VIITASAAREN KAUPUNGIN VUODEN 2007 TASEKIRJA

Transkriptio

1 VIITASAAREN KAUPUNGIN VUODEN 2007 TASEKIRJA

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto Viitasaaren kaupungin taloustietoja Tuotto- ja kulurakenne Verotulot Valtionosuudet Lainamäärä Wiitaunionin palvelusopimuksen tavoitteet Palvelusopimuksen tavoitteiden toteutuminen Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Kokonaistulot ja -menot Rahoitusasema ja sen muutokset Tase Vesihuoltolaitos Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernitase ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Kaupunginhallituksen toimiala Vaalit Tilintarkastus Yleishallinnon toimielimet Tukipalvelut Elinkeino ja maataloustoimi Perusturvan toimiala Perhepalvelut Vanhuspalvelut Sairaanhoitopalvelut Sivistystoimen toimiala Koulut Opistot Kirjasto Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi Teknisentoimen toimiala Yhdyskuntatekniset palvelut Tilapalvelu Ympäristölautakunta Ympäristö Investointiosan toteutuminen TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ...108

3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Viitasaaren kaupungin strategiset kehittämisen painopistealueet kehittyivät vuonna 2007 suotuisasti. Vuosi jatkoi edellisvuonna alkanutta varsin myönteistä kehittämistä väestön, työpaikkojen ja työllisyyden sekä kunnallistalouden osalta. Väestökehitys oli myönteinen. Kaupunkiimme suuntautuva tulomuutto oli jo toisena vuonna peräkkäin lähtömuuttoa suurempi. Väki Viitasaarella vaihtuu: vuosittain yli 310 lähtee ja 320 henkilöä tulee. Viitasaari houkuttelee hyvine palveluineen. Väestönkehityksen myönteisyyteen houkuttelevuuden lisäksi vaikuttavat mm. vilkas rakentaminen ja syntyneet työpaikat. Huolenaiheemme on luonnollinen poistuma; syntyneitä oli vain 43, alle puolet kuolleista. Tilanne vaatii varsinkin koulupalveluiden säilyttämiseksi vakavaa pohdintaa sekä aktiivisia toimenpiteitä lapsiperheiden asumisen kehittämiseksi. Työpaikka- ja työllisyyskehityksemme oli myös myönteistä. Työpaikkamenetyksiltä vältyttiin. Uusia työpaikkoja, varsinkin palvelualoille syntyi. SopValm Oy aloitti vuosi sitten sille rakennetuissa tiloissa ja työllistää nyt 29 työntekijää. Viitasaaren muutkin yritykset hoitivat työllistämistä vastuullisesti. Palvelut ja eritoten kauppa sai uutta ilmettä, kun K-Supermarketin rakentaminen alkoi. Liikekeskuksen valmistuminen vahvistaa myös muuta erikoiskauppaa Viitaseudulla 4 -tien varrella. Työttömyys väheni ja työllisyysaste parani edelleensijoitusmallin päästyä konkreettiseen työhön ja tuloksiin hengen työvoimastamme työttömiä oli 11 %. Kaupungin talous on antanut myös merkkejä paremmasta. Kuluneena vuonna vuosikate oli reilusti plussalla ja tulos hieman plussalla ennätyssuurien poistojen jälkeen. Wiitaunioni osaltaan on vaikuttanut menokehityksen hillitsemiseen. Kustannuspaine monellakin alueella vaatii kaupungilta rakennemuutoksia. Näitä talouden rakennemuutoksia on vaikea aikaansaada. Pikemminkin paineita menokasvun kiihtymiseen löytyy. Tekemistä taloudessa on siis vuoden 2007 jälkeenkin, erityisesti talouden tasapainottamisessa. Viitasaaren kaupunkikonsernin ja talouden kehittäminen vaatii harkittuja toimenpiteitä. Juuri tällainen haaste menojen hillinnän ohella on kaupungin talouden velkaantumisen hillitseminen. Investoinnit tulee tehdä huolellisen tarvekartoituksen pohjalta. Kaupunkimme korkomenot ovat kasvussa ja velkamäärä varsin korkea koko konserni huomioiden. Velkaantumista on vaikea hillitä. Lähivuosien kehittämiskohteina ovat mm. lukio-yläasteen peruskorjaus, liikuntasalin rakentaminen ja Kirkkosaari-hanke. Myös vanhusten asumisen kehittäminen, ikääntyminen ja Paras-hankkeen jatko on kaupunkikonsernimme tulevaisuuden haasteita. Kaupunginkonsernin kehittäminen lähivuosina on meille kaikille viitasaarelaisille haaste, niin kaupunkilaisille, luottamushenkilöille kuin viranhaltijoille. Yhdessä olemme luoneet myönteisen kehittämishengen kaupunkiimme. Kiitos Kaikille tästä yhteisömme kehittämisestä. Tästä on hyvä jatkaa. Haasteet eivät lähivuosina helpotu Jouko Räsänen kaupunginjohtaja

4 1.2 Kaupungin hallinto WIITAUNIONIN ELI VIITASAAREN KAUPUNGIN JA PIHTIPUTAAN KUNNAN ORGANISAATIO Witas Oy Viitasaari KV Pihtipudas KV KH KH Yhteiset ltk:t Perusturvaltk Tekninen ltk Ympäristöltk Yhteiset ltk:t Sivistysltk Perusturva Tekninen ja ympäristötoimi Sivistystoimi Maatalousja lomatoimi Tukipalvelut Yhteinen palvelutuotanto Pihtiputaan ja Viitasaaren välisen sopimuksen mukaisesti Viitasaari vastaa perusturva-, teknisen- ja ympäristölautakunnan järjestämisestä. Pihtipudas vastaa tukipalveluista ja sivistyslautakunnasta. Lautakunnissa on 8 jäsentä, neljä molemmista kunnista. Lautakunnan kokoukset järjestetään vuoron perään Pihtiputaalla ja Viitasaarella.

5 Kaupunginvaltuuston jäsenet kaudella 2007 Liimatainen Aila Kero Antti Kananen Jussi Friman Esko Grönholm-Paananen Pirjo Haiko Leila Hakonen Kaija Hautsalo Ari Hämäläinen Virpi Kahelin Lea Kananen Mauri Kunelius Jari Lappalainen Pertti Liimatainen Asko Lindlöf Veikko Linna Sisko Manninen Ilpo Myllymäki Seppo Niskanen Pekka Paananen Mervi Pekkarinen Sirpa Puustinen Pekka Ruuhi Teuvo Simonen Antti Saastamoinen Alpo Strandman Raimo Suni Hannu pj. I vpj. II vpj. jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen SDP Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. SDP Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. Kok. Kesk. Kok. SDP SDP SDP SDP SDP SDP Kesk. SDP Kok. SDP Vas. Kesk. KD Kaupunginhallituksen jäsenet kaudella 2007 Friman Esko Linna Sisko Grönholm-Paananen Pirjo Myllymäki Seppo Niskanen Pekka Paananen Mervi Pekkarinen Sirpa Ruuhi Teuvo Strandman Raimo pj. vpj. jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen Kesk. SDP Kesk. SDP SDP SDP Kesk. Kok. Kesk.

6 1.3 Viitasaaren kaupungin taloustietoja Toimintavuoden tilikauden tulos ja tilikauden ylijäämä on ,75. Tilikauden aikana käyttötalouden määrärahoihin lisättiin: euroa korkokulujen kattamiseksi investointiosaan: ,50 euron lisämäärärahan Domino/ Notes-lisenssien hankintaan. - Teknisentoimen investointiosaan varattiin euron lisämääräraha liikekeskushankkeen edellyttämiin liikennejärjestelyihin Tuotto- ja kulurakenne Koko maassa kuntien omat tulot, toimintatuotot olivat vuoden 2007 tilinpäätösennusteen mukaan 25,9 %. Viitasaarella toimintatuottojen osuus kaikista käyttötuloista olivat 19,18 %. TULOJEN JAKAANTUMINEN 2007 Muut tuotot 29 % Myyntituotot 50 % Tuet ja avustukset 5 % Maksutuotot 16 % Aineet ja tarvikkeet 8 % MENOJEN JAKAANTUMINEN 2007 Avustukset 4 % Muut toimintakulut 6 % Henkilöstökulut 44 % Palvelujen ostot 38 %

7 Käyttötalousmenot ja -tulot lautakunnittain Menot Tulot Netto Osuus kaikista Keskusvaalilautakunta ,01 % Tilintarkastus ,05 % Kaupunginhallitus ,23 % Sivistyslautakunta ,37 % Tekninen lautakunta ,26 % Ympäristölautakunta ,74 % Elinkeino ja maataloustoi ,22 % Perusturvalautakunta ,12 % Verotulot VEROTULOJEN KEHITYS TP 2005 TP 2006 TP 2007 TA 2007Erotus Ta Erotus ed.tp Tulovero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Tuloveroprosentti oli 19,00 %. Vahvistetut kiinteistöveroprosentit olivat: yleinen 0,70 %, vakituiset asunnot 0,40 % ja muut kuin vakituiset asunnot 0,90 %. Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti oli 0,00 ja voimalaitosten veroprosentti 1,40. VEROTULOT (1000 ) Kiinteistövero Yhteisövero Tulovero 0 TP 2000 TP 2001 TP 2002 TP 2003 TP 2004 TP 2005 TP 2006 TP 2007 Kiinteistövero Yhteisövero Tulovero

8 1.3.3 Valtionosuudet Valtionosuudet toteutuivat lähes talousarvion mukaisina. Opetus- ja sivistystoimen valtionosuutta palautettiin tammikuun ja syyskuun laskentapäivien todellisten oppilasmäärien selvittyä. Valtionosuus määräytyi vuoden 2007 syyskuun laskentapäivän ja sitä edeltävien vuosien oppilasmäärien keskiarvon mukaan. Tarkistuspäätöksessä oppilasmäärät olivat pienentyneet. VALTIONOSUUDET (1000 ) TP 2003 TP 2004 TP 2005 TP 2006 TP 2007 Opetus- ja kulttuuri Sos.- ja terveystoimi Yleinen valtionosuus Opetus- ja kulttuuri Sos.- ja terveystoimi Yleinen valtionosuus Lainamäärä Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin ,32. Uusia pitkäaikaisia lainoja ei nostettu koska kuntatodistuksilla saatava lainoitus oli edullisempaa. Maksuvalmiutta jouduttiin tasapainottamaan kuntatodistuksilla. Heikkoon maksuvalmiuteen vaikutti raskaat investoinnit. Sijoituksia ei kotiutettu vuoden 2007 aikana. Lainojen määrä per asukas oli 1 852, jossa on vähennystä edelliseen vuoteen 83. Alla olevassa kuviossa lainakantaan on laskettu kunnan sekä lyhyt- että pitkäaikaiset lainat eri rahoituslaitoksilta. Tässä laskelmassa ei ole huomioitu konsernilainoja. Lainat TP 2000 TP 2001 TP 2002 TP 2003 TP 2004 TP 2005 TP 2006 TP 2007 Lainat Lainat / as Lainat 1000 Lainat / as.

9 Tilastokeskuksen tilaston mukaan vuonna 2006 lainakanta/asukas koko maassa oli 1.351, Keski-Suomessa Viitasaaren kaupungin asukasmäärä on ollut vähenevä. Vuoden 2007 alussa asukasluku oli Väestörekisterikeskuksen tilaston mukaan vuoden 2007 lopussa asukasmäärä oli (-33) ASUKASLUKU Ikäryhmittäin väestö jakaantui vuonna 2007 seuraavasti: Ikäryhmä Viitasaari Koko maa Määrä Osuus Osuus 0-6- vuotiaat 400 5,4 % 7,7 % vuotiaat 652 8,8 % 10,0 % vuotiaat ,9 % 66,8 % vuotiaat ,1 % 8,5 % vuotiaat 674 9,1 % 5,4 % yli 84- vuotiaat 201 2,7 % 1,6 % YHTEENSÄ ,0 % 100,0 % Alla olevissa taulukoissa on esitetty kunnassa olevien työpaikkojen määrä vuosina Uudempaa tietoa työpaikkojen määrästä ei ole saatavilla. Tiedot on kerätty Tilastokeskuksen taulukoista. Maa- jajalostuspalveluttuntematon metsätalous % % % % ,7 25,2 40 0, ,5 24,5 46,2 1, , ,9 3, ,9 27,6 53,2 2, ,9 54,2 2, ,1 26,6 55,2 3, ,6 26,3 55,2 2, ,2 24,6 56,6 2, ,2 26,6 55,7 2,5 Viitasaaren kaupungin keskimääräinen työttömyysaste vuonna 2007 oli 11,0 %, mikä oli 1,2 % prosenttiyksikköä matalampi kuin edellisenä vuonna. Korkeimmillaan työttömyysaste oli tammikuussa 13,6 % (ed. 14,9) ja alhaisimmillaan toukokuussa 9,5 %. Keski-Suomessa keskimääräinen työttömyysaste oli 11,5 %.

10 1.4 Wiitaunionin palvelusopimuksen tavoitteet 1. Kansalaiskunnan johtaminen 1.1. Kuntastrategian/valtuustokauden ohjelma tavoitteet toteutuvat strategiasuunnitelmassa esitetyllä tavalla Strategian tavoitteiden toteutumisaste 1/2 vuosittain kh ja kv 2. Omistajaohjaus 2.1. Kattamaton alijäämä on katettu valtuustokauden loppuun 2.2. Palvelukustannukset max 90 % koko maan keskiarvosta ja niiden kustannuskehitys seuraa väestö- ja ikärakenne sekä asiakaskehitystä 2.3. Palvelutuotannon kehittämissuunnitelmassa määrittelyt rakenteet on toteutettu ja palveluprosessit toimivat suunnitellusti 2.4. Henkilöstörakenne on uuden toimintamallin mukainen vuoteen 2006 loppuun mennessä ja vakanssien vähennys vuositasolla vähintään henkilöstösuunnitelman mukainen 2.5. Palvelut ja tuotteet ovat tuotteistettu ja hinnoiteltu ja myytävistä palveluista peritään vähintään omakustannushinta 2.6. Toiminnan tasolla yhteistyö sujuu kitkatta Wiitaunionissa 2.7. Palvelut ja tuotteet ovat tuotteistettu ja hinnoiteltu ja myytävistä palveluista peritään vähintään omakustannushinta 2.8. Henkilöstön työhyvinvointia kehitetään 2.9 Ostopalveluiden hyödyntäminen, kun se on toiminnallis-taloudellisesti perusteltua Palvelujen vasteajat toteutuvat sovitun mukaisina Asukkaat ja kesäasukkaat saavat oleellisen palveluinformaation Wiitaunionin palvelusopimuksen tavoitteet Tulostavoite Mittari 3. Seuranta 4. Vastuutaho Tuloslaskelma ja tase Palvelukustannusten hinnat ja väestökehitys Oma arvio kehittämissuunnitelman toteutumisesta Oma arvio henkilöstösuunnitelman toteutumisesta Palveluiden ja tuotteiden hintatiedot Asiakaspalaute Palveluiden ja tuotteiden hintatiedot Työ tyytyväisyys mittauksen Tulokset, poissaolo % Ostopalvelujen osuus Asiakaspalaute Asiakaspalaute ¼ vuosittain Tp:n yhteydessä arvio ¼ vuosittain ¼ vuosittain Tp:n yhteydessä arvio ½ vuosittain Tp:n yhteydessä arvio Mittaus 6/07 Kh + kv Ltk:t Ltk:t Ltk:t Ltk:t Ltk:t Ltk:t Tp:n Ltk:t yhteydessä arvio Kuukausittain Ltk:t Tp:n yhteydessä arvio Patu, Kansku Patu Kansku

11 1.5 Palvelusopimuksen tavoitteiden toteutuminen 2007 Tulostavoite 1.1 Kaupunkistrategian painopistealueiden ja keskeisten tavoitteiden toteutuminen v Kaupunginvaltuusto päivitti erillisen strategian arviointiprosessin pohjalta vuosien kaupunkistrategian ja painopistealueet ovat nyt seuraavat : ASUKASLUKU KASVUUN Tavoitteena on väestön vähenemisen pysäyttäminen säilyttämällä muuttoliike positiivisena ja kiinnittämällä erityisesti huomiota lapsiperheisiin. Asunto- ja kaavoituspolitiikkaan kohdennetaan toimenpiteitä ja resursseja asukasluvun kasvattamiseksi. Elinkeinopolitiikkaa käytetään myös asukasluvun kasvattamiseen. KUNNALLISTALOUS PLUSSALLE Tilikauden tulos pidetään positiivisena LISÄÄ TYÖPAIKKOJA Työpaikkaomavaraisuus yli 100 %. MATKAILUSTA KEHITTYVÄ PALVELUELINKEINO Matkailun volyymin kaksinkertaistaminen. KUNTAKUVA POSITIIVISEKSI Viitasaari sadan tunnetuimman suomalaiskunnan joukossa. Kansalaiskunnan toiminnan keskeiset tavoitteet vuodelle 2007 olivat seuraavat : - Tavoite 1-ohjelman kautta ohjataan rahoitusta kaupungin elinkeinoelämän kehittämiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen - Asuntotuotantoa ja tarjontaa lisätään tuntuvasti - Kuntatalous saatetaan kuntoon kunta- ja palvelurakenneuudistuksen alueellisella toteuttamisella - Palveluvarustusta kehitetään ja monipuolistetaan edistämällä liike-elämän investointeja tarvittavilla infrastruktuurivalmiuksilla - Kaupungin vetovoimaisuutta lisätään markkinoinnin avulla Toteuma Strategian mukaisia tavoitteita ei ole vuoden 2007 loppuun mennessä täysin saavutettu painopistealueilla, mutta kohtuullista edistymistä on tapahtunut asukasluvun, kunnallistalouden ja työpaikkojen suhteen. Muuttotappio on saatu käännettyä muuttovoitoksi ja vuosi 2007 oli toinen peräkkäinen muuttovoittovuosi. Asukasluvun kehityksen kääntää kuitenkin negatiiviseksi heikko syntyvyys, v syntyi vain runsaat 40 lasta. Kaupunginhallitus päätti vuoden 2007 lopussa ottaa lukien käyttöön lasten kotihoidon tuen kuntalisän, jolla tuetaan juuri lapsiperheitä.

12 Asuntotuotantoa on edistetty uusien alueiden kaavoittamisella, mm. Viestinmäen Viestintien asemakaavamuutoksella käynnistyi uuden asuinkerrostalon rakentaminen Viitasaarelle. Tonttien tarjoushintakampanjaa Kurkelan alueella jatkettiin ja tonttitarjontaa markkinoitiin aktiivisesti mm. messuilla ja ilmoituksilla. Omakotirakentajia on kannustettu korvaamalla heille rakennuslupamaksu takaisin ja kaupungin osakehuoneistojen myyntiä on jatkettu niiden vapauduttua vuokraasuntokäytöstä. Infrastruktuuria elinkeinoelämän tarpeisiin kaupunki on parantanut Mustansuon alueella teollisuusalueen tieverkoston perusparannuksella sekä opastaulujärjestelmän uusimisella. Kiinteistöyhtiön lainan takaamisella ja keskustan kaavatie- ja parkkipaikkajärjestelyillä on edistetty uuden liikekeskuksen rakentamista torin laitaan. Tilikauden tulos muodostui arvioitua selvästi paremmaksi, ja ylijäämäiseksi. Tilikauden alijäämä saatiin talousarviovuoden aikana muodostumaan arvioidusta -1, 484 milj. eurosta ,75 euroa ylijäämäiseksi. Kuntapariyhteistyötä Pihtiputaan kunnan kanssa päätettiin jatkaa aikaisempien linjausten mukaisesti. Molempien kuntien toimintamenojen kasvua on pystytty hillitsemään yhteisellä toimintamallilla. Myös toimintatulojen kehitys on ollut kasvava. Yhteistoiminnan mallista riippumattomia eriä ovat verotulot ja valtionosuudet sekä rahoitustuotot, jotka ovat vaikuttaneet myös kuntien tuloskehitykseen. vaikka Wiitaunioni on tuonut tehokkuutta ja taloudellisuutta palvelutuotantoon, niin nykyinen taso ei vielä riitä pitämään kuntien taloutta vakaana palvelujen kustannuspaineiden vuoksi. Palvelujen kustannusten nousupaineet kohdistuvat perusterveydenhuoltoon sekä vanhusten laitos- ja kotipalveluun. Palvelurakenteen muutoksia tarvitaan edelleen, joten uusia tuotantotapoja on myös pohdittava Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan työpaikat lisääntyivät Viitasaarella 6,3 %. Vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan kaupallisten palvelujen ja rakennusalan työpaikat lisääntyivät Viitasaarella. Uusia työpaikkoja arvioitiin v syntyvän Keski-Suomen TE-keskuksen myöntämien yritystukipäätösten myötä Viitasaarelle 46 kpl. ja v vain 4 kpl. Uusia yritystoiminnan rekisteröintejä tehtiin Viitasaarella v yht. 38 kpl ja v yht. 36 kpl. Viitasaaren työttömyysprosentti oli vuoden lopussa 12,3 % ja keskimäärin vuoden 2007 aikana 11,0 % eli 341 työtöntä työnhakijaa. Työvoiman määrä oli Viitasaaren, Pihtiputaan ja Kinnulan matkailun kehittämiseksi on kehittämisyhtiö Witas Oy:n toimesta laadittu kuntien yhteinen matkailun kehittämissuunnitelma vuosille Vuoden 2007 alusta on käynnistynyt Nelostien Ykköset- hanke, joka on alueen matkailun kehittämis- ja markkinointihanke. Keskeiseksi kehittämisen painopisteeksi on Viitasaarella valikoitunut keskustan kehittäminen sekä Muikunlahden, Hännilänsalmen, Savivuoren ja Kirkkosaaren alueet. Kesäkuussa 2007 aloitettiin Witas Oy:n toimeksiannosta Viitasaaren matkailualueiden kehittämissuunnitelman laatiminen.

13 Tulostavoite 2.1 Tulostavoite 2.2 Tulostavoite 2.3 Tulostavoite 2.4 Tulostavoite 2.5 Tulostavoite 2.6 Tulostavoite 2.7. Tulostavoite Viitasaaren kaupungilla ei ole kattamatonta alijäämää tällä hetkellä. - Palvelujen toimittamisen kokonaiskustannusten kehitys on ollut maltillisempaa verrattuna koko kuntakentän vastaavaan kehitykseen. Kustannusten nousu koko maassa on ollut 5,4 % kun se Viitasaarella on ollut 4,57 %. Resursseja on vähennetty sivistystoimen puolelta, johtuen vähenevästä oppilaiden määrästä ja lisätty perusturvan puolelle, jossa väestön ikääntyminen aiheuttaa palvelujen kysynnän kasvua. - Palvelutuotannon rakenteellisia muutoksia tarkastellaan säännöllisesti vuoden aikana, ohjaavana tekijänä resurssien tarve eri toimialoilla. - Henkilöstösuunnitelma tarkistetaan vuosittain. Alkuperäisessä henkilöstösuunnitelmassa ei olla pysytty, johtuen resurssien kohdentamisesta ennaltaehkäisevään toimintaan kuten päihde-, ja mielenterveyskuntoutus. Ennaltaehkäisevällä toiminnalla pyritään aikaansaamaan säästöjä erikoissairaanhoidon puolelta. - Tuotteistusprosessi käynnistettiin kaikilla toimialoilla huhtikuussa 2007 ja tuotteistus otetaan käyttöön laadittaessa vuoden 2009 talousarviota. - Tiimien toiminta on käynnistynyt pääosin hyvin ja tiimien lukumäärää karsittiin alkuperäisestä määrästä. Tällä hetkellä tiimit toimivat yhteisesti koko Wiitaunionin alueella. Tiimien kehittämistä jatketaan vuosien aikana. - Vuoden lopulla valmistui henkilöstöhallinnon aloitteesta Kuntien eläkevakuutuksen toimeenpanema, kunnan koko henkilöstölle osoitettu työtyytyväisyyskysely. Tulokset on esitelty henkilöstölle pääosin vuonna Kyselystä saatujen tulosten perusteella toimenpiteet työhyvinvoinnin parantamiseksi käynnistetään vuonna Ostopalveluita käytetään täydentämään kunnan omaa palvelutuotantoa niiltä osin kuin resurssien lisäys tai niiden täydentäminen on nähty tarpeelliseksi. Esimerkkinä lääkäripalveluiden osto, kun virkoja ei ole saatu täytettyä.

14 Tulostavoite Vasteaikojen mittausta on suoritettu perusturvan palvelujen osalta ja tavoitteiden toteutumista kommentoidaan mittariston osalta perusturvan katsauksessa. Tulostavoite Kansalaiskunta kokosi kaikilta toimialoilta ajankohtaisia asioita tiedotettavaksi touko-kesäkuussa Viitasaaren Seudussa julkaistuilla kunnan tiedotussivuilla. - Yhteistyössä Witas Oy:n kanssa toukokuussa postitettiin kaikille kesäasukkaille, joiden osoite on tiedossa, informaatiota kaupungin tapahtumista.

15 1.6 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Toimintakate on 31,6 milj., mikä on 1,4 milj. huonompi kuin edellisenä vuonna mutta 1,4 milj. parempi kuin talousarviossa. Toimintakate on asukasta kohden. Tilastokeskuksen mukaan kuntien toimintakate on vuoden 2006 tilinpäätöksissä ollut asukasta kohden Toimintakuluista on katettu 20,32 % toimintatuloilla. Tunnusluku on lähes sama kuin edellisenä vuotena. Vuosikate on ,30 euroa, mikä on euroa heikompi kuin edellisenä vuotena, mutta 1,5 milj. euroa parempi kuin talousarviossa. Vuosikate on 116 % poistoista. Kunnan tulorahoituksen katsotaan olevan riittävän, jos tunnusluvun arvo on 100 % ja jos poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Tunnusluku on parempi kuin edellisenä vuotena, jolloin se oli 106 %. Vuosikate on asukasta kohden 302 euroa. Tilastokeskuksen mukaan kuntien vuosikate vuoden 2006 tilinpäätöksissä on ollut asukasta kohden 327 ja keskisuomessa 184 euroa. Poistot ovat asukasta kohden 261. Tilikauden tulos on ,75 euroa. Tulos on euroa parempi kuin edellisenä vuotena, ja euroa parempi kuin talousarviossa.. Arvioitua parempi tulos johtuu ennakoitua suuremmista toimintatulojen ja verotulojen kertymistä sekä ostopalveluiden ennakoitua pienemmästä kasvusta. Tilikauden tulos on asukasta kohden 41 euroa. Tilikauden ylijäämä on ,75 euroa. Ylijäämä on euroa suurempi kuin edellisenä vuotena. Talousarvion mukaisesti tilikausi olisi ollut alijäämäinen

16 1.6.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen VIITASAAREN KAUPUNKI TULOSLASKELMA/sis. vesihuoltolaitos TOIMINTATUOTOT TA 2007 Käyttö Yli/alle arvion Tot.aste % Myyntituotot , , ,51 108,3 % Maksutuotot , , ,27 106,0 % Tuet ja avustukset , , ,06 117,0 % Muut toimintatuotot , , ,17 108,4 % , , ,01 108,4 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , , ,36 104,2 % Palvelujen ostot , , ,08 95,3 % Aineet ja tarvikkeet , , ,96 100,1 % Varastojen muutos 3 732,05 Avustukset , , ,76 89,2 % Muut toimintakulut , , ,96 97,3 % , , ,53 99,3 % TOIMINTAKATE , , ,54 95,6 % Verotulot , , ,99 101,5 % Valtionosuudet , , ,00 99,6 % , , ,99 100,6 % RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot , , ,50 152,0 % Muut rahoitustuotot , , ,89 8,7 % Korkokulut , , ,47 138,3 % Muut rahoituskulut , , ,63 21,8 % 0, , ,23 VUOSIKATE , , ,30 303,2 % Poistot , , ,45 89,2 % Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 0,00 TILIKAUDEN TULOS , , ,75-21,1 % Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 0,00 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ , , ,75-121,1 %

17 VIITASAAREN KAUPUNKI TULOSLASKELMA Muutos % Toimintatulot ,10 Toimintamenot ,58 Toimintakate ,45 Verotulot ,32 Valtionosuudet ,07 Alv:n takaisinperintä ,00 Käyttökate ,64 Korkotulot ,30 Muut rahoitustulot ,45 Korkomenot ,33 Muut rahoitusmenot ,02 Vuosikate ,41 Poistot käyttöomaisuudesta ,51 Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos ,54 Poistoeron lis. (-), väh. (+) Varausten lis. (-), väh. (+) Rahastojen lis. (-), väh. (+) Tilikauden yli/alijäämä ,54 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut % 20,26 18,98 20,22 20,32 Vuosikate/käyttötulot % 0,34 2,82 5,64 5,31 Poistot/käyttötulot % 5,01 5,43 5,32 4,59 Vuosikate /asukas Vuosikate/poistot % 6,82 52,00 106,09 115,59 Asukasmäärä

18 1.6.2 Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana voidaan tarkastella rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Investointien tulorahoitus-tunnusluku ilmaisee, kuinka paljon investointien omahankintamenoista on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku on 72,34 %. Tunnusluku on parantunut huomattavasti edellisestä vuodesta, jolloin se oli 33,51 %. Tilastokeskuksen mukaan investointien tulorahoitus on vuoden 2005 tilinpäätösten mukaan ollut 44 % ja keskisuomessa 22 %. Lainahoitokate ilmaisee kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Lainahoitokate on 0,37. Kun lainanhoitokate on alle 1, joudutaan lainojen hoitamiseksi ottamaan lisää lainaa. Tunnusluku on parantunut edellisestä vuodesta, jolloin se oli 0,05. Kassan riittävyys vuoden lopussa on ollut 154 päivää, kun se edellisenä vuotena oli 120 päivää. RAHOITUSLASKELMA TULORAHOITUS Vuosikate ,30 Satunnaiset erät 0,00 Tulorahoituksen korjauserät , ,26 INVESTOINNIT Käyttöomaisuusinvestoinnit ,71 Rahoitusosuudet investointeihin 0,00 Käyttöomaisuuden myyntitulot ,69 Investointien myyntivoitot , ,51 VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVEST. NETTOKASSAVIRTA ,25 RAHOITUSTOIMINNAN KASSAVIRTA Antolainojen lisäykset Antolainojen vähennykset ,37 LAINAKANNAN MUUTOS Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,32 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,32 Oman pääoman muutokset MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET Toimeksiantojen varojen ja pääomien muut ,55 Vaihto-omaisuuden muutos ,05 Saamisten muutos ,91 Korott. lyhyt- ja pitkäaik. velkojen muutos , ,09 RAHOITUSTOIMINNAN NETTOKASSAVIRTA ,14 KASSAVAROJEN MUUTOS ,89

19 Rahoituslaskelma Tp 2005 Tp2006 Tp2007 Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainojen lisäykset Antolainojen vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoitustoiminnan nettokassavirta KASSAVAROJEN MUUTOS Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus % 29,86 33,51 72,24 Lainakanta (vieras po-saadut ennakot-osto- ja siirtovelat) Lainakanta euro/asukas Lainan hoitokate 0,91 0,05 0,37 Kassavarat Kassavarat euro/asukas Kassastamaksut/vuosi

20 Kassan riittävyys, pv Kokonaistulot ja -menot KOKONAISTULOT JA -MENOT (ULKOISET) TULOT % % % Varsinainen toiminta Toimintatuotot , , ,2 Verotulot , , ,1 Valtionosuudet , , ,2 Korkotuotot 518 1, , ,1 Muut rahoitustuotot 970 2, ,8 44 0,1 Satunnaiset tuotot 0 0,0 0 0,0 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät 0 0, , ,9 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 46 0, ,5 0 0,0 Käyttöomaisuuden myyntitulot 601 1, , ,0 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset , ,2 72 0,2 Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,4 0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 0 0, ,3 Oman pääoman lisäykset 0 0,0 0 0,0 0 0,0 Kokonaistulot yhteensä , , ,0 MENOT Varsinainen toiminta Toimintakulut , , ,0 Korkokulut 334 0, , ,3 Muut rahoituskulut 607 1, ,7 88 0,2 Satunnaiset kulut 494 1,2 0 0,0 0 0,0 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit , , ,3 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 791 1,9 0 0,0 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 976 2, , ,7 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0, ,4 0 0,0 Kokonaismenot yhteensä , , ,0

21 1.6.4 Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Omavaraisuusaste on 61,66 %. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäyksellä. Tunnusluku on heikentynyt edellisestä vuodesta, jolloin se oli 62,44. Tilastokeskuksen mukaa kuntien omavaraisuusaste on vuoden 2005 tilinpäätöksissä 68 % ja keskisuomessa 64 %. Rahoitusvarallisuus on asukasta kohti -907 euroa. Tunnusluku on huonontunut edellisestä vuodesta, jolloin se oli -751 euroa. Tunnusluku osoittaa likvidien varojen riittävyyden vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tilastokeskuksen mukaan kuntien rahoitusvarallisuus asukasta kohti on vuoden 2005 tilinpäätöksissä ollut euroa ja keskisuomessa euroa. Suhteellinen velkaantuneisuus on 46,9 %. Tunnusluku on heikentynyt edellisestä vuodesta, jolloin se oli 41,5 %. Tunnusluku ilmaisee, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tilastokeskuksen mukaan kuntien suhteellinen velkaantuneisuus on vuoden 2005 tilinpäätösten mukaan 42 % ja keskisuomessa 50 %. Lainakanta on vuoden 2007 lopussa 13,7 milj. euroa. Lainaa on asukasta kohti 1.852, edellisenä vuotena vastaava määrä oli Lainakanta on laskenut euroa. Tilastokeskuksen mukaan kuntien lainakanta on vuoden 2005 tilinpäätöksissä ollut euroa ja keskisuomessa TASE Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut saamiset PYSYVÄT VASTAAVAT YHT Arvostuserät

22 Arvostuserät Toimeksiantojen varat Valtion toimeksiannot Muut valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityis 10 9 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet/tavarat Muu vaihto-omaisuus Ennakkomaksut Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusomaisuusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkk.instrumentteihin Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA VASTATTAVAA Oma pääoma Peruspääoma Muu oma pääoma Liittymismaksurahasto Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten kausien yli/alijäämä Tilikauden yli/alijäämä

23 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Pakolliset varaukset Toimeksiantojen pääomat Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat Vieras pääoma Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 63,07 62,44 61,66 Rahoitusvarallisuus/asukas Suhteellinen velkaantuneisuus % 45,9 % 41,5 % 46,9 % Asukasluku

24 1.6.6 Vesihuoltolaitos VESIHUOLTOLAITOS TA Toteutuma Tot-% TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO MYYNTITUOTOT ,08 105,3 LIIKEVAIHTO ,08 105,3 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT ,53-100,0 MATERIAALIT JA PALVELUT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT OSTOT TILIKAUDEN AIKANA ,38 132,8 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ,38 132,8 PALVELUJEN OSTOT ,92 87,6 MATERIAALIT JA PALVELUT ,30 115,6 HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT ,00 86,3 HENKILÖSTÖSIVUKULUT ELÄKELUKULUT ,54 83,7 MUUT HENKILÖSTÖSIVUKULUT ,19 90,6 HENKILÖSTÖSIVUKULUT ,73 85,3 HENKILÖSTÖKULUT ,73 86,0 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,74 81,6 POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,74 81,6 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT ,04 318,0 LIIKEYLI-/ALIJÄÄMÄ , ,5 KORKOTUOTOT 2 849,99-100,0 MUUT RAHOITUSTUOTOT 1 419,24-100,0 MUILLE MAKSETUT KORKOKULUT ,72-100,0 MUUT RAHOITUSKULUT -274,67-100,0 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT ,16-100,0 YLI-/ALIJÄÄMÄ ENNEN SAT. ERIÄ , ,9 YLI-/ALIJÄÄMÄ ENNEN VARAUKSIA , ,9 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,9

25 Toteutuma/ Toteutuma/ Muutos % VESIHUOLTOLAITOS TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 7 785, ,51-107,1 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,06-107,1 Koneet ja kalusto , ,84-125,0 Ennakkomaksut ja keskeneräiset ,89 100,0 Aineelliset hyödykkeet , ,41-63,7 PYSYVÄT VASTAAVAT , ,41-63,7 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,84-95,0 Muut saamiset , ,01 584,5 Lyhytaikaiset saamiset , ,85-85,2 Saamiset , ,85-85,2 Rahat ja pankkisaamiset , ,91 130,9 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,76-77,1 VASTAAVAA , ,17-65,7 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Jäännöspääoma/peruspääoma ,76-100,0 Liittymismaksurahasto ,52-100,0 Edellisten tilik.yli-/alijäämä ,10-100,0 Tilikauden yli-/alijäämä , ,58 442,5 OMA PÄÄOMA , ,96-82,9 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rah.-ja vak.laitoksilta , ,00-140,0 Lainat julkisyhteisöiltä , ,00-125,0 Pitkäaikainen , ,00-131,1 Lyhytaikainen Lainat rah.-ja vak.laitoksilta ,00-100,0 Lainat julkisyhteisöiltä ,00-100,0 Saadut ennakot -377,71 377,71-200,0 Ostovelat , ,22 332,3 Muut velat , ,38-196,5 Siirtovelat Siirtyvät korot 714,00 100,0 Lomapalkkajaksotus -671, ,92-107,9 Muut siirtovelat , ,98 52,7 Siirtovelat , ,90 49,4 Lyhytaikainen , ,21 4,0 VIERAS PÄÄOMA , ,21-56,1 VASTATTAVAA , ,17-65,7

26 1.6.7 Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Tytäryhtiöt Tytäryhteisöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt - As. Oy Viitasaaren Kustaanmiekka, 57,71 %,merkitykseltään vähäisenä ei yhdistetä konsernitilinpäätökseen - Kiinteistö Oy Viitasaaren Pienteollisuushallit, 58,89 % - Viitasaaren Vuokra-asunnot Oy, 100 % - As. Oy Suovansato, 74,89 %,merkitykseltään vähäisenä ei yhdistetä konsernitilinpäätökseen - Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt - Viitasaaren Lämpö Oy 100 %, ylijäämä ,20 Muut yhtiöt - Viitasaaren Koulukiinteistö Oy, 76,0 %, ylijäämä 1.595,09 - Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy, 100 %, ylijäämä ,59 Kaikki tytäryhteisöt on yhdistelty kaupungin konsernitaseeseen. Kuntayhtymät - Keskisuomen liitto, 2,80 %, ylijäämä ,87 - Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ky, 3,71 %, ylijäämä ,90 - Suojarinteeen ky, 3,77 %, alijäämää ,22 - Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, 12,36 %,ylijäämää ,46 Kaikki kuntayhtymät on yhdistelty kaupungin konsernitaseeseen. Osakkuusyhteisöt - Witas Oy, 49,65 % - As. Oy Pihkurinsuu, 21,69 %, ei tilinpäätöstä - Keskitien Kauppakiinteistö Oy, 46,67 %, ei tilinpäätöstä - Pohjoisen Keski-Suomen Verkkopalvelut Oy, 20,00 %, ei tilinpäätöstä - Sammakkokangas Oy, 22,37 %, ei tilinpäätöstä - Viitasaaren Liikennekiinteistö Oy, 27,65 %, ei tilinpäätöstä Olennaisuuden periaatteita noudattaen osakkuusyhteisöjä ei ole yhdistelty kaupungin konsernitaseeseen.

27 Konsernitase ja sen tunnusluvut KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Ennakkomaksu Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset 3 0 Muut lainasaamiset Muut saamiset 0 18 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Keskeneräiset tuotteet Muu vaihto-omaisuus 5 1 Aineet ja tarvikkeet Saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

28 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Osuus ky:n oman po:n lisäyksestä Liittymismaksurahasto 0 44 Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUS KONSERNIRESERVI 0 0 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 0 0 Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat 9 3 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta 0 0 Saadut ennakot Muut velat Siirtovelat 0 0 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Konsernin lainat, /asukas Konsernin lainakanta , Kunnan asukasmäärä

29 1.7 Tilikauden tuloksen käsittely Tilinpäätöksessä on myös arvioitava tilikauden tuloksen kehitystä. Kunnanhallituksen tulee tehdä toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Toimintavuoden tilikauden tulos ja ylijäämä on ,75, mikä on ,75 talousarviossa ennakoitua parempi. Kaupunginhallitus ja valtuusto ovat talousseminaarissaan päättäneet, että vuoden 2007 tilikauden tuloksen tulisi olla vähintään nolla ja tulevien kolmen vuoden aikana kunnan nettokustannuksia alennetaan , jolloin myös alijäämät tulevat katettua. Tilikauden tulos- ja alijäämän kattamistavoite on täten saavutettu. Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä on, että muodostunut ylijäämä kirjataan yli/alijäämä tilille.

30 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Toteutumisvertailut sisältävät alla olevissa taulukoissa sekä ulkoiset että sisäiset meno- ja tuloerät, laskennalliset kustannukset sekä suunnitelman mukaiset poistot. Talousarvio sitoo valtuustoon nähden nettoperiaatteella. Tuloslaskelmassa toimintomenot ja tulot ovat ainoastaan ulkoisia, koska sisäisten erien nettovaikutus tulokseen on nolla. 2.1 Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginhallitus Viitasaaren kaupunginvaltuusto hyväksyi kunta-ja palvelurakenneuudistuksen mukaisen toimeenpanosuunnitelman, jonka keskeiset tiedot toimitettiin tiedoksi valtioneuvoston kanslialle. Wiitaunionin ( Pihtiputaan kunnan ja Viitasaaren kaupungin) toimeenpanosuunnitelma valmisteltiin kuntaparin yhteistyönä. Toimeenpanosuunnitelman ohjauksesta vastasi aluetoimikunta ( Wiitaunionin neuvotteleva yhteistyöelin) sekä molempien kuntien hallitukset. Valmistelutyö alkoi lokakuussa 2006 ja valmisteluvaiheessa pidettiin kevään 2007 aikana sekä kuntakohtaisia seminaareja ja iltakouluja että yhteisiä valtuustoseminaareja. Valmistelutyön yhteydessä kuntapari kävi neuvottelut rajanaapurikuntien kanssa laajemman yhteistoimintaalueen muodostamiseksi. Neuvottelut jäivät kuitenkin tuloksettomiksi. Valmistelutyön yhteydessä laadittiin myös Wiitaunionin talousanalyysi ja lisäksi Viitasaaren kaupunki teetti Audiator Kehittämispalvelut Suomen Kuntatarkastus Oy:llä erillisen Viitasaaren seudun yhdistelmälaskelman. Viitasaaren kaupungin käsityksen mukaan taloudellisin ja tehokkain tapa järjestää palvelut alueella olisi ollut yksi uusi Kinnulan ja Pihtiputaan kunnista sekä Viitasaaren kaupungista muodostettu yhtenäinen kunta, mutta koska uuden kunnan muodostamiselle ei ollut edellytyksiä, päätettiin jatkaa ja kehittää seuraavaksi parhaan vaihtoehdon mukaista Wiitaunionin toimintaa aikaisempien linjausten mukaisesti. Toimintavuonna kaupunginvaltuusto hyväksyi useita kiinteistökauppoja sekä Viestinmäen - Viestintien asemakaavamuutoksen ja päätti mm. perustaa Viitasaarelle nuorisovaltuuston, hyväksyi Pihtiputaan kunnan ja Viitasaaren kaupungin yhteisten toimialajohtajien vakinaisten virkojen perustamisen lukien, hyväksyi Wiitaunionin lukioiden toimeenpanosuunnitelman vuoteen 2020 ja myönsi kaupungin takauksen Kiinteistö Oy Viitasaaren Keskitie 4:n euron määräiselle lainalle. Kaupunginhallitus päätti suhtautua Kirkkosaaren kehittämiseen myönteisesti hankkeesta laaditun yleisselvityksen pohjalta ja esitti samalla kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyisi Kirkkosaarihankkeen kaupungin kehittämishankkeiden kärkikohteeksi sekä esittäisi hankkeen Keski-Suomen liitolle maakunnalliseksi kärkihankkeeksi. Edelleen hallitus päätti esittää Viitasaaren seurakunnalle, että seurakunta ottaisi hankkeeseen myönteisen kannan ja tekisi maanomistajana esityksen osallistumisestaan yhteishankkeeseen helmikuun 2008 loppuun mennessä kaavoituspäällikön ja seurakunnan talouspäällikön esittämien vaihtoehtojen pohjalta. Kaupunginhallitus päätti toimintavuoden aikana ottaa käyttöön työllistämishankkeen edelleensijoitustoimintamallin siten, että kaupunki palkkaa työttömiä työntekijöitä palkkatuella ja sijoittaa heidät edelleen yritysten ym. palvelukseen ja laskuttaa yrityksiltä menojen ja palkkatuen välisen erotuksen. Kaupunginhallituksen vuoden 2006 alusta käyttöönottamien rakentamisavustusten ja muuttopalkkioiden myöntämistä jatkettiin uusien tulomuuttajien ja omakotirakentajien houkuttelemiseksi sekä tontinmyyntikampanjan tukemiseksi. Vuoden 2007 alusta otettiin käyttöön myös kolmivuotinen kokeilu nuorten opiskelijoiden kannustinrahan myöntämiseksi niin, että nuoret säilyttäisivät tai siirtäisivät kirjansa Viitasaarelle opiskellessaan ja asuessaan tilapäisesti muussa kunnassa. Kannustinrahahakemuksia tulikin yhteensä 150 kpl. Kylätoimikuntien kanssa pidettiin yhteisiä kokoontumisia mm. kylien kehittämishankkeiden edistämiseksi ja mökkiläisfoorum, vanhusneuvosto sekä vammaisneuvosto jatkoivat aktiivista toimintaansa. Marraskuussa pidettiin kuntalaisille oma tiedotusilta, jossa esiteltiin mm. Kirkkosaaren maankäytön yleisselvitys. Kirkkosaari-hankkeesta avattiin kaupungin kotisivuille oma sivusto palautetta ja kehittämisideoita varten.

31 Kaupunginhallitus päätti tukea langattoman laajakaistan rakentamista Viitasaaren alueelle nopeuttaakseen kunnollisten tietoliikenneyhteyksien saamista laajan haja-asutusalueen tarpeisiin. Kuluttajaneuvonnan palvelut kaupunki osti v Äänekosken kaupungilta ja talous- ja velkaneuvonnan palvelut Jyväskylän kaupungilta Vaalit V järjestettiin eduskuntavaalit. Äänioikeutettuja oli Viitasaarella 5989 henkilöä ( ilman ulkomailla asuvia suomen kansalaisia) ja äänestämässä kävi yhteensä 4048 äänestäjää eli äänestysprosentti oli 67, 6 %. Ennakkoon äänesti 40,8 % äänestäneistä. Viitasaarella on neljä äänestysaluetta. Kaupunki maksaa keskusvaalilautakunnan, vaalilautakuntien, vaalitoimikunnan ja ennakkoäänestyksen vaalitoimitsijoiden menot. Muiden kuin kunnallisvaalien osalta valtio suorittaa kunnalle kertakorvauksena ministeriön vahvistaman euromäärän jokaista äänioikeutettua kuntalaista kohden. Yleisen ennakkoäänestyspaikan vaalitoimitsijapalvelut ostettiin Viitaseudun Kumppanuus ry:ltä. Budjetti Muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama Muutos muutos 110 VAALIT KÄYTTÖTALOUS TALOUS TOIMINTATUOTOT ,20-480,20 104,7 TOIMINTAKULUT ,86-673,14 95,5 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ,34 75,4 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,34 75, Tilintarkastus Tarkastuslautakunta: Simonen Antti, pj. Asko Liimatainen, vpj. Kaija Hakonen Marjatta Pekkarinen Sisko Korhonen Teemu Toikkanen Tuija Tuikkanen Ammattitilintarkastus ostettiin Audiator Oy:ltä, josta Viitasaaren tilintarkastajana toimi Veikko Heikkinen. Lautakunnan teknisenä sihteerinä toimi Marjukka Argillander. Budjetti Bu-muut Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos muutos Tilintarkastus KÄYTTÖTALOUS TALOUS TOIMINTAKULUT , ,09 62,6 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ,09 62,6 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,09 62,6

32 2.1.3 Yleishallinnon toimielimet Tukipalvelut Tukipalveluiden menoihin sisältyvät henkilöstöhallinnon, hallintopalveluiden, atk, monistamon sekä taloushallinnon menot. Henkilöstöhallinnon menoissa on sisäisenä ostopalveluna työterveyshuollon kanssa tehdyn sairaanhoitosopimuksen menot, joihin työnohjausta lukuun ottamatta saadaan Kelalta 50 % korvaus. Atk- ja hallintopalveluiden menot on jaettu ilman poistoja hallintokunnille työasemien lukumäärän suhteessa. Henkilöstöhallinnon menot jaetaan palkansaajien lukumäärän suhteessa. Monistamon menot jaetaan käytön suhteessa. Taloushallinnon menot jaetaan tositteiden suhteessa. Henkilöstöhallinto: Henkilöstöhallinto tukee kuntien palvelustrategiaa mm. huolehtimalla henkilöstön työhyvinvoinnista, kehittämisestä ja työturvallisuudesta. Vuonna 2005 ohjeellisena hyväksyttyä henkilöstöohjelmaa on pääosin noudatettu. Suunnitelman mukaan henkilöstö vähenisi vuonna 2007 yhteensä 22,8 henkilötyövuotta ja todellinen vähennys oli vain 5,2 henkilötyövuotta. Henkilöstösuunnitelmasta poiketen mm. panostettiin ennalta ehkäisevään toimintaan ja perustettiin uutena tehtävänä yhteinen koulupsykologin toimi. Myös perusturvan toimialalle perustettiin varahenkilöstön tehtäviä torjumaan sijaispulaa sekä palvelujen tarpeen takia sairaanhoitajien toimia kotihoitoon, terveyskeskuslääkärin uusi virka sekä hammaslääkärin ja hammashoitajat uudet toimet. Henkilöstöhallinnon tavoitteet ovat toteutuneet pääosin henkilöstön työhyvinvoinnin, henkilöstön kehittämisen, raportoinnin kehittämisen, rekrytoinnin ja työsuojelutoiminnan kehittämisen osalta. Henkilöstöhallinnossa otettiin käyttöö web-agsraportointijärjestelmä esimiesten käyttöön, jonka kautta esimiehet saavat raportteja esim. työyksikkönsä poissaoloista ja niiden kustannuksista. Työsuojelussa vietiin riskien ja vaarojen arviointia eteenpäin sekä vuoden lopulla hyväksyttiin Wiitaunionin yhteinen tasa-arvosuunnitelma. Sisäilmatyöryhmä aloitti myös toimintansa ja osoittautui tarpeelliseksi kuntien kiinteistöjen sisäilmaongelmien eteenpäin viemisessä. Alkuvuodesta hyväksyttiin sisäilmaongelmien käsittelyn menettelytapaohjeet. Lisäksi työsuojelussa raportointia aktivoitiin vuoden aikana esim. väkivaltatilanteiden osalta. Marraskuussa järjestettiin Seudullinen työsuojelupäivä, jossa oli luennoitsijoita mm. työturvallisuuskeskuksesta, työsuojelupiiristä, Kuntien eläkevakuutuksesta sekä seutukunnalta. Tilaisuus keräsi osanottajia seutukunnan yrityksistä, kunnista sekä Wiitaunionin omaa henkilöstöä. Vuoden aikana järjestettiin henkilöstölle yhteisiä koulutustilaisuuksia aiheista Työyhteistötaidot, Aktiivinen puuttuminen, Tilaaja-tuottaja malli sekä Julkisuuslaki. Syyskuussa toteutettiin Kuntien eläkevakuutuksen kanssa yhteistyössä koko Wiitaunionin henkilöstölle työhyvinvointikysely. Vastausprosentti jäi alhaiseksi, noin 59 prosenttiin. Työhyvinvointikyselyssä oltiin mukana Kuntien eläkevakuutuksen pilottikokeiluna. Kehittämiskohteita työhyvinvointikyselyn mukaan oli erityisesti yhteistyön, sisäisen viestinnän sekä henkilöstön osallistumismahdollisuuksien osalla. Kyselyn mukaan tiimipalaverit ja kehityskeskustelut eivät ole osalla tiimeistä käytössä. Viitasaarella järjestettiin rekrytointiin liittyen peruskoulun 9-luokkalaisille kunta-alan ammatteihin tutustumispäivä, jossa osallistujia oli noin 90. Vuoden aikana on henkilöstöhallinnossa panostettu muutoinkin yhteistyössä toimialojen kanssa rekrytointiin sekä osallistuttu mm. Lääkäripäiville ja käyty oppilaitoksissa puhumassa Wiitaunionin työpaikoista. Sairauspoissaolojen määrät ovat Viitasaarella kasvaneet perusturvan ja sivistystoimen toimialoilla. Erillisessä henkilöstöraportissa esitetään tarkemmin henkilöstöä koskevia tietoja, mm. henkilöstörakenne, poissaolojen kehitys. Taloushallinto: Vuoden 2007 aikana käyttöönotettiin sähköinen laskujen kierrätysjärjestelmä, joka helpottaa laskujen käsittelyä yhteisten tiimi- ja viranhaltijoiden osalta. Toiminnalliset tavoitteet saavutettiin hyvin, eli laskujen