TALOUSARVIO VUODEKSI 2012 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSARVIO VUODEKSI 2012 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2012 2014"

Transkriptio

1

2 TALOUSARVIO VUODEKSI 2012 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI Sisällys 1. KUNNAN STRATEGIA 1.1 Ulkoisen toimintaympäristön muutokset Sipoo strategia Kunnan organisaatio Vahva ja tasapainoinen talous TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalous Kuntien henkilöstö Verotulojen kehitys Valtion osuudet Sipoon kunnan talous TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA Väestö Tuloperusteet Menoperusteet Henkilöstö Investoinnit Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma Talousarviovalmistelu ja talousarvion tasapainottaminen Alijäämän kattamisvelvollisuus TALOUSARVION RAKENNE JA SITOVUUS Nettobudjetointi Talousarvion ja sen perusteluiden sitovuus Toiminnallisen ja taloudellisen tuloksen seuranta KÄYTTÖTALOUSOSA Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sivistysvaliokunta Tekniikka- ja ympäristövaliokunta TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA LIITTEET Talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Liite 1 Toimivaltuussäännöstö Liite 2 Luettelo kustannuspaikoista Liite 3

3 TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA KUNNAN STRATEGIA 1.1 ULKOISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Kuntien toimintaympäristö on lähivuosina voimakkaassa, suorastaan turbulentissa muutoksessa. Talousarvion valmisteluvaiheessa hallituksen käynnistämän kuntarakenneuudistuksen vaikutukset ja eteneminen ovat vielä täysin epäselviä. Hallitusohjelman mukaan kuntarakenneuudistus on muihin käynnissä oleviin uudistuksiin nähden niiden keskiössä. Se muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle, valtionosuusjärjestelmän uudistamiselle, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiselle sekä aluehallinnon muutoksille. Lisätietoja kuntarakenneuudistuksen etenemisestä saataneen vasta vuoden 2011 lopulla. Näin ollen rakenneuudistuksen vaikutuksia Sipoon osalta ei voida tässä vaiheessa ennakoida. Hallitusohjelma sisältää lupauksia kuntien talouden vakautta edistävistä toimista, mutta samalla se sisältää myös useita hankkeita, joiden vaikutukset kuntatalouteen ovat päinvastaisia. Merkittävin sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeva hallitusohjelman linjaus on vanhuspalvelulaki eli ns. ikälaki. Lailla on suuria kuntien kustannuksia kasvattavia vaikutuksia. Sen mukainen kuntien tehtävien lisäys vaikuttaa tulevina vuosina yhdessä väestörakenteen muutoksen kanssa erittäin merkittävästi kuntien palvelujen järjestämiseen ja rahoitukseen sekä aiheuttaa huomattavia paineita kuntatalouteen. Hallitusohjelmassa linjatuista työurien pidentämiseen tähtäävistä ja työuran alkuun kohdistuvista toimista nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen vuoteen 2013 mennessä lisää kuntien kustannuksia erityisesti silloin, jos nuorten koulutuspaikkoja ei ole riittävästi. Myös muiden tehtävien osalta hallitusohjelma lisää kuntiin suuntautuvaa normiohjausta. 1.2 SIPOO STRATEGIA Kunnanvaltuusto hyväksyi vuonna 2007 Sipoon kunnan strategian, joka pohjautuu visioon Sipoosta Suomen halutuimpana. Strategiana on nopea suunnitelmallinen kasvu, uudistuminen ja kehitys, jotka toteutetaan innovatiivisesti verkostoitumisen avulla. Vuosina Sipoon väestö on lisääntynyt noin 2 % vuosittain. Strategian mukaisesti on panostettu erityisesti toiminnan kehittämiseen ja organisaation valmiuksien parantamiseen siten, että ne vastaavat nopean kasvun asettamiin haasteisiin. Valtuusto otti kevään 2011 seminaarissaan kantaa väestönkasvutavoitteeseen vuosiksi Hallituksi kasvutavoitteeksi linjattiin n. 5 %:n keskimääräinen kasvu, joka käynnistyy 2 %:n kasvuna ja päättyy 8 %:n kasvuun. Tämä kokonaiskasvu on hieman maltillisempaa kuin mitä strategiassa on määritelty, mutta vie kuntaa vahvasti vision suuntaan. Asukaslisäys on tällä kasvulla noin asukasta vuoteen 2020 mennessä. Työpaikkojen lisäämiselle luodaan edellytyksiä samalla kun asukasmäärä kasvaa. Valtuustoseminaarin ja valtuuston keväällä tekemän päätöksen mukaisesti kunnanhallitus on käynnistänyt edellä kerrottuihin periaatteisiin pohjautuvan strategian päivitystyön sekä siihen liittyen konkreettisen toteutusohjelman laatimisen. Toteutusohjelma tulee jatkossa osaltaan liittymään vuotuiseen taloussuunnitteluun antaen pohjan alueittaiselle väestönkasvulle, tonttitarjonnalle ja siten myös investointisuunnitelmalle. Strategiaan pohjautuvien kehittämistoimien merkitys korostuu entisestään edellä mainitun kuntarakenneuudistuksen myötä. Uudistuksen tavoitteena ovat vahvat peruskunnat ja niiden elinvoimainen kuntarakenne. Hallitusohjelman mukaan vahvan peruskunnan kriteereitä ovat luonnollisen työssäkäyntialueen lisäksi elinkeinopolitiikka, kehittämistyö sekä toimenpiteet yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi. Juuri näiden osa-alueiden kehittämistä tavoitellaan Sipoo strategian avulla. 1.3 KUNNAN ORGANISAATIO Sipoo strategian luomiseen liittyi myös tavoite kunnan luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaation uudistamisesta. Tarkoituksena oli ottaa käyttöön prosessimainen organisaatio, joka 1

4 toteutuessaan olisi tarkoittanut merkittävää, nopeaa muutosta nykyiseen organisaatioon niin luottamushenkilö- kuin viranhaltijatasolla. Kunnanhallitus päätti syksyllä 2011, että organisaation uudistamista jatketaan, mutta aiemmin tavoitellun nopean kokonaisuudistuksen sijaan kehitystä viedään eteenpäin useiden osittaisten uudistusten ja muutosten avulla. Sosiaali- ja terveystoimi on jo osaltaan siirtynyt prosessimaisempaan organisaatioon ns. elämänkaarimallin mukaisesti. Vastaavaa kehitystyötä pyritään edesauttamaan ja tukemaan myös muilla osastoilla. Tavoitteena on edelleen asiakaslähtöinen, tavoitteisiin sitoutunut toimintamalli. 1.4 VAHVA JA TASAPAINOINEN TALOUS Sipoon kasvun perustan muodostaa vahva ja tasapainoinen talous. Vain näin mahdollistetaan riittävä palvelutarjonta ja investointien toteuttaminen väestönkasvun edellyttämässä tahdissa. Hyväksytyn strategian mukaiset tavoitteet ovat menojen sopeuttaminen vuosikatteeseen tulojen ja verorahoituksen kehitys huomioiden palveluverkon tason ja laadun tarkistaminen, toiminnan tehostaminen maksuihin ja taksoihin kustannustasoa vastaavat tarkistukset veroprosentin pitäminen palvelukustannusten edellyttämällä tasolla veroprosentin pitäminen kilpailukykyisenä suhteessa naapurikuntiin palvelumarkkinoiden hyödyntäminen ja yhteistyö muiden palveluntuottajien kanssa vaihtoehtoiset rahoitusmuodot omaisuuden tehokas käyttö. 2 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE (lähde: Valtiovarainministeriö , Suomen Pankki ) Kesän 2011 aikana lisääntynyt epävarmuus maailmantaloudessa on heikentänyt tulevaisuudennäkymiä niin kansainvälisessä taloudessa kuin kotimaassakin. Vuonna 2011 Suomen talouden arvioidaan vielä kasvavan kohtuullisesti kotimaisen kysynnän tukemana. Myös vienti tukee talouskasvua, joskin aiempaa vähemmän. Vuonna 2012 talouskasvu hidastuu. Syynä kasvun hidastumiseen on toisaalta vientikysynnän heikkous ja toisaalta lisääntyneen epävarmuuden johdosta alentunut investointihalukkuus. Alhaisen taloudellisen aktiviteetin seurauksena työttömyyden odotetaan laskevan hitaasti. Kuluttajahintojen nousu pysyy yli kolmessa prosentissa sekä vuonna 2011 että vuonna Valtiovarainministeriö ennustaa seuraavia tunnuslukuja vuosiksi 2011 ja 2012: Bruttokansantuotteen kasvu 3,5 % vuonna 2011 ja 1,8 % vuonna 2012 Kulutuskysynnän kasvu 2,6 % vuonna 2011 ja 1,3 % vuonna 2012 Investointien kasvu 5,6 % vuonna 2011 ja 0,9 % vuonna 2012 Työttömyysaste 7,9 % vuonna 2011 ja 7,6 % vuonna KUNTATALOUS Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätöstietojen mukaan kuntien taloudellinen asema parani vuonna 2010 edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2010 tilinpäätöksissä toimintakatteiden heikkeneminen oli arvioitua lievempää ja pitkäaikaista lainaa otettiin edellisvuotta vähemmän. Lisääntynyt verorahoitus kompensoi toimintakatteen heikkenemistä. Kuntien toimintakulut kasvoivat vuodesta 2009 vuoteen ,9 prosenttia. Myös kuntayhtymien toimintatuotot kasvoivat 12,6 prosenttia ja toimintakulut 12,2 prosenttia, mikä osaltaan selittää myös 2

5 kuntien toimintakulujen kasvua. Kuntien investointimenojen kasvu oli vielä suurempaa. Kunnat käyttivät investointeihin 3,7 miljardia euroa, joka oli 11,6 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, mikä toisaalta näkyi myös lainakantojen nousuna 6,9 prosentilla. Lainakanta oli asukasta kohden kunnissa keskimäärin euroa vuonna 2010, kun se edellisvuonna oli euroa. Tilinpäätöstietojen mukaan kuntien vuosikate kattoi poistoista 148 prosenttia ja kuntayhtymien 121 prosenttia. Vuosikate kattoi kuntien investointien omahankintamenoista 71 prosenttia ja kuntayhtymien 27 prosenttia. Vuoden 2011 tammi-kesäkuussa kuntien toimintamenot kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan 4 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kuntien verotulot kasvoivat 8 prosenttia ja valtionosuudet vajaat 3 prosenttia. Kuntien vuosituottojen ja -kulujen erotus, vuosikate, kasvoi 53 prosenttia. Toimintamenojen suurin yksittäinen erä, palkat ja palkkiot, kasvoivat 3 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajasta. Toimintamenoista palvelujen ostot kasvoivat 5 prosenttia. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot kasvoivat 8 prosenttia, ja maksetut avustukset olivat edellisvuoden tasolla. Kuntien toimintatulot lisääntyivät 5 prosenttia. Myyntitulot kasvoivat 4 prosenttia ja maksutulot 5 prosenttia. Vuoden 2011 tammi-kesäkuussa kuntien valtionosuudet kasvoivat vajaat 3 prosenttia ja verotulot 8 prosenttia. Kuntien investointimenot kasvoivat 11 prosenttia, joten myös kuntien lainakanta oli vuoden 2011 kesäkuun lopussa kasvanut edellisestä neljänneksestä 3 prosenttia ja vuoden takaisesta 2 prosenttia. 2.3 KUNTIEN HENKILÖSTÖ (lähde: Kuntatyönantajat) Kuntien ja kuntayhtymien menoista yli puolet on henkilöstömenoja. Vuonna 2011 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arvion mukaan 19,9 miljardia euroa, josta palkkakustannukset ovat 15,3 miljardia euroa ja sivukulut 4,6 miljardia euroa. Kunta-alan keskiansiot olivat lokakuussa euroa/kk. Palkkoja korotettiin yleiskorotuksella ja järjestelyvaraerällä, yhteensä 2 %. Lisäksi maksettiin kertaerä. Kunta-alalla työskenteli lokakuussa henkilöä. Kasvu on noin henkilöä verrattuna vuoden 2009 lukuihin. Kunta-alan henkilöstöstä on työsuhteisia 71 % ja virkasuhteisia 29 %. Naisten osuus henkilöstöstä on 79 %. Henkilöstön keski-ikä on kunta-alalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla, 45,5 vuotta. Kuntien eläkevakuutuksen ennusteen mukaan kunta-alan nykyisestä henkilöstöstä siirtyy noin kolmannes eläkkeelle vuoteen 2019 mennessä. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa saakka, joten uusien sopimusten palkkavaikutuksista vuodelle 2012 ei talousarvion valmisteluvaiheessa vielä ole tietoa. 2.4 VEROTULOJEN KEHITYS Kuntien tuloverokertymä lisääntyi vuodesta 2009 vuoteen ,1 prosentilla. Yhteisöverotuottojen kasvu 17,9 prosenttia selittyi osin kuntien ja valtion välisen jako-osuuden väliaikaisella muutoksella. Hallitusohjelmassa ei ole esitetty laajennuksia kuntien veropohjaan, vaikka se olisi ollut välttämätöntä kuntatalouden kestävyyden turvaamiseksi, vaan muutokset liittyvät suurelta osin verotuksen painopisteen siirtymiseen kulutusverojen suuntaan. Hallitus korottaa vuosina 2012 ja 2013 kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta viidellä prosenttiyksiköllä vajaaseen 27 prosenttiin. Käytännössä tämä kuitenkin tarkoittaa kuntien yhteisöverotuottojen vähentymistä vuoden 2011 tasosta noin 10,5 prosentilla. Hallitusohjelman mukaan kunnallisverotuksen verovähennyksistä johtuvaa kuntien rasitetta pyritään siirtämään valtion vastuulle nimellisen ja todellisen kunnallisverotason eron kaventamiseksi. 3

6 Kunnallisverotuksen verovähennyksiä kompensoidaan kuntakohtaisesti pääasiassa verojärjestelmän kautta. Verovähennysten lisäykset kohdistuvat pääosin alimpiin tuloluokkiin. Kuntien kunnallisverotuottojen arvioidaan kasvavan vuodesta 2010 vuoteen 2011 noin 3,6 %. Verotuottojen kasvu kuitenkin hiipuu vuonna 2012, jolloin kasvun ennakoidaan olevan noin 1,8 %. Hallitusohjelmassa on myös esitetty tavoitteeksi, että kiinteistöveron osuus kuntien verotuloista kasvaisi vaalikauden aikana. Kiinteistöjen verotusarvojen korottamista lähemmäksi käypiä arvoja ei kuitenkaan olla toteuttamassa. Myöskään kiinteistöveron ylärajoja ei hallitusohjelman mukaan olla poistamassa. Käytännössä kiinteistöverotuottojen ennakoidaankin pysyvän lähes samalla tasolla kuin vuonna Kokonaisuudessaan kuntien verotuottojen ennakoidaan kasvavan vuodesta 2010 vuoteen 2011 noin 4,4 %, mutta kasvu taittuu selkeästi vuonna 2012, jolloin verotulojen ennakoitu muutos on enää 0,8 % positiivinen. 2.5 VALTIONOSUUDET Vuoden 2010 alusta toteutetun valtionosuusuudistuksen mukaan kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennallinen peruste, joiden yhteissummasta vähennetään kunnan omarahoitusosuus. Hallitusohjelmassa on esitetty merkittäviä leikkauksia kuntien valtionosuuksiin. Kuntien valtionosuusrahoituksesta (10,43 miljardia euroa vuonna 2011) noin 3/4 muodostuu valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (8,04 miljardia euroa) ja noin neljännes opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuudesta (2,39 miljardia euroa). Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta euromääräisesti suurin on perusopetuksen jälkeisen koulutuksen ylläpitäjärahoitus (ns. yksikköhintarahoitus). Hallitusohjelmaan perustuen kuntien peruspalvelujen valtionosuutta leikataan 631 miljoonaa euroa. Nykyinen peruspalvelujen valtionosuusprosentti 34,11 putoaa leikkauksen johdosta 31,40 prosenttiin. Tämä vastaa käytännössä indeksikorotuksen ja kustannustenjaon tarkistuksen jättämistä maksamatta. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuksiin ei osoitettu hallitusohjelmassa leikkauksia. Sipoon osalta valtionosuuksien leikkaus tarkoittaisi lähtökohtaisesti Suomen Kuntaliiton esittämien laskelmien mukaan 2,154 miljoonan euron vähennystä. Tätä kuitenkin kompensoi jonkin verran yhteisöveron väliaikainen 5 %:n nousu normaalitasosta, jonka vaikutus on Sipoon osalta noin 0,9 miljoonaa euroa positiivinen (Kuntaliitto : Hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna Perusteena Verohallinnon ennakolliset tiedot). Käytännössä vuonna 2012 euromääräiset valtionosuudet kasvavat kuitenkin hieman vuoden 2011 tasoon verrattuna. Tämän taustalla on edellä mainittu valtionosuusuudistus, joka muutti valtionosuuksien laskentaperusteita. Näin ollen Sipoon osalta syntyy tilanne, jossa hallitusohjelmassa sovitut toimet leikkaavat vuonna 2012 lähinnä odotettuja, vielä realisoitumattomia valtionosuuksien lisäyksiä. 2.6 SIPOON KUNNAN TALOUS Sipoon kunnan talous on viime vuosina pysynyt hyväksyttävällä tasolla. Vuoden 2010 tulos, joka muodostui budjetoitua paremmaksi, vahvisti vapaan oman pääoman osuutta taseessa, kun taas lainakannan kasvu heikensi taloutta pitkällä aikavälillä. Viimeisimmän ennusteen mukaan kunnallisverotulot sekä talousarvion menokehitys tulevat pääpiirteissään toteutumaan vuoden 2011 talousarvion mukaisesti. Suurimmat epävarmuustekijät vuoden 2011 talousarvion toteutumassa liittyvät erikoissairaanhoidon kustannuskehitykseen. Talousarvion valmisteluvaiheessa ennusteet viittasivat talousarvion ylitykseen erikoissairaanhoidon määrärahan osalta. Aiemmat vuodet ovat kuitenkin osoittaneet, että tilanne saattaa vielä huomattavasti muuttua vuoden loppuun mennessä ja lopullinen tieto asiasta saadaan vasta alkuvuodesta

7 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohtana on, että vuosikate on positiivinen ja kattaa kokonaisuudessaan myös poistot. Jotta kunnan talous olisi jatkossakin pitkällä aikavälillä tasapainossa, on erityistä huomiota kiinnitettävä lainakannan kasvuun. Käytännössä tämä tarkoittaa, että investointien ajoitusten merkitys korostuu. Tähän tavoitteeseen pyritään erityisesti strategian toteuttamisohjelman avulla. Samanaikaisesti entisestään korostuu käyttötalouden kustannustehokkuuden merkitys, jotta investointien rahoitusta voidaan vahvistaa vuosikatteen avulla. 3. TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA VÄESTÖ Kuntastrategian mukaisen väestönkasvun tavoitteena on, että asukasluku kasvaisi keskimäärin 5 % vuodessa. Viime vuosina kehitys on ollut seuraavanlainen: ,2 % ,1 % ,1 % ,2 % Vuoden 2010 lopussa väkiluku oli Vuoden 2011 kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana kunnan asukasluku on lisääntynyt 248 henkilöllä. Vuoden 2010 vastaavana aikana asukasluku kasvoi 199 henkilöllä. Mikäli väestönkehitys jatkuu samankaltaisena kuin kuluvan vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana, tämä merkitsee, että koko vuoden 2011 väestönkasvu on todennäköisesti noin 1,8 %, ts. lisäys on noin 330 henkilöä. Vuonna 2012 lisäyksen arvioidaan olevan noin 2,2 %. Tämä merkitsisi, että talousarviovuoden 2012 lopussa väkiluku olisi noin asukasta. 3.2 TULOPERUSTEET Sipoon verotulojen kasvu on ollut suotuisaa. Kunnallisverotuksen tulopohjana olevat verotettavat tulot ovat kehittyneet noin 2,5 3 % nopeammin kuin koko maassa keskimäärin. On ennakoitavissa, että taloustilanteen epävarmuuden vuoksi verotulot vaihtelevat kuitenkin tulevina vuosina aikaisempia vuosia enemmän. Talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisen perusteena on käytetty 19,25 %:n tuloveroprosenttia. Kunnallisveroa arvioidaan vuonna 2012 kertyvän 69,2 miljoonaa euroa, mikä on 1,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2009 toteuma ja 2,7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2011 ennusteessa on arvioitu. Yhteisöverokertymän arvioidaan pienenevän 0,7 miljoonaa euroa vuoden 2011 ennusteeseen verrattuna. Yhteisöveroa arvioidaan kertyvän 4,8 miljoonaa euroa. Talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisen perusteena on käytetty 1,00 %:n suuruista yleistä kiinteistöveroprosenttia, vakituisten asuinrakennusten osalta 0,50 %, muiden asuinrakennusten osalta 1,10 % ja rakentamattomien rakennuspaikkojen osalta 3,00 %. Kiinteistöverotulojen arvioidaan olevan 5,3 miljoonaa euroa, lisäystä vuodesta 2011 noin 0,1 miljoonaa euroa. Valtionosuusarvio on laadittu kesällä 2011 saatujen valtionhallinnon ennakkolaskelmien perusteella. Valtionosuuksiin tehdään 3,4 %:n indeksitarkistus. Verovuoden 2010 tietoihin perustuvan verotulontasauksen arvioidaan olevan Sipoon osalta 5,6 miljoonaa euroa, eli noin 0,1 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna Tämän perusteella laskennallisina valtionosuuksina arvioidaan vuonna 2012 saatavan 16,5 miljoonaa euroa eli 0,9 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna Vuonna 2013 valtionosuuksien määrän arvioidaan kasvavan saman verran kuin verotulontasaus vähenee. Taloussuunnitelmakaudella valtionosuuksien määrä riippuu myös väestönkasvusta, valtion toimenpiteistä ja mahdollisista indeksitarkistuksista. Valtionosuuksien määrän arvioidaan olevan noin 17 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 17,7 miljoonaa euroa vuonna Sipoon kunnan verorahoituksen, eli valtionosuuksien ja verotulojen yhteismäärän, arvioidaan lisääntyvän vuonna ,5 % ja vuonna ,1 %. Kaikkien kuntien vastaavat luvut ovat +4 % vuonna 2011 ja +2 % vuonna

8 3.3 MENOPERUSTEET Talousarviota ja taloussuunnitelmaa laadittaessa on noudatettu mm. seuraavia periaatteita: Lakisääteiset peruspalvelut on järjestettävä kunnan omasta tai muiden toimesta. Veroprosentit pyritään pitämään toiminnan edellyttämällä tasolla. Tiukan talousarviokurin noudattamista tulee jatkaa. Kunnan omia tiloja tulee käyttää tehokkaammin. Tulevia investointitarpeita ja niiden toteuttamista on harkittava tarkkaan. Maksuja on tarkistettava. Toimintaa on tehostettava. Säästöjä haetaan ensisijaisesti prosesseja ja rakenteita uudistamalla. Vuoden 2012 talousarvion suurimpia menolisäyksiä on ostopalvelujen lisäys noin 2,6 miljoonalla eurolla. Ostopalvelujen lisäys sisältää HSL-kuntayhtymään liittymisen seurauksena syntyvät menot. Henkilöstökulut kasvavat 0,9 miljoonalla eurolla. Vuoden 2012 toimintakulut ovat 124 miljoonaa euroa, mikä merkitsee 3,8 %:n lisäystä vuoden 2011 talousarvioon verrattuna. Suunnittelukaudella suurimmat paineet tulevat kohdistumaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen menoihin. Samanaikaisesti on resursseja voitava jakaa myös elinkeinoelämän, maankäytön ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen. Lähivuosien toimintamenojen kasvuksi on laskettu noin 2,8 % ja vuoden 2012 vuositulostavoitteeksi on asetettu 0,5 miljoonaa euroa. 3.4 HENKILÖSTÖ Kunnan strategian mukaan palvelutuotannon tehokkuus ja monipuolisuus varmistetaan kehittämällä henkilöstön osaamista ja turvaamalla henkilöstön saatavuus. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on 45,4 vuotta. Vanhuuseläkkeelle jää vuonna 2012 arviolta noin 24 henkeä. Eläköitymisten ja henkilöstömäärän lisääntymisen seurauksena myös henkilöstön keski-iän oletetaan tulevina vuosina laskevan. Vuonna 2010 kunnan henkilöstömäärä kasvoi 11 henkilöllä. Vuoden 2011 talousarvioon sisältyi määräraha yhteensä 32 uutta virkaa tai tointa varten. Valiokuntien vuoden 2012 talousarvioesityksissä esitetään yhteensä 10 uutta virkaa tai tointa. Vakinaisen henkilöstön lukumäärä on noussut vuoden henkilöstä 899 henkilöön vuonna Vakinaisen henkilöstövahvuuden arvioidaan vuoden 2011 lopussa olevan 925. Kuntien palkkasumman arvioidaan kasvavan vuonna 2011 noin 4,5 % ja vuonna 2012 noin 4,1 %. Kuten edellä on jo todettu, kunta-alan tulopoliittisesta ratkaisusta vuodelle 2012 ei tällä hetkellä ole tietoa. Sipoon kunnan vuoden 2012 talousarviossa on varauduttu 2,1 %:n korotukseen. 3.5 INVESTOINNIT Taloussuunnitelmakauden merkittävimpiä investointihankkeita ovat Nikkilän terveysaseman laajennus ja perusparannus. Näiden hankkeiden osuus taloussuunnitelman nettoinvestointimenoista on noin 15,5 miljoonaa euroa. Vuosien muita yksittäisiä investointeja ovat yhden päiväkodin rakentaminen Etelä-Sipooseen, Söderkullan koulukeskuksen perusparannustyöt, Leppätien koulun lisärakennuksen rakentaminen ja Lukkarin koulun keittiön laajennustyöt. Vuonna 2012 talousarvion mukaiset bruttoinvestoinnit ovat 17,3 miljoonaa euroa ja nettoinvestoinnit 11,8 miljoonaa euroa. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä on 6 miljoonaa euroa. Maa-alueiden ym. myyntitulojen arvioidaan olevan 5,2 miljoonaa euroa. Maanostoihin varattu määräraha on 3 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 uudisrakennusten nettoinvestoinnit ovat 7,6 miljoonaa euroa. Nikkilän terveysaseman lisärakennuksen osuus nettomenoista on 3,1 miljoonaa euroa. Julkiseen käyttöomaisuuteen on varattu vuodeksi ,3 miljoonaa euroa. 6

9 Perusparannuksiin on varattu 2,6 miljoonaa euroa. Irtaimen omaisuuden hankintaan on varattu 0,4 miljoonaa euroa. Suunnittelukauden kokonaisinvestointisummat käyvät ilmi alla olevasta taulukosta: YHTEENSÄ TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Tuotot Kulut Netto TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA Tasapainoinen talousarvio on rahoituksen kannalta terveen talouden perusta pitkällä aikavälillä. Vastuualueiden tuloslaskelmat esitetään talousarviossa informatiivisessa mielessä kunkin vastuualueen kohdalla. Tuloslaskelman (sivu 80) osoittama tulorahoitus on suunnittelukaudella hyväksyttävällä tasolla. Tämä on kuitenkin seurausta myyntitulojen osuudesta kokonaistuotoista. Talousarvion toimintatuottojen ja -menojen erotuksena muodostuva toimintakate on -87,9 miljoonaa euroa. Toimintakate heikkenee 5,6 miljoonaa euroa edelliseen talousarvioon verrattuna. Vuosikate on 6,5 miljoonaa euroa ja se on 0,8 miljoonaa euroa huonompi kuin vuoden 2011 talousarviossa. Poistojen määräksi arvioidaan 6 miljoonaa euroa, jolloin vuosikate riittää kattamaan suunnitelman mukaisten poistojen määrän. Tilikauden tulos osoittaa näin 0,5 miljoonan euron ylijäämää, mikä on 0,9 miljoonaa euroa huonompi kuin vuoden 2011 talousarviossa. Toteutuva ylijäämä lisää kunnan taseen omaa pääomaa. Rahoituslaskelma (sivu 95) osoittaa, että rahavarat kasvavat vuodesta Investointimenot, joista on vähennetty investointien arvioidut tuotot ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnistä saatavat tulot, ovat 15,8 miljoonaa euroa. Rahoitustarve muuttuu pitkäaikaisten lainojen 10 miljoonan euron lyhennysten vuoksi. 3.7 TALOUSARVIOVALMISTELU JA TALOUSARVION TASAPAINOTTAMINEN Hallintokuntien talousarvioesityksissä menot ovat noin 1,4 miljoonaa euroa ohjeellisissa talousarviokehyksissä ilmoitettua suuremmat. Käytännössä tämä johtuu esitetystä liittymisestä HSL-kuntayhtymään. Talousarviokehysten antamisen jälkeen tehtyjen päätösten ja linjausten vuoksi talousarviovalmistelun aikana on tehty seuraavat muutokset tasapainoisen talousarvion aikaansaamiseksi: Verotuloja on tarkistettu ylöspäin. Maanmyynnistä kertyviä myyntivoittoja on tarkistettu alaspäin sen vuoksi, että vuoden 2012 suunniteltu tonttitarjonta kohdistuu alueisiin, jotka on vasta kuluvana vuonna hankittu kunnan omistukseen. Muilta osin talousarvioesitys perustuu valiokuntien talousarvioesityksiin. 3.8 ALIJÄÄMÄN KATTAMISVELVOLLISUUS Kuntalain 65. :n 2. ja 3. momentissa säädetään seuraavaa: Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi 7

10 suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena. Kunnan vuoden 2010 tase osoittaa 14,6 miljoonan euron kumulatiivista ylijäämää, joten kuntalain edellä mainittu säännös ei ole ajankohtainen. 4. TALOUSARVION RAKENNE JA SITOVUUS Kunnan taloutta ohjaavat sekä kuntalaki että kirjanpitolaki. Kuntalakiin sisältyy talousarvion ja taloussuunnitelman laatimista koskevia määräyksiä. Kirjanpitolaissa on puolestaan säännökset kirjanpidon ja tilinpäätöksen laatimisesta. Talousarvio ja -suunnitelma käsittävät käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosan. Talousarvio esitetään tällä tavoin sekä tuloslaskelman että rahoituslaskelman näkökulmasta. Käyttötalousosan avulla ohjataan kunnan toimintaa. Siinä valtuusto asettaa eri vastuualueille toiminnalliset tavoitteet ja osoittaa tarvittavat määrärahat näiden tavoitteiden saavuttamiseksi sekä arvioi tuotot niiden kokonaisuuksien hoidosta, joista valtuusto on päättänyt. Käyttötalousosa on jaettu vastuualueisiin, jotka puolestaan on jaettu tulosyksiköihin. Talousarvion käyttötalousosan pohjalta laaditaan sekä tuloslaskelma että rahoituslaskelma. Tuloslaskelma osoittaa, miten kunnan tilikaudeksi varattu tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja käyttöomaisuuden kulumisesta aiheutuviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointiosa kertoo sekä talousarviovuoden että suunnittelukauden investoinnit. Investointiosan määrärahat ja tuloarviot valtuusto hyväksyy joko hankeryhmittäin tai hankkeittain. Mikäli investoinnin hankintamenon arvioidaan jakaantuvan kahdelle tai useammalle vuodelle, hyväksyy valtuusto investoinnin kokonaiskustannusarvion. Valtuusto tarkistaa kokonaiskustannusarviot ja päättää hankkeille eri vuosille varattavista määrärahoista taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Rahoituslaskelmassa osoitetaan, kuinka paljon tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta investointeihin ja lainanlyhennyksiin ja miten rahoitustarve katetaan tai kuinka suuri rahoitusylijäämä on ja miten se käytetään. 4.1 NETTOBUDJETOINTI Valtuusto voi jakaa tehtäväalueen tai sen osan määrärahat tai tuotot netto- tai bruttomäärärahoina. Talousarvioasetelmaa hyväksyessään valtuusto on päättänyt, että määrärahat jaetaan nettoperiaatteen mukaisesti. 4.2 TALOUSARVION JA SEN PERUSTELUIDEN SITOVUUS Valtuusto päättää siitä, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kunnanhallitusta ja muita kunnan hallintokuntia. Talousarvio koostuu toimialojen määrärahoista, rahoitustuotoista ja toiminnallisista tavoitteista sekä talousarvion yleisistä perusteluista, tunnusluvuista ja tuloslaskelmista. Vastuualueiden määrärahat ovat sitovia valtuustoon nähden. Nettobudjetoinnissa on menojen ja tulojen erotus sitova valtuustoon nähden. Tulosyksiköt velvoitetaan perimään talousarvioon merkityt tulot. Mahdolliset poikkeamat on selvitettävä pikimmiten talousarviomuutoksia tehtäessä ja viimeistään tilinpäätöksen yhteydessä. Tulosyksiköt voivat ilman erillistä päätöstä luopua tarpeettomaksi käyneestä irtaimesta omaisuudesta. Myynnistä saatavat tulot voidaan käyttää tulosyksiköiden menojen kattamiseen. 8

11 Hallintokuntien päätöksentekoa ohjaavat liitteessä 2 ilmoitetut rahamääräiset ratkaisuvaltarajat. Valtuuston päätös talousarvion sitovuudesta on seuraavanlainen: Käyttötalousosa Käyttötalousosan määrärahat ja laskennalliset tulot ovat sitovia valtuustoon nähden nettotasolla. Investointiosa Myös investointiosan määrärahat ovat valtuustoon nähden sitovia nettotasolla. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmassa rahoitustuottojen ja -kulujen nettomääräraha on sitova valtuustoon nähden. Rahoitusosa Rahoituslaskelmassa lainakannan muutos on sitova valtuustoon nähden. Toiminnalliset tavoitteet Sitovat tavoitteet otsikon alla olevat tavoitteet sitovat hallintokuntia valtuustoon nähden. Tunnusluvut (määrätavoitteet, taloudellisuustavoitteet ja laatutavoitteet) ovat hallintokunnille suuntaa antavia. 4.3 TOIMINNALLISEN JA TALOUDELLISEN TULOKSEN SEURANTA Talousarvion toiminnallisen ja taloudellisen tuloksen toteutumista seurataan hyväksytyn talousarvion ja mahdollisten talousarviomuutosten pohjalta. Toiminnallisen tuloksen seurannalla ymmärretään, että tulosyksiköt seuraavat asetettuja toiminnallisia tavoitteita ja niiden toteumaa ja taloudellisen tuloksen seurannalla, että tulosyksiköt seuraavat menojen ja tulojen toteumaa. 9

12 10

13

14 KÄYTTÖTALOUSOSA Toiminnan sektorikohtaiset bruttomenot Tekniikka ja ympäristö 13 % Hallinto 9 % Sivistys 38 % Sosiaali- ja terveydenhuolto 40 % Hallinnolla tarkoitetaan keskusvaalilautakuntaa, tarkastuslautakuntaa ja kunnanhallitusta. 11

15 12

16 KÄYTTÖTALOUSOSA Sivujen lukuohje Lyhenteiden selitykset TP TAM TAE TA TS = Tilinpäätös = Talousarvio muutosten jälkeen = Lautakuntien ja valiokuntien talousarvioesitykset = Kunnanhallituksen talousarvioesitys = Taloussuunnitelma Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet on laadittu lihavoidulla tekstityypillä. Muut tavoitteet ja perustelut ovat luonteeltaan toimintaa ohjaavia tai informatiivisia. Toimialojen käyttötalousmenojen muutokset (1 000 euroa) ja kasvuprosentti vuosina Hallinto Sosiaali- ja terveydenhuolto Sivistys Tekniikka ja ympäristö Vuonna ,4-2,2-1,7 10,0 Vuonna ,4 7,1 10,8 11,7 Vuonna ,6-0,6 1,5 1,1 Vuonna ,9 3,7 1,2 3,1 Talousarvio sisältää seuraavia muutoksia aiempiin vuosiin verrattuna: Osana kunnanhallituksen päättämää taloushallinnon keskittämistä osastojen talouspäälliköt (3 virkaa) siirtyvät Talous- ja hallintokeskukseen Ns. sisäisten vuokrien pääomaosuus on siirretty kunnanhallituksen alaisuuteen, osittain tulosyksikköön Kunnanviraston johto ja osittain Kehitys- ja kaavoituskeskukseen. Maanmyyntitulot on siirretty tulosyksikköön Kunnanviraston johto. Sosiaali- ja terveystoimen talousarvio on tehty vastaamaan muuttunutta, ns. elämänkaarimallin mukaista organisaatiota. Aikaisempien vuosien lukuja ei ole tarkistettu vastaamaan edellä kerrottuja muutoksia. Tuloslaskelmaosassa esitetään eriteltyinä koko kunnan, vesihuoltolaitoksen ja kunnan muiden toimintojen tuloslaskelma. 13

17 KÄYTTÖTALOUS Toimintatuotot ja -menot Vuoden 2012 talousarvion käyttömenot ovat 124 miljoonaa euroa ja käyttötuotot 36,1 miljoonaa euroa. Toimintakate on -87,9 miljoonaa euroa, mikä on euroa/asukas, kun se vuonna 2011 näyttää muodostuvan noin euroksi/asukas. Vastuualue TP 2009 TP 2010 TA 2011 TAK 2012 TA Keskusvaalilautakunta Tuotot Kulut Netto Tarkastuslautakunta Tuotot Kulut Netto Kunnanhallitus Tuotot Kulut Netto Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tuotot Kulut Netto Sivistysvaliokunta Tuotot Kulut Netto Tekniikka- ja ympäristövaliokunta Tuotot Kulut Netto Yhteensä Tuotot Kulut Netto

18 TOIMIALA: KESKUSVAALILAUTAKUNTA VASTUUALUE: VAALIT VASTUUHENKILÖ: Kunnansihteeri Peter Stenvall TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Tuloarvio ,8 50,6 Määräraha ,4-81,0 Toimintakate ,6-30,4 Määrärahan muutos % 85,2-100,0 Määrärahan muutos euroina Toimintakatteen muutos % -53,5-17,8 Toimintakatteen muutos euroina Asukkaat Nettomenot euroa/asukas -0,46-0,03-1,60 Toimintamenot ,4-81,0 Palkat ja palkkiot ,6 Henkilösivukulut ,8 Henk.korvaukset Henkilöstökulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot ,9 Palveluiden ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 Avustukset Vuokrat ,3 Muut toimintakulut Toimintatulot ,6 Maksutuotot Tuet ja avustukset 21 24,8 50,6 Presidentinvaali ja kunnallisvaalit toimitetaan vuonna Europarlamenttivaalit toimitetaan vuonna

19 TOIMIALA: TARKASTUSLAUTAKUNTA VASTUUALUE: TILINTARKASTUS TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Tuloarvio Tuotot Määräraha Kulut Toimintakate Netto Määrärahan muutos % 11,2 7,9 15,0 10,95 Määrärahan muutos euroina Toimintakatteen muutos % 11,2 7,9 15,0 10,95 Toimintakatteen muutos euroina Asukkaat Nettomenot euroa/asukas -1,9-2,0-2,2-2,5 Tarkastuspäiviä Toimintakulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henk.korvaukset Henkilöstökulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot ,3 Palveluiden ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,2 Toiminnalliset tavoitteet vuodeksi 2012 Kunnan vuoden 2012 hallinto ja talous tarkastetaan kuntalain ja kunnan hallintosäännön mukaisesti. Lakisääteisten tilintarkastuspäivien lukumäärä on arviolta 35 tarkastuspäivää. Sen lisäksi tulevat lautakunnan sihteerintehtävät ja mahdollisesti ostettavat asiantuntijapalvelut. Tarkastuslautakunnan kokoontumistavoite on 11 kertaa vuodessa. Tilintarkastusyhteisö antaa lautakunnalle kirjallisia ja suullisia raportteja tarpeen mukaan. Tilintarkastuskertomus annetaan tilinpäätöksen tarkastamisen jälkeen valtuustolle. Tarkastuslautakunnan työn tuloksena laaditaan valtuustolle annettava arviointikertomus. 16

20 TOIMIALA: KUNNANHALLITUS VASTUUALUE: YLEISHALLINTO JA KUNNAN JOHTO TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Tuloarvio Toimintatulot Määräraha Toimintamenot Toimintakate Netto Määrärahan muutos % 11,2 4,8 16,3 17,2 Määrärahan muutos euroina Toimintakatteen muutos % -69,8 135,0 23,2-155,5 Toimintakatteen muutos euroina Suunn.muk. poistot -3 Asukkaat Nettomenot euroa/asukas Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina htv 49,4 54,1 59,5 63,5 Toimintakulut yhteensä euroa/htv Toimintakulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henk.korvaukset 9 36 Henkilöstökulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palveluiden ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut #VIITTAUS! Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot

21 TULOSYKSIKKÖ: KUNNANVIRASTON JOHTO VASTUUHENKILÖ: Kunnanjohtaja Mikael Grannas Toiminta-ajatus Kunnanjohtaja johtaa kunnan organisaatiota valtuuston ja kunnanhallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti. Toimintaympäristön keskeiset muutokset vuosina Sipoon kunta on kasvukunta, johon kohdistuu yhä vilkkaampi muuttoliike. Uusia asuinalueita otetaan yhä suuremmassa määrin käyttöön sitä mukaa kuin vahvistetut kaavat tämän mahdollistavat. Talousarviota laadittaessa maailmantalous on epävarmassa tilassa, ja talouden ennustettavuus on tästä syystä erittäin vaikeaa. Mahdollisen taantuman seuraukset tullevat vaikuttamaan kunnan talouteen täysimääräisinä vasta vuonna 2013, mutta sopeutustoimet on tässä tapauksessa käynnistettävä jo kuluvan talousarviovuoden aikana. Suomen valtion kesällä 2011 käynnistämä kuntarakenneuudistus tulee vaikuttamaan kunnan toimintaympäristöön tulevina vuosina. Koska kuntarakenneuudistus on vasta suunnitteluvaiheessa, sen seurauksia ei tässä vaiheessa vielä pystytä arvioimaan. Kunnan tulee kuitenkin aktiivisesti osallistua kuntarakenneprosessiin, jolloin pääasiallisena tavoitteena on kuntalaisten palvelujen turvaaminen. Strategiset tavoitteet vuosiksi Kunnan strategiset tavoitteet vuosiksi ovat: 1. Kunnan strategian toteuttaminen 2. Tasapainoinen talous 3. Edunvalvonta 4. Organisaation toiminnan kehittäminen. Kunnan kasvustrategian toteuttaminen vaatii asumisen, elinkeinoelämän, palvelujen ja talouden luomien edellytysten puitteissa määrätietoista ja pitkäjänteistä kehitystyötä. Kunnan strategian toteuttamisen tueksi laaditaan tästä syystä toteutusohjelma, joka mahdollistaa näiden tekijöiden yhdistämistä ja vuosittaista suunnittelua ja arviointia kymmenen vuoden aikavälillä. Talouden tasapainottaminen tarkoittaa sekä käyttötalouden että investointien talousarvioiden pitämistä nettotasolla. Jos Suomi ajautuu taantumaan vuoden 2012 aikana, tullaan tämän lisäksi tarvitsemaan muita taloutta tasapainottavia toimia. Kuntarakenneuudistus tulee vaatimaan kunnalta aktiivista otetta kuntalaistensa etujen valvontaan. Tämän lisäksi kehitetään yhteistyötä muiden KUUMA-kuntien kanssa sekä osallistutaan aktiivisesti metropolialueen maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Organisaation toimintaa kehitetään asiakaslähtöisyyden ja sopimusohjauksen suuntaan pienin, nopein ja käytännönläheisin askelin. Koko henkilöstöä kannustetaan osallistumaan kehitystoimintaan. Strateginen painopistealue Toimenpide Aikataulu Tavoiteltu hyöty ja/tai onnistumisen arviointi Vuosittain seurattavat mittarit Edunvalvonta Organisaation toiminnan kehittäminen Aktiivisuus kuntarakenneuudistuksessa Kehitystoimien läpivienti Parhaimman mahdollisen rakenteen saavuttaminen kuntalaisten palvelujen turvaamiseksi Onnistuneet kehitystoimet 18

22 Sitovat tavoitteet vuodeksi 2012 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Tasapainoinen talous Talousarviokuri Talousarvion pitävyys nettotasolla Strategian toteuttaminen Toteutusohjelman laadinta Toteutusohjelman ensimmäinen käyttökelpoinen versio käytössä Kunnan johto TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Tuloarvio Toimintatulot Määräraha Toimintamenot Toimintakate Netto Määrärahan muutos % 17,8-3,4 9,1-13,9 Määrärahan muutos euroina Asukkaat Nettomenot euroa/asukas Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina htv 1 1,4 2,5 2,5 Toimintakulut yhteensä euroa/htv TULOSYKSIKKÖ: TALOUS- JA HALLINTOKESKUS VASTUUHENKILÖ: Talous- ja hallintojohtaja Minna-Marja Jokinen Toiminta-ajatus Talous- ja hallintokeskus tukee valtuustoa, kunnanhallitusta ja kuntalaisille palveluja tuottavia osastoja näiden tehtävissä. Talous- ja hallintokeskus tuottaa toimisto-, taloushallinto-, henkilöstöhallinto- ja itpalveluja ja vastaa kunnan hallintoa ja taloudenhoitoa koskevista yhteisistä linjauksista ja ohjauksesta. Lisäksi keskus vastaa kuntalaisille, yrityksille ja viranomaisille suunnatusta ulkoisesta viestinnästä ja kunnan ulkoisten asiakkaiden yhteisestä asiakaspalvelusta. Toimintaympäristön keskeiset muutokset vuosina Talous- ja hallintokeskuksen tarjoamien palveluiden tulee entistä enemmän vastata kysyntää. Talouspalveluiden tuottaminen keskitetään suunnitelmakauden aikana Talouspalvelut yksikköön. Samanaikaisesti pyritään kehittämään taloudellisen informaation luotettavuutta ja laatua nykyistä enemmän päätöksentekoa ja palvelutuotantoa palvelevaksi. Muutos vahvistaa ennen kaikkea kunnan kokonaistalouden ohjausta ja hallintaa. Kuntien muuttuvassa tilanteessa proaktiivisen viestinnän tulee vastata kuntalaisten ja päätöksentekijöiden tarpeisiin. Myös tietoyhteiskunta asettaa yhä suurempia vaatimuksia viestinnälle ja sähköiselle palvelulle. Sähköisten palveluiden lisääntyvä käyttö luo myös liikkumatilaa kiristyvässä kuntataloudessa. 19

23 Tiedonhallinnan tarpeet lisääntyvät kuntalaisten ja käsiteltävien asioiden määrän kasvaessa. Tämä asettaa vaatimuksia asianhallinta- ja tiedonhallintajärjestelmille sekä asianhallintakäytännöille. Strategiset tavoitteet vuosiksi Strateginen painopistealue Toimenpide Aikataulu Tavoiteltu hyöty ja/tai onnistumisen arviointi Vuosittain seurattavat mittarit Talous- ja hallintoorganisaatio ICT-palvelu Taloushallinto Henkilöstöhallinto Asiakaspalvelu Kunnan imago Talous- ja hallintopalveluiden keskittäminen ICT-peruspalveluiden kustannustehokkuuden parantaminen Tietohallinnon tehostaminen Budjetoinnin, raportoinnin, seurannan ja ennusteiden laatimisen kehittäminen Henkilöstön rekrytoinnin yhtenäistäminen Henkilöstön sitoutumisen vahvistaminen Yhteisen asiakaspalvelun laajentaminen Asiakaspalvelun työprosessien tehostaminen Mahdollisten yhteistyötahojen etsiminen Kunnan sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen parantaminen Sisäisten palvelujen paraneminen ja yhtenäistyminen ja nykyisten resurssien tehokkaampi käyttö Rationalisointivaikutusten etsiminen kuntien välisen yhteistyön puitteissa Tietoturvan kehittäminen kansallisten standardien mukaisesti Kokonaisarkkitehtuurin hallinta valtiovarainministeriön ohjeiden mukaisesti Luotettavien tietojen tuottaminen johdolle ja päättäjille riittävän ajoissa. Osavuosikatsauksissa vertailut aikaisempiin vuosiin mahdollisia Pätevän henkilöstön saatavuuden helpottuminen Palkitsemisjärjestelmän käyttöönotto Asiakasprosessien hoitaminen enenevässä määrin Infossa Kuntalaisten, henkilöstön, kuntaan muuttajien, yrittäjien ja muiden sidosryhmien tiedonsaannin paraneminen ja vaikutusmahdollisuuksien kasvaminen. Samalla kunnan maineen paraneminen 20

24 Sitovat tavoitteet vuodeksi 2012 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Kunnan hallinnon päivittäminen Kunnan taloushallinnon kehittäminen Kunnan asianhallinnan ja arkistoinnin tehostaminen Henkilöstön sitoutumisen vahvistaminen Kunnan tiedotuksen ja markkinoinnin yhtenäistäminen Kunnan näkyvyyden parantaminen Tietohallinnon tehostaminen Sähköisten palvelujen saatavuuden parantaminen Hallintosäännön, luottamushenkilöorganisaation ja viranhaltijaorganisaation päivittäminen. Lisäksi toimivaltuussäännöstön laatiminen Osto- ja myyntireskontran keskittämismahdollisuuksien selvittäminen Kuukausittaisen raportin laatiminen kunnanhallitukselle ja valiokunnille. Raporttiin sisältyy tietoja talousarvion toteutumasta ja väestönkehityksestä. Kirjaamisen keskittämismahdollisuuksien selvittäminen Kuntien Tiera Oy:n SARKK-pilottihankkeeseen (= Sähköinen arkistointi kuntien käyttöön) osallistumismahdollisuuksia selvitetään. Hankkeen tavoitteena sähköiseen arkistointiin siirtyminen Palkitsemisjärjestelmän käyttöönotto Viestintäsuunnitelman laatiminen Kunnan osallistuminen erilaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin Yhteistyön kehittäminen median kanssa Kokonaisarkkitehtuuria varten tarvittavien perustietojen kerääminen ICT-hankesalkun laatiminen Kunnan liittyminen valtion asiointitiliin Suomi.fi Päivitetyn hallintosäännön soveltaminen vuoden 2013 alusta, jolloin uusi valtuustokausi alkaa. Päätös keskittämisestä vuoden 2012 aikana Raportoinnin käyttöönotto Päätös keskittämisestä vuoden 2012 aikana Pilottihankkeesta saatujen kokemusten perusteella otetaan kantaa arkistoinnin kehittämiseen jatkossa. Palkitsemisjärjestelmä käytössä Saman ohjeistuksen käyttö koko organisaatiossa Osallistuminen 1 3 messutapahtumaan yhdessä yrittäjien ja muiden sidosryhmien kanssa Lehdistötiedotteiden ja artikkelivihjeiden lähettäminen säännölllisesti Perustietojen tietokanta laadittu Asiointitili kuntalaisten käytössä 21

25 Talous- ja hallintokeskus TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Tuloarvio Toimintatulot Määräraha Toimintamenot Toimintakate Netto Määrärahan muutos % 14,9-2,8 8,9 9,4 Määrärahan muutos euroina Asukkaat Nettomenot euroa/asukas Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina htv 35,1 36,2 38,7 40,7 Toimintakulut yhteensä euroa/htv IT-toiminta TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Tuloarvio Toimintatulot Määräraha Toimintamenot Toimintakate Netto Määrärahan muutos % 24,9-11,9 3,6 13,0 Määrärahan muutos euroina Osastojen talouspäällikön virat siirtyvät Talous- ja hallintokeskukseen TULOSYKSIKKÖ: KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS VASTUUHENKILÖ: Kehitysjohtaja Mikko Aho Toiminta-ajatus Kehitys- ja kaavoituskeskus toimii suoraan kunnan johdon alaisuudessa strategisena valmisteluyksikkönä. Keskus valmistelee kunnan strategiset kehityslinjaukset. Keskuksen tehtäviin kuuluvat myös pitkän aikavälin suunnittelu, kaavoitus ja maankäyttö, maapolitiikka, maanhankinta ja -myynti, maaomaisuuden hallinta, kiinteistönmuodostus ja mittaustoimi sekä joukkoliikennettä ja elinkeinopolitiikkaa koskevat asiat. Keskus avustaa kunnanjohtajaa ajankohtaisten asioiden valmistelussa. Keskus reagoi tehokkaasti toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Toimintaympäristön keskeiset muutokset vuosina Sipoon yleiskaava 2025:een liittyvä valtuuston hyväksymä pitkän aikavälin kasvustrategia mahdollistaa voimakkaan kasvun. Väestönkasvuennusteita tarkennettiin valtuustoseminaarissa keväällä Voimakkaan kasvun tavoite asettaa merkittäviä haasteita sekä strategiselle suunnittelulle että maankäytön suunnittelulle, jotta varsinainen toteutusvaihe käynnistyisi tasapainoisesti ja hallitusti kunnan taloudelliset resurssit, henkilöstöresurssit ja myös muut resurssit huomioon ottaen. Vuosille on tavoitteeksi linjattu keskimääräinen 5 %:n kasvu, joka käynnistyy 2 %:n kasvuna ja päättyy 8 %:n kasvuun. Strategiset tavoitteet vuosiksi Kunta on mukana KUUMA-kuntien laatiman KOKO-ohjelman toteuttamisessa vuoden 2013 loppuun saakka. Valtakunnallisen ohjelman tavoitteena on lisätä eri alueiden kilpailukykyä ja vetovoimaa. Kunta osallistuu Sipoon Messujen järjestämiseen ja toteuttamiseen kesällä Matkailuasioiden hoito siirtyy Sivistysosastolta Kehitys- ja kaavoituskeskukselle vuoden 2012 alussa. 22

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN 2020-2021 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Yleiset laadintaperusteet SAVUKOSKEN KUNTA Kunnan talousarvio ja taloussuunnitelma laaditaan suunnittelukaudelle 2019-2021.

Lisätiedot

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

SIPOON KUNTA Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012 2014

SIPOON KUNTA Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012 2014 SIPOON KUNTA Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012 2014 TALOUSARVIO VUODEKSI 2012 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2012 2014 Sisällys 1. KUNNAN STRATEGIA 1.1 Ulkoisen toimintaympäristön muutokset -------------------------------------------------------

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 31.3.2013 131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 28.11.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 2.1.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 7.10.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Syksyn 2019 kuntatalousohjelma (7.10.2019) Mikko Mehtonen 7.10.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

kk=75%

kk=75% 1 Talousarvion toteutuminen 01.01. - 30.09.2017 9 kk=75% Kokonaisuutena syyskuun lopun toteuma näyttää varsin hyvältä. Viime vuoteen verrattuna vuosikate on toteutunut noin 800 000 euroa paremmin ja tilikauden

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Lemin kunnanhallitus Toukkalantie 2 54710 LEMr leminkunta@lemi.fi 16.5.2019 OIKAISUVAATIMUS Vaadin oikaisua Lemin kunnanhallituksen päätökseen 24.4.2019 48. Kunnanhallitus on päättänyt, että "Hankinta

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta KH 28.11.2017 Yleistä vuoden 2018 talousarviosta Suomen kuntien taloudellisessa tilanteessa näkyy selvä kahtiajako hyvin toimeentuleviin kuntiin ja vaikeuksissa oleviin kuntiin. Osa kunnista suunnittelee

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 17.4.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot aikavälillä

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous 1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 6.11.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä valmistellussa kuntatalousohjelmassa vuodelle

Lisätiedot

TA 2013 Valtuusto

TA 2013 Valtuusto TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus 1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 25.9.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus Kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

Lisätiedot

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille 2013-2014 laadinnan lähtökohdat Loviisan kaupungin talousnäkymät. Huhtikuun toteumatietojen perusteella tilikaudelle 2011 ennustetaan noin 0,9

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talouskatsaus

Talouskatsaus Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Talouskatsaus 2016-2017 Henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti Toiminnan ja talouden tasapaino Salon kaupungin toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2018 6kk = 50% Verotulojen kertymä Kunnallisverot 3 859 476 3 300 000 3 846 943 58,3 Kiinteistöverot 9 718 367 500 35 134 4,8 Yhteisöverot 533 625 382 500 356 007 46,5 Yhteensä

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2019 6kk = 50% Verotulojen kertymä 30.6.2018 Talousarvio 30.6.2019 30.6.2019 Tot. % Kunnallisverot 3 846 943 3 456 000 3 727 292 53,9 Kiinteistöverot 35 134 373 500 8 904

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin

Lisätiedot

SIPOON KUNTA Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma 2011 2013

SIPOON KUNTA Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma 2011 2013 SIPOON KUNTA Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma 2011 2013 Leppätien koulu Arkkitehtitoimisto A Huittinen Oy Valtuuston 29.11.2010 hyväksymä TALOUSARVIO VUODEKSI 2011 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2011 2013

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 28.11..2013 Tammi-syyskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

Kuva Pirkko Kinnunen TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2018 SIIKAJOEN KUNTA

Kuva Pirkko Kinnunen TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2018 SIIKAJOEN KUNTA Kuva Pirkko Kinnunen TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2018 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 21.8.2017 TALOUSARVION 2018 SEKÄ VUOSIEN 2019 2020 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Lähde: Kuntatalousohjelma 13.4.2018 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntatalousohjelma vuosille 2020-2023, Kevät 2019 Kunta- ja aluehallinto-osasto Vaalikauden viimeinen kuntatalousohjelma on tekninen Vaalikauden lopussa laadittava kuntatalousohjelma on julkisen talouden

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammikesäkuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammikesäkuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammikesäkuu Tähän tarvittaessa otsikko 2016 Talousjohtaja Anne Arvola 8.8.2016 *TP ENNUSTE 2016 ULKOISET ERÄT TOT 2012 TOT 2013 TOT 2014 TOT 2015 TA2016 ENNUSTE 2016 Toimintatuotot

Lisätiedot

Kuva Pirkko Kinnunen TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2019 SIIKAJOEN KUNTA

Kuva Pirkko Kinnunen TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2019 SIIKAJOEN KUNTA Kuva Pirkko Kinnunen TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2019 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 20.8.2018 TALOUSARVION 2019 SEKÄ VUOSIEN 2019 2021 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU

Lisätiedot

Kuntatalouden tilannekatsaus

Kuntatalouden tilannekatsaus Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-syyskuu

Väestömuutokset, tammi-syyskuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-syyskuu 71/2.1.2/216 2.1.216 Kunnanhallitus 31.1.216 Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi21 63 1 1 nelj. 16 2 nelj

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi

Toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 877/02.02.00/2013 393 Toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi Kaupunginjohtaja Ari Korhonen ja talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kuntalain 65 :n mukaan taloussuunnitelman

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL 1 (17) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2018 25.10.2018/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma, käyttötalous, investoinnit) - toteutuma syyskuun lopussa,

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Yhteenveto vuosien talousarviosta

Yhteenveto vuosien talousarviosta Yhteenveto vuosien 219- talousarviosta Kaupunginhallitus 29.11.218 talous- ja hallintojohtaja Antti Peltola 7.9.218 Talousarvioesityksen pääkohdat Varaudutaan Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän palvelutuotannon

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

TALOUSARVIO VUODEKSI 2015 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2015 2017

TALOUSARVIO VUODEKSI 2015 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2015 2017 TALOUSARVIO VUODEKSI 2015 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2015 2017 Sisällys 1. SIPOO 2025 -STRATEGIA----------------------------------------------------------------------------------------- 1 1.1 Valtuustokauden

Lisätiedot

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli 12.6.2015 Sisältö 1 Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli: Toimiala... 3 Toimiala... 3 Tuloslaskelma ja määrällinen henkilöstön tarve... 3 Toimialan

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus 12.2.2018 SISÄLLYSLUETTELO Sitovuustason olennaiset ylitykset... 1 Yhdistelmä... 2 Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat... 3 Verotulot... 4 Palkat

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

TALOUSARVIO VUODEKSI 2015 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2015 2017

TALOUSARVIO VUODEKSI 2015 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2015 2017 TALOUSARVIO VUODEKSI 2015 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2015 2017 Sisällys 1. SIPOO 2025 -STRATEGIA----------------------------------------------------------------------------------------- 1 1.1 Valtuustokauden

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Talousarvion toteumaraportti..-..

Talousarvion toteumaraportti..-.. Talousarvion toteumaraportti..-.. 4kk = 33,3% Kokonaisuutena huhtikuun lopussa talousarvio on toteutunut taloudellisesti ja toiminnallisesti pitkälti arvion mukaisesti. Viime vuoteen verrattuna vuosikate

Lisätiedot

Talousarvio 2019 Valmistelu ja aikataulut. Konsernijaosto

Talousarvio 2019 Valmistelu ja aikataulut. Konsernijaosto Talousarvio 2019 Valmistelu ja aikataulut Konsernijaosto 23.4.2018 Talousarvion 2019 lähetekeskustelu Lähtökohtana uuden kuntastrategian päämäärät 1. Sujuva 2. Hyvinvoiva 3. Vireä Keskeisiä Tuusulan talouden

Lisätiedot

VUODEN 2017 TALOUSARVION MUUTOKSET TA MUUTOS Hallintokunta/toiminta TA 2017 kpito Toteutuma menot tulot määräraha toteutuma % KÄYTTÖTALOUS

VUODEN 2017 TALOUSARVION MUUTOKSET TA MUUTOS Hallintokunta/toiminta TA 2017 kpito Toteutuma menot tulot määräraha toteutuma % KÄYTTÖTALOUS NAKKILAN KUNTA VUODEN 2017 TALOUSARVION MUUTOKSET TA MUUTOS Hallintokunta/toiminta TA 2017 kpito 30.4.17 Toteutuma menot tulot määräraha toteutuma % KÄYTTÖTALOUS TOIMINTAMENOT/-TULOT KESKUSVAALILAUTAKUNTA

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.

Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Kunnanhallitus 286 19.11.2013 Kunnanhallitus 299 03.12.2013 Kunnanhallitus 314 09.12.2013 Vuoden 2014 talousarvio ja vuosien 2015-2016 taloussuunnitelma KHALL 286 Kunnanjohtaja Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Laadintaohje

Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Laadintaohje 1 (5) Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2017 2018 taloussuunnitelma Laadintaohje Vuoden 2016 talousarvion laadintaohje on valmisteltu vuoden 2014 tilinpäätöksen sekä vuoden 2015 puolivuotisraportin pohjalta.

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta EM 30.10.2018 Yleistä vuoden 2019 talousarviosta Pomarkun kunnan vuoden 2019 talousarviota tehdään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, joka aiheutuu valtionosuustulojen romahduksesta vuonna 2019. Valtionosuudet

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 29.12.216 Tammi-marraskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Lisätalousarvio 2019 ja taloussuunnitelma Maakuntavaltuusto

Lisätalousarvio 2019 ja taloussuunnitelma Maakuntavaltuusto Liite 2 Lisätalousarvio 2019 ja taloussuunnitelma 2019 2021 Maakuntavaltuusto 10.6.2019 1 Sisällysluettelo: 4. Talousarvion ja -suunnitelman rakenne... 2 5. Talousarvion laadinnan yleiset periaatteet...

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

VUODEN 2019 TALOUSARVION MUUTOKSET TA MUUTOS Hallintokunta/toiminta TA 2019 kpito Toteutuma menot tulot määräraha toteutuma % KÄYTTÖTALOUS

VUODEN 2019 TALOUSARVION MUUTOKSET TA MUUTOS Hallintokunta/toiminta TA 2019 kpito Toteutuma menot tulot määräraha toteutuma % KÄYTTÖTALOUS NAKKILAN KUNTA VUODEN 2019 TALOUSARVION MUUTOKSET TA MUUTOS Hallintokunta/toiminta TA 2019 kpito 30.4.19 Toteutuma menot tulot määräraha toteutuma % KÄYTTÖTALOUS TOIMINTAMENOT/-TULOT KUNNANHALLITUS Henkilöstöhallinto,

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2018, TALOUSSUUNNITELMA -2021, kaupunginhallitus

TALOUSARVIO 2018, TALOUSSUUNNITELMA -2021, kaupunginhallitus TALOUSARVIO 2018, TALOUSSUUNNITELMA -2021, kaupunginhallitus Käyttötalousosa Yhteiset palvelut Vastuuhenkilö: hallinto- ja kehitysjohtaja Sinikka Malin TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 146 898 1 121 390 1

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Laadintaohje

Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Laadintaohje 1 (5) Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien 2018 2019 taloussuunnitelma Laadintaohje Kuntatalouden epävarmuus jatkuu ja suurimman epävarmuustekijän siihen tuo nyt lausuntokierroksella olevat maakuntauudistus

Lisätiedot