fuusio, vuoden 2010 alusta. Carea on Seutulaskennan asiakas. Seutulaskenta on Kymenlaakson alueella toimiva palvelutarjoaja, joka on aloittanut toimintansa vuonna Asiakkaita ovat Kotka (+8 konserniyhteisöä), Carea (+5 konserniyhteisöä), Pyhtää, Ekami ja Medi-IT Ekami on Etelä-Kymenlaakson koulutuskuntayhtymä, jonka asiakkaita ovat Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Ekami on Seutulaskennan asiakas. Pyhtää (5 360) on Seutulaskennan asiakas. Kotka (54 855) on Seutulaskennan asiakas. Eksote on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, aloittanut vuoden 2010 alussa. Se vastaa koko sosiaali- ja terveystoimesta muilta osin, paitsi poikkeuksena Imatra, jolla on vain erikoissairaanhoito Eksotessa. Eksote on Saitan asiakas. Imatra (28 604) hoitaa talous- ja henkilöstöhallintonsa itsenäisesti. Lappeenranta (71 720) on Saitan asiakas. Saita on Etelä-Karjalan alueella toimiva palvelutarjoaja, joka on aloittanut vuoden 2010 alusta. Asiakkaita ovat Lappeenranta, Eksote ja näiden pienempiä konserniyhteisöjä. Hamina (21 469) hoitaa talous- ja henkilöstöhallintonsa itsenäisesti. Hamina tarjoaa osan THH-järjestelmien pääkäyttöpalveluista Virolahden ja Miehikkälän kunnille. 49 (Asukasluku väestörekisterikeskuksen mukaan yhteensä asukasta)

50 Kaakkois-Suomen tuotannon järjestäminen Kunnat, kuntayhtymät ja muut konserniyhteisöt: KOTKA + 8 konserniyhteisöä EKAMI PYHTÄÄ MEDI-IT HAMINA KOUVOLA + PK-Tieto + 3 liikelait. IMATRA CAREA + 5 konserniyhteisöä LAPPEEN- RANTA + kons.yht. EKSOTE + kons.yht. Tuotanto nykytilassa: SEUTU- LASKENTA HAMINA KOUVOLA + PK-Tieto + 3 liikelait. IMATRA SAITA Alueellinen toteutus: KPK THH:n osakkuusyhtiö (Seutulaskenta) SAP-tuotanto Kotkassa ja Kouvolassa KPK THH:n osakkuusyhtiö (Saita) Intime-tuotanto Lappeenrannassa Tuotanto tavoitetilassa: KPK THH Oy Valtakunnallinen konserni (muiden alueiden tytär- tai osakkuusyhtiöt) 50

51 Nykytila: Yleiskuva toimintaympäristöstä ja sen muutoksista sekä talous- ja henkilöstöhallinnon järjestämistavoista Taivassalo *) talous- ja henkilöstöhallinto osana kunnan yleishallintoa. Masku talous- ja henkilöstöhallinto osana kunnan yleishallintoa. Naantali talous- ja henkilöstöhallinto osana kunnan yleishallintoa. Merimasku, Rymättylä ja Velkua liittyivät osaksi Naantalia vuoden 2009 alussa. Raisio talous- ja henkilöstöhallinto osana kunnan yleishallintoa. Sosiaali- ja terveystoimen yhteisalueen puitteissa myös Ruskon kunta. Käynnissä THH-tietojärjestelmien uudistamisprojekti (Aditro Intime). Turku talouspalvelukeskus, joka hoitaa taloushallinnon ja palkanlaskennan. Käynnissä THHtietojärjestelmien uudistamisprojekti (SAP). Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri VSSHP kattaa koko Varsinais-Suomen alueen sekä Pirkanmaan Punkalaitumen. VSSHP ei ole tällä hetkellä mukana tässä selvityksessä. Sen mukana olo palvelutuotannossa kasvattaisi merkittävästi tuottavuuspotentiaalia ja parantaisi lisäksi raportoinnin laatua Mynämäki talous- ja henkilöstöhallinto osana kunnan yleishallintoa, vuonna 2011 oma taseyksikkö Akseli-perusturvakuntayhtymän takia. Nousiainen ostaa talous- ja henkilöstöhallintopalvelut Mynämäeltä, pl. osto- ja myyntilaskut. Rusko Lieto talous- ja henkilöstöhallinto osana kunnan yleishallintoa. Liedon kunta hoitaa 13 kunnan ympäristöterveydenhuollon vuoden 2009 alusta. Paimio talous- ja henkilöstöhallinto osana kunnan yleishallintoa, lisäksi hoitaa Paimion-Sauvon kansanterveystyön kuntayhtymän. Sauvo 3 019, taloushallinto itsellä, palkkahallinto Paimiolta. Perusturvakuntayhtymä Akseli jäsenkuntina Masku, Mynämäki ja Nousiainen, aloittaa toimintansa vuoden 2011 alusta. Härkätien kuntayhtymä jäsenkuntia Lieto, Tarvasjoki, Marttila ja Koski, talous- ja henkilöstöhallinto mahdollisesti vuonna 2012 Lietoon. 51 *) Asukasluku yhteensä asukasta

52 Varsinais-Suomen tuotannon järjestäminen Kunnat, kuntayhtymät ja muut konserniyhteisöt: LIETO TURKU NAANTALI RAISIO TAIVAS- SALO PAIMIO SAUVO MASKU MYNÄ- MÄKI NOUSI- AINEN Tuotanto nykytilassa: PAIMIO- SAUVON ktky AKSELI perusturvaky HÄRKÄ- TIEN ky LIETO NAANTALI RAISIO TURKU talouspalvelukeskus TAIVAS- SALO PAIMIO MASKU MYNÄMÄKI Tuotanto tavoitetilassa: KPK THH Oy Valtakunnallinen konserni VS-SHP 52

53 Nykytila: Yleiskuva toimintaympäristöstä ja sen muutoksista sekä talous- ja henkilöstöhallinnon Tunturi-Lapin kunnat hoitavat talous- ja Utsjoki järjestämistavoista *) on Polarmon Oy:n osakas henkilöstöhallinnon itse osana kunnan yleishallintoa ja ovat (Muoniota lukuun ottamatta) käynnistäneet keskustelut mahdollisesta yhteistyöstä Polarmon Oy:n kanssa Enontekiö Muonio Kittilä Kolari Inari on Polarmon Oy:n osakas Sodankylä on Polarmon Oy:n osakas Polarmon Oy Lappilainen henkilöstöja taloushallinnon asiantuntija Polarmon Oy aloitti toimintansa vuoden 2008 alussa. Yhtiön perustajat olivat Sodankylän, Inarin ja Utsjoen kunnat ja yhtiö toimii näillä paikkakunnilla. Ylitornio on allekirjoittanut KPK THH -aiesopimuksen. Rovaniemi on järjestänyt talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskukseen, joka on kaupunginhallituksen alainen osasto Posio on uudistamassa talous- ja henkilöstöhallinnon järjestämistapaansa ja on kiinnostunut Polarmon Oy:n osakkuudesta ja asiakkuudesta 53 *) Asukasluku yhteensä

54 Pohjois-Suomen tuotannon järjestäminen Kunnat, kuntayhtymät ja muut konserniyhteisöt: Selvitys on tehty vasta Rovaniemen ja Polarmon Oy:n kanssa, muut kunnat on kuvattu vain potentiaalina. PELLO TORNIO UTSJOKI INARI SODAN- KYLÄ ROVA- NIEMI POSIO ENON- TEKIÖ MUONIO KITTILÄ KOLARI YLI- TORNIO SALLA KEMI SAVU- KOSKI KEMINMAA Tuotanto nykytilassa: ROVA- NIEMI POSIO ENON- TEKIÖ MUONIO KITTILÄ KOLARI YLI- TORNIO PELKOSEN- NIEMI SIMO POLARMON OY KEMIJÄRVI TERVOLA Alueellinen toteutus: KPK THH:n osakkuusyhtiö (Polarmon) Raindance-tuotanto RANUA Tuotanto tavoitetilassa: KPK THH Oy Valtakunnallinen konserni LSHP LPSHP LAPPIA (muiden alueiden tytärtai osakkuusyhtiöt) ITÄ-LAPIN KUNTA- YHTYMÄ 54

55 KPK THH:n tuotannon järjestäminen toiminnan käynnistyessä elokuussa selvitettyjen alueiden POLARMON osalta Oy Pohjois- Suomi KUHILAS Oy SAITA Oy KPK THH Oy Pohjois- Savo SEUTU- LASKENTA Oy Varsinais- Suomi Kaakkois- Suomi 55

56 Sisällys Esitys kunnille THH palvelukeskus Oy:n perustamisesta Tavoitetila Palvelut ja organisaatiot Hyödyt tuotanto-organisaatio kehitysorganisaatio ja osaamiskeskukset laadulliset määrälliset alueelliset case:t vrt. nykytila 56

57 Hyödyt eri lähtökohdista asiakasomistajiksi siirtyville kuntatoimijoille Lähtökohtana kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluyhtiön perustamiselle on hajanainen palvelukeskusmarkkina kuntasektorilla. Suurin välitön hyöty valtakunnallisen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen asiakasomistajaksi siirtymisessä on kuntatoimijoilla, jotka nykytilassa eivät ole vielä lainkaan keskittäneet talous- ja henkilöstöhallinnon toimintojaan. Mittakaavaetuja on kuitenkin saavutettavissa myös niillä toimijoilla, joilla on jo oma palvelukeskus tai jotka käyttävät esim. seudullisen palvelukeskuksen palveluita. Merkittävien mittakaavaetujen saavuttaminen edellyttää myös sitä, että prosesseja tarkastellaan kokonaisuutena mukaan lukien myös kuntiin jäävät prosessin osat. Lisäksi kaikki mukana olevat kuntatoimijat hyötyvät kehittämiskustannusten jakaantumisena suuremmalle joukolle ja laadullisten asioiden parantumisena sekä parempana informaationa päätöksentekijöille. Laadullisina tekijöinä voidaan pitää esimerkiksi talous- ja henkilöstöhallinnon sähköistämistä ja automatisointia, joka parantaa informaation luotettavuutta ja toisaalta alentaa myös kustannuksia. Esimerkiksi henkilöstöhallinnon itsenäiskäyttöön kehitetyt järjestelmät eivät ole vielä kovinkaan laajasti kuntien käytössä ja niihin liittyvät investoinnit tulisivat joka tapauksessa tehtäväksi. 1) Lähde: syyskuu

58 Yksittäisen kunnan ja kuntayhtymän hyödyt ulottuvat aina toimialojen palveluihin saakka Toimialoilla - Laadukas, vertailukelpoinen sekä oikea-aikainen taloudellinen ja toiminnallinen toteuma- ja ennusteinformaatio kunnan johtamisen ja päätöksenteon tueksi ydinprosessien kehittämisen mahdollistajaksi Talous- ja henkilöstöhallinnossa - Palvelukeskusmallin tuomat kustannussäästöt talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä - Resurssien vapautuminen kunnan toimialojen palveluihin, eläköitymisen tuomiin haasteisiin vastaaminen - Talous- ja henkilöstötoimintojen haavoittuvuuden väheneminen ja osaamisen kehittäminen sekä ylläpidon helpottuminen tehtävien keskittyessä palvelukeskukseen 58 58

59 Kustannussäästöjen lisäksi yhteiskunta hyötyy myös välillisesti Talouden kokonaiskuvan muodostaminen helpottuu ja on luotettavampi, kun tiedot ovat yhteismitallisia ja tiedonsaanti ajantasaista Viranomaisraportointi tehostuu ja nopeutuu, kun raportointi voidaan suorittaa entistä keskitetymmin Paremman informaation avulla johdon on helpompi tuottaa entistä parempia ja perusteltuja päätöksiä Taloudellisia tietoja ja toimialojen tunnuslukuja voidaan vertailla toisiinsa ja analysoida Talouden suunnittelu ja ennusteet paranevat kun johtamisen tueksi kehitetään uusia välineitä Henkilöstöhallinnon puolella parempi informaatio tukee rakennemuutosta, parantaa resurssien suunnittelua ja ennusteiden laatimista sekä sitä kautta hillitsee pätkätöiden tai eläköitymisen aiheuttamia haasteita 59

60 Hyödyt kumuloituvat edettäessä kohti valtakunnallista palvelukeskusta Kuntakohtainen päätösvalta, nopea päätöksenteko Kuntakohtaiset ratkaisut helpommin toteuteltavissa Toimenkuvien laaja-alaisuus Kuntatoimija spesifisen ydintoiminnan hyvä tuntemus Kuntatoimijan omana toimintana Toiminnan ja työkalujen kehittämisen varmistaminen, alueen hyvien käytäntöjen jakaminen Mittakaavaetujen hyödyntäminen hankinnoissa, kehittämisessä ja operatiivisessa palvelutuotannossa, ja sitä kautta korkeammat kustannussäästöt Osaamisen ja resurssien turvaaminen sekä henkilöriskien pienentäminen Henkilöstön paremmat urakierto- ja koulutusmahdollisuudet Kuntien vertailtavuus alueella paranee Alueellinen palvelukeskus Kehittämisresurssien hyödyntäminen sekä investointien ja kustannusten jakaminen valtakunnallisesti Hyvien käytäntöjen jakaminen valtakunnallisesti Kuntien vertailtavuuden paraneminen valtakunnallisesti Hankintojen suuremmat mittakaavaedut ja neuvotteluvoima Henkilöstön laajemmat urakierto- ja koulutusmahdollisuudet Mahdollisuus erityisosaamisen kehittämiseen ja erikoistumiseen Mahdollisesti henkilöstön parempi saatavuus Kuntatoimijoiden neuvotteluvoiman yhdistäminen myös valtion suuntaan esim. raportoinnit Valtakunnallinen palvelukeskus 60

61 Haasteet muuttavat muotoaan Osaamisen ja resurssien turvaaminen Pysyminen mukana kehityksessä Kuntakohtaisten ratkaisujen ja kehityspanosten kustannukset Kuntatoimijan omana toimintana Oman päätösvallan kaventuminen ja kompromissien tekeminen Asiakkaan ydintoiminnan tuntemisen varmistaminen Henkilöstön toimenkuvien rajoittuminen palvelukeskuksen toiminta-alueeseen Alueellinen palvelukeskus Valtakunnallinen palvelukeskus Oman päätösvallan kaventuminen ja kompromissien tekeminen Asiakkaan ydintoiminnan tuntemisen varmistaminen Henkilöstökunnan toimenkuvien rajoittuminen palvelukeskuksen toiminta-alueeseen 61

62 Varsinais- Suomi Kaakkois- Suomi Pohjois- Suomi Pohjois-Savo Yhteensä Varsinais- Suomi Kaakkois- Suomi Pohjois- Suomi Pohjois-Savo Yhteensä Selvitettyjen alueiden säästöpotentiaali yhteensä yleishallinto, palvelukeskus ja hajautettu Taloushallinto Henkilöstöhallinto Henkilöstökustannus t Henkilöstökustannus t htv htv Säästöpotentiaali % 24 % 15 % 12 % 18 % Säästöpotentiaali % 13 % 17 % 13 % 15 % Säästöpotentiaali t Säästöpotentiaali t htv htv Selvitettyjen alueiden kokonaissäästöpotentiaali on karkeasti arvioiden noin 6 milj. euroa valtakunnalliseen palvelukeskusyhtiöön siirryttäessä. Lisäksi tulevat säästöt THH-tietojärjesttelmien kehittämisessä, ylläpidossa ja käyttöpalveluissa ja muissa kustannuksissa. Pohjois-Savon osalta luvuissa on mukana vain Kuopion ja Kuhilas Oy:n potentiaali ja Pohjois-Suomen osalta vain Rovaniemen ja Polarmon Oy:n potentiaali. Säästöpotentiaalia arvioitaessa tulee huomioida seuraavat asiat: Potentiaalin realisoituminen edellyttää prosessien muuttamista sekä palvelukeskuksen että kuntatoimijoiden osalta Tehostuminen kohdistuu sekä kuntatoimijoihin että palvelukeskukseen Laskelmissa ei ole huomioitu kehittämiseen tarvittavia kehityspanoksia palvelukeskuksessa tai kuntatoimijoilla Tarkemmat kuntatoimija ja prosessikohtaiset laskelmat tehdään osana asiakkaaksi liittymisen suunnittelua 62

63 Varsinais- Suomi Kaakkois- Suomi Pohjois- Suomi Pohjois-Savo Yhteensä Varsinais- Suomi Kaakkois- Suomi Pohjois- Suomi Pohjois-Savo Yhteensä Eläköitymisennuste vs. henkilötyövuosien säästöpotentiaali Taloushallinto Henkilöstöhallinto Yhteensä Yhteensä htv v (P-S 2009) htv v (P-S 2009) Eläköitymis-% 19 % 22 % 10 % 20 % Eläköitymis-% 17 % 14 % 14 % 15 % Säästöpotentiaali Eläköitymispotentiaali sisältää vain yleishallinnon ja palvelukeskuksen, ei hajautettua toimintoa. Säästöpotentiaali sisältää myös hajautetun toiminnon. Turun kaupungin taloushallinnon osalta hajautetussa toiminnossa on 56 htv, jonka tehostuminen on mukana säästöpotentiaalissa. 63

64 ICT työryhmän tilannekatsaus Valmistelukomitea

65 ICT- työryhmän tilannekatsaus 1. ICT- projektin tilannekatsaus 2. KPK ICT rooli ja tavoiteltu muutos 3. Alueselvitykset 4. KPK ICT:n palvelut käynnistysvaiheessa 65

66 ICT- työryhmän tilannekatsaus 1. ICT- projektin tilannekatsaus 2. KPK ICT rooli ja tavoiteltu muutos 3. Alueselvitykset 4. KPK ICT:n palvelut käynnistysvaiheessa 66

67 KPK ICT yhtiön perustamiseen osallistavat kunnat AIESOPIMUSVAIHE Tilanne ICT myönteiset 105 kpl 35,1 % väestöstä ICT kielteiset 47 kpl 6,1 % väestöstä PERUSTAMISVAIHE (ARVIO) Tilanne ICT myönteiset 30 kpl n. 10 % väestöstä 67

68 ICT- työryhmän tilannekatsaus 1. ICT- projektin tilannekatsaus 2. KPK ICT rooli ja tavoiteltu muutos 3. Alueselvitykset 4. KPK ICT:n palvelut käynnistysvaiheessa 68

69 Tietohallinnon ja tietotekniikan palvelutuottajan roolit TIETOHALLINTO - järjestämis- ja suunnittelupalvelu" Tietohallinnon ydintehtäviä ovat toiminnan kehittäminen sekä ICTpalvelutarpeen ja kehityksen hallinta. Kantaa vastuun ICT- palveluiden järjestämisestä Toimii hankinnan ammattilaisena, joka arvioi, priorisoi, kilpailuttaa ja tekee tilauksia sekä valvoo tilausten ja sopimusten noudattamista Toimii asiakkaana tietotekniikan palvelutuottajille SOTE TEKN OPETUS TOIMIALA X TIETOTEKNIIKAN PALVELUTUOTTAJA Päättää yhteistyössä asiakkaan kanssa, miten sovitut palvelut tuotetaan Keskittyy asiakkaan tilaamien palveluiden tuotantoprosessin hallintaan Vastaa sopimusten mukaisesti palvelun laadusta asiakkaille. Tuotantopuolella korostuu liiketoimintaosaaminen 69

70 KPK ICT Oy:n rooli Yhtiön toimialana on järjestää ICT-asiantuntija, - sovellus- ja infrastruktuuripalveluita asiakasomistajilleen sekä kehittää ja järjestää omistajilleen strategia- ja toimintalähtöistä tarpeista johdettuja ICT - palveluita. Yhtiö kehittää asiakasomistajilleen ICT-ratkaisuja, jotka palvelevat mahdollisimman hyvin pitkän aikavälin tuottavuus- ja tehokkuustavoitteita. 70

71 Mitä KPK ICT on ja mitä se ei ole Tavoitteena ON strateginen rakennemuutos ICT:n vaikuttavuuden parantamiseksi, EI pelkästään uudelleen organisointi. Tavoitteena ON tietohallinnon kyvykkyyden vahvistaminen osana kuntakentän toiminnan kehittämistä, EI teknologia- tai tuotantolähtöinen asiantuntijuus. Tarkoitus EI ole pienentää ICT panostuksia vaan saada niillä aikaan parempaa vaikuttavuutta esimerkiksi päällekkäisyyksien poistaminen ja yhteinen kehittäminen sekä paremman toimittajahallinnan avulla. Toimintamalli ON verkostomainen, EI alueellisesti keskitetty yhteen fyysiseen paikkaan. EI koske suoranaisesti ICT tuotannon järjestelyjä, vaan tietohallinnon järjestämis- ja suunnittelupalveluita. 71

72 Julkishallinnon IT- toimintaympäristön muutos sekä osaamisen varmistaminen ja kasvattaminen Nykytila Valtionhallinto: n.4300 IT-ammattilaista; n.1500 tietohallinnon suunnittelu/kehittäminen Kuntasektori: n.4500 IT-ammattilaista; n.1000 tietohallinnon suunnittelu/kehittäminen; n.750 yksikköä Tavoitetila v Verkostomaisesti keskitetyt valtionhallinnon ja kuntasektorin tietohallinnon kyvykkyydet Tavoitetila v Verkostomaisesti keskitetyt julkishallinnon tietohallinnon kyvykkyydet VALTIONHALLINTO Ministeriö 1 Nykytilass Ministeriö 2 a Virasto 2 VALTIONHALLINTO HALTIK Rovaniemellä JULKISHALLINTO Valtionhallinnon muutospolku KUNTASEKTORI Oulu Rovaniemi Kuusamo Kuntosektorin muutospolku Julkishallinnon IT- Palveluyksikkö KUNTASEKTORI KPK ICT Vaasassa KPK ICT Oulussa OTTK Hämeenlinnassa Valtion IT Palvelukeskus Helsingissä KPK ICT Rovaniemellä KPK ICT Kuusamossa KPK ICT Kuopiossa Julkishallinnon yhteinen muutospolku KPK ICT Rovaniemellä KPK ICT Vaasassa KPK ICT Oulussa KPK ICT Turussa Julkishallinnon IT- Palveluyksikkö HALTIK Rovaniemellä KPK ICT Kuusamossa KPK ICT Kuopiossa KPK ICT Mikkelissä OTTK Hämeenlinnassa Valtion IT Palvelukeskus Helsingissä KPK ICT Turussa KPK ICT Mikkelissä Julkishallinnon IT- Palveluyksikkö = hajautettu, paljon yksiköitä, osaaminen hajallaan = keskitetty, verkostomainen, vähemmän yksiköitä, osaamisen varmistaminen ja kasvattaminen selkeästi vastuutettu 72

73 ICT- työryhmän tilannekatsaus 1. ICT- projektin tilannekatsaus 2. KPK ICT rooli ja tavoiteltu muutos 3. Alueselvitykset 4. KPK ICT:n palvelut käynnistysvaiheessa 73

74 Alueelliset selvitykset ja valtakunnalliset ICT ja THH työryhmät Alueellisia selvityksiä toteutetaan seuraavilla alueilla: 1. Pohjois-Suomi 2. Varsinais-Suomi 3. Kaakkois-Suomi 4. Etelä-Savo 5. Pohjois-Savo 6. PKS/Espoo Pohjois- Suomi Alueelliset selvitykset yhdistetään valtakunnalliseksi ratkaisuksi työryhmissä ja valmistelukomiteassa Alueellisten selvityksien lisäksi KPK hanke informoi tuloksista ja koordinoi koko muun kuntakentän tarpeita. Painopisteenä 1) Uudet mukaan tulevat kunnat 2) Alueellisten selvityksien ulkopuoliset kunnat 3) Muut sidosryhmät mm. Kuntaliitto, muu julkishallinto jne. Alustavaa keskustelua 2. aallon potentiaalisista alueselvityksistä on käyty seuraavien kuntatoimijoiden kanssa 1. Nn 2. Nn 3. Nn 4. Nn 5. Nn Varsinais- Suomi PK-seutu Pohjois-Savo Etelä-Savo Kaakkois- Suomi 74

75 Alueselvitysten tilannekatsaus Pohjois- Savo Varsinais-Suomi & Kaakkois-Suomi PKS/ Espoo Omistajuuden ja palvelun hankinnan sopimusneuvottelut Palvelukeskuksen omistajuuden periaatteiden vahvistaminen* P0 (esitys yhtiöjärjestyksestä; omistajuuden hinta, äänioikeus, päätöksenteko ) a. Liittymissuunnitelma & 5. muutospolku Tavoitetilan kuvaus Nykytilatietojen P1 (sisältäen roolin vahvistaminen osaamisverkostossa) P2 3b. 4. Tarkennettu arvoanalyysi (tarvittaessa**) Kustannus-hyötyanalyysi Etenemisehdotus asiakkaaksi liittymisestä P3 P4 Sopimuksen toimeenpano P5 Etelä-Savo Pohjois-Suomi 75

76 Alueselvitysten päähavainnot Alueselvityksen kohteena olleiden kuntatoimijoiden tietohallinnon nykytilan toimintamallit vaihtelevat. Yleinen kehitystrendi on tilaaja-tuottajamalliin perustuva, jossa tietohallinto ja tietotekniikan palvelutuottaja ovat eriytetty toisistaan. Nykytilan haasteet painottuvat pirstaleiseen toimittajahallintaan ja kehityshankkeiden ja tuotosten kokonaiskoordinoinnin puutteeseen Kuntatoimijat hakevat tietohallinnon kyvykkyyksien kasvattamiseksi vaihtoehtoja sekä alueellisista että kansallisista verkostoista. Erityisesti tietohallinnon toimialaosaamisen varmistamisessa kansallisen yhteistyön tarve korostuu. Oman tietotekniikan palvelutuotannon tehostamiseksi kuntatoimijat hakevat uusia omistajapoliittisia ratkaisuja laajemmasta yhteistyöstä tai markkinaehtoistamisesta. Kuntatoimijat haluavat säilyttää tietohallinnon johtamisen kyvykkyyden itsellään. Kuntatoimijat saavat selkeitä hyötyjä liittymällä osaksi KPK ICT:n kansallista osaamisverkostoa ja hyödyntämällä palveluiden yhtenäistämisestä saatavia mittakaavaetuja sekä yhteisiä työkaluja oman ydintoiminnan kehittämiseen Kuntatoimijoille on tärkeää taata alueella jo olemassa olevan ICT-osaamisen ja työpaikkojen pysyminen 76

77 ICT- työryhmän tilannekatsaus 1. ICT- projektin tilannekatsaus 2. KPK ICT rooli ja tavoiteltu muutos 3. Alueselvitykset 4. KPK ICT:n palvelut käynnistysvaiheessa 77

78 KPK ICT:n palvelut ryhmitellään asiantuntija-, sovellus- ja infrastruktuuripalveluihin, joita kuntatoimija hyödyntää valitsemansa kehityspolun mukaisesti Ratkaisujen hallinta* Ratkaisujen hallinta käsittää KPK ICT:n yhdessä kuntatoimijan kanssa tekemän palvelu- ja kehityssuunnittelun sekä palveluiden seurannan ja tuen. ICT Asiantuntijapalvelut Asiantuntijapalvelut sisältävät asiakastilanteeseen räätälöityjä kehitys- ja muutostöitä, jotka tukevat KPK ICT:n teknologiapohjaisten palveluiden käyttöönottoa kunnassa tai, jotka tarjotaan erillisinä palveluina kuntakentän asiakkaille. Sovelluspalvelut Sovelluspalvelut jakautuvat toimialasovelluksiin, jotka tuottavat lisäarvoa kunnassa tapahtuvaan prosessiin / kansalaispalveluun sekä mahdollistaviin sovelluksiin, jotka tukevat toimialasovelluksia yhteisillä ominaisuuksilla. ICT Infrastruktuuripalvelut ICT Infrastruktuuripalvelut sisältävät kunnille ja muille asiakkaille tarjottavia käyttäjä-, kapasiteetti-, tietoliikenne- ja toimistopalveluita. * sisältyy KPK ICT:n Asiakkuudenhallinnan hoitomalliin 78

79 Käynnistysvaihe Sisäänottovaihe KPK ICT:n palvelutarjonta käynnistetään kuntien tarpeisiin kohdennetuilla ICTasiantuntijapalveluilla Ensimmäiset tarjottavat sovelluspalvelut Tietohallinnon johtamisen palvelut Tietoturvan asiantuntijapalvelut ICT-Arkkitehtuurien asiantuntijapalvelut Hankintojen ICT-asiantuntijapalvelut ICT-projektipalvelut Prosessien kehittämisen asiantuntijapalvelut THH-järjestelmät palveluna (+SAP) Asianhallinnan palvelut Kunta-asiakkaiden sähköinen asiakaspalvelu Tiedolla ohjaamisen palvelu SOTE-järjestelmäpalvelut Keskitetty käyttövaltuushallinta Yhteisölliset työkalut Integraatiopalvelu 79

80 Työryhmien tulosten esittely Toimitusjohtajien valinta

81 Toimitusjohtajien valinta Antti Kivelä kertoo Toimitusjohtajien valinnan etenemisestä

82 Työryhmien tulosten esittely Henkilöstölinjaukset

83 Henkilöstölinjaukset Henkilöstötyöryhmä esittää kuntien valmistelukomitealle, että valmistelukomitea suosittelisi perustettavien yhtiöiden hallituksille seuraavaa: 1. yhtiön eläkejärjestelmäksi valittaisiin kuntien eläkevakuutus 2. yhtiö järjestäytyisi PTY:n jäseneksi.

84 Rahoitus

85 Rahoitus Antti Kivelän esitys käynnistysvaiheen rahoittamisesta

86 Käynnistysvaiheen organisoituminen

87 Käynnistysvaiheen organisoituminen Antti Kivelän esitys Käynnistysvaiheen organisoitumismallista

88 KPK ICT/THH Oy:iden toiminnan organisointi käynnistysvaiheessa ja jatkuvan toiminnan aikana Käynnistysvaiheen organisointi Valmistelukomitea toimii ohjaavassa roolissa, joille hallitukset raportoivat KPK ICT/THH Oy:iden hallitukset esitetään ehdotus hallituksista ennen perustamisasiakirjojen allekirjoitusta Käynnistysvaiheessa hallituksissa on n. 5 varsinaista ja 5 varajäsentä. Hallitukset toimivat toimitusministeriönä Toimitusjohtajat toimitusjohtajanvalinta -työryhmä esittää 3-5 henkilöä ja tai muuta menettelyä yhtiöiden hallituksille Yhtiöiden hallitukset valitsee yhtiöille toimitusjohtajat Hallitus valitsee keskeisen operatiivisen johdon syyskuussa Toiminnan organisointi tammikuu 2011 Alkuvuodesta 2011 järjestetään ylimääräiset yhtiökokoukset, joissa vahvistetaan strategiset linjaukset vahvistetaan asiakasomistajat vahvistetaan hallitukset vahvistetaan organisoituminen Valmistelukomitea / OHRY KPK ICT/THH Oy Hallitukset Toimitusjohtajat & Operatiivinen johto