Toimijoiden näkemys kehittämishaasteista Ruralia-instituutti Leader -tiimi

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimijoiden näkemys kehittämishaasteista Ruralia-instituutti Leader -tiimi 27.3.2009"

Transkriptio

1 Toimijoiden näkemys kehittämishaasteista Ruralia-instituutti Leader -tiimi Johdanto Toimintaryhmätyön kehittämishaasteet Byrokratia ja hallinto Yhteistyö ja verkostot Toimintatavan tunnettavuuden lisääminen ja levittäminen Resurssit Arviointi Paikallinen kehittäminen ja alueen hyvinvointi Aktivointi ja kannustaminen Innovatiivisuus Sisäiset työtavat Yhteenveto...8 1

2 1. Johdanto Maaseutuverkostoyksikkö järjesti Leader-työn kehittämisseminaarin Tiedekeskus Heurekassa Vantaalla. Tilaisuuteen osallistui toimintaryhmien henkilöstöä, TE-keskusten toimintaryhmävastaavia sekä muita Leader-toiminnasta kiinnostuneita. Seminaariin tarkoituksena oli sekä keskustella toimintaryhmätyön haasteista että käytännössä kartoittaa osallistujien näkemyksiä keskeisimmistä kehittämishaasteista toimintaryhmätyössä. Yhteensä toimijoita oli paikalla noin sata henkilöä. Toimijoiden näkemysten kartoittamisesta vastasi Ruralia-instituutin tiimi tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläisen johdolla. Tiimiin ovat kuuluneet: Marko Nousiainen, Päivi Pylkkänen ja Manu Rantanen. Osallistujilta kerättiin kaksivaiheisen ryhmätyöskentelyn metodilla näkemyksiä Leader-toiminnan kehittämishaasteista. Työskentelyn ensimmäisessä osiossa jokainen osallistuja kirjasi jaetulle lomakkeelle kolme mielestään merkityksellisintä kehittämisaihiota. Työskentelyn tässä vaiheessa vastauksia saatiin 90 eli kehittämisaihioita oli yhteensä noin 265. Tämän jälkeen toimijat työstivät parityönä omista vastauksistaan kaksi merkittävintä aihiota, jotka kirjattiin erilliselle lomakkeelle. Tässä vaiheessa vastauksia saatiin yhteensä 44 ja kehittämisaihioita noin 80. Yksilö ja parityön tuloksena saadut vastaukset (noin 350) kerättiin ja niissä esitetyt kehittämisaihiot koottiin yhdeksän kattoteemaan alle. Näin saatiin selville toimintaryhmätyön tämän hetken keskeisimmät haasteet. Aineistosta tehtiin alustava analyysi, jota myös esiteltiin Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän toimintaryhmätyön teemaryhmässä. Vuoden 2009 alussa tähän Leader-tiimiin liittyi Jyväskylän yliopiston Rural Studies -opiskelija Hanna-Leena Juntti. Hän otti tehtäväkseen analysoida kerätty aineisto perinpohjaisesti sekä luoda sen pohjalta luokittelu toimijoiden hahmottamista kehittämishaasteista. Nyt käsillä oleva raportti on syntynyt Hanna-Leenan perusteellisen työn tuloksena. Kehittämishaasteet on luokiteltu teemoiksi, jotka on puolestaan esitelty kronologisesti suurimmasta pienimpään. Ensimmäisenä käsitellään siis aihe, jonka esiintymistiheys oli vastauksissa suurin ja viimeisenä puolestaan harvimmin esiintynyt. Jokaisen otsikon perässä esiintyvä luku kertoo likimääräisesti aiheen esiintymistiheyden vastauksissa. 2

3 2. Toimintaryhmätyön kehittämishaasteet 2.1 Byrokratia ja hallinto (n. 90 kpl) Kaikkein suurimmaksi ongelmaksi toimintaryhmätyössä koettiin byrokratia ja hallinnon raskaus. Lähes jokainen vastaaja koki byrokratian jollain tavalla ongelmaksi. Eniten kritiikkiä sai osakseen hankebyrokratia, jonka katsottiin usein karsivan haettavia hankkeita. Vastauksissa korostui säädöksien ja ohjeiden selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen. Byrokratian säännökset koettiin joustamattomiksi ja epäselviksi. Erityisesti byrokratia koetaan ongelmaksi paikallisessa kehittämistoiminnassa. Kritiikkiä saa lisäksi byrokratiasta aiheutuva paperityö, jonka katsottiin vievän aikaa varsinaiselta kehittämistyöltä. Byrokratiaa haluttaisiin vähentää kaikilla hallinnon tasoilla, mutta erityisesti byrokratia halutaan poistaa paikalliselta tasolta. Byrokratiakritiikissä vastauksissa korostui muun muassa seuraavat asiat: TE-keskuksen aseman kritisointi hallinnossa hallinnon yksinkertaistaminen, järkiperäistäminen ja keventäminen siirtyminen asiakkaan, ei hallinnon ehdoilla toimintaan -> taustalla halu saada itsenäisemmät toimintaryhmät paperityö, esim. hankkeiden hakemisessa -> erilaiset hakuprosessit koetaan vaikeaksi ja epäselväksi viranomaisroolin pienentäminen -> halutaan olla toiminnallisia kehittäjiä. Samalla vaaditaan hallinnon ajattelutavan muutosta hankebyrokratia. Hankebyrokratian kritiikki liittyy niin hankkeiden hakemiseen kuin rahoitukseen. byrokratiasta aiheutuva epäselvyys toiminnassa Byrokratiasta johtuen toimintaryhmätyöstä toivotaan hallinnollisesti itsenäisempää ja sen asemaa kehittäjäorganisaatioina halutaan korostaa. Vastausten perusteella hallinnoinnista ja kehittämisestä näyttäisi muodostuneen vastavoimat toiselleen. Merkittävää byrokratian kritisoinnissa oli, että innovatiivisuuden ja luovuuden katsotaan erityisesti kärsivän tiukoista säädöksistä: luovuus hankesuunnittelun ohjauksessa ja toteutuksessa kärsivät byrokratiaviidakossa (ks. myös kohta 2.8). 2.2 Yhteistyö ja verkostot (n. 70 kpl) Toiseksi yleisimmän kehittämishaasteen vastauksissa muodosti yhteistyön ja verkostoitumisen haaste. Yhteistyössä ja verkostoitumisessa on erotettavissa eri tasoja. Verkostoitumista halutaan lisätä niin julkisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan kuin kansainvälistenkin toimijoiden kanssa. Yhteistyön käsitettä halutaan laajentaa yli kunta ja kylärajojen. Toimintaryhmien välisen yhteistyön tiivistämisen katsotaan palvelevan verkostoitumista ja sitä kautta tapahtuvaa vaikuttamista muihin sidostyhmiin (kansallisiin ja kansainvälisiin). paikallinen alueellinen kansallinen kansainvälinen yhteistyö kehittäjäverkoston luominen verkostojen avulla hyvät käytännöt eteenpäin 3

4 verkostoituminen kansalaisyhteiskunnan ja 3-sektorin toimijoiden kanssa teemallinen yhteistyö toimintaryhmien välillä toimintaryhmienvälisen yleisen yhteistyön lisääminen -> yhteisen sävelen löytyminen -> yhdessä vahvempia kunta-toimintaryhmä yhteistyö kansainväliset kontaktit ja yhteistyö Verkostoitumisen katsottiin usein edellyttävän yhteisten päämäärien löytymistä. Yhteisten päämäärien kautta tapahtuvan verkostoitumisen avulla puolestaan katsottiin voivan vähentää byrokraattisuutta ja vahvistaa näin toimintaryhmätyön itsenäistä asemaa kehittämistyössä. Toisaalta verkostoituminen liitetään myös oleellisesti toimintatavan tunnettavuuteen ja levittämiseen sekä toimintaryhmien välisen luottamuksen kasvattamiseen. Verkostoitumisen avulla katsottiin saavan aikaan myös vaikuttavuutta paikallisessa kehittämistyössä. 2.3 Toimintatavan tunnettavuuden lisääminen ja levittäminen (n. 45 kpl) Yleinen kokemus toimintaryhmätyössä mukana olevilla on, ettei toimintatapaa ole osattu tuoda esiin riittävästi. Toimintatavan tunnettavuuden lisäämisen taustalla on näkemys, ettei toimintatapa, se miten toimitaan ja miksi, ole ihmisten yleisessä tietoisuudessa. Vastauksista välittyy huoli, etteivät ihmiset tunne millaista kehittämistyötä leader-toiminta on. Sitä voidaan esimerkiksi pitää pelkkänä puuhasteluna, kuten eräässä vastuksessa todetaan. Siksi halutaan / toivotaan., että esimerkiksi Leader-toiminnan periaatteita korostetaan ja pidetään esillä. Tunnettavuuden lisäämisen avulla uskotaan kyettävän osoittamaan toimintaryhmätyön lisäarvo kehittämistyössä mukana oleville sidosryhmille (ks. kohta 2.2). Toimintaryhmätyötä pitäisi vastausten mukaan myös markkinoida nykyisten toimintaryhmätyön maantieteellisten rajojen ulkopuolelle. Tämä tarkoittaisi toiminnan lanseerausta kaupunkiseuduilla. näkyvyyden lisääminen ja levittäminen toimintatavan yleinen kehittäminen toimintatapaa halutaan levittää ja tehdä tunnettavaksi eri sidosryhmille (kunnat, yritykset, paikalliset asukkaat ym.) toimintatapa koetaan hyödylliseksi levittää myös nykyisen maantieteellisten rajojen ulkopuolelle, (isommat keskukset) toimintatapaa halutaan entisestään yhdenmukaistaa ja toimintaperiaatteet halutaan tuoda paremmin esiin -> julkisuus tiedottaminen. Tiedottamista tulisi laajentaa nykyisten sidosryhmien ulkopuolelle samalla toimintaryhmien roolia aluekehittäjinä halutaan vahvistaa Tunnettavuuden avulla halutaan parantaa toimintaryhmien vaikuttavuutta kehittämistoiminnassa. Vaikuttavuutta voidaan saada, jos kyetään osoittamaan Leaderin lisäarvo alueellisena kehittäjänä. Toisaalta vastauksissa korostuu, että toimintaryhmätyön eri instrumentteja on ensin kehitettävä, jotta ne voisivat nostaa asemaansa paikallisessa kehitystoiminnassa. Muutamissa vastauksissa ehdotetaankin toimintaryhmille omaa etujärjestöä, joka ajaisi toimintaryhmien yhteisiä etuja. 4

5 2.4 Resurssit (n. 40 kpl) Resurssien haasteessa nousee esiin kaksi teemaa: toimintaryhmien jatkuvuuden takaaminen resursseja lisäämällä sekä resurssien lisäämisen kautta mahdollistuva toimintaryhmätyön omaehtoisuus. Jatkuvuudella viitataan toiminnan epävarmuuteen, joka aiheutuu kehittämistoiminnan kausiluontoisuudesta. Omaehtoisuus puolestaan on yhteydessä maaseudun toimintaympäristön muutokseen. Useat maaseutukunnat painivat taloudellisissa ongelmissa ja niiden haasteeksi muodostuu paikallisten hyvinvointipalveluiden turvaaminen. Toimintaryhmätyö on osaltaan ottanut ja haluaisi ottaa lisävastuuta maaseudunpalveluiden turvaamisessa. Nyt kehittämistyössä käytössä olevat resurssit ja taloudellinen pääoma katsotaan riittämättömiksi lisävastuun kantamisessa. Esimerkiksi taloudelliset ja henkilöresurssit ovat liian suppeat. Puhuttaessa resursseista esille nousee muun muassa seuraavia teemoja: toimintaryhmätyön jatkuvuus ja epävarmuus toimintaryhmien henkilö- ja taloudellisten resurssien lisääminen niukat resurssit vaarantavat mm. hankkeiden tuloksellisuuden ehdotetaan mm. toimintaryhmille käyttöön asiakastietoja -> itsenäisemmät toimintaryhmät enemmän aikaa ja rahaa varsinaiseen kehittämiseen -> vrt. byrokratia samoin ehdotetaan toimintaryhmille itsenäisempää rahoittajan roolia, esim. lainajärjestelmän kehittely Toiminnan katsotaan kaipaavan lisävoimavaroja ja tämän kautta myös toimintaryhmien itsenäisyyttä voitaisiin kasvattaa. Resurssien lisäämisen katsotaan antavan lisää vapausasteita toimintaryhmätyöhön. Vapauden kaipuu on jonkinlaista vastausten hakemista byrokratian ongelmaan. Resurssien puute kertautuu myös kahteen kehittämisteemaan: aktivointiin ja kannustamiseen sekä innovatiivisuuteen. Resurssien niukkuus saa aikaan esimerkiksi väsymystä ja turhautumista. Kehittäminen ei ole enää luovaa vaan väkinäistä ja kaavoihin kangistunutta. Aktivoinnin ja kannustamisen sekä innovatiivisuuden keittämisteemat esitellään jäljempänä. 2.5 Arviointi (n. 35 kpl) Arviointi liittyy oleellisesti työntulosten ja toimintatapojen vaikuttavuuden arvioinnin lisäämiseen sekä vaatimukseen erilaisten arviointivälineiden kehittämiseksi. Arviointi välineiden kehittämisen tulisi palvella byrokratian vähenemistä ja edistää konkreettista kehitystoimintaa. Vastauksissa nousee esiin erityisesti vaatimukset hankkeiden tuloksien arvioinnin kehittelystä ja niiden tuloksista tiedottamisen lisäämisestä sekä toimintaryhmien itsearviointi menetelmien kehittämisestä. työn tulosten ja vaikutusten arviointi -> erityisesti hankkeiden tulosten arviointi arviointimenetelmien ja mittareiden kehittäminen toimintaryhmien itsearviointi halutaan luoda järjestelmä, joka mahdollistaa tulosten seuraamisen arvioinnin lähtökohtana on myös palvella byrokratian vähentämistä 5

6 Vaikutusten arvioinnin katsotaan tuovan uskottavuutta toimintaan. Uskottavuus ongelma toimintaryhmätyössä nähdään aiheutuvan tiukasta hallinnoinnista ja byrokratiasta (ks. kohta 2.1). Arvioinnin lisäämisen taustalla näyttäisi siis olevan halu vähentää byrokratiaa ja vastaavasti lisätä toimintaryhmän omaehtoisuutta. 2.6 Paikallinen kehittäminen ja alueen hyvinvointi (n. 30 kpl) Paikallinen kehittäminen ja alueen hyvinvointi sisältää vaatimuksen huomion kääntämisestä paikalliseen kehittämistoimintaan. Tämä tarkoittaa, että otetaan aidosti huomioon paikallisten asukkaiden sekä alueen sidosryhmien tarpeet esimerkiksi hanketoiminnassa ja niiden suunnittelussa. Kuitenkaan paikallisen kehittämisen ei katsota sulkevan pois laajaa verkostoitumista. Verkostoituminen ja yhteistyön lisäämisen katsotaan antavan lisäarvoa alueen kehittämistyössä. Lisäarvo saadaan verkostojen kautta tapahtuvassa tietojen siirrosta ja tätä kautta tapahtuvasta hyvien käytäntöjen oppimisesta sidosryhmien välisessä toiminnassa. palvelut alueen yleinen elinvoimaisuus ympäristön huomioiminen asiakaslähtöisyys ja paikallisten tarpeiden huomioiminen toimintaryhmät yhteisöllisyyden ja paikallisuuden lisääjinä pienet hankkeet -> pienten hankkeiden mahdollistaminen Paikallisen kehittämisen teemat liittyvät myös edellä mainittuun resurssien kasvattamiseen ja lisäämiseen. Resurssejahan haluttiin lisää muun muassa, koska toimintaryhmätyön vastuu maaseudun palveluiden turvaamisessa nähdään kasvavan. 2.7 Aktivointi ja kannustaminen (n. 30 kpl) Toimintaryhmistä halutaan tahoja, jotka aktivoivat sekä organisoivat sidosryhmiä yhteen ja osallistavat kehittämiseen mukaan uusia toimijoita. Aktivointi ja kannustaminen linkittyvät niin paikallisiin toimijoihin kuin myös verkostojen kautta hankittaviin potentiaalisiin yhteistyökumppaneihin. Toisaalta aktivointi koetaan ongelmalliseksi, koska toimintaryhmillä ei ole resursseja tunnistaa potentiaalisia kehittäjähenkilöitä. Aktivointi ja kannustaminen muodostuvat seuraavista vastauksissa ilmenneistä osa-alueista. osallisuuden kasvattaminen ja paikallisten toimijoiden mukaan kannustaminen nuoret ja heidän aktivoiminen mukaan toimintaan julkisen sektorin toimijoiden (kunnat, poliittiset päättäjät ym.) ja kansalaisjärjestöjen aktivointi paikalliset sidosryhmien ja asukkaiden innostaminen uusien toimijoiden mukaan saaminen Aktivointi ja kannustaminen katsotaan siis toimintaryhmätyössä oleellisiksi haasteiksi. Toimintaryhmien nykyisten resurssien ei katsota olevan parhaat mahdollisuudet aktivoida ja kannustaa uusia toimijoita mukaan. 6

7 2.8 Innovatiivisuus (n. 25 kpl) Vastauksissa näkyvimmän haasteen toisilleen muodostat innovatiivisuus ja byrokratia. Byrokratian ja hallinnon säädösten katsotaan kuihduttavan innovatiivista ja luovaa toimintaa. Puheessa innovatiivisuudesta esiin nousee erityisesti hanketoiminta ja siihen liittyvä byrokratia. Monimutkaisten byrokraattisten säädösten katsotaan näivettävän luovan suunnittelun jo hankkeiden hakuvaiheessa. Innovatiivisen toiminnan puuttumisen katsotaan myös vaikuttavan paikalliseen elinvoimaisuuteen. Innovaatiopuheessa korostuu siis huoli maaseudun paikallisesta hyvinvoinnista. luova kokeileminen ja sen mahdollistaminen hankkeissa hanketoiminta -> pilottihankkeita lisää pienten hankkeiden parempi mahdollistaminen lisää vapaus asteita hankesuunnitteluun -> luovaa suunnittelua alueiden erilaisuuden huomioiminen. Nyt kokemus on, ettei sitä huomioida, kehittäminen on urautunutta innovaatioiden löytäminen -> myös sosiaaliset innovaatiot Byrokratian vahvuus ja siitä aiheutuva innovatiivisuuden heikkeneminen näyttäisi lisäävän toimintaryhmätyön omaehtoisuuden ja itsenäisyyden pyrkimyksiä. 2.9 Sisäiset työtavat (n. 15 kpl) Sisäisten työtapojen haaste liittyy toimintaryhmien yleiseen sisäisen ilmapiiriin parantamiseen sekä hallitustyöskentelyyn ja uusien toimintaryhmien työntekijöiden / hallituksen jäsenten toimintaryhmätyön metodin sisäistämiseen. Vastauksissa nousi esille muun muassa seuraavia teemoja: hallitustyöskentely yhteistyö ja yhteistyön parantaminen hallituksen ja muiden toimijoiden välillä sisäisten työtapojen kehitys pitäisi saada palvelemaan kehittämistyön osaamista metodin sisäistäminen kaikille toimintaryhmien työntekijöille ja hallituksen jäsenille - > erityisesti uudet työntekijät ja jäsenet Toimijoiden yhteistyö ja toimintaryhmien hyvä ilmapiiri ovat asioita, jotka katsotaan edellyttävän vaikuttavaa ja tehokasta kehittämistoimintaa. Sisäisten työtapojen kehittämisen katsotaan palvelevan koko kehittämisyhteisöä paikallisesta kansalliseen, sekä kansallisesta kansainväliseen. 7

8 3. Yhteenveto Edellä esitellyt kehittämishaasteet linkittyvät toisiinsa: ne muodostavat eräänlaisen jatkumon, jossa päärooli on varattu byrokratialle. Liiallisen byrokratian ja raskaan hallinnon ongelma leviää myös muihin kehittämishaasteisiin ja vetää niitä mukanaan. Esimerkiksi tiukka byrokratia nähdään uhkana innovatiiviselle toiminnalle. Ongelmien linkittyminen toisiinsa näkyy myös esimerkiksi resurssien ja aktivoinnin suhteessa. Niukat resurssit aiheuttavat kehittämistoimintaan uupumista ja uusia toimijoita ei jakseta tai kyetä saattamaan mukaan toimintaan. Seuraavassa on vielä listattuna vastauksissa useimmin esiintyneet kritiikin kohteet ja kehittämisvaatimukset. Kehittämishaasteet voidaan vielä tiivistää seuraavasti: byrokratian vahva kritisointi Te-keskuksen asema hallinnossa -> liittyy hallinnointiin ja byrokratiaan hankebyrokratian kritiikki -> hankesuunnitteluun kaivataan vapausasteita pienten hankkeiden mahdollistaminen toimintaryhmien laajempi vastuu paikallisessa hyvinvoinnissa ja kehittämisessä kansainvälisyys: sen lisääminen ja hyödyntäminen toimintaryhmätyössä toimintaryhmätyön itsenäisempi asema Tarve ja pyrkimys lisätä toimintaryhmätyön omaehtoisuutta nousevat esiin useissa vastauksissa. Sitä ei ole nimetty omaksi teemakokonaisuudeksi, sillä se on sisäänrakennettu lähes kaikkiin esille nousseisiin kehittämishaasteisiin. Mitä itsenäisyyden ja omaehtoisuuden lisääminen tarkoittaisivat käytännössä toimintaryhmätyössä? Millaiseksi muodostuu tulevaisuuden uusi ja itsenäisempi toimintaryhmätyö? Mikä on toimintaryhmätyön utopia? 8

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

- metodin synty ja kehitys

- metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyö sosiaalisena innovaationa ja pääomana - metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyötä kymmenen vuotta juhlaseminaari 16.10.2006, Ylivieska Torsti Hyyryläinen Esityksen sisältö: Mitä ovat

Lisätiedot

Valtakunnallinen maaseutuverkosto

Valtakunnallinen maaseutuverkosto Valtakunnallinen maaseutuverkosto Pohjois-Pohjanmaan Maaseutufoorumi 19.11.2013 Verkostoasiamies Juha-Matti Markkola Sivu 1 19.11.2013 Esityksen sisältö 1) Valtakunnallinen maaseutuverkosto toimii myös

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke 1.1.2012-31.12.2014 Rahoittajina Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY -keskukset Hankkeen taustaa: Toimintarahan riittävyyteen piti reagoida ajoissa, ennen kuin rahat

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus

Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus Hämeenlinna 5.11.2013 Verkostoasiamies Juha-Matti Markkola Sivu 1 8.11.2013 Esityksen sisältö 1) Maaseutuverkoston vuosi 2014 2) Laatukoulutus 3) Maaseutuverkostoyksikkö

Lisätiedot

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Mistä yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Tervetuloa! Periaatteet Yhteinen työväline kaikille alueille 2 Kyse on

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Global Grant Mitä se on ja mitä ei?

Global Grant Mitä se on ja mitä ei? Global Grant Mitä se on ja mitä ei? Leader-tapaaminen Helsinki 29.11.2010 Ruralia-instituutti / tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen www.helsinki.fi/ruralia 29.11.2010 1 Global Grant ei ole vastaus, mutta

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 24.4.2017 Kyse on paikallisesta kehittämisestä erilaisilla alueilla Kansalaisista ja yhteisöistä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Tavoitetila 2015 Näkymällä näkyväksi

Tavoitetila 2015 Näkymällä näkyväksi Tavoitetila 2015 Näkymällä näkyväksi Johdanto Toimintaryhmätyö täyttää Etelä-Pirkanmaalla pian 10 vuotta. Siinä ajassa Pirkan Helmi on vakiinnuttanut asemansa ruohonjuuritason paikallislähtöisenä toimijana.

Lisätiedot

Nostoja selvitystyöstä kansainvälisyys ja paikalliskehittäminen

Nostoja selvitystyöstä kansainvälisyys ja paikalliskehittäminen Nostoja selvitystyöstä kansainvälisyys ja paikalliskehittäminen Kansainvälisten hankkeiden kavalkadiin..0 Päivi Pylkkänen..0 Tausta MMM:n kilpailuttama tehtävänanto Selvitystyö kansainvälisistä Leader

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Mistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta.

Mistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta. Mistä on kyse? Opetuksen järjestämistä ohjataan erilaisilla normeilla ja asiakirjoilla, kuten lainsäädännöllä, opetussuunnitelmien perusteilla, suosituksilla, strategioilla ja suunnitelmilla. Jotta valtakunnalliset

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

- Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä

- Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä - Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä MITÄ? Innobrokerit ovat innovaatiotoiminnan edistäjiä, toteuttajia ja välittäjiä. heidän tehtävänsä on: ottaa vastaan, jäsentää ja jakaa uutta tietoa sen erimuodoissa

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa

Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa Soile Juujärvi ja Kaija Pesso Laurea-ammattikorkeakoulu Koulutuksen innovaatio & integraatio - hanke KOULII (2010-2012) Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Prosessin seuranta. Tuulikki Venninen, tutkijatohtori

Prosessin seuranta. Tuulikki Venninen, tutkijatohtori Prosessin seuranta tutkimuspäiväkodeissa, tutkijatohtori Prosessinseurannan tarkoitus Kaikki kerätty tieto pyritään palauttamaan vastaajille hyödynnettäväksi omassa kehittämistyössään (siksi nimellisenä)

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jukka Laukkanen Jyväskylän kaupunki/ konsernihallinto/ kilpailukyky ja kaupunkikehitys, Kansalaistoiminnankeskus Matara 22.1.2014

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

ALU-koordinaattorin puheenvuoro

ALU-koordinaattorin puheenvuoro ALU-koordinaattorin puheenvuoro Tenho Jaakola suunnittelija Oulun kaupunki, työpajapalvelut Pohjois-Pohjanmaan ALU-koordinaattori Kumppanuusfoorumi työpajoille ja sidosryhmille Kajaani 30.9.2014 ALU-verkostot

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin Museoiden arviointi- ja kehittämismalli Arviointitoiminta on kokenut viimeisten vuosien aikana muodonmuutoksen Vanha paradigma Lineaarinen selittäminen Top-down -arviointiprosessi Riippumaton arvioitsija

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Luomualan koordinaatiohanke

Luomualan koordinaatiohanke Luomualan koordinaatiohanke austaa Kansalliset tavoitteet lähtökohtana: Maaseutuohjelman tavoitteet luomulle Luomualan kehitysohjelma (julkaistu 1.10): Keskeistä kysynnän luominen. Oletus: koordinaation

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

OPPILAITOS-YRITYSYHTEISTYÖN HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA

OPPILAITOS-YRITYSYHTEISTYÖN HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA OPPILAITOS-YRITYSYHTEISTYÖN HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA SHAKE INNOVAATIOKOKEILUJEN UUSI MALLI Yrittäjyyskasvatuspäivät Oulu 2017 Maisa Kantanen 19.9.2017 Case-paperin tavoite Tuoda esille Etelä-Savolaisten

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille

Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille Kansainvälisyyden dynaamiset tilat 3.9.2015 Global Innokas toimijat Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

SYITÄ LEADER IN VOIMISTAMISEEN

SYITÄ LEADER IN VOIMISTAMISEEN Leader-tapaaminen 29.- 30.11.2010 Technopolis, Helsinki SYITÄ LEADER IN VOIMISTAMISEEN Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos YTR:n pääsihteeri SYTY ry:n puheenjohtaja Leaderin vähättelyn keinot 1/2

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007

LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 Jukka Hallikas 2 31.10.2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI Taustaa Elintarvikeklusteri pohjautuu Forssan seudulla toimineeseen

Lisätiedot

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Heidi Anttila & Anu Autio Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.1.2013 Visio Innokylän oppimisverkostot

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli. Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi. Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija

Pohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli. Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi. Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija Pohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.11.2016 1 Miksi kotoutuminen on tärkeää? Laki kotoutumisen

Lisätiedot

NUORISOTAKUU NYT JA TULEVAISUUDESSA

NUORISOTAKUU NYT JA TULEVAISUUDESSA NUORISOTAKUU NYT JA TULEVAISUUDESSA Projektipäällikkö Matti Mäkelä Läpäisyohjelman levittämishanke Turun kaupungin sivistystoimiala, projektitoimisto NUORISOTAKUU NYT -HANKE toteutettu Turun seutukunnassa

Lisätiedot

VÄLKKY-PROJEKTI Työvalmennus ja työnetsintä NET EFFECT OY

VÄLKKY-PROJEKTI Työvalmennus ja työnetsintä NET EFFECT OY VÄLKKY-PROJEKTI Työvalmennus ja työnetsintä NET EFFECT OY 15.6.2009 Aikataulu Ensimmäinen työpaja 9.6 klo 8.30 12.00 MTC, Porin Puuvilla, Pohjoisranta 11F, Puuvillasali Toinen työpaja 25.8, sama aika ja

Lisätiedot

Piirrokset: Merja Metsänen / Haihatus. Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu Maaseudun kulttuuriohjelma vuosille

Piirrokset: Merja Metsänen / Haihatus. Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu Maaseudun kulttuuriohjelma vuosille Piirrokset: Merja Metsänen / Haihatus Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu Maaseudun kulttuuriohjelma vuosille 2010-2014 Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu on Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Kulttuuriteemaryhmän

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa. Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH

Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa. Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH 2013-2014 23.01.2014 Miia Pasanen Karelia ammattikorkeakoulu 1 Arvioinnin viitekehys 1 Arviointikysymykset:

Lisätiedot

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013 www.tyynela.fi 2 Erityisesti Isä-projektin lähtökohdat Verkostoista noussut huoli päihteitä käyttävien isien isyydestä/ isättömistä lapsista Isäkeskeinen

Lisätiedot

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS Digikuntakokeilu kehittämisohjelma Juhta 10.5.2016 Digikuntakokeilun tausta hallitusohjelmassa Kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannusten karsinta - reformi Toimenpidenohjelma 2/2016 Teema

Lisätiedot

Toimintakulttuuri kehittyy opetussuunnitelman uudistumisen kautta yhteisin tavoittein ja yhdessä toimien

Toimintakulttuuri kehittyy opetussuunnitelman uudistumisen kautta yhteisin tavoittein ja yhdessä toimien Kouluviihtyvyyttä lisäävien oppilasprojektien toteuttaminen Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen vahvistaminen Toimintakulttuuri kehittyy opetussuunnitelman uudistumisen kautta yhteisin tavoittein ja yhdessä

Lisätiedot

STRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti

STRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti STRATEGIA 2010-2012 Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti MATKAILUALAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSINSTITUUTIN TAUSTA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin - tai tuttavallisemmin Lapin matkailuinstituutin

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Pohjois-Satakunta Ikaalinen

Pohjois-Satakunta Ikaalinen Pohjois-Satakunta Ikaalinen 19.3.2015 41700 asukasta Satakunta 25 450 Pirkanmaa 16 250 Toiminta-alue Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot