PINTA. Mäkelänrinteen uimahallin vaativa korjaustyö. Hangon vesitornissa aistii historian kulun. Insinööritoimisto Sulin Oy:n asiakaslehti nro 1/04

Transkriptio

1 Insinööritoimisto Sulin Oy:n asiakaslehti nro 1/04 PINTA Mäkelänrinteen uimahallin vaativa korjaustyö Hangon vesitornissa aistii historian kulun

2 Työmaatiedottamisessa internet apuna pääkirjoitus kokousten välilläkin on nopeutunut, kun työn etenemisestä ja eri vaiheista on ollut saatavana tarkkaa tietoa kaikille osapuolille. Samoin työn laatu pysyy korkeana, kun työntekijät tietävät, että työn jälki on koko ajan julkisesti nähtävänä ja arvioitavana. Helsingin Julkisivurappaus Oy tekee työmaan aikaista tiedottamista myös internetsivujen kautta huomattavasti perinteisiä keinoja ja vähimmäisvaatimuksia laajemmin. Laadukas ilme rakennetaan ammattitaidolla Laadulle rakennetaan erilaisia mittareita, joilla pyritään kertomaan mitä laatu on. Rakentamisessakin laadusta puhutaan päivittäin. Onko se rakenteiden ja käytettyjen materiaalien pitkäikäisyyttä, huoltovapautta, alhaisempia huoltokustannuksia vai jotain muuta. Olemme vuosikymmenien aikana luoneet lämpimiä, pitkäaikaisia ja luottamuksellisia suhteita asiakkaisiimme; suunnittelijoihin, urakoitsijoihin, rakennuttajiin, käyttäjiin ja jälleenmyyjiin. Kokemukseni mukaan luottamus perustuu siihen, että olemme pystyneet yhdessä ratkaisemaan asiakkaan ongelman, toimittamaan kestävän pitkäikäisen kohteeseen soveltuvan tuotteen ja työn opastuksen työmaalla. Pinta-lehdessä kerrotaan asiakkaittemme toiminnasta ja erilaisista kohteista, joissa tuotteitamme on käytetty. Monet näistä kohteista ovat tunnettuja, yleisesti kiinnostavia ja näkyviä rakennuksia. Tulemme jatkamaan ja laajentamaan asiakkaittemme toteuttamien töiden esittelyä. Hyvää, laadukasta lopputulosta ei saavuteta pelkillä laadukkailla, jo pitkään käytännössä koetuilla tuotteilla, ympärille tarvitaan myös osaavia ammattilaisia. Hyvä asiakkaamme; kiitos luottamuksestanne tuotteitamme ja toimintaamme kohtaan. Haluan toivottaa omasta ja henkilökuntamme puolesta kaikille Hyvää Kesää! Dick Sulin toimitusjohtaja Insinööritoimisto Sulin Oy:n asiakaslehti PINTA. Toimituskunta: Dick Sulin, Jouni Hallikainen, Raimo Ikonen Julkisivusaneerauksen yhteydessä on monia työvaiheita, joista täytyy tiedottaa talon asukkaille, osakkeenomistajille sekä huoltoyhtiölle. Perinteisesti asia hoidetaan kirjallisilla ilmoitustaululle kiinnitettävillä ja postiluukusta pudotettavilla A4-papereilla. Tätä perinteistä tiedottamista täydentämään Helsingin Julkisivurappaus Oy on lisännyt työmaatiedottamista kohteesta tehtäville omille internetsivuille. Tiedotteet ovat aina nopeammin luettavissa nettisivuilta kuin talon ilmoitustaululta. Jukka Kinnunen Helsingin Julkisivurappaus Oy:stä kertoo nettitiedottamisen tuoneen runsasta positiivista palautetta. Internetsivuja ei käytetä vain positiivisten asioiden viestimiseen. Siellä kerrotaan myös mahdollisista myöhästymisistä sekä syistä, mistä tämä johtuu; vaikkapa aikataulua viivästyttäneistä lisätöistä. Samoin asukkaiden on helppo seurata työn etenemistä vaihe vaiheelta. Lisäksi asukkaiden Nervanderinkatu 9 vaativaa käsityötä epätietoisuus urakkaan kuuluvista asioista vähenee, kun internetsivuilla voidaan laajemmin kertoa työhön kuuluvista asioista ja urakkarajoista, selventää Jukka Kinnunen. Jokaiselle kohteelle omat sivunsa Työkohteille perustetaan omat sivunsa, jotka saavat oman tarkan nettiosoitteen. Näin voidaan rajata sivuilla vierailevat vain osoitteen tunteviin, asianosaisiin henkilöihin. Sivuilta käy ilmi mm. tulevan viikon suunnitellut työt sekä valokuvin dokumentoituna jo tehdyt työt vaihe vaiheelta. Näin voidaan tarvittaessa jälkeenpäin tarkistaa vaikkapa piiloon jääneiden johtojen sijainti. Lisäksi sivuille voidaan liittää tarvittavia linkkejä eri dokumentteihin tai värimalleihin, esittelee Jukka Kinnunen internet-tiedottamisen etuja. Kinnunen on kokenut myös, että päätösten tekeminen sekä työmaakokouksissa että Vaativiin julkisivusaneerauksiin erikoistunut Helsingin Julkisivurappaus Oy saneerasi Nervanderinkatu 9:n julkisivun kesällä Vanha julkisivurappaus poistettiin ja uusi rappaus tehtiin kokonaan käsityönä kauhalla rappaamalla. Lopuksi julkisivu maalattiin Keim Purkristalat 2-komponenttisella perinteisellä Silikaattimaalilla. Työn vaativuutta lisäsi julkisivun koristekuvioiden ja listojen entisöinti, jotka olivat vuosien mittaan vaurioituneet tai hävinneet kokonaan 80-vuotta vanhasta talosta. Osa hävinneistä koristekuvioiden muodoista jouduttiin tarkistamaan vanhoista julkisivupiirustuksista, kertoo Kinnunen. Myös Nervanderinkadun työmaan tiedottamista täydennettiin internetsivujen kautta. Työn aikana sivuilla vierailtiin noin tuhat kertaa. Lisäksi siellä on kohteesta noin 250 valokuvaa. Ensimmäiset kuvat julkisivusta on otettu ennen kuin työtä on edes aloitettu, joten asukkaiden oli helppo vertailla kuinka talon ilme muuttui työn edetessä, esittelee Jukka Kinnunen kiitosta saanutta tiedottamista. 2 3

3 aluearkkitehti Rauli Ailus määritteli vä rin ja päätyi punaruskeaan, hieman aluperäistä punaisempaan sävyyn, joka muistuttaa mereltä katsottuna Hangon punaista rantakalliota. Torni sopii taivasta vasten katsottuna paremmin alueen ilmapiiriin, perustelee arkkitehti Ailus koemaalausten jälkeen tekemäänsä lopullista värivalintaa. Korjaus kahdessa osassa Tapani Aho suoritti vesitornin kuntotutkimuksen ja teki korjaussuunnitelmat Vesitornin silhuetti kuuluu Hangon kaupunkikuvaan Kuusikymmentä vuotta vanha Hangon vesitorni sai uuden, perinteisen ja kestävän julkisivumaalauksen. Suomen ensimmäinen vesitorni rakennettiin Hankoon vuonna Tämän Hangon näkyvän maamerkin venäläiset tuhosivat kuitenkin vuonna 1941 poistuessaan Jatkosodan alkaessa Hangosta, joka oli Talvisodan jälkeen vuokrattu heille merisotatukikohdaksi. 4 Uuden vesitornin alustavat suunnitelmat ja piirustukset teki insinööri Nikander. Tornin lopullisesta suunnittelusta vastasi aikansa tunnetuimpiin kuulunut arkkitehti Bertil Liljeqvist, ja vesitornin torniosan pylväiden yläpäiden simpukkakuviot tilattiin kuvanveistäjä Gunnar Finneltä. Rakennustutkija Vesa Kiljon mukaan vesitorni on tyyliltään funktionalistinen, jossa näkyy myös klassismin jälkikaikuja. Hangon jälleenrakentamisen symboliksi muodostunut uusi vesitorni valmistui syyskuussa Tornin peruskorjausta alettiin suunnitella jo 30-vuotta sitten. Aluksi ei päästy yhteisymmärrykseen tornin väristä ja seuraavaksi tulivatkin rahoitusongelmat, kunnes muutama vuosi sitten vesitornin julkisivu oli siinä kunnossa, että se oli ehdottomasti kunnostettava. Kuntotutkimus paljastaa Diplomi-insinööri Tapani Aho Insinööritoimisto Conditio Oy:stä suoritti vesitornin kuntotutkimuksen. Kuntotutkimuksella selvitettiin tornin lähtökohtatiedot ja korjauksen tarve. Samalla selvisivät mahdolliset korjaustavat ja niiden laajuus, selvittää Tapani Aho työnsä taustaa. Suunnittelu- ja korjaustyön vaativuutta lisäsivät ne seikat, että vesitorni on pääosin kylmä rakennus ja tornin julkisivurappauksen alustana on betonipinta, joka ei muodosta rappaukselle yhtä hyvää tar- tuntapintaa kuin esimerkiksi poltetusta tiilestä muurattu rakenne. Suurimmat julkisivuvauriot olivat näköala- ja kattotasanteiden alapuolella. Tasojen vesieristysten puutteiden ja vaurioiden johdosta sade- ja sulamisvedet olivat päässeet tunkeutumaan seinärakenteisiin. Vuosien mittaan vuotovesistä aiheutuneet voimakkaat kosteusrasitukset olivat vaurioittaneet julkisivurappausta sekä osin myös itse tornin ulkoseinien betonirunkoa. Lattiatasoja on korjattu jo 70-luvulla, mutta oikeaa, kestävää korjaustapaa ei ollut löytynyt. Korjaukseen käytettävissä ollut rahakin oli niukka, joten julkisivuvaurioita aiheuttavia perusongelmia ei saatu poistettua, selvittää Aho ongelmien syntysyitä. Muilta osin tornin julkisivurappaus oli erinomaisessa kunnossa. Ahon arvion mukaan vain noin 5 % tornin muusta vaipasta piti paikkarapata. Vanha kalkkilaastirappauskerros oli ilmeisesti karbonatisoitunut läpi koko rappauskerroksen kovaksi ja lujaksi ennen julkisivujen alkuperäistä maalausta. Tämän johdosta julkisivurappaus oli ikäisekseen erittäin hyvässä kunnossa, vaikka meren äärellä sijaitseva, 48 metriä korkea torni on tuulija ilmasto-olosuhteiltaan ankarissa, lähes majakkaa vastaavissa olosuhteissa. Väriksi Hangon punainen Maalivalinnassa haluttiin pelata varman päälle ja etsittiin pitkäaikaisia kokemuksia ankarissa olosuhteissa hyvin säilyneiden kohteiden julkisivuissa käytetyistä maaleista. Ainoaksi varmaksi ja testatuksi vaihtoehdoksi jäikin Keim Purkristalat 2-komponenttinen perinteinen Silikaattimaali, selvittää diplomi-insinööri Tapani Aho maalivalintaan liittynyttä tutkintaa. Vesitornin lopullisen värisävyn haluttiin muistuttavan mahdollisimman tarkasti alkuperäistä väriä. Länsi-Uudenmaan Jalora Oy vesieristi tornin yläosan tasot ja uusintarappasi kellotornin talvella Yläosan rappauksen ja betonialustan annettiin kuivua kunnolla. Vasta kun alaosa oli paikkarapattu alkukesällä 2003, maalattiin torni kokonaisuudessaan loppukesällä. Paikkarappauksen ja tornin maalausurakan suoritti VS:n Rappaus ja Maalaus Oy. Pohja- ja välimaalaus tehtiin käsin hakkurilla ja pintamaalaukseen käytettiin ruiskua, kertoo urakan työnjohtajana toiminut Toni Elo. Pintamaalaus suoritettiin yhdellä kertaa ilman taukoja, koska tornin pyöreässä pinnassa ei ollut paikkaa, johon olisi voinut tehdä huomaamattoman työsauman. Elon mukaan maalaustyötä siirsi Hangossa vallinnut kova tuuli, jonka vuoksi maalauspäivä jouduttiin tarkkaan harkitsemaan. Työmaan paikallisvalvojana toimineen Hangon kaupungin taloinsinööri John E. Sundbergin mukaan työmaa oli helppo valvontakohde. Kohteessa oli käytetty hyvää suunnittelijaa ja asiakirjat olivat täydelliset. Lisäksi urakoitsija tiesi mihin joutui ja mitä oli tekemässä. He tutustuivat ennen tarjouksen jättämistä kaksi päivää kohteeseen, joten suuria yllätyksiä ei tullut, perustelee Sundberg mielipidettään. 5

4 Uimahalleissa käytettävien materiaalien on oltava kemikaaleja ja kulutusta kestäviä sekä hygieenisiä, selvittää Veikko Vermilä. Helsinginkadun uimahallin pohjan muoto muuttui Helsinginkadun Urheilutalo on valmistunut Uimahalli on peruskorjattu ensimmäisen kerran vuonna Kuluneena keväänä talossa tehtiin suuri LVISRA-peruskorjaus ja se muutettiin vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Vaativiin vedeneristyksiin ja saumauksiin Sulin EP Kiinnitys- ja Saumausmassa Urheiluhallit Oy luottaa Sulin EP Kiinnitys- ja Saumausmassaan vaativissa uimahallien vedeneristys- ja saumaustöissä. Kokemusta on jo 1980-luvulta lähtien. 6 Urheiluhallit Oy omistaa Helsingissä seitsemän liikuntahallia, joista kuusi on uimahalleja. Kokemusta uimahallien rakentamisesta ja kunnossapidosta on kertynyt lähes 20:n vuoden ajalta. Uimahalleissamme on vuosittain noin 1,5 milj. käyntikertaa, ja niissä on yli m² laatoitettua pintaa. Halleissa käytettävien materiaalien on oltava veden puhdistamisessa tarvittavia kemikaaleja ja kulutusta kestäviä, turvallisia sekä hygieenisiä, kertoo Urheiluhallit Oy:n toimitusjohtaja Veikko Vermilä. Yhteistyö Insinööritoimisto Sulin Oy: n kanssa on alkanut 80-luvun puolivälissä. Uima-altaiden vedeneristykseen ja laattojen saumaamiseen on käytetty epoksipohjaista 2-komponenttista Sulin EP Kiin-nitys- ja Saumausmassaa, joka soveltuu erittäin vaativiin kohteisiin Tämä massa on kokemusperäisesti osoittautunut parhaalla mahdollisella tavalla soveltuvaksi uimahalleihin. Massa on hallin pitäjän kannalta riskittömin vaihtoehto, vakuuttavat Veikko Vermilä ja kiinteistöpäällikkö Veikko Kuurne yhteen ääneen. sa tunnissa suodattimien läpi, joten kova virtaus hioo koko ajan loiskekourujen pinnoitteita. Halli jouduttiin korjaamaan kovalla kiireellä kesällä Korjaus suoritettiin takuutyönä. Alun perin loiskekouruihin, pitkien ja perusteellisten selvitysten jälkeen, valittu pinnoite ei kestänyt siihen kohdistuneita rasituksia ja pesutiloissa käytetyn vedeneristysmateriaalin- ja lattialaattojen kiinni pysyvyyden kanssa ilmeni ongelmia, kertoo Veikko Vermilä korjaukseen johtaneista taustoista. Mäkelänrinne vaativa korjauskohde Vermilän mukaan korjauksessa loiskekourujen ja pesutilojen vedeneristäminen ja laattojen saumaaminen haluttiin tehdä Sulin EP Kiinnitys- ja Saumausmassalla. Pääsimme pääurakoitsijan kanssa asiasta sopimukseen ja maksoimme itse osan kustannuksista, jatkaa Vermilä. Mäkelänrinteen Uintikeskus valmistui vuonna Uintikeskuksessa on 6000 m³ vettä, joka kiertää kerran kuudes- Uintikeskuksen remontti tehtiin rivakasti kahdessa kuukaudessa. Vaikein työs- tettävä oli 40 cm leveä ja noin 50 cm syvä loiskekouru. Ensin irrotettiin vanhat pinnoitteet, sitten laitettiin uusi vedeneristys, kiinnitettiin laatat ja lopuksi saumattiin. Työ jouduttiin tekemään alaspäin kurkottamalla, ja hallin lämpötila oli kuivureista johtuen korkea. Työntekijöille täytyy nostaa hattua, kiittelee Veikko Kuurne Uintikeskuksen korjaustyön suorittaneita, vaativissa olosuhteissa työskennelleitä Rakennus ja Maalaus Jaakko Virtanen Oy:n ja Laatoituspalvelu P. Hjelt Oy:n työntekijöitä. Saneeraustöihin erikoistunut Rakennus ja Maalaus Jaakko Virtanen Oy vesieristi ja laatoitti saunat, pesutilojen lattiat ja osan lasten allasosastosta yhteensä noin 450 m2. Työtä johtanut Aarno Virtanen piti aikataulua kireänä, joka vaati jatkuvaa tarkkailua ja tavoitteita päivittäin suoritettaviin töihin. Samassa tilassa sähkö-, kuivaus- ja kaksi laatoitusurakoitsijaa työskenteli samaan aikaan. Aikataulu ja työjärjestys piti olla kaikille selvä, jotta työ valmistui ajallaan. Pidimmekin joka aamu palaverin valvojan kanssa, joten jokainen oli selvillä työn etenemisestä. Meillä itsellä oli päivittäinen tavoite tasoitetuille, laatoitetuille ja saumatuille neliöille, kertoo Aarno Virtanen kaksi päivää etuajassa valmistuneesta urakasta. Kuurne pitää Mäkelänrinteen Uintikeskuksen työmaata poikkeuksellisena. Urakoitsijat ottivat vastuuta ja puuttuivat itse työn aikana ilmenneisiin epäkohtiin. Samoin yhteistyö sujui kitkatta niin työntekijöiden kuin tavarantoimittajankin kanssa. Näkyvää tulosta syntyi kireästä aikataulusta huolimatta. Kohteeseen oli kin pyydetty tarjouksia vain niiltä laatoitusurakoitsijoilta, joiden tiedettiin aikaisemmin tehneen tuloksekkaasti vaativia laatoitustöitä. Mäkelänrinteen työmaa vaati hyvää aikataulusuunnitelmaa ja kaikkien urakoitsijoiden sitoutumista siihen, kertoo Aarno Virtanen. Uima-altaiden vedeneristys ja laattojen kiinnittäminen ja saumaaminen tehtiin Sulin EP Kiinnitys- ja Saumausmassalla. Uima-altaan voimakkaasti viettävää pohjaa on loivennettu, jotta saatiin altaaseen pitempi matka matalaa. Näin saatiin voimakkaan suosion saanutta HydroBicvesiliikuntaa harrastaville laajempi alue sopivan matalaa ryhmäliikuntatilaa. Altaan loivennettavaan pohjaan tehtiin täyttövalu. Viimeistelytasoitus ja vedeneristys haluttiin kokemusten perusteella tehdä Sulin EP Kiinnitys- ja Saumausmassalla. Altaan pohjan taitekohdan on oltava ehdottoman suora, jotta allaslaatat saatiin kiinnitettyä siihen siististi, kertoo Veikko Kuurne tarkkuutta vaativasta oikaisutyöstä. Myös altaan seinät vesieristettiin samalla aineella. Vanha laatoitus ja heikot betonikerrokset poistettiin vesipiikkaamalla ja altaan seinät ruiskubetonoitiin. Tavoitteena oli valmis laatoitusalusta, jota ei tarvitse tasoittaa. Ruiskubetonipinta onnistui yli odotusten ja tasoitusta vaativia paikkoja jäi yllättävän vähän. Kyseiset kohdat tasoitettiin Sulin EP Täyttömassalla ja Sulin EP Kiinnitys- ja Saumausmassalla. Vanhan altaan betonivalu ei enää liiku eikä kutistu, joten sen pinta voitiin vesieristää epoksipohjaisella 2-komponenttisella massalla, selittää Kuurne. 7

5 Joukkokirje Aquella Saumausaineet Parhaasta Sisustusliikkeestä lä sai uudet laajemmat tilat Sahaajankatu 44:stä. Paikka sijaitsee lähes vastapäätä vanhaa myymälää. Aquella Saumausaineita Pertti on pitänyt myynnissä jo 1980-luvun puolivälistä lähtien. Aquella on laadukas, hienojakoinen tuote, jolla tulee hyvä sauma, ke huu Pertti. Saumausaine tehdään ensiluokkaisesta kvartsihiekasta ja sementistä. Aquella Saumausaine muodostaa tiiviin, värinsä pitävän, hygienisen ja helppohoitoisen sauman, joten myyjä voi huoletta suositella sitä asiakkailleen. Pertti Sepposen mukaan asiakas valitsee aina ensin laatan. Vasta sen jälkeen valitaan laattaan sopiva sauma-aine ja sen väri. Aquella Saumausainevärisävyjä on 27, joten erikoisempaakin ratkaisua tavoitteleva löytää itselleen sopivan värin. RTV:n uudet tilat ja myymälän näkyvä sijainti ovat houkutelleet runsaasti uusia asiakkaita. Vakioasiakkaisiin kuuluvien urkoitsijoiden lisäksi kuluttajat ja remontoijat löytävät liikkeen entistä paremmin. Myynnin kasvua onkin tullut reilusti uusista asiakkaista. Yksityinen asiakas kaipaa neuvoja ja ohjeita, hänelle on myös perusteltava miksi tarjottava, hieman kalliimpi tuote on parempi kuin toinen, kertoo Pertti pitkäaikaisesta kokemuksestaan. Pertti Sepponen on myynyt lähes 20-vuotta Aquella Saumausaineita. RTV:n Sahaajankadun myymälän uudet, laajemmat tilat ovat näkyvällä paikalla ja vetävät remontoijia ostoksille. RTV-Yhtymä Oy:n Sahaajankadun toimipisteen hallipäällikkö Pertti Sepposella on menossa 34:s vuosi saman yrityksen palveluksessa. Hän on ehtinyt vaihtaa myymälän mukana paikasta toiseen. Viimeisin muutto tehtiin syksyllä 2002, kun myymä- Ormuspellontie 18, Helsinki Puhelin (09) Fax (09)