MATKALLA MAISEMAAN - LUONNOLLISESTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MATKALLA MAISEMAAN - LUONNOLLISESTI"

Transkriptio

1 MATKALLA MAISEMAAN - LUONNOLLISESTI (kuva: Roope Ruokonen) Suomen luonnonsuojeluliiton ja VR:n perinnemaisemien hoitohanke Keski-Suomessa vuonna 2010 Liisa Karhu Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri

2 1. Yleistä perinnemaisemista ja niiden tilasta Perinnemaisemilla tarkoitetaan maatalouden tai muiden varhaisten elinkeinojen muovaamia maisematyyppejä. Ne ovat syntyneet perinteisen maatalouden työmenetelmien tai varhaisen teollisuustoiminnan seurauksena ja ovat olennainen osa maisemallisesti vaihtelevaa, lajistollisesti monimuotoista maaseutumaisemaa. Perinnemaisemat voidaan jakaa perinnebiotooppeihin ja rakennettuihin perinnemaisemiin. Perinnebiotoopeilla tarkoitetaan perinteisen maatalouden menetelmien muovaamia ympäristöjä. Rakennetuilla perinneympäristöillä tarkoitetaan rakennelmia ja rakennuksia lähiympäristöineen sekä varhaisen teollisuuden ja liikenteen luomia maisemia. Toisaalta rakennettuun perinnemaisemaan liittyy usein oleellisesti myös lähimaastossa sijaitseva perinnebiotooppi. Osa perinnebiotoopeista on syntynyt luontaisesti ja ne eivät siksi ole riippuvaisia ihmisen tekemistä toimenpiteistä. Näitä ovat tulvaniityt, suoniityt, kalliokedot, ja rantaniityt. Suurin osa perinnemaisemista on syntynyt perinteisen maatalouden seurauksena, ja niiden säilyminen edellyttää niittoa tai laidunnusta. Tällaisia ovat kuivat ja tuoreet niityt, hakamaat, metsälaitumet, kedot ja lehdesniityt. Viimeisen sadan vuoden aikana tapahtunut perustavanlaatuinen maatalouden työmenetelmien muutos on romahduttanut perinnemaisemien määrän. Maatalous on koneellistunut voimakkaasti etenkin luvulta lähtien ja työvoimavaltaisemmista, vähemmän pinta-alayksikköä kohden tuottavista menetelmistä on luovuttu. Osa niityistä on muutettu pelloiksi tai metsitetty ja osa on kasvanut umpeen karjataloustoiminnan vähentymisen seurauksena luvun lopun tilanteeseen verrattuna perinnemaisemia on jäljellä alle yksi prosentti ja 1950-luvun tilanteeseen verrattuna alle kymmenesosa. Noin 90 % perinnemaisemien luontotyypeistä onkin luokiteltu erittäin uhanalaisiksi tai äärimmäisen uhanalaisiksi. Perinnemaisemat ovat lajistollisesti maamme monimuotoisimpia luontotyyppejä. Niityt ja kedot edustavat monimuotoisimpia perinnemaisemia, ja eteläsuomalaiselta kohteelta voi löytää parhaimmillaan huikeat 40 putkilokasvilajia vain yhden neliömetrin alueelta. Niinpä perinnemaisemien katoaminen pelloksi muuttamisen takia ja laadun heikkeneminen umpeenkasvun myötä onkin ollut suuri menetys luonnon monimuotoisuudelle. Ekosysteemitason hälyttävä tilanne heijastuu väistämättä myös lajitasolle. Suomen 1505 uhanalaisesta eliölajista 28 % elää ensisijaisesti perinnebiotoopeilla. Suomesta on löydetty 1990-luvulla tehdyssä inventoinnissa arvokkaita perinnemaisemia noin hehtaaria. Umpeenkasvaneiden, mutta kunnostettavissa olevien perinnemaisemien määrä on moninkertainen vielä tähän nähden ja hoidon resurssit huomioon ottaen kunnostettavissa olisi noin hehtaaria. Eniten arvokkaita perinnebiotooppeja löytyy Varsinais-Suomesta ja vähiten Kaakkois-Suomesta. Puustoiset perinnemaisemat ovat tyypillisiä Keski-Suomessa 1800-luvun laajan kaskitalouden vuoksi. Perinnemaisemien kokonaisalasta 80 % on puustoisia, pääosin metsälaitumia. Tuoreita niittyjä pintaalasta on noin kymmenen prosenttia. Ketoja maakunnan alueelta löytyy hyvin vähän. Keski-Suomesta on inventoitu 192 perinnemaisemakohdetta, joiden yhteispinta-ala on 742 hehtaaria. Niittyjä on inventoinnissa löydetty 62 hehtaaria ja ketoja 3 hehtaaria. Harvinaistuvia perinnemaisemien lajeja kasvaa myös tienvarsilla, radanvarsilla ja erilaisilla joutomailla. Osa tämän hankkeen kohteita ei edusta inventoinnissa löydettyjä perinnemaisemia, mutta niillä on silti lajistollista arvoa.

3 2. Perinnemaisemien hoidon periaatteet Perinteisessä maataloudessa karja laidunsi kesät niityillä. Lanta kerättiin leipäviljan lannoitteeksi ja syksyllä niitettiin jäljelle jäänyt kasvillisuus eläinten talvirehuksi. Näin alueelta poistui ravinteita ja suurempikokoisia kasveja, jolloin pienempi kokoisille ja kilpailijoina heikommille kasveille vapautui kasvutilaa. Keskeisin tekijä niittyjen ja ketojen muodostumisen ja säilymisen kannalta on siis ollut ravinteiden poisto eli maaperän köyhdyttäminen. Kun mikään yksittäinen laji ei päässyt valtaamaan liiaksi kasvutilaa kehittyi, alueille ajan myötä hyvin monipuolinen kasvillisuus ja sitä hyödyntävä hyönteislajisto. Perinnemaisemien tilan kehittymiseen vaikuttaa hoidon laatu ja sen jatkuvuus. Ilman hoitoa perinnemaisemalajisto taantuu ja niinpä joka vuosi tapahtuva laidunnus tai niitto on ensiarvoisen tärkeää perinnemaisemien säilymisen kannalta. Laidunnuksessa voidaan käyttää hevosia, nautoja tai lampaita. Laidunnuksen haasteena on sopivien eläinten valikointi, sillä eri lajit ja jopa rodut valikoivat vaihtelevin tavoin syömäänsä kasvillisuutta. Yleensäkin laiduntajia voi olla vaikea saada hoitokohteeseen, mikäli maanomistaja ei omista eläimiä. Niitto on varsin työvoimavaltainen työmenetelmä, mutta toisaalta sen järjestäminen etenkin syrjäisemmille paikoille ja maatalousalueiden ulkopuolella oleville maille on helpompaa. Niitto tulee toteuttaa kerran tai kaksi kesässä riippuen alueen luonteesta. Mikäli kohde on rehevä ja kasvillisuus korkeaa, alue niitetään kaksi kertaa kesässä. Tällöin ensimmäinen niittoajankohta sijoittuu kesäkuulle ja toinen heinäelokuulle. Jos alueella on arvokasta kasvillisuutta ja rehevyys ei ole ongelmana, voidaan sen niittää vain kerran heinä-elokuussa. Ravinteikkuuden vähentämiseksi on tärkeää haravoida syntyvä niittojäte kasaan ja kuljettaa se alueen ulkopuolelle. Pääasiallinen perinnebiotooppien hoidon rahoituslähde on ollut maatalouden erityisympäristötuki. Koska karjatalous ja pientilat ovat vähentyneet edelleen, on se kuitenkin osoittautunut riittämättömäksi tukimuodoksi. Lisäksi arvokkaat alueet sijaitsevat usein maatalousalueiden ulkopuolella. Niinpä monenlaisten toimijoiden mukanaolo on tärkeää, jotta perinnebiotooppien hoidon taso saadaan pidettyä edes nykyisellään. Matkalla maisemaan hanke on hyvä esimerkki kansalaisjärjestöjen ja työpanoksesta perinnebiotooppien hoidossa. 3. Matkalla maisemaan -hanke Keski-Suomessa VR:n rahoituksen turvin Suomen luonnonsuojeluliiton käynnistämä Matkalla maisemaan luonnollisesti hanke on alkanut vuonna Matti Aalto hoiti hanketta vuosina 2008 ja Ensimmäisenä hankevuotena Keski-Suomen hoitokohteet valikoitiin lähinnä Keuruun ja Haapamäen seudulta. Vuonna 2009 Keuruun ja Haapamäen ulkopuolisessa Keski-Suomessa kohteita valikoitiin ja talkoita järjestettiin yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. Tavoitteeksi asetettiin muutaman uuden kohteen saaminen hoidon piiriin, ja siinä onnistuttiin. Vuonna 2010 kohteiden määrää lisättiin edelleen ELY-keskukselta ja Keurusseudun luonnonystäviltä saadun konsultaation perusteella. Yhteensä kohteita oli 11, josta hankkeelle uusia kuusi. Näistä kolme Petäinen, Lampila ja Isoaho eivät ole olleet hoidon piirissä useaan vuoteen, muita kohteita ovat hoitaneet muut tahot. Haapamäellä ei järjestetty talkoita, vaan työ tehtiin hankkeen vetäjän ja kesätyöläisten voimin. Muualla Keski-Suomessa järjestettiin kaikille avoimia talkoita yhteistyössä ELY-keskuksen, luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistysten ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Talkoista tiedotettiin monipuolisesti. Luonnonsuojeluliiton moninaisten tiedotuskanavien lisäksi hyödynnettiin soveltuvia sähköpostilistoja ja lehtien ilmaisia tapahtumapalstoja. Myös luonnonvara- ja ympäristöalojen oppilaitosten opettajiin kannattaa olla yhteydessä, sillä ainakin Keski-Suomessa oli halua

4 kannustaa opiskelijoita niittotalkoisiin oppimaan käytäntöä. Talkoista laadittiin lehdistötiedote yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. Tiedottamiseen kannattaa kiinnittää huomiota ja panostaa siihen hieman työaikaa, sillä median avulla tavoitetaan uusia talkoolaisia ja saadaan näkyvyyttä tärkeälle asialle. Maakuntalehti Keskisuomalainen julkaisi lehdistötiedotteen talkoiden alla ja haastatteli samaan artikkeliin lyhyesti ELY-keskuksen biologia. Kolme lehteä teki jutun Korpilahden Kirkonmäen talkoista: Keskisuomalainen, Jämsän seutu ja Keski-Suomen viikko. Lisäksi hankkeen vetäjää haastateltiin radiossa noin viiden minuutin ajan talkoiden alla Matkalla maisemaan kohteet Keski-Suomessa 4.1. Keuruun ja Haapamäen kohteet Haapamäen kohteet sijaitsevat radan varsilla. Perinnemaisemat keskikesän kukkaloistossaan tuovat vaihtelua toisinaan yksitoikkoiseen maisemaan ja parhaimmillaan junamatkaaja saattaa nähdä jopa niittäjiä hoitotöissään. Haapamäen Asemanniityllä on mahdollisuus tutustua junan odotuksen lomassa tarkemmin perinnemaisemien kasveihin, sillä kohteessa on hankkeen kustantama, Matti Aallon ja Pertti Sulkavan tekemä opastaulu, jossa esitellään lajistoa ja paikan historiaa. Haapamäen kohteilla ei ollut tarpeen järjestää talkoita ja ne hoidettiin lähinnä kesätyöläisten ja hankkeen vetäjän voimin. Muista aiemmin mukana olleista Keuruun kohteista Haapamäen Asemanniitystä ja Pohjalan tilasta voi lukea vuosien perinnemaisemaprojektin raportista. Ne niitettiin tänä vuonna pääosin LAPE-projektin (Laatua perinnemaisemiin ja ympäristönhoitoon) puitteissa. Keurusseudun luonnonystävät niittivät arvokkaimmat alueet Asemanniitystä. Kaikki kohteiden kasvillisuudesta löytyy lisätietoja Keurusseudun luonnonystävien www-sivuilta, lukuun ottamatta Petäisen niittyä. Porinradan varsi 0,2 ha Porinradan varsi sijaitsee parikymmentä vuotta sitten käytöstä poistetun junaradan varrella. Nykyään rata on resiinamatkailukäytössä. Niitty on erittäin aktiivisesti käytetyn perhoslaskentareitin parhaita paikkoja. Vuonna 2008 alueella tehtiin mittava puuston raivaus, sillä se oli päässyt vesakoitumaan varsin voimakkaasti. Raivausta edeltänyt vaikeahko umpeenkasvu näkyy edelleen alueen rehevyytenä, ja usein myös puuston poisto voi edesauttaa heinäkasvillisuuden runsastumista. Alueella tulisikin harkita mahdollisuutta niittää se kaksi kertaa kesässä, jolloin saataisiin poistettua enemmän ravinteita ja taannutettua suurikokoista kasvillisuutta, kuten kastikoita. Sopiva ajankohta ensimmäiselle niitolle on kesäkuun puolivälin tienoilla, toinen niitto tulee tehdä heinä-elokuussa. Tällöin voi jättää joitakin alueita kukassa olevia alueita niittämättä. Myös vesakonpoistoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Hoidon jatkuvuus on tärkeää alueella, sillä umpeenkasvu on todennäköisesti nopeaa mikäli hoito loppuun. Maininnanarvoisin kasvi on uhanalaiseksi luokiteltu hirvenkello, jota oli 1 kukkiva yksilö tänä vuonna. Kasvi ei ole lisääntynyt hoidon alettua alueella, mutta sinnikkään hoidon tuloksena näin toivottavasti käy. Niitylle leimaa antavina kasveina kukkivat särmäkuisma ja syysmaitiainen. Hylkysen niitty 0,1 ha Hylkysen niitty sijaitsee radan varrella pari kilometriä Haapamäeltä Seinäjoen suuntaan. Alue hoidettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2008, jolloin alue oli huomattavan vesakoitunut. Niinpä siellä toteutettiinkin ensimmäisenä hankevuonna puuston ja vesakon poisto niiton lisäksi. Vesakoituminen ei näyttäisi olevan hoidossa erityisesti huomioitava tekijä tällä hetkellä. Alueelle leimallista on runsaana kukkiva päivänkakkara, joka on ilahduttavasti lisääntynyt vuosi vuodelta, sekä huopa- ja pelto-ohdakkeet. Niityllä tava-

5 taan myös uhanalaiseksi luokiteltua hirvenkelloa, jota oli vuonna kukkivaa ja 7 kukkimatonta yksilöä. Niitylle uutena lajina havaittiin tänä vuonna soikkokaksikko, joka on luokiteltu alueellisesti uhanalaiseksi osassa pohjoista Keski-Suomea. Muita huomionarvoisia lajeja ovat pukinparta ja vilukko, joita niityllä on vain joitakin yksilöitä. Hylkysen niityn tila on lähtenyt kehittymään suotuisaan suuntaan, ja niittäminen kerran kesässä on riittävä hoitotoimenpide. Hylkysen niitty ennen niittoa (kuva: Roope Ruokonen) Niemelänjärven ranta 0,1 ha Niemelänjärven ranta on yksi Keski-Suomen merkittävimmistä uhanalaiseksi luokitellun ahokirkiruohon kasvupaikoista. Vuosina 2008 ja 2009 paikalta laskettiin yli 40 kukkivaa yksilöä ja vuonna kukkivaa sekä 5 kukkimatonta yksilöä. Keski-Suomen ELY-keskuksen arkistojen mukaan maakunnassa on havaittu pitkällä aikavälillä noin sata ahokirkiruohon esiintymää, joista vain harvat ovat säilyneet lajille riittävän avoimina. Vaikka maakunnassa sijaitsevien esiintymien tarkkaa lukumäärää ei tiedetä, on jokainen kasvupaikka tärkeä lajin säilymiselle. Muita huomionarvoisia lajeja ovat harvinaistuneet isolaukku ja alueella runsaana esiintyvä nurmitatar. Ahokirkiruohon tilannetta kasvupaikalla on tarkkailtu vuosien ajan sekä poistettu yksittäisiä pajuja kasviyksilöiden ympäriltä. Ensimmäisenä hankevuonna toteutettiin laajamittaisempi vesakonraivaus. Jonkin verran alueella tulee edelleen kiinnittää huomiota puun taimien poistoon, muuten vuosittainen niitto on sopiva hoitotoimenpide. Matti Aalto on tehnyt hankkeen puitteissa niitylle ahokirkiruohosta kertovan kyltin, että ihmiset eivät tietämättömyyden takia kerää tai tallo kasvia. Kirkiruohoja Nimelänjärven rannassa (kuva: Matti Aalto)

6 Petäisen niitty 0,1 ha Petäisen niitty sijaitsee Haapamäen keskustan tuntumassa lähellä vanhaa yhteiskoulua. Alue on osa Petäisen tilaa. Kuivahkon niityn länsipuolta reunustaa rivistö vanhoja pihlajia, joiden takaa aukeaa näkymä pelloille, pohjoispäästä taas voi ihailla tilan päärakennusta. Pohjoispäässä tilustien varrella kasvaa varttuneita mäntyjä sekä pienempiä koivuja, joiden poistamista maanomistajat ovat harkinneet näkymien avaamiseksi. Ainakin osittainen mäntyjen poisto olisi hyvä asia alueen kasvillisuuden kannalta, sillä ne happamoittavat karikkeellaan maaperää. Alueella on todennäköisesti laidunhistoria, mutta laidunkäytössä se ei ole ollut vuosikymmeniin, ja sitä ei ole muutenkaan hoidettu. Huomionarvoisimpia lajeja alueella ovat silmälläpidettäväksi luokiteltu ketoneilikka, sekä harvinaistunut nurmikohokki. Muita alueelle leimallisia kasveja ovat paimenmatara, pietaryrtti ja puutarhatulokkaana niitylle levinnyt, päiväperhosten suosima isomaksaruoho. Vuosien hoita- mattomuus näkyy alueen rehevöitymisenä, ja etenkin hietakastikka on vallannut kasvutilaa muilta lajeilta. Alueen maaperä on varsin hiekkapitoinen ja sen ansiosta niitty on säästynyt vaikeammalta umpeenkasvulta. Maanomistajan kertoman mukaan aikoinaan paikalla on ollut upea kukkameri perhosineen. Myös tilustien varrella kasvaa samaa huomionarvoista kasvillisuutta kuin niityllä. Petäisen niityllä maksaruoho kukkii varsin runsaana. Hietastikka osoittautui vaikeasti viikatteella taltutettavaksi (kuva: Olli Autio) 4.2. Kohteet muualla Keski-Suomessa Muualla Keski-Suomessa oli seitsemän hankekohdetta. Kaikki talkoot toteutettiin yhteistyössä ELYkeskuksen kanssa. Talkoissa oli myös paikallisia yhteistyökumppaneita. Korpilahden Vaarunniityn ja Kirkonmäen sekä Karhukorven talkoiden organisoinnista päävastuun kantoi ELY-keskus. Muut talkoot järjestettiin piirin ja ELY-keskuksen yhteistyönä. Lampilan tila, Petäjävesi, tilustien varsi 200 m Lampilan tilan mailla sijaitsee noin hehtaarin kokoinen erityisympäristötuen piirissä oleva mullikoiden laiduntama hakamaa. Myös muualla tilan alueella tavataan arvokasta perinnemaisemakasvillisuutta. Hankkeeseen uudeksi kohteeksi otettiin hakamaata ja peltoalueita erottava tilustien varsi, jossa kasvaa uhanalaiseksi luokiteltuja ahokirkiruohoa, ketonoidanlukkoa ja ketokatkeroa. Kohde niitettiin alkukesällä, ennen ketokatkeron kukintaa. Ahokirkiruohot ja ketonoidanlukot merkittiin kuitunauhoilla. Niiton lisäksi tilustien varrelta ja ojasta raivattiin vesakkoa. Ahokirkiruohoja tien varrelta ja pellon reunalta laskettiin lähes kymmenen ja ketonoidanlukkoja useita kymmeniä. Aikaisesta niittoajankohdasta johtuen ketokatkero ei ollut lainkaan havaittavissa. Kasvin

7 kukintaa ei aikainen niittoajankohta kuitenkaan haittaa. Muita alueelle leimallisia kasveja ovat särmäkuisma ja metsäkurjenpolvi. Alue niitettiin yhdessä ELY-keskuksen väen ja Petäjäveden luonnon kanssa. Isoaho, Laukaa 1,4 a Laukaan Isoaho on sähkölinjan alapuolinen alue eikä se siis ole varsinaisesti perinnemaisema nykytilassaan. Kuitenkin sen historiaan liittyy karjatalous, sillä kasvilajisto on peräisin joko läheiseltä tilalta tai alue on entistä laidunta. Kasvit ovat sinnitelleet alueella sähkölinjojen alapuolisten vesakonraivausten ansiosta, joka ei kuitenkaan riitä pitkällä aikavälillä säilyttämään elinympäristöä kasveille riittävän avoimena. Kohteessa kasvaa uhanalaista ahosilmäruohoa sekä runsaasti hirvenkelloa. Uutena lajina kohteesta löytyi musta-apilaa, joka on luokiteltu valtakunnallisesti silmälläpidettäväksi ja alueellisesti uhanalaiseksi. Mainitsemien arvoinen on myös puutarha-alkuperää oleva, alueella runsaana kukkiva lehtosinilatva sekä harvinaistunut, mutta ei uhanalainen, isolaukku. Talkoot järjestettiin yhteistyössä Keski-Suomen ELY-keskuksen ja Laukaan luonnon kanssa. Alueelta piti poistaa vesakonraivausten jäljiltä lahoamaan jäänyttä puustoa sekä myös elävää vesakkoa ja taimia. Viikatteella ei tänä vuonna ollut käyttöä, mutta tulevina vuosina aluetta täytyy niittää. Etenkin ympäröivän maitohorsmakasvuston leviäminen alueelle voi olla huomioitava asia seuraavien vuosien hoitotöissä Kasvien, varsinkin hirvenkellon kannalta tärkeimmät alueet saatiin raivattua ja työn lopputulos oli oikein hyvä. Vaarunniitty, Korpilahti 0,5 ha Vaarunniitty on Putkilahden valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella sijaitseva viehättävä metsäniitty, jolla vallitsevat metsäkurjenpolvi, metsäkorte ja poimulehdet. Tuoreeksi suurruohoniityksi luokitellulla alueella on tavattu myös uhanalaista ukontulikukkaa sekä runsaasti erilaisia sieniä ja perhosia. Laidunnuksen loppumisesta on verrattain lyhyt aika. Vaarunniitty rajoittuu Oittilan puronvarsi- ja jalavalehtoon sekä varttuneisiin metsiin, joissa laidunvaikutus näkyy vielä selvästi. Ympäröivistä lehdoista löytyy myös kaksi Suomen pohjoisinta pähkinäpensasta. Talkoolaisia ahkeroimassa Vaarunniityllä hellesäässä. (kuva: Henna Kukkanen) Talkoissa saatiin niitettyä koko alue. Myös alueen keskiosassa kasvavia varttuneita ja nuorempia koivuja kaadettiin. ELY organisoi talkoot, joissa oli osallistujia useilta tahoilta: Korpilahden kotiseutuyhdistyk-

8 sen, ELY:n, Metsähallituksen ja luonnonsuojelupiirin lisäksi talkoisiin osallistui huomattava määrä myös mökkiläisiä ja kyläläisiä. Kirkonmäki, Korpilahti Niitty liittyy kiinteästi kirkonmäen valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön. Pääosin avoin niitty sijoittuu mäen länsirinteelle. Niityn kasvillisuus on melko monipuolista ja tavallisempien kasvien, kuten nurmiröllin, siankärsämön ja leinikkien ohella alueella kasvaa myös huomionarvoisena pölkkyruohoa, ukonpalkoa ja lehtovirmajuurta sekä uhanalaista ketokaunokkia. Alueen aiemmasta käytöstä ei ole tarkkaa tietoa. Ainakin mäkimaisema on ollut avoimempi viime vuosisadan alkupuolella, sillä nyt osassa rinnettä kasvaa järeää männikköä. Niittyä on hoidettu useita vuosia entisen Keski-Suomen ympäristökeskuksen toimesta. ELY-keskus käy neuvotteluja lammaslaidunnuksen aloittamisesta Kirkonmäellä. ELYn organisoimissa talkoissa niitettiin avoin alue. Talkoot saivat myös mediahuomiota, ja Keskisuomalainen, Jämsän seutu sekä Keski-Suomen viikkolehti julkaisivat jutun tapahtumasta. Liehun tila, Kuhmoinen 0,7 ha Liehun niitty on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi perinnemaisemaksi, joita on Keski-Suomessa yhteensä noin kolmekymmentä. Alueen laidunnuksella on pitkä historia, sillä sen ydinalueita on laidunnettu ainakin sata vuotta, vuoteen 1991 saakka. Alue on ollut hoitamatta vuoteen 2007 saakka. Osa alueesta on kynnetty aikoinaan pelloksi, jonka johdosta siellä kasvillisuus on vähempiarvoista. Niityn ydinosa on säilynyt kyntämiseltä pintakivisyytensä ansiosta. Hoitokohteena olikin tämä kasvillisuudeltaan arvokkaampi alue. Alueen maisemassa vuorottelevat katajat ja yksittäiset järeämmät puut avoimen niittyalueen kanssa. Niityltä löytyy useita huomionarvoisia lajeja, kuten silmälläpidettäväksi luokiteltu ketoneilikka sekä alueellisesti uhanalaiset ketokaunokki ja kesämaitiainen. Muita niityllä havaittuja harvinaisia, mutta ei uhanalaisia lajeja ovat häränsilmä, mäkilehtoluste, nurmikohokki, syylälinnunherne, sinivuokko, aholeinikki, peurankello, nurmitatar, isolaukku, ruusuruoho, nurmikaunokki, jäkki ja kissankäpälä. Liehun huomionarvoisten lajien määrä on siis melko suuri, sillä yleensä Keski-Suomen perinnebiotooppikohteista löytyy 1-3 huomionarvoista lajia. Kohde oli hankeessa mukana kolmannen kerran. Sitä hoidettiin yhteistyössä Keski-Suomen ELYkeskuksen ja Kuhmoisen 4H- yhdistyksen kanssa. 4H- yhdistykselle maksettiin talkookorvaus. Arvoikkaimmat osat saatiin niitettyä ja myös vesakkoa poistettiin jonkin verran. 4H- yhdistys kannattaa ottaa mukaan jatkossakin talkoisiin mukaan. Liehun niitty olisi myös hyvä erityisympäristötukikohde. Tulevina vuosina olisi hyvä tehdä hoitosuunnitelman mukainen puuston poisto, sillä varsinkin keskiosassa kasvaa jonkin verran karikkeellaan maaperää happamoittavaa kuusta. Lisäksi niityllä on kuivuneita risuja ja taimia muutamassa kasassa. Nämä voitaisiin polttaa yhdessä puuston ja taimikon poistosta syntyvän jätteen kanssa. Varttuneemmat rungot maanomistaja hyödyntänee polttopuuna. Hetteen tila, Muurame 0,2 ha Hetteen perinnemaisema koostuu niitystä, hakamaasta ja metsälaitumesta, joiden yhteispinta-ala on 2 hehtaaria. Maisemaa elävöittää kaksi vanhaa rakennusta, aitta ja savusauna. Tilalla on myös Hetteen maatalousmuseo. Sinne on tilan edesmennyt omistaja kerännyt erilaisia vanhoja esineitä, joista iäkkäimmät sijoittuvat 1800-luun alkuun. Alueen laiduntaminen loppui ja 1990-luvun taitteessa, kun

9 tilalla luovuttiin lypsykarjatoiminnasta. Käyttämättöminä vuosina alue pääsi rehevöitymään ja umpeenkasvamaan. Keski-Suomen ympäristökeskuksen toimesta alue saatiin hoidon piiriin jälleen vuonna Alueelta on poistettua asteittain puustoa niittämisen lisäksi. Tänä vuonna puustoa ei poistettu. Avoin alue käsittää rehevöitynyttä niittyä sekä lajistoltaan edustavaa tuore- ja pienruohoniittyä. Arvokkain kasvillisuus sijaitsee hoitamallamme 0,2 hehtaarin kokoisella alueella. Niityn kasvilajisto on varsin monipuolinen. Huomionarvoisista lajeista alueella esiintyy jäkki, pukinparta, ketoneilikka, ketonoidanlukko ja ketotuulenlento, jota ei ole kuitenkaan havaittu 2000-luvulla. Muita kasveja ovat suolaheinät, särmäkuisma, isoaho-orvokki, huopakeltano, ahomansikka, rätvänä, siankärsämö, kalvassara ja paimenmatara. Niitimme alueen yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. Myös Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys osallistui talkoisiin ja oli avuksi niiden järjestelyissä. Karhukorpi, Rutalahti (Joutsa) Puolen kilometrin päässä Viisari-Rutalahden maakuntamaisemasta sijaitseva Karhukorven niitty pistää ohikulkijan silmään poikkeuksellisen värikkäällä kukkaloistollaan. Vaikka alue on ollut kauan käyttämättä, se ei ole kasvanut umpeen, sillä maaperä on hyvin hiekkapitoista. Niityn historiasta ei löydy laidunnusta, mutta se on ollut pitkään heinämaana. Reunojen kasvillisuus on päässyt korkeaksi, ja myös mäntyjä on useita. Kasvillisuus koostuu epätyypillisestä tuoreesta ja kuivasta niitystä, jolla vuorottelevat siellä täällä kanervamättäät. Niityllä kasvaa useita huomionarvoisia lajeja, kuten ruusuruoho, nurmikohokki, ketoneilikka ja nurmitatar. Löydettiinpä talkoissa ketonoidanlukkokin alueelle uutena lajina. Kukilla viihtyy monipuolinen perhoslajisto, joukossa harvinainen kirjoverkkoperhonen. 5. Lopuksi Hanke onnistui varsin hyvin Keski-Suomessa: kohteita oli yhteensä 11, josta viisi oli uusia Matkalla maisemaan -hankkeessa. Näistä kolme Lampila, Petäinen ja Isoaho eivät ole olleet käytännössä lainkaan hoidon piirissä viime vuosina. Perinnemaisemien heikko tilanne sekä Suomen luonnonsuojeluliitto ja VR saivat huomiota niin alueellisessa kuin paikallisessakin mediassa. Yhteistyö Keski-Suomen ELYkeskuksen ja muiden tahojen kanssa sujui hienosti. Myös vapaaehtoisia talkoolaisia saatiin mukaan hoitotyöhön. Keski-Suomessa on varsin vähän niittyjä ja ketoja, joten tämä VR:n rahoittama hanke oli suureksi hyödyksi perinnemaisemien lajeille. Suuremman hankesumman turvin olisi mahdollista panostaa tietyillä kohteilla, etenkin Porinradan niityllä parempaan hoitoon, sekä joillakin kohteilla, kuten Petäisen niityllä kasvillisuuden inventointiin. Kohteiden vuosittainen niitto on hyvin tärkeää, sillä etenkin rehevämmillä kohteilla heinät ja muut suuremmat kasvit alkavat runsastua perinnemaisemalajien kustannuksella varsin nopeasti hoidon loppumisen jälkeen. Varsinkin uhanalaisten lajien kannalta hoito on ensiarvoisen tärkeää, sillä yhdenkin esiintymän katoaminen umpeenkasvun myötä on suuri menetys. Tiedossa on tässä vaiheessa, että rahoitus ei jatku nykyisessä laajuudessa. Perinnemaisemien hoidon järjestämistä mietitään vuoden 2011 alussa, kun tiedetään mahdollisista muista rahoituslähteistä sekä muiden tahojen perinnemaisemien hoitohankkeista.

10 6. Kiitokset Hankkeessa tehtiin yhteistyötä useiden tahojen kanssa. Organisaatioista merkittävin oli Keski-Suomen ELY-keskus, jonka kanssa järjestimme yhteensä seitsemät talkoot. Erityisesti haluan kiittää projektipäällikkö Kaisa Raatikaista ja biologi Johanna Hallmania, joiden kanssa järjestelimme talkoita. Kiitos myös Jämsän ammattiopiston luonnonvaralinjan opiskelijoille, jotka olivat useissa talkoissa suurena apuna. Kuhmoisen 4H-yhdistys oli arvokas yhteistyökumppani Liehun niityllä. Matti Aalto opasti minua useaan kertaan hankkeen aikana niin niittokohteiden hoidossa kuin hankkeen hallintoon liittyvissä asioissa. Hänelle kiitos neuvojen lisäksi hyvin hoidetusta hankkeesta kahtena edellisenä vuonna. Pertti Sulkava lainasi niittovälineitä, opasti niittokohteiden valinnassa sekä oli itsekin niittotyössä joillakin kohteilla. Myös Ari Aalto antoi neuvoja ja tietoja niittyihin liittyen. Piirin toiminnanjohtaja hoiti paperiasioita. Kiitos Jyväskylä seudun luonnonsuojeluyhdistyksen, Laukaan luonnon ja Petäjäveden luonnonsuojeluyhdistyksen aktiiveille, jotka olivat mukana toiminta-alueillaan järjestetyissä niittotalkoissa. Mukana olivat ainakin Silja Parri, Ari Jäntti, Anna Bagge sekä Matti Pakkanen tyttärineen. Kiitokset myös ahkerille kesätyöntekijöille Henna Kukkaselle ja Roope Ruokoselle. VR mahdollisti antamallaan rahoituksella tämän hankkeen. 7. Kirjallisuus Hetteen perinnebiotoopin hoitosuunnitelma. Maija Mussaari. Keski-Suomen ympäristökeskus Keski-Suomen perinnemaisemat. Reija Kivelä. Alueelliset ympäristöjulkaisut 175. Keski-Suomen ympäristökeskus Liehun niityn hoitosuunnitelma. Maija Mussaari. Keski-Suomen ympäristökeskus Matkalla maisemaan luonnollisesti. Suomen luonnonsuojeluliiton ja VR:n perinnemaisemaprojekti Keski-Suomessa Matti Aalto. Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri Suomen perinnebiotoopit. Perinnemaisemaprojektin valtakunnallinen loppuraportti. Maarit Vainio, Hannele Kekäläinen, Aulikki Alanen ja Juha Pykälä. Suomen ympäristö 527, Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Osa 2.7. Perinnebiotoopit.Anna Schulman, Aulikki Alanen, Carl- Adam Hæggström, Ari-Pekka Huhta, Juha Jantunen, Hannele Kekäläinen, Leena Lehtomaa, Juha Pykälä, Maarit Vainio. Suomen ympäristö 8/2008. Ympäristöhallinnon internetsivu: Keski- Suomen uhanalaiset ja silmälläpidettävät putkilokasvit. Luettu Ympäristöhallinnon internetsivu: Leivonmäen kulttuuriympäristö. Perinnemaisemat. Luettu Ympäristöhallinnon internetsivu: Luettu

11 Liite 1. Niittoajankohdat ja osallistujamäärät. Talkoissa oli osallistujia yhteensä 85, joista eri henkilöitä 56. Vapaaehtoisia talkoolaisia oli 36, joista eri henkilöitä oli 29. Kohde Niittoajankohdat Osallistujat(hanke/ELY/ /vapaaehtoiset/muut yhteistyökumppanit/lape-miehet ) Lampila (2/2/4) Porinradan varsi (ei talkoita) Hylkysen niitty (ei talkoita) Niemelänjärvi (ei talkoita) Isoaho (2/1/3) Liehu (2/4/2/6) Hettee (1/1/4) Vaarunniitty (2/4/16/1/2) Kirkonmäki (2/6/4/-/2) Karhukorpi (1/4/1/-/3) Petäisen niitty (2/-/2/-/-)

MATKALLA MAISEMAAN - LUONNOLLISESTI

MATKALLA MAISEMAAN - LUONNOLLISESTI MATKALLA MAISEMAAN - LUONNOLLISESTI Suomen Luonnonsuojeluliiton ja VR:n perinnemaisemaprojekti Keski-Suomessa 2008 2009 Matti Aalto Luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri 1. Johdanto Suomen luonnonsuojeluliitto

Lisätiedot

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT 30.11.2011 Esityksen sisältö Rantaniityistä yleensä Tulvaniityt Hoidon hyödyt Erilaisia hoitotapoja

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden

Lisätiedot

Perinnemaisemien hoito

Perinnemaisemien hoito Perinnemaisemien hoito Kylämaisemat kuntoon 23.10.2009 1 Esityksen teemat 1. Perinnemaisema ja perinnebiotoopit 2. Laidunnus luonnon ja maiseman hoitokeinona 3. Härkää sarvista (HÄÄVI) - hanke 4. Erilaiset

Lisätiedot

Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito

Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito Kuvat: Maija Mussaari Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito Maastoseminaari 10.8.2010 Leivonmäki Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELY, Kaisa Raatikainen, luonto ja kulttuuriympäristöt

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Kellosalmi, Seitniemi, Virmaila

Kellosalmi, Seitniemi, Virmaila Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuskohteiden kartoitus Kellosalmi, Seitniemi, Virmaila 13.3.2013 Maire Heija 1 Esityksen sisältö Miksi kartoitettiin Miten ja missä kartoitettiin Kartoituksen kohteet

Lisätiedot

LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011

LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011 LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011 2 LUMO-kohteet ja perinnebiotoopit Mustialassa: kuvateos ja hoitopäiväkirja Luonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen

Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen YMPÄRISTÖHANKKEISTA YHTEISTYÖN MAHDOLLISUUKSIA MAASEUDULLE KOKKOLA 31.10.2012 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus,

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Raportti Ahomansikan vuoden 2010 hoitotöistä Kanta-Hämeen alueella Hattulassa, Hämeenlinnassa ja Janakkalassa.

Raportti Ahomansikan vuoden 2010 hoitotöistä Kanta-Hämeen alueella Hattulassa, Hämeenlinnassa ja Janakkalassa. Ahomansikka perinnemaisemien hoitoprojekti Luonto-Liiton Hämeen piiri ry. Raportti Ahomansikan vuoden 2010 hoitotöistä Kanta-Hämeen alueella Hattulassa, Hämeenlinnassa ja Janakkalassa. Kauden aikana Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Esko Vuorinen, Silvestris luontoselvitys oy "Puustoisten perinneympäristöjen monimuotoisuuden ja monikäytön turvaaminen" maastoseminaari 31.8.-1.9.2010

Lisätiedot

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Maisemasuunnittelija Sanna Seppälä ProAgria Länsi-Suomi /Länsi-Suomen

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

PERINNEBIOTOOPIT JA KOSTEIKOT

PERINNEBIOTOOPIT JA KOSTEIKOT PERINNEBIOTOOPIT JA KOSTEIKOT Ohjeita yhdistyksille perinnebiotooppien ja kosteikkojen perustamis- ja ennallistamisinvestointeihin sekä ylläpitorahoituksen hakemiseen. 23.4.2009 2 MITÄ OVAT PERINNEBIOTOOPIT?...

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO

HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO 1 HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO TÄMÄ MALLIPOHJA ON TEHTY AVUKSI HOITOSUUNNITELMAN TEKEMISEEN. MALLIPOHJAAN ON TUOTU ESIIN NIITÄ ASIOITA, MITÄ HOITOSUUNNITELMAN ON

Lisätiedot

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

Härkää sarvista hanke Perinnebiotooppien hoito

Härkää sarvista hanke Perinnebiotooppien hoito Maaseuturahasto Härkää sarvista hanke Perinnebiotooppien hoito Yhdistys luonnon- ja maisemanhoidon tukien hakijana Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle teemapäivä 5.5.2011 Saarijärvi Kaisa Raatikainen,

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PERINNEMAISEMAT. Etelä-Karjala

KAAKKOIS-SUOMEN PERINNEMAISEMAT. Etelä-Karjala KAAKKOIS-SUOMEN PERINNEMAISEMAT Etelä-Karjala SISÄLLYSLUETTELO 1. YHTEENVETO... 1 2. JOHDANTO... 2 3. PERINNEBIOTOOPPIEN KARTOITUS... 2 4. MAATALOUDEN KEHITYS... 4 5. PERINNEBIOTOOPPIEN TILA... 4 6. PERINNEBIOTOOPPIEN

Lisätiedot

Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys ry. Kerkontie 4, 25250 Märynummi xxx 73142040 Salo (Halikko) Eija Hagelberg, myös yhteyshenkilö

Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys ry. Kerkontie 4, 25250 Märynummi xxx 73142040 Salo (Halikko) Eija Hagelberg, myös yhteyshenkilö Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys ry. Kerkontie 4 25250 Märynummi xxx 73142040 Salo (Halikko) Eija Hagelberg myös yhteyshenkilö *(% )$## 13501 Nummen kylämäki 1 13 U1 Perkko rantaniitty 03 16 13501

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Esityksen rakenne Miten maatalousluontomme on köyhtynyt? Mitkä syyt ovat luonnon köyhtymisen

Lisätiedot

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA Ypäjä 30.5.2013 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevostallit lisääntyvät Hevostalleja 16 000 kpl Hevosia 76 000, lisääntyy 1 500 hevosta

Lisätiedot

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 HUOM! Tiedot varmistuvat kevään 2010 kuluessa, tilanne 5.1.2010 mukaan Hakuaika huhtikuun loppuun mennessä, hakemukset liitteineen

Lisätiedot

Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen, perinnebiotooppien hoito

Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen, perinnebiotooppien hoito Maaseuturahasto Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen, perinnebiotooppien hoito EU-tukikoulutustilaisuus 7.4.2011 Jyväskylä projektipäällikkö Kaisa Raatikainen Keski-Suomen ELY-keskus, Härkää

Lisätiedot

1.6.2016. Yleiskuvaus

1.6.2016. Yleiskuvaus Toimenpidesuunnitelma paahde-elinympäristöjen kunnostamiseksi Utajärven Rokuan Natura 2000 alueella (FI1102608) tiloilla Rikkola 10:52 ja Alaperä 13:17 Yleiskuvaus Rokuanvaara on osa harjumuodostumaa,

Lisätiedot

Tunnista luonnon monimuotoisuuskohteet

Tunnista luonnon monimuotoisuuskohteet Tunnista luonnon monimuotoisuuskohteet Talous Maiseman ylös ja - luonnonhoito ravinteet alas, osana LUMO 17.1.2011 maataloutta Jutta 9.3.2012, Ahro Ahlman Maamme kokonaisalasta Avointa viljelymaisemaa

Lisätiedot

PERINNEBIOTOOPIT, KOSTEIKOT, LUONNON JA MAISEMAN MONIMUOTOISUUS

PERINNEBIOTOOPIT, KOSTEIKOT, LUONNON JA MAISEMAN MONIMUOTOISUUS PERINNEBIOTOOPIT, KOSTEIKOT, LUONNON JA MAISEMAN MONIMUOTOISUUS Ohjeita yhdistyksille ei-tuotannollisten investointien ja hoitosopimusten hakemiseen 1.3.2010 Suupohjan Kehittämisyhdistys ry 2 MITÄ OVAT

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PERINNEMAISEMAT. Kymenlaakso

KAAKKOIS-SUOMEN PERINNEMAISEMAT. Kymenlaakso KAAKKOIS-SUOMEN PERINNEMAISEMAT Kymenlaakso SISÄLLYSLUETTELO 1. YHTEENVETO... 1 2. JOHDANTO... 2 3. PERINNEBIOTOOPPIEN KARTOITUS... 2 4. MAATALOUDEN KEHITYS... 4 5. PERINNEBIOTOOPPIEN TILA... 4 6. PERINNEBIOTOOPPIEN

Lisätiedot

Suomen perinnebiotooppien tila -painopisteenä puustoiset perinnebiotoopit

Suomen perinnebiotooppien tila -painopisteenä puustoiset perinnebiotoopit Suomen perinnebiotooppien tila -painopisteenä puustoiset perinnebiotoopit Maija Mussaari Keski-Suomen ympäristökeskus Perinnebiotoopit ovat perinteisen maankäytön synnyttämiä luontotyyppejä, joita ovat

Lisätiedot

Maatalousympäristön (harvinaistuneet) kasvi- ja eläinlajit

Maatalousympäristön (harvinaistuneet) kasvi- ja eläinlajit Maatalousympäristön (harvinaistuneet) kasvi- ja eläinlajit Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö TEHO Plus ympäristöneuvojakoulutuksen monimuotoisuuspäivä, TAMPERE 3.6.2013 Osa 3/3 klo 10:15-10:50

Lisätiedot

KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä

KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä Helena Pakkanen Kymenlaakson Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus/proagria Kymenlaakso ry Mitä kylämaisema on Jokaisella kylämaisemalla

Lisätiedot

Ympäristösopimukset:

Ympäristösopimukset: Ympäristösopimukset: Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset paivi.jokinen@proagria.fi puh. 040 301 2409 Maatalousluonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

Perinnebiotooppien inventointien periaatteet

Perinnebiotooppien inventointien periaatteet Perinnebiotooppien inventointien periaatteet Ritva Kemppainen Varsinais-Suomen ELY-keskus Lisää viraston nimi, tekijän nimi, osasto 15.1.2016 Perinnemaisemien inventointiohje laadittu kesän-syksyn 2015

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

Puustoiset perinneympäristöt Luonnon lumoa menneiltä ajoilta

Puustoiset perinneympäristöt Luonnon lumoa menneiltä ajoilta Puustoiset perinneympäristöt Luonnon lumoa menneiltä ajoilta Perinneympäristöjen tunnistaminen Metsä on tarjonnut hyötyä ja turvaa asutuksen alusta. Metsästä suomalainen hankki riistaa ruuaksi, rakennushirret,

Lisätiedot

Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille

Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille HYMY hanke, Aisapari ry Ympäristötuen erityistuet Hoitosopimukset 5 10 vuotta EI-tuotannolliset investoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013

Lisätiedot

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä

Lisätiedot

Matkalla maisemaan luonnollisesti

Matkalla maisemaan luonnollisesti Matkalla maisemaan luonnollisesti Perinnemaisemahankkeen loppuraportti Vuorelan pihapiiri talvisessa asussaan Kuva: Philippe Tapissier Suomen luonnonsuojeluliitto ja VR Group Toimitus: Tanja Siippainen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan

Lisätiedot

Sammalet ja jäkälät perinnemaisemassa

Sammalet ja jäkälät perinnemaisemassa Jäkäliä on Suomessa 1594 ja sammalia 892 lajia Jäkälistä uhanalaisia on noin 15 % (271) ja sammalista 20% (183) Molemmissa ryhmissä kivialustalla, maalla, puiden rungolla ja lahopuulla kasvavia lajeja

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja

Suomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä uhanalaisen putkilokasvilajiston selvitys 2011 Purolitukkaa kasvaa Kylmäpuron ylityskohdassa Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet 1. Laidunkasvikoe Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012 Tausta: Ennen kokeen perustamista otetaan viljavuustutkimusnäyte koealalta, joka edustaa koko koealaa.

Lisätiedot

MATKALLA MAISEMAAN. Perinnemaisemissa Pohjois-Pohjanmaalla v. 2008. Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry

MATKALLA MAISEMAAN. Perinnemaisemissa Pohjois-Pohjanmaalla v. 2008. Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry MATKALLA MAISEMAAN Perinnemaisemissa Pohjois-Pohjanmaalla v. 2008 Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry Sisältö 1 Johdanto...3 3 Perinnebiotooppien hoito...4 4 Selvityksen toteutus...5 5 Maastokäyntien

Lisätiedot

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Kalle Hellström ProAgria Oulu/Maa ja kotitalousnaiset VYYHTI:n loppuseminaari, POHTO 25.11.2014 Kuva: Kalle Hellström Perinnebiotoopit

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

5. Ihastuttavat kevätkukkijat

5. Ihastuttavat kevätkukkijat 5. Ihastuttavat kevätkukkijat Huumaavan kaunis kukinta on parhaimmillaan toukokuun puolivälistä kesäkuun alkuun, lämpiminä keväinä kukinta on huipussaan paljon aikaisemmin. Runsaina kukkivat keltavuokko

Lisätiedot

Ahtialan Paakkolanmäen

Ahtialan Paakkolanmäen Ahtialan Paakkolanmäen MUINAISMUISTOALUE JA LAMMASLAIDUN KASVISTO, ESIHISTORIA, KAIVAUKSET, HOITOTYÖT Lahden seudun ympäristöpalvelut 2015 1 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Paakkolanmäen asutushistoriaa...

Lisätiedot

Suomen kasvien uhanalaisuus - mikä uhkaa metsänemää, vuorimunkkia ja horkkakatkeroa?

Suomen kasvien uhanalaisuus - mikä uhkaa metsänemää, vuorimunkkia ja horkkakatkeroa? Suomen uhanalaiset Kaisaniemen Kasvitieteellinen puutarha Suomen kasvien uhanalaisuus - mikä uhkaa metsänemää, vuorimunkkia ja horkkakatkeroa? ja Mika Kalliovirta, Suomen ympäristökeskus SYKE Raino Lampinen,

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Retinranta Nallikarissa

Retinranta Nallikarissa KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Retinranta Nallikarissa Sijainti: Retinrannan luontopiste on Nallikarista Toppilansaareen merenrannan tuntumassa johtavan pyörätien varressa. Sinne löytää helpoiten Nallikarinranta-nimisen

Lisätiedot

AVOIMET PERINNEBIOTOOPIT

AVOIMET PERINNEBIOTOOPIT Perinnebiotooppien hoidon ohjevihkoset sarja: PERINNEBIOTOOPPIEN HOIDON OHJEVIHKONEN 1 AVOIMET PERINNEBIOTOOPIT Perinnebiotooppien hoidon ohjevihkoset sarja 2003 Toimitus Elina Jääskeläinen Piirrokset

Lisätiedot

Liite 4. Luonnonsuojelu

Liite 4. Luonnonsuojelu Liite 4. Luonnonsuojelu Luonnonsuojelualueet (SL) Kohteen nimi Kohdeluokka Arvo Inventointi 1 Koukkurahka Puuttomat suot Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, alue kuuluu Natura Kangasalan kunta 2000

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Pulmankijärven rinnelehdon hoitosuunnitelma

Pulmankijärven rinnelehdon hoitosuunnitelma Pulmankijärven rinnelehdon hoitosuunnitelma 3/2010 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja Pulmankijärven rinnelehdon hoitosuunnitelma Mikko Paajanen 3/2010 Lapin elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti

Lisätiedot

Nauvon hiekkarantojen uhanalaisten hyönteislajien elinympäristöjen hoito

Nauvon hiekkarantojen uhanalaisten hyönteislajien elinympäristöjen hoito Nauvon hiekkarantojen uhanalaisten hyönteislajien elinympäristöjen hoito Äärimmäisen uhanalainen hietikkokoisa merinätkelmän lehdellä Sandössä. Alueen hiekkarannat hyönteisten elinympäristöinä Saaristomerellä,

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

Voimajohtoaukeiden merkitys niittyjen kasveille ja perhosille

Voimajohtoaukeiden merkitys niittyjen kasveille ja perhosille Voimajohtoaukeiden merkitys niittyjen kasveille ja perhosille Lyhennelmä Suomen ympäristö sarjassa julkaistavasta tutkimusraportista Mikko Kuussaari, Terhi Ryttäri, Risto Heikkinen, Paula Manninen, Milja

Lisätiedot

VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS

VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.1.2010 16.1T-1-1 VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

Rantojen kasvillisuus

Rantojen kasvillisuus Rantojen kasvillisuus KALVOSARJA 3 Rantaniittyjen kasvillisuus Murtoveden alavat merenrantaniityt kuuluvat alkuperäisiin rannikon kasvillisuusmuotoihin. Merenrantaniittyjen muodostumiseen ja laajuuteen

Lisätiedot

Perinnebiotooppien hoidon vaikutukset eroavat kasvien ja hyönteisten välillä

Perinnebiotooppien hoidon vaikutukset eroavat kasvien ja hyönteisten välillä Perinnebiotooppien hoidon vaikutukset eroavat kasvien ja hyönteisten välillä Juha Pöyry SYKE / Luontoympäristökeskus Kuoriainen haastaa kyytön seminaari 10.11.2010, Turku Esityksen taustaa.. SYKEssä tutkittu

Lisätiedot

ASIANTUNTIJASEMINAARIT JA MAASTORETKEILYT PUUSTOISTEN PERINNEBIOTOOPPIEN HOIDON EDISTÄMISEKSI SEMINAARIJULKAISU

ASIANTUNTIJASEMINAARIT JA MAASTORETKEILYT PUUSTOISTEN PERINNEBIOTOOPPIEN HOIDON EDISTÄMISEKSI SEMINAARIJULKAISU ASIANTUNTIJASEMINAARIT JA MAASTORETKEILYT PUUSTOISTEN PERINNEBIOTOOPPIEN HOIDON EDISTÄMISEKSI SEMINAARIJULKAISU Sisällys 1. Tiivistelmä...3 2. Seminaarien tausta ja tarkoitus...4 3. Perinneympäristöt ja

Lisätiedot

NUMMEN KYLÄTONTIN HOITOSUUNNITELMA

NUMMEN KYLÄTONTIN HOITOSUUNNITELMA NUMMEN KYLÄTONTIN HOITOSUUNNITELMA 1 2 Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys ry. Kerkontie 4 25250 Märynummi Tilatunnus 073142040 yht. henkilö Eija Hagelberg puh. xxxxxxxxxxx Perinnebiotoopin hoitosuunnitelma

Lisätiedot

Suomen perinnebiotoopit

Suomen perinnebiotoopit Suomen ympäristö 527 LUONTO JA LUONNONVARAT Maarit Vainio, Hannele Kekäläinen, Aulikki Alanen ja Juha Pykälä Suomen perinnebiotoopit Perinnemaisemaprojektin valtakunnallinen loppuraportti SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS

Lisätiedot

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän

Lisätiedot

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3 KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot

Lisätiedot

YmpäristöAgro II Ajankohtaista maiseman ja luonnonhoitoon 2014 2015

YmpäristöAgro II Ajankohtaista maiseman ja luonnonhoitoon 2014 2015 YmpäristöAgro II Ajankohtaista maiseman ja luonnonhoitoon 2014 2015 Maarit Satomaa Maisema ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa ja kotitalousnaiset 2014 2015 Kylämaisema uusien arvojen tyyssija

Lisätiedot

YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ. Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry.

YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ. Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry. YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry. 1 MIKSI YKSITYISIÄ IHMISIÄ JA YHDISTYKSIÄ TARVITAAN KOSTEIKKOLUONNON EDISTÄMISEKSI? Aikoinaan:

Lisätiedot

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon Juha Siitonen, Harri Lappalainen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lahopuusto, aineisto ja menetelmät Lahopuut 1 cm mitattiin

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

Taulukko 3. Suunnittelualueen esimerkkikohteet 17 28 (kuvat 11 12). Kohde Kuvaus Mahdollinen erityistukimuoto 17 Ojantakanen, Ylivieska

Taulukko 3. Suunnittelualueen esimerkkikohteet 17 28 (kuvat 11 12). Kohde Kuvaus Mahdollinen erityistukimuoto 17 Ojantakanen, Ylivieska Taulukko 3. Suunnittelualueen esimerkkikohteet 17 28 (kuvat 11 12). Kohde Kuvaus Mahdollinen erityistukimuoto 17 Ojantakanen, 18 Peltokangas, 19 Takaneva, 20 Lähdemäki, 21 Hautarinne, 22 Yläjunno, 23 Junno,

Lisätiedot

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset

Lisätiedot

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys RAPORTTI 16X185375 2.9.2013 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008

Lisätiedot

Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2009

Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2009 LIITE 2 Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2009 Petri Parkko 15.2.2010 Sisällys 1. Selvityksen taustoja...3 2. Tutkimusmenetelmät

Lisätiedot

1. Kohteiden sijainti ja kuvaus

1. Kohteiden sijainti ja kuvaus LIITE HAKEMUKSEEN PERINNEBIOTOOPIN HOITO Hakija: Matti Meikäläinen Osoite: Mustialantie 1055, 31310 Mustiala Puhelin: Tila: Mustialan opetusmaatila Tilatunnus: xxxxxxxxx Kunta: Tammela Kohteet: Mustialan

Lisätiedot

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin torjuntaohje Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin tunnistaminen Jättipalsami (Impatiens glandulifera) Kukinto on pystyssä oleva terttu Kukkien

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11.

Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11. Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11.2007 Suojelualueiden ennallistaminen Ihmistoiminnan kautta vahingoittuneiden

Lisätiedot

Rekisteröidyt yhdistykset ja maisemanja luonnonhoito hyvä hoitosuunnitelma

Rekisteröidyt yhdistykset ja maisemanja luonnonhoito hyvä hoitosuunnitelma Rekisteröidyt yhdistykset ja maisemanja luonnonhoito hyvä hoitosuunnitelma Lyömäen keto, Hattula Auli Hirvonen maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ maa- ja kotitalousnaiset p. 0400 864 494 Miksi hoidamme

Lisätiedot

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja Viljelijät ja WWF WWF Suomi, Elina Erkkilä 13.06.2012 Maanviljelyn tärkeys luonnolle ja meille ihmisille - Historia ja perinnekulttuuri - Maalaismaisemat, lapsuuden

Lisätiedot

POLVELAN LUONTOKOKONAISUUS -NATURA-ALUEEN VALKEALAMMEN OSA-ALUEEN HOITOSUUNNITELMA

POLVELAN LUONTOKOKONAISUUS -NATURA-ALUEEN VALKEALAMMEN OSA-ALUEEN HOITOSUUNNITELMA POLVELAN LUONTOKOKONAISUUS -NATURA-ALUEEN VALKEALAMMEN OSA-ALUEEN HOITOSUUNNITELMA Pohjois-Karjalan lehdot, tikkametsät ja luonnonmetsät Life Hanna Kondelin ja Kaija Eisto Elokuu 2003 2 1. Johdanto Suunnittelualue

Lisätiedot

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven

Lisätiedot