OPAS JÄTELAITOSTEN RAPORTOINTIIN
|
|
- Niko Ketonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OPAS JÄTELAITOSTEN RAPORTOINTIIN
2 2 Efeko Oy
3 OPAS JÄTELAITOSTEN RAPORTOINTIIN Henna Hauta-Heikkilä Efeko 2006 Efeko Oy 3
4 Luokitus Asiasanat Yhteiskuntavastuu, raportointi, ympäristöraportointi, tunnusluvut, jätehuolto, jätehuoltolaitokset Copyright Efeko Oy Taitto Raija Helén Painopaikka XGS Xerox Global Services, Kuntatalo Efeko Oy
5 Sisällysluettelo Tiivistelmä Hankkeen organisointi, eteneminen ja tavoitteet Jätelaitosten ympäristöraportointi -hankkeen tulokset Jätelaitosten vuosiraportoinnin malli Jätelaitoksien tunnuslukupatteristo Johtopäätökset ja jatkosuunnitelmat Liitteet Liite 1. Sidosryhmätilaisuuksien yhteenveto Liite 2. Raportoinnin malli Liite 3. Hankkeessa mukana olleiden jätelaitosten tiedot ja tunnusluvut Liite 4. Tunnuslukujen määritelmät ja laskentaohjeet Efeko Oy 5
6 6 Efeko Oy
7 Tiivistelmä Tämä on loppujulkaisu konsultointi-, tutkimus- ja koulutusyhtiö Efeko Oy:n toteuttamasta Jätelaitosten Ympäristöraportointi -hankkeesta. Hanke toteutettiin vuosina yhdessä kolmentoista jätelaitoksen kanssa. Tuloksena syntyivät jätelaitosalalle yhdenmukaiset ja vertailukelpoiset taloutta, ympäristöä ja sosiaalisia asioita kuvaavat tunnusluvut ja -tiedot sekä ulkoisen raportoinnin malli. Hankeen vaikuttavuutta lisäsi mukana olleiden jätelaitosten toiminta-alueiden asukasmäärä, joka kattaa noin 60 prosenttia koko Suomen asukasmäärästä. Tämän lisäksi hankkeeseen osallistuvien jätelaitosten erilaisuus ja asiantuntevan ohjausryhmän aktiivisuus tehostivat hankkeen tulosten käytettävyyttä. Hankkeessa pääpaino oli ympäristönäkökulmilla, mutta jätelaitosten ulkoista raportointia ja tunnuslukuja kehitettiin hankkeessa koko toiminnan näkökulmasta, talous, toiminnot, henkilöstö ja ympäristöasiat huomioiden. Ympä ristövastuuta tehostaa myös se, että asiat hoidetaan taloudellisesti tehokkaasti ja uudella tekniikalla sekä vastuullinen henkilöstönäkökulma huomioon ottaen. Jätelaitosten toimintahan on kokonaisuudessaan ympäristötoimintaa. Hankkeen tuloksena syntyi jätelaitosten raportoinnin sisältömalli ja hankkeen loppuraporttiin koottiin myös hankkeessa mukana olleiden jätelaitosten tiedot ja tunnusluvut vuodelta Efeko Oy 7
8 1 Hankkeen organisointi, eteneminen ja tavoitteet Jätelaitosten ympäristöraportoinnin kehittämishanke käynnistyi vuoden 2004 keväällä ja päättyi toukokuussa Kaksivuotisen hankkeen päärahoitus on tullut Ympäristöministeriöltä. Hankkeeseen ovat osallistuneet seuraavat pilottiorganisaatiot: Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy, Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy, Joensuun Seudun Jätehuolto Oy, Jätekukko Oy, Kiertokapula Oy, Nurmijärven kunta, Oulun Jätehuolto, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Rosk n Roll Oy Ab, Satakierto Oy, Ab Avfallsservice Stormossen Jätehuolto Oy, Turun Seudun Jätehuolto Oy ja YTV Jätehuolto. He ovat osallistuneet hankkeen rahoittamiseen sekä taloudellisesti että omalla työllä. Kukin hankkeeseen osallistuva pilottiorganisaatio nimesi hanketta varten vastuuhenkilön. Pilottien ohella toimi aktiivisesti alan asiantuntijoista koostunut ohjausryhmä. Projektin toteutuksesta, sisällöntuotannosta ja koordinoinnista vastasi Efeko Oy tiiviissä yhteistyössä Jätelaitosyhdistyksen sekä Kuntaliiton asiantuntijoiden kanssa. Hankkeen toimijat ja yhteistyötahot ovat seuraavat: Efeko Oy Projektipäällikkö Henna Hauta-Heikkilä Pilottiorganisaatioiden edustajat Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy, tiedottaja Arja Villanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy, ympäristöinsinööri Mia Järvinen Joensuun Seudun Jätehuolto Oy, rakennusmestari Väinö Vänskä Jätekukko Oy, tiedottaja Virve Hartikainen Kiertokapula Oy, kehityspäällikkö Pekka Pouttu ja johtava jäteneuvoja Liisa Sivusaari Nurmijärven kunta, jäteneuvoja Liisa Karppinen Oulun Jätehuolto, ympäristöinsinööri Helena Kurkinen Pirkanmaan Jätehuolto Oy, viestintäpäällikkö Sinikka Jalo Rosk n Roll Oy Ab, laatu- ja ympäristöpäällikkö Marko Printz Satakierto Oy, projektipäällikkö Elli Kause Ab Avfallsservice Stormossen Jätehuolto Oy, ympäristöinsinööri Marcella Pellas ( saakka), ympäristöinsinööri Johanna Penttinen-Källroos ( lähtien) Turun Seudun Jätehuolto Oy, asiakaspalvelupäällikkö Päivi Mikkola YTV Jätehuolto, laatupäällikkö Timo Tilli Ohjausryhmän jäsenet Kuntaliitto, ympäristöinsinööri Seija Paajanen Jätelaitosyhdistys, kehitysinsinööri Esa Nummela Ympäristöministeriö, ympäristöneuvos Antero Honkasalo ja EU-avustaja Maria Kekki Suomen ympäristökeskus, suunnittelija Tuula Rytkönen Hankkeen työtapoja ja organisoitumismuotoja olivat yhteisten seminaarien, workshoppien, organisaatiokohtaisten kehittämispalavereiden ja välitehtävien lisäksi sähköpostitse ja puhelimitse annetut ohjeet ja neuvot. Kaikille yhteisissä seminaareissa ja workshopeissa käytiin läpi tunnuslukujen yhtenäistämistä, laskentaohjeita ja määritelmiä sekä sidosryhmäraportoinnin periaatteita ja sisältöä. Organisaatiokohtainen työskentely syvensi käsiteltyjä yhteisiä tunnuslukuja ja ulkoista raportointia koskevia kysymyksiä kunkin organisaation käytännön tasolla. Organisaatiokohtaisissa palavereissa ja välitehtävissä jätelaitokset täydensivät ja keräsivät omalta kohdaltaan tunnuslukuja ja ympäristöraportoinnin tietoja ja asioita Efekon opastuksella. Hankkeen suunnittelun ja alkuvaiheiden aikana tehtiin kysely, jolla kartoitettiin jätelaitosten raportointitarpeita ja -mahdollisuuksia. Kysely toteutettiin sähköisesti ja se lähetettiin hankkeeseen osallistuvien jätelaitosten johtajille, ympäristöasioista vastaaville sekä tiedotuksesta vastaaville. Kyselystä kävi ilmi, että laitokset näkevät tärkeimpinä sidosryhminään asukkaat ja omistajat. Raportoinnin tärkeimpänä tehtävänä koettiin vertailtavuus muiden laitosten kanssa, uskottavuuden lisääntyminen ja konkreettinen ympäristövaikutuksista tiedottaminen. 8 Efeko Oy
9 Raportointimalli Sisältää sidosryhmäraportoinnin kokonaisuuden Tunnusluvut Priorisointi Kuvio 1: Raportointihankkeen etenemisen vaiheet Jätelaitosten sidosryhmien tarpeita ja odotuksia jätelaitosten raportoinnille kartoitettiin ryhmähaastattelutilaisuuksin. Haastattelutilaisuudet järjestettiin osallistuvien jätelaitosten paikkakunnilla. Kukin jätelaitos kutsui tilaisuuteen omien tärkeimpien sidosryhmiensä edustajia. Paikallisten asukkaiden ja viranomaisten lisäksi myös monet muut sidosryhmät olivat kiinnostuneet jätelaitoksen toiminnasta ja toiminnan tuloksesta. Jätelaitokset myös raportoivat toiminnastaan eri tahoille. Ulkoinen raportti soveltuu toiminnasta ja ympäristöasioista tiedottamisen ja raportoinnin välineeksi kaikille sidosryhmille. Sidosryhmähaastattelujen yhteenveto löytyy liitteestä 1. Ympäristöraportointihankkeeseen pilottiorganisaatioina osallistuvat jätelaitokset saivat mahdollisuuden vaikuttaa siihen, millaiseksi raportointi jätelaitoksissa muodostuu. Erilaisia ympäristöraportteja on tälläkin sektorilla tehty, mutta yhtenäistä linjaa ympäristöraportoinnin suhteen ei vielä tätä ennen ole jätelaitoksilla ollut. Projektissa yhtenäistettiin jätelaitosten raportointia ja parannettiin siten vertailtavuutta eri jätelaitosten tunnuslukujen välillä myös ympäristöasioiden osalta. Jätelaitosten ulkoisen raportoinnin mallin kokoamisessa käytettiin hyväksi EMAS-ympäristöjärjestelmän ympäristöselonteon suosituksia. Samoin hyödynnettiin mukana olevien jätelaitosten edellisten vuosien hyviä käytäntöjä raportoinnissa. Tunnuslukujen määrittäminen jätelaitoksille vaatii paljon taustatietoja ja muuttujia, joten tarkka yhtenäinen määrittely oli välttämätöntä tunnuslukujen vertailtavuuden saavuttamiseksi. Tunnuslukujen kehittämisen taustalla olivat aiemmissa tunnuslukujen kehittämisprojekteissa (mm. JäteVertissä) syntyneet hyvät käytännöt. Verkostohankkeena toteutetun projektin etuna oli myös, että projektin edetessä karttuva tietotaito jäi organisaatioon. Verkostosta sai tukea hankkeen etenemisessä ja kokemustenvaihdon avulla vertailukehittäminen ja becnhmarking muiden jätelaitosten kanssa oli mahdollista. Tällä tavoin toteutettu projekti oli myös tehokas työskentelymuoto, sillä jokaisen hankkeeseen osallistuvan panos helpotti muiden työtaakkaa, eikä kukaan ollut yksin ongelmien kanssa. Efeko Oy 9
10 2 Jätelaitosten ympäristöraportointi -hankkeen tulokset Hankkeen johtavana ajatuksena oli kehittää jätelaitoksien toimintaa kuvaavat vertailukelpoiset ja yhdenmukaiset tunnusluvut, jotta ne paremmin palvelisivat jätelaitosten raportointia. Tavoitteena oli myös kehittää malli jätelaitosten ympäristöraportin laatimiseksi. Malli on yleinen, mutta jokainen laitos soveltaa sitä omista lähtökohdistaan käsin, joten yksittäiset toimintatavat eri laitoksissa voivat myös poiketa toisistaan. Hankkeen tuloksia ovat sekä jätelaitosten laskentaohjeet ja määritelmät vertailukelpoisten ja yhdenmukaisten talous-, ympäristö- ja sosiaalisten tunnuslukujen tuottamiseksi että yhdistetty vuosi-, henkilöstö- ja ympäristöraportoinnin malli. Toimialan yhteisen sovelletun mallin (laskentaohjeet, määritelmät, tiedot ja tunnusluvut sekä raportin vaiheet ja sisäl lys luettelo) lisäksi tärkeä tulos oli jokaisen osallistuneen laitoksen oman, organisaatiokohtaisen sidosryhmäyhteistyön tarkastelu ja tunnuslukujen ja tietojen kerääminen. Jätelaitosten ympäristöraportointi -hankkeen tulokset: jätelaitosten ulkoisen raportoinnin kehittäminen o ympäristö-, henkilöstö- ja talousraportoinnin yhdistäminen osaksi laitoksen vuosiraportointia o raportoinnin toteuttamismalli jätelaitoksille toimintaa kuvaavat vertailukelpoiset tunnusluvut ja tiedot o tunnusluvut sisältävät talous-, ympäristö-, jätemäärä- ja sosiaaliset tiedot mallin sovellettavuus (tunnuslukujen kehittämisen ja raportoinnin prosessi) myös muilla jätelaitoksilla. 2.1 Jätelaitosten vuosiraportoinnin malli Jätelaitosten ulkoiseen raportointiin on projektissa laadittu raportointimalli (malli liitteessä 2). Jätelaitosten raportointimallin tavoitteena on havainnollistaa eri sidosryhmille jätelaitosten toimintaa ja ympäristövaikutuksia sekä edistää ulkoista yhtenäistä raportointitapaa koko jätelaitosten näkökulmasta. Raportoiva organisaatio voi mallin avulla muodostaa yhtenäisen kuvan raportointijakson aikaisesta toiminnastaan ja tuloksistaan. Raportoituja tietoja voidaan hyödyntää edelleen päätöksenteon tukena organisaation toimintojen kehittämisessä sekä sidosryhmävies tinnässä. Jätelaitosten toiminnasta on vaikea erottaa ympäristöasioita, siksi päätettiin kehittää raportointimallia koko vuosiraportointia kattavaksi. Raportoinnin malli sisältää kuvauksen yhtiön toiminnasta, ympäristöraportin, henkilöstöraportin ja tilinpäätöstiedot. Jokaisen luvun sisältö on kuvattu yksityiskohtaisemmin jätelaitosten ulkoisen raportoinnin mallissa (liite 2). 10 Efeko Oy
11 1. Strategia ja kuvaus jätelaitoksesta/yhtiöstä 1.1 Toimintastrategia ja johtajan katsaus 1.2 Perustietoa yhtiöstä/laitoksesta 1.3 Johtaminen, hallinto, henkilöstö 2. Jätteiden keräys ja kuljetus 2.1 Yhdyskuntajätteet 2.2 Hyötyjätteet 2.3 Ongelmajätteet 3. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 3.1 Käsittely 3.2 Hyödyntäminen 4. Ympäristö 4.1 Ympäristövaikutukset Vedet Kaatopaikka-/biokaasu Haju, melu, haittaeläimet Sähkön, veden ja polttoaineen kulutus 4.2 Poikkeamat ja riskitilanteet 5. Investoinnit / Rakentaminen 6. Tutkimus ja kehitys 7. Vuorovaikutus 8. Henkilöstöraportti 8.1 Henkilökunta 8.2 Koulutus 8.3 Työterveys 8.4 Hyvinvointi 9. Tilinpäätös 9.1 Hallituksen toimintakertomus 9.2 Tilinpäätöstiedot 9.3 Tilintarkastuskertomus 10. Tunnuslukutaulukko 11. Yhteystiedot 12. Käytetyt lyhenteet ja käsitteet Taulukko 1: Jätelaitosten ulkoisen raportin sisällysluettelon malli. 2.2 Jätelaitoksien tunnuslukupatteristo Jätelaitoksien toimintaa kuvaavat tunnusluvut ovat yksi osa laitosten ulkoista viestintää. Taulukkoon 2 seuraavalla aukeamalla on koottu projektissa kehitetyt jätelaitosten tunnusluvut, jotka kuvaavat toimialan tärkeimpiä toimia ja jotka pystytään tuottamaan mahdollisimman vertailukelpoisella tavalla. Vertailukelpoisten tunnuslukujen taustalla ovat kaikille yhtenäiset laskentaohjeet ja määritelmät. Vertailukelpoisten tunnuslukujen tuottamiseksi tarvittavat laskentaohjeet ja määritelmät löytyvät liitteestä 4. Tunnusluvut on jaoteltu viiteen eri jätelaitoksien toimintaa kuvaavaan näkökulmaan. Näkökulmat ovat talous, jätemäärät, ympäristövaikutukset, jätepisteet ja sosiaaliset vaikutukset. Tunnuslukupatteriston tärkein tehtävä on tuoda ytimekkäästi ja kuvaavasti esille jätelaitoksen toimintaa kuvaavat tärkeimmät numeeriset tiedot. Tarkoituksena on, että kaikille yhteisten vertailukelpoisten tunnuslukujen lisäksi jokainen laitos kokoaa raporttiinsa oman toiminnan ja omien sidosryhmätarpeidensa mukaan lisäksi muita tunnuslukuja ja niistä johdettuja taulukoita. Jokainen hankkeessa mukana ollut jätelaitos on kerännyt tietoja ja tunnuslukuja taulukon 2 pohjan mukaisesti (liite 3). Ne kohdat, joihin ei ko. laitokselta ole tunnuslukua, eivät sovellu laitoksen ulkoiseen raportointiin tai ko. tietoa ei ole saatavissa. Efeko Oy 11
12 TALOUS Tunnusluku Johdettu tunnusluku Liikevaihto koko liikevaihto, /henkilötyövuosi (htv: kts. sosiaaliset) (toimialueen lv ) /asukas (toimialueen) liikevaihto/taseen loppusumma Ostetut palvelut (ulkoistettujen palveluiden osuus liikevaihdosta % liikevaihto) Myynti (myyntitoiminnan liikevaihto) osuus liikevaihdosta % Investointimenot yhteensä /asukas Pääinvestointikohteet vuoden aikana luettelo Tilikaudelle kohdistuva jäteverokulu % liikevaihdosta Jälkihoitovaraus /loppusijoitettu jätetonni Henkilöstökulut henkilökulut % liikevaihdosta /htv Tavanomaisen (yhdyskuntajätteen) jätteen loppusijoituskustannukset käyttökustannukset pääomakustannukset kustannukset yht. tonnia (toiminnolla käsitelty) Ongelmajätehuollon kustannukset käyttökustannukset pääomakustannukset kustannukset yht. tonnia (toiminnolla käsitelty) Biojätteen käsittelyn kustannukset käyttökustannukset pääomakustannukset kustannukset yht. tonnia (toiminnolla käsitelty) Ympäristönsuojelutoimintojen kustannukset käyttökustannukset pääomakustannukset kustannukset yht. /asukas Ympäristöntarkkailukustannukset /asukas Neuvonnan ja viestinnän kustannukset /asukas Projektit /htv /asukas Vastuuvakuutukset: Minkä suuruinen omaisuus vakuutettu Millä vakuutusmaksulla /asukas /tonni (toiminnolla käsitelty) /asukas /tonni (toiminnolla käsitelty) /asukas /tonni (toiminnolla käsitelty) JÄTEMÄÄRÄT Tunnusluku Johdettu tunnusluku Kokonaisjätemäärä tonnia kg/toiminta-alueen asukas Yhdyskuntajätteen määrä tonnia yhteensä kg/asukas Sekalanen yhdyskuntajäte tonnia kg/asukas Erilliskerätty biojäte tonnia kg/asukas (koko toiminta-alue) kg/asukas (liittyneiden kiinteis töjen asukasmäärä) Maa- ja kiviainesjätteet tonnia (kaikki yhteensä) Puhtaat maa-ainekset (jätteenä vast.otetut) tonnia Vast.otettu lievästi pilaantuneita maita tonnia Vastaanotettu pilaantuneita maita tonnia Pilaantuneet ja lievästi pilaantuneet yht. tonnia Mistä pilaantuneet maat peräisin Pilaantunut maa, tuottaja (luettelo tärkeimmistä) Kuinka paljon on saatu puhdistettua hyötykäyttöön tonnia tonnia/yhteensä tonnia % (pima ja lievästi pima) Loppusijoituspaikalle ohjatut lievästi pilaantuneet tai pilaantuneet maat tonnia tonnia/yhteensä tonnia % (pima ja lievästi pima) Rakennusjätteet (vastaanotetun rakennusjätteen kokonaismäärä) tonnia Tuotantotoiminnan jätteet tonnia Lietteet tonnia yhteensä yhdyskuntajäteveden puhdistamo lietteet tonnia muut lietteet (mm. tuotantotoimin nan/ tonnia teollisuuden, erotuskaivojen) sakokaivolietteet tonnia Loppusijoitetun jätteen määrä tonnia kg/asukas Loppusijoituspaikkaan sijoitettu kokonaismassa tonnia kg/asukas peittoaine/jätemäärä suhde JÄTELAITOKSEN HYÖDYNTÄMISASTE Jätelaitoksen hallintaan tulevasta (hetkeksi tai pidemmäksi aikaa) yhdyskuntajätteestä 1. hyödynnetty (oma hyödyntäminen) tonnia + 2. hyötykäyttöön ohjattu jäte tonnia Kotitalouksista vast.otetut ongelmajätteet tonnia kg/asukas Tuottajavastuun alaiset jätteet lajit ja tonnit (ja jätehuoltojärjestelmältään vastaavat) (Oma hyödyntäminen + hyöty käyt töön ohjattu jäte)/vastaan otettu yhdyskuntajätteen määrä % 12 Efeko Oy
13 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Tunnusluku Johdettu tunnusluku Loppusijoituspaikoilta kerätyn kaatopaikkakaasun Nm 3 määrä Soihtupoltetun kaasun määrä Nm 3 Hyötykäyttöön johdettu kaasumäärä Nm 3 Kaatopaikkakaasun hyödyntäjät (luettelo) Tuotettu energiamäärä kaatopaikkakaasusta MWh Montako omakotitaloa lämmittäisi Vastaa kevyttä polttoöljyä, litraa Kerätyllä kaatopaikkakaasulla estetään kasvihuonekaasuja tonnia (CH4)/vuosi hiilidioksidiekvivalentti tonni vapautumasta Jätteenkäsittelykeskuksista kerättyjen kunnan m 3 viemäriverkostoon johdettujen vesien kokonaismäärä Jätteenkäsittelykeskuksista kerättyjen oman m 3 puhdistuksen kautta luontoon johdettujen vesien kokonaismäärä TARKKAILU Näytteenottopaikat kpl pohjavedet kpl pintavedet kpl haju kpl ilma Näytteenottokerrat kpl pohjavedet kpl pintavedet kpl haju kpl ilma Hajupäästöt mittauskohdittain mittaustulos, mittauspaikka HY/m 3 Ilmoitetut ympäristövahinkotilanteet kpl JÄTEPISTEET Tunnusluku Johdettu tunnusluku Ongelmajätepisteiden määrä kpl, tonnia asukasta/kpl, kg/asukas Lasipisteiden määrä kpl, tonnia asukasta/kpl, kg/asukas Metallipisteiden määrä kpl, tonnia asukasta/kpl, kg/asukas Paperipisteiden määrä kpl, tonnia asukasta/kpl, kg/asukas Aluekeräyspisteiden määrä (sekajätteelle) kpl, tonnia asukasta (aluekeräysjärjestelmään liitetyt)/kpl, kg/asukas (aluekeräysjärjestelmään liitetyt) Kiertävät keräykset ja tempaukset SOSIAALISET VAIKUTUKSET Tunnusluku Johdettu tunnusluku Henkilöstö: Henkilökunnan määrä kpl Toimihenkilöiden määrä kpl Osuus koko henkilöstöstä % Naisten ja miesten osuus % naisia, % miehiä Määräaikaiset kpl yhteensä henkilötyövuotta Henkilötyövuosia yhteensä henkilötyövuotta Henkilöstön keskimääräinen ikä vuotta Henkilökunnan vaihtuvuus vaihtuvuus/henkilötyövuosi Henkilöstön hyvinvointi: Henkilökunnan virkistystoiminta /henkilötyövuosi Työsuojelu /henkilötyövuosi Koulutus /henkilötyövuosi, koulutuspv/htv Työterveys: Työterveyshuolto /henkilötyövuosi Työtapaturmat kpl Tapaturmapoissaolot päivää Sairauspoissaolot päivää päivää/henkilötyövuosi Taulukko 2: Jätelaitosalan toimintaa kuvaavat tiedot ja tunnusluvut. Efeko Oy 13
14 3 Johtopäätökset ja jatkosuunnitelmat Jätelaitoksien odotukset ja tavoitteet hankkeelle olivat kehittää toimialalle yhtenäisiä, vertailukelpoisia, sidosryhmiä kiinnostavia ja yksinkertaisia tunnuslukuja, joiden taustalla olevan tiedon tuottamistapa on yhtenäinen. Lisäksi odotuksena oli saada toimialalle yhteinen raportointimalli, jossa vuosikertomukseen on lisätty myös mm. ympäristö asiat. Tarkoituksena tässä projektissa oli vastata yllä mainittuihin odotuksiin ja tavoitteisiin. Tuloksena tiiviissä yhteistyöprojektissa syntyivät eri sidosryhmien tarpeisiin yhtenäiset jätelaitosten toimintaa ja toimialaa kuvaavat keskeiset tunnusluvut (kts. yhteenveto seuraavalla sivulla). Tunnuslukujen vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi kehitimme laskentaohjeet ja määritelmät. Jätelaitosten sidosryhmien (mm. asukkaat ja yhteistyökumppanit) kannalta on raportoinnin kehittämisen parhaita puolia toimialalle kehitetty yhteinen raportoinnin malli, joka sisältää koko laitoksen toimintaa koskevat olennaiset tiedot. Tässä projektissa ei ollut tarkoitus asettaa kriteerejä tai tasoa jätelaitosten toiminnan ympäristönäkökulmille. Yksinkertaisesti tavoitteena oli kehittää yhteen pakettiin kaikki se, mikä kaikkea kuuluu jätelaitosten läpinäkyvään raportointiin. Tärkeää oli määritellä ja koota jätelaitoksille soveltuvat, olennaiset, mahdolliset ja mitattavat tunnusluvut. Tavoitteena on, että yhteiset tunnusluvut ja raportoinnin malli lisäisivät entuudestaan toimialan raportoinnin uskottavuutta, avoimuutta ja kiinnostavuutta. Projekti toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Jätelaitosyhdistyksen (JLY) kanssa. Projektin tuloksena JLY on toteuttanut tietojärjestelmäänsä valmiuden jätelaitosten tunnuslukujen tallentamiseen ja vertailuun sähköisesti. Raportin sisällön laajuudesta, raportointitavasta ja muista ratkaisuista riippumatta on muistettava, että raportointi on vain yksi osa tehokasta johtamisprosessia: siihen on koottu tavoitteellisen ja järjestelmällisen toiminnan tulokset. Raportointi ei sellaisenaan ole itseisarvo, vaan työkalu tiedon seurantaa ja analysointia varten. Jätelaitosten kannattaa keskittyä raportoimaan niiden mallissa esitettyjen asioiden mukaan, jotka parhaiten kuvaavat heidän toimintaansa. Oikein valitut tunnusluvut tuottavat toiminnan kehittämisen, ympäristövastuun hallinnan sekä sidosryhmien tiedontarpeiden kannalta keskeistä tietoa. Tarkoituksenmukaista on, että jatkossa toimialakohtaista raportointimallia kehitetään edelleen. Mahdollista on lähteä kehittämään toimialakohtaista raportointia kohti kansainvälistä ohjeistusta yhteiskuntavastuun raportoinnista (GRI, Global Reporting Initiative). Lisäksi tunnuslukuja ja niiden laskentaohjeita ja määritelmiä tulee jatkossa tarkistaa, sillä ne tulevat tarkentumaan ja muuttumaan kehityksen myötä. 14 Efeko Oy
15 Tunnusluvun kuvaus Yksikkö Vastanneita Aritmeett. keskiarvo Suurin arvo Taulukko 3: Yhteenveto projektissa mukana olleiden jätelaitosten johdetuista tunnusluvuista Pienin arvo TALOUS Liikevaihto /htv /asukas (toimialueen) 10 52,6 69,0 29,0 liikevaihto/taseen loppusumma 8 1,20 2,60 0,58 Ostetut palvelut (ulkoistettujen palveluiden osuus liikevaihdosta % 8 34,4 48,6 22,0 liikevaihto) Myynti (myyntitoiminnan liikevaihto) osuus liikevaihdosta % 5 10,7 27,8 2,2 Investointimenot yhteensä /asukas 11 5,72 29,98 0,12 Tilikaudelle kohdistuva jäteverokulu % liikevaihdosta 12 23,8 39,0 9,2 Jälkihoitovaraus /loppusijoitettu jätetonni 8 9,45 26,60 2,50 Henkilöstökulut henkilökulut % liikevaihdosta 10 11,7 16,2 8,0 /htv Tavanomaisen (yhdyskuntajätteen) jätteen /asukas 3 5,19 6,50 3,68 loppusijoituskustannukset /tonni (toiminnolla käsitelty) 3 15,10 23,0 10,30 Ongelmajätehuollon kustannukset /asukas 8 1,64 3,16 0,41 /tonni (toiminnolla käsitelty) Biojätteen käsittelyn kustannukset /asukas 2 1,65 2,18 1,11 /tonni (toiminnolla käsitelty) 2 66, ,7 Ympäristönsuojelutoimintojen kustannukset /asukas 4 1,54 2,15 0,80 Ympäristöntarkkailukustannukset /asukas 9 0,47 1,14 0,08 Neuvonnan ja viestinnän kustannukset /asukas 11 1,23 2,73 0,22 Projektit /htv /asukas 5 0,23 0,54 0,04 JÄTEMÄÄRÄT Kokonaisjätemäärä kg/toiminta-alueen asukas Yhdyskuntajätteen määrä kg/asukas Sekalanen yhdyskuntajäte kg/asukas Erilliskerätty biojäte kg/asukas (koko toiminta-alue) 11 26,8 58,0 3,5 Maa- ja kiviainesjätteet: Kuinka paljon on saatu (pima ja lievästi pima) puhdistettua hyötykäyttöön Loppusijoituspaikalle ohjatut lievästi pilaantuneet tai pilaantuneet maat kg/asukas (liittyneiden kiinteistöjen as.määrä) 5 50,8 56,0 47,0 tonnia/yhteensä tonnia % 7 46, ,0 tonnia/yhteensä tonnia % 6 51, ,0 Loppusijoitetun jätteen määrä kg/asukas Loppusijoituspaikkaan sijoitettu kokonaismassa kg/asukas ,0 44,0 peittoaine/jätemäärä suhde 8 0,62 1,94 0,11 Jätelaitoksen hyödyntämisaste % 12 29,2 79,0 3,7 Kotitalouksista vast.otetut ongelmajätteet kg/asukas 13 2,48 4,52 1,04 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Tuotettu energiamäärä kaatopaikkakaasusta Montako omakotitaloa lämmittäisi Vastaa kevyttä polttoöljyä, litraa Kerätyllä kaatopaikka kaasulla estetään kasvihuonekaasuja hiilidioksidiekvivalentti tonni vapautumasta Hajupäästöt mittauskohdittain HY/m 3, keskiarvo JÄTEPISTEET Ongelmajätepisteiden määrä asukasta/kpl kg/asukas 9 2,45 4,00 1,20 Lasipisteiden määrä asukasta/kpl kg/asukas 9 4,01 16,70 1,45 Metallipisteiden määrä asukasta/kpl kg/asukas 8 7,11 15,00 0,70 Paperipisteiden määrä asukasta/kpl kg/asukas 6 36,9 121,0 9,3 Aluekeräyspisteiden määrä (sekajätteelle) asukasta (aluekeräysjärjestelmään liitetyt)/kpl kg/asukas (aluekeräysjärjestelmään liitetyt) SOSIAALISET VAIKUTUKSET Toimihenkilöiden määrä Osuus koko henkilöstöstä % 10 48,3 75,0 27,0 Naisten ja miesten osuus % naisia 12 39,0 66,0 10,0 % miehiä 12 61,0 90,0 34,0 Henkilökunnan keskimääräinen ikä vuotta 12 44,1 48,0 39,0 Henkilökunnan vaihtuvuus vaihtuvuus/henkilötyövuosi 9 0,03 0,09 0,00 Henkilökunnan virkistystoiminta /henkilötyövuosi Työsuojelu /henkilötyövuosi Koulutus /henkilötyövuosi koulutuspv/htv 7 8,90 43,00 0,84 Työterveyshuolto /henkilötyövuosi 9 270,72 571,00 40,32 Sairauspoissaolot päivää/henkilötyövuosi 8 7,4 13,7 2,4 Efeko Oy 15
16 Liitteet Liite 1. Sidosryhmätilaisuuksien yhteenveto Sidosryhmätilaisuudet Sidosryhmätilaisuuksia pidettiin jokaisessa jätehuoltolaitoksessa: Oulun Jätehuolto Joensuun seudun Jätehuolto Oy Stormossen Oy Jätekukko Oy Itä-Uudenmaan jätehuolto Oy Satakierto Oy Rosk n Roll Oy YTV Pirkanmaan jätehuolto Oy Nurmijärven kunta Turun Seudun jätehuolto Oy Kiertokapula Oy Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Kaikissa sidosryhmätilaisuuksissa esiteltiin projekti ja käytiin läpi yhteenveto kyselystä, joka tehtiin keväällä laitosten edustajille. Useimmissa tilaisuuksissa yhtiön/laitoksen johtaja tai henkilökunnan edustaja kertoi yhtiön toiminnasta ja siitä, miksi ovat ko. projektissa mukana. Tärkeimpänä tilaisuudessa oli ryhmähaastattelu, jonka tarkoituksena oli kartoittaa, mitä odotuksia jätelaitosten sidosryhmillä on ympäristöraportoinnilta. Sidosryhmät jaoteltiin seuraavasti: Viranomaiset (kuntien edustajat sekä alueellisten ympäristökeskuksien edustajat) Asukkaat ja asukasyhdistykset Jätteenkuljetusyritykset Yhteistyöyritykset ja aliurakoitsijat Muut yhdistykset ja järjestöt Henkilökunta Tiedotusvälineet Toiset jätelaitokset Hallitus Seuraavissa luvuissa on otsikkona kysymykset ja sidosryhmien vastaukset. 1. Minkälainen kuva edustamallanne sidosryhmällä on ko. laitoksen ympäristöasioiden hoidosta? 2. Mitkä ovat mielestänne jätehuollon kolme merkittävintä ympäristökysymystä? 3. Mistä jätehuoltoon liittyvistä asioista haluatte lisää tietoa? - Mainitse oman sidosryhmäsi kannalta mm. tärkeimmät tunnusluvut 4. Minkälainen ympäristöraportti on hyvä ja luettavin (laajuus ja muoto)? 5. Mitä hyötyä ko. laitoksen ympäristöraportista on teille? 16 Efeko Oy
17 1. Minkälainen kuva edustamallanne sidosryhmällä on ko. laitoksen ympäristöasioiden hoidosta? Viranomaiset Monella kuntien viranomaisella oli monen vuoden kokemus jätehuollosta ja sen kehittymisestä. Positiivisina asioina nähtiin, että alueellisten yhtiöiden myötä on tullut lisää resursseja jätehuoltoon sekä kuntalaisille selkeytynyt, mikä organisaatio on vastuussa. Lyhyessä ajassa tapahtunut todella paljon positiivista, kuten jätteenkäsittelyn tekniikka on nykyaikaistunut, poikkeamista tiedotetaan ripeästi ja lupa-asiat hoidetaan hyvin. Lisäksi kuntien viranomaiset kokivat, että aluekeräyspisteet ovat siistiytyneet ja ongelmajätteen vastaanotto on hyvin hoidettu. Neuvonnan ja tiedotuksen parantumisen kautta yhtiöt ovat olleen alueen lehdissä hyvin esillä ja sitä kautta julkisuuskuva ja uskottavuuskin ovat parantuneet. Strategista näkemystä palvelutarjonnan alueellisesta kehittämisestä tarvittaisiin lisää. Pitkäjänteistä suunnittelua sekä siitä tiedottamista ei ole riittävästi. Lisäksi hyötyjätepisteiden siisteydestä, tyhjennyksestä ja jatkokäsittelystä annettiin moitetta. Yleisesti voidaan sanoa että viranomaisten mielestä jätelaitosten perustehtävä on hoidettu hyvin, mutta jätehuolto yleensäkin vielä epäselvää, tarvittaisiin yleisesti suunnitelmallisempaa otetta sekä vielä lisää tiedotusta. Asukkaat, asukasyhdistykset: Positiivisena koettiin, että valvontavastuu ja seuranta on yleisesti parantunut. Monet kokivat, että heidän jätehuoltoyhtiönsä on edelläkävijä monessa asiassa. Tiedotus ja yhteistyö on parantunut ja kuva ympäristön hoidosta hyvä ja ammattimainen. Negatiivisena asiana yleisin olivat hajuongelmat. Lisäksi pahennusta aiheutti lokit, tuhoeläimet ja liikenneongelmia. Toisten mielestä hajuseuranta on puutteellista ja siitä ilmoittaminen on koettu turhaksi. Edelläkävijyys ja mallioppilaana olevat jätehuoltoyhtiöt koettiin yliorganisoiduiksi ja kalliiksi organisaatioiksi. Kustannusten jyvittäminen aiheuttaa epäluuloa. Lisäksi kannettiin huolta pohjavesiasioista ja häiriötilanteista kaivataan lisää informaatiota. Yleisesti asukkaat kokivat, että koko ajan ollaan parempaan menossa, mutta lähiasukkailla on huoli tulevaisuudesta. Jätteenkuljetusyritykset Positiivisena nähtiin tiedotuksen toimivuus sekä edelläkävijyys. Monien mielestä laitoksissa on sidosryhmiä kuunteleva ote sekä näkyvä imago. Laitokset ovat aktiivisia, joustavia ja tulevaisuutta suunnitellaan yhteistyössä. Lähtökohta tuleviin haasteisiin on hyvä. Laitoksissa on panostettu keräyspisteisiin ja lajitteluohjeet ovat lähelle käyttäjää. Negatiivisina asioina sanottiin poikkeaminen jätehuoltomääräysten noudattamisessa eri kunnissa, jolloin tarvittaisiin parempaa yhteistyötä ja neuvontaa. Tiedotusta omistajayrityksille kaivattiin lisää sekä ohjeistusta kuljettajille, jotta käytännön toimet sujuisivat jouhevasti. Kuva ympäristöasioiden hoidosta kokonaisuudessaan hyvä ja myönteinen, mutta jätteiden lajittelun tulevaisuus nähtiin epäselvänä koko maassa Yhteistyöyritykset ja aliurakoitsijat: Positiivisina asioina monet kokivat laitosten aktiivisen, ohjeistetun, kehittävän, positiivisen vastuuntuntoisen, joustavan ja investoivan otteen. Kokonaisvaltaista ja avointa tietoa muutoksesta, kehityksestä ja ajankohtaisista asioista on saatavilla. Henkilökunta on erittäin asiantuntevaa. Paikallisesti yhtiöllä tärkeä rooli, sillä asiat hoidetaan keskitetysti ajatellen tämän alueen paikallisesta tarpeesta ja yhtiö on lähellä ajatellen kuljetuskustannuksia Negatiivisena koettiin henkilöstömuutoksista ja organisaatiomuutoksista tiedottaminen. Lisäksi yhtiöt voisivat vielä enemmän hyödyntää saatavaa tietoa ja tiedonhallintaan voitaisiin satsata lisää. Yleisesti asiat hoidetaan ammattimaisesti, lisää tiedotusta kaivataan. Tällaiset sidosryhmätilaisuudet koettiin hyväksi tavaksi käydä erilaisia kiinnostavia asioita läpi. Muut yhdistykset ja järjestöt: Positiivisina asioina nähdään hyvin toimiva yhteistyö. Paljon kehitystä ja konkreettisia asioita on tapahtunut. Jätehuolto suhtautuu vakavasti asioihin, päällimmäinen kiinnostus toimivuudessa ja maksuissa. Negatiivisena nähtiin, että ympäristöasiat jäävät jätelaitoksissa vähemmälle huomiolle. Asioita voisi jalkauttaa enemmän kiinteistö/asukastasolle. Kustannusten nousu mietityttää. Lisää tiedottamista kaivataan, sillä tiedottaminen ei tavoita kaikkia. Efeko Oy 17
18 Henkilökunta Positiivisena nähtiin se, että olemassa olevat ongelmat tiedostettu ja työn alla pääosin. Alkutilanteeseen verrattuna tilanne on parantunut, mutta imagon kehittäminen vie aikaa. Negatiivisena nähtiin tiedottamisen vaikeus, sillä ympäristöviestiä vaikea saada läpi mediassa Tiedotusta häiriöistä tulisi parantaa asukkaille. Hyötyjätepisteet koetaan ongelmakohdaksi. Tärkeää miettiä, ettei kehitystyötä tehdä liian nopeasti. Tiedotusvälineet Jätehuolto on asiantuntevaa, innostunutta, aktiivista ja tiedotus toimii. Toiset jätelaitokset Läheinen yhteistyö ja luottamus asioiden hyvään hoitoon. Hallitus Asiantunteva ja innostunut henkilökunta. Strategia on tehty ja tiedotus on avointa ja aktiivista. 2. Mitkä ovat mielestänne jätehuollon kolme merkittävintä ympäristökysymystä? Viranomaiset: Jätelain hierarkian noudattaminen lähtökohtana. 1. Loppusijoituksen vähentäminen tehokkaalla kierrätyksellä ja hyötyjätehuollon kehittämisellä 2. Haittojen (hajut, tuhoeläimet ja päästöt ilmaan veteen ja maaperään) minimoiminen 3. Tiedotus: kerrotaan mihin kerätyt jätteet menevät ja neuvonta (jätteen synnyn ehkäisy) Asukkaat, asukasyhdistykset 1. Haittojen (hajut, tuhoeläimet ja päästöt ilmaan veteen ja maaperään) minimoiminen 2. Ongelmajätehuolto 3. Roskaantuminen Jätteenkuljetusyritykset 1. Kaikki mukaan järjestettyyn jätehuoltoon 2. Kaatopaikkojen kunto, turvallisuus ja toimivuus 3. Lajittelu Yhteistyöyritykset ja aliurakoitsijat: 1. Hyödyntämisasteen parantaminen 2. Kaatopaikan ympäristövaikutukset 3. Jätteiden energian hyötykäyttö Muut yhdistykset, järjestöt ja koulut 1. Välinpitämättömyys 2. Oikea syntypaikkalajittelu tehokas tiedottaminen 3. Tehokas ongelmajätehuolto Henkilökunta 1. Ympäristötietoisuuden lisääntyminen ja sitä kautta hyötykäyttöasteen nostaminen 2. Koko kuljetusjärjestelmä, siistiä, toimivaa ja turvallista logistisesti tehokas keräys- ja kuljetusjärjestelmä 3. Tulevaisuus lainsäädäntö Tiedotusvälineet 1. Jätemäärien vähentäminen 2. Jätehuollon toimivuus 3. Riskien minimointi mm. vanhojen riskien poistaminen Toiset jätelaitokset 1. Toiminnan taso 2. Prosessin toiminta 3. Päästöt Hallitus 1. Jätteen synnyn ehkäisy neuvonnan kautta. 2. Yhteistyö mm. pakkausteollisuuden kanssa. 3. Isot ympäristöhankkeet (mm. vesi): synergiaetujen hyödyntäminen 18 Efeko Oy
19 3. Mistä jätehuoltoon liittyvistä asioista haluatte lisää tietoa? Mainitse oman sidosryhmäsi kannalta mm. tärkeimmät tunnusluvut Viranomaiset: Saavat jo suurimmalta osalta vaadittavan tiedon jätelaitosten säännöllisesti tulevista seurantaraporteista sekä kysymällä tarvittaessa puhelimitse tai s-postitse. Lisää ja jo ennakkoon tietoa kaivataan muutoksista, kampanjoista, tutkimus- ja kehityshankkeista sekä tulevaisuuden kehityssuunnitelmista. Lisäksi viranomaisia kiinnostavat tavoitteet ja niiden saavuttaminen. Tärkeänä asiana pidettiin myös kuntakohtaisia tietoja (jätevirrat, määrät, laadut). Paljonko tietyltä alueelta tulee tiettyjä jätejakeita (kg/asukas) ja mihin ne on toimitettu ja paljonko hyötykäytetään? Jätemaksun muodostuminen oli myös yksi yleisimpiä keskustelunaiheita. Lisäksi kaivataan vertailukelpoista tietoa eri jätelaitoksista esimerkiksi kustannuksista ja laadusta. Reklamaatioiden määrä ja laatu kiinnostavat sekä mahdolliset vuosittain tehdyt asiakaskyselyjen tulokset Vaikutukset, niiden saaminen esiin ja kuvaaminen kansanomaisesti esim. tiedon suhteuttaminen johonkin muuhun päästöön. Välittömät ympäristövaikutukset kiinnostavat kuten, päästöt jätteenkäsittelystä ja kuormitusparametrit (kg/v) ja ominaismäärät (x/asukas vertailtavuus). Henkilöstöön liittyvä raportointi (osaaminen, hyvinvointi) kiinnostaa myös. Asukkaat, asukasyhdistykset Lisää tietoa kaivataan projekteista ja erilaisista investointisuunnitelmista. Tärkeää on miettiä miten tiedotetaan. Kustannusjako kotitalousjätteen ja teollisuusjätteen välillä olisi kiinnostavaa saada selville Yleisesti vastaaminen kysymykseen paljonko jätehuolto maksaa, mistä hinta muodostuu mitkä tekijät vaikuttavat hinnan nousuun? Asiakkaan kannalta on tärkeää jätelaskutuksessa maksetut eurot. Tarpeen olisi saada vuoden sisällä kumuloituva tieto kustannuksista (vrt. samantyylinen kuin energia- tai vesilasku). Tietoa siitä minkälaista ja kuinka paljon jätettä oman kunnan alueelta kerätty. Oman kunnan kehitystrendi (jätteen kokonaismäärän kasvu/a), vertailtavuus edellisiin vuosiin. Asukkaita kiinnostavat haitallisten aineiden määrät vedessä suhteessa suosituksiin, jätelietteen käsittelyn tulevaisuus, pinta- ja pohjavesitiedot nopeasti, avokompostin aumojen kääntöpäivät, häiriötilanteiden määrä ja ajankohta ja tiedot polttolaitosten päästöistä kansantajuisesti Jätteenkuljetusyritykset He ovat yleensä itse tuottamassa tietoja jätelaitosten raportointiin. Tarvitaan vertailukelpoista tietoa kansallisesti ja kansainvälisesti. Tärkeää saada avointa tiedotusta tulevista muutoksista, tulevaisuuden suunnitelmista ja näkymistä, jätemääristä ja niiden kehityksestä sekä jätemaksujen muutoksista. Aukioloajat ennakkoon sekä tyhjennysajat on välttämätöntä tietoa ajoreittien suunnittelussa. Yhteistyöyritykset ja aliurakoitsijat: Yhtiön alueella syntyvä jätemäärä(arvio), josta jätejakeittain jaottelu asukkaat/yritykset. Kuinka paljon asukkaat, kiinteistöt itse hyödyntävät jätettä. Mitä käsitellään itse, mitä muut (jakeittain massatase) ns. sopimussalkku. Alueelta pois menevä ja alueelle tuleva. Paljonko jätettä kuljetetaan: km/t. Tärkeää tietoa on mm. investoinnit, liikevaihto, vastaanottomaksut, päästömäärät, asiakastyytyväisyys, prosessit, vahinkotilanteet ja turvallisuusasiat. Vertailu edellisiin vuosiin sekä vastaavaan yritykseen jossain muualla. Ajoissa olevaa tietoa siitä mitä materiaaleja on suunniteltu otettavaksi alueelle. Muut yhdistykset ja järjestöt Eri jätelajien kertymä (t/asukas) ja hyötykäyttö (historia, tulevaisuus, eurot) kiinnostavat. Tulevaisuuden suunnitelmat ja konkreettista tietoa, mitä jätejakeille käy ja esim. kuinka paljon öljyä säästyy, kun käytetään biokaasua. Ympäristövaikutusten kertominen maanläheisesti. Tärkeää on, että tunnusluvut ovat vertailukelpoisia jätelaitosten kesken ja että trendit näkyvät. Henkilökunta Selkeämpää ja ajoissa annettua ohjeistusta muuttuvasta lainsäädännöstä ja vaatimustasosta virkamiestahoilta Yhteisiä tunnuslukuja kuljetusyritysten kanssa (polttoaine/km, työturvallisuustilastot). Tarve saada kunnilta ja kuljetusyhtiöiltä asiakasrekistereitä ja niissä tapahtuneita muutoksia. Efeko Oy 19
20 Vertailukelpoinen mittari jätteen synnyn ehkäisyyn. Tietoa tunnusluvuista, jotka tuotetaan kunnittain. Keräystehokkuus (kg/km, eurot). Yksiselitteinen hyötykäyttöprosentti, jätejakeittain. Malli tai prosessikaavio kustannuksista eli mitä tehdään ja mitä se maksaa. Tiedotusvälineet Lisää vertailutietoista tietoa kaivataan polttolaitoksesta, hyötyjätteiden uusiokäytöstä ja kustannuksista. Toiset jätelaitokset Tietoa siitä mitä saadaan tuoduista jätejakeista omia asiakkaita varten. Lisäksi toiminnan kokonaiskuormituksesta tietoa. Hallitus Hintakehityksen vertaaminen valtakunnan tasoon. 4. Minkälainen ympäristöraportti on hyvä ja luettavin (laajuus ja muoto)? Viranomaiset: Viranomaisraportti tulee edelleen olla erillinen. Tarkkailutulokset tulee saada sähköisesti. Ympäristöraportin pitäisi löytyä sähköisenä esimerkiksi jätehuoltoyhtiön sivuilta. Sähköisenä raportti voisi olla paperista laajempi ja tietoja mahdollisimman paljon graafi sessa muodossa. Sähköisesti raportissa voisi olla erilaisia linkkejä muihin raportointijärjestelmiin. Kaikilla ei ole mahdollisuutta tai osaamista käyttää sähköistä raporttia, joten tarvitaan painettukin. Painettua tarvitaan myös arkistointiin. Painettu paperinen ympäristöraportti olisi esitetyylinen tiivistelmä. Ympäristöraportointi osana toimintakertomusta/vuosikertomusta jakoi viranomaisten mielipiteitä. Kerran vuodessa on hyvä raportointiajanjakso. Ympäristöraportoinnilta odotetaan paremmin esille nykytilan kuvausta, tavoitteita, kehitystyötä ja tulevaisuutta. Tunnuslukuja ja tietoa on hyvä olla talous- ympäristö ja sosiaalista asioista. Olennaiset asiat tiivistetysti esille diagrammeina, esim. kokonaisjätemäärä, eri jakeet, kaatopaikkakaasun hyötykäyttö, vuositrendit, kustannusrakenteet ja laskentaperusteet, hoitokulut ja pääomakulut. Taulukot ja kuviot havainnollistavat raportointia, ne pitää esittää rehellisesti ja läpinäkyvästi. Yleisesti odotetaan avoimuutta ja myös negatiivisten asioiden esiin tuomista. Asukkaat, asukasyhdistykset Ympäristöraportointi ei saa olla liian laajaa asiat pitävät olla yksinkertaisesti kerrottu ja vain keskeiset tunnusluvut mukana. Paperiraportti palvelee parhaiten, mutta tiedot pitävät löytyä myös sähköisesti, jossa voi olla tarkempaa ja laajempaa tietoa. Ympäristöraportointi voisi olla vuosikertomuksen yhteydessä. Jätteenkuljetusyritykset Sähköinen vuosikertomuksen osana julkaistava ympäristöraportti toimii parhaiten. Vertailutietoa sekä trendejä mahdollisimman paljon. Yhteistyöyritykset ja aliurakoitsijat: Mieluummin ympäristöraportointi sähköisenä osana vuosi/toimintakertomusta. Ympäristöraportointiformaatin toivotaan olevan kansallisesti identtinen, jolloin on helpompi vertailla. Raportista pitäisi löytyä tietoa investoinneista ja uusista kohteista sekä prosesseista ja miten vaikuttaneet toimintaan (säästöt, parantuminen jne.). Lisäksi toivotaan löytyvän ympäristöpolitiikka, yrityskuva, henkilöstötietoja, ympäristöjohtaminen ja turvallisuus osio, ympäristötase, jätteiden käsittelymenetelmien kuvaukset, ympäristönsuojelun painopistealueet, tavoitteet, ja miten ne on saavutettu, tulevaisuuden suunnitelmat, mittarit ja vertailutietoa edellisiin vuosiin, lainsäädäntövaatimusten täyttyminen, ympäristövaikutukset ja yhteystiedot. Muut yhdistykset ja järjestöt Ympäristöraportin toivotaan olevan sähköinen ja toimintakertomuksen osana. 20 Efeko Oy
21 Henkilökunta Kohderyhmiä sekä sähköiselle, että paperisille ympäristöraportille löytyy. Tärkeää on se miten siitä tiedotetaan esimerkiksi naapureiden kanssa suullisesti läpi tai paikallislehdissä lyhyesti keskeiset asiat. Suurimman osan mielestä ympäristöraportin tulee sisältyä vuosiraportointiin tai olla omana osana sitä eli ei erillistä raporttia. Raportissa pitää olla trendejä sekä vertailua (mm. jätemääristä sekä hyödyntämisasteista). Tiedotusvälineet Sähköinen raportti, joka on ladattavissa netistä (pdf) Toiset jätelaitokset Ympäristöraportti tulee löytyä sekä paperisena että sähköisenä. Raportissa tulee näkyä päämäärien toteutuminen sekä selkeät tunnusluvut ja suhteutus (kaasu vastaa tiettyä määrää öljyä). Hallitus Raportissa pitää kansanomaisesti avata tunnuslukuja ja pitää tiedotustilaisuus raportin valmistuttua. 5. Mitä hyötyä ko. laitoksen ympäristöraportista on teille? Viranomaiset: Palvelee yleistä jätehuollon ja ympäristönsuojelun edistämistyötä sekä on osana omaa kestävän kehityksen ja ympäristön tila raportointia. Täydentää valvontaa varten saatua tietoa ja palvelee tiedonvälitystä eteenpäin. Hyvällä raportilla saadaan osoitettua jätehuollon monipuolisuus, kustannukset, seurantatiedot ja muutokset sekä vaikutukset ja siten se vähentää kuntalaisten kyselyjä. Raportointi osoittaa arvojen toteutumisen ja on myös kunnan imagotekijä. Asukkaat, asukasyhdistykset Tieto siitä, missä ollaan ja minne ollaan menossa tuo mielenrauhaa. Jätteenkuljetusyritykset Valmista tietoa hyödynnettäväksi omille asiakkaille. Lisätietoa oman toiminnan suunnitteluun. Yhteistyöyritykset ja aliurakoitsijat: Työkalu neuvontaan ja tietolähteeksi. Näkee kehityssuunnan. Muut yhdistykset, järjestöt ja koulut Avaa jätehuollon toimintaa sekä motivoi lajitteluun ja kierrätykseen. Antaa faktatietoa, jota voi jakaa eteenpäin. Henkilökunta Viestinnän väline asiakkaille, omalle henkilökunnalle ja muille sidosryhmille. Hyvä ja selkeä työkalu oman toiminnan seuraamiseksi sekä vertailussa muihin jätelaitoksiin. Imagollisesti tärkeä kysymys. Raportointi tuo uskottavuutta, luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä. Tiedotusvälineet Yksi tietolähde taustatietojen hakemiseen Toiset jätelaitokset Väline oman henkilöstön koulutuksessa. Tiedottamisen apuna (asukkaat, yritykset). Raportista näkee seuranta ja toteumatiedot. Hallitus Tieto suunnitelmista historiatiedon lisäksi ja ohella. Efeko Oy 21
22 Liite 2. Raportoinnin malli SISÄLTÖ 1. Strategia ja kuvaus jätelaitoksesta/yhtiöstä Toimintastrategia ja johtajan katsaus Johtajan katsaus Strategiatyö Perustietoa yhtiöstä/laitoksesta Johtaminen, hallinto, henkilöstö Jätteiden keräys ja kuljetus Yhdyskuntajätteet Hyötyjätteet Ongelmajätteet Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Käsittely Hyödyntäminen Ympäristö Ympäristövaikutukset Vedet Kaatopaikka-/biokaasu Haju, melu ja haittaeläimet Sähkön, veden ja polttoaineen kulutus Poikkeamat ja riskitilanteet Investoinnit/Rakentaminen Tutkimus ja kehitys Vuorovaikutus Henkilöstöraportti Henkilökunta Koulutus Työterveys Hyvinvointi Tilinpäätös Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätöstiedot Tilintarkastuskertomus Tunnuslukutaulukko Yhteystiedot Käytetyt lyhenteet ja käsitteet Efeko Oy
23 JÄTEHUOLTOYHTIÖ OY Vuosiraportin malli Strategia ja kuvaus jätelaitoksesta/ yhtiöstä 1.1 Toimintastrategia ja johtajan katsaus Johtajan katsaus Katsaus kuluneeseen vuoteen ja tulevaisuuteen Strategiatyö Missio, arvot, visio. Raportointivuoden päämäärät ja tavoitteet niiden saavuttamiseksi. Miten nämä on saavutettu ja missä asioissa riittää haastetta ja miksi. Kuvaus johtamisjärjestelmistä. Kotitalouksien määrä (kts. Tilastokeskus) Vapaa-ajan kiinteistöjen määrä (kts. Tilastokeskus) Merkittävimmät jätteentuottajayritykset (näkökulmana jätemäärät ja/tai talous huomioiden). Suhteessa jätelaitoksen vastaanottamassa kokonaisjätevirrassa. Nimet (1-10 kpl). Toiminta-alueen maa-pinta-ala ja kokonaispinta-ala (kts. tilastot väestö asukasluvut, asukastiheys) Asumismuotojakauma, toiminta-alueen ja/tai kunnittain Taajama/haja-asutus graafi (kts. Maakuntaliitosta tai tilastot taajama/haja-asutusalue) Elinkeinorakenne, toiminta-alueen Piirakkana (kts. Maakuntaliitosta tai tilastot) 1.3 Johtaminen, hallinto, henkilöstö 1.2 Perustietoa yhtiöstä/laitoksesta Historia (perustaminen, nimenmuutokset) Tehtävät Omistajat Toiminta-alueen jätteentuottajat Toimialueen kunnat, asukasmäärä ja omistusosuus ( tilastot väestö asukasluvut, asukastiheys) (kts. esimerkki, kuva 1). Hallituksen jäsenet. Henkilöstö (organisaatiomalli). 2. Jätteiden keräys ja kuljetus Kuvaus yhtiön toiminta-alueen keräysverkostosta. Kuvaus yhtiön toiminta-alueen kuljetusten järjestämistavoista (kts. liitteessä 4 kuljetusten järjestäminen). Tempaukset ja/tai kiertävät keräykset sekä siirtokuormaus. Arvio jätevirtojen hallittavuudesta. Kuvaus palvelutasosta Miten palvelutaso määritelty (Haja- ja loma-asutus). Järjestetyn jätteenkuljetuksen tunnuslukuja (kts. esimerkki, kuva 2). Kuva 1. Toimialueen kunnat, asukasmäärät ja omistusosuudet, Joensuu Kuva 2. Järjestetyn jätteenkuljetuksen tunnuslukuja, Pirkanmaan Jätehuolto Efeko Oy 23
24 Kuljetusyrittäjien määrä (kilpailutetut). Urakka-alueiden määrä. Montako autoa (pakkaria) alueella (graafi na) (kts. liitteessä 4 kuljetusten järjestäminen). (Jätteen kuljetuksen polttoainemäärä/v, Polttoainemäärä t/kerätty jätelaji t, km/t ) Yhteistyökumppanit Valvonta 3. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen (katso liitteessä 4 toimintopaikat ja käsittelytoiminnot) Laitoksen rooli alueella käsittelijänä. Ilmoitetaan myös muut toimijat (käsittelyn ja hyödyntämisen osalta). Suljetut/suljettavat loppusijoitusalueet, jotka ovat laitoksen vastuulla. 2.1 Yhdyskuntajätteet 3.1 Käsittely Kuvaus, mitä on yhdyskuntajäte. (Elinkeinotoiminnan osuus tästä (myös luku 1.2).) Keräysjärjestelmien kuvaus (esim. seka-, biojäte). Paljonko laitoksen toiminnan kautta kulkeneesta yhdyskuntajätteestä ohjautui hyötykäyttöön (ks. tunnusluku lomake). Kuva laitoksen käsittelykeskuksesta, jossa merkitty toiminnot (kts. esimerkki, kuva 4). 2.2 Hyötyjätteet Keräysverkoston kuvaus ja yhteistyökumppanit. Keräyspaikat ja pienjäteasemat (kts. liitteessä 4 keräys). Graafi na: kävijämäärät, kerätyt/vastaanotetut jätemäärät ja trendit edellisiin vuosiin (kts. esimerkki, kuva 3). Jätteiden päähyödyntäjät. Tuottajavastuu yhteistyökumppanit Hyötyjätteet Kuva 4. Laitoksen käsittelykeskus ja toiminnot, Oulun Jätehuolto Energiajäte Keräyskartonki Muovi Pahvi Lasi Paperi Metalli Kuva 3. Hyötyjätteet, Oulun Jätehuolto 2.3 Ongelmajätteet Keräysjärjestelmän kuvaus (ml. tempaukset sekä kiertävät keräykset) ja yhteistyökumppanit. Graafi : Ongelmajätemäärä yhteensä, miten saatu talteen (keräys, vastaanottoasemat) ja miten ongelmajätelajeittain jakaantuu (akut, ) Paljonko on kotitalouksista vastaanotettu ongelmajätteitä ja ongelmajätekertymät lajeittain (graafi na trendi). Paljonko yrityksistä kerätään ongelmajätettä. SER. Kuvaus ongelmajätteiden käsittelystä. Mihin ongelmajätteet ohjataan, yhteistyökumppanit. Toimintopaikat Paikka A sijaintikunta (kartta) alueen pinta-ala, täyttöalueen pinta-ala mitä toimintoja taulukko jätemääristä (lajeittain, vuosittain trendit) historia, tulevaisuus Paikka B sijaintikunta (kartta) alueen pinta-ala, täyttöalueen pinta-ala mitä toimintoja taulukko jätemääristä (lajeittain, vuosittain trendit) historia, tulevaisuus 3.2 Hyödyntäminen Miten jätteitä hyödynnetään Hyödynnetty aineena jätelajeittain Hyödynnetty energiana Loppusijoitettu jätelajeittain Varastoon 24 Efeko Oy
25 Mitä on hyödynnetty omassa toiminnassa Mitä on ohjattu eteenpäin Yhteistyökumppanit Mitä jätteille tapahtuu? (kts. esimerkki, kuva 5) Kuvausta ympäristöasioiden parantamiseen johtaneista teoista ja toimenpiteistä. 4.1 Ympäristövaikutukset Lyhyt kuvaus ympäristöluvasta (mahdollinen kuvaus vakuudesta: mikä vakuus ja suuruus vai sitoumus tmv. hyväksytty). Kuvaus laitoksen toiminnan välittömistä ympäristövaikutuksista. Kuvaus välillisistä ympäristövaikutuksista (esim. kuljetusten polttoainepäästöt ja jätteenpolton ilmapäästöt), joihin laitos pystyy vaikuttamaan (kts. esimerkki, kuva 7 seuraavalla sivulla). Kuva 5. Jätteistä tuotteiksi, Pirkanmaan Jätehuolto (Koko hyödyntämisaste. Kuvaus mitä pitää sisällään. Harkinnanvarainen tieto!) 4. Ympäristö Kuvaus mahdollisesta ympäristöjärjestelmästä (tai viitteet, mistä ko. tieto löytyy) Ympäristöpolitiikka Ympäristöohjelma o toimenpiteet Ilmoita, mistä löytyvät tarkemmat ympäristöntarkkailuraportit (esim. yrityksen www-sivuilta) Vedet Kuvaus jätteenkäsittelykeskuksen alueesta. Sadanta vuosittain. Kuvaus vesienhallintajärjestelmästä. Kartta, jossa näkyvät tarkkailupisteet. Pohjavedet Kuvaus, miten (esim. tarkkailupisteet ja näytteenottojen useus) pohjaveden laatua seurataan. Verrataan pohjavesien laatua talousvedenlaatuvaat imukseen/suositukseen (kts. esimerkki, kuva 6). Kuva 6. Pinta- ja pohjaveden laatu ja vertailu talousveden laatuvaatimussuositukseen, Kiertokapula Efeko Oy 25
Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen
Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,
LisätiedotKainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi
LisätiedotEsityksen laatija 7/4/09 JÄTTEEN POLTON VAIKUTUS KIERRÄTYKSEEN
Esityksen laatija 7/4/09 JÄTTEEN POLTON VAIKUTUS KIERRÄTYKSEEN 30.10.2014 Hyvä ympäristö ei synny sattumalta. Se on yhteinen juttu. Kiertokapula Oy:n tehtävänä on huolehtia mahdollisimman ympäristöystävällisesti
LisätiedotHSY:n jätehuollon vuositilasto 2014
HSY:n jätehuollon vuositilasto 214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut
LisätiedotSelvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa
Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.
LisätiedotPirkanmaan Jätehuolto Oy
Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan
LisätiedotKäytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi
11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:
LisätiedotLASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012
LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F
LisätiedotKierrätystä ja hyötykäyttöä
Kierrätystä ja hyötykäyttöä Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa toimialueellaan jätteenkäsittelystä, kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta. Oulun Jätehuollon
LisätiedotSuomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen
1 Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen Moskovan Duuman edustajien vierailu 21.4.2008 Pöyry-talo Vantaa 2 Suomen jätehuoltovaatimukset perustuvat EU:n jätelainsäädäntöön Suomen lainsäädäntöä
LisätiedotOpas jätehuoltomääräysten laatimiseen
Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen Kehittämisinsinööri Tuulia Innala Keskkonnafoorum Tallinna 26.3.2014 Kuntaliiton laatima jätehuoltomääräysten malli julkaistu Jätehuoltomääräysten laatiminen - Opas
LisätiedotMihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?
Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki
LisätiedotMustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013
Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013 Esko Martikainen Toimitusjohtaja Mustankorkea Oy 1 Mustankorkea Oy lyhyesti Perustettu vuonna 1998 Alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö, jonka
LisätiedotHINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen
HINNASTO 1/2009 1.1.2009 alkaen YHTEYSTIEDOT: DOMARGÅRDIN JÄTEASEMA Ritamäentie 20, 06200 PORVOO AVOINNA: ma-pe 7.00-19.00 Puh 020 637 7080, fax 020 637 7050 la 9.00-14.00 PIENJÄTEASEMAT MÖMOSSENIN PIENJÄTEASEMA
LisätiedotVapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus
Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus TTS:N ORGANISAATIO TIIMIT KOULUTUSPÄÄLLIKÖT ESKO NOUSIAINEN rehtori/koulutusjohtaja TUKIPALVELUT HALLINTOPALVELUT (Talous
LisätiedotKOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille
KOKOEKO Kuopio 24.2.2011 Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 22 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte
LisätiedotJätelautakunnan tavoittaa tarvittaessa myös sähköpostitse:
Tiedote 1 (6) Porvoon alueellinen jätelautakunta Rihkamatori B 06100 Porvoo Kunnan järjestämään jätehuoltoon siirtyminen Porvoon alueellinen jätelautakunta toimii jätelain (646/2011) mukaisena jätehuoltoviranomaisena
LisätiedotYhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2016 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella
Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 216 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn jätteen määrä ja hyödyntäminen Vuonna 216 sekajätettä kerättiin koko toimialueella 44 37 tonnia.
LisätiedotKunnan vastuulla oleva jätehuolto 2019
Kunnan vastuulla oleva jätehuolto 2019 Jätehuollon vastuut Jätelain mukaisen toiminnan yleinen ohjaus, seuranta ja kehittäminen kuuluu ympäristöministeriölle ELY-keskus ohjaa ja edistää jätelaissa ja sen
LisätiedotJätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007
Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia
LisätiedotJätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013
Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet
LisätiedotKaavoitus ja jätehuolto
1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien
LisätiedotCargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012
1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys
LisätiedotJätehuolto tärkeä tehtävä
Jätehuolto tärkeä tehtävä Sabina Lindström ympäristökouluttaja Rosk n Roll -jätehuoltopalvelu 2018 Luennon sisältö Luennolla käydään läpi jätteisiin ja kierrätykseen liittyviä asioita Jätehuollon tärkeys
LisätiedotKiertokapula Oy. 13 kunnan omistama jätehuoltoyhtiö. 5 jätteidenkäsittelyaluetta 1 käytössä oleva loppusijoitusalue
Kiertokapula Oy 13 kunnan omistama jätehuoltoyhtiö 5 jätteidenkäsittelyaluetta 1 käytössä oleva loppusijoitusalue Jätehuolto Jätehuollon järjestäminen Jätteiden käsittely Jätteiden hyödyntämisen edistäminen
LisätiedotCargotecin ympäristötunnusluvut 2011
1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys
LisätiedotNykytilan selvittämisestä kohti jätehuollon tiekarttaa. Tiina Karppinen Keski-Suomen liitto
Nykytilan selvittämisestä kohti jätehuollon tiekarttaa Tiina Karppinen Keski-Suomen liitto 25.10.2017 1 Sisältö Keski-Suomen jätehuollon nykytilakatsaus Kuntien jätehuollon organisoituminen Yhdyskuntajätteet
LisätiedotRavintola-alan ympäristöasiat
Ravintola-alan ympäristöasiat Helsingin ympäristökeskus 03.11.2008 Ympäristökouluttaja Erja Mähönen Miljöönääri Oy Erja.mahonen@miljoonaari.fi Miksi? Laki vaatii - esim. jätelaki Hyvä yrityskansalaisuus
Lisätiedotkilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009
Jätekuljetusten suunnittelu ja kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009 PERUSTIETOJA Yhtiö on perustettu tt vuonna 2002. Omistajat: Porvoo (49,00 %), Sipoo (25,60 %), Loviisa (9,15 %), Askola (3,95 %), Pernaja
LisätiedotLahden seudun kierrätyspuisto
Lahden seudun kierrätyspuisto Kujalan jätekeskus? Hajut, haittaeläimet? Vaarallinen jäte? Asukastilaisuudet 3. ja 4.6.2019 Heinsuon koulu, Hollola / Erkko-lukio, Orimattila Mielipiteissä ja kommenteissa
LisätiedotSTHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä
STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta
LisätiedotJÄTETAKSA ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA. Äänekoski. Hyväksytty jätelautakunnassa SISÄLTÖ
JÄTETAKSA 1.1.2018 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA Äänekoski Hyväksytty jätelautakunnassa 7.11.2017 37 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ JÄTETAKSASTA JA JÄTEMAKSUISTA... 2 1 Jätemaksun perusteet ja soveltamisalue...
LisätiedotRAKENNUSLIIKKEIDEN 2020 KIERRÄTYSTAVOITE 70%
RAKENNUSLIIKKEIDEN 2020 KIERRÄTYSTAVOITE 70% Laura Kemppainen, Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj RAKENNUSTOIMINNAN JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN Rakennustoiminnan jätehuolto on järjestettävä jätelain
LisätiedotJätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen
Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 214 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen jäteyhtiön
LisätiedotYhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos
Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Tela 17.4.2012 Valmistelija: Kuntatekniikka, rakennuspäällikkö Risto Lehtonen, puh. 234 4384 Jätelain mukaan jätehuollosta
LisätiedotEsko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?
Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto
LisätiedotJätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi
Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin
LisätiedotHSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja
HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut
LisätiedotDIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN JÄTEHUOLLOSSA
DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN JÄTEHUOLLOSSA 4.10.2016 Hanna-Liisa Järvinen Yhtiö on perustettu vuonna 2002 Yhtiö on perustettu vuonna 2002 Yhtiö on kuulunut RenoNorden ASA Group:iin vuodesta 2013 Yhtiö
LisätiedotVesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta
Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,
LisätiedotHELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN. 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010
HELSINGIN PERUSKOULUJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET JÄTEKUSTANNUKSIIN 4V-hanke Susanna Saloranta 3.6.2010 AIHE JA ESITELMÄN RAKENNE Tutkimuskysymys: syntyykö kuntatasolla euromääräisiä
LisätiedotAlla olevat tiedot täydentävät Munksjön 2014 vuosikertomuksessa annettuja tietoja.
Global Reporting Initiative (GRI) Global Reporting Initiative (GRI) on riippumaton, verkostopohjainen organisaatio, joka on kehittänyt kestävän kehityksen raportointiviitekehyksen. GRI on vapaaehtoinen
Lisätiedot3 0, Etelä-Sucrnen aluehallintovirasto Hämeenlinna. Asiat:
Etelä-suomen aluehallintovirasto Yrnpaistölupavaskaiakie Yinpäistaililarkastaja Kai Ratilainen SigerJaarfn katu 15 13100 Hätneenfma Etelä-Sucrnen aluehallintovirasto Hämeenlinna 3 0, 05. 2013 DNRO ESAVI/
LisätiedotJärjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2013 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella
Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 213 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Järjestettyyn jätehuoltoon liittyminen Jätehuollon asiakasrekisteriin kirjatut
LisätiedotPakkausten kuluttajakeräyksen järjestäminen Harri Patana Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy
Pakkausten kuluttajakeräyksen järjestäminen Harri Patana Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy 17.11.2014 www.pyr.fi 1 PYR OY Kaupan ja teollisuuden omistama palveluyhtiö:
LisätiedotJätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara. Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto
Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Oulun kaupungin liikelaitos Maan viidenneksi suurin jätelaitos
LisätiedotYmpäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille
Fiksu Ammattilainen YLEINEN YMPÄRISTÖTIETOUS Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Ryhmän jäsenet: Kartoituspäivämäärä ja aika: Täytä lomake jokaisessa kohteessa kun saat tiedot selville.
LisätiedotKeski-Suomi: Circwaste tiekartta
Keski-Suomi: Circwaste tiekartta Keski-Suomen liitto outi.pakarinen@keskisuomi.fi 2018-2030 @Outi_Pakarinen 1 Sairaalan jätehuollon optimointi Circwaste -osahankkeet Keski-Suomessa Rakennusalan jätemäärät
LisätiedotJätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1
Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa
LisätiedotYhteenveto Jätekukon asiakaskyselyjen tuloksista (2017)
0..08 Yhteenveto Jätekukon asiakaskyselyjen tuloksista (07) Jäteyhtiö Jätekukko teki syksyllä 07 asiakastyytyväisyyskyselyjä, joista saatuja tuloksia hyödynnetään palvelujen kehittämisessä sekä jätehuollon
LisätiedotBiokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi
Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Osakeyhtiö perustettu 1.1.2015, sitä ennen liikelaitoksena vuodesta 1995 Oulun kaupungin 100 %:sti omistama
LisätiedotKymenlaaksolaista jätehuoltoa vuodesta 1997
Kymenlaaksolaista jätehuoltoa vuodesta 1997 Kunnat omistavat Kymenlaakson Jätteen Kymenlaakson Jäte Oy Perustettu vuonna 1997 Vuosina 1997-2008 yhtiön tehtävänä oli jätteenkäsittely Tehtävänä huolehtia
LisätiedotSavonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA
Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA Jätelautakunnan pyynnöstä alla on koottuna hintatietoja. Hintavertailuja Itä-Suomen alueella Hintatiedot
LisätiedotMIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto
MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen
LisätiedotAskelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon
Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Jätelain ja asetusten toimeenpano kunnissa YHDEKSÄN POIMINTAA JÄTELAISTA HYVÄN JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISEKSI Uusi jätelaki astuu voimaan 1.5.2012. Kuntien
LisätiedotYmpäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008
Ympäristöjohtaminen pähkinänkuoressa Miten saadaan vihreä tuuli puhaltamaan yrityksessä? Ympäristöystävällinen IT 3.4.2008 Tuula Pohjola Dosentti, TkT Teknillinen korkeakoulu TKK Ilmastonmuutos Kasvihuonekaasut
LisätiedotEuran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen. Tausta-aineisto
Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen Tausta-aineisto 2 SISÄLTÖ MÄÄRITELMÄT... 3 1 TAUSTATIEDOT... 4 2 KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS... 5 3 KIINTEISTÖN HALTIJAN
LisätiedotHenkilöstöraportoinnin vertailutietopankki
Henkilöstöraportoinnin vertailutietopankki Mistä on kyse? Vertailutietopankki on kuntatyönantajille tarkoitettu ilmainen palvelu, johon kirjaudutaan omilla tunnuksilla. 2 Mistä on kyse? Tavoitteena on
LisätiedotMitä ja miten tutkitaan ja hyödynnetään? ARTTU2-kuntaseminaarin 3.6.2015 porinatunti
Mitä ja miten tutkitaan ja hyödynnetään? ARTTU2-kuntaseminaarin 3.6.2015 porinatunti Alle 10 000 as. kunnat Artussa mukana olevien ministeriöiden hyödyntäminen Hallitusohjelman viesti ARTTU2-ohjelmaan
LisätiedotTuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/2015 1 (1) 24 Asianro 6856/14.06.00.00/2015 Tuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset
LisätiedotKatso myös: KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO KYMENLAAKSON JÄTETASEKAAVIO ETELÄ-KARJALAN JÄTETASEKAAVIO
Yhdyskuntajätteiden jätetase (t) v. 212 KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO Käsittely Jätejae KAS (%) Kymenlaakso (%) Etelä-Karjala (%) TARJONTA T Yhdyskuntaperäinen sekajäte 26 8 23, 3 31 4,3 22 978 54,5 TARJONTA
LisätiedotUusi opas jätehuoltomääräysten laatimiseen mikä on muuttunut?
Uusi opas jätehuoltomääräysten laatimiseen mikä on muuttunut? Kehittämisinsinööri Tuulia Innala & Projekti-insinööri Henna Luukkonen Kuntamarkkinat 10.9.2014 Kunnan tehtävät jätehuollossa Kunta (omistajana,
LisätiedotJätehuollon varaukset kaavoituksessa
Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen
LisätiedotAjankohtaista HSY:n jätehuollosta
Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Isännöitsijöiden koulutustilaisuus Kierrätys tehostuu, hyötykäyttö paranee, Lasi, Metalli ja Kartonki Lasin, metallin ja kartongin kierrätys tehostuu Uudet jätehuolto
LisätiedotYmpäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä
Ympäristö ja terveys Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Eija Enberg 2 13.11.2009 Eija Enberg 3 Ympäristötyön ohjaus Työ aloitettu 1998, ISO 14001 pohjana Ympäristökäsikirja Ympäristötyöryhmä
LisätiedotLEIRITOIMINNAN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA YMPÄRISTÖTOIMINTOJEN KARTOITUSLOMAKE. Järjestävä taho Leirin nimi Vierailun ajankohta 1. LEIRIN PERUSTIEDOT
LEIRITOIMINNAN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA YMPÄRISTÖTOIMINTOJEN KARTOITUSLOMAKE Järjestävä taho Leirin nimi Vierailun ajankohta 1. LEIRIN PERUSTIEDOT Osallistujamäärä alle 20 Leirialue nimi (leiriläiset) 2050 koko
LisätiedotSisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari
Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki
LisätiedotHINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010
HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. JÄTTEIDEN VASTAANOTTO TOIMINTAOHJEET 3 2. DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN VASTAANOTTOHINNAT 4 3. PIENJÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 6 4. JÄTEASTIOIDEN TYHJENNYSMAKSUT
LisätiedotAikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
LisätiedotSOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015
SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 Luennon sisältö Mitä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa? Keskeisiä käsitteitä sosiaaliseen tilinpitoon liittyen Sosiaalisen tilinpidon prosessi: tavoitteiden
LisätiedotJÄTEHUOLTO MUUTTUU POLVIJÄRVELLÄ 1.1.2012 ALKAEN
Jätehuollon järjestäminen 1.1.2012 alkaen Jätehuolto siirtyy 1.1.2012 alkaen kokonaisuudessaan Joensuun Seudun jätehuolto Oy:n vastattavaksi. Jäteyhtiö on kilpailuttanut jätteenkuljetuksen kaikkien osakaskuntien
LisätiedotVIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu
VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools
LisätiedotKatso myös: KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO KYMENLAAKSON JÄTETASEKAAVIO ETELÄ-KARJALAN JÄTETASEKAAVIO
Yhdyskuntajätteiden jätetase (t) v. 2010 KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO Käsittely Jätejae KAS (%) Kymenlaakso (%) Etelä-Karjala (%) TARJONTA T Yhdyskuntaperäinen sekajäte 27240 22,2 4743 5,8 22497 55,4
LisätiedotJätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo
Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen
LisätiedotPOSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT
POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä
LisätiedotPAKKAUSTEN TUOTTAJAVASTUU. KOKOEKO -seminaari
Annukka Leppänen-Turkula PAKKAUSTEN TUOTTAJAVASTUU KOKOEKO -seminaari 16.2.2012 UUSI JÄTELAKI Aikataulu jätelaki tulee voimaan toukokuussa 2012 tuottajavastuuluku voimaan toukokuussa 2013 tuottajayhteisöt
LisätiedotHaja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio
1 Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio Ympäristövastaava Airi Muhonen / Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri 2 Levähdys- ja pysäköimisalueet
LisätiedotVapaa-ajan asuntojen jätehuolto Kaskisten kalarantapäivät / Merja Rosendal
Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Kaskisten kalarantapäivät 30.6.2018 / Merja Rosendal TIETOA YHTIÖSTÄ Kahdeksan kunnan vuonna 1996 perustama jätelaitos Jurva liitetty Kurikkaan 2009 Pinta-ala 4825 km 2
LisätiedotKAATOPAIKAN VASTAANOTTAJAN NÄKÖKULMA
KAATOPAIKAN VASTAANOTTAJAN NÄKÖKULMA Mutku-päivät, Hämeenlinna 11.-12.3.2009 Käyttöpäällikkö Jyri Metsänranta Rouskis Oy 1 Rouskis Oy on kuntien omistama jätehuoltoyhtiö OMISTAJAKUNTIEN OSAKKEET v. 2009
LisätiedotYhdyskuntajätteen kierrätyksellä vauhtia kiertotalouteen JÄTEKIVA 2018
Yhdyskuntajätteen kierrätyksellä vauhtia kiertotalouteen JÄTEKIVA 2018 Helena Dahlbo Suomen ympäristökeskus SYKE Eduskunnan ympäristövaliokunta 8.3.2018 Perustiedot hankkeesta Rahoittaja VN Teas Toteuttajat:
LisätiedotOulun läänin jätesuunnitelman
Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki
LisätiedotYhdyskuntajätteen kierrätyksellä vauhtia kiertotalouteen JÄTEKIVA Jätealan strateginen yhteistyöryhmä
Yhdyskuntajätteen kierrätyksellä vauhtia kiertotalouteen JÄTEKIVA 2018 Jätealan strateginen yhteistyöryhmä 18.9.2018 Hankkeen työpaketit 1-3, jotka nivoutuvat toisiinsa Early Warning ehdotusten kautta
LisätiedotJÄTEHUOLLON PERUSMAKSUTAKSA KEMIÖNSAARESSA, PAIMIOSSA, SALOSSA JA SAUVOSSA 1.1.2013 ALKAEN
PERUSMAKSUTAKSA, luonnos Sivu 1/2 Nähtävillä 10.9. 23.9.2012 ja 1.10.-8.10.2012 (maksuliite lisätty) JÄTEHUOLLON PERUSMAKSUTAKSA KEMIÖNSAARESSA, PAIMIOSSA, SALOSSA JA SAUVOSSA 1.1.2013 ALKAEN 1 LÄHTÖKOHTIA
LisätiedotJätehuollon tuottajavastuuvalvonta
Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta Tuottajavastuuiltapäivä 2016 Tampere-talo 3.11.2016 Teemu Virtanen Johtava tuottajavastuuvalvoja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 31.10.2016 Pakkaukset
LisätiedotJätehuollon näkymät ja haasteet. Markku Salo
Jätehuollon näkymät ja haasteet Markku Salo yhdyskuntajäte jätteen kuljetus kaatopaikkakielto biojäte energiahyödyntäminen siirtokuormaus mädätys LCA tuottajavastuu arinakattila kaasutus leijupeti jätekeskus
LisätiedotTiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari
Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta
LisätiedotYhdyskuntajätteen määrä ja laatututkimukset Suomessa
Pietarilaisen jätetutkimusväen vierailu Turussa 11. 14.12.26 Yhdyskuntajätteen määrä ja laatututkimukset Suomessa Juha Kaila, TkT Pietari jätetutkimuksen tavoitteita Kotitalousjätteen määrän ja laadun
LisätiedotTietoa kotitalouksien jätehuollosta 2015. Kiinteistöittäinen keräys ja jätelajien vastaanottohinnat
Tietoa kotitalouksien jätehuollosta 2015 Kiinteistöittäinen keräys ja jätelajien vastaanottohinnat Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Kyselyn toteutus... 3 3. Jätemaksut kiinteistöittäisessä keräyksessä ja kuljetuksessa...
LisätiedotJyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset
Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,
LisätiedotJunaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus
Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Esiselvitys ja vaatimusmäärittely 28.10.2004 Hankkeen tavoitteet Toimiva prosessi junaliikenteen häiriötilanteiden tietojen tuottamiseen, ylläpitämiseen
LisätiedotVantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja
Vantaan Energia Oy Korson omakotiyhdistys 1.4.2014 Ilkka Reko Myyntijohtaja 1 Asiakasraportoinnilla säästöä Energiapeili Tervetuloa Vantaan Energian Raportointipalveluun! Rekisteröidy palveluun Kirjaudu
LisätiedotJätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen
24.5.216 Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 215 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen
LisätiedotSER Keski-Suomessa. Outi Pakarinen Keski-Suomen liitto Outi Pakarinen
SER Keski-Suomessa Keski-Suomen liitto 27.9.2019 outi.pakarinen@keskisuomi.fi @Outi_Pakarinen 1 Esityksen sisältö Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteitä SE-laitteiden ja SER:n osalta
LisätiedotHankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus
Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko
LisätiedotJätelautakunnan toiminta vuonna 2017
SEURANTARAPORTTI 2017 1 / 5 Jätelautakunnan toiminta vuonna 2017 Jätelautakunnan kokoonpano ja päätöksenteko Jätelautakunnan kokoonpano muuttui vuonna 2017, kun jäsenistö määräytyi ensimmäistä kertaa päivitetyn
LisätiedotRESCA päätösseminaari 18.3.2014. Suurten kaupunkien uusiutuvat energiaratkaisut ja pilotit
ä ä Tuula Salminen 17.3.2014 Tampereen Särkänniemi Oy Suomen suurimpia vapaa-ajanviettokeskuksia - omistaja Tampereen kaupunki Kävijämäärä n. 650.000 asiakasta/a Liikevaihto n. 20-22 milj Henkilöstö vakituisia
LisätiedotEnvor Group - historiikki
Video lyhyt Video pitkä Envor Group - historiikki Envor Recycling Oy perustettu 1964 Metallien ja lasin kierrätys sekä rautakauppa Envor Processing Oy perustettu 1979 Kierrätysjakeiden jatkokäsittely ja
LisätiedotRauman kaupungin jäte- ja kiertotalousjärjestelmä Kiertotaloustori
Rauman kaupungin jäte- ja kiertotalousjärjestelmä 24.4. 2018 Kiertotaloustori ??????????????????????????????????? Jätevirrat Raumalla Hyötyjäte Keräysfirmat: lajitellut paperit, pahvit, lasi, metalli,
LisätiedotSyntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet
Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat Keräysvälineet Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012 Rakennus- ja purkujätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava
LisätiedotTunnuslukujen hyödyntäminen johtamisessa
Tunnuslukujen hyödyntäminen johtamisessa Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) Korkeakoulujen KOTA seminaari 22. 23.8.2017 Heikki Malinen, Vararehtori Tero Janatuinen, Laatupäällikkö Musta tuntuu -ajattelusta
Lisätiedot