Rak Rakenteiden korjaustekniikka II (8 op)

Transkriptio

1 Rak Rakenteiden korjaustekniikka II (8 op) Kevät Rakenteiden purkumenetelmät -LVIS-korjaukset Esko Sistonen

2 Tavoitteet Oppia tuntemaan: Erilaiset rakenteiden purkumenetelmät LVI-kuntotutkimukset LVI-korjausmenetelmiä

3 Rakenteiden purkumenetelmiä Piikkaus käsityövälineillä Koneellinen piikkaus: -paineilmavasarat -hydrauliset piikkkausvasarat -sähkökäyttöiset piikkausvasarat -polttomoottorikäyttöiset ttöi t piikkausvasarat -vesipiikkaus: -ajoneuvoon kiinnitetty pyörivä, ohjauskiskon varassa liikkuva suutin ( MPa, jopa 400 MPa) -käsinohjattava, telineeseen tai puomiin kiinnitetty ruiskutuspistooli ( MPa) -ei aiheuta raudoitusvaurioita -puhdistaa samalla teräkset -aiheuttaa betoniin vähän tai ei lainkaan mikrohalkeamia -poistaa huonon betonin, hyvä jää jäljelle -piikattu pinta on hyvä alusta uudelle valulle/ruiskutukselle

4 Vesipiikkaus Kuvan lähde: TRT julkaisu 35

5 Koneellinen piikkaus Kuvan lähde: Mikko Korhonen Purkumateriaalien käsittely siltojen korjauksessa ja Tienrakentamisessa Tiehallinnon selvityksiä 31/2005

6 Kuvien lähde:

7 Poraus Iskuporaus Lieriöporaus timanttiporalla -timanttiterä mm Leikkaus Timanttisahaus (sähkö- tai hydraulikäyttöisiä) -timanttiterä mm, leikattava rakenne max. 650 mm -holvi- eli lattiasaha -seinäsaha -ketju- ja vaijerisaha

8 Sulatusleikkaus eli happipeitsaus -betoni sulatetaan ja betoni valuu pois -betonin sulamispiste C -rakenteeseen sulatetaan railo metallijauhepolttimella -polttokaasu-happiliekkiin tuodaan paineilman avulla metallijauhetta, joka syttyy. Jauheen palamista tehostetaan puhaltamalla palamiskohtaan puhdasta happea. Betoni vaurioituu kuumuuden vaikutuksesta noin 20 mm:n syvyydelle, mikä on poistettava muilla menetelmillä

9 Murtamismenetelmät Puristusmurskaus -liitetään puomin avulla hydrauliseen voimayksikköön tai työkoneisiin ii -aiheuttaa 0,25-1 MN murtovoiman Koneellinen halkaisu -hydraulinen halkaisukiila ja tunkki (porareiät) -halkaisuvoima 1,25-5 MN Halkaisu paisunta-aineella -massa kaadetaan mm:n reikiin, 1-4 vuorokauden kuluttua MPa:n murtovoima Räjäytys -käytetään koko rakenteen purkamiseen käytetään koko rakenteen purkamiseen -osittainen purkaminen mahdollista hallitulla räjäyttämisellä

10 Jyrsintämenetelmät t ät Urajyrsintä -rinnakkaiset timanttilaikat Tasojyrsintä -asfaltinjyrsin

11 Pinnanpuhdistumenetelmiä -puretusta betonin pinnasta on poistettava irtonainen aines Suihkupuhdistus -pinnan mekaaninen puhdistus ja karhennus paineilma-, painevesi- tai sinkolaitteella Liekkiharjaus -betonin pintakerros irrotetaan noin 3100 C:n happiasetyleenikaasuliekillä rivipolttimen avulla -pintakerros irtoaa räjähdysmäisesti, koska betoni kuumenee C:seen 2 mm:n syvyyteen asti, syvemmällä oleva betoni ei vaurioidu haitallisesti -pinta suihkupuhdistettava Suurpainepesu -veden paine MPa Imurointi

12 Sandwich-elementti julkisivun purkaminen Piikkaus Betonisandwich-elementtien elementtien ulkokuori puretaan yleensä koneellisesti piikkaamalla. Piikkaus voidaan tehdä joko käsivaraisilla laitteilla nostokorista, telineilta tai riipputelineiltä käsin tai raskaammalla kalustolla pitkäpuomiseen kaivin-/purkukoneeseen kiinnitetyllä iskuvasaralla. Kalustona voi olla myös pienempi kauko-ohjauksella toimiva purkurobotti, joka on kannatettu erillisellä lavalla ja jota ohjataan erikseen nostokoneesta käsin. Käsivarainen piikkaus soveltuu pieniin purkutöihin tai kun purkualue on vaikeasti saavutettavissa.piikkaus soveltuu käytettäväksi myös silloin, kun betonisisäkuori on ohut ja sen kuormituksenkestävyys on heikko. Murskaus Murskauksessa betoniulkokuori rikotaan taivuttamalla betonista palasia irti voimakkailla hydraulisilla tarraimilla. Vaihtoehtoisesti betoni murskataan puristamalla tarraimen leukojen väliin. Tarraimet on kiinnitetty yleensä pitkäpuomiseen kaivinkoneeseen tai erillisellä lavalla olevaan kauko-ohjattuun purkukoneeseen. Jos betonia murretaan taivuttamalla, on jäljelle jäävä sisäkuoren oltava riittävän luja ottamaan vastaan taivutuksesta syntyvät rasitukset. Ohut betoninen sisäkuori i ei välttämättä ättä kestä betonin taivutuksesta t t syntyviä rasituksia.

13 Kuvan lähde:

14

15

16

17 Kokonaisena purkaminen Ulkokuorien kannatusrakenteesta riippuen rakenne voidaan purkaa myös kokonaisina. Kokonaan purkaminen onnistuu lähinnä sellaisten kuori- tai sandwich-elementtien yhteydessä, joissa ulkokuoret on ripustettu pistemäisesti elementtien yläreunoista. Nostotyynymenetelmä Nostotyynymenetelmä on ulkokuorien purkamiseen kehitetty erikoismenetelmä, i jossa betoninen ulkokuori k puretaan pienissä i osissa ulkokuoren ja sisäkuoren väliin asennettavien pienien nostotyynyjen avulla.

18 Parvekkeiden purkaminen -purkamalla rakenne kokonaisena k tai paikanpäällä piikkaamalla tai timanttisahalla leikkaamalla kaistoittain. Itsekantavat elementtiparvekkeet Itsekantavat elementtiparvekkeet puretaan yleensä elementti kerrallaan kokonaisina. Purkaminen aloitetaan teräksisten liitososien esiinpiikkaamisella. Liitososien esiinpiikauksessa on kuitenkin varmistuttava koko parvekerakenteen stabiiliudesta, ja parveketorni jäykistettävä tarvittaessa väliaikaisesti. Ennen yläpuolisen laatan purkamista on alapuoliset pielet ja pilarit tuettava väliaikaisesti. Purkutyössä on varmistettava myös koko parveketornin sidonta vaakavoimia vastaan. Ripustetut konttiparvekkeet Ripustetut konttiparvekkeet on syytä purkaa aina kokonaisina. Paikallavaluparvekkeiden purkaminen Purkaminen voidaan tehdä joko piikkaamalla rakenne paikanpäällä tai purkamalla rakenne kokonaisena. Kannatussysteemi on selvitettävä etukäteen, samoin purkutyön aikainen tuenta.

19 LVIS

20 Sähkö- ja tietojärjestelmien kuntotutkimus käsikirja Hakamäki, Asko; päätoim. Sähköinfo Oy Sisäilmaston kuntotutkimus Ruotsalainen, Risto; Palonen, Jari; Jokiranta, Kai; Seppänen, Olli. Suomen LVI-yhdistysten y Liitto ry Sisäilmasto- ja kosteustekninen kuntotutkimus kouluille ja päiväkodeille SIY Sisäilmatieto Oy Vesi- ja viemärilaitteistojen kuntotutkimusohje Helenius, Tapio; Seppänen, Olli; Jokiranta, Kai. Suomen LVI-liitto ry

21 Lämmitysjärjestelmän kuntoarvio ja tutkimus -kattilalaitoksen/lämmönsiirtiminen kunto -lämmityksen säätöjärjestelmien toiminta -patteriverkoston perussäätö -lämmönluovuttuminen kunto ja toiminta -putkistojen kunto -putkiverkostojen kunto -putkivarusteiden kunto -putkieristeliden kunto ja tyyppi -äänitekniset ongelmat -lämpöenergian kulutus

22 Vesi- ja viemärijärjestelmän kuntoarvio ja tutkimus -vesivauriot -vesijohtojen kunto -putkivarusteiden t id kunto (hanat) -viemärien kunto -kalusteiden kunto -putkieristeiden tyyppi ja kunto -rakennuksen alla olevat pohjaviemärit -tonttivesijohto ja tonttiviemäri -vedenkulutus -lämpimän käyttöveden kulutus

23 Ilmanvaihtojärjestelmät kunto-arvio ja tutkimus -ilman laatu ja vaihtuvuus -poistoilmavirrat il i -korvausilmareitit -ilmanvaihdon ohjaus -puhaltimien i kunto -kanaviston kunto -painovoimaisten kanavistojen kunto -ilmanvaihdon aiheuttamat äänet -energian kulutus

24 LVI-järjestelmien korjausrakentamisen k syitä -vanhentuneen järjestelmän kunnostus -energiatalouden parantaminen -sisäolosuhteiden parantaminen -asumisviihtyisyyden parantaminen -uuden teknologian hyödyntäminen -toimintavarmuuden parantaminen

25

26 Lämmityslaitteiden kunnossapitojaksot ja tarkastusvälit

27 Vesi- ja viemärilaitteiden kunnossapitojaksot ja tarkastusvälit

28 Ilmanvaihtolaitteiden kunnossapitojaksot ja tarkastusvälit

29 Kunnossapitojaksot Kulutusluvut Toiminnallisuus Vikatiheys Kuntoarviomentelmät Kuntotutkimusmentelmät Korjaustoimenpide ja ajankohta

30 LVI-kuntoarvion/kuntotutkimuksen aistinvaraiset menetelmät Näköaisti -kiinteiden mittareiden lukemat -säätökäyrien asettelut -erilaisten venttiilien asennot -putkien tukkoisuus -toimintavirheistä johtuvat kosteus- ym. Vauriot -näkyvät puutteet varustelussa -patterien sakkautuminen -putkien tuenta -pintaan asti edennyt korroosio -vuotovahingon näkyvät merkit -varusteiden vuodot -veden epätavallinen väri -nestetäytös

31 Tuntoaisti -suuret ilmavuodot -selvät pintojen lämpötilaerot -venttiilien ym. osien toimivuus i Kuuloaisti -suuret ilmavuodot -vesivuodot -venttiilien ym. osien äänekkyys -patterien ilmasu Haju- ja makuaisti -selvät erot ilmanvaihtuvuudessa -pitkään kestänyt vuotovahinko rakenteissa -veden epätavallinen haju tai maku

32 Muut edulliset ja helppokäyttöiset menetelmät -merkkisavut (ilmavuodot rakenteissa, kanavien vuodot) -pintalämpömittarit (pintojen lämpötilat ja huonelämpötilat) -anemometritorvi i (poistoventtiilien ttiili ilmavirrat) i -vaijeri (viemärien tukokset) -vasara (valurautaviemärien tukokset)

33 Raskaat menetelmät -lämpökamera (lämpötilaerot, lämpö- ja ilmavuodot, piilossa olevat putkivuodot) -ultraäänimittari (putkien, patterien ym. seinämäpaksuudet) ä -röntgenkuvaus (putkien, patterien ym. seinämäpaksuudet, putkien tukokset) -gammasädekuvaus (putkien, patterien ym. seinämäpaksuudet, putkien tukokset) -koepalojen tutkiminen (korroosion eteneminen, muiden havaintojen luotettavuuden tarkastus ennen toimenpiteitä) -kuuntelulaite (piilossa olevat ja heikkoa ääntä aiheuttavat putkivuodot) -freon-haistaja (pienten kylmäainevuotojen paikallistaminen) -fiberoskooppi (putkien sisäpuolinen tarkastus, tukokset, selvät syöpymät) -endoskooppi (putkien sisäpuolinen tarkastus, tukokset, selvät syöpymät) -videokamera ja robotti (putkien sisäpuolinen tarkastus, tukokset, selvät syöpymät)

34 Suunnittelutehtävät LVI-korjauksissa -purkusuunnitelmat Purkupiirustukset vanhojen LVI-piirustusten pohjalle -LVI-suunnitelmat t LVI-piirustukset ja työselostus, työjärjestyksen suunnittelu Yhteistyö muiden suunnittelijoiden kanssa tärkeää.

35 Kuvan lähde: Talotekniikka 7/2006

36 Työvaiheet Purkutyöt Ennen asennustyön aloittamista, suunnitelmia voidaan vielä tarkentaa, työ etenee nopeammin, kun on vapaata mestaa, suoritetaan ylhäältä alaspäin LVI-aputyöt Mm. sisätelineiden teko, piikkaustyöt, aukkojen poraus/leikkaaminen, läpimenojen tiivistäminen ja jälkipaikkaus, aus, työnaikainen a suojaus LVI-työt 1) Pohjakerroksista ylöspäin 2) Teknisestä tilasta tai pääjohdosta käyttöpisteisiin

37 IV-työt eriteltyinä -kanavatyöt -koneasennukset set -eristystyöt -päätelaitteiden asennus -säätö- ja mittaustyöt LV-työt eriteltyinä -ulkopuoliset viemärit -pohjaviemärit -lämmönjakohuone -lvv-putkiasennukset -lämmityspatteriasennukset -eristystyöt -vesi- ja viemärikalusteet -säätö- ja mittaustyöt t

38 Asbesti vanhoissa putkiasennuksissa. Vain valtuutetut yritykset y saavat tehdä asbestipurkutöitä.

39 IV-korjaukset Vuorausletkun asennus ilmahormiin.

40 Koneellisen poistoilmanvaihtojärjestelmän perusparannus -puhdistetaan poistoilmaventtiilit -kunnostetaan poistoilmakanavat o a a a ja tarkastetaan as aa niiden tiiviys -kunnostetaan poistoilmapuhaltimet -uusitaan poistoilmapuhaltimen ohjaus -kunnostetaan tuloilmareitit -ikkunarako -raitisilmaventtiili -sähkölämmitteinen tuloilmalaite -tuloilmapatteri -kunnostetaan keittiön poistoilmalaitteet -säädetään huonetilojen ilmavirrat

41 Koneelliseksi muutettu poistoilmavaihtojärjestelmä

42 Painovoimaisen ilmanvaihtojärjestelmän tehostaminen -makuuhuoneisiin asennetaan sähköinen tuloilmalämmitin, vesilämmitteiset tuloilmapatterit, puhaltimella varustettu tuloilmalaite, huonekohtainen ilmanvaihtolaite -keittiöön asennetaan liesituuletin -kylpyhuoneeseen ypy ja WC:hen asennetaan erillispoistopuhallin -poistoilmanvaihtoa tehostetaan tuuliavusteisella hormikohtaisella tai keskitetyllä poistoilmaroottorilla -poistoilmakanavat puhdistetaan

43 Painovoimaisen ilmanvaihtojärjestelmän perusparannus -poistoilmaventtiilien kunnostus -korvausilmaventtiilien kunnostus/asennus -poistoilmahormien tarkistus

44 Patteriverkoston korjausten syyt -halutaan pienentään energiankulutusta ja parantaa asumisviihtyisyyttä -halutaan nostaa lämmitysjärjestelmän tasoa -patteriverkostossa on korjaukseen pakottavia vikoja, esim. vuoto

45 Taloudellinen korjaustapa -korjaustöiden tekeminen kaikissa päällekkäin olevissa asunnoissa ssa yhdellä kertaa on halvin, mutta asukkaille a ikävin putkistojen uusimistapa. -soveltuu erityisesti uudempiin taloihin, joissa nousuputket ovat kevytrakenteisissa kuiluissa -1) kuilut avataan, 2) vanhat putket puretaan, 3) uudet putket asennetaan nopeaan tahtiin vanhojen tilalle -putket voidaan asentaa uusiin kuiluihin, mutta silloin menetetään kerrosalaa -korjausten ajaksi voidaan asuntoihin tuoda kuivakäymälät ja juomavesikanisterit i it -korjaustavassa huolehdittava siitä, että välipohjassa olevat reiät tukitaan palomääräysten mukaisesti aina, kun kohteessa ei työskennellä.

46 Asukasystävällinen korjaustapa -mitä lyhyemmän ajan kylpyhuoneet ja keittiöt ovat poissa käytöstä tä -uudet nousuputket asennetaan uusiin kuiluihin. Vanhat jätetään paikoilleen ja kytketään pois vasta uusien asentamisen jälkeen. -soveltuu varsinkin vanhoin taloihin, joissa putket ovat seinien sisällä, joten niiden purkaminen ei onnistu helposti.

47 Putkikorjausten ajankohta -rakennuksessa on toistuvia putkivuotoja, jotka johtuvat putkien syöpymisestä -kuntoarvio osoittaa putkistossa olevan vakavia vaurioita, jolloin vuotoriski on suuri. -putkistot ovat niin likaantuneet että tukkiintuvat toistuvasti -rakennukseen tehdään peruskorjaus tai esimerkiksi kylpyhuoneiden uusiminen, jonka yhteydessä vanhat putket on hyvä uusia -vakuutusyhtiöt eivät enää korvaa putkivuotojen aiheuttamia vahinkoja putkien korkean iän takia

48 Korjauksen laajuus ja perusteellisuus -uusitaan vain hanat -uusitaan WC-istuimet ja pesualtaat hanoineen entisille paikoilleen. Tämä voidaan tehdä muista töistä riippumatta tai putkiremontin tai kylpyhuoneen pintakorjauksen yhteydessä. -uusitaan vanhat, huonokuntoiset putkistot. Tässä yhteydessä vanhat WC-istuimet ja pesualtaat säilyttää tai uusia. -uusitaan koko kylpyhuone. Vesikalusteiden paikkoja ei kuitenkaan muuteta, t joten hyväkuntoisia i viemäreitä itä ei tarvitse uusia. -rakennetaan koko kylpyhuone uudelleen. Pesualtaisen ja WC- istuimien paikkoja muutetaan. Nousulinjoja ei uusita, jos ne ovat hyväkuntoisia. -rakennetaan uusi kylpyhuone eri paikkaan rakennuksen sisällä. Tämä edellyttää uusia nousulinjoja. -rakennetaan uudet kylpyhuoneet vanhan rakennuksen rakennetaan uudet kylpyhuoneet vanhan rakennuksen ulkopuolelle tehtävään laajennusosaan. Tämä edellyttää uusia nousulinjoja.

49 Kylpyhuoneremonteissa: -vedeneristykset kuntoon, taloyhtiö vastaa vedeneristyksistä -läpivientikohtien (lattiakaivo, putkien läpiviennit) vedeneristykset erityisen tarkasti -tehtävien korjausten dokumentointi ja valvonta

50

51 Vaihtoehtoiset vesi- ja viemäriputkien korjausmenetelmät -uusiminen kokonaan -edellyttää rakenteiden purkamista (putkikanavat rakenteissa) -kestää 6kk- -käyttäjille häiröitä (vesikatkot, WC:t, suihkut yhteistiloissa tai konteissa) -pölyä -melua -lopputulos tiedetään: putket ovat uudet -putkien pinnoitus -sujuttaminen, putki putken sisään -pinnoitus epoksilla -nopea -vähän häiröitä (kestää jopa vain 2 päivää) -ei melua -kestävyydestä 15 vuoden kokemus, k Keski-Euroopasta jo pidemmältä aikaväliltä -vakuutusyhtiö ei anna välttämättä ikävähennystä Pinnoitus käy myös lämmin- ja kylmävesijohdoille

52 Kuvan lähde: Talotekniikka 7/2006

53 Kuvan lähde: Talotekniikka 7/2006

54 Kuvan lähde: Talotekniikka 7/2006

55 Sähköverkon uusiminen: -usein talon nousujohto ei riitä nykyisille sähkölaitteille -talon sähkökeskukset voivat olla vanhanaikaisia tai riittämättömiä KH Asuntoyhtiön sähkö-, antenni- ja puhelinsisäverkkojen uusiminen. (2003) Antenniverkon uusiminen: -varautuminen digitv-vastaanottoon Tietoliikenneverkot: -asuinrakennukset (puheliverkko-, kaapeli-tv, valokaapeli) -tiedonsiirtokapasiteetin kasvattaminen Turvajärjestelmät: -kulunvalvonta -hälytyslaitteet (murto-, palo-, vesivuotohälytykset) Kiinteistön automaatiojärjestelmät: -LVIS-järjestelmät