Kommunen förändras. Kunta muuttuu LEDARE PÄÄKIRJOITUS

Transkriptio

1

2 LEDARE PÄÄKIRJOITUS Kommunen förändras Kunta muuttuu Som jurist kan jag inte låta bli att börja min ledare med att hänvisa till kommunallagen och dess första paragraf, som definierar kommunens hela existens och syfte: Kommunen skall sträva efter att främja sina invånares välfärd. Det här är kort sagt varför vi arbetar i kommunens tjänst och varför vi behövs. Samhället förändras i snabb takt och också kommunerna borde kunna förändras och erbjuda kommuninvånarna tjänster som motsvarar en förändrad efterfrågan. Arbetet med stadens nya strategi har pågått sedan augusti 2013, och en etapp och ett delområde utgörs av de samarbetsförhandlingar som staden inledde i mars Syftet med samarbetsförhandlingarna är att skapa en ny organisation och att riva ner gamla strukturer, eller klart sagt: onödigt arbete ska inte längre göras och gamla strukturer ska inte upprätthållas. För personalen öppnar det här nya möjligheter att utveckla sitt eget arbete, att skapa nya verksamhetsmodeller och möjligheter till helt nya arbetsuppgifter. Målet är visserligen också ekonomiska inbesparingar, för service som produceras med skattemedel kan vara alldeles utmärkt, både vad gäller kvalitet och effektivitet. De här målen uppnås endast med hjälp av personalen, och arbetsmotivationen har här stor betydelse. Nöjda och motiverade arbetstagare är en garanti för bästa möjliga service åt alla kommuninvånare, både privatpersoner och företag. Förändringar känns inte alltid bra i början, men ge dem en möjlighet. För att organisationsreformen ska lyckas behövs också öppen kommunikation, och inom koncernförvaltningen försöker vi medvetet satsa på att alla avdelningar, enheter och arbetstagare på förhand ska veta vilka eventuella ändringar som planeras. Jag har tidigare arbetat både inom den privata sektorn och på statligt håll, och en bättre arbetsgivare än kommunen är det svårt att hitta. Staden Jakobstad är en utmärkt arbetsgivare och arbetsplats. Vi kan alltså alla vara stolta när vi får säga att vi är anställda av staden Jakobstad. Låt oss tillsammans göra staden till en ännu bättre plats att bo och arbeta på! Semestrarna står för dörren och jag önskar alla en riktigt varm sommar. På sommaren kan man träffa mig tillsammans med barnen på det bästa sommarstället i Jakobstad: stränderna i Fäboda. Hoppas vi ses! Milla Kallioinen, Foto/Kuva: P. Salonen Milla Kallioinen Stadssekreterare Juristina en voi olla aloittamatta tätä kirjoitusta viittaamatta kuntalakiin ja sen ensimmäiseen pykälään, joka määrittelee koko kunnan olemassaolon ja tarkoituksen: Kunta on olemassa turvatakseen ja edistääkseen asukkaidensa hyvinvointia. Siinä on lyhyesti sanottuna se miksi me olemme töissä kunnan palveluksessa, ja mihin meitä tarvitaan. Yhteiskunta muuttuu nopeassa tahdissa, ja myös kuntien tulisi pystyä muuttumaan ja tarjoamaan kuntalaisille palveluita muuttuvan kysynnän mukaan. Kaupungin uutta strategiatyötä on työstetty elokuusta 2013 alkaen, ja yhtenä etappina ja osa-alueena ovat maaliskuussa 2015 alkaneet kaupungin YT-neuvottelut. Uuden organisaation luominen ja vanhojen rakenteiden purkaminen ovat YT-neuvotteluiden tavoitteina, eli selkokielellä sanottuna turhia hommia ei enää tehdä eikä vanhoja rakenteita ylläpidetä. Henkilöstölle tämä avaa uusia mahdollisuuksia oman työn kehittämiseen, aivan uusiin työtehtäviin ja uusien toimintamallien luomiseen. Tavoitteena ovat toki myös taloudelliset säästöt, koska verovaroilla tuotettu palvelu voi olla laadultaan ja tehokkuudeltaan aivan erinomaista. Nämä tavoitteet saavutetaan vain ja ainoastaan henkilöstön avulla, ja työmotivaatiolla on tässä iso merkitys. Tyytyväiset ja motivoituneet työntekijät takaavat kaikille kuntalaisille, sekä yksityishenkilöille että yrityksille, parhaan mahdollisen palvelun. Muutos ei aina aluksi tunnu mukavalta, mutta antakaa sille mahdollisuus. Organisaatiomuutoksen onnistumisessa tarvitaan myös avointa viestintää, ja yritämme konsernihallinnossa kovasti panostaa siihen, että kaikki osastot, yksiköt ja työntekijät tietäisivät etukäteen, mitä mahdollisia muutoksia on suunnitteilla. Olen työskennellyt aiemmin sekä yksityisellä puolella että valtion palveluksessa, ja parempaa työnantajaa kuin kunta on vaikea löytää. Pietarsaaren kaupunki on erinomainen työnantaja ja työpaikka. Voimme siis kaikki olla ylpeitä saadessamme sanoa olevamme Pietarsaaren kaupungin palveluksessa. Tehdään kaupungista yhdessä vielä parempi paikka asua ja työskennellä! Kesälomat ovat aluillaan, ja toivotan kaikille oikein lämmintä kesää. Minut löytää kesällä lasten kanssa Pietarsaaren parhaasta kesäpaikasta, Fäbodan rannoilta. Toivottavasti nähdään! Milla Kallioinen Kaupunginsihteeri - 2 -

3 AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - AJANKOHTAISTA Samarbetsförhandlingar Som ett led i att uppnå de strategiska målen, beslöt stadsstyrelsen i februari 2015 att samarbetsförhandlingar skall föras gällande förändringar i stadens organisation som kan påverka dels personal inom fömansnivån och dels även annan personal. Man strävar till att effektivera verksamheten. Förändringarna innebär inte uppsägningar utan avsikten är att man i samband med naturlig avgång slår ihop enheter, flyttar personer internt eller på annat sätt effektiverar. Förändringsprocessen kommer att påverka koncernförvaltningen, tekniska sektorn och bildningsväsendet. Förhandlingar Yhteistoimintaneuvottelut Osana strategisten tavoitteiden toteuttamista päätti kaupunginhallitus helmikuussa 2015 yhteistoimintaneuvotteluista, jotka liittyvät kaupunkiorganisaation muutoksiin, joilla voi olla vaikutusta sekä esimiestason henkilöstöön että muuhunkin henkilöstöön. Pyrkimyksenä on toiminnan tehostaminen. Muutokset eivät johda irtisanomisiin, vaan tarkoituksena on, että luonnollisen poistuman yhteydessä yhdistetään yksikköjä ja siirretään henkilöstöä sisäisesti tai tehostetaan toimintaa muulla tavoin. Muutosprosessi vaikuttaa konsernihallintoon, tekniseen toimialaan ja sivistystoimeen. Käytännössä neuvotteluja on useita. Några ord om förändringsledarskap kommer i praktiken att bli flera till antalet, vissa är små förhandlingar t.ex. ifall en enda person föreslås flyttas till en annan enhet, medan andra förhandlingar kan beröra stora eller flera enheter och således många personer. Förhandlingarna blir då mera omfattande. En del förhandlingar påbörjas innan sommaren, men sannolikt sker förhandlingarnas tyngdpunkt på hösten Jotkut ovat pieniä neuvotteluja esim. ehdotettaessa yhden henkilön siirtymistä toiseen yksikköön, kun taas toiset neuvottelut saattavat koskea suuria tai useita yksikköjä ja siten useita henkilöitä. Silloin neuvottelut ovat laajempia. Osa neuvotteluista aloitetaan ennen kesää, mutta todennäköisesti ne painottuvat syksyyn Rune Wiik personaldirektör/henkilöstöjohtaja Vid förändringar behövs ett rättvist ledarskap, bra samarbete och öppen information. Forskningen visar att bl.a. följande faktorer inverkar på om de anställda upplever att de blivit rättvist behandlade: att samma regler gäller alla arbetstagare, att de anställda har möjlighet att bli hörda i fråga om beslutsfattande som gäller dem själva, att man informerar om beslut, följer upp konsekvenserna av dem och ändrar misslyckade beslut. Till ett rättvist bemötande hör att förmannen behandlar sina underlydande med respekt, lyssnar på deras åsikter i viktiga frågor och att de anställda kan lita på sin förman. En rättvis växelverkan handlar om umgänge mellan människor. Förmannen behöver sociala färdigheter som ett gott uppträdande, lyhördhet för olika sociala situationer och förmåga att få i gång diskussion. I en arbetsgemenskap med rättvis ledning följer personalen anvisningar, deltar aktivt i utvecklandet av arbetsgemenskapen och i verksamheten samt förbinder sig till förändringar. Utvecklingssamtal som upplevs som nyttiga och att personalen tas med genast i början, när ändringar planeras och verksamheten utvecklas, bidrar till att personalen känner sig rättvist behandlad. En fungerande arbetsgemenskap har god beredskap för kommande förändringar. En arbetsgemenskap där växelverkan är trygg, målen för arbetet är kända och där man tillsammans för fram idéer och där man kritiskt får granska nuvarande verksamhetssätt, kan också bättre ta emot ny kunskap och nya verksamhetssätt. Det är bra att komma ihåg att arbetsplatsmötena är ett viktigt forum, där man redan i god tid kan ta upp och diskutera förändringar som har att göra med arbetet och arbetsgemenskapen. Muutama sana muutosjohtamisesta Muutoksissa tarvitaan oikeudenmukaista johtamista, hyvää yhteistoimintaa ja avointa tiedottamista. Oikeudenmukaisuuden kokemukseen vaikuttaa tutkimusten mukaan mm. se, että samat säännöt koskevat kaikkia työntekijöitä, työntekijöillä on mahdollisuus tulla kuulluksi itseään koskevassa päätöksenteossa, päätöksistä tiedotetaan, niiden vaikutuksia seurataan ja epäonnistuneita päätöksiä muutetaan. Oikeudenmukaiseen kohteluun kuuluu, että esimies kohtelee alaisiaan kunnioittavasti, kuuntelee heidän mielipiteitään tärkeissä asioissa ja työntekijät voivat luottaa häneen. Vuorovaikutuksen oikeudenmukaisuus on kanssakäymistä ihmisten kesken. Vuorovaikutustaitoihin kuuluu esimiehen hyvä käytös, herkkyys sosiaalisille tilanteille ja kyky saada keskustelua aikaan. Oikeudenmukaisesti johdetuissa työyhteisössä henkilöstö noudattaa ohjeita, osallistuu aktiivisesti työyhteisönsä kehittämiseen ja toimintaan sekä sitoutuu muutoksiin. Hyödyllisiksi koetut kehityskeskustelut ja se, että henkilökunta otetaan mukaan heti alusta lähtien muutoksien suunniteluun ja toiminnan kehittämiseen, ovat keinoja joilla voidaan edistää kokemusta oikeudenmukaisuudesta. Toimivalla työyhteisöllä on hyvät valmiudet tuleviin muutoksiin. Työyhteisö, jossa vuorovaikutus on turvallista, työn tavoitteet tunnetaan ja jossa ideoidaan yhdessä ja saadaan kriittisesti tarkastella nykyisiä toimintatapoja, vastaanotetaan myös uutta tietoa sekä uusia toimintatapoja paremmin. On hyvä muistaa, että työpaikkakokoukset on yksi tärkeä foorumi, jossa voidaan jo hyvissä ajoin ottaa esille ja keskustella työhön ja työyhteisöön liittyvistä muutoksista. Päivi Stenman personalchef/henkilöstöpäällikkö

4 AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - AJANKOHTAISTA TYHY motions- och kulturförmåner I den här tidningen hittar ni, såsom tidigare, motionskuponger som kan användas som delbetalning vid deltagande i konditionsbefrämjande verksamhet inom Jakobstad, Nykarleby, Pedersöre och Larsmo samt vid Actilife och Vesiveijari i Karleby. I det här numret av personaltidningen finns dessutom förmånskuponger som gäller kulturell verksamhet. Vi önskar att ni flitigt använder er av de kulturella förmånerna så att kultur- TYHY kan fortsätta och utvidgas. En förutsättning för det här är ju att de kuponger som ni hittar i tidningen faktiskt används, att besökssiffrorna stiger så att även arrangörerna har fördel av annonseringen. En win-win situation är till allas fördel! OBS! Som förman skall du vid nyanställning informera den anställde så fort som möjligt, så att hon/han inte går miste om en del av förmånerna. Se närmare Tyhy-förmånerna för vem inne i tidningen. Rekreation för personalen I januari skickades information om möjlighet till rekreationseftermiddag för stadens anställda ut i form av TYHY-info 3/2015. Efter det har en hel del frågor riktats till personalbyrån. Vill här försöka besvara några avfrågorna: 1. Ordnandet av rekreationseftermiddag är på de anställdas ansvar det är alltså inte tänkt att förmannen skall behöva ordna eftermiddagen ensam, men förmannen skall ge möjlighet att förverkliga rekreationseftermiddagen (4 h arbetstid), förstås med beaktande av arbetsuppgifter som måste utföras. 2. På arbetsplatsmötet skall man komma överens om vad man vill göra kan man inte komma överens om vad man skall göra (minst 70 % av de anställda deltar) ordnas ingen rekreationseftermiddag. 3. Vad ska man ordna? Vad brukar arbetsplatserna ordna? Det här är mycket varierande allt från en guidad rundtur i Skata med middag till en rekreationsresa till Umeå. (Då blir det förstås att sätta till både egen tid och egna pengar). 4. Har ni gjort något kul, något annorlunda? Berätta det gärna för oss andra genom ett foto och en kort story. Vi förmedlar gärna idéerna vidare i nästa personaltidning. 5. KOM IHÅG! Presentkortet skall ges till faktureraren så att den kan scannas in samtidigt som fakturan scannas. Valmeri? Kanske har du hört att de anställda på en del arbetsplatser svarat på en Valmeriförfrågan och undrat vad det är? Med Valmeri förfrågningen vill arbetarskyddet speciellt utreda den psykosociala belastningen i arbetet. Regionförvaltningsverkets inspektörer vill vid sina inspektioner veta hur arbetsgivaren utvärderat den psykosociala belastningen och för det här är Valmeri ett bra redskap, en kort förfrågan på endast två sidor. Arbetarskyddets målsättning är att under en fyra års period göra en Valmeriförfrågning och presentera svaren på alla arbetsplatser med minst sju anställda. Vi försöker göra undersökningen så att även företagshälsovården, vid sina arbetsplatsutredningar, har nytta av förfrågningen. Den största nyttan hoppas vi arbetsplatsen har när man vill ta tillvara de anställdas erfarenhet och kunnighet för att förbättra förhållandena på arbetsplatsen, öka motivationen och samtidigt minska sjukfrånvaron. TYHY liikunta- ja kulttuuriedut Tästä lehdestä löydätte entiseen tapaan liikuntaseteleitä, joita voi käyttää osamaksuna osallistuttaessa kuntoa kohottavaan toimintaan Pietarsaaressa, Uudessakaarlepyyssä, Pedersöressä ja Luodossa sekä Kokkolan Actilifessa ja Vesiveijarissa. Tässä henkilöstölehden numerossa on lisäksi etuseteleitä kulttuuritoimintaa varten. Toivomme, että käytätte kulttuurietuja ahkerasti, jotta kulttuuri-tyhyä voidaan laajentaa edelleen. Sen edellytyksenähän on, että lehden välissä olevia seteleitä todella käytetään ja että kävijäluvut nousevat siten, että myös järjestäjät hyötyvät ilmoittelusta. Win-win -tilanne on eduksi kaikille! HUOM! Esimiehen tulee kertoa asiasta uudelle työntekijälle mahdollisimman pian, jotta tämä ei menettäisi osaa eduistaan. Ks. Tyhy-edut kenelle? lehden sisältä. Henkilöstön virkistäytyminen Tammikuun TYHY-infossa 3/2015 lähetettiin tietoa kaupungin työntekijöiden mahdollisuudesta virkistysiltapäivään. Sen jälkeen henkilöstötoimistoon on tullut paljon kysymyksiä asian tiimoilta. Seuraavassa pyrimme vastaamaan muutamiin kysymyksiin: 1. Virkistysiltapäivän järjestäminen on työntekijöiden vastuulla ei siis ole tarkoitus, että esimiehen täytyy järjestää iltapäivä yksin, mutta esimiehen tulee antaa mahdollisuus virkistysiltapäivän toteuttamiseen (4 t työaikaa) ottaen tietenkin huomioon työtehtävät, jotka täytyy suorittaa. 2. Työpaikkakokouksessa sovitaan siitä, miten iltapäivä halutaan viettää ellei asiasta päästä sopimukseen (vähintään 70 % työntekijöistä osallistuu), ei virkistysiltapäivää järjestetä. 3. Mitä järjestetään? Mitä työpaikat tapaavat järjestää? Se vaihtelee paljon - opastetusta Skatan-kierroksesta päivällisineen aina Uumajaan tehtävään virkistysmatkaan (johon täytyy tietenkin käyttää sekä omaa aikaa että rahaa). 4. Oletteko tehneet jotain kivaa, jotain erilaista? Kertokaa siitä meille muillekin valokuvalla ja lyhyellä tarinalla. Julkaisemme mielellämme ideat seuraavassa henkilöstölehdessä. 5. MUISTAKAA! Lahjakortti annetaan laskuttajalle, jotta se voidaan skannata laskun skannauksen yhteydessä. Valmeri? Oletko ehkä kuullut, että joidenkin työpaikkojen työntekijät ovat vastanneet Valmeri-kyselyyn, ja mietit mikä se on? Valmeri kyselyn avulla työsuojelu haluaa selvittää erityisesti työn psykososiaalista kuormittavuutta. Aluehallintoviraston tarkastajat haluavat tarkastuksissaan kuulla, miten työnantaja on arvioinut psykososiaalista kuormitusta, ja siihen Valmeri on hyvä työväline. Kyselyssä on vain kaksi sivua. Työsuojelun tavoitteena on tehdä Valmeri-kysely neljän vuoden jaksolla ja esitellä kaikkien sellaisten työpaikkojen vastaukset, joissa on vähintään seitsemän työntekijää. Pyrimme tekemään tutkimuksen siten, että myös työterveyshuolto hyötyy kyselystä työpaikkaselvityksissään. Toivomme, että eniten etua kyselystä on työntekijöiden kokemusten ja osaamisen hyödyntämisessä työpaikan olosuhteiden parantamiseksi, motivaation lisäämiseksi ja samalla sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Birgitta Blomqvist arbetarskyddschef/työsuojelupäällikkö - 4 -

5 AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - AJANKOHTAISTA Anmäl omedelbart ifall du blir sjuk under semestern Nya regler har trätt i kraft; den som under semestern insjuknar kan flytta semesterdagarna till senare tidpunkt. Den tidigare karenstiden har tagits bort. Av semestern flyttas endast den del under vilken arbetstagaren är arbetsoförmögen. När sjukdomen inträffar ska arbetstagaren omedelbart personligen eller per telefon underrätta sin förman eller dennes vikarie om arbetsoförmåga, och begära att semestern flyttas. Principiellt gäller samma praxis som under arbetstid. Arbetstagaren fyller själv i blanketten Anmälan om sjukfrånvaro 1 3 Ilmoita loman aikana sairastumisesta välittömästi dagar. Vid längre sjukledigheter kontaktar man hälsovårdare/läkare och får särskilt sjukintyg. Förutsättningen är att anmälan eller intygen inlämnas till närmaste förman eller dennes vikarie omedelbart eller så fort som det är möjligt. Man kan inte sköta saken först när man återvänder till arbetet efter ledigheten. Närmare anvisning finns i Personal- och förmansguiden. Denna anvisning gäller alla anställda som lyder under AKTA, TS, TIM-AKA och LÄKTA. Anvisningen gäller endast rektorer som hör under UKTA. Voimaan on tullut uusia sääntöjä; loman aikana sairastuva työntekijä voi siirtää lomapäivät myöhempään ajankohtaan. Aikaisempi karenssiaika on poistunut. Lomasta siirretään vain se osa, jonka aikana työn tekijä on työkyvytön. Sai rastuessaan työntekijän on ilmoitettava työkyvyttömyydestään välittömästi esimiehelleen tai hänen si jaiselleen joko henkilökohtaisesti tai puhelimitse ja pyydettävä loman siirtämistä. Poissaolon yhteydessä noudatetaan samaa käytäntöä kuin työaikanakin. Työntekijä täyttää itse lo mak keen Ilmoitus sairauspoissaolosta 1 3 päivää. Pidempää sairauslomaa tarvittaessa otetaan yhteys terveydenhoitajaan/lääkäriin erityisen sairaustodistuksen saamiseksi. Edellytyksenä on, että ilmoitukset tai todistukset toimitetaan lähiesimiehelle tai hänen sijaiselleen välittömästi tai mahdollisimman pian. Asian hoitamista ei voi lykätä lomalta paluuseen saakka. Henkilöstö- ja esimiesoppaassa on tarkemmat ohjeet asiasta. Ohje koskee kaikkia KVTES:n, TS:n, TTES:n ja LS:n piiriin kuuluvia työntekijöitä. Ohje koskee vain OVTES:n piiriin kuuluvia rehtoreita. Ur staden Jakobstads personalrapport 2014 Pietarsaaren kaupungin henkilöstöraportista 2014 Personalrapporten 2014 hittar du under Henkilöstöraportti 2014 löytyy osoitteesta Antal årsverken sektorvis under åren Henkilötyövuodet toimialoittain Förändring /Muutos SOCHV / SOSTER tot./yht varav /josta Hälso- och sjukvården/terveydenhuolto Äldreomsorg/Vanhushuolto Socialomsorg/Sosiaalihuolto Övriga / Muut Billdningstjänster / Sivistys Tekniska tjänster / Tekninen Övriga / Muut Årsverken totalt, Henk.työv. yhteensä Työllistämisvaroin palkatut eivät sisälly - 5 -

6 AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - AJANKOHTAISTA Työplus informoi 1. Peruutus vastaanotolle tulee tehdä edellisenä päivänä joko soittamalla ajanvaraukseen tai osoitteessa: Henkilökohtaisesti varatut peruuttamattomat vastaanottoajat laskutetaan suoraan työntekijältä (35 ) ja työnantajan välityksellä varatut peruuttamattomat vastaanottoajat laskutetaan työantajalta (35 ). Työpaikka- ja ryhmätoiminnot tulee perua viimeistään viikkoa ennen varattua ajankohtaa, peruuttamattomat ajat laskutetaan työnantajalta hinnaston mukaisesti. 2.Nettiajanvarauksessa voi varata työterveyshoitajalle 15 minuutin tai 30 minuutin ajan sairauskäyntejä varten. Kun teet nettiajanvarauksen, ota sähköpostiisi saama varauskoodi talteen, koska ajan peruuttaminen sähköisessä palvelussa on mahdollista vain koodin avulla. Nettiajanvarauksen voi peruuttaa myös puhelimitse viimeistään varausta edeltävänä päivänä. Millainen on kuntosi? Osallistu kävelytestiin! Syksyllä tulemme järjestämään kaksi kävelytestiä, joihin kaikki Pietarsaaren kaupungin työntekijät voivat osallistua. Testit järjestetään työajan ulkopuolella, ja testauksen jälkeen saavat kaikki osallistuneet henkilökohtaisen tuloksen ja kuntoilusuosituksen. Lähempää informaatiota syksyn testeistä annetaan myöhemmin. Voimme järjestää kävelytestejä myös muina aikoina vähintään kymmenen hengen ryhmille. Osallistujia voi tulla silloin joko yhdestä tai useammasta työpaikasta. Ota yhteyttä niin suunnittelemme yhdessä kävelytestin teille! Tyhy-ryhmä/ Auli Stenman ja Cajsa Björkman Soita puh (Cajsa) tai ( Auli) Tipsa redaktionen! Inför nästa nummer, tipsa gärna redaktionen om vad vi kunde skriva om i personaltidningen. Reportage från arbetsplatser, intervjuer med någon intressant person inom Staden(kanske någon har en udda hobby, till exempel?), information i något särskilt ärende osv. Sänd din ide till cajsa.bjorkman@jakobstad. fi, eller ring Cajsa, tel eller Rita , rita.forsbacka@jakobstad.fi senast Työplus informerar 1. Annullering till mottagningen ska göras dagen innan antingen genom att ringa till tidsbeställningen eller på: Personligen bokade icke-annullerade mottagningstider debiteras direkt av arbetstagaren (35 ) och via arbetsgivaren bokade icke-annullerade mottagningstider debiteras av arbetsgivaren (35 ). Arbetsplats- och gruppverksamheter ska annulleras minst en vecka före den bokade tidpunkten. Icke-annullerade bokade tider debiteras av arbetsgivaren enligt prislistan. 2.Med hjälp av tidsbokningen via internet kan man boka 15 minuter eller 30 minuter långa tider för sjukbesökhos företagshälsovårdaren. Du kan annullera tiden via den elektroniska tjänsten endast med hjälp av bokningskoden senast dagen innan den bokade tiden. Du kan annullera tiden också genom att ringa till tidsbeställningen. Hur är formen? Delta i ett gångtest! Under hösten kommer vi att ordna två gångtester som är öppna för alla Staden Jakobstads anställda. Testerna ordnas utanför arbetstid, och efteråt får alla deltagare ett personligt resultat med motionsrekommendationer. Mer information om höstens tester senare. Vi kan ordna gångtester också vid andra tider, för grupper på minst tio personer. Deltagarna kan komma från samma arbetsplats eller från olika arbetspunkter. Ta kontakt så planerar vi in ett gångtest för er! Tyhy-gruppen/Auli Stenman och Cajsa Björkman Ring tel (Cajsa) eller (Auli) Anna juttuvinkki! Toimitus ottaa mielellään vastaan vinkkejä siitä, mistä voisimme kirjoittaa seuraavassa henkilöstölehdessä. Reportaaseja työpaikoilta, kiinnostavia henkilöhaastatteluja kaupungin työntekijöistä (onko jollakulla esim. jokin erikoinen harrastus?), tietoa jostakin erityisestä asiasta jne. Lähetä ideasi osoitteeseen cajsa. bjorkman@pietarsaari.fi tai soita Cajsalle, puh tai Ritalle puh , rita.forsbacka@pietarsaari.fi viimeistään STADEN/KAUPUNKI 1/2015 Utgivare/Julkaisija: Personalbyrån, Henkilöstötoimisto Pärm/Kansi: Pirjo Salonen Redaktörer/Toimittajat: Mikaela Löv-Aldén, Marjo Luokkala Gästredaktörer/Vierailevat toimittajat: Cajsa Björkman, Pekka Elomaa, Sanna Vihtola Foto/Kuvat: Pirjo Salonen, Mikaela Löv-Aldén, Marjo Luokkala, Pekka Elomaa Översättningar/Käännökset: Susanna Melender, Monica Laggnäs - 6 -

7 Avustaja lapsen tukena arkisissa askareissa Erityispäivähoito on erityistä tukea, hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten päivähoitoa. Pietarsaaressa erityishoitoa tarvitsevat lapset toimivat normaaleissa päiväkotiryhmissä, joissa heillä on tarvittaessa avustaja tukenaan. Molemmissa kieliryhmissä työskentelee keskimäärin kymmenen avustajaa. Avustajien määrä riippuu erityishoitoa tarvitsevien määrästä eikä siksi ole vuosittain aina sama. Satu Försti työskentelee avustajana Itälän esikoulussa lapsen kanssa, joka tarvitsee erityistä tukea. - Avustajia on kahdenlaisia, osa toimii ryhmäavustajana ja osa henkilökohtaisena avustajana. Itse olen henkilökohtainen avustaja, hän kertoo. Henkilökohtainen avustaja tarkoittaa sitä, että tukea annetaan vain tietylle lapselle. - Itse esimerkiksi aloitan päivän päiväjärjestyksen selvittämisellä yhdessä lapsen kanssa. Selvitämme kuvien avulla, mistä päivä koostuu. Kuljen lapsen mukana päivän ajan, mutta pyrin siihen, että lapsi pystyy toimimaan myös ryhmässä muiden kanssa. Försti on sitä mieltä, että erityishoitoa tarvitsevien lapsien on hyvä olla yhdessä normaaliryhmissä. Näin lapsella on mahdollisuus oppia olemaan yhdessä muiden kanssa ja muut lapset oppivat ymmärtämään erilaisuutta. - Päiväkoti- ja eskari-ikäiset lapset eivät kiusaa toisiaan. He ovat hyväksyviä ja osaavat ottaa erilaisen lapset toimintaan ja leikkeihinsä mukaan, hän sanoo. Erityishoitoa tarvitsevia lapsia on erilaisia. Osa tarvitsee avustajan viereensä koko päiväksi. Osalle avustaja toimii taustalla tukena. Förstin avustettava osaa ja pystyy toimimaan itsenäisestikin, joten Försti pyrkii siihen, että ei mene ihan iholle kiinni. - Jos jostain syystä en pääsisi töihin, niin on hyvä, että lapsi ei kiinny liikaa ja koko tiimi tietää miten lapsen kanssa silloin toimitaan. Assistenten barnets stöd i vardagen Specialdagvården är dagvård för barn med särskilda behov av stöd, vård och fostran. I Jakobstad är barnen som behöver särskild vård integrerade i normala daghemsgrupper, där de vid behov har en assistent som stöd. Inom båda språkgrupperna arbetar i medeltal tio assistenter. Antalet assistenter beror på hur många barn som behöver särskild vård, och därför varierar antalet från år till år. Satu Försti arbetar på Itälä förskola som assistent åt ett barn som behöver särskilt stöd. Det finns två slag av assistenter, en del arbetar som gruppassistenter och en del som personliga assistenter. Själv är jag personlig assistent, berättar hon. Att vara personlig assistent innebär att man ger stöd enbart åt ett visst barn. Själv börjar jag t.ex. dagen med att tillsammans med barnet gå igenom dagordningen. Med hjälp av bilder reder vi ut vad dagen kommer att bestå av. Jag följer med barnet hela dagen, men jag strävar till att barnet också kan fungera i grupp tillsammans med de andra. Försti anser att barn som behöver särskild omsorg mår bra av att vara i en normal grupp. På så vis kan barnet lära sig att vara tillsammans med andra, och de andra barnen lär sig förstå sådana som är annorlunda. Barn i daghems- och förskoleåldern mobbar inte varandra. De är accepterande och kan ta ett annorlunda barn med i sina aktiviteter och lekar, säger hon. Barnen som behöver särskild vård är olika. En del behöver assistenten vid sin sida hela dagen. För andra fungerar assistenten som ett stöd i bakgrunden. Barnet som Försti assisterar kan fungera självständigt också, så hon försöker låta bli att vara alltför påträngande Myös lapselle on hyvä, että suhde ei ole liian intiimi. Tällöin hän pystyy oppimaan sosiaalisuutta koko ryhmän kanssa. Tärkeintä on, että lapsi tietää jonkun olevan tarvittaessa tukena eikä hän jää koskaan yksin. Avustajaa saadakseen erityishoitoa tarvitsevalla lapsella ei aina tarvitse olla diagnoosia. Usein avustettavalla on jokin ulospäin näkyvä vamma, mutta hän voi olla myös autistinen, ylivilkas tai vaikkapa kielellisesti apua tarvitseva. Tämä ei tarkoita puhuttuja kieliä, vaan enemmänkin ylipäänsä kielen ymmärtämisvaikeuksia, jolloin puhutun kielen sijaan voidaan käyttää esimerkiksi kuvia. Satu Försti on työskennellyt erityishoitoa tarvitsevien lasten avustajana viisi vuotta, sitä ennen hän toimi kouluilla koulunkäyntiavustajana. - Viihdyn todella hyvin tässä työssä. Lapset ovat ihania ja antavat palautteen suoraan. Lisäksi on ilo huomata pieniä edistysaskeleita lapsen kanssa toimiessa. Satu Försti sanoo, että paras kannuste onkin lapsen kehityksen seuraaminen tai ainakin se, että hän työssään pystyy auttamaan lasta selviytymään arjesta. Satu Försti. Foto: Marjo Luokkala Marjo Luokkala Om jag av någon anledning inte kan komma till jobbet är det bra att barnet inte är helt beroende av mig, och att hela teamet vet hur man då ska behandla barnet. Det är också bra för barnet att förhållandet inte är alltför nära. Då kan barnet lära sig sociala färdigheter med hela gruppen. Det viktigaste är att barnet vet att det finns en person som stöder när det behövs och att han eller hon aldrig är ensam. Barn med särskilda behov behöver inte alltid ha en diagnos för att få en personlig assistent. Ofta har den som får hjälp något synligt handikapp, men det kan också handla om autism eller om barn som är överaktiva eller behöver hjälp med språket. Det här betyder inte det språk som talas, utan det är mer frågan om svårigheter att förstå vad som sägs, och då kan man i stället för att tala använda t.ex. bilder. Satu Försti har arbetat som assistent åt barn som behöver särskild vård i fem år, före det arbetade hon som skolgångsbiträde på olika skolor. - Jag trivs verkligen bra med det här arbetet. Barnen är underbara och ger feedback direkt. Dessutom är det en glädje att lägga märke till små framsteg, när man jobbar med barnet. Satu Försti säger att det som sporrar henne mest är att följa med barnets utveckling eller åtminstone att hon i sitt arbete kan hjälpa barnet att klara av vardagen. Marjo Luokkala

8 Pyöräilevä hollantilainen anarkisti Alankomaasta Pyöräilevä hollantilainen anarkisti Alankomaasta - pyöräilee liman kypärää, hän kyydittää mutta kaljakoppaa et enää tarakalla nää. Niin kauan, kun pidän suuni kiinni, ei minua erota suomalaisista itse pirukaan, levittäessäni muina miehinä sinappia käristemakkaralle, tai poimiessani hulluna marjoja metsissä, tai ähkiessäni mökkisaunan lauteilla. hän kuvitteli Pohjanmaan Kansassa jo mutta hollantilaisena juustopäänä ei voi ymmärtää miksi kaljakorin kuljettaminen jopparilla olisi sopimatonta, ja miksi vaimon kuljettaminen jopparilla olisi paitsi sopimatonta myös laitonta puuhaa. Ystävämme Joseph Bernardus Griep, alias Ben: mitäpä osaisin teille hänestä kertoa. Onneksi sain käsiini hänen omia pakinoitaan päivälehdistä 90-luvun alusta ja lainailen niitä tässä luvallaan vapaasti. Suomi, johon Ben syksyllä 1983 muutti, oli ollut vielä oikein symppis, kaikki oli kuitenkin muuttunut kun maasta oli alettu tehdä Euroopan Japania. Hän oli mennyt pahaa aavistamatta samaan paikkaan josta oli ostanut aikaisemmin nyt loppuun kulutetut farkut mutta kaupan nimi, henkilökunta ja myyntistrategia olivat jo muuttuneet, Ben kertoo, ja jatkaa: Myyjättärenä toimiva tyttöraukka tuijottaa minua hölmistyneenä kun näytän loppuun ajettuja farkkujani... ja sitten: saluunaovet peittävät keskiruumiini juuri ja juuri ja jättävät pään ja sääret näkyviin. Peilittömässä kopissa on vain yksi naula, joten pistän sovitettavat housut pölyiselle lattialle. Olen vielä takkuamassa jäykkäkankaisten farkkujen kanssa, kun tyttö tulee jo katsomaan. Sovitan mitä ihmeellisimpiä luomuksia, kunnes kiukusta pursuavana painun tyhjin käsin kotiin. Huolimatta vastoinkäymisistä on Ben kotoutunut loistavasti Suomeen. Hän viljelee vaimoineen uutta appi-isänmaata, pistää maahan perunaa, porkkanaa, kaikenmoista ruokatavaraa, eikä unohda salaattiakaan, vaikka oikeastaan vaimo se taitaa olla, joka maata kuopsuttaa ja isäntä mökkiä kunnostaa. Päivä ehtii painua iltaan, ennen kuin isäntä pääsee puuhistaan, miss aukee laaja Pohjanmaa ja aamulla taas nukuttaa. Päiviä hän rakastaa, eikä ihme ollenkaan heti sen oivaltaa ken hänet vain tapaa ja tietysti tytärtään, ja hymyää, kuitenkin ainakin silmillään. Vaimoksikin otin aikoinaan ensimmäisen varteenotettavan tapauksen joka tuli vastaan. Olin toivottomasti rakastunut, ja tuumailin, että ne harvat muut joihin pystyisin rakastumaan tuskin olisivat sen kummempia. Asia oli sillä sipuli, ja näin jälkikäteen ajatellen se oli 18 vuotiaalta harvinaisen kypsä oivallus. Ben poimii tarkkaan talteen luonnonmarjat, kaikki, yksitellen ja lakalla herkutellen itsensä palkitsee: Ensimmäisen pistän suuhuni, ennakkopalkkioksi ja marjahimon nostattamiseksi. Aromipommi hajoaa suussa ja marjan suosta imemä maku leviää kielelle. Ilmankos, että lakka on metsämarjoista himotuin. Ben Griep. Kuva: Pekka Elomaa Kunnon maajussin tavoin Ben osaa myös rakentaa ja kunnostaa, nääs sillä lailla paljon aikaan saa, katsokaas edullista itsellensä sopivaa. Vuodesta 1987 lähtien on nähty hippimenninkäisten kesäpesän kunnostuspuuhissa tai pyrstö pystyssä ryytimaalla keväästä kun kurjet saapuvat Niilin suistosta käsin, siihen saakka kunnes aurat lentäneet on yli päämme pois. Kun punertaa marjat pihlajain saa siivettömät tyytyä kaalipataan ja puolukkaan, painaa pyrstönsä vaikka elokuvateatterin penkkiin. Ero (Asghar Farhadin), hyvä elokuva! Valokuvaajista Ben vetää lonkalta nimet Paulaharjun, ja 1960-luvun mustavalkoisten suuret nimet Saanio, Hölttö ja Savolainen; ja luonto ovat lähellä Benin sydäntä: Kettu olisin mieluiten Suomen eläimistä kun en viihdy laumassa, karhu olisi muuten kiva olla mutta nautin suomen talvesta. Työssään Ben poimii tehtävistä kypsät marjat kuin hillasuolla ikään, töistä tärkeimpinä: Svedenin kaavatyö ja lähiöuudistus, sekä Sibeliuspuiston kaavamuutos, sen takia, että niissä minä näin tarpeita ja mahdollisuuksia, joita ei kukaan muu vielä tiedostanut. Työt onnistuivat myös hyvin. Pohjantien kaavamuutos, jota parhaillaan toteutetaan. Leppäluodon sataman kaavamuutostyö oli luonteeltaan poikkeava ja toimintaympäristökin kiehtoo ex-rotterdamilaisena ja Amsterdamin satama-alueella syntyneenä. Maailmaakin pitää sen verran parantaa, että kortensa kekoon kantaa, tuttuja ovat SAFA varustelukierre yhtiökokoukset ja kantavierre; sen verran vaan kun perheen isälle suvaitaan. Kukin elää tavallaan ja ansiomerkit ansaitaan: Tasavallan presidentti on joulukuun 6. päivänä 2014 antanut toimistoarkkitehti Joseph Bernardus Griepille Suomen leijonan ritarikunnan ansioristin. Suhteessa Benin pitkään uraan minulla on vain lyhyt kokemus hänen työstään ja toveruudestaan mutta olen vakuuttunut hänen osaamisestaan, uskollisuudestaan, rehellisyydestään, oikeudenmukaisuudesta ja an myötätunnostaan. Benillä on taito ottaa huomioon kaikki tarkastelukulmat ja myös tuoda ne esiin. Hän harkitsee analyyttisesti omia ja vastapuolen argumentteja löytääkseen totuuden tai ainakin päästäkseen mahdollisimman lähelle sitä. Ben osaa myös jättää harmilliset asiat sanomatta, elleivät ne kuitenkaan veisi asioita eteenpäin. Ben Griep & Anne Ekstrand. Kuva: Pekka Elomaa Työkaveri Pekka

9 Den cyklande holländaren anarkisten från Nederländerna Den cyklande holländaren anarkisten från Nederländerna cyklar utan hjälm, han skjutsar, men någon ölkorg ser man inte längre på pakethållaren. Så länge jag håller munnen kan ingen skilja mig från en finländare, när jag som den värsta finne breder senap på grillkorven eller som tokig plockar bär i skogen eller sitter och stånkar på bastulaven i villan, inbillade han sig i tidningen Pohjanmaan Kansa redan , men som inbiten holländare kan jag inte förstå varför det skulle vara olämpligt att transportera en ölkorg på pakethållaren och varför det skulle vara inte bara olämpligt utan också olagligt att skjutsa sin fru på pakethållaren. Vår vän Joseph Bernardus Griep, alias Ben; vad kan jag väl berätta om honom? Till all lycka fick jag tag på hans egna kåserier i dagstidningarna i början av 90-talet, och ur dem citerar jag nu fritt här med hans tillstånd. Det Finland som Ben flyttade till hösten 1983 hade ännu varit riktigt sympatiskt, men allt förändrades när man började göra om landet till Europas Japan. Intet ont anande hade han gått till samma ställe där han tidigare hade köpt ett par jeans, som nu var utnötta, men affärens namn, personal och försäljningsstrategi hade redan förändrats, berättar Ben och fortsätter: Flickstackaren som fungerade som expedit stirrar förbluffat på mig när jag visar mina utnötta jeans och sedan saloondörrarna täcker nätt och jämt mellersta delen av min kropp, medan huvudet och benen är fullt synliga. Det finns bara en krok i den spegellösa omklädningshytten, så jag lägger byxorna som jag ska prova på det dammiga golvet. Jag kämpar ännu med de styva jeansen när flickan redan kommer för att se hur det går. Jag provar de mest märkvärdiga kreationer, innan jag ilsknar till och går tomhänt hem. Trots motgångarna har Ben blivit helt hemmastadd i Finland. Tillsammans med sin fru odlar han sitt nya hemland, sätter potatis, sår morötter, allt slags ätbart, glömmer inte heller salladen, även om det i själva verket torde vara frun som krafsar i jorden medan husbonden renoverar stugan. Det hinner bli kväll innan husbonden kan lösgöra sig från sina sysslor i högan nord, och på morgonen är han sömnig igen. Han älskar Päivi, och det är inte konstigt alls det inser var och en som möter henne och naturligtvis sin dotter och han ler, åtminstone med ögonen. När jag i tiden tog mig en fru, var det fråga om det första beaktansvärda exemplaret jag stötte på. Jag var hopplöst förälskad och tänkte att de få andra kvinnor jag skulle kunna förälska mig i knappast var desto märkvärdigare. Med det var saken klar, och så här i efterskott kan jag bara konstatera att det var en sällsynt mogen insikt för en 18-åring. Ben tar noggrant vara på alla vilda bär, plockar dem ett i taget och belönar sig själv med att njuta av läckerheter som hjortron: Det första sätter jag i munnen som en förskottsbelöning och för att väcka begäret efter bär. Arombomben upplöses i munnen och den smak som bäret sugit upp från mossen sprider sig på tungan. Inte konstigt att hjortronet är det mest eftertraktade av alla skogsbär. Som en riktig bonde kan Ben också bygga och renovera, på det viset får man nämligen mycket till stånd, billigt och så att det passar en själv. Allt sedan år 1987 har man kunnat se honom fullt sysselsatt med renoveringsarbete på hippitomtarnas sommarstuga eller med stjärten upp i grönsakslandet ända från våren när Ben mökillä työn touhussa, Ben fullt sysselsatt vid stugan. Kuva: Ben Griep tranorna kommer från Nilens delta tills plogarna igen flyger bort över våra huvuden. När rönnbären rodnar får de vinglösa nöja sig med kålgryta och lingon, och sätta ner stjärten, t.ex. på en stol i biografsalongen. En separation (Asghar Farhadin), en bra film! På tal om fotografer lyfter Ben direkt fram namn som Paulaharju och de stora namnen inom svartvitt på 1960-talet: Saanio, Hölttö och Savolainen. Naturen ligger också nära Bens hjärta: Av djuren i Finland skulle jag helst vara en räv, eftersom jag inte trivs i flock, en björn skulle jag annars gärna vara, men jag njuter av vintern i Finland. Bland sina arbeten plockar Ben de viktigaste som hjortron på myren: Planeringen av Sveden och förnyelsen av bostadsområdet, planändringen för Sibeliusparken, därför att i fråga om de här såg jag behov och möjligheter som ingen annan ännu insett. Arbetena lyckades också bra. Planändringen för Nordanvägen, som genomförs som bäst. Arbetet med planändringen för Alholmens hamn var avvikande till sin karaktär, och den här verksamhetsmiljön fängslar mig som f.d. Rotterdambo och född på hamnområdet i Amsterdam. Man måste förbättra världen så pass att man drar sitt strå till stacken, jag har blivit bekant med SAFA, rustningsspiralen och stamvört; bara så mycket som är tillåtet för en familjefar. Var och en lever på sitt sätt och förtjänsttecken förtjänar man: Republikens president har den 6 december 2014 förlänat byråarkitekt Joseph Bernardus Griep förtjänstkorset av Finlands lejons orden. I förhållande till Bens långa karriär har jag bara en kort erfarenhet av hans arbete och vänskap, men jag är övertygad om hans kunnande, trofasthet, ärlighet, rättvisa och medkänsla. Ben har förmågan att beakta alla synvinklar och att lyfta fram dem. Han överväger analytiskt sina egna och motpartens argument för att finna sanningen eller åtminstone komma så nära den som möjligt. Ben kan också låta bli att säga förtretliga saker, om de ändå inte skulle hjälpa oss att komma vidare. Arbetskamraten Pekka - 9 -

10 Virikkeitä kaikille aisteille Keva-kodissa asuu entistä tyytyväisempiä asukkaita. Myös työntekijöillä on aihetta hymyyn, sillä valkoisen aistihuoneen tuoma hyöty on todistettavasti vaikuttanut positiivisesti kehitysvammaisten toimintakykyyn. - Noin puolen vuoden kokemuksella voidaan sanoa, että valkoisen huoneen käyttäminen on erinomainen keino ahdistuneiden tilojen laukaisussa ja ennaltaehkäisyssä. Huoneella on vain hyviä puolia, sanovat Keva-kodissa työskentelevät lähihoitajat Eija Hautakangas-Vainionpää, Anita Ketonen ja Johanna Bergdal. Keva-koti sai uuden valkoisen huoneen Östanlidin tiloissa sijaitsevaan kotiin viime vuoden loppupuolella. Huone mahdollistui Hyviä Tekoja. fi kilpailun kautta. Ihmiset saivat äänestää Facebookin tai Twitterin kautta sitä kohdetta, joka heidän mielestään tarvitsi eniten apua. Keva-kodin valkoinen huone voitti äänestyksen ja sai 7475 euroa hankintoja varten. Idea lähteä mukaan kilpailuun tuli Keva-kodin johtaja Mona Skuthällan aloitteesta. - Olimme heti kaikki innoissamme, sillä kaupungilta ei olisi riittänyt varoja huoneen rakentamiselle, hoitajat sanovat. Keva-kodilla on aina ollut hyvä työilmapiiri, mutta projektin tuoman jännityksen ja voiton myötä se vahvistui entisestään. Myös asukkaiden kesken yhteenkuuluvuuden tunne kasvoi. Hyviä tekoja -kilpailussa Keva-kodin asukkaat toivoivat mm näin: Valkoinen huone auttaa meitä löytämään tasapainon rentoutumisen ja hektisen elämän tasapainona. Se tuo meille tuntemuksia, joita emme kykene arkielämässä tuntemaan. Me haluamme myös kokea ja saada tällaisen elämyksen osaksi elämäämme. Emme saa kaupungilta mitään varoja tällaiseen hankkeeseen joten ilman ulkopuolista apua mahdollisuutemme jää hyvin vähäisiksi. Hankintalistalla oli aistihuoneen perusvarustus: pallopeitto, musiikkivälineet, matot, valot ja fatboy. Nyt aisteja hivelevä huone on ahkerassa käytössä ja sen on havaittu saavan aikaan vain positiivisia tuntemuksia. Se on hyväksi myös kuuroille ja näkövammaisille. Erittäin tärkeässä roolissa on musiikkisänky ja 7 kiloa painava pallopeitto. Peiton sisältämien pallojen liikkuvuus ja muoto vastaavat kehon lähes jokaista osaa, joten peitto antaa paitsi lempeän painon, jonka alla on hyvä olla, myös kuvan oman kehon ulottuvuuksista. - Kaikille ei ole itsestään selvää, mihin jalat ja kädet ulottuvat, miten suuri vatsa on, tai onko polvi nilkan yläpuolella, hoitajat sanovat. Kuulovammainen pääsee nauttimaan musiikkimaailmasta sängyn avulla. Sänkyyn on integroitu kaiuttimet, jotka väreilyllään luovat tuntoaistimuksia. Huoneen värimaailmaan vaaleus luo lempeää rauhallisuutta. Pehmeät lattiamatot, säkkituolit, musiikki ja valoefektit antavat miellyttäviä tuntemuksia ja ärsykkeitä kaikille aisteille. Näkövammainen pääsee nauttimaan valon kirjosta kuituvalojen välähdysten avulla. Tutkimusten mukaan valkoinen huone antaa suotuisan vireystilan oppimiselle, mielikuvitukselle, tunteille, luovuudelle ja itseluottamuksen rakentumiselle. Se on erinomainen stressin, ahdistusten ja paineiden poistaja. Aistihuoneen käyttämisellä oli suuri vaikutus aggressiivisen ja itsetuhoisen käyttäytymisen ennaltaehkäisevänä tekijänä. Keva-kodin asukkaan ovat evakossa Östanlidissa niin kauan, että Radiotien tilat saadaan rakennettua uudelleen. Kun uudet tilat ovat joskus tulevaisuudessa valmiit, valkoinen huone siirretään sinne. Kodissa asuu 7 asukasta, intervalliasukkaita on lisäksi neljä. Työntekijöitä on yhdeksän. Valkoinen huone on vain asukkaiden käytössä. Teksti & kuvat: Marjo Luokkala

11 Stimulans för alla sinnen De som bor på Keva-koti är nöjdare än förr. Också de anställda har orsak att le, för det vita sinnesrummet har bevisligen varit till nytta och haft en positiv inverkan på de utvecklingsstördas funktionsförmåga. Med ungefär ett halvt års erfarenhet kan vi säga att användningen av vita rummet är ett utmärkt sätt att förebygga och behandla tillstånd av ångest så, att klienten slappnar av. Det är bara fördelar med rummet, säger närvårdarna Eija Hautakangas- Vainionpää, Anita Ketonen och Johanna Bergdal, som alla jobbar på Keva-koti. Keva-koti fick ett nytt, vitt rum i sina lokaliteter på Östanlid i slutet av fjolåret. Rummet blev möjligt tack vare tävlingen Hyviä Tekoja. fi. Folk fick rösta via Facebook eller Twitter på det objekt, som de tyckte behövde mest hjälp. Keva-kotis vita rum vann omröstningen och fick 7475 euro för anskaffningar. Det var Keva-kotis föreståndare, Mona Skuthälla, som kom på idén att delta i tävlingen. Vi var alla genast entusiastiska över förslaget, för staden skulle aldrig ha haft råd att bygga rummet, säger vårdarna. Arbetsklimatet på Keva-koti har alltid varit bra, men i och med spänningen under projektet och vinsten har det blivit ännu bättre. Känslan av samhörighet mellan hyresgästerna växte också. I tävlingen Hyviä tekoja lade de som bor på Keva-koti fram sitt önskemål bl.a. så här: Vita rummet hjälper oss att finna en balans mellan avslappning och den hektiska vardagen. Det ger oss förnimmelser som vi inte kan känna i vardagslivet. Vi vill också få en sådan här upplevelse i vårt liv. Vi får inte medel av staden för ett sådant här projekt, så utan utomstående hjälp är våra möjligheter mycket små. På inköpslistan fanns basutrustningen för sinnesrummet: ett bolltäcke, musikinstrument, mattor, lampor och en fatboy. Nu är rummet som smeker sinnena i flitig användning, och man har upptäckt att det väcker enbart positiva känslor. Det är till nytta också för döva och synskadade. En mycket viktig roll spelar musiksängen och bolltäcket, som väger 7 kg. Täcket är fyllt med bollar, som rör på sig och formas efter nästan varje del av kroppen, så att det bildar en mjuk tyngd, som är behaglig att ligga under och som dessutom ger en uppfattning om den egna kroppens avgränsning. Det är inte alls självklart för alla hur långt fötterna och händerna når, hur stor magen är eller om knäet är ovanför vristen, säger vårdarna. En hörselskadad kan med hjälp av sängen få njuta av musikens värld. Högtalare, som är integrerade i sängen, skapar känsloförnimmelser genom sina vibrationer. Rummets ljusa färgskala skapar en mild, fridfull stämning. Mjuka mattor, säckstolar, musik och ljuseffekter ger behagliga förnimmelser och stimulerar alla sinnen. Synskadade kan urskilja klara ljus och blinkningar, som kan skapas med hjälp av fiberljus. Undersökningar visar att vita rummet skapar en vakenhet som är gynnsam för inlärning, fantasi, känslor, kreativitet och för att bygga upp självförtroendet. Det är utmärkt för att ta bort stress, ångest och sådant som tynger. Sinnesrummet har visat sig ha en viktig funktion när det gäller att förebygga ett aggressivt och självdestruktivt beteende. De som bor på Keva-koti är evakuerade till Östanlid så länge ombyggnaden av utrymmena på Radiovägen pågår. När de nya utrymmena någon gång i framtiden är klara, flyttas vita rummet dit. I hemmet bor 7 hyresgäster, dessutom finns det fyra intervallhyresgäster. Keva-koti har nio anställda. Vita rummet används endast av hyresgästerna. Text & foto: Marjo Luokkala

12 Sympatia ystävällinen päiväkeskus Sympati -det vänliga dagcentret Närvårdarna Marjut Koponen och Heini Nyberg arbetar på dagcentret för personer med psykisk ohälsa, som i början av året flyttade från Storgatan till Choraeusgatan och berikades med sitt nya namn, Sympati. Här fokuserar man på en meningsfull vardag genom olika aktiviteter- bowling och simning bland annat. Sommartid blir det en hel del utflykter: cykelturer till stränder och cafeer och även resor lite längre bort. Ifjol styrde man kosan till Umeå, till exempel. Till dagcentret behövs ingen remiss och besökarna består av både vuxna och unga vuxna. Responsen från besökare vittnar om att stället är ett andningshål och en möjlighet till social samvaro: att börja komma hit känns som att ha kommit hem, tyckte någon. Att komma till Sympati är helt frivilligt och Lähihoitajat Marjut Koponen ja Heini Nyberg työskentelevät psyykkisesti vajaakuntoisille tarkoitetussa päiväkeskuksessa, joka muutti vuoden alussa Isoltakadulta Choraeuksenkadulle ja sai uuden nimen, Sympatia. Sympatiassa keskitytään mielekkääseen arkeen eri harrastusten, muun muassa keilailun ja uinnin avulla. Kesäisin tehdään paljon retkiä: pyöräretkiä rannoille ja kahviloihin ja hieman pidempiäkin matkoja. Esimerkiksi viime vuonna suunnattiin Uumajaan. Päiväkeskukseen ei tarvita lähetettä, ja kävijöinä on sekä aikuisia että nuoria aikuisia. Kävijöiden antama palaute todistaa, että paikka on heille henkireikä ja tarjoaa mahdollisuuden sosiaaliseen yhdessäoloon. Täällä käydessä tuntuu kuin olisi tullut kotiin, joku totesi. Sympatiassa käyminen on vapaaehtoista, ja keskus on auki joka arkipäivä klo Keskiviikkoisin klo pidetään nuorisokahvilaa, jonka toiminnassa suunnitellaan lähdettävän entistä enemmän keskuksen ulkopuolelle, esim. musiikkikahvila After Eightin tapahtumiin. Henkilöstö käy kävijöiden kanssa henkilökohtaisia keskusteluja mahdollisimman usein, kun siihen on aikaa ja kun joku haluaa jutella yksityisesti. Sympatia on auki koko kesän ja on siten tärkeä resurssi, koska monet muut paikat, kuten mielenterveystoimisto ja useat päiväkeskukset, ovat kiinni osan kesästä. Heini ja Marjut kertovat innostuneina suunnitelmistaan: että varojen salliessa sisustetaan valoterapiahuone ja uusia retkikohteita on tähtäimessä jatkuvasti. He haluaisivat järjestää yhden iltapäivän viikossa vain miehille. Mahdollisuudet mittavampiin hankkeisiin riippuvat luonnollisestikin rahasta. Matkat maksetaan osittain Sympatian talousarviosta ja osittain kävijöiden omista taskuista. Heini toteaa viihtyvänsä työssään todella hyvin: -On mukavaa saada myönteistä palautetta ja tuntuu hyvältä, kun tunnen voineeni auttaa jotakuta, vaikka kyse olisi vain pienistä arkisista asioista. Marjut on samaa mieltä ja jatkaa: -Voi tämä työ olla joskus psyykkisesti raskastakin. Esimerkiksi jos jollakin asiakkaalla on erityisen vaikeaa ennen viikonloppua, saatan kyllä miettiä työasioita jonkin verran myös kotona. Ennen lähtöäni kurkistan takapihalle, jossa kivetty terassi vielä odottelee mukavia ulkokalusteita, joissa voi juoda kahvia ja vain olla. Sympatiassa on nimittäin tärkeänä periaatteena, että ellei halua tai jaksa tehdä mitään, on sekin täysin hyväksyttävää. Cajsa Björkman centret har öppet varje vardag Onsdagar mellan 15 och 20 håller man ungdomscafe, och i den verksamheten planerar man att i ännu högre grad bege sig utanför centret: tex på Musikcafe After Eights evenemang. Personalen håller individuella samtal med besökarna så ofta som möjligt, då tiden räcker till och någon önskar att få prata enskilt. Sympati håller öppet under hela sommaren; en viktig resurs eftersom många ställen - som mentalvårdsbyrån och flera dagcenter - håller stängt en del av sommaren. Heini och Marjut berättar ivrigt om sina planer: ett ljusterapirum kommer att inredas då budgeten tillåter, och nya utflyktsmål är hela tiden i sikte. En eftermiddag i veckan bara för män skulle de gärna införa. Marjut Koponen och/ja Heini Nyberg, foto: Pirjo Salonen Möjligheterna till mer vidlyftiga projekt avgörs givetvis av ekonomin: utflykterna betalas till en del från Sympatis budget och till en del ur besökarnas egna fickor. Heini konstaterar att hon trivs jättebra med sitt jobb: -Det är roligt att få positiv feedback och känns bra de gånger jag känner att jag kunnat hjälpa någon; också om det gäller små, vardagliga saker. Marjut instämmer och fortsätter: Visst kan det här arbetet också vara psykiskt tungt ibland. Om en klient till exempel har det extra jobbigt inför veckoslutet kan det nog hända att jag tänker på jobbet hemma i viss mån. Innan jag tackar för mig kikar jag ut på bakgården, där den stensatta terrassen bara väntar på att få bekväma utemöbler utplacerade, där man kan dricka kaffe och bara vara. För det är en viktig princip på Sympati, att om man inte vill eller orkar göra något så är också det okej. Cajsa Björkman