Lastensuojelun Keskusliitto Kokousmuistio Ehkäisevän työn neuvottelukunnan kokous. Kuulovamm. Lasten Vanhempien Liitto

Transkriptio

1 Aika: klo Paikka: Talentian toimisto Läsnä: Jäsenjärjestöt Ari Saarto, kehittämisjohtaja/keskuststo Pia Sundell, toiminnanjohtaja Inka Silvennoinen, projektipääll., Pelitaitoprojekti Ulla Konttinen, pääsihteeri Isa Niukkala, kehittämispäällikkö Minna Anttonen Marie Rautava, ohjelmajohtaja Jaakko Nuotio, toiminnanjohtaja Kristiina Cleve, erityisasiantuntija Sirpa Kerman, toiminnanjohtaja Päivi Mäkinen, erityisasiantuntija Jukka Kotkavuori, projektivastaava Merja Lehmussaari, koulutusasiantuntija (SAK) Lasse Halme, pääsihteeri, TT Fredrik Almqvist, lastenpsykiatrian professori Ulla Kumpula, toiminnanjohtaja Tuija Metso, erityisasiantuntija Eija Heimo, toiminnanjohtaja Rami Luomanpää, projektipäällikkö Jäsenkunta/kuntayhtymä Tarja Nylund, perhepalvelupäällikkö Kati Takanen, varhaiskasvatuspäällikkö Hilkka Toiviainen, varhaiskasvatuksen johtaja Terhi Soittila, sosiaalityöntekijä Anu Säynäjäkangas Sirpa Kuronen, palvelujohtaja Tejo debruijn, kehittäjäsosiaalityöntekijä Marja-Leena Meriläinen, sosiaalijohtaja A-klinikkasäätiö X Barnavårdsföreningen i Finland X Ehyt ry. X Kalevan Nuorten liitto Koulutus Elämään säätiö X Kuulovamm. Lasten Vanhempien Liitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto Nuorten Palvelu X Opetusalan ammattijärjestö OAJ X Parasta Lapsille Sos.alan kork.koulutett. amm.järj. Talentia X SOS-Lapsikylä X Suomen Demokrat. Pioneerien liitto-sdpl X Suomen Ev.lut. Seurak. Lapsityön Keskus X Suomen Lastenpsykiatriyhdistys Suomen Monikkoperheet X Suomen Vanhempainliitto Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt X Wau X Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri X Helsingin kaupunki Hyvinkään kaupunki Janakkalan kunta Tampereen kaupunki Turun kaupunki Vantaan kaupunki X Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä X Lastensuojelun Keskusliitosta: Hanna Heinonen, ohjelmajohtaja Heikki Sariola, erityisasiantuntija, neuvottelukunnan sihteeri Tiina Kononen, projektikoordinaattori, neuvottelukunnan sihteeri

2 1. Kokouksen avaus Neuvottelukunnan puheenjohtaja Pia Sundell avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. Sundell totesi kokouksen aluksi olevansa pahoillaan viime aikojen tapahtumista lastensuojelussa ja korosti ehkäisevän työn tärkeyttä vastaavien tilanteiden välttämiseksi. Talentian erityisasiaintuntija Päivi Mäkinen toivotti omasta puolestaan kokousvieraat tervetulleiksi ja kertoi Talentian toiminnasta. 2. Edellisen kokouksen muistio Hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio. 3. Esityslistan hyväksyminen työjärjestykseksi Esityslista hyväksyttiin. 4. Varhaiskasvatuskyselyn tuloksia Kasvunportti Oy:n toimitusjohtaja Jari Tiensuu kertoi Lastensuojelun Keskusliiton ja Kasvunportin yhteistyössä toteuttaman varhaiskasvatuskyselyn tuloksista. Kasvunportin ja Lastensuojelun Keskusliiton lisäksi kyselyyn osallistui myös Tehy. Kyselyn raportti on saatavissa muutaman viikon sisään sekä Kasvunportin että Lastensuojelun Keskusliiton verkkosivuilta. Kyselyn tarkoituksena oli saada varhaiskasvatuksen kentän ääni kuuluviin sekä antaa näkökulmia uuteen varhaiskasvatuslakiin. Kyselyyn vastanneita oli noin 1300, joista suurin osa lastentarhanopettajia. Lisäksi mukana oli muita ammattiryhmiä sekä 50 vanhempaa. Kyselyssä kartoitettiin muun muassa kentällä käytössä olevia toimintatapoja sekä näkökulmia subjektiiviseen oikeuteen. Vastanneista 28 prosenttia oli todennut oikeuden olevan toimiva. Kyselyssä oli tuotu esiin, että hoidettavien lasten enimmäismäärä pitäisi määritellä laissa. Suhdeluvun pienentämistä toivottiin. Esiopetuksen nykyiset suhdeluvut ja ryhmäkoot oli koettu sopiviksi. Muita esille tulleita näkökulmia kyselyssä olivat muun muassa toive siitä, että kuntien päätösvaltaa varhaiskasvatuksen kysymyksissä ei lisättäisi ja että päätökset tekee opetus- ja kulttuuriministeriö. Vuorohoitoon toivottiin kyselyn mukaan omaa lainsäädäntöä. Tiensuu toi vielä esiin kyselystä muun muassa työssä jaksamisen ulottuvuuksia sekä sosiaalisten taitojen oppimisen tärkeyden syrjäytymisen ehkäisyssä. Keskustelussa tuotiin esiin, että uutta varhaiskasvatuslakia tuntuu olevan vaikea saada johtuen muun muassa hoidettavien lasten enimmäismäärän määrittelystä ja ammattijärjestöjen näkemyseroista siitä kuka saa tehdä mitäkin. Todettiin että laki on tärkeä saada. Todettiin, että ammattijärjestöillä on sama näkemys siitä, että enimmäismäärä on määriteltävä. Määrän näkökulmasta esitettiin kysymys siitä, mitä se tarkoittaa suhteessa perhepäivähoitoon. Todettiin, että perhepäivähoidon suhteen ei ole olemassa yhteisiä suosituksia. Tuotiin lisäksi esiin, että perhepäivähoitajat ovat pienryhmässä toimiessaan

3 tyytyväisempiä ja samoin todettiin että pienemmissä kunnissa ollaan tyytyväisempiä varhaiskasvatuksen kysymyksiin kuin isommissa kaupungeissa. Liitteenä 1. Tiensuun ppt-esitys (raportti julkaisematon, joten liite vain neuvottelukunnan jäsenille) 5. Opiskeluhuoltolain eteneminen sekä ajankohtaista Lastensuojelun Keskusliitossa Lastensuojelun Keskusliiton ohjelmajohtaja Hanna Heinonen kertoi oppilashuoltolain etenemisestä. OAJ oli järjestänyt tilaisuuden, jossa oli todettu työn etenevän täyttä vauhtia eteenpäin. Tavoitteena on, että laki astuu voimaan Esitys tulee lausunnoille kuluvan syksyn aikana. Todettiin, että neuvottelukunnan on tärkeää ottaa asia käsittelyyn. Järjestöjen roolina laissa voidaan nähdä uudet toimintatavat. Lain tarkoituksena on opiskeluhuollon vahvistaminen ja ylipäätään huollon saaminen myös toiselle asteelle. Lastensuojelun Keskusliiton ajankohtaisista asioista Heinonen toi esiin liiton 75-vuotisjuhlavuoden. Juhlavuosi huipentuu järjestettävään juhlaan Finlandia-talossa. Juhlat järjestetään Valtakunnallisten lastensuojelupäivien yhteydessä. Lastensuojelupäiville osallistuvia on ilmoittautunut hyvin, tähän mennessä noin 800 henkeä. Iisalmen kesäpäivistä keskusliitto oli saanut hyvää palautetta, ensi kesän päivien paikkakuntaa haarukoidaan tällä hetkellä. Keskusliiton juhlavuoteen liittyviä alueseminaareja järjestetään vielä muutamilla paikkakunnilla. Nokialla aiheena on ehkäisevä työ, Jyväskylässä poikana sijaishuollossa ja Kemissä on maahanmuuttajiin kiinnittyvä teema. Emma & Elias avustusohjelman uudet hankkeet valitaan loppuvuonna ja vahvistetaan alkuvuodesta. Emma & Elias on tehnyt paljon yhteistyötä muun muassa kuntien kaste-toimijoiden kanssa. Keskusliitossa on työn alla ns. hatka-selvitys, jossa tarkastellaan sijaishuoltopaikoista luvatta poistuneita. Raportti valmistuu helmikuun loppuun mennessä. Lastensuojelupäiville keskusliitto tuottaa selvityksen lastensuojelukustannuksista asiakastapauskuvauksina (viisi erilaista) sisältäen kustannukset sekä loppukustannukset. Keskusliitto on alkusyksynä myös koonnut järjestöjen hyviä käytäntöjä tasavallan presidentin Hyvä tapa toimii hanketta varten. Keskusliiton selvityksen ulkopuolelle jäi monia järjestöjen hyviä käytänteitä johtuen kyselyn ajankohdasta kesälomien aikaan sekä tiukan aikataulun vuoksi. Tämä on tuotu esiin raportissa. Hankkeen tiimoilta on tilaisuus 7.9. sekä nuorten syrjäytymistä koskeva seminaari , jossa ovat paikalla tasavallan presidentti Niinistö sekä Ruotsin kuningatar Silvia. Keskusliitto järjestää varhaiskasvatukseen teemoihin liittyvän Papillion-seminaarin Kuritusväkivaltakyselyn tuloksia Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Heikki Sariola kertoi kuritusväkivaltakyselyn tuloksista. Lastensuojelun Keskusliiton Taloustutkimuksella teettämän kyselyn tiedot oli kerätty (Kuritusväkivaltaa koskevat asenteet ja lapsiin kohdistuvan väkivallan kehitystrendejä Suomessa) huhtikuussa Kyselyn pohjalta voidaan todeta, että asenteet lasten ruumiillista kuritusta kohtaan ja kasvatuskulttuuri ovat muuttuneet radikaalisti. Kun vielä 20 vuotta sitten noin puolet väestöstä hyväksyi ruumiillisen

4 kurituksen kun luku on nyt 17 prosenttia. Lapsiperheistä 10 prosenttia hyväksyy ruumiillisen kurituksen. Eroa asenteissa naisten ja miesten välillä on jokin verran, mutta muutos on tapahtunut koko väestössä. Muutokseen on vaikuttanut muun muassa 1984 voimaan astunut laki lapsen ruumiillisesta kurituksesta ja oma osansa on ollut myös Lastensuojelun Keskusliiton Älä lyö lasta kampanjalla, joka toteutettiin reaktiona iltapäivälehtien nettikeskusteluiden ärhäkkäisiin kannanottoihin ruumiillisen kurituksen puolesta, jotka eivät kuitenkaan edustavan otoksen mukaan vastanneet todellista asenneilmastoa. Vuodesta 2006 kurituksen kannattajien osuus lapsiperheissä on laskenut 27 prosentista 10 prosenttiin. Myös muiden tietolähteiden mukaan väkivalta näyttää vähentyneen. Muutoksesta huolimatta lievää väkivaltaa käytetään kuitenkin edelleen jonkin verran. Tämän taustalla on se ettei lievää väkivaltaa mielletä väkivallaksi. Keskustelussa todettiin, että on erittäin hyvä, että asenteet ovat muuttuneet tähän suuntaan. Todettiin myös, että käytettävät käsitteet vaikuttavat siihen miten asennoidutaan. On eri asia puhua väkivallasta kuin kurituksesta. Todettiin myös, että väkivaltaiset kuolemat ovat laskeneet jyrkästi, mutta että viime vuosien perhesurmat voinevat muuttaa lukuja huonompaan suuntaan. Tuotiin esiin, että poliisiammattikorkeakoulun tekemässä tutkimuksessa tuli esiin, että maahanmuuttaja lapset kokevat enemmän väkivaltaa. Tuotiin esiin, että eri kulttuureissa lapsiin kohdistuva väkivalta ymmärretään eri tavalla, mutta toisaalta huomioitiin, että uskonto ja kulttuuri voivat muuttua. Asenteiden muuttuminen on kuitenkin hidasta, mutta positiivista on että perheiden sisäiset asiat tuodaan julki ja että lapsiin kohdistuva väkivalta on rikollista, näin perheiden ongelmiin ja lasten kohteluun voidaan puuttua tehokkaammin. Liitteenä 2. Sariolan ppt-esitys 7. Toimikunnan ideointia ensi vuoden toimintasuunnitelmaa varten Toimikunta ideoi toimintansa painopistealueita vuodelle Hallitus hyväksyy suunnitelman, neuvottelukunnan tehtävänä oli ideoida laajasti, mutta kaikkia ehdotettuja aiheita tai teemoja ei voida sisällyttää suunnitelmaan. Aiheina ehdotettiin seuraavia: Vanhemmuuden tukeminen vanhemmuuden tukeminen ja murrosikäiset ns. toisen laman lapset: nuoret aikuiset ja heidän tulevat lapset, päihde- ja mielenterveys, taloudelliset resurssit, riskiryhmät Vantaan kaupungin kehittämisprojekti, vanhemmuustyö, laaja kysely vanhemmuudesta ja sen haasteita (käynnissä jo useita vuosia) Hallitusohjelma

5 seurataan hallitusohjelman kohtien toteutumista, muun muassa perhevapaat jne. Maahanmuutto ja sen aiheuttamat suuret erot lapsiperheissä Avioerot ja huoltajuuskiistat vaikeat avioerotilanteet sekä huoltajuuskiistat nuorten kokemukset vaikeista eroista Isät lasten asialla yhdistys ja huoltokiusaaminen sekä kiusaamisen kriminalisointi Lukiolaisista huolehtiminen Nuorten yhteiskuntatakuu Nuoret ja työelämä oppisopimuskoulutus, miten nuoria tuetaan työpaikoilla, miten heitä kohdellaan työelämässä nuorten työelämätaidot, miten nuorten mahdollisuudet harjoitella työelämän taitoja toteutuvat syrjäytyminen, stressaantuminen, ensimmäinen kokemus työelämästä hyvin tärkeä Työelämä työterveyshuollossa ei käsitellä perheasioita, miten työssä tapahtuvat asiat voivat näkyä kotona, esim. alkoholin käyttö Juovat isovanhemmat suuret ikäluokat ns. märkä sukupolvi Koulukiusaamisen jälkihoito miten syvät jäljet jättää, traumatisoituminen Lainsäädäntö sosiaalihuoltolain uudistaminen, lain valmistelun seuraaminen varhaiskasvatuslaki (löydettävä asiat, joista samaa mieltä, moniäänistä, yhteisten näkemysten kokoaminen) Järjestökentän rooli järjestökentän roolia pitäisi nostaa tärkeä rooli ehkäisevässä työssä vertaistuki, johon järjestöt pystyvät, eivät ammattilaiset ennen kaikkea ennaltaehkäisevää median mukaan ottaminen Yhteistyö järjestöjen, kuntien ja seurakuntien yhteistyö

6 viranomaisyhteistyö, mihin ammattilaiset riittävät, voisiko kehittää uusia malleja yhteistyön näkökulmasta, että ei aina tarvitse viranomaisia (sosiaalityöntekijöitä rajallinen määrä) sektorijaon mukaisten rakenteiden kyseenalaistaminen (esim. vanhustyö yhteistyössä lasten kanssa tehtävän työn kanssa, vanhemmat ja koulu, voivatko hyötyä toisistaan) ja uusien toimintatapojen löytäminen neuvottelukunnan jäsenten välinen yhteistyö: mitä toimintoja ja materiaalia missäkin on, hyvät esimerkit ja käytännöt muiden tietoon Lapsiperheiden suhteellinen köyhyys ja lapsiköyhyys Lapset ja lapsiperheiden palvelut lapsilla palvelut oltava lähipalveluita ajankäyttö, lapsen ja perheen stressi perheen yhteinen ja oma aika Tukevasti alkuun -hanke: Vauhdilla aikuisuuteen -opas 8. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja Pia Sundell joutui poistumaan kohdan 7. aikana, joten Heikki Sariola päätti kokouksen klo 15.20