Kotiseutuposti Nro 5/2011

Transkriptio

1 Kotiseutuposti Nro 5/2011

2 Pääsihteerin kynästä Koulutusta, koulutusta Kotiseutuliitto on aloittanut melkoisen koulutuskampanjan. Kulttuuriympäristöt Kunniaan -koulutushankkeen toinen kierros on pyörähtänyt käyntiin. Samoin toiminnan on aloittanut kotiseutuarkistoosaajien valtakunnallinen koulutusprojekti. Edellistä rahoittaa ympäristöministeriö ja jälkimmäistä opetus- ja kulttuuriministeriö. Kotiseutuliitto on saanut Suomen Kulttuurirahastolta määrärahan, jonka avulla tuotetaan vuoden 2012 aikana kotisivuille erillinen kotiseutututkimuksen opas, joka tulee kuvaamaan kotiseutukirjoittamisen salat tutkimus- ja kirjaideasta aina valmiiseen julkaisuun, olipa se perinteinen kirja tai nettituote. Hanketta ohjaa professoreita täynnä oleva Kotiseutututkimuksen neuvottelukunta ja sen vetäjänä toimii pääsihteeri. Liitto on myös päässyt vaikuttamaan käynnissä olevaan kuntaliitoskeskusteluun tarjoamalla paikallisuutta ja yhteisöllisyyttä korostavia näkökulmia ajatuksella vaikka kuntaraja muuttuu, kotiseutu ei katoa. Keskustelua käydään myös parhaillaan järjestäytymässä olevassa tutkijaverkostossa, jonka kokoamista on tukenut Wihurin säätiö. Tavoitteena on saattaa ihmiskeskeistä tutkimusta tekevät tutkijat yhteen selvittämään, millä tavalla kuntaliitokseen liittyvä tutkimus voisi olla nykyistä lähempänä ihmistä hallinto- ja taloustutkimuksen rinnalla. Yllä mainitut hankkeet eivät suoraan kohdistu jäsenyhteisöjen toimintaan. Mutta niillä tulee olemaan pitkät vaikutukset. Kulttuuriympäristöosaaminen, arkistokoulutus, kuntaliitostutkimus ja kotiseutututkijan käsikirja ovat kaikki osa sitä kotiseututyön kehittämistoimintaa, jonka vuosikokous ja valtuusto ovat antaneet liiton hallituksen ja toimiston toteutettavaksi. Tuon työn rinnalla jatkuu ja kehittyy toki arjen järjestötyö. Sen kehittäminen taas edellyttää kentältä tulevia kehitysaloitteita, joista yksi on jo valmistelun alla. Kotiseututyöhön liittyvien pienten ja suurempienkin projektien läpivienti nykyisenä aikana edellyttää tiettyä perusosaamista, johon järjestöaktiiveja tulisi kouluttaa. Toivottavasti tällaiseen hankkeeseen saadaan resursseja ja näin pääsisimme eteenpäin perusjärjestöjen taloudellisten mahdollisuuksien kehittämistyössä. Rohkenen jo tässä vaiheessa toivottaa kaikille kotiseututyössä mukana oleville hyvää ja rauhallista joulunodotusta, hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta. Lassi Saressalo pääsihteeri 2 Kotiseutuposti 5/2011

3 Kulttuuriperintöalan yrittäjille ovet auki! Kotiseutuliiton vuosikokouksessa hyväksyttiin sääntömuutos, joka mahdollistaa muiden kotiseututoimijoiden liittymisen liittoon täysjäseniksi. Ennen varsinaisia jäseniä saattoivat olla vain rekisteröidyt yhdistykset, kunnat ja maakuntien liitot. Yksittäiset henkilöt ja yritykset olivat mukana kannattajajäseninä. Nyt mm. kulttuuriperinnöstä toimintaajatuksensa saavilla yrityksillä ja ammatinharjoittajilla on mahdollisuus hakea jäsenyyttä, käyttää Kotiseutuliiton jäsen -tunnusta ja osallistua liiton toimintaan täysvaltaisina. Tervetuloa mukaan! LS Merja Toivonen / Teräs Sääntömuutos mahdollistaa esimerkiksi yksityisten kotiseutumuseoiden liittymisen Kotiseutuliiton jäseniksi. Kuvassa Nofar ja koiranpentu Eläinpuisto ja Talonpojanmuseon pihalla Kälviällä. Kansikuvat Vuoden kotiseutukirja on jälleen valittu. Siitä lisää seuraavalla sivulla. Viime vuonna jäsenistöstämme kuului harmittelua siitä, että palkintoehdotuksia ei mainittu missään. Kiitos palautteesta! Tänä vuonna kaikkien ehdotettujen teosten kuvat pääsivät koristamaan Kotiseutupostin kantta. Samoja kirjoja on Kirjamakasiinin mainoksessa takakannessa. Kirjamakasiini on kotiseutukirjojen esittely- ja arviointisivusto nettisivuillamme Sinne pääsee päävalikon Tietopankki-otsikon alta. Tervetuloa Kirjamakasiiniin, niin lukijoiksi, kirjoittajiksi kuin esiteltäviksikin! Lähettäkää siis kotiseutukirjojanne ja kirjojen arvioitanne edelleen Kotiseutuliittoon. Lähettämänne kirjat saavat nettiesittelyn lisäksi sijansa alati karttuvassa kotiseutukirjastossamme. AH Kotiseutuposti 5/2011 3

4 Vuoden kotiseutukirja kertoo ratsutilan historiasta A. Halme Suomen Kotiseutuliitto on valinnut Vuoden kotiseutukirjaksi maanviljelijä, agronomi Erkki Alhopuron esikoisteoksen 450 vuotta Äijälän ratsutilan historiaa (Lomahiisi 2010). Valintaraatiin teki vaikutuksen harrastajahistorioitsijan kyky kertoa yksittäisten talonpoikien henkilöhistorioista 14 sukupolven ajalta ja taustoittaa tarinat erinomaisella tavalla Ruotsin ja Suomen historiallisiin vaiheisiin sekä yhteiskunnan, sivistyksen ja tekniikan kehitykseen. Alhopuro on itse koonnut laajan ja perusteellisen aineistonsa, hahmottanut kokonaisuudet ja sisällyttänyt tekstiinsä mielenkiintoisen kuvituksen. Kun onnistunut taittokin on Alhopuron käsialaa, ei lopputulosta voi kuin kiitellä, valintaraati toteaa. Äijälän ratsutila sijaitsee Lohjalla, Hiidenveden rannalla. Muut kirjassa esitellyt tilat sijaitsevat Nummella, Pusulassa, Inkoossa ja Karjalohjalla. Kirja on yhtä hyvin suku- kuin kotiseutukirja, ja Suomen Sukututkimusseura Yleisöä tutkimassa palkittuja teoksia. valitsikin sen Vuoden sukukirjaksi Alhopuro aloitti sukunsa vaiheiden tutkimisen kymmenisen vuotta sitten. Kirjaa hän kokosi noin viiden vuoden ajan. Taiton hän teki itse, koska oli graafikoiden kanssa jatkuvasti eri mieltä taittotyylistä. Ostin Pagemaker-ohjelman ja ryhdyin harjoittelemaan, Alhopuro kertoo. Kunniamaininnat ulkosaaristo- ja kulttuuripyöräilykirjoille Kunniamaininnan sai Juha Laaksosen laadukas kuvateos Utö Syksy ja kevät ulkosaaressa (Maahenki 2011), joka kertoo ulkosaaren luonnosta ja elämisestä sen helmassa pienten lasten kanssa. Toisen kunniamaininnan sai Hannu Syväojan teos Kulttuuripyöräilyä Hämeessä ja vähän ulkopuolellakin (Mediapinta 2010). Syväoja kohtaa retkiensä aikana niin luonnon kuin kulttuurimaiseman, tapaa mielikuvituksessaan entisiä vaikuttajia, taiteilijoita, metsämiehiä ja korvenraatajia. Kirjassa kerrotaan myös retkien varrella olleista kulttuurimuistomerkeistä, kirkoista, kartanoista, taloista ja tölleistä. Vuoden kotiseutukirja julkistettiin Turun kansainvälisten kirjamessujen yhteydessä järjestetyillä Suku- ja kotiseutumessuilla lokakuun alussa. Valintaraadin puheenjohtajana toimi liiton hallituksen jäsen FM Harri Turunen Oulaisista ja jäseninä amanuenssi Synnöve Bergholm Porvoosta, FM Mikko Europaeus Parikkalasta ja pääsihteeri Lassi Saressalo Tampereelta. AH 4 Kotiseutuposti 5/2011

5 A. Halme Vuoden kotiseutukirjan tekijä Erkki Alhopuro oli Kotiseutuliiton pääsihteeri Lassi Saressalon haastateltavana Turun kirjamessujen yhteydessä järjestetyillä Suku- ja kotiseutumessuilla 1. lokakuuta Vuoden 2011 kotiseutukirjaehdotukset Alhopuro, Erkki: 450 vuotta Äijälän ratsutilan historiaa. Antin, Antero: Artjärven tarina Artjärven Kotiseutuyhdistys ry 90 vuotta. Honkajoen Kotiseutuyhdistyksen johtokunta (toim.): Menneitä muistellen II. Honkajokinen ruokaperinne pettuleivästä nykypäivään. Kauhanen, Jouni: Surunsalmesta tiennäyttäjäksi Suomussalmi Koskenranta Päivi, Pentti Valkeajärvi: Karhunahtaalta Karikkoselälle - Petäjäveden albumi. Koskimäki Antti (toim.) ja työryhmä: Lopen naisen kansallispuku Maija Stiinalta Lopen naiselle. Kuivalainen, Teuvo (toim.) ja kirjatyöryhmä: Ka, muistelemma Tuupovuaroo. Kähkönen, Sirpa: Kuopion taivaan alla. Laaksonen, Juha: Utö, syksy ja kevät ulkosaaressa. Nordberg, Henri, Titta Kallio-Seppä, Karl-Erik Nyström (toim.): Raja 200 Gränsen 200. Tornionlaakson vuosikirja, Tornedalens Årsbok Paularanta, Kaisa, Hanna Järviluoma, Jarmo Pylkkönen, Hannu Haikara (toim.): Taanilan kuvat kertovat. Nivalaa 1950-luvulla. Suihko, Marja-Stiina (toim.): Karun kaunis Lentiira Kertomus kainuulaisesta kylästä. Syväoja, Hannu: Kulttuuripyöräilyä Hämeessä ja vähän ulkopuolellakin. Tuomisto, Tero: Talot ja liike Neljä vuosikymmentä työväentalojen yhteistoimintaa. Turpeinen, Juhani (toim.): Sahakylästä Asemakyläksi. Haukiputaan Asemakylän historia. Varpio, Yrjö: Talo ja kenttä. Yliniemi, Eero (toim.): Väylän kyydissä. Kotiseutuposti 5/2011 5

6 Vieraskynä Kotiseutukokoelmat ajan tasalle! Harri Turunen Kotiseutuliiton hallituksen jäsen Jokaisen kaupungin- ja kunnankirjaston perusvarustukseen kuuluu kotiseutukokoelma, jonka tulisi sisältää oman kaupungin tai kunnan aluetta käsitteleviä kirjoja, lehtiä, pienpainatteita, av-aineistoa, alueen kirjailijoiden ja kynäilijöiden tuotantoa, paikallislehtien vuosikertoja sidottuina tai mikrofilmeinä sekä mahdollisuuksien mukaan myös aluetta koskevia lehtileikkeitä ja alueen kirkonkirjoja mikrofilmeinä. Kotiseutujulkaisujen kirjo on tänä päivänä todella laaja. Kirjapainotekniikka mahdollistaa entistä helpommin mm. omakustanteet. Perinteisten pitäjän-, kunta-, kaupunki- ja seurakuntahistorioiden ohella julkaistaan nykyisin ahkerasti kylä- ja kaupunginosahistorioita, talo-, suku- ja henkilö- sekä yritys- ja yhteisöhistorioita. Monet kotiseutuseurat ovat kunnostautuneet myös aktiivisina julkaisujen ja julkaisusarjojen kustantajina. Edelleen kotiseutukirjallisuuteen ja sitä kautta kotiseutukokoelmiin kuuluvat aluetta koskevat henkilömatrikkelit, murre- ja sananparsikirjat, kaskukirjat, kuvakirjat, laulu- ja nuottikirjat sekä muistelmat, joiden tuottaminen näyttää suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä vain lisääntyvän. Jokaisen kirjaston omaan alueeseen liittyvät kaunokirjalliset teokset ja antologiat löytävät perustellusti paikkansa kotiseutukokoelmassa, samoin erilaiset paikalliset kotiseutuoppikirjat ja paikalliskuvaukset, unohtamatta erilaisia opinnäytetöitä sekä selvityksiä ja tutkimuksia Kun tähän kaikkeen lisätään paikallisja kaupunkilehdet, yhteisöjen lehdet, kotiseutukalenterit sekä erilaiset ääni- ja kuvatallenteet, voidaan todeta, että kirjastossa kotiseutukokoelmaa hoitavan virkailijan työsarka on laaja ja mielenkiintoinen. Kotiseutuväellä on oma tärkeä roolinsa siinä, että kotiseutukokoelmat pysyvät ajan tasalla. Kotiseutuseurojen ja kirjastojen toivoisikin tekevän tällä saralla saumatonta yhteistyötä. Kotiseutukokoelmien käyttäjille olisi hyvä olla tarjolla asianmukaiset lukulaitteet mikrofilmeille ja -korteille sekä mikrotietokone, jolta aineisto voidaan tulostaa kirjaston tietopalvelun verkkotulostimelle. Joissakin kirjastoissa voi myös jo digitoida VHS-kasetit DVD:lle. Hyvin hoidettu ja ajan tasalla oleva kirjaston kotiseutukokoelma muodostaa yhdessä kotiseutuarkiston ja paikallismuseon kanssa todellisen kotiseututietouden ja paikallisuuden tietopankin! 6 Kotiseutuposti 5/2011

7 Kotiseutuliitto kouluttaa arkisto-osaajia Suomen Kotiseutuliitto järjestää yhdessä arkistolaitoksen kanssa kolmipäiväisiä arkistokursseja syksyn ja kevään aikana eri puolilla maata. Koulutus on tarkoitettu kaikille arkisto-osaamista joko työnsä tai harrastuksensa vuoksi tarvitseville henkilöille. Erityisesti toivoisin, että kotiseutuarkistoa ylläpitävät henkilöt osallistuisivat kurssille. Muutkin ovat ehdottomasti tervetulleita, Kotiseutuliiton pääsihteeri Lassi Saressalo toivottaa. Kurssilla perehdytään mm. aineiston vastaanottamiseen, seulontaan, järjestämiseen ja luettelointiin. Kouluttajina ovat maakunta-arkistojen asiantuntijat. Ensimmäinen sarjan kursseista järjestettiin Oulussa. Koulutus jatkuu joulukuussa Seinäjoella ja vuosien 2012 ja 2013 aikana kaikilla muilla maakuntaarkistoalueilla. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa koulutusta. Hinta on jäsenyhteisöjen jäsenille ja Seuraavien kurssien ajat ja paikat A. Halme Oulun maakunta-arkiston johtaja Vuokko Joki vastasi koulutuksen suunnittelemisesta sekä toimi Oulun arkistokurssin kouluttajana. edustajille sekä Kotiseutuklubin jäsenille 120 euroa, muille 150 euroa. Kurssin suorittamisesta annetaan todistus. Kursseille otetaan kaksikymmentä osanottajaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset Kotiseutuliittoon osoitteeseen tai puhelimitse numeroon (09) AH Seinäjoella pe klo 17-20, la klo 9-15 ja la klo 9-15 Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon tilat, Törnävän kivinavetta, Törnäväntie 23. Viimeinen ilmoittautumispäivä Joensuussa ja Joensuun maakunta-arkisto, Yliopistokatu 6. Viimeinen ilmoittautumispäivä 5.3. Hämeenlinnassa ja Hämeenlinnan maakunta-arkistossa. Muista sarjan kursseista tiedotetaan myöhemmin nettisivujen tapahtumakalenterissa osoitteessa Kotiseutuposti 5/2011 7

8 Kotonen ilmoittautuu palvelukseenne Kotiseutuvarpusemme nimikilpailu on viimein ratkennut. Maskotti on nimeltään Kotonen. Ehdotuksia nimeksi sai tehdä pitkin kesää Valtakunnallisten kotiseutupäivien loppuun saakka. Kotosta ehdotti varpusen nimeksi kaksi henkilöä: Arimo Helmisaari Yläneeltä ja Tuula Ollila Kuopiosta. Lopullisen päätöksen annetuista ehdotuksista tekivät nettisivuillamme äänestäneet kotiseutuihmiset ja Turun kirjamessujen Kotiseutuliiton osaston vieraat. Äänestäjistä useampi kuin joka kolmas, 195 henkilöä, äänesti Kotosta. Seuraavaksi eniten ääniä sai Kotilainen, joka keräsi 123 ääntä. Muita loppukilpailuun päässeitä ehdotuksia olivat Kotva, Oiva ja Aina. Kiitos kaikille teille, jotka osallistuitte maskotin kehittelyyn! Kotonen kampanjoimaan kotiseutunne puolesta Kotiseutumaskotti on kaikkien Kotiseutuliiton jäsenten käyttöön tarkoitettu maskotti, joka voi seikkailla esimerkiksi kotiseutuyhdistysten jäsenkirjeissä ja -lehdissä. Kotosta voi käyttää lisäksi mm. esitteissä, postikorteissa ja pinsseissä, mutta siitä ei saa tehdä sellaisia omia tuotteita kuin pehmoleluja tai mukeja. Varpusta ei saa käyttää sopimattomissa yhteyksissä, eikä sitä saa muutella omavaltaisesti. Myssyn saa puolestani panna sen päähän. En ole tiukkapipoinen, piirtäjä Sami Myllyniemi lupaa. Kotosta saa käyttää kotiseutuaiheiseen kampanjointiin, mutta ei esimerkiksi vaalimainontaan tai kaupalliseen mainontaan, eikä sitä saa myydä eteenpäin. Jos olette epävarmoja, ottakaa yhteyttä liiton tiedottajaan. Yhteystiedot ovat viereisellä sivulla. 8 Kotiseutuposti 5/2011

9 Kotosen isä Sami Myllyniemi piirtää iltapuhteinaan Kotosen piirtäjä Sami Myllyniemi on varsinaiselta ammatiltaan nuorisotutkija ja koulutukseltaan sosiologi. Piirtäminen ja kuvitustyöt ovat hänelle iltapuhde ja sivutyö. Parhaillaan hän on vanheimpainvapaalla hoitamassa pieniä kaksosiaan. Hänen vaimonsa, antropologi Satumaarit Myllyniemi, kiertelee pitkin Kainuuta keräämässä kansantarinoita: kummitusjuttuja ja kansanuskomuksia. Sami Myllyniemi osallistuu vaimonsa työhön piirtämällä siitä omaa Perinnesarjakuvaa hankkeen nettisivuille osoitteeseen Kotonen on Myllyniemen mielestä oikein hyvä nimi, ja se oli hänen oma suosikkinsa nimiäänestyksessä. Kotonen on nähdäkseni paitsi fiksu ja filmaattinen, utelias ja hieman naiivilla tahi viattomalla tavalla rohkea otus, joka työntää terävän nokkansa joka paikkaan, Myllyniemi luonnehtii. AH Sami Myllyniemi on parhaillaan vanheimpainvapaalla hoitamassa pieniä kaksosiaan Sade (vas) ja Tuuli (oik). Satumaarit Myllyniemi Tilatkaa oma Kotonen! Voitte käyttää Kotosesta valmiita piirustuksia tai tilata maskotista oman versionne tai jopa sarjakuvan kertomaan kotiseutunne asioista hauskalla tavalla. Sami Myllyniemi, puh , Lisätietoja ja valmiiden piirustusten tilaukset: tiedottaja, hankesuunnittelija Anna-Maija Halme puh. (09) , Sami Myllyniemi piirtää Kotosten lisäksi mm. vaimonsa perinteenkeruutyöstä kertovaa Perinnesarjakuvaa. Kotiseutuposti 5/2011 9

10 Kalenteri 3/12 KOTISEUTULIITON VALTUUSTON KOKOUS Asialistalla mm. vuoden 2012 toimintasuunnitelma. 9/12 17/12 ARKISTO-OSAAJAKURSSI SEINÄJOELLA Kurssiajat: pe klo 17-20, la klo 9-15 ja la klo 9-15 Viimeinen ilmoittautumispäivä Lisätietoa tapahtumakalenterista ja Ks. Sivu 7. 14/1 KULTTUURIYMPÄRISTÖ KUNNIAAN -KOULUTUS TORNIOSSA Tornion Kaupunginhotelli, Itäranta 4 Lisätietoja ja ilmoittautumiset: kurssisuunnittelija Anni Wallenius etunimi.sukunimi@kotiseutuliitto.fi, puh. (09) /1 KULTTUURIYMPÄRISTÖ KUNNIAAN -KOULUTUS KAJAANISSA Kello Paikka ilmoitetaan myöhemmin kalenterissa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: kurssisuunnittelija Anni Wallenius etunimi.sukunimi@kotiseutuliitto.fi, puh. (09) /3 24/3 ARKISTO-OSAAJAKURSSI JOENSUUSSA Joensuun maakunta-arkisto, Yliopistokatu 6 Kurssiajat: pe 16.3., la ja la Ks. sivu Kotiseutuposti 5/2011

11 HYVÄN KORJAUKSEN PALKINNON HAKUAIKA PÄÄTTYY Palkinto annetaan seurantalolle, jota on korjattu perinteitä kunnioittaen ja jonka käyttömukavuutta korjaus on parantanut. Lisätietoa Leni Pakkalalta puh. (09) , 31/5 KOTISEUTULIITON SUOMI AREENA -KESKUSTELU Kotiseutuliitto järjestää keskustelutilaisuuden MTV3:n Suomi Areena -tapahtumassa Porissa. Ks. sivu /7 VALTAKUNNALLISET KOTISEUTUPÄIVÄT MIKKELIN SEUDULLA Ohjelmassa mm. liiton vuosikokous. Teemana kulttuuriperintö Kivikaudesta digiaikaan. 2/8 5/8 ARKISTO-OSAAJAKURSSI HÄMEENLINNASSA Hämeenlinnan maakunta-arkistossa ja Ks. sivu 7. 14/9 22/9 VALTAKUNNALLISET KOTISEUTUPÄIVÄT SEINÄJOELLA 2013 Teema ja tarkka ajankohta ilmoitetaan myöhemmin. Kotiseutuposti 5/

12 Uudet nettisivut Uutuutena lausunnot, seurantalo-ukk ja jäsenten toiminta Kotiseutuliiton keväällä julkistettuja nettisivuja on kehitetty kesän ja alkusyksyn aikana. Sivuille on esimerkiksi lisätty palsta, jossa julkaistaan liiton antamia lausuntoja ja julkilausumia. Lausunnot ja julkilausumat löytyvät sivujen Toiminta-valikosta. Jäsenkyselyyn vastaamalla tietoja yhdistyksestänne nettiin Nettisivujen seurannan mukaan tapahtumakalenteri ja jäsenluettelo ovat liiton sivujen käytetyimmät palvelut. Näin ollen Jäsenet-valikossa olevaa jäsenluetteloa on täydennetty lisäämällä tietoja jäsenjärjestöjen toiminnasta. Tiedot on kerätty Kotiseutuliiton jäsenkyselyn vastauksista. Kotiseutuliiton verkkosivuilla on jäsenluettelo, jossa on tiivistelmä jäsenyhdistysten toiminnasta. Kerromme mm. yhdistysten tapahtumista, julkaisuista, koulutustapahtumista, myyntituotteista, museoista ja harrastustoiminnasta. Jäsenluettelossa on myös yhteystiedot ja linkki yhdistyksen omille kotisivuille. Tarkistakaa jäsentietonne nettisivuillamme Tiedot on koottu jäsenkyselystä, joka alkoi tammikuussa. Ellei yhdistyksenne ole vielä vastannut kyselyyn, niin vielä voitte vastata. Kyselyyn pääsee sähköisesti mm. kotisivujemme etusivulta. Paperilomakkeen voi pyytää toimistosta. Kun vastaatte kyselyyn, saamme tiedot teidänkin yhdistyksestänne näkyville jäsenluetteloon! Kysymyksiä ja vastauksia seurantaloasioista Seurantaloavustuksia ja korjausneuvontaa koskevien sivujen yhteyteen on koottu usein kysyttyjä kysymyksiä eli UKKpalsta. Sivuilla rakennustutkija Leni Pakkala vastaa niihin seurantaloavustuksiin ja korjaustöihin liittyviin kysymyksiin, joita hänelle eniten esitetään. Usein kysytyt kysymykset avustuksista sekä korjaustöistä ja niiden suunnittelusta -sivuille kuljetaan päävalikon Seurantaloavustukset-otsikon alta, Korjausneuvontaa ja ohjeita sekä Kysy rakennustutkijalta -valikko-otsikoiden kautta. TT/ HS Kotiseutuliiton nettisivujen jäsenluetteloon ( on koottu liiton jäsenyhteisöjen sähköposti- ja www-sivujen osoitteet. Mikäli yhteystietojanne ei löydy luettelosta, voitte ilmoittaa ne liiton toimistoon Yhteystiedot kannattaa ilmoittaa, sillä jäsenluettelon välityksellä yhdistyksenne saa vähällä vaivalla näkyvyyttä internetissä. Lisäksi sähköpostiosoitteensa ilmoittaneille lähetämme sähköpostitse Kotiseutupostin pdf-muodossa sekä liiton tiedotteita ajankohtaisista asioista. 12 Kotiseutuposti 5/2011

13 Kotiseutuliitto Suomi-Areenalla Porissa Suomen Kotiseutuliitto osallistuu ensi kesänä MTV 3:n Suomi-Areenan keskusteluihin Porissa. Kotiseutuliiton keskustelun teemana on paikallisuus murroksessa. Keskustelu on tiistaina 17. heinäkuuta kello Kaupungintalon pihassa. Keskustelemassa: Valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen, joka johtaa valtiosihteereiden työryhmää, jonka tehtävänä on hahmotella tulevan kuntauudistuksen raamit. Valtiosihteeri Raimo Sailas, joka miettii, onko Suomella varaa paikallisdemokratiaan ja kotiseutuihin. Johtaja Juha Kostiainen Sitran Julkishallinnon johtamisen kehittämisohjelmasta. Ohjelman tavoitteena on luoda uusia johtamis- ja toimintamalleja ja käytäntöjä julkiselle sektorille. Hallintojohtaja Kirsi Moisander, joka tuo Kotiseutuliiton näkökulman keskusteluun. Keskustelua vetää Satakunnan Kansan vastaava päätoimittaja Petri Hakala. Paula on viihtynyt 20 vuoden ajan Kotiseutuliitossa Merkkipäiviä A. Halme Kertoo varmasti jotain Kotiseutuliitosta työnantajana se, että monet henkilökunnan jäsenet ovat olleet täällä töissä useiden vuosikymmenien ajan, liitossa jo 20 vuoden ajan työskennellyt talouspäällikkö Paula Hirvonen aprikoi. Työpaikka on Paulan ensimmäinen, ja hän sai sen heti Suomen liikemiesten kauppaopiston arvostetulta tietotekniikkalinjalta valmistumisensa jälkeen. Paula on työskennellyt liitossa monissa tehtävissä. Talouspäälliköksi hän siirtyi seurantalojen korjausavustusten talousasioista. Paula juhlistaa kahden vuosikymmenen työuraansa jäämällä vuorotteluvapaalle joulukuussa. Hän palaa tehtäviinsä syyskuussa AH Kotiseutuposti 5/

14 In memoriam Veikko Talvi Kotiseutuliiton kunniajäsen ja Kymenlaakson merkkimies, opetusneuvos, fil.kand. Veikko Talvi kuoli Kouvolassa lokakuussa, pian sata vuotta täytettyään. Talvi oli Suomen Kotiseutuliiton hallituksen jäsen vuosina , varapuheenjohtaja ja liiton sekä valtuuskunnan puheenjohtaja Toimiessaan Kymenlaakson Maakuntaliiton johtotehtävissä vuosina hän omistautui nuoren maakunnan kehittämiseen ja tunnetuksi tekemiseen uraauurtavalla tavalla. Kun maakuntaliitosta tuli 70-luvulla osa poliittista järjestelmää, Talvi totesi, että se toi lisää yhteiskunnan rahaa, mutta hävitti yhteistyöhalun ja talkoohengen. Talvi tunnetaan maakunnallisen toimintansa lisäksi historiantutkijana ja kotiseutumiehenä. Hänen aloitteestaan Anjalan kartanomuseo, Lars Sonckin suunnittelema koulu ja Verlan tehdasmuseo ovat säilyneet jälkipolville valtakunnallisesti tärkeinä rakennusmuistomerkkeinä. Verlan tehdasmuseo liitettiin 1996 Unescon maailmanperintöluetteloon. Jo koulupoikana hän toimi Kouvolan Sanomien kesätoimittajana. Valmistuttuaan 1938 Helsingin yliopistosta historian maisteriksi hän työskenteli lehden toimitussihteerinä ja Valkeakosken Sanomien toimitussihteerinä ja päätoimittajana. Kymin Osakeyhtiön palvelukseen hän meni vuonna Eläkkeelle hän siirtyi yhtiön tiedotus- ja suhdetoimintapäällikön tehtävistä Talven kirjallinen tuotanto, josta julkaistiin 1991 seikkaperäinen bibliografia, on laaja ja monipuolinen. Hänen pääteoksiaan ovat Kymiyhtiön historia vuosilta ja kaksiosainen Kouvolan historia. Talvi oli Kymenlaakson kesäyliopiston johtokunnan puheenjohtaja ja Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson rahaston puheenjohtaja ja Kuusankosken kotiseutu- ja museolautakuntaa hän johti Sotilasarvoltaan hän oli reservin kapteeni. Vuonna 1998 Kouvolan kaupunki nimesi pääkirjaston tuntumassa olevan puistikon Veikko Talvi -puistoksi. Veikko Talvi oli luonteeltaan perinteinen kansanvalistaja. Tämä piirre näkyy punaisena lankana hänen kaikessa toiminnassaan. Joskus hän totesikin kesken työkiireiden: On tärkeämpää päästä asioihin käsiksi kuin miettiä millä oksalla istuu. Hän oli taitava henkilöhaastattelija, mutta väisti sujuvasti omaan persoonaansa kohdistuneet kyselyt. Silti hän kuitenkin arvosti sitä, että häntä arvostettiin. Eero Niinikoski Veikko Talvea parhaimpana oppimestarinaan pitävä kuusankoskelainen kulttuurineuvos. 14 Kotiseutuposti 5/2011

15 Koulut paikallisidentiteetin kehittäjinä Turkua voi pitää edelläkävijänä kulttuuriympäristöopetuksessa: peruskoulujen oppilaita tutustutetaan aktiivisesti paikalliskulttuuriin ja kotiseutuun. Turussa on syntynyt mm. Espooseen levinnyt kulttuuripolkuidea. Järjestelmässä kaikki kunnan perusopetuksen oppilaat käyvät vähintään kolme kertaa lukuvuoden aikana jossakin kulttuurilaitoksessa. Ympäristöministeriö, Suomen Kotiseutuliitto ja Opetushallitus järjestivät syyskuussa virastojen ja järjestöjen edustajille matkan Turkuun tutustumaan Turun kulttuuriympäristöopetukseen. Matka kulttuurin reittibussilla oli osa Euroopan rakennusperintöpäiviä, joiden teemana oli Rakennetun ympäristön yksityiskohdat tulevat tutuiksi pienoismalleja rakentamalla. Sanna Käyhkö tänä vuonna Kulttuurin reitit. Tutustumiskohteena oli Luolavuoren koulu, jossa on vuosien ajan toteutettu kulttuuriympäristöopetusta etenkin taideaineiden kautta, oppilaiden luovuutta hyödyntäen. Koulun kulttuuriympäristöopetuksen voi nähdä reittinä, paitsi lähiympäristön ja paikalliskulttuurin tuntemukseen, myös oppimisen ja oivaltamisen kautta tapahtuvaan oman identiteetin löytymiseen. Turun Ammattikorkeakoululla järjestetyssä seminaarissa keskeiseksi teemaksi muodostuivat kulttuuripolut. Jatkossa kulttuuripolkuohjelmaan lisätään aiempaa enemmän arkkitehtuuriin tutustumista. Kullekin koululle suunnitellaan oma, koulun lähiympäristöön perustuva oppimateriaalipaketti. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa oppilaat osaavat entistä paremmin ymmärtää ja arvostaa oman lähiseutunsa rakennettua ympäristöä niitä tuttuja paikkoja jotka arjen keskellä jäävät helposti huomiotta. Ajatus on sama, joka lanseerattiin viime vuonna Suomen Kotiseutuliiton koordinoimassa Jokaisen Oma Ympäristö -kampanjassa: Katso, ymmärrä, hoida. Kulttuuriympäristöopetuksessa opitaan oman kotiseudun historian, kulttuurin ja luonnon tuntemusta. Keskeisiä arvoja ovat paikallisuus ja oma lähiympäristö sekä lapsen ja nuoren identiteetin kehittyminen näiden arvojen pohjalta omaa ympäristöään arvostavaksi vahvaksi yksilöksi. Liisa Lohtander ja Sanna Käyhkö Kotiseutuposti 5/

16 Turun kotiseutupäivien tapahtumissa kävi tuhansia vieraita Jouko K. Lehmusto päivien avajaisissa. Olemme erittäin tyytyväisiä siitä, että saimme järjestettäväksemme vuoden 2011 Valtakunnalliset kotiseutupäivät. Saimme näin kulttuuripääkaupunkivuotena Turkua ja turkulaisuutta aikaisempaakin tunnetummaksi. Samalla kiitän kaikkia tapahtumaan osallistuneita mielenkiinnosta kotiseutupäiviä ja Turkua kohtaan sekä kiitän erityisesti kaikkia henkilöitä ja organisaatioita, jotka tekivät päivien järjestämisen mahdolliseksi. Näin kirjoittaa Turun kotiseutupäivien loppuraportissa apulaiskaupunginjohtaja Jouko K. Lehmusto. Näihin kiitoksiin on helppo yhtyä. Kotiseutupäiville ilmoittautui viralliseksi osallistujaksi kaikkiaan 460 henkilöä. Lisäksi avajaisissa, seminaarissa ja kamareissa, erityisesti museokamarissa oli kymmenittäin yleisöä, joka ei ollut ilmoittautunut. Seminaarissa oli väkeä satakunta, kamareissa yhteensä kolmisensataa ja Turkuseurassa käväisi avoimien ovien iltana kuutisenkymmentä vierasta. Gaalaillallisvieraita oli noin 370 henkilöä. Tuomiokirkkoonkin saapui kotiseutuväkeä kolmin sadoin. Vähätori-tapahtumassa, jonka organisoi Varsinais-Suomen liitto, oli kävijöitä tuhansia. 63. Valtakunnalliset kotiseutupäivät onnistuivat hyvin. Tokihan aina jotakin huomautettavaa on, mutta niin kuuluukin olla. Muutoinhan Turun ja Kotiseutuliiton työ olisi hiponut täydellisyyttä. Liiton puolesta kiitokset Lehmustolle, Helena Heikniemi-Pääkköselle ja kaikille, jotka olivat mukana päivien järjestelyissä. Ensi vuonna Mikkeliin! LS Europa Nostran palkintohakemuksia kymmenen Suomesta Europa Nostran vuoden 2012 kulttuuriperintöpalkintojen hakemuksia tehtiin Suomesta kymmenen, mikä on paljon aiempiin vuosiin verrattuna. Viime vuonna hakemuksia oli yksi. Hakemuksista viisi tehtiin kategoriaan suojelu / konservointi, ja joukossa on Suomessa sijaitsevien kohteiden lisäksi Alvar Aallon paviljonki Venetsiassa. Luokkaan koulutus ja tietoisuuden lisääminen tehtiin kolme hakemusta, ja taitelijaprofessori Laila Pulliselle sekä turkulaiselle arkkitehti Benito Casagrandelle haettiin palkintoa kulttuuriperintötyölle omistautunut toiminta -kategoriassa. AH 16 Kotiseutuposti 5/2011

17 Julkaisuja Kansallispuku. Leena Holst. Maahenki Kirjassa esitellään 1800-luvun rahvaan juhlapuvuista alkava kansallispuvun historia ja kulttuurihistoria sekä kansallispuvun tyypit, osat, materiaalit ja tekniikat. Sidottu kuvateos. Kylätalo kuntoon. TAMK, Ahlmanin koulu ja Ekokumppanit ry. Tampere Oppaaseen on koottu ohjeita kylätalojen jätevesi- ja energia-asioiden kuntoon laittamiseen. Lisäksi käsitellään remonttiprojektin edistymistä ja rahoituksen hakua. Kylätalon kunnostusta suunnittelevat yhteisöt voivat tilata kirjaa ilmaiseksi osoitteesta tai ladata netistä Maaseudun uudet toimijat. Mari Kattilakoski. Siirtolaisinstituutti 2011, Turku. Tutkimus maaseudulle suuntautuvan muuttoliikkeen vaikutuksista paikallisyhteisöjen toimintakykyyn, erityisesti maaseutuyhteisöissä ja kehittämisverkostoissa Keski-Pohjanmaalla. Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle. V.-P. Suhonen (toim.). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Teos johdattaa tutkimusretkille maamme linnoitusten vaiheisiin 1700-luvun alkupuolelta 1800-luvun puoliväliin. Siinä on tuoretta tietoa aikakauden historiasta ja linnoittamisesta. Kuvituksena on alkuperäisiä rakennuspiirustuksia ja karttoja sekä valokuvia. Liitteenä on linnoittamiseen liittyneiden henkilöiden pienoiselämäkertoja ja linnoitussanasto. Kotiseutuposti 5/

18 Julkaisuja netissä Maaseutumaisemat on valtakunnallisesti arvokkaiden maisema -alueiden inventointisivusto. Inventointihanketta ohjaa ympäristöministeriön asettama Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventointien ohjaus- ja arviointiryhmä (MAPIO). Paikallismuseon työkirja. Eeva Mikola, Pirjo Sojakka, Ulla Teräs. Museovirasto Museon toiminnan kehittämisen apuvälineeksi suunniteltu työkirja on Word-mallipohja, jonka voi tulostaa täyttämistä varten tai tallentaa omalle koneelle ja täyttää. Museoviraston museot ja linnat sekä maailmanperintökohteet nyt kartalla. Museot ja linnat -sivun Google Maps -kartalle pääsee sivulta ja maailmaperintökohteiden kartalle sivulta maailmanperintokohteet Artefacta esinetutkimusverkosto netissä on tarkoitettu muun muassa yliopisto- ja museotutkijoille, opiskelijoille, konservaattoreille, antiikkikauppiaille ja keräilijöille kaikille esineistä ja niiden tutkimuksesta kiinnostuneille. Verkoston jäsenyys on maksuton. AH 18 Kotiseutuposti 5/2011

19 Heikinkulma Kodin kokoinen seutu Tuossa otsikossa ei ole äkkilukemalta mitään järkeä. Jotakin tolkkua siinä ehkä kuitenkin on. Pitkäaikainen kotiseutuvaikuttaja Yrjö Larmola on joskus määritellyt vapaasti lainaten - että kotiseutu on sen kokoinen alue, jonka ympäri jaksaa yhden päivän aikana kävellä. Iästä ja voimista riippuen kävelymatkan pituus vaihtelee. Joskus jaksaa tehdä pidemmän lenkin, joskus ei jaksa eteistä pidemmälle. Muuttuuko silloin myös kotiseudun koko? Pikkulapsen elämänympyrät ovat pienet. Kotiseutu on silloin konttausetäisyydellä. Iän myötä elämän piiri laajenee ja tutut ja tärkeät paikat ovat yhä laajemmalla alueella. Paljon matkustavat kosmopoliitit voivat kokea olevansa kotonaan lähes kaikkialla. Tutut piirteet ympäristössä voivat myös luoda kodikkaan tunteen. Pitkän linja yliopistomies akateemikko Päiviö Tommila, Kotiseutuliiton kunniajäsen, totesi Kotiseutupäivien keskustelukamarissa, että hänelle yliopistoympäristöt tuntuvat aina kotoisilta, olipa hän missä tahansa. Elämänkaaren loppupuolella voi suureltakin tuntunut kotiseutu pienentyä jälleen kapalolapsen elinympäristön kokoiseksi. Olen nähnyt tämän kipeän omakohtaisesti sen jälkeen kun äitini muutti vanhainkotiin. Tutun tuntuista ja turvallista on enää omassa huoneessa. Kotiseudusta ja mahdollisista uusista kotiseuduista pitää iloita niin kauan kuin jalka nousee kävelykierrokselle. Kotiseutu on kodin kokoinen seutu. Sellainen alue, jossa tuntuu kotoisalta ja jonka kokee omakseen. Voisi myös sanoa, että kotiseutu on seudun kokoinen koti. Ubi bene ibi patria, tietää ikivanha viisaus eli missä on hyvä olla, siellä on koti (kotimaa). Olen lähdössä tutkimusmatkalle. Tarkoituksenani on selvittää voisiko arkipäivää, asioita, kotiseutua ja elämäntapaa ylipäänsä ajatella toisin. Heikinkulma vetäytyy nyt Kotiseutupostista vuorotteluvapaalle ensi syksyyn asti. Kirjoittaja puolestaan vetäytyy ainakin ajoittain maantieteelliseen paikkaan nimeltä Heikinkulma. Ensi kesänä yritän selvittää oliko ensin muna vai kana. Kesäkanat ovat jo tilauksessa. Tulossa on mielenkiintoinen vuosi Samaa toivon teille. Heikki Saarinen, järjestöpäällikkö KOTISEUTUPOSTI Suomen Kotiseutuliiton jäsenten tiedotuslehti. Osoitteenmuutokset toimisto@kotiseutuliitto.fi tai puh. (09) Päätoimittaja Lassi Saressalo, puh. (09) , lassi.saressalo@kotiseutuliitto.fi. Toimitussihteeri Anna-Maija Halme, puh. (09) , annamaija.halme@kotiseutuliitto.fi. Painopaikka Multiprint Oy. ISSN ISSN-L Kotiseutuposti 5/

20 Kalevankatu 13 A, Helsinki puh. (09) , fax. (09)