MATKALLA MAISEMAAN - LUONNOLLISESTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MATKALLA MAISEMAAN - LUONNOLLISESTI"

Transkriptio

1 MATKALLA MAISEMAAN - LUONNOLLISESTI (kuva: Roope Ruokonen) Suomen luonnonsuojeluliiton ja VR:n perinnemaisemien hoitohanke Keski-Suomessa vuonna 2010 Liisa Karhu Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri

2 1. Yleistä perinnemaisemista ja niiden tilasta Perinnemaisemilla tarkoitetaan maatalouden tai muiden varhaisten elinkeinojen muovaamia maisematyyppejä. Ne ovat syntyneet perinteisen maatalouden työmenetelmien tai varhaisen teollisuustoiminnan seurauksena ja ovat olennainen osa maisemallisesti vaihtelevaa, lajistollisesti monimuotoista maaseutumaisemaa. Perinnemaisemat voidaan jakaa perinnebiotooppeihin ja rakennettuihin perinnemaisemiin. Perinnebiotoopeilla tarkoitetaan perinteisen maatalouden menetelmien muovaamia ympäristöjä. Rakennetuilla perinneympäristöillä tarkoitetaan rakennelmia ja rakennuksia lähiympäristöineen sekä varhaisen teollisuuden ja liikenteen luomia maisemia. Toisaalta rakennettuun perinnemaisemaan liittyy usein oleellisesti myös lähimaastossa sijaitseva perinnebiotooppi. Osa perinnebiotoopeista on syntynyt luontaisesti ja ne eivät siksi ole riippuvaisia ihmisen tekemistä toimenpiteistä. Näitä ovat tulvaniityt, suoniityt, kalliokedot, ja rantaniityt. Suurin osa perinnemaisemista on syntynyt perinteisen maatalouden seurauksena, ja niiden säilyminen edellyttää niittoa tai laidunnusta. Tällaisia ovat kuivat ja tuoreet niityt, hakamaat, metsälaitumet, kedot ja lehdesniityt. Viimeisen sadan vuoden aikana tapahtunut perustavanlaatuinen maatalouden työmenetelmien muutos on romahduttanut perinnemaisemien määrän. Maatalous on koneellistunut voimakkaasti etenkin luvulta lähtien ja työvoimavaltaisemmista, vähemmän pinta-alayksikköä kohden tuottavista menetelmistä on luovuttu. Osa niityistä on muutettu pelloiksi tai metsitetty ja osa on kasvanut umpeen karjataloustoiminnan vähentymisen seurauksena luvun lopun tilanteeseen verrattuna perinnemaisemia on jäljellä alle yksi prosentti ja 1950-luvun tilanteeseen verrattuna alle kymmenesosa. Noin 90 % perinnemaisemien luontotyypeistä onkin luokiteltu erittäin uhanalaisiksi tai äärimmäisen uhanalaisiksi. Perinnemaisemat ovat lajistollisesti maamme monimuotoisimpia luontotyyppejä. Niityt ja kedot edustavat monimuotoisimpia perinnemaisemia, ja eteläsuomalaiselta kohteelta voi löytää parhaimmillaan huikeat 40 putkilokasvilajia vain yhden neliömetrin alueelta. Niinpä perinnemaisemien katoaminen pelloksi muuttamisen takia ja laadun heikkeneminen umpeenkasvun myötä onkin ollut suuri menetys luonnon monimuotoisuudelle. Ekosysteemitason hälyttävä tilanne heijastuu väistämättä myös lajitasolle. Suomen 1505 uhanalaisesta eliölajista 28 % elää ensisijaisesti perinnebiotoopeilla. Suomesta on löydetty 1990-luvulla tehdyssä inventoinnissa arvokkaita perinnemaisemia noin hehtaaria. Umpeenkasvaneiden, mutta kunnostettavissa olevien perinnemaisemien määrä on moninkertainen vielä tähän nähden ja hoidon resurssit huomioon ottaen kunnostettavissa olisi noin hehtaaria. Eniten arvokkaita perinnebiotooppeja löytyy Varsinais-Suomesta ja vähiten Kaakkois-Suomesta. Puustoiset perinnemaisemat ovat tyypillisiä Keski-Suomessa 1800-luvun laajan kaskitalouden vuoksi. Perinnemaisemien kokonaisalasta 80 % on puustoisia, pääosin metsälaitumia. Tuoreita niittyjä pintaalasta on noin kymmenen prosenttia. Ketoja maakunnan alueelta löytyy hyvin vähän. Keski-Suomesta on inventoitu 192 perinnemaisemakohdetta, joiden yhteispinta-ala on 742 hehtaaria. Niittyjä on inventoinnissa löydetty 62 hehtaaria ja ketoja 3 hehtaaria. Harvinaistuvia perinnemaisemien lajeja kasvaa myös tienvarsilla, radanvarsilla ja erilaisilla joutomailla. Osa tämän hankkeen kohteita ei edusta inventoinnissa löydettyjä perinnemaisemia, mutta niillä on silti lajistollista arvoa.

3 2. Perinnemaisemien hoidon periaatteet Perinteisessä maataloudessa karja laidunsi kesät niityillä. Lanta kerättiin leipäviljan lannoitteeksi ja syksyllä niitettiin jäljelle jäänyt kasvillisuus eläinten talvirehuksi. Näin alueelta poistui ravinteita ja suurempikokoisia kasveja, jolloin pienempi kokoisille ja kilpailijoina heikommille kasveille vapautui kasvutilaa. Keskeisin tekijä niittyjen ja ketojen muodostumisen ja säilymisen kannalta on siis ollut ravinteiden poisto eli maaperän köyhdyttäminen. Kun mikään yksittäinen laji ei päässyt valtaamaan liiaksi kasvutilaa kehittyi, alueille ajan myötä hyvin monipuolinen kasvillisuus ja sitä hyödyntävä hyönteislajisto. Perinnemaisemien tilan kehittymiseen vaikuttaa hoidon laatu ja sen jatkuvuus. Ilman hoitoa perinnemaisemalajisto taantuu ja niinpä joka vuosi tapahtuva laidunnus tai niitto on ensiarvoisen tärkeää perinnemaisemien säilymisen kannalta. Laidunnuksessa voidaan käyttää hevosia, nautoja tai lampaita. Laidunnuksen haasteena on sopivien eläinten valikointi, sillä eri lajit ja jopa rodut valikoivat vaihtelevin tavoin syömäänsä kasvillisuutta. Yleensäkin laiduntajia voi olla vaikea saada hoitokohteeseen, mikäli maanomistaja ei omista eläimiä. Niitto on varsin työvoimavaltainen työmenetelmä, mutta toisaalta sen järjestäminen etenkin syrjäisemmille paikoille ja maatalousalueiden ulkopuolella oleville maille on helpompaa. Niitto tulee toteuttaa kerran tai kaksi kesässä riippuen alueen luonteesta. Mikäli kohde on rehevä ja kasvillisuus korkeaa, alue niitetään kaksi kertaa kesässä. Tällöin ensimmäinen niittoajankohta sijoittuu kesäkuulle ja toinen heinäelokuulle. Jos alueella on arvokasta kasvillisuutta ja rehevyys ei ole ongelmana, voidaan sen niittää vain kerran heinä-elokuussa. Ravinteikkuuden vähentämiseksi on tärkeää haravoida syntyvä niittojäte kasaan ja kuljettaa se alueen ulkopuolelle. Pääasiallinen perinnebiotooppien hoidon rahoituslähde on ollut maatalouden erityisympäristötuki. Koska karjatalous ja pientilat ovat vähentyneet edelleen, on se kuitenkin osoittautunut riittämättömäksi tukimuodoksi. Lisäksi arvokkaat alueet sijaitsevat usein maatalousalueiden ulkopuolella. Niinpä monenlaisten toimijoiden mukanaolo on tärkeää, jotta perinnebiotooppien hoidon taso saadaan pidettyä edes nykyisellään. Matkalla maisemaan hanke on hyvä esimerkki kansalaisjärjestöjen ja työpanoksesta perinnebiotooppien hoidossa. 3. Matkalla maisemaan -hanke Keski-Suomessa VR:n rahoituksen turvin Suomen luonnonsuojeluliiton käynnistämä Matkalla maisemaan luonnollisesti hanke on alkanut vuonna Matti Aalto hoiti hanketta vuosina 2008 ja Ensimmäisenä hankevuotena Keski-Suomen hoitokohteet valikoitiin lähinnä Keuruun ja Haapamäen seudulta. Vuonna 2009 Keuruun ja Haapamäen ulkopuolisessa Keski-Suomessa kohteita valikoitiin ja talkoita järjestettiin yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. Tavoitteeksi asetettiin muutaman uuden kohteen saaminen hoidon piiriin, ja siinä onnistuttiin. Vuonna 2010 kohteiden määrää lisättiin edelleen ELY-keskukselta ja Keurusseudun luonnonystäviltä saadun konsultaation perusteella. Yhteensä kohteita oli 11, josta hankkeelle uusia kuusi. Näistä kolme Petäinen, Lampila ja Isoaho eivät ole olleet hoidon piirissä useaan vuoteen, muita kohteita ovat hoitaneet muut tahot. Haapamäellä ei järjestetty talkoita, vaan työ tehtiin hankkeen vetäjän ja kesätyöläisten voimin. Muualla Keski-Suomessa järjestettiin kaikille avoimia talkoita yhteistyössä ELY-keskuksen, luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistysten ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Talkoista tiedotettiin monipuolisesti. Luonnonsuojeluliiton moninaisten tiedotuskanavien lisäksi hyödynnettiin soveltuvia sähköpostilistoja ja lehtien ilmaisia tapahtumapalstoja. Myös luonnonvara- ja ympäristöalojen oppilaitosten opettajiin kannattaa olla yhteydessä, sillä ainakin Keski-Suomessa oli halua

4 kannustaa opiskelijoita niittotalkoisiin oppimaan käytäntöä. Talkoista laadittiin lehdistötiedote yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. Tiedottamiseen kannattaa kiinnittää huomiota ja panostaa siihen hieman työaikaa, sillä median avulla tavoitetaan uusia talkoolaisia ja saadaan näkyvyyttä tärkeälle asialle. Maakuntalehti Keskisuomalainen julkaisi lehdistötiedotteen talkoiden alla ja haastatteli samaan artikkeliin lyhyesti ELY-keskuksen biologia. Kolme lehteä teki jutun Korpilahden Kirkonmäen talkoista: Keskisuomalainen, Jämsän seutu ja Keski-Suomen viikko. Lisäksi hankkeen vetäjää haastateltiin radiossa noin viiden minuutin ajan talkoiden alla Matkalla maisemaan kohteet Keski-Suomessa 4.1. Keuruun ja Haapamäen kohteet Haapamäen kohteet sijaitsevat radan varsilla. Perinnemaisemat keskikesän kukkaloistossaan tuovat vaihtelua toisinaan yksitoikkoiseen maisemaan ja parhaimmillaan junamatkaaja saattaa nähdä jopa niittäjiä hoitotöissään. Haapamäen Asemanniityllä on mahdollisuus tutustua junan odotuksen lomassa tarkemmin perinnemaisemien kasveihin, sillä kohteessa on hankkeen kustantama, Matti Aallon ja Pertti Sulkavan tekemä opastaulu, jossa esitellään lajistoa ja paikan historiaa. Haapamäen kohteilla ei ollut tarpeen järjestää talkoita ja ne hoidettiin lähinnä kesätyöläisten ja hankkeen vetäjän voimin. Muista aiemmin mukana olleista Keuruun kohteista Haapamäen Asemanniitystä ja Pohjalan tilasta voi lukea vuosien perinnemaisemaprojektin raportista. Ne niitettiin tänä vuonna pääosin LAPE-projektin (Laatua perinnemaisemiin ja ympäristönhoitoon) puitteissa. Keurusseudun luonnonystävät niittivät arvokkaimmat alueet Asemanniitystä. Kaikki kohteiden kasvillisuudesta löytyy lisätietoja Keurusseudun luonnonystävien www-sivuilta, lukuun ottamatta Petäisen niittyä. Porinradan varsi 0,2 ha Porinradan varsi sijaitsee parikymmentä vuotta sitten käytöstä poistetun junaradan varrella. Nykyään rata on resiinamatkailukäytössä. Niitty on erittäin aktiivisesti käytetyn perhoslaskentareitin parhaita paikkoja. Vuonna 2008 alueella tehtiin mittava puuston raivaus, sillä se oli päässyt vesakoitumaan varsin voimakkaasti. Raivausta edeltänyt vaikeahko umpeenkasvu näkyy edelleen alueen rehevyytenä, ja usein myös puuston poisto voi edesauttaa heinäkasvillisuuden runsastumista. Alueella tulisikin harkita mahdollisuutta niittää se kaksi kertaa kesässä, jolloin saataisiin poistettua enemmän ravinteita ja taannutettua suurikokoista kasvillisuutta, kuten kastikoita. Sopiva ajankohta ensimmäiselle niitolle on kesäkuun puolivälin tienoilla, toinen niitto tulee tehdä heinä-elokuussa. Tällöin voi jättää joitakin alueita kukassa olevia alueita niittämättä. Myös vesakonpoistoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Hoidon jatkuvuus on tärkeää alueella, sillä umpeenkasvu on todennäköisesti nopeaa mikäli hoito loppuun. Maininnanarvoisin kasvi on uhanalaiseksi luokiteltu hirvenkello, jota oli 1 kukkiva yksilö tänä vuonna. Kasvi ei ole lisääntynyt hoidon alettua alueella, mutta sinnikkään hoidon tuloksena näin toivottavasti käy. Niitylle leimaa antavina kasveina kukkivat särmäkuisma ja syysmaitiainen. Hylkysen niitty 0,1 ha Hylkysen niitty sijaitsee radan varrella pari kilometriä Haapamäeltä Seinäjoen suuntaan. Alue hoidettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2008, jolloin alue oli huomattavan vesakoitunut. Niinpä siellä toteutettiinkin ensimmäisenä hankevuonna puuston ja vesakon poisto niiton lisäksi. Vesakoituminen ei näyttäisi olevan hoidossa erityisesti huomioitava tekijä tällä hetkellä. Alueelle leimallista on runsaana kukkiva päivänkakkara, joka on ilahduttavasti lisääntynyt vuosi vuodelta, sekä huopa- ja pelto-ohdakkeet. Niityllä tava-

5 taan myös uhanalaiseksi luokiteltua hirvenkelloa, jota oli vuonna kukkivaa ja 7 kukkimatonta yksilöä. Niitylle uutena lajina havaittiin tänä vuonna soikkokaksikko, joka on luokiteltu alueellisesti uhanalaiseksi osassa pohjoista Keski-Suomea. Muita huomionarvoisia lajeja ovat pukinparta ja vilukko, joita niityllä on vain joitakin yksilöitä. Hylkysen niityn tila on lähtenyt kehittymään suotuisaan suuntaan, ja niittäminen kerran kesässä on riittävä hoitotoimenpide. Hylkysen niitty ennen niittoa (kuva: Roope Ruokonen) Niemelänjärven ranta 0,1 ha Niemelänjärven ranta on yksi Keski-Suomen merkittävimmistä uhanalaiseksi luokitellun ahokirkiruohon kasvupaikoista. Vuosina 2008 ja 2009 paikalta laskettiin yli 40 kukkivaa yksilöä ja vuonna kukkivaa sekä 5 kukkimatonta yksilöä. Keski-Suomen ELY-keskuksen arkistojen mukaan maakunnassa on havaittu pitkällä aikavälillä noin sata ahokirkiruohon esiintymää, joista vain harvat ovat säilyneet lajille riittävän avoimina. Vaikka maakunnassa sijaitsevien esiintymien tarkkaa lukumäärää ei tiedetä, on jokainen kasvupaikka tärkeä lajin säilymiselle. Muita huomionarvoisia lajeja ovat harvinaistuneet isolaukku ja alueella runsaana esiintyvä nurmitatar. Ahokirkiruohon tilannetta kasvupaikalla on tarkkailtu vuosien ajan sekä poistettu yksittäisiä pajuja kasviyksilöiden ympäriltä. Ensimmäisenä hankevuonna toteutettiin laajamittaisempi vesakonraivaus. Jonkin verran alueella tulee edelleen kiinnittää huomiota puun taimien poistoon, muuten vuosittainen niitto on sopiva hoitotoimenpide. Matti Aalto on tehnyt hankkeen puitteissa niitylle ahokirkiruohosta kertovan kyltin, että ihmiset eivät tietämättömyyden takia kerää tai tallo kasvia. Kirkiruohoja Nimelänjärven rannassa (kuva: Matti Aalto)

6 Petäisen niitty 0,1 ha Petäisen niitty sijaitsee Haapamäen keskustan tuntumassa lähellä vanhaa yhteiskoulua. Alue on osa Petäisen tilaa. Kuivahkon niityn länsipuolta reunustaa rivistö vanhoja pihlajia, joiden takaa aukeaa näkymä pelloille, pohjoispäästä taas voi ihailla tilan päärakennusta. Pohjoispäässä tilustien varrella kasvaa varttuneita mäntyjä sekä pienempiä koivuja, joiden poistamista maanomistajat ovat harkinneet näkymien avaamiseksi. Ainakin osittainen mäntyjen poisto olisi hyvä asia alueen kasvillisuuden kannalta, sillä ne happamoittavat karikkeellaan maaperää. Alueella on todennäköisesti laidunhistoria, mutta laidunkäytössä se ei ole ollut vuosikymmeniin, ja sitä ei ole muutenkaan hoidettu. Huomionarvoisimpia lajeja alueella ovat silmälläpidettäväksi luokiteltu ketoneilikka, sekä harvinaistunut nurmikohokki. Muita alueelle leimallisia kasveja ovat paimenmatara, pietaryrtti ja puutarhatulokkaana niitylle levinnyt, päiväperhosten suosima isomaksaruoho. Vuosien hoita- mattomuus näkyy alueen rehevöitymisenä, ja etenkin hietakastikka on vallannut kasvutilaa muilta lajeilta. Alueen maaperä on varsin hiekkapitoinen ja sen ansiosta niitty on säästynyt vaikeammalta umpeenkasvulta. Maanomistajan kertoman mukaan aikoinaan paikalla on ollut upea kukkameri perhosineen. Myös tilustien varrella kasvaa samaa huomionarvoista kasvillisuutta kuin niityllä. Petäisen niityllä maksaruoho kukkii varsin runsaana. Hietastikka osoittautui vaikeasti viikatteella taltutettavaksi (kuva: Olli Autio) 4.2. Kohteet muualla Keski-Suomessa Muualla Keski-Suomessa oli seitsemän hankekohdetta. Kaikki talkoot toteutettiin yhteistyössä ELYkeskuksen kanssa. Talkoissa oli myös paikallisia yhteistyökumppaneita. Korpilahden Vaarunniityn ja Kirkonmäen sekä Karhukorven talkoiden organisoinnista päävastuun kantoi ELY-keskus. Muut talkoot järjestettiin piirin ja ELY-keskuksen yhteistyönä. Lampilan tila, Petäjävesi, tilustien varsi 200 m Lampilan tilan mailla sijaitsee noin hehtaarin kokoinen erityisympäristötuen piirissä oleva mullikoiden laiduntama hakamaa. Myös muualla tilan alueella tavataan arvokasta perinnemaisemakasvillisuutta. Hankkeeseen uudeksi kohteeksi otettiin hakamaata ja peltoalueita erottava tilustien varsi, jossa kasvaa uhanalaiseksi luokiteltuja ahokirkiruohoa, ketonoidanlukkoa ja ketokatkeroa. Kohde niitettiin alkukesällä, ennen ketokatkeron kukintaa. Ahokirkiruohot ja ketonoidanlukot merkittiin kuitunauhoilla. Niiton lisäksi tilustien varrelta ja ojasta raivattiin vesakkoa. Ahokirkiruohoja tien varrelta ja pellon reunalta laskettiin lähes kymmenen ja ketonoidanlukkoja useita kymmeniä. Aikaisesta niittoajankohdasta johtuen ketokatkero ei ollut lainkaan havaittavissa. Kasvin

7 kukintaa ei aikainen niittoajankohta kuitenkaan haittaa. Muita alueelle leimallisia kasveja ovat särmäkuisma ja metsäkurjenpolvi. Alue niitettiin yhdessä ELY-keskuksen väen ja Petäjäveden luonnon kanssa. Isoaho, Laukaa 1,4 a Laukaan Isoaho on sähkölinjan alapuolinen alue eikä se siis ole varsinaisesti perinnemaisema nykytilassaan. Kuitenkin sen historiaan liittyy karjatalous, sillä kasvilajisto on peräisin joko läheiseltä tilalta tai alue on entistä laidunta. Kasvit ovat sinnitelleet alueella sähkölinjojen alapuolisten vesakonraivausten ansiosta, joka ei kuitenkaan riitä pitkällä aikavälillä säilyttämään elinympäristöä kasveille riittävän avoimena. Kohteessa kasvaa uhanalaista ahosilmäruohoa sekä runsaasti hirvenkelloa. Uutena lajina kohteesta löytyi musta-apilaa, joka on luokiteltu valtakunnallisesti silmälläpidettäväksi ja alueellisesti uhanalaiseksi. Mainitsemien arvoinen on myös puutarha-alkuperää oleva, alueella runsaana kukkiva lehtosinilatva sekä harvinaistunut, mutta ei uhanalainen, isolaukku. Talkoot järjestettiin yhteistyössä Keski-Suomen ELY-keskuksen ja Laukaan luonnon kanssa. Alueelta piti poistaa vesakonraivausten jäljiltä lahoamaan jäänyttä puustoa sekä myös elävää vesakkoa ja taimia. Viikatteella ei tänä vuonna ollut käyttöä, mutta tulevina vuosina aluetta täytyy niittää. Etenkin ympäröivän maitohorsmakasvuston leviäminen alueelle voi olla huomioitava asia seuraavien vuosien hoitotöissä Kasvien, varsinkin hirvenkellon kannalta tärkeimmät alueet saatiin raivattua ja työn lopputulos oli oikein hyvä. Vaarunniitty, Korpilahti 0,5 ha Vaarunniitty on Putkilahden valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella sijaitseva viehättävä metsäniitty, jolla vallitsevat metsäkurjenpolvi, metsäkorte ja poimulehdet. Tuoreeksi suurruohoniityksi luokitellulla alueella on tavattu myös uhanalaista ukontulikukkaa sekä runsaasti erilaisia sieniä ja perhosia. Laidunnuksen loppumisesta on verrattain lyhyt aika. Vaarunniitty rajoittuu Oittilan puronvarsi- ja jalavalehtoon sekä varttuneisiin metsiin, joissa laidunvaikutus näkyy vielä selvästi. Ympäröivistä lehdoista löytyy myös kaksi Suomen pohjoisinta pähkinäpensasta. Talkoolaisia ahkeroimassa Vaarunniityllä hellesäässä. (kuva: Henna Kukkanen) Talkoissa saatiin niitettyä koko alue. Myös alueen keskiosassa kasvavia varttuneita ja nuorempia koivuja kaadettiin. ELY organisoi talkoot, joissa oli osallistujia useilta tahoilta: Korpilahden kotiseutuyhdistyk-

8 sen, ELY:n, Metsähallituksen ja luonnonsuojelupiirin lisäksi talkoisiin osallistui huomattava määrä myös mökkiläisiä ja kyläläisiä. Kirkonmäki, Korpilahti Niitty liittyy kiinteästi kirkonmäen valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön. Pääosin avoin niitty sijoittuu mäen länsirinteelle. Niityn kasvillisuus on melko monipuolista ja tavallisempien kasvien, kuten nurmiröllin, siankärsämön ja leinikkien ohella alueella kasvaa myös huomionarvoisena pölkkyruohoa, ukonpalkoa ja lehtovirmajuurta sekä uhanalaista ketokaunokkia. Alueen aiemmasta käytöstä ei ole tarkkaa tietoa. Ainakin mäkimaisema on ollut avoimempi viime vuosisadan alkupuolella, sillä nyt osassa rinnettä kasvaa järeää männikköä. Niittyä on hoidettu useita vuosia entisen Keski-Suomen ympäristökeskuksen toimesta. ELY-keskus käy neuvotteluja lammaslaidunnuksen aloittamisesta Kirkonmäellä. ELYn organisoimissa talkoissa niitettiin avoin alue. Talkoot saivat myös mediahuomiota, ja Keskisuomalainen, Jämsän seutu sekä Keski-Suomen viikkolehti julkaisivat jutun tapahtumasta. Liehun tila, Kuhmoinen 0,7 ha Liehun niitty on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi perinnemaisemaksi, joita on Keski-Suomessa yhteensä noin kolmekymmentä. Alueen laidunnuksella on pitkä historia, sillä sen ydinalueita on laidunnettu ainakin sata vuotta, vuoteen 1991 saakka. Alue on ollut hoitamatta vuoteen 2007 saakka. Osa alueesta on kynnetty aikoinaan pelloksi, jonka johdosta siellä kasvillisuus on vähempiarvoista. Niityn ydinosa on säilynyt kyntämiseltä pintakivisyytensä ansiosta. Hoitokohteena olikin tämä kasvillisuudeltaan arvokkaampi alue. Alueen maisemassa vuorottelevat katajat ja yksittäiset järeämmät puut avoimen niittyalueen kanssa. Niityltä löytyy useita huomionarvoisia lajeja, kuten silmälläpidettäväksi luokiteltu ketoneilikka sekä alueellisesti uhanalaiset ketokaunokki ja kesämaitiainen. Muita niityllä havaittuja harvinaisia, mutta ei uhanalaisia lajeja ovat häränsilmä, mäkilehtoluste, nurmikohokki, syylälinnunherne, sinivuokko, aholeinikki, peurankello, nurmitatar, isolaukku, ruusuruoho, nurmikaunokki, jäkki ja kissankäpälä. Liehun huomionarvoisten lajien määrä on siis melko suuri, sillä yleensä Keski-Suomen perinnebiotooppikohteista löytyy 1-3 huomionarvoista lajia. Kohde oli hankeessa mukana kolmannen kerran. Sitä hoidettiin yhteistyössä Keski-Suomen ELYkeskuksen ja Kuhmoisen 4H- yhdistyksen kanssa. 4H- yhdistykselle maksettiin talkookorvaus. Arvoikkaimmat osat saatiin niitettyä ja myös vesakkoa poistettiin jonkin verran. 4H- yhdistys kannattaa ottaa mukaan jatkossakin talkoisiin mukaan. Liehun niitty olisi myös hyvä erityisympäristötukikohde. Tulevina vuosina olisi hyvä tehdä hoitosuunnitelman mukainen puuston poisto, sillä varsinkin keskiosassa kasvaa jonkin verran karikkeellaan maaperää happamoittavaa kuusta. Lisäksi niityllä on kuivuneita risuja ja taimia muutamassa kasassa. Nämä voitaisiin polttaa yhdessä puuston ja taimikon poistosta syntyvän jätteen kanssa. Varttuneemmat rungot maanomistaja hyödyntänee polttopuuna. Hetteen tila, Muurame 0,2 ha Hetteen perinnemaisema koostuu niitystä, hakamaasta ja metsälaitumesta, joiden yhteispinta-ala on 2 hehtaaria. Maisemaa elävöittää kaksi vanhaa rakennusta, aitta ja savusauna. Tilalla on myös Hetteen maatalousmuseo. Sinne on tilan edesmennyt omistaja kerännyt erilaisia vanhoja esineitä, joista iäkkäimmät sijoittuvat 1800-luun alkuun. Alueen laiduntaminen loppui ja 1990-luvun taitteessa, kun

9 tilalla luovuttiin lypsykarjatoiminnasta. Käyttämättöminä vuosina alue pääsi rehevöitymään ja umpeenkasvamaan. Keski-Suomen ympäristökeskuksen toimesta alue saatiin hoidon piiriin jälleen vuonna Alueelta on poistettua asteittain puustoa niittämisen lisäksi. Tänä vuonna puustoa ei poistettu. Avoin alue käsittää rehevöitynyttä niittyä sekä lajistoltaan edustavaa tuore- ja pienruohoniittyä. Arvokkain kasvillisuus sijaitsee hoitamallamme 0,2 hehtaarin kokoisella alueella. Niityn kasvilajisto on varsin monipuolinen. Huomionarvoisista lajeista alueella esiintyy jäkki, pukinparta, ketoneilikka, ketonoidanlukko ja ketotuulenlento, jota ei ole kuitenkaan havaittu 2000-luvulla. Muita kasveja ovat suolaheinät, särmäkuisma, isoaho-orvokki, huopakeltano, ahomansikka, rätvänä, siankärsämö, kalvassara ja paimenmatara. Niitimme alueen yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. Myös Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys osallistui talkoisiin ja oli avuksi niiden järjestelyissä. Karhukorpi, Rutalahti (Joutsa) Puolen kilometrin päässä Viisari-Rutalahden maakuntamaisemasta sijaitseva Karhukorven niitty pistää ohikulkijan silmään poikkeuksellisen värikkäällä kukkaloistollaan. Vaikka alue on ollut kauan käyttämättä, se ei ole kasvanut umpeen, sillä maaperä on hyvin hiekkapitoista. Niityn historiasta ei löydy laidunnusta, mutta se on ollut pitkään heinämaana. Reunojen kasvillisuus on päässyt korkeaksi, ja myös mäntyjä on useita. Kasvillisuus koostuu epätyypillisestä tuoreesta ja kuivasta niitystä, jolla vuorottelevat siellä täällä kanervamättäät. Niityllä kasvaa useita huomionarvoisia lajeja, kuten ruusuruoho, nurmikohokki, ketoneilikka ja nurmitatar. Löydettiinpä talkoissa ketonoidanlukkokin alueelle uutena lajina. Kukilla viihtyy monipuolinen perhoslajisto, joukossa harvinainen kirjoverkkoperhonen. 5. Lopuksi Hanke onnistui varsin hyvin Keski-Suomessa: kohteita oli yhteensä 11, josta viisi oli uusia Matkalla maisemaan -hankkeessa. Näistä kolme Lampila, Petäinen ja Isoaho eivät ole olleet käytännössä lainkaan hoidon piirissä viime vuosina. Perinnemaisemien heikko tilanne sekä Suomen luonnonsuojeluliitto ja VR saivat huomiota niin alueellisessa kuin paikallisessakin mediassa. Yhteistyö Keski-Suomen ELYkeskuksen ja muiden tahojen kanssa sujui hienosti. Myös vapaaehtoisia talkoolaisia saatiin mukaan hoitotyöhön. Keski-Suomessa on varsin vähän niittyjä ja ketoja, joten tämä VR:n rahoittama hanke oli suureksi hyödyksi perinnemaisemien lajeille. Suuremman hankesumman turvin olisi mahdollista panostaa tietyillä kohteilla, etenkin Porinradan niityllä parempaan hoitoon, sekä joillakin kohteilla, kuten Petäisen niityllä kasvillisuuden inventointiin. Kohteiden vuosittainen niitto on hyvin tärkeää, sillä etenkin rehevämmillä kohteilla heinät ja muut suuremmat kasvit alkavat runsastua perinnemaisemalajien kustannuksella varsin nopeasti hoidon loppumisen jälkeen. Varsinkin uhanalaisten lajien kannalta hoito on ensiarvoisen tärkeää, sillä yhdenkin esiintymän katoaminen umpeenkasvun myötä on suuri menetys. Tiedossa on tässä vaiheessa, että rahoitus ei jatku nykyisessä laajuudessa. Perinnemaisemien hoidon järjestämistä mietitään vuoden 2011 alussa, kun tiedetään mahdollisista muista rahoituslähteistä sekä muiden tahojen perinnemaisemien hoitohankkeista.

10 6. Kiitokset Hankkeessa tehtiin yhteistyötä useiden tahojen kanssa. Organisaatioista merkittävin oli Keski-Suomen ELY-keskus, jonka kanssa järjestimme yhteensä seitsemät talkoot. Erityisesti haluan kiittää projektipäällikkö Kaisa Raatikaista ja biologi Johanna Hallmania, joiden kanssa järjestelimme talkoita. Kiitos myös Jämsän ammattiopiston luonnonvaralinjan opiskelijoille, jotka olivat useissa talkoissa suurena apuna. Kuhmoisen 4H-yhdistys oli arvokas yhteistyökumppani Liehun niityllä. Matti Aalto opasti minua useaan kertaan hankkeen aikana niin niittokohteiden hoidossa kuin hankkeen hallintoon liittyvissä asioissa. Hänelle kiitos neuvojen lisäksi hyvin hoidetusta hankkeesta kahtena edellisenä vuonna. Pertti Sulkava lainasi niittovälineitä, opasti niittokohteiden valinnassa sekä oli itsekin niittotyössä joillakin kohteilla. Myös Ari Aalto antoi neuvoja ja tietoja niittyihin liittyen. Piirin toiminnanjohtaja hoiti paperiasioita. Kiitos Jyväskylä seudun luonnonsuojeluyhdistyksen, Laukaan luonnon ja Petäjäveden luonnonsuojeluyhdistyksen aktiiveille, jotka olivat mukana toiminta-alueillaan järjestetyissä niittotalkoissa. Mukana olivat ainakin Silja Parri, Ari Jäntti, Anna Bagge sekä Matti Pakkanen tyttärineen. Kiitokset myös ahkerille kesätyöntekijöille Henna Kukkaselle ja Roope Ruokoselle. VR mahdollisti antamallaan rahoituksella tämän hankkeen. 7. Kirjallisuus Hetteen perinnebiotoopin hoitosuunnitelma. Maija Mussaari. Keski-Suomen ympäristökeskus Keski-Suomen perinnemaisemat. Reija Kivelä. Alueelliset ympäristöjulkaisut 175. Keski-Suomen ympäristökeskus Liehun niityn hoitosuunnitelma. Maija Mussaari. Keski-Suomen ympäristökeskus Matkalla maisemaan luonnollisesti. Suomen luonnonsuojeluliiton ja VR:n perinnemaisemaprojekti Keski-Suomessa Matti Aalto. Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri Suomen perinnebiotoopit. Perinnemaisemaprojektin valtakunnallinen loppuraportti. Maarit Vainio, Hannele Kekäläinen, Aulikki Alanen ja Juha Pykälä. Suomen ympäristö 527, Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Osa 2.7. Perinnebiotoopit.Anna Schulman, Aulikki Alanen, Carl- Adam Hæggström, Ari-Pekka Huhta, Juha Jantunen, Hannele Kekäläinen, Leena Lehtomaa, Juha Pykälä, Maarit Vainio. Suomen ympäristö 8/2008. Ympäristöhallinnon internetsivu: Keski- Suomen uhanalaiset ja silmälläpidettävät putkilokasvit. Luettu Ympäristöhallinnon internetsivu: Leivonmäen kulttuuriympäristö. Perinnemaisemat. Luettu Ympäristöhallinnon internetsivu: Luettu

11 Liite 1. Niittoajankohdat ja osallistujamäärät. Talkoissa oli osallistujia yhteensä 85, joista eri henkilöitä 56. Vapaaehtoisia talkoolaisia oli 36, joista eri henkilöitä oli 29. Kohde Niittoajankohdat Osallistujat(hanke/ELY/ /vapaaehtoiset/muut yhteistyökumppanit/lape-miehet ) Lampila (2/2/4) Porinradan varsi (ei talkoita) Hylkysen niitty (ei talkoita) Niemelänjärvi (ei talkoita) Isoaho (2/1/3) Liehu (2/4/2/6) Hettee (1/1/4) Vaarunniitty (2/4/16/1/2) Kirkonmäki (2/6/4/-/2) Karhukorpi (1/4/1/-/3) Petäisen niitty (2/-/2/-/-)

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

MATKALLA MAISEMAAN - LUONNOLLISESTI

MATKALLA MAISEMAAN - LUONNOLLISESTI MATKALLA MAISEMAAN - LUONNOLLISESTI Suomen Luonnonsuojeluliiton ja VR:n perinnemaisemaprojekti Keski-Suomessa 2008 2009 Matti Aalto Luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri 1. Johdanto Suomen luonnonsuojeluliitto

Lisätiedot

Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito

Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito Kuvat: Maija Mussaari Puustoiset perinneympäristöt ja niiden hoito Maastoseminaari 10.8.2010 Leivonmäki Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELY, Kaisa Raatikainen, luonto ja kulttuuriympäristöt

Lisätiedot

Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus

Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus Aulikki Alanen Anna Schulman Carl-Adam Hæggström Ari-Pekka Huhta Juha Jantunen Hannele Kekäläinen Leena Lehtomaa Juha Pykälä Maarit vainio Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus

Lisätiedot

Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke

Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna 2013 Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke 9.4.2013 2 Maatalousluonnon erityispiirteitä Viljeltyjen peltojen lisäksi

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAASTOSEMINAARIN KUVASATOA:

KESKI-SUOMEN MAASTOSEMINAARIN KUVASATOA: KESKI-SUOMEN MAASTOSEMINAARIN KUVASATOA: Kuva 1. Selänpohjan Matkailukeskus tarjosi puitteet 10.8. aamupäivän esitelmille ja keskusteluille. HUMALAJÄRVEN TILALLA 10.8.: Kuva 2. Humalajärven emäntä ja isäntä

Lisätiedot

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Esko Vuorinen, Silvestris luontoselvitys oy "Puustoisten perinneympäristöjen monimuotoisuuden ja monikäytön turvaaminen" maastoseminaari 31.8.-1.9.2010

Lisätiedot

Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta

Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta VYYHTI työpaja Taivalkoskella 10.4.2014 Kalle Hellström ProAgria Oulu/maa ja kotitalousnaiset Kuva: Aili Jussila Arvokkaiden maisema alueiden päivitysinventointi

Lisätiedot

PUUSTOISTEN PERINNEYMPÄRISTÖJEN HOIDON KEHITTÄMINEN

PUUSTOISTEN PERINNEYMPÄRISTÖJEN HOIDON KEHITTÄMINEN PUUSTOISTEN PERINNEYMPÄRISTÖJEN HOIDON KEHITTÄMINEN Viranomaislähtöiset inventoinnit, ohjelmat, seurannat ja julkaisut perinneympäristöihin liittyen Inventoinnit tehtiin 1990-luvulla koko maassa SYKE:n

Lisätiedot

Raportti Ahomansikan vuoden 2010 hoitotöistä Kanta-Hämeen alueella Hattulassa, Hämeenlinnassa ja Janakkalassa.

Raportti Ahomansikan vuoden 2010 hoitotöistä Kanta-Hämeen alueella Hattulassa, Hämeenlinnassa ja Janakkalassa. Ahomansikka perinnemaisemien hoitoprojekti Luonto-Liiton Hämeen piiri ry. Raportti Ahomansikan vuoden 2010 hoitotöistä Kanta-Hämeen alueella Hattulassa, Hämeenlinnassa ja Janakkalassa. Kauden aikana Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa 1 Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuki - erityistukimuodot: perinnebiotooppien hoito,

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella

Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella 3.6.2013 panu.kunttu@wwf.fi Metsäasiantuntija Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen WWF WWF Suomi Puustoisten

Lisätiedot

Iin Hiastinhaaran laidunhanke

Iin Hiastinhaaran laidunhanke Iin Hiastinhaaran laidunhanke Kalle Hellström Työpaja Pohjois-Iin kyläyhdistys 6.6.2013 Kuvat: Kalle Hellström Perinnemaisema =Perinteisen maankäytön synnyttämä maaseutumaisema: perinnebiotoopit, pellot,

Lisätiedot

1.6.2016. Yleiskuvaus

1.6.2016. Yleiskuvaus Toimenpidesuunnitelma paahde-elinympäristöjen kunnostamiseksi Utajärven Rokuan Natura 2000 alueella (FI1102608) tiloilla Rikkola 10:52 ja Alaperä 13:17 Yleiskuvaus Rokuanvaara on osa harjumuodostumaa,

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Esityksen rakenne Miten maatalousluontomme on köyhtynyt? Mitkä syyt ovat luonnon köyhtymisen

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PERINNEMAISEMAT. Etelä-Karjala

KAAKKOIS-SUOMEN PERINNEMAISEMAT. Etelä-Karjala KAAKKOIS-SUOMEN PERINNEMAISEMAT Etelä-Karjala SISÄLLYSLUETTELO 1. YHTEENVETO... 1 2. JOHDANTO... 2 3. PERINNEBIOTOOPPIEN KARTOITUS... 2 4. MAATALOUDEN KEHITYS... 4 5. PERINNEBIOTOOPPIEN TILA... 4 6. PERINNEBIOTOOPPIEN

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen, perinnebiotooppien hoito

Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen, perinnebiotooppien hoito Maaseuturahasto Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen, perinnebiotooppien hoito EU-tukikoulutustilaisuus 7.4.2011 Jyväskylä projektipäällikkö Kaisa Raatikainen Keski-Suomen ELY-keskus, Härkää

Lisätiedot

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI Pekka Routasuo 6.2.2012 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 2 3 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Maatalousympäristön (harvinaistuneet) kasvi- ja eläinlajit

Maatalousympäristön (harvinaistuneet) kasvi- ja eläinlajit Maatalousympäristön (harvinaistuneet) kasvi- ja eläinlajit Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö TEHO Plus ympäristöneuvojakoulutuksen monimuotoisuuspäivä, TAMPERE 3.6.2013 Osa 3/3 klo 10:15-10:50

Lisätiedot

Sammalet ja jäkälät perinnemaisemassa

Sammalet ja jäkälät perinnemaisemassa Jäkäliä on Suomessa 1594 ja sammalia 892 lajia Jäkälistä uhanalaisia on noin 15 % (271) ja sammalista 20% (183) Molemmissa ryhmissä kivialustalla, maalla, puiden rungolla ja lahopuulla kasvavia lajeja

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2. Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

Perinnebiotooppien inventointien periaatteet

Perinnebiotooppien inventointien periaatteet Perinnebiotooppien inventointien periaatteet Ritva Kemppainen Varsinais-Suomen ELY-keskus Lisää viraston nimi, tekijän nimi, osasto 15.1.2016 Perinnemaisemien inventointiohje laadittu kesän-syksyn 2015

Lisätiedot

Puustoiset perinneympäristöt Luonnon lumoa menneiltä ajoilta

Puustoiset perinneympäristöt Luonnon lumoa menneiltä ajoilta Puustoiset perinneympäristöt Luonnon lumoa menneiltä ajoilta Perinneympäristöjen tunnistaminen Metsä on tarjonnut hyötyä ja turvaa asutuksen alusta. Metsästä suomalainen hankki riistaa ruuaksi, rakennushirret,

Lisätiedot

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Kalle Hellström ProAgria Oulu/Maa ja kotitalousnaiset VYYHTI:n loppuseminaari, POHTO 25.11.2014 Kuva: Kalle Hellström Perinnebiotoopit

Lisätiedot

Emolehmien metsälaidunnuksen vaikutus maaperään, kasvillisuuteen ja hyönteisiin

Emolehmien metsälaidunnuksen vaikutus maaperään, kasvillisuuteen ja hyönteisiin Emolehmien metsälaidunnuksen vaikutus maaperään, kasvillisuuteen ja hyönteisiin Timo J. Hokkanen 1, Perttu Virkajärvi 2, Hannu Hokkanen 1, Reetta Tuupanen 3 1 Pohjois-Karjalan ELY-keskus/PK biosfäärialue,

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon Juha Siitonen, Harri Lappalainen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lahopuusto, aineisto ja menetelmät Lahopuut 1 cm mitattiin

Lisätiedot

5. Ihastuttavat kevätkukkijat

5. Ihastuttavat kevätkukkijat 5. Ihastuttavat kevätkukkijat Huumaavan kaunis kukinta on parhaimmillaan toukokuun puolivälistä kesäkuun alkuun, lämpiminä keväinä kukinta on huipussaan paljon aikaisemmin. Runsaina kukkivat keltavuokko

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

MATKALLA MAISEMAAN. Perinnemaisemissa Pohjois-Pohjanmaalla v. 2008. Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry

MATKALLA MAISEMAAN. Perinnemaisemissa Pohjois-Pohjanmaalla v. 2008. Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry MATKALLA MAISEMAAN Perinnemaisemissa Pohjois-Pohjanmaalla v. 2008 Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry Sisältö 1 Johdanto...3 3 Perinnebiotooppien hoito...4 4 Selvityksen toteutus...5 5 Maastokäyntien

Lisätiedot

Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit. - turvaamistoimia ja rajauspäätökset

Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit. - turvaamistoimia ja rajauspäätökset Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit - turvaamistoimia ja rajauspäätökset Luonnonsuojeluosasto ylitarkastaja Iiro Ikonen 15.12.2016 22.12.2016 Kiireellisesti suojeltavien lajien neuvottelut

Lisätiedot

HOITOSUUNNITELMA HAKEMUKSEEN: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO

HOITOSUUNNITELMA HAKEMUKSEEN: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO HOITOSUUNNITELMA HAKEMUKSEEN: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO Hakijan nimi: Osoite: Puhelin: Tilatunnus: Sopimukseen haettavan alueen sijaintikunta: Suunnittelijan nimi ja puhelinnumero:

Lisätiedot

Alvari on katajia kasvava laidunmaa, jossa hyvin ohut maakerros peittää alla olevan kalkkikivi- tai murskekerrostuman.

Alvari on katajia kasvava laidunmaa, jossa hyvin ohut maakerros peittää alla olevan kalkkikivi- tai murskekerrostuman. Alvari on katajia kasvava laidunmaa, jossa hyvin ohut maakerros peittää alla olevan kalkkikivi- tai murskekerrostuman. Alvareita on käytetty Virossa perinteisesti karjan, erityisesti lampaiden laidunmaina.

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ. Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry.

YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ. Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry. YHDISTYKSET MAISEMAN- JA VESIENHOITOTÖISSÄ Juha Siekkinen Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry. 1 MIKSI YKSITYISIÄ IHMISIÄ JA YHDISTYKSIÄ TARVITAAN KOSTEIKKOLUONNON EDISTÄMISEKSI? Aikoinaan:

Lisätiedot

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän

Lisätiedot

Uurainen 17. Uuraisten työkohteet

Uurainen 17. Uuraisten työkohteet Uurainen 17. Uuraisten työkohteet Työnsuunnittelija Erkki Kupari on laatinut loppuraportit Uuraisten työkohteista. Loppuraporttien henkilötyöpäiviin on merkitty työntekijöiden henkilötyöpäivät. Uuraisten

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008

Lisätiedot

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen

Lisätiedot

Perinnebiotooppien hoidon vaikutukset eroavat kasvien ja hyönteisten välillä

Perinnebiotooppien hoidon vaikutukset eroavat kasvien ja hyönteisten välillä Perinnebiotooppien hoidon vaikutukset eroavat kasvien ja hyönteisten välillä Juha Pöyry SYKE / Luontoympäristökeskus Kuoriainen haastaa kyytön seminaari 10.11.2010, Turku Esityksen taustaa.. SYKEssä tutkittu

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016

Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016 VANAJAVESIKESKUS Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Sudenkorennot...

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille

Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille HUOM! Tiedot perustuvat vuoden 2011 asetusmuutokseen, katso viimeisin tieto vuoden 2011 hakuoppaasta tai ympäristötuen asetuksesta Lisätiedot

Lisätiedot

Suomen perinnebiotoopit

Suomen perinnebiotoopit Suomen ympäristö 527 LUONTO JA LUONNONVARAT Maarit Vainio, Hannele Kekäläinen, Aulikki Alanen ja Juha Pykälä Suomen perinnebiotoopit Perinnemaisemaprojektin valtakunnallinen loppuraportti SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Voimajohtoaukeiden merkitys niittyjen kasveille ja perhosille

Voimajohtoaukeiden merkitys niittyjen kasveille ja perhosille Voimajohtoaukeiden merkitys niittyjen kasveille ja perhosille Lyhennelmä Suomen ympäristö sarjassa julkaistavasta tutkimusraportista Mikko Kuussaari, Terhi Ryttäri, Risto Heikkinen, Paula Manninen, Milja

Lisätiedot

Ahtialan Paakkolanmäen

Ahtialan Paakkolanmäen Ahtialan Paakkolanmäen MUINAISMUISTOALUE JA LAMMASLAIDUN KASVISTO, ESIHISTORIA, KAIVAUKSET, HOITOTYÖT Lahden seudun ympäristöpalvelut 2015 1 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Paakkolanmäen asutushistoriaa...

Lisätiedot

Yliopiston puistoalueet

Yliopiston puistoalueet Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila

Lisätiedot

Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11.

Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt. Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11. Metsähallituksen suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt Päivi Virnes Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut 27.11.2007 Suojelualueiden ennallistaminen Ihmistoiminnan kautta vahingoittuneiden

Lisätiedot

Metsälaidunten sieni- ja sammallajisto. Kaisa Tervonen

Metsälaidunten sieni- ja sammallajisto. Kaisa Tervonen Metsälaidunten sieni- ja sammallajisto Kaisa Tervonen Työryhmä Projektin johtaja Panu Halme Lajiasiantuntijat Kaisa Tervonen ja Anna Oldén Biotooppiasiantuntija Kaisa Raatikainen Maaperäasiantuntija Minna-Maarit

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 29.10.2015 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Jussi Lampinen Puh. 044-9712701 Sähköposti: jilamp@utu.fi http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Turun kaupungin ympäristötoimiala,

Lisätiedot

UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET

UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET Lomakkeella kootaan tietoja ensisijaisesti kaikista valtakunnallisesti uhanalaisiksi ja silmälläpidettäviksi luokitelluista lintulajeista, mutta sillä

Lisätiedot

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 2 PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI www.ouka.fi/tekninen PL 124, 90101 OULU, puh. (08) 315 8300 www.vyh.fi/ppo/ppo.htm OULUN

Lisätiedot

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti

Lisätiedot

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta 11.10.2012 Matti Osara, Ympäristöministeriö Ympäristöministeriön näkökulma suurpetoihin Suurpetoja koskevat eräät luonnonsuojelulain

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien suojelutoimikunta (Metso) Valtioneuvoston v. 2000 asettama laajapohjainen toimikunta Etelä-Suomen,

Lisätiedot

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 8.11.2016 Viite 1510027857 HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Päivämäärä 8.11.2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heli

Lisätiedot

Taulukko 3. Suunnittelualueen esimerkkikohteet 17 28 (kuvat 11 12). Kohde Kuvaus Mahdollinen erityistukimuoto 17 Ojantakanen, Ylivieska

Taulukko 3. Suunnittelualueen esimerkkikohteet 17 28 (kuvat 11 12). Kohde Kuvaus Mahdollinen erityistukimuoto 17 Ojantakanen, Ylivieska Taulukko 3. Suunnittelualueen esimerkkikohteet 17 28 (kuvat 11 12). Kohde Kuvaus Mahdollinen erityistukimuoto 17 Ojantakanen, 18 Peltokangas, 19 Takaneva, 20 Lähdemäki, 21 Hautarinne, 22 Yläjunno, 23 Junno,

Lisätiedot

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja Viljelijät ja WWF WWF Suomi, Elina Erkkilä 13.06.2012 Maanviljelyn tärkeys luonnolle ja meille ihmisille - Historia ja perinnekulttuuri - Maalaismaisemat, lapsuuden

Lisätiedot

Mikä on Evossa arvokkainta? Hämeenlinnan luonnon helmet- tapahtuma Henrik Lindberg, HAMK/Evo

Mikä on Evossa arvokkainta? Hämeenlinnan luonnon helmet- tapahtuma Henrik Lindberg, HAMK/Evo Mikä on Evossa arvokkainta? Hämeenlinnan luonnon helmet- tapahtuma 13.12.2016 Henrik Lindberg, HAMK/Evo Evo? Evon alue? N 7 200 hehtaarin Evon valtionmaa liikamaasta Evon kruununpuistoksi ja Metsähallituksen

Lisätiedot

Arvokkaat luontokohteet

Arvokkaat luontokohteet Arvokkaat luontokohteet Kuvasarja tarkastelee alueella esiintyviä: Metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (METE-kohteita) Luonnonsuojelulain suojeltuja luontotyyppejä Muita arvokkaita elinympäristöjä

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä Ympäristöneuvojakoulutus 4.6.2013 Tampere Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Etelä- Eurooppalainen maisemayleissopimus

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146

Lisätiedot

POLVELAN LUONTOKOKONAISUUS -NATURA-ALUEEN VALKEALAMMEN OSA-ALUEEN HOITOSUUNNITELMA

POLVELAN LUONTOKOKONAISUUS -NATURA-ALUEEN VALKEALAMMEN OSA-ALUEEN HOITOSUUNNITELMA POLVELAN LUONTOKOKONAISUUS -NATURA-ALUEEN VALKEALAMMEN OSA-ALUEEN HOITOSUUNNITELMA Pohjois-Karjalan lehdot, tikkametsät ja luonnonmetsät Life Hanna Kondelin ja Kaija Eisto Elokuu 2003 2 1. Johdanto Suunnittelualue

Lisätiedot

Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2009

Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2009 LIITE 2 Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2009 Petri Parkko 15.2.2010 Sisällys 1. Selvityksen taustoja...3 2. Tutkimusmenetelmät

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Loviisa, LUO-aluetunnus 58

Loviisa, LUO-aluetunnus 58 Loviisa, LUO-aluetunnus 58 LOVIISA (58) LUO-alue sijaitsee Loviisan lounaisosissa Kärpnäsin kylän ympäristössä. Paria mökkikeskittymää lukuunottamatta alue on asumatonta metsäseutua ja paljolti rakentamatonta

Lisätiedot

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven

Lisätiedot

Littoistenjärven lammikkikartoitus

Littoistenjärven lammikkikartoitus Littoistenjärven lammikkikartoitus Lieto ja Kaarina 2012 Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KTP:n Kasvintarkastuspalvelut Avoin yhtiö Suutarintie 26 69300 Toholampi Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Perinnebiotooppien ekosysteemipalvelut ja tukea niiden päivitysinventoinnille. Janne Heliölä, SYKE MATO-seminaari, Säätytalo 15.2.

Perinnebiotooppien ekosysteemipalvelut ja tukea niiden päivitysinventoinnille. Janne Heliölä, SYKE MATO-seminaari, Säätytalo 15.2. Perinnebiotooppien ekosysteemipalvelut ja tukea niiden päivitysinventoinnille Janne Heliölä, SYKE MATO-seminaari, Säätytalo 15.2.2017 Perinnebiotoopit ovat arvokas osa maaseutuamme Perinteisen laidunnuksen

Lisätiedot

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Kati Berninger 29.11. 2010 Millainen on hyvä indikaattori Indikaattori = muuttuja joka kuvaa asiaa, jota ei voida suoraan mitata Hyvä indikaattori kuvaa

Lisätiedot

Merenrantaniittyjen hoidon laajuus ja menetelmät: nykytilan arviointi. Evaluation of the present scale and methods of management in seashore meadows

Merenrantaniittyjen hoidon laajuus ja menetelmät: nykytilan arviointi. Evaluation of the present scale and methods of management in seashore meadows Merenrantaniittyjen hoidon laajuus ja menetelmät: nykytilan arviointi Evaluation of the present scale and methods of management in seashore meadows Milestone report 20.1.2010, Action 11 Marika Niemelä

Lisätiedot

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä ERITYISYMPÄRISTÖTUKIEN KUSTANNUSLASKENTAA Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE Oulussa 26.-27.1.2011 Kuvat:

Lisätiedot